PALTAMON KUNTA PUJONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS PALTAMON KUNNANVALTUUSTO

Transkriptio

1 PALTAMON KUNTA PUJONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS PALTAMON KUNNANVALTUUSTO

2 Tämä kaavaselostus koskee Pujoniemen ranta-asemakaavamuutosta Melalahden kylässä Paltamon kunnassa. 1 PERUSTIEDOT PALTAMO Suunnitteluorganisaatio Kaavakäsittelyt PUJONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYTYN RANTAKAAVAN KORTTELEITA 12, 13 JA 15 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 1-3 SEKÄ VENEVALKAMA- JA MAA- JA METSÄTALOUSALUE. Ranta-asemakaavan on laatinut Kainuun kaavoitus- ja mittauspalvelu oy. Ranta-asemakaavoituksen aloittaminen on käsitelty xxx Kaavahanketta käsiteltiin aloituspalaverissa (liite 2). Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä XXXX Viranomaispalaveri pidettiin XXXX. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä XXXX. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan / KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Paltamon kunnassa (578) Melalahden kylässä (404) tilalla 1:70 Pujoniemi. Alue rajoittuu Oulujärveen Melalahden kylän lounaispuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Lähestymiskartat on liitteen 1 liitteessä A.

3 2 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi juontuu tian ja alueen nimestä. Kaavan tarkoitus selviää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä seuraavasta tiivistelmä osasta. 2 TIIVISTELMÄ Alueelle on laadittu Pujoniemen rantakaava 1990-luvun alkuvuosina. Se on hyväksytty Kaavan oli laatinut DI Pasi Rantanen. Samainen henkilö on tehnyt myös tämän kaavanmuutoksen. Vanhassa kaavassa kyseiselle Pujoniemen tilalle oli osoitettu yksi maatilakeskus eli AM-alue sekä yhteensä 4 uutta rantatonttia eli RA-tonttia. Nyt liki 20 vuoden jälkeen ilmeni tarvetta kaavanmuutokseen. Pujoniemen rantakaavassa oli toimivalle maatilakeskukselle osoitettu vain yhden asuinrakennuksen rakentamismahdollisuus eli käytännössä vanhassa kaavassa oli vahvistettu siellä jo olemassa oleva melko uusi asuinrakennus. Normaalisti toimiville maatilakeskuksille osoitetaan ainakin kahden ellei kolmen asuinrakenuksen rakentamismahdollisuus, sillä kaavalla ei haluta estää sukupolven vaihdosten toteutumista. Toisin sanoen rantaasemakaavoissa annetaan maatilakeskuksille mahdollisuus ainakin myös toisen asuinrakennuksen rakentaminen, jotta vanha pari voisi jäädä asumaan maatilan päärakennukseen nuoren isäntäparin rakentaessa pihapiiriin uuden asuinrakennuksen itselleen. Kaavoissa ei myöskään haluta asettaa esteitä elinkeinon jatkumiselle eli maatilakeskuksille ei voi asettaa tarkkoja kerrosneliömetrirajoituksia tai rakennusaloja ainakaan jokaiselle rakennukselle erikseen, sillä koskaan ei etukäteen voida tietää navettojen, kuivaamoiden, varastorakennuksien ja -suojien rakentamistarpeita ja niiden suuruuksia etukäteen. Tilallisten poika haki poikkeuslupaa toisen asuinrakennuksen rakentamiselle AM-alueen sisälle ja saikin sen jonkin aikaa sitten. Kaavanmuutoksessa poikkeusluvan mukainen asuinrakennus vahvistettiin.poikkeusluvan mukainen asekapiiros liitteessä 4.

4 3 Nyt tilallisten pojanpoika halusi myös rakentaa asuinrakennuksen pihapiiriin, mutta koska AM-aluevaraus on Pujoniemen kaavassa melko pieni, AM-laatikkoa suurennettiin, jotta uusi asuinrakennus saataisiin hyvälle paikalle pihapiirin tuntumaan tien varteen. Edelläkuvattu kolmannen asuinrakennuksen rakentaminen ja AMalueen suurentaminen on jo sen verran suurempi asia, että se edellytti kaavanmuutosta. Viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella täytyi kaavanmuutoksessa ottaa huomion myös Pujoniemen kaavassa ollut tasapuolinen mitoitus eri maanomistajien kesken. Toisin sanoen, jotta AM-korttelia voitiin suurentaa ja antaa sille kolmannenkin asuinrakennuksen rakentamismahdollisuus, täytyi maanomistajan tulla mitoituksellisesti vastaan eli vähentää rakentamista vastaavasti jossain muussa omistamallaan kaavaalueella. AM-alueen suurentamisen lisäksi kaavanmuutoksessa poistettiin myös yksi omarantainen rakentamaton tontti. Kaavanmuutoksen yhteydessä tarkistettiin myös kaavamääräyksiä vastaamaan paremmin tämän päivän kaavamääräyksiä. Mm. ns. vesivessakielto poistettiin ja rakennusoikeuksia tarkastettiin vastaamaan paremmin uusia ranta-asemakaavoja ja alueella olevaa uudehkoa rantayleiskaavaa. Samoin yhtä RA-tonttia hieman suurennettiin. AM-alueen rantaan osoitettiin olemassa olevan saunan ja vajan ympärille LV-alue eli venevalkama. Olemassa oleva Pujoniemen rantakaava on liitteen 1 liitteenä B ja kaavan-muutoksen tavoitteet on osoitettu kootusti liiteen 1 liitteessä C. Pujoniemen rantakaava-alueen ympäristöön on sittemmin tehty Oulujärven rantaosayleiskaava vuonna Vaikka rantakaava detaljikaavana syrjäyttää yleiskaavan eikä yleiskaava päde detaljikaavan alueella, niin osayleiskaavassa osoitettuja merkintöjä ja siinä tehtyjä selvityksiä otetaan huomioon kaavamuutosta tehtäessä. Edellinen siksi, että osayleiskaava perustuu uudemmille luonto- ja kulttuuriympäristöselvityksille.

5 4 Osayleiskaavassa kaavamuutosalueelle on osoitettu yhdelle aitalle suojelumääräystä, minkä lisäksi koko Pujoniemen alueelle on osoitettu kulttuurimaisemamerkintöjä ja niemen eteläkarkeen arvokkaan luontoympäristön merkintä. Kaavamuutoksessa on otettu huomioon rantaosayleiskaavan erityismerkinnät. Oulujärven rantayleiskaava kaavamuutosalueen osalta on esitetty liitteen 1 liitteessä D. Suojellun aitan raportointisivu on sekin liitteen 1 liitteessä D. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS KAAVA-ALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaavamuutos-alue käsittää toimivan maatilan ja sen lähiympäristön, jossa sijaitsee samalla manomistajalla 4 rakentamatonta RA-tonttia. Lisäksi niemen alueella sijaitsee muutama rakennettu kesämökki Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualueella on itse maatilalla kaksi vakituista asukasta. Kaavanmuutoksen jälkeen maatilan alueella olisi kolme perhettä vakituisesti. Niemen alueella on 6 kesämökkiä, joissa kesäasutusta. Yhdyskuntarakenne Alueella ei ole kunnallistekniikkaa, vaan kiintesitöjen jätehuolto tapahtuu kiinteistökohtaisesti. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaikki kuntakeskuksen palvelut sijaitsevat n. 10 kilometrin päässä Paltamon keskustaajamassa.

6 5 Virkistys Alueella ei ole virkistykseen liittyviä palveluja eikä virkistysreittejä. Liikenne Kaavanmuutosalueella on jokaiselle kesämökille hiekkatieyhteys samoin kuin itse maatilalle. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia kohteita Maanomistus Kaava-alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kainuun maakuntakaavassa 2020 kyseiselle alueelle on osoitettu merkintä, joka kuuluu seuraavasti: Maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokas alue. Saman määräyksen ovat saaneet lukuisat muutkin alueet Kainuussa kuten Vuokatti ja Naapurivaara. Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien maisemallisten arvojen säilyminen. Maisema-alueiden suunnittelussa keskeisenä tavoitteena on maisemallisten arvojen turvaaminen. Maisema-alueista ei aiheudu omistajaa sitovia maankäytön rajoituksia, vaan alueilla tarvittava uusi rakentaminen sopeutetaan ympäristöön suunnittelun keinoin. Maakuntakaava liitteessä 3.

7 6 Yleiskaava Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen Oulujärven rantayleiskaava, joka on hyväksytty Kaavanmuutosalueen kaavamerkinnät selviävät liiteen 1 liitteessä D. Kaavanmuutosalueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: ma/sk-2/ma-1 sr-3/38 Sl Kyseiset merkinnät korostavat alueen kyläkuvallisia ja maisemallisia arvoja. Kaavanmuutosalueesta koilliseen parin kilometrin päässä sijaitsee Melalahden kylän valtakunnallisesti arvokas alue. Arvokas kulttuurihistoriallinen kohde. Maatilan alueella sijaitsee vanha kaksikerroksinen aitta, joka on siirretty paikalle vuonna 1935 (Paltamon kulttuuriympäristöohjelma s.76) Muut rakennukset kuten navetta, ovat uudempia. Kohde tulee säilyttää ja täydennysrakentaminen sopeuttaa ympäristöön. Pujoniemen eteläkärjessä on suurelta osin jo rakennettujen kesämökkien alueella merkintä, joka kuuluu seuraavasti: Kohde, jolla on erityisiä suojeluarvoja. Merkinnällä on osoitettu kasvilisuudeltaan arvokkaita alueita. Alueella mahdollisesti suoritettavien toimenpiteiden tulee ola sellaisia, että alueen luonnonympäristö säilyy. Kohdemerkintä on peräisin luonto- ja maisemaselvityksestä 1998 (kohde 45)-LM-K/III, Pujoniemi: Pujonimen kärjen luhtakasvillisuus on metsälain mukainen arvokas luontokohde. Kaavanmuutoksessa on otettu kaikki edellämainitut merkinnät huomioon. Kaavanmuutokses maisemallisista ja kyläkuvallisista seikoista myöhemmin tässä tekstissä lisää. Aitalle on annettu samansisältöinen merkintä, kuin yleiskaavassa samoin kuin sl-alueelle. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Pujoniemen rantakaava. Oikeusvaikutteisesti se on lähin ohjaava kaava kaavanmuutoksessa kaavanmuutoksessa tehdään muutoksia suhteessa siihen. Pujoniemen rantakaava on liitteen 1 liitteessä B. Rakennusjärjestys Paltamon kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty

8 7 Pohjakartta Suunnittelualueen kaavoituksen pohjakartan on hyväksytty Alueella ei ole tapahtunut muutoksia sen jälkeen edes kiinteistöjen numeroiden osalta. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Kaavoituspäätös Kaavoituspäätös on tehty XXX. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut nähtävillä XXXXX. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä XXXXX. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska maanomistajan jälkeläinen on halunnut rakentaa maatilan yhteyteen asuinrakennuksen. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS (liite 1) on laadittu syyskuussa Se on ollut virallisesti nähtävillä XXXX.

9 8 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavan tavoitteet on kerrottu jo aikaisemmin tässä tekstissä. Tavoitteena on: 1. Suurentaa AM-korttelia ja mahdollistaa sen alueelle kolmen asuinrakennuksen rakentaminen. 2. Ajantasaistaa kaavamääräyksiä 3. Poistaa yksi omarantainen RA-tontti 4. Suurentaa yhtä rakentamatonta RA-tonttia takamaastoon päin 5. Muuttaa maatilan venelaituri ja sauna-alue venevalkamaksi, joka palvelee koko maatilan aluetta. Tavoitteet on esitetty liitteen 1 liitteessä C. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaavamuutosalue koostuu yhdestä alueesta, jossa muodostuu yksi maatilakeskus (AM-alue), kolme rantatonttia ja yksi venevalkama. Suhteessa vanhaan rantakaavaan yksi rantatontti vähenee ja rantasaunan rakennusoikeus muuttuu venevalkamaksi Mitoitus Pujoniemen rantakaavassa on jaettu rantarakennusoikeus eri kantatilojen kesken. Pujoniemen tilalle oli tässä kaavassa osoitettu maatilan (AM-alue) lisäksi neljä uutta omarantaistaratonttia. Kaavanmuutoksessa AM-alue hieman suurenee ja sen rantasaunavaraus muuttuu venevalkamaksi. AM-alueelle mahdollistetaan kolmen asuinrakennuksen rakentaminen. Jokaiselle asuintalolle ei siis tule omaa saunaa rannalle, vaan kaikkia asuinrakennuksia palvelee yksi sauna LV-alueella paikassa, missä on jo nykyinen melko uusi saunarakennus ennestään ja venetarvikevaja sekä laituri aallonmurtajineen. Koska AM-alue on saanut enenmmän rakennusoikeutta on vastapainoksi poistettu yksi RA-tontti rantakaavasta (kortteli 11 tontti1). Mitoituksellisesti mitoitus laskee kaavanmuutoksessa, sillä AM-alue oli jo vanhassa kaavassa laskettu mitoitusyksiköksi. Samoin vapaan rantaviivan osuus kasvaa noin 50 metrillä Palvelut Alue tukeutuu Paltamon palveluihin.

10 9 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavanmuutoksesta seuraa, että toimivan maatilan välittömään tuntumaan tulee uusi asuinrakennus. Toiselle uudelle asuinrakennukselle on annettu jo poikkeuslupa aiemmin ladon ja olemassa olevan asuinrakennuksen väliin. Kolmannen asuinrakennuksen paikka on ladon toisella puolella niityn kulmassa aivan ladon vieressä, joka aiotaan purkaa. Lähimmät puut ovat aivan lähituntumassa, jossa sijaitsee kaunis lehtikuusirivi. Kyseisessä paikassa lehtikuusien tuntumassa ladon vieressä olemassa olevan tien varressa ei asuinrakennus vaikuta sanottavammin maisemaan sillä maatilakeskus muodostaa selvän rakennuskeskittymän. Ympäristöllisesti asuinrakennuksen rakentaminen kyseiseen paikkaa ei aiheuta minkään kasvin tai eläimistön häviämistä. Maisemallisesti rakennus tulisi siis olemassa olevien maatilarakennusten reunalle ja se näkyisi ositain järvelle itään päin. Länteen päin näköesteenä on lehtikuuset ja mäenharja. Jotta talon pojan ja pojanpojan asuinrakennukset sopisivat mahdollisimman hyvin maisemaan ja maatilan olemassa oleviin rakennuksiin ja rakentamistapaan, on asuinrakennuskien ja niitä palvelevien talousrakennusten rakentamisesta ja maatilakeskukseen sijoittautumisesta tehty havainnekuva. Lisäksi sanallisesti selostetaan tavoitteita rakentamisen materiaaleista, väreistä ja ulkonäöstä. Havainnekuva ja rakentamisohjeita on liitteessä 4, jossa myös valokuvia maatilakeskuksen alueesta ja rakennuspaikasta. Kuten aikaisemmin on mainittu, maatilan piha-alueella olevalle riihelle on annettu suojelumääräys ja arvokkaalle metsä-alueelle sl-merkintä rantayleiskaavan mukaisesti. Merkinnällä sr on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, joka on paikallisesti arvokas. Sr-kohteen purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 momentin nojalla ilman pakottavaa syytä kielletty. Kohdetta koskevat muutossuunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausunnon antamista varten. Sl-merkinnällä osoitetulla alueella on eläimistötään tai kasvillisuudeltaan arvokkaita alueita. Näillä alueilla mahdollisesti suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen luonnonympäristö säilyy. 5.3 ALUERAJAUKSET Korttelialueet AM-alueelle ei ole eritelty tarkemmin eri rakennustyyppien rakentamisoikeutta., koska etukäteen ei tiedetä maatilataloudessa tarvittavien rakennuksien tilantarvetta. Samoin ei myöskään ole rakennusaloilla osoitettu maatilataloutta palvelevien rakennuksien sijaintipaikkoja. Kaavamuutoksessa on annettu alueellinen 10 % rakentamistehokkuus. Sitä vastoin uusien kahden asuinrakennuksen rakennusalat on esitetty talousrakennuksineen, sillä näin saadaan uudet asuinrakennukset sijoittumaan havainnekuvan osoittamiin paikkoihin riviin olemassa olevan tien ja lehtikuusirivistön viereen.

11 Kaavamääräykset määräävät lisäksi rakennusmateriaaleista ja antavat ohjeita värityksestä sekä suojapuustosta. RA-kortteleissa on niissäkin osoitettu rakennusalana loma-asuinrakennusten sijainti, sillä näin saadaan ne sijoittumaan metsään pellon sijasta (kortteli 3) ja pois sl-alueelta (kortteli 2 tontti 2). RA-tonttien rakennusoikeus on maksimissaan 190 k-m2. Rantayleiskaavassa suurin sallittu rakennusoikeiusmäärä on 7 % tontin koosta. Kun tonttien koko on keskimäärin 3500 m2, tarkoittaisi se noin 250 k-m2 rakennusoikeutta. Ranta-asemakaava on siis tässä suhteessa tiukempi rakennusoikeuden suhteen. Kaavamääräykset kokonaisuudessaan ovat kaavaselostuksen lopussa Virkistysalueet Kaavassa on osoitettu loppuosa alueesta maa- ja metsätalousalueeksi. Avoin peltoalue maatilan ympärillä on osoitettu merkinnällä MA eli maa- ja metsätalousalueena, joka on maisemallisesti arvokas peltoalue. Tällä alueella alue tulee säilyttää avoimena ja rannan tuntumassa oleva rantapuusto tulee hoitaa puistomaisesti.. Myös M-alueella on annettu maisemallisista syistä avohakkuukielto tai kielletään muut toimenpiteet, jotka vaarantavat sen maisemallisia arvoja Liikenne- ja katualueet Tieverkosto perustuu olemassa olevaan tiestöön. Kaavassa tieyhteydet ovat ohjeellisia. Nykyinen tie niemen kärkeen kulkee läpi AM-alueen pihapiirin. Koska tulevaisuudessa pihapiirissä tulee temmeltämään lapsia, on uusi tielinja osoitettu ohjeellisena navetan takaa. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Maatilakeskukseen tulisi kaavan myötä siis kaksi asuinrakennusta ja mahdollisesti kaksi autotalli/varastorakennusta. Kuten havainnekuvastakin havaitaan, tulisivat ne olemassa olevan maatilakeskuksen yhteyteen ja sen reunalle. Nämä kaksi asuinrakennusta aiotaan rakentaa samanaikaisesti ja mahdollisimman samanlaisiksi keskenään ja samaan riviin olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa tien ja lehtikuusikujan suuntaisesti eli ne pyritään maksimaalisesti saamaan sopimaan niin sijainniltaa kuin materiaaleiltaan ja väritykseltään maatilakeskukseen ja maisemaan. Ne sijoittautuvat maatilan alueella kauaksi suojellusta riihestä eikä sen maankäyttöön ole uusilla rakennuksilla vaikutusta. Lisää tietoa havainnkuvasta ja valokuvista liitteessä 4.

12 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentamisen vaikutus luontoon on normaalia rakentamisesta johtuvaa muutosta ympäristössä. Uudet rakennukset AM-alueella eivät tuhoa mitään metsä tai luontokasvillisuutta, koska ne tulevat maatilakeskuksen pihapiiriin ja sen reunalla olevalle niitylle. Kun kolme asuinrakennusta sijoittuu näinkin lähelle toisiaan, on kannattavaa tehdä yhteinen keskitetty jätehuoltoratkaisu, mikä on aina ympäristöllisesti parempi ratkaisu kuin että jokaisella olisi oma kiinteistökohtainen ratkaisu. Ainoat vaikutukset ympäristöön ovat siiis maisemallisia ja nekin on pyritty kaavassa ja kaavamääräyksissä minimoimaan yhteistyössä maanomistajan kanssa. Korttelin 2 tontti 2 alueella loma-asuinrakennus on sijoitettu sl-alueen ulkopuolelle ja korttelissa 3 loma-asuinrakennus on osoitettu metsänreunaan eikä avoimelle niitylle. 6 KAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kohteesta ei ole tehty maatilan piha-aluetta lukuunottamatta havainnekuvaa. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alue on tarkoitus toteuttaa maanomistajan aikataulun mukaisesti lähivuosina. 7 TEHDYT PÄÄTÖKSET JA ASIAKIRJAT Kaavaprosessiin liittyviä asiakirjoja, kuten muistutuksia, vastineita, pöytäkirjoja on liitteessä 2. Fiskarissa DI Pasi Rantanen Kainuun Kaavoitus ja mittauspalvelu oy.

13 Liiteluettelo Liite 1: OAS, jossa lähestymiskartat, ote yleiskaavasta sekä ympäristöselvitys Liite 2: Pöytäkirjoja, lausuntoja ja vastineita Liite 3: Ote maakuntakaavaehdotuksesta Liite 4: Havainnekuva maatilakeskuksesta, rakentamistapaohjeita sekä kuvia kohteesta

14

15