Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2014 Liikuntalautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2014 Kokousaika 16:00-18:11 Kokouspaikka Paavo Nurmen kuja 1 C, 5. krs Läsnä Jäsenet Ahola, Riku puheenjohtaja Laaksonen, Heimo varapuheenjohtaja Ekholm-Talas, Heidi Hämäläinen-Bister, Riitta saapui 16:09, poissa: 94, 95, 96, 102 Järvinen, Jukka Muhonen, Sallamaari Jonninen, Jukka varajäsen Sandberg, Tiina varajäsen Muut Huru, Nina kaupunginhallituksen edustaja Fröberg, Stefan osastopäällikkö Huurre, Petteri osastopäällikkö poissa: 102 Loikkanen-Jormakka, Tarja osastopäällikkö poissa: 102 Rauramo, Anssi liikuntajohtaja Saarinen, Turo osastopäällikkö Aapro, Simo talouspäällikkö Kuokkanen, Leevi tietohallintopäällikkö Salaterä, Antti suunnittelupäällikkö Sneck-Lehto, Raija pääluottamusmies Laine, Kirsti osastopäällikkö Eranka, Essi poistui 17:47, poissa: 105, 106, 107, 108, 109, 110, 111, 112 Puheenjohtaja Riku Ahola t Anssi Rauramo Petteri Huurre liikuntajohtaja , osastopäällikkö

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2014 Stefan Fröberg Turo Saarinen osastopäällikkö osastopäällikkö 110 Pöytäkirjanpitäjä Kirsti Laine osastopäällikkö

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2014 Asia 94 LJ/1 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 95 LJ/2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 96 LJ/3 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee määrärahan lisäämistä opetustoimeen 97 LJ/4 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee ns. aktiivipassin ja sporttikortin käyttöönottoa 98 LJ/5 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Seppo Kanervan ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee sisäliikuntatilojen saamisesta Lauttasaareen 99 LJ/6 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteesta, joka koskee liikuntaviraston toiminta-avustusten määrärahoja 100 LJ/7 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamisesta 101 LJ/8 Liikuntalautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2013 arviointikertomuksesta 102 LJ/9 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle vuonna 2015 myönnettävistä laitos- ja säätiöavustuksista 103 LJ/10 Liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille LJ/11 Maanhaltijan suostumus anniskeluun A-oikeuksin Kaisanimenkentälle Live Nation Finland Oy:n järjestämän Helsinki Classic - tapahtuman yhteyteen 105 LJ/12 Maanhaltijan suostumus anniskeluun A-oikeuksin Eastway Live Oy:n Kaisaniemenkentällä ja järjestettävien konserttitapahtumien yhteyteen 106 LAOS/1 Finland Tennis Oy:n pitkäaikaisen vuokrasopimuksen muuttaminen 107 LAOS/2 Oulunkylän liikuntapuiston hiekkakentän vuokraaminen Käpylän Juniorihalli Oy:lle

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ ULOS/1 Väinö Tannerin kentän maa-alueen vuokraaminen Haapaniemen Kenttä Oy:lle 109 ULOS/2 Liikuntaviraston ulkoliikuntaosaston hallinnassa olevan ajoneuvon myyminen 110 MEOS/1 Maa-alueen vuokraus Ouritsaarelta melontatoimintaa varten Melaveikot ry:lle 111 PJ/1 Liikuntavirastossa tehtyjen päätösten ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi 112 LJ/13 Viraston tiedotuksia

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/1 94 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/2 95 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Sallamaari Muhonen ja Heidi Ekholm-Talas tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. liikuntajohtaja Anssi Rauramo

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/3 96 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee määrärahan lisäämistä opetustoimeen HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Yrjö Hakasen ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee määrärahan lisäämistä opetustoimeen: Helsingin kaupungin liikuntatoimen arvoperusta tukeutuu Helsingin yhteisiin arvoihin. Helsingin kaupungin uuden strategian mukaan kaupunkilaisten hyvinvointia tuetaan ja terveyseroja kavennetaan entistä enemmän liikunnan keinoin. Liikunnan lisääminen on kaupungin keskeinen tavoite kaikissa väestöryhmissä, ja strategian tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus harrastukseen. Etenkin ryhmälähtöiseen harrastustoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten määrää halutaan lisätä. Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus ja kaikkien oikeus liikunnan harrastamiseen on viimeaikoina noussut liikuntapoliittisen keskustelun ytimeen. Keskeisenä periaatteena on tunnustettu mahdollisuudet liikkua varallisuudesta riippumatta. Keskustelun taustalla on vaikuttanut huoli väestön vähäisestä liikunnasta sekä liikuntakäyttäytymisen suuresta polarisaatiosta. (VLN:n julkaisuja 2014:2.) Liikuntaharrastusten kustannukset ovat kasvaneet monien lajien osalta todella paljon, eikä lasten ja nuorten tasa-arvo liikuntapalveluiden näkökulmasta enää toteudu. Kari Puronahon (2014) juuri julkaistun tutkimuksen mukaan harrastaminen urheiluseurassa saattaa olla liian kallista jo kahdelle kolmasosaa suomalaisperheistä. Liikuntaviraston liikunnanohjausosastolla on kehitetty ja tuotettu yhteistyössä liikuntaseurojen ja opetusviraston kanssa matalan kynnyksen liikuntapalveluita ala- ja yläkoululaisille lapsille ja nuorille. Nämä maksuttomat tai erittäin edulliset EasySport- ja FunActionliikuntapalvelut ovat olleet suosittuja, ja ne ovat tavoittaneet merkittävän määrän helsinkiläisiä lapsia ja nuoria. Toimintaa toteutetaan sekä koulujen että liikuntaviraston tiloissa iltapäivisin. Kaupunginhallituksen erillismäärärahan päätyttyä vuonna 2013 kaupunginvaltuusto myönsi liikuntatoimelle määrärahoja toiminnan jatkamiseksi. Määrärahan suuruus ei kuitenkaan mahdollista

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/3 samanlaista toiminnan laajuutta, eikä sitä ole kysynnästä huolimatta mahdollista laajentaa uusille kouluille. Syksystä 2012 alkaen helsinkiläiset koulut ovat voineet hakea mukaan Liikkuva koulu -ohjelmaan, jonka tavoitteena on kehittää toimenpiteitä koulujen toimintakulttuurin muuttamiseksi fyysisesti aktiivisempaan suuntaan. Ohjelman toteuttamisessa on ollut liikunta- ja opetusviraston lisäksi mukana kolmannen sektorin toimija. Liikkuva koulu -toiminnassa mukana olevia kouluja on tällä hetkellä yhteensä 18, ja seuraavan lukuvuoden aikana toiminta tulee laajenemaan yhteensä 41 kouluun. Toiminnasta on saatu erittäin myönteistä palautetta mukana olevien koulujen henkilökunnalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön määräraha ohjelman jalkauttamiseksi päättyy keväällä 2015, eikä resurssia uusien koulujen mukaan ottamiseksi tämän jälkeen enää ole. Liikuntavirasto kannattaa aloitteessa esitettyä määrärahaa, jonka ansiosta sekä EasySport- että FunAction-toimintaa olisi mahdollista laajentaa nykyisestään. Lisäksi raha mahdollistaisi Liikkuva koulu - ohjelman jalkauttamisen uusiin kouluihin myös määrärahan päättymisen jälkeen. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Tarja Loikkanen-Jormakka, osastopäällikkö, puhelin: tarja.loikkanen(a)hel.fi Tytti Soini, liikuntasuunnittelija, puhelin: Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginhallitus on pyytänyt liikuntalautakunnan lausuntoa valtuutettu Yrjö Hakasen talousarvioaloitteesta, joka koskee määrärahan lisäämistä opetustoimeen. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Tarja Loikkanen-Jormakka, osastopäällikkö, puhelin: tarja.loikkanen(a)hel.fi Tytti Soini, liikuntasuunnittelija, puhelin:

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/3 Päätöshistoria Kiinteistölautakunta HEL T Lausunto Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Kiinteistölautakunta katsoo, että lisämäärän osoittaminen opetusrakennusten ja myös kaikkiin muihin palvelurakennusten peruskorjauksiin on kannatettavaa. Korjausrakentamisen investointitaso, 115 miljoonaa euroa vuonna 2014, ei vastaa rakennuskannan vuotuista kulumaa, joka on noin 190 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelurakennusten korjausvelka onkin kasvanut huolestuttavasti ja on nyt yli 1,3 miljardia euroa. Talousarvion talonrakennushankkeiden 10-vuotisen rakentamisohjelman koko korjausrakentamisen investointitaso on yhteensä 1,2 miljardia euroa ja nykyisen rakennuskannan kuluma 1,9 miljardia euroa. Korjausvelka kasvaa 10-vuotiskaudella siis 700 miljoonalla eurolla. Talonrakennushankkeiden investointiohjelmassa on korjausrakentamisessa varauduttu opetusviraston koulujen perusparannushankkeisiin yhteensä noin 590 miljoonalla eurolla. Kaudella toteutetaan noin 50 koulurakennuksen perusparannukset. Lautakunta toteaa, että opetustoimelle, nuorisotoimelle ja liikuntatoimelle on osoitettu talousarviossa omat käyttötalousmäärärahat. Tämän takia lautakunta toteaa, että aloite käyttötalousmäärärahojen lisäämisestä ei ole kiinteistölautakunnan toimialaa. Lausuntoa on pyydetty myös opetustoimelta, nuorisotoimelta ja liikuntatoimelta. vs. tilakeskuksen päällikkö Markku Metsäranta Matti Kuusela, asiakaspäällikkö, puhelin: matti.kuusela(a)hel.fi Nuorisolautakunta HEL T

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/3 Lausunto Nuorisolautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Helsingin alueellisten erojen kasvaessa myös erot lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa kasvavat. Harrastemahdollisuudet vaihtelevat alueittain ja harrastaminen on yhä riippuvaisempaa perheiden sosioekonomisesta tilanteesta. Lasten ja nuorten edullisten liikuntaharrastuksien lisäämiselle eri puolella kaupunkia on runsaasti kysyntää. Vuosien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet toteutettiin eri hallintokuntien yhteistyönä. Tuolloin luotiin uusia tapoja tarjota nuorille maksuttomia harrastuksia ja mielekästä tekemistä. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti toteutettiin erilaisia liikuntahankkeita hallintokuntien yhteistyönä. Näitä toimintoja jatketaan edelleen ilman erillisrahoitusta hallintokuntien omin varoin. Nuorisoasiainkeskuksen vuoden 2015 yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa liikunnan osuutta nuorisotyössä. Nuorisoasiainkeskus tuottaa kaikille lapsille ja nuorille avointa harrasteliikuntaa mm. järjestämällä erilaisia turnauksia ja pelikerhoja. Tätä matalan kynnyksen ohjattua liikuntatoimintaa toteutetaan yhdessä toisten hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Nuorisoasiainkeskus pyrkii myös edistämään ja tukemaan nuorten omaehtoista liikuntaa sekä luomaan sille entistä parempia edellytyksiä. Nuorisoasiainkeskus kehittää toimintaansa alueperustaisesti, nuorten paikallisten tarpeiden perusteella. Mellunmäen alue toimii pilottialueena hallintokuntarajat ylittävien ja kumppanien kanssa toteutettavien nuorten palveluiden kehittämisessä. Tässä kehittämistyössä liikuntatoiminnan lisääminen on keskeisessä roolissa. Nuorisotoimen läntinen alueyksikkö toimii vuonna 2015 Mellunkylän alueen ja itäisen yksikön rinnalla toisena liikuntatoiminnan laajentamisen ja kehittämisen pilottialueena. Kaikki nuorisotoimen alueellinen harraste- ja liikuntatoiminta suunnitellaan nuorten kanssa. Nuorisoasiainkeskus kehittää ja lisää liikuntatoimintaa yhteistyössä opetus-, ja liikuntatoimen kanssa vuonna 2015 omien budjettivarojensa puitteissa. Jos tämän toiminnan kehittämiseen lisätään määrärahoja, nuorisotoimi voi edelleen laajentaa ja monipuolistaa kumppaneiden kanssa yhteistyönä toteutettavaa lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. osastopäällikkö Mikko Vatka

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/3 Mikko Vatka, osastopäällikkö, puhelin: mikko.vatka(a)hel.fi Marika Westman, suunnittelija, puhelin: marika.westman(a)hel.fi

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/4 97 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee ns. aktiivipassin ja sporttikortin käyttöönottoa HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Yrjö Hakasen talousarvioaloitteesta, joka koskee ns. aktiivipassin ja sporttikortin käyttöönottoa: Terveysliikunnan edistäminen on osa helsinkiläisten laajempaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. On tärkeää huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kaupungin kaikissa toiminnoissa sekä tehdä laajaa yhteistyötä kaupungissa toimivien eri tahojen kanssa. Liikunnan harrastaminen vaikuttaa ehkäisevästi suureen osaa suomalaisista kansantaudeista. Esimerkiksi terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva tai ylipainoinen kaupunkilainen tarkoittaa suurempaa riskiä sairastua ja siten kasvavia sosiaali- ja terveyskustannuksia kaupungille. Liikunnan merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on myös huomattava. Liikunta on sosiaalisista harrastuksista suosituin, sillä se tarjoaa mahdollisuuden yhdessäoloon, uusiin kokemuksiin, itsensä kehittämiseen, mielekkääseen ajankäyttöön ja yhteisölliseen vaikuttamiseen. Helsingin kaupungin liikuntatoimen arvoperusta tukeutuu Helsingin yhteisiin arvoihin. Helsingin kaupungin uuden strategian mukaan kaupunkilaisten hyvinvointia tuetaan ja terveyseroja kavennetaan entistä enemmän liikunnan keinoin. Helsingin liikuntatoimi ylläpitää lukuisia liikuntapaikkoja, joissa liikunnan harrastaminen on maksutonta. Näitä ovat mm. lähiliikuntapaikat, ulkoilualueet ja -reitit, luistelu- ja palloilukentät, hiihtoladut ja valvotut uimarannat. Liikuntatoimen strategiassa korostetaan erityisesti uusien lähiliikuntapaikkojen rakentamista lähivuosina. Liikuntavirasto järjestää lisäksi ohjattuja liikuntaryhmiä, joista lähiöliikuntaryhmät on suunnattu erityisesti jo liikunnasta syrjäytyneille tai matalan tulotason omaaville henkilöille. Monipuolisiin liikuntaryhmiin voi osallistua lunastamalla 20 lähiöliikuntapassin, joka on voimassa neljän kuukauden ajan. Toiminta ajoittuu päiväaikaan. Lisäksi kaupunki

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/4 tarjoaa maksutonta liikuntaneuvontaa ja liikuntainfoja sekä järjestää kesäisin kaikille avoimia puistojumppia eri puolilla Helsinkiä. Uimahalleissa, liikuntahalleissa, tekojääradoilla, kuntosaleilla ym. pääsymaksullisissa paikoissa työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja varusmiehet on huomioitu maksuluokassa muut. Sisäänpääsymaksut ovat aikuisten hintaan verrattuna puolet. Esimerkiksi kaupungin uimahallien sisäänpääsymaksu tässä maksuluokassa vaihtelee 2,50-2,70 välillä uimahallista riippuen. Sarja- ja kausikorteilla voi liikuntaa harrastaa näissä paikoissa vieläkin edullisemmin. Opetus- ja kulttuuriministeriön Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma 2011:30 korostaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ikäihmisten arkiaktiivisuuden lisäämistä sekä liikunnan harrastamisen tukemista omaehtoisesti tai ohjatun liikunnan kautta. Helsingissä tämän kohderyhmän liikunta-aktiivisuuden tukemista ja liikuntamahdollisuuksien kehittämistä on tehty poikkihallinnollisena yhteistyönä vuodesta 2006 lähtien. Tavoitteena on ollut kehittää toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia lähelle ikääntyneitä sekä suoraan vanhusten yksiköihin tai koteihin. Näin tuotetut liikuntapalvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia ikääntyneille. Tutkimuksen mukaan maksuton liikunta ei suoraan saa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia henkilöitä aktivoitumaan liikunnan harrastamiseen. Kokemukset Espoon kaupungin maksuttomista uimahalli- ja kuntosalikäynneistä ovat sen suuntaisia, että Espoon kaupungin tarjoaman 68+ Sporttikortin ovat lunastaneet jo fyysisesti aktiiviset ikääntyneet, kun taas inaktiiviset ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat eivät ole korttia lunastaneet. Samoin myös toiminnassa mukava olevat ikääntyneet liikkuvat aktiivisemmin kuin suomalaiset ikäihmiset keskimäärin. (Jordan M. 2009, Taavila M ) Helsingin kaupungin tarjoamien liikuntapalveluiden hinnat ovat jo nyt huomattavasti subventoituja. Liikuntaviraston palvelujen lisäksi liikunnan tarjontaa toteuttavat Helsingissä myös muut kaupunkikonsernin yksiköt kuten esimerkiksi työväenopisto, jonka kursseista peritään kerta- ja kausimaksuja sekä kaupunkienemmistöinen osakeyhtiö Urheiluhallit Oy, joka tarjoaa laajasti ohjattuja liikuntaryhmiä sekä kuntosali- ja uimahallipalveluita. Aktiivipassin tai sporttikortin avulla voidaan osittain vaikuttaa palvelujen saavutettavuuteen, mutta sitäkin tärkeämpää on turvata palveluiden riittävyys ja tasapuolisuus huomioiden liikuntapalveluja käyttävät hyvin erilaiset väestöryhmät. Mahdollisten uusien alennettujen tai maksuttomien ryhmien aiheuttamat tulojen menetykset joudutaan

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/4 korvaamaan muiden ryhmien hintojen korotuksilla tai menojen leikkauksilla, jos liikuntatoimelle asetettu katetavoite pidetään ennallaan. Jos vastaavat päätökset ulotetaan myös muihin kaupunkikonsernin yksiköihin, niin se lisännee ko. laitosten avustustarvetta. Lisäksi on huomioitava, että kyseisten maksuttomien aktivointitoimenpiteiden toteuttaminen vaatii myös toimivan järjestelmän luomista kyseisiin etuihin oikeutettujen toteamiseksi. Liikuntatoimen talousarvioesitys ei sisällä aktiivipassin tai sporttikortin käyttöönottoa. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Tarja Loikkanen-Jormakka, osastopäällikkö, puhelin: tarja.loikkanen(a)hel.fi Petteri Huurre, osastopäällikkö, puhelin: Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginhallitus on pyytänyt liikuntalautakunnan lausuntoa valtuutettu Yrjö Hakasen talousarvioaloitteesta, joka koskee ns. aktiivipassin ja sporttikortin käyttöönottoa. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Tarja Loikkanen-Jormakka, osastopäällikkö, puhelin: tarja.loikkanen(a)hel.fi Petteri Huurre, osastopäällikkö, puhelin: Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta HEL T Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/4 Käsittely Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Maija Anttila: Esitän asian pöydälle. virastopäällikkö Matti Toivola Timo Hakala, erityissuunnittelija, puhelin: timo.hakala(a)hel.fi

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/5 98 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Seppo Kanervan ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee sisäliikuntatilojen saamisesta Lauttasaareen HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Seppo Kanervan talousarvioaloitteesta, joka koskee sisäliikuntatilojen saamiseksi: Seppo Kanerva ja eräät muut ovat esittäneet talousarvioaloitteessaan, että Lauttasaareen Myllykallion koulun ja moottoritien välissä olevaan ns. koirapuistoon rakennettaisiin lämmin halli mahdollisine uimaaltaineen. Koirapuisto sijaitsee rakennusviraston hallinnoimalla alueella, joten liikuntatoimi ei voi suunnitella tai rakentaa siihen esitetyn kaltaista hallia. Liikuntavirastolla ei ole Lauttasaaressa aluetta, jolle voisi halleja rakentaa. Lauttasaaren liikuntapuistossa kunnostetaan parhaillaan urheilukenttää ja siinä olevaa pelikenttää, jolle tulee tekonurmi. Liikuntapuistoon parannetaan myös lähiliikuntamahdollisuuksia. Alueelle ei kuitenkaan ole kaavailtu hallia. Liikuntavirasto on pitänyt Lauttasaaren alueen sisäliikuntapalveluiden tarjonnan kehittämisen kannalta sekä taloudellisesti että toiminnallisesti ensisijaisena jonkin nykyisen liikuntatilan laajentamista. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Asko Rahikainen, hankesuunnittelija, puhelin: Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginhallitus on pyytänyt liikuntalautakunnan lausuntoa valtuutettu Seppo Kanervan talousarvioaloitteesta, joka koskee sisäliikuntatilojen saamisesta Lauttasaareen. liikuntajohtaja

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/5 Anssi Rauramo Asko Rahikainen, hankesuunnittelija, puhelin: Tiedoksi Liikuntavirasto

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/6 99 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteesta, joka koskee liikuntaviraston toiminta-avustusten määrärahoja HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteeseen, joka koskee liikuntaviraston toiminta-avustusten määrärahoja: Valtuutettu Bogomoloff on talousarvioaloitteessaan esittänyt, että liikuntavirastolle osoitetaan riittävät määrärahat, jotta liikuntaseurojen toiminta-avustukset voidaan pitää aikaisemmalla tasolla. Lisäksi Bogomoloff on esittänyt, että ns. tuetun käytön varmistamiseksi tulee varata riittävä määräraha vähintään vuoden 2013 tasolle. toteaa, että liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodelle 2015 on valmisteltu kaupunginhallituksen hyväksymän vuoden 2015 talousarvion raamin sekä talousarvion laatimisohjeen perusteella. Liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen (441) ehdotetaan vuonna 2015 osoitettavan euroa, joka on sama määräraha kuin vuonna Vuonna 2013 liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen osoitettiin euroa. Liikunnan järjestötoiminnan tukemisen määräraha koostuu toiminta-avustuksesta, tilatuesta (tuettu käyttö ja vuokraavustus), vammaisten kuljetuskustannusavustuksista sekä suunnistuskarttojen valmistuskustannusavustuksista. Vuoden 2014 avustusmäärärahat ovat: - toiminta-avustus euroa (sisältäen suunnistuskarttojen valmistuskustannusavustuksia ja vammaisten kuljetuskustannusavustuksia), - tuettu käyttö euroa ja - vuokra-avustus euroa. Toiminta-avustuksella tuetaan vuosittain avustettavuuden piiriin hyväksyttyjä liikunta- ja urheiluseuroja. Avustettavia seuroja on noin 400 ja niissä liikkuu yhteensä lähes säännöllistä liikunnan harrastajaa. Toiminta-avustuksen myöntämisessä painotetaan lasten ja nuorten liikuntaa. Vuoden 2015 talousarviovalmistelussa on liikuntatoimessa lähdetty siitä, että toiminta-avustuksen määräraha

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/6 pysyy vuoden 2014 tasolla, ollen siis euroa. Vuonna 2013 toiminta-avustuksia myönnettiin euroa. Niin sanotulla tuetulla käytöllä tarkoitetaan yhtä liikuntatilojen käytön tukimuotoa liikuntaviraston avustettavuuden piirissä oleville liikunta- ja urheiluseuroille. Muita tilatuen muotoja ovat maksuton käyttö ja vuokraavustus. Tuetun käytön määräraha myönnetään liikuntalautakunnan vuosittain vahvistamille yhteisöille, jotka osoittavat tuen avustettaville järjestöille, eli liikunta- ja urheiluseuroille laskuttaessaan tilojen käytöstä kompensoiduilla hinnoilla. Tuetun käytön piirissä on kaupungin muiden hallintokuntien, kuten opetusviraston tiloja sekä laitoksia ja säätiötä, kuten Jääkenttäsäätiö, Tapanilan Urheilutalosäätiö sekä Urheiluhallit Oy. Tuetun käytön piirissä olevissa liikuntatiloissa toimivat seurat saivat tämän tukimuodon kautta avustusta euroa vuonna Määräraha oli sama myös vuonna Liikuntatoimen talousarvioehdotus on valmisteltu siten, että määräraha pysyy samana myös vuonna toteaa, että talousarvioehdotuksessa on huomioitu valtuutettu Bogomoloffin talousarvioaloitteessa esitetyt seikat. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kirsti Laine, osastopäällikkö, puhelin: kirsti.laine(a)hel.fi Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginhallitus on pyytänyt liikuntalautakunnan lausuntoa valtuutettu Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteeseen, joka koskee liikuntaviraston toiminta-avustusten määrärahoja. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kirsti Laine, osastopäällikkö, puhelin: kirsti.laine(a)hel.fi

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/7 100 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta, joka koskee nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamisesta HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta joka koskee nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamista: Valtuutettu Niiranen ym. ovat talousarvioaloitteessaan esittäneet, että vuoden 2015 talousarvion valmistelussa tutkitaan huolellisesti eri hallintokuntien toimesta mahdollisuus lisätä kaupungin tarjoamia kesätyöpaikkoja nuorille vähintään % kesällä 2015 sekä, että tämän pohjalta tehdään mahdollinen esitys kesätyöpaikkoihin erityisesti kohdennettavan määrärahan korottamisesta. toteaa, että liikuntatoimeen palkataan kesätyöntekijöitä sekä viraston omilla määrärahoilla että Siisti kesä - hankkeen määrärahoilla. Siisti kesä -hanke alkoi liikuntavirastossa vuonna 2010 ja vuonna 2014 tätä määrärahaa on käytössä noin euroa. Kausityöntekijät palkataan viraston omilla määrärahoilla. Liikuntavirasto on palkannut kesätyöntekijöitä ja Siisti kesähankkeeseen nuoria kesätyöntekijöitä seuraavasti: Kesätyöntekijät (arvio) Siisti kesä (arvio) yhteensä Kesätyöntekijöiden työsuhteiden kestot ovat 1-3 kuukautta. Siisti kesä - hankkeen avulla liikuntavirastoon palkatut vuotiaat ovat pääsääntöisesti työsuhteessa noin yhden kuukauden ajan ja vuotiaat 1-2 kuukautta ja tiiminvetäjät 2-3 kuukautta. Pääasiallisesti liikuntavirasto palkkaa kesätyöntekijöitä ja Siisti kesä - työntekijöitä uimarantojen ja maauimaloiden siistimis- ja kunnossapitotehtäviin, leirintäalueen siistimis- ja kunnossapitotehtäviin sekä avustaviin liikunnanohjaustehtäviin. Kesätyöhön palkatut nuoret

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/7 työskentelevät siis esimerkiksi maauimaloissa, uimarannoilla, Rastilan leirintäalueella ja Liikuntamyllyssä. Lisäksi liikuntavirasto on palkannut kausityöntekijöitä seuraavasti: Kausityöntekijät (arvio) Kausityöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti erilaisissa huolto- ja siivoustehtävissä sekä uimavalvojan tehtävissä. Kesäaikana työtehtäviä ovat muun muassa uimarannoilla, maauimaloissa, ulkoliikuntapaikoilla ja leirintäalueella sekä talvikautena ulkoliikuntapaikoilla. Kausityöntekijöiden työsuhteiden kestot ovat noin 2-5 kuukautta. Kausityöntekijöiden iät vaihtelevat ikävuoden välillä. Kausityöntekijöistä nuoria on useita kymmeniä. toteaa, että liikuntavirasto on pyrkinyt mitoittamaan kesätyömahdollisuudet nuorille siten, että työnteko on mielekästä ja sen luonteista, että se antaa mahdollisimman hyvän tavan hankkia kokemusta työelämästä. Liikuntaviraston mahdollisuudet tarjota varsinaisia kesätöitä aloitteessa esitetylle % suuremmalle määrälle ei välttämättä ole realistista, sillä nykyinen kesätyöntekijöiden määrä on lähellä optimaalista tarjottavien tehtävien ja työntekijöiden ohjaamisresurssien suhdetta. Sen sijaan Siisti kesä -hankkeen luonteisille tehtäville liikuntavirastossa olisi tarjontaa nykyistä enemmän. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kirsti Laine, osastopäällikkö, puhelin: kirsti.laine(a)hel.fi Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginhallitus on pyytänyt liikuntalautakunnan lausuntoa valtuutettu Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteeseen, joka koskee nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamista.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/7 liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kirsti Laine, osastopäällikkö, puhelin: kirsti.laine(a)hel.fi Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta HEL T Päätös Käsittely Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Maija Anttila: esitän asian pöydälle. virastopäällikkö Matti Toivola Timo Hakala, erityissuunnittelija, puhelin: timo.hakala(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Lausunto Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamista koskevasta valtuutettu Matti Niirasen ja 53 muun kaupunginvaltuutetun talousarvioaloitteesta: Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin kaupungin tarjoamat erityisesti nuorille suunnatut kesätyöpaikat ovat tärkeä keino toteuttaa yhteiskuntavastuuta käytännössä ja kannattaa kesätyöpaikkoihin erityisesti kohdistettavan määrärahan korottamista.

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/7 Muutoksenhakukielto Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan valtuustokaudelle on kirjattu tavoite, että alle 18-vuotiaiden kesätyöpaikkoja lisätään yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kaupunginvaltuutettujen huoli kaupungin tarjoamien kesätyöpaikkojen määrän laskusta on ymmärrettävää ajatellen nuorten syrjäytymistä tai heidän saamia ensi kosketuksia työelämään ja arvokkaita työkokemuksia. Nuoret tarvitsevat tietoja ja kokemusta erilaisista työpaikoista koulutus- ja uravalintoja tehdessään. Ympäristökeskus voi osaltaan antaa näkymää ympäristöasioiden erilaisista tehtävistä. Ympäristökeskus on palkannut kaupungin keskitetyllä kesätyöpaikkoihin kohdistetulla määrärahalla viime vuosina muutamia kesätyöntekijöitä, joista yksi on vuosittain ollut vuotias. Kesätyöntekijät on palkattu avustaviin toimisto- ja tietohallinnon tehtäviin. Kokemukset nuorista ovat olleet erittäin positiivisia. Nuoret ovat olleet aktiivisia, tunnollisia ja ahkeria työntekijöitä. Ympäristökeskus on valmis palkkaamaan vuoden 2015 kesällä joitakin nuoria kesätyöntekijöitä lisää em. tehtäviin. Käytännössä on todettu, että viraston ikärakenne huomioon ottaen, nuorten kesätyöntekijöiden sopeutuminen työelämään helpottuu huomattavasti kun saman ikäisiä, samassa tilanteessa olevia uusia työntekijöitä on useampia. Keskitetyn määrärahan lisäksi ympäristökeskus on myös vuosittain budjetoinut määrärahan noin 6-8 kesätyöntekijän palkkaamiseen. Nämä kesätyöntekijät ovat olleet pääasiassa korkeakouluopiskelijoita mm. vesistötutkimuksen sekä ympäristökasvatuksen tehtävissä. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Johanna Salo, controller, puhelin: johanna.salo(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Lausunto Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/7 Kiinteistövirasto palkkasi 35 kesätyöntekijää vuonna 2013 ja 36 vuonna Vuonna 2013 henkilöstökeskus rahoitti yhteensä 18 kesätyöntekijän palkkaamisen. Näistä korkeakouluharjoittelijoita oli kolme. Lisäksi kiinteistövirasto palkkasi omilla määrärahoillaan kolme korkeakouluharjoittelijaa ja 14 lomasijaista. Vuonna 2012 kolme korkeakouluharjoittelijaa ja 16 muuta kesätyöntekijää palkattiin henkilöstökeskuksen rahoituksen avulla. Kiinteistöviraston määrärahoilla palkattiin 15 lomasijaista ja kaksi korkeakouluharjoittelijaa. Kiinteistövirasto voisi tarjota kesätyöpaikan nykyistä useammalle korkeakouluharjoittelijalle, mikäli kaupunginkanslia osoittaisi aiempaa enemmän määrärahoja tätä tarkoitusta varten. Kiinteistövirasto palkkaa tulevaisuudessa omilla määrärahoillaan kesätyöntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joita ei pystytä lomakauden aikana hoitamaan viraston sisäisin tehtäväjärjestelyin. virastopäällikkö Jaakko Stauffer Eeva Heikkilä, henkilöstöasiantuntija, puhelin: eevam.heikkila(a)hel.fi Varhaiskasvatuslautakunta HEL T Päätös Varhaiskasvatuslautakunta päätti panna asian pöydälle. varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, puhelin: riikka.heloma(a)hel.fi Nuorisolautakunta HEL T Lausunto Nuorisolautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/7 Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä, että kaupunki omilla toimillaan lisää nuorten mahdollisuuksia saada kesätöitä. Kesätyöt parantavat nuoren hyvinvointia ja pärjäämisen tunnetta. Kesätyöt eivät tuo vain omaa rahaa, vaan myös mahdollisuuden oppia työelämän taitoja, hyödyntää opinnoissa hankittuja taitoja sekä saada merkittävä onnistumisen kokemus. Oikein ohjattuna kesätyöt tukevat tehokkaasti arjen hallintaa. Nuorisoasiainkeskus on kaupungin strategian mukaisesti omalta osaltaan panostanut nuorten kesätyöpaikkojen lisäämiseen. Vuonna 2013 kesätyöntekijöitä palkattiin edellisvuosia paljon enemmän, lähes 200 nuorta. Kaupungin keskitetyillä määrärahoilla työllistettiin 57 nuorta nuorisoasiainkeskuksen omiin kesätyöpaikkoihin. Tämän lisäksi nuorisoasiainkeskus toimi 26 nuorelle työnantajana koko kaupungin yhteisissä tapahtumissa. Tänä kesänä nuorisoasiainkeskus voi työllistää kaupunginkanslian keskitetyillä määrärahoilla 73 nuorta, joka on edellistä vuotta enemmän. Tämän lisäksi nuorisoasiainkeskuksen omia määrärahoja käytetään nuorten työllistämiseen. Nuoret ovat tuoneet Ruuti vaikuttamisjärjestelmän kautta toiveen avun saamisesta ensimmäisen kesätyöpaikan suhteen. Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on käynyt keskustelua asiasta, ja todennut, että kaupunkiorganisaation sisällä ei ole mahdollisuuksia lisätä kesätyöpaikkojen määrää merkittävästi. Verkoston näkemys on, että tulisi löytää keinoja joilla kaupunki voi edistää kesätyöpaikkojen määrän kasvua yksityisellä ja yleishyödyllisellä sektorilla. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on esittänyt, että Helsinki ottaa käyttöön nuorten kesäsetelin. Mallia kesäsetelin käytöstä on haettu Oulun kaupungista. Oulussa seteli otettiin käyttöön vuonna Vuonna 2014 seteli jaetaan kaikille nuorille, jotka ovat täyttäneet 31. toukokuuta mennessä 15 vuotta mutta eivät ole vielä 18-vuotiaita. Seteli on henkilökohtainen ja sitä voi käyttää yhden kerran työllistymiseen kesän aikana. Setelin avulla nuori voi hakea kesätyöpaikkaa Oulun alueen yrityksistä, järjestöistä, seuroista, säätiöistä ja yhdistyksistä. Setelin arvo on 280 euroa, jolla katetaan työnantajalle nuoren palkkakuluja. Työnantaja voi käyttää kesätyöseteliä saman nuoren palkkaukseen yhden kerran. Kesätyösetelin käytössä sovelletaan työnantajan noudattamaa työehtosopimusta. Työ kestää kaksi viikkoa, 30h/viikko, viitenä päivänä viikossa tai 60 tuntia kalenterikuukauden aikana, jolloin kesätyösetelin mukaan liitetään työaikaseuranta. Työnantajat maksavat osan nuoren palkasta itse. Työnantajat ilmoittavat avoimista kesätyösetelipaikoista muun muassa sivulla. Kesätyöseteli jaetaan keskitetysti koulujen opinto-ohjaajien kautta ja nuoret, jotka opiskelevat toisella paikkakunnalla tai eivät ole opiskelemassa, saavat kesätyösetelin

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/7 Käsittely nuorten tieto- ja neuvontakeskus Napista. Oulussa kesätyöseteleitä vuonna 2013 jaettiin noin ja käytettiin eli hieman yli puolet seteleistä käytettiin. Aikaisempina vuosina käyttöosuus on ollut noin 60 %. Noin 90 prosenttia kesäsetelityöpaikoista on ollut yksityisellä sektorilla. Työmarkkinakeskusjärjestöillä on yhteinen suositus Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelmasta vuosille Kesäharjoitteluohjelman tavoitteena on edistää peruskoululaisten ja lukiolaisten tutustumismahdollisuuksia työelämään ja yrityksiin. "Tutustu työelämään ja tienaa" -mallin kahden viikon kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta suositellaan maksettavaksi kertakaikkisena korvauksena 335 euroa. Nuorisoasiainkeskus tukee Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkoston esitystä, että Helsinki ottaisi 2015 alkaen käyttöön peruskoulun päättävien 300 euron arvoisen kesätyösetelin. Koulujen kautta jaettavalla 300 euron arvoisella setelillä voidaan tarjota mahdollisuus ensimmäiseen työkokemukseen jokaiselle oppivelvollisuutensa päättäneelle nuorelle. Jos setelin käyttäjien osuus olisi samaa luokkaa kuin Oulussa (60 prosenttia ikäluokasta), setelin käyttöönottoon tulisi varata vuodeksi 2015 noin euroa. Tällöin noin helsinkiläisnuorta saisi ansioluetteloonsa merkinnän työkokemuksesta. Oulun kokemukset osoittavat, että kesäseteli parantaa nuorten työllistymistä seuraavina kesinä sekä ennen kaikkea nostaa nuoren itseluottamusta. Nuorisoasiainkeskus näkee, että kaikille nuorille suunnatut, kesäsetelin kaltaiset mahdollisuudet tasaavat nuorten mahdollisuuksia integroitua työmarkkinoille ilman heikossa tilanteessa oleville nuorille suunnattujen etuuksien stigmatisoinnin riskiä. Nuorisoasiainkeskus on valmis ottamaan vastuuta kesäsetelin käyttöönotosta resursoimalla ohjaukseen kevään ja kesän ajaksi kahden nuoriso-ohjaajan työpanoksen nykyisen budjettinsa puitteissa. Nuorisoasiainkeskus voi myös toteuttaa setelin käyttöönoton lanseerauksen ja markkinoinnin. Tämän lisäksi nuorisoasiainkeskus sitoutuu tarjoamaan koulutusta ja neuvontaa työnantajille ja nuorille sekä keräämään nuorilta ja työnantajilta palautetta n muutetun ehdotuksen mukaan lisäsi kohdan 7 loppuun seuraavan virkkeen: "Nuorisoasiainkeskus näkee, että kaikille nuorille suunnatut, kesäsetelin kaltaiset mahdollisuudet tasaavat nuorten mahdollisuuksia

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/7 integroitua työmarkkinoille ilman heikossa tilanteessa oleville nuorille suunnattujen etuuksien stigmatisoinnin riskiä." nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Pekka Sihvonen, kehittämispäällikkö, puhelin: pekka.sihvonen(a)hel.fi

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/8 101 Liikuntalautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2013 arviointikertomuksesta HEL T Lausunto antoi tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (2.1, 2.2., 2.3) Kohdassa 2.1. tarkastuslautakunta toteaa, että kaksi tavoitetta, joita ei voitu todentaa, olivat liikuntaviraston Ulkoiluteitä ylläpidetään Helsingissä 163 kilometriä ja talvella niistä pidetään kunnossa 35 kilometriä. Kuntoratoja ylläpidetään 50 kilometriä ja hiihtolatupohjia 180 kilometriä ja Kehitetään ja valvotaan kalataloutta Helsingin hehtaarin ja muiden kuntien hehtaarin vesialueilla. Tarkastuslautakunnan mukaan ulkoilualueiden kilometrien ja vesialueiden hehtaaritiedoista ei ollut saatavissa dokumentaatiota eikä täydentävästä aineistosta myöskään ilmennyt, missä määrin ulkoiluteiden ja hiihtolatupohjien kunnossapidon ja vesialueiden valvonnan ja kehittämisen toimenpiteitä on toteutettu. Kohdassa 2.2. tarkastuslautakunta toteaa, että kaikkien hallintokuntien tulee tallentaa tilinpäätöstyötilaan tilinpäätösohjeistuksen mukaisesti sellaiset dokumentit, joiden perusteella sitovien tavoitteiden toteutuminen voidaan varmentaa koko vuoden ajalta. toteaa, että myös liikuntavirasto toimittaa osana tilinpäätösaineistoa sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentoinnin kuvauksen. Vuoden 2014 talousarvion toteutumisennusteen yhteydessä on pyritty kuvaamaan aikaisempaa kattavammin sitä dokumentointia, joilla myös ulkoiluteiden, kuntoratojen ja hiihtolatupohjien pituuksia sekä kunnossapitoa seurataan virastossa. Dokumentointi perustuu henkilökunnan toteuttamaan kilometrien mittaamiseen ja kilometrimäärän tallentamiseen excel-pohjaiseen taulukkoon, jonka sisältämät tiedot säilytetään viraston sähköisessä hakemistossa. Kilometrimäärät kyettäneen tulevaisuudessa todentamaan nykyaikaisilla it-sovelluksilla karttapohjaisesti ja näin ollen dokumentoinnissa tullaan pääsemään uudelle tasolle. Kalatalouden osalta Helsingin hehtaarin toteaminen perustuu Helsingin kaupungin vesialueen kokoon.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/8 pitää tärkeänä tarkastuslautakunnan näkemystä siitä, että tavoitteiden oikeellisuus on jälkikäteen todennettavissa ja että myös mahdolliset dokumentit, kuten seurantaraportit säilytetään tilinpäätösaineiston yhteydessä. Kohdassa 2.3. tarkastuslautakunta toteaa, että liikuntaviraston ulkoilualueiden ylläpitoa ja kunnossapitoa sekä vesialueiden valvontaa ja kehittämistä koskevien tavoitteiden osalta tulee määritellä sellaiset mittarit, että tavoitteiden toteutumisen tasoa voidaan vertailla vuosittain. Liikuntaviraston osalta tarkastuslautakunta kiinnittää kertomuksen tekstiosassa huomiota myös siihen, että dokumentoinnin lisäksi tavoitteet ovat olleet pitkään samoja siten, että tavoitetaso on pysynyt samana ja se on aina saavutettu. Tarkastuslautakunta katsookin liikuntaviraston osalta tarkoituksenmukaiseksi kehittää myös tavoitteen asettelua, ei pelkästään dokumentointia. toteaa, että tavoitteen asettelu sitovissa toiminnallisissa tavoitteissa perustuu palvelun tarjontaan, ollen luonteeltaan palvelulupaus. Virasto sitoutuu mm. tarjoamaan asukkaille omaehtoiseen ja myös ohjattuun liikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja vähintään tiettyjen aukiolopäivien ja tiettyjen kilometrimäärien verran. Aukiolopäivätavoitteella on palvelutarjontaa ohjaava vaikutus. Esimerkiksi Myllypuron liikuntamyllyn yleisurheilualueen pinnoiteremontista jouduttiin luopumaan vuonna 2013, koska se olisi edellyttänyt hallin sulkemista kahdeksi viikoksi eikä tämä olisi ollut mahdollista aukioloaikapäivätavoitteen puitteissa. Tavoitteissa voisi käyttää myös liikuntaviraston tarjoamien liikuntapaikkojen määrää, kokoa, sijaintia tai saavutettavuutta, mutta nämä kaikki pysyvät vuodesta toiseen melko muuttumattomina, kun uusia investointeja ei juuri tehdä. Tästä syystä aukiolopäivät on todettu palvelun tarjontaa parhaiten kuvaavaksi mittariksi. Liikuntaviraston pohdinnassa on, että uuden kulunvalvontajärjestelmän käyttöönoton myötä virastossa saadaan täsmällisempää kävijämäärätietoa ja tätä voidaan suhteuttaa tarjottaviin aukiolopäiviin tavoitteiden saavuttamisen mittaamisessa. Kulunvalvontajärjestelmä on käytössä vasta kuitenkin lähinnä uimahalleissa ja Liikuntamyllyssä. toteaa, että kulunvalvontajärjestelmä tulee saada vakiintuneempaan käyttöön ennen kuin sen tietoja käytetään kuvattaessa tavoitteiden saavuttamista. Aukiolopäiviä tai ylläpidettäviä kuntoratojen ja hiihtolatujen kilometrejä voisi myös verrata Helsingin kaupungin tai sen eri alueiden asukasmäärään, mutta se koituisi liikuntalautakunnan käsityksen

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/8 liikuntatoimelle mukaan epäedulliseksi kaupungin asukasluvun jatkuvasti kasvaessa. Tavoitteiden asettelua on liikuntavirastossa pohdittu kehitettävän myös vaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Vaikutuksia on kuitenkin haastava mitata, kun liikuntatoimen pääasiallisena tavoitteena kaupungin strategiaohjelman ja talousarviokirjausten mukaan on liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Liikuntaviraston käsityksen mukaan liikuntapaikkojen määrä, koko, sijainti tai aukiolopäivät ovat sellaisia tekijöitä, joiden yhteyttä asukkaiden liikunnan lisäämiseen ei nykyisen helsinkiläisten elämäntapoja koskevan tietotuotannon pohjalta voida luotettavasti arvioida. Yksi vaihtoehto liikuntaviraston käsityksen mukaan olisi selvittää asukkaiden liikuntapaikkojen sijaintiin, laatuun, tyyppiin, aukioloaikoihin, varaustilanteeseen tai saavutettavuuteen kohdistamaa kysyntää suhteessa liikuntapaikkatarjontaan. Tästäkään ei liikuntalautakunnan käsityksen mukaan ole käytettävissä säännönmukaista ja luotettavaa tietopohjaa, joten kysynnän ja liikuntaviraston tarjoamien liikuntaolosuhdepalveluiden tarjonnan kohtaamissuhdetta ei voida käyttää sitovana toiminnallisena tavoitteena. Tästä syystä liikuntalautakunta toteaa, että liikuntaviraston sitovat toiminnalliset tavoitteet pidetään palveluntarjontalähtöisenä, kunnes tietotuotantoon liittyvät haasteet saadaan ratkaistua. Ulkoiluteiden, kuntoratojen ja hiihtolatujen ylläpitoa ja kunnossapitoa koskevat sitovat toiminnalliset tavoitteet on pyritty kehittämään samalla logiikalla kuin sisäliikuntatilojen aukiolopäivät. Ko. reittien ylläpito ja kunnossapito ovat etenkin talviaikaan vaativaa työtä, jossa liikkujien turvallisuudesta tulee huolehtia. Myös hiihtolatujen tekeminen ja niiden kunnon takaaminen ovat liikuntalautakunnan mielestä tärkeitä kaupunkilaisten liikunnan olosuhteiden ja mahdollisimman turvallisen liikunnan edellytysten tarjoamista. Helsinki liikkuu -tutkimuksen (TNS Gallup Oy) mukaan ulkoilureitit ovat helsinkiläisten toiseksi suosituin liikuntapaikka (suosituin on kevyen liikenteen väylä). Tästä syystä ulkoilureittien palvelutaso ja niiden mittarina kilometrimäärä on virastossa todettu selkeimmäksi, sillä tarkkoja käyttäjämääriä ei saataisi kuin teknologisilla ratkaisuilla. Kalatalouden kehittämisen ja valvonnan osalta liikuntalautakunta myöntää, että kaupungin vesialueiden määrässä ei juuri tapahdu muutoksia. Lautakunnan näkemyksen mukaan valvonnasta osalta

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/8 voidaan kehittää mittari, jolla kuvataan esimerkiksi toteutettuja valvontatarkastuksia ja niiden johdosta tehtyjä toimenpiteitä. TALOUSARVIORAAMIN OHJAUSVAIKUTUS JA SITOVIEN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUS (3.2) Kohdassa 3.2. tarkastuslautakunta toteaa, että lauta- ja johtokuntien tulee sitoutua kaupunginhallituksen päättämään talousarvioraamiin ja kaupunginvaltuuston päättämään sitovaan määrärahatasoon. Päätökset viraston talouden tasapainottamiseksi tulee tehdä heti, kun määrärahojen ylittymisriski havaitaan. Lisäksi tarkastuslautakunta toteaa, että lauta- ja johtokuntien tulee raportoida mahdolliset ylitystarpeet ja niiden johdosta aiheutuvat talouden sopeuttamisen toimenpiteet talouden toteutumisennusteiden yhteydessä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. toteaa, että liikuntatoimessa noudatetaan näitä periaatteita. HANKINTA- JA KILPAILUTTAMISOSAAMINEN PALVELUHANKINNOISSA (4.1.2) Kohdassa tarkastuslautakunta toteaa mm., että hankintaprosessin sujuvoittamiseksi hallintokuntien tulee olla yhteydessä hankintakeskukseen jo varhaisessa vaiheessa käynnistäessään merkittäviä palveluhankintoja. toteaa, että pitää yhteydenpitoa hankintakeskuksen kanssa tärkeänä ja on tarkastuslautakunnan kanssa asiasta samaa mieltä. VIRASTOJEN TIETOJÄRJESTELMÄHANKKEET (4.1.3) Kohdassa tarkastuslautakunta toteaa mm., että hallintokuntien tulee arvioida ja seurata tietojärjestelmähankkeidensa kustannuksia ja hyötyjä riippumatta siitä, koetaanko hanke pakolliseksi. toteaa, että kustannushyötyanalyysiä hyödynnetään viraston jatkossa toteuttamissa tietojärjestelmähankkeissa. Lisäksi liikuntalautakunta kiinnittää huomiota tarkastuslautakunnan esille nostamaan toimittajariippuvuuteen. Liikuntavirasto tulee jatkossa myös tekemään hankkeiden käynnistämisen yhteydessä analyysin siitä, millä keinoilla toimittajariippuvuutta voidaan pienentää ja vähintään edellyttää avoimia rajapintoja. LÄHILIIKUNTAPAIKAT JA KAUPUNKILAISTEN LIIKUNNAN LISÄÄMINEN (4.6.2)

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/8 Kohdassa tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen, liikuntaviraston ja kaupunginkanslian tulee arvioida, onko uusille asuinalueille osoitettu riittävästi määrärahoja liikuntainvestointien toteuttamiseen, ja tämän perusteella huolehtia siitä, että tarvittavat investoinnit toteutetaan. kiinnittää tähän vakavaa huomiota ja toteaa, että nykyinen investointiraami on äärimmäisen tiukka. Ensisijaisia investointihankkeita liikuntatoimen budjetissa ovat peruskorjaushankkeet, ylläpitokustannuksia vähentävät korvaavat hankkeet sekä uusien asuinalueiden välttämättömimmät liikuntainvestoinnit. Näyttää siltä, että asukkaille tarjottavat liikuntapaikkapalvelut syntyvät uusille asuinalueille selvästi myöhemmin asukkaiden tulon jälkeen. Huomionarvoista on, että liikuntapaikkapalveluita puuttuu useilta vakiintuneimmiltakin asuinalueilta. edellyttää, että hyväksyttäessä uusia asemakaavoja ja päätettäessä uusista asuinalueista, tulisi samalla päättää liikuntapaikkainvestointien rahoittamisesta näille alueille. kuitenkin muistuttaa, että uudet investointihankkeet tarkoittavat samalla vaatimuksia käyttömenopuolelle, esimerkiksi sisäisten vuokrien, ylläpidon ja henkilöstökustannusten kattamiseksi. Kohdassa tarkastuslautakunta toteaa lisäksi, että liikuntaviraston, opetusviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen tulee etsiä käytäntöjä, joilla investoinnit koulujen lähiliikuntapaikkoihin voidaan toteuttaa siten, että ne eivät nosta koulujen vuokria kohtuuttomasti. toteaa, että koulujen vuokrat eivät kuulu liikuntatoimen vastuulle, mutta pitää asiaa tärkeänä huomioitavaksi tilakeskuksen taholta. Kohdassa tarkastuslautakunta toteaa lisäksi, että kaupunginkanslian tulee huolehtia siitä, että lähiliikuntapaikkojen investointeihin osoitetut valtionavut eivät vähennä muiden liikuntainvestointien määrärahoja. toteaa, että tämä on myös keskeinen liikuntatoimen tavoite ja kannattaa sitä, että kaupunginkanslia huolehtii siitä, että lähiliikuntapaikkojen investointeihin osoitetut valtionavut eivät vähennä muiden liikuntainvestointien määrärahoja. Kohdassa tarkastuslautakunta toteaa lisäksi, että liikuntaviraston tulee parantaa tiedottamista lähiliikuntapaikoista ja niiden avoimesta käyttömahdollisuudesta. toteaa, että virastossa laaditaan kevään 2014 aikana viestintästrategia ja viestintäsuunnitelma. Tarkoituksena on

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (85) LJ/8 ottaa käyttöön uusia viestintäkanavia ja huomioida erilaisia kohderyhmiä aikaisempaa ajanmukaisemmin. Kohdassa tarkastuslautakunta toteaa lisäksi, että liikuntaviraston tulee seurata erityisesti koululaisten ja vähän liikkuvien ryhmien liikuntamäärien kehittymistä sekä tutkia, edistävätkö liikuntainvestoinnit liikkumista ja ihmisten terveyttä. toteaa, että tarkastuslautakunnan näkemys on kannatettava ja tietopohjan vahvistamista toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin osalta tulee tehostaa. Olisi merkittävää saada täsmällisempää tietoa siitä, saavutetaanko liikuntatoimen toimenpiteillä niitä vaikutuksia, joita tavoitteita asetettaessa odotetaan. kuitenkin toteaa, että tietopohjaa siitä, miten kunnan liikunnan edistämiseksi tekemät toimenpiteet vaikuttavat ihmisten terveyden edistämiseen, ei ole kattavasti olemassa. Tieteessä on toki osoitettu, että liikunnan harrastamisella on positiivinen yhteys terveyteen ja että liikunta ennalta ehkäisee kansantaloudellisesti raskaita elämäntapasairauksia ja myös muita sairauksia, mutta täsmällisen syy-seuraus-suhteen osoittaminen liikuntainvestointien yhteydestä ihmisryhmien tai yksittäisten ihmisten terveyteen, on virastossa käytettävissä olevan osaamisen pohjalta haastava tulkita. Aihe vaatisi tarkastuslautakunnan toivomassa laajuudessa tutkimushanketta, jossa kyettäisiin yhdistämään eri tilastojen ja tiedonkeruiden tuottamaa tietoa. Liikuntainvestointien suhteesta liikkumisen edistämiseen on jonkin verran enemmän tietoa, mutta tietopohja on hajanaista ja perustuu lähinnä kyselyihin eikä objektiivisiin mittareihin, joilla voitaisiin osoittaa liikuntamäärien lisääntyneen juuri uuden liikuntapaikan johdosta. TOIMENPITEET KAUPUNKILAISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISEKSI (4.5.1) Kohdassa tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveysviraston tulee ottaa käyttöön muualla maassa ja kansainvälisesti kehitettyjä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hyviä käytäntöjä. on yhtä mieltä tarkastuslautakunnan toteamuksen kanssa siitä, että terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen tähtäävä ennaltaehkäisevä toiminta on jälkikäteisiä toimia kustannusvaikuttavampaa. toteaakin, että liikunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on ollut jo pitkään vahvaa tutkimusnäyttöä. Liikunnalla voidaan ennalta ehkäistä lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä masennusta. Liikuntatoimi tekee osansa ja on lisäksi valmis vahvistamaan entisestään yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa,