frr-gofl$atr ALSKAT-ISKMO-GRÖNVIK DELGENERALPLAN OSAYLEISKAAVA KORSHOLMS KOMMUN MUSTASAAREN KUNTA

Transkriptio

1 ALSKAT-ISKMO-GRÖNVIK DELGENERALPLAN OSAYLEISKAAVA KORSHOLMS KOMMUN MUSTASAAREN KUNTA Anhängiggörande / Vireilletulo Godkänd av / Hyväksytty Planläggnings- och kommunplaneringssektionen / Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaostossa Kommunstyrelsen / kunnanhallituksessa Kommunf ullmäktige / kunnanvaltuustossa Mrbùdr2, frr-gofl$atr 65610Lùshob-Mffid.2, õ610mu lmi (06)3232r r,mll2rm

2 1 OSAYLEISKAAVAN SE LOSTU S ALSKAT.ISKMO.G RONVI KI N ALU EELLE Mustasaaren kunnassa, joka koskee 7.1' päivättyä osayleiskaavakarttaa mittakaavassa 1:7 500 korjattu ,7.1.20'13, , PERUS. JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alue: Osayleiskaava on laadittu osille kylistä lskmo (407), Nona Jungsund (408), ja Södra Jungsund (409) Mustasaaren kunnassa. Kaava-alueen rajoitus on tehty ranta-alueiden kiinteää asutusta koskevan yleissuunnitelman mukaan joka hyväksyttiin Mustasaaren kunnanvaltuustossa 10, Alue rajoittuu yhtä aika tämä kaavan kanssa laadittavan mannenantojen rantaosayleiskaavaan usealla kohtaa: pohjoisessa Verkvikin kohdalla, etelässä Bosundin kohdalla ja idässä Vekasund-Skatasundin kohdalla. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevat saaret kuuluu mannerrantojen rantaosayleiskaavaan. Osayleiskaava käsittää noin m leveä ranta-alue, joka alkaa lskmo sundista lskmon kylässä, jatkuu Pantsarholmssundetin kautta Grönvikfladanin asti, ja edelleen mantereen rantaa pitkin Alskatin kautta Verkvikiin asti. Fjärdskäretkin sisältyy osayleiskaavaan. Ranta-alue koostuu osittain merenrannoista, osittain sisäjärvirannoista. Kaavaan sisältyy myös alueita jotka eivät ole ranta-aluetta. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on n. 840 ha, (mukaan lukien vesialuetta noin 260 ha). Ranta-viivan yhteenlaskettu pituus (karttarantaviiva)on noin 19 km. Rakennuskelvottoman rannan pituus on noin 3,5 km. Rakennuskelpoisesta rannasta noin 3,7 km on järviranta, merenrannan osuus on noin 9,8 km sekä Fjärdskäretillä on noin 1,7 km. Kaava-alueen laajuus ilmenee liitteenä olevasta kartasta (liite 1). 1.2 Kaava-alueen sijainti Etäisyys Sepänkylän kuntakeskukseen vaihtelee kaava-alueen eri osista, Etäisyys kuntakeskuksesta kaava-alueen eteläosaan on noin 12,5 km ja etäisyys Fjärdskäretille on noin 18,5 km (liite 2). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Alueen kaavoituksella pyritään helpottamaan ja edistämään sen maankäyttöä. Kaavan on huomioitava alueen nykytilaa ja tuotava esiin sen uusia kehitysmahdollisuuksia. Yksi kaavoituksen tarkoituksista on helpottaa rakentamista rannoilla sekä jakaa rakennusoikeutta tasaisesti maanomistajien välillä. Osayleiskaava käsittää lskmo, Grönvik ja Alskatin ranta-alueet. Kaavassa on myös alueita jotka eivät ole ranta-alueita. Hyväksytystä osayleiskaavasta tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti oikeusvaikutteinen ja sitä voidaan käyttää pohjana tulevaisuuden maankäyttöä koskevissa päätöksissä alueella. Esim. kunta voi osittain myöntää rakennusluvat suoraan kaavan nojalla nykyiseen poikkeuslupamenettelyyn venattuna. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Osayleiskaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kaavaselostuksesta, Kaavaselostuksessa esitetään kaava-alueen lähtötiedot, asetetut päämäärät, mitoitusperusteet ja perusteet osayleiskaavalle. Osallistumista ja arviointia varten on tehty erillinen ohjelma (liite 3).

3 1 PERUS. JA TUNNISTETIEDOT I Tunnistetiedot.,... Kaava-alueen sijainti...,.,,... Kaavan nimi ja tarkoitus... Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liitteistä Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista,... 2 TTVTSTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet... Osayleiskaava Miksi osayleiskaava... osayleiskaavan sisältö j; äiililt;; Osayleiskaavan toteuttaminen , , Selvitys suunnittelualueen oloista... Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö. Rakennettu ympäristö... Maanomistussuhteet... Suunnittelutilanne... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Seutukaava Maakuntakaava Yleiskaava... Asemakaava Rakennusjärjestys... Kaavoituksen pohjakartta.,... Rakennuskielto Selvitys olevista rakennuksista Kantatilaselvitys...,,.. Rantaviivan pituus OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ,4 Osayleiskaavan suunnittelun tarve,... Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireillepano,,.,, Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö. Osayleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden ratkaisut Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu,,, Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... Osayleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet

4 3 4,5.5. Suunnitteluvaiheidenkäsittelytjapäätökset OSAYLEISKAAVAN KUVAUS , Kaavan rakenne... Mitoitusperiaatteet Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden t0teutuminen...,,,.,.,, Aluevaraukset.,... Alueet jotka ovat varatut varsinaiseen asutukseen on jaettu seuraavasti: Muut alueet.. Kaavan vaikutukset... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön,,.. Juridiset vaikutukset: Muut vaikutukset... Ympäristön häiriötekijät : : : : : :. : : : : : : : : : : : : : : : : : Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset YLEISKAAVAN TOTEUTTAM I N EN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suu n nitelmat. Toteuttaminen ja ajoitus... Toteutuksen seuranta

5 4 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä Liitteet: 1. Osayleiskaava-alueen laajuus 2. Sijaintikartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Ote maakuntakaavan ehdotuksesta 5. Vesilaitoksen toiminta-alue 6. Yhdyskuntarakenne, palvelut 6b, Yhdyskuntarakenne, palvelut / virkistys 7. Liikenne 8, Yhdyskuntarakenne, asutus 9. Maisemaselvitys 10, Muistio kaavoituskokouksesta 19.8, Mu istio viranomaisten neuvottelusla Rakennusoikeuden jako rantavyöhykkeellä 13, Rakennusoikeuden jako AT, AP-alueella 14. Väestötilastoja Kartta 1: Kartta 1: Teksti+ kartta Karfta Kartta 1: Kartta 1: Kartta 1: Kartta 1: Kartta 1: Teksti, Kuvat, Kartta Teksti Teksti Taulukko Taulukko Taulukko OSAYLEISKAAVAKARTTA 1: Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaallsta l. Luontoinventolnti vuodelta Luontoinventoinnin suoritti Nature-lnvest / biologi lngvar Fagerholm Mustasaaren kunnan toimeksiannosta pohjaksi kaavan laatimiselle. lnventoinnin tavoitteena oli kartoittaa alueen luontotyypit, pääasiallinen lajiyhdistelmä ja ympäristötila, Luontoinventoinnissa selvitetään uhanalaisten kasvien ja eläinten suojelun tarvettakin valtakunnallisen UHEX-rekisterin ja EU:n habitaatti- ja lintudirektiivin perusteella. Luontoinventoinnin tehtävä on myös minimoida vaikutukset ympäristöön ja varmistaa että kaikki ns. laki biotoopit suojataan. Luontoinventointia ohjaa luonnonsuojelulaki, luonnonsuojeluasetus, metsälaki, metsäasetus ja metsälain perustelu sekä vesilaki. 2, Olemassa oleva rakennuskanta - Mustasaaren kunta. Mustasaaren kunta ja HN-Consult ovat selvittäneet olemassa olevat rakennukset ja käyttäminen. 3, Muunnellun (mitolttavan ) rantaviivan pituuden mittaaminen. HN-Consult on suorittanut muunnellun rantaviivan mittauksen erikseen joka palstalle. Mittaamisen pe riaatteet hyvä ksytti i n rantayle iskaavakom iteassa Kulttuu.riympäristöinventointi vuodelta 2006, Susanne Ost on laatinut kulttuuriympäristöinventoinnin Mustasaaren kunnan tehtävänä Mantereen puoleisten rantayleiskaavan yhteydessä Mustasaaren kunnassa, Selvityksen tarkoitus on selvittää mitkä erilaiset kulttu u riym päristöt löytyvät alueelta. 5. Selvitys muinaismuistolsta kaava-alueella, Pohjanmaan museo on ilmoittanut tiedot tunnetuista muinaisjäännöksistä alueella. 6. Kantatilaselvitys HN-Consult on selvittänyt tilanmuodostamista niille tiloille jotka sijaitsevat rantavyöhykkeellä. Rantarakentamisoikeuden määrittämisen perusteena on kiinteistömuodostaminen 15.10,1969 ts. päivämäärä kun rakennuslain määräykset rakentamisesta rannoille astuivat voimaan.

6 5 7. Viistokuvaus 2003, Mustasaaren kunta on teettänyt viistokuvakuvauksen kaikista rannoista rantaosayleiskaavan laatimiselle. 8. Vesihuollon kehityssuunnitelma Plancenter Ltd on laatinut vesihuollon ja jätevesikäsittelyn kehityssuunnitelman Mustasaaren kunnan tehtävänä. Kunta on hyväksynyt suunnitelman Ves itoi m i n n an keh ittä m iss u u n n itel m a Uusi ehdotus vesitoiminnan kehittämissuunnitelmaksi vuosille päivätty on laadittu Ramboll Oy:n toimesta Mustasaaren kunnan toimeksiantona. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman Vesitoiminnan kehittämissuunnitelma on myöskin muutettu hyväksymisen jälkeen ja uudestaan hyväksytty kunnanvaltuustossa , Vaasanseudun vesipalvelujen seudullinen yleissuunnitelma 2010 Länsi-Suomen ympäristökeskus on yhdessä suunnittelualueen kuntien teettänyt Vasanseudun vesipalvelujen seudullista yleissuunnitelma. Suunnitelma, joka on päivätty on laadittu konsulttifirma Kiuru&Rautiainen Oy:n toimesta ja se käsittää Vaasan kaupungin lisäksi lsonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Oravaisten, Vähänkyron ja Vöyri-Maksamaan kunnat, I L Rantojen rakennettavuus HN-Consult ja Nature-lnvest / lngvar Fagerholm ovat tarkistaneet rantojen rakennuskelpoisuuden. Mitoittavaan (muunneltuun) rantapituuteen ei sisälly rakennuskelvottomia rantoja. Ehdot rakennuskelpoiselle tilalle hyväksyttiin rantayleiskaavakomiteassa Liikenne Tiehallinto / Vaasan tiepiiri on laatinut selvityksen liittymien järjestelyn tarpeesta maantiellä 724. Oy Talentek on kaavoitusjaoston tilauksella laatinut selvityksen mahdollisuudesta ohittaa Grönvikiä ohikulkutiellä. 13. Ranta-alueiden kiinteää asutusta koskeva yleissuunnitelma. Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.3,2005 ranta-alueiden kiinteää asutusta koskevan yleissuunnitelman. 1 4, Rekisteri tilojen omistajista Tilojen omistusluettelo on laadittu väestörekisterin ja kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) tiedoilla. 1 5, Selvitys maisemakuvasta (maisema'analyysi) HN-Consult on laatinut maisema-analyysin ( ) perustaksi asutuksen sopeuttamiselle maisemaan ja olemassa olevaan asutukseen. 16. Liikenneselvitys Klas Hytönen Rambollista on tehnyt täydentävän liikenneselvityksen vuonna 2004 tehtyyn selvitykseen. Tämä selvitys käsittää laajemman alueen verrattuna vanhempaan liikenneselvitykseen. I 7. Ympäristövaikutusarvlointi Nature-lnvest on syksyllä 2012 Mustasaaren kunnan toimeksiannosta tehnyt ympäristövaikutusarvioinnin koskien tonttivarauksia (A0, AP, AT ja RAO), ohikulkutietä ja suunniteltua sähkölinjaa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 15.4, Kunnanhallitus asettaa kaavoituskomitean ohjaamaan mantereen puoleisten rantojen kaavoitusta. Mantereen puoleiset rannat tarkoittaa rantoja jotka sijaitsevat Raippaluodon sillan mantereen puolella. 0y Talentek on laatinut "selvityksen edellytyksistä maankäytön lisääntymiselle Alskatintietä pitkin (mt 724) Grönvikin ja Alskatin kohdalla liikenteen näkökulmasta, Klas Hytönen, Oy Talentek on laatinut selvityksen Mustasaaren kunnan toimeksiannosta.

7 6 Kesä Talvi , Oy Talentek suorittaa toimenpideselvitys maantien 7 24 (V aasa-raippaluoto) Grönvikin kohdalla, Tiehallinnon Vaasan tiepiirin tehtävänä Kunnanhallitus asettaa uuden komitean mantereen rantoien kaavoit , S , lngvar Fagerholm / Nature-lnvest laatii luontoinventoinnin. Oy Talentek on Mustasaaren kunnan / kaavoitusosaston tilauksella suorittanut " Selvitys tieratkaisuista maantielle lu 724, Alskatintie Grönvikin kohdalla". Selvitys käsittää mahdollisuudet mennä ohikulkutiellä Grönvikiä ohitse. Tiedotustilaisuus maanomista ille Grönvikin rannalla koskien asemakaavoituksen aloittamisesta. Susanne Ost laatii kulttuuriympäristöselvityksen Mustasaaren kunnan toimeksiannosta. tamista varten: Puheenjohtaja: Henrik Svarfvar, esittelijä: Pertti Malinen, Lena Gammelgård, Helena Granlund, Marjatta Hultholm, Martin Håkans, Maria Nyström, Krister Svedström (varajäsen Jan-Erik Lind). Kaavoitusjaosto päätti aloittaa osayleiskaavatyö Alskat-lskmo-Grönvik alueelle ja hyväksyy HN-Consultin korjatun tarjouksen alueen kaavoittamisesta. Alue jolle pitää laatia asemakaava ei otettu mukaan osayleiskaava-alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan osayleiskaava-alueelle. Kaavoitusjaosto päätti aloittaa asemakaavan laatimista Grönvikillä. Päätös sisälsi että kaavan toteuttaminen on tapahtua maanomistajien kustannuksella ja kaavoitussopimus laaditaan maanomistajien kanssa ennen kaavaluonnoksen asettamista nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esille pantu yleisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli t huomautuksia. Rantaosayleiskaavakomitea hyväksyy tavoitteet ja yleiset periaatteet rantaosayleiskaavan laatimiselle. Tavoitteet ja yleiset periaatteet sisältävät muun muussa muunnellun rantaviivan mittauksen menetelmän, rakennuskelpoisten tilojen kriteerit, kantatilaselvityksen periaatteet. Asemakaavan osallistumis- ja arviointiohjelma oli julkisesti nähtävillä. 4 huomautusta ohjelmasta jätettiin. Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Pohjaselvityksien ohjeet, yleiset periaatteet ja tavoitteet on vietävä käsittelyyn kaavoitusjaostossa ja kunnanhallituksessa. Sen jälkeen mitoitusperiaatteet viedään eteenpäin myöhemmin. Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle pohjaselvityksien ohjeiden, yleisien periaatteiden ja tavoitteiden hyväksymistä Alskat-lskmo-Grönvik osayleiskaavoitukselle. Kunnanhallitus hyväksyy Alskat-lskmo-Grönvik osayleiskaavan pohjaselvityksien ohjeet, yleiset periaatteet ja tavoitteet. Alskat-lskmo-Grönvik alueen osayleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden ehdotuksen laatiminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy pohjaselvityksien ohjeet, yleiset periaatteet ja tavoitteet. Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Tavoitteiden luonnoksen ja mitoitusperiaatteiden käsittely. Kaavoitusjaosto puoltaa kunnanhallitukselle tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden hyväksymistä Alskat-lskmo-Grönvikin osayleiskaavoitukselle, Kunnanhallitus hyväksyy tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Alskat-lskmo-Grönvikin Kunnanhallitus päätti asettaa uusitoimikunta Mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaavoitukselle. Puheenjohtaja Henrik Svarfuar, Lena Gammelgård, Martin Håkans, Ann-Britt Edberg, Hans Nyholm, Michael Luther, Monica Sirén-Aura. Seuraavat viranhaltijat ovat toimineet pysyvinä asiantuntijoina, ja heidät on kutsuttu toimikunnan kokouksiin :

8 Kaavoitusinsinööri, esittelijä, Mustasaaren ympäristöasioista vastaava ympäristöja terveystarkastaja, Rakennusvalvon nan valitsema raken nustarkastaja. Kaavoitusjaosto hyväksyy että Kansallistuuli saa aloittaa selvityksiä tuulivoimaloiden rakentamiselle Fjärdskäretillä. Viranomaisten työkokous koskien osayleiskaavan laatimisesta. Läsnät viranomaiset: Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan liitto, Vaasan kaupunki, Pohjanmaan museo, HN-Consult, Mustasaaren kunta. Viranomaiset esittelivät mielipiteitä. Ennen kaavaluonnos asetetaan nähtäville viranomaisten on pidettävä yhteisneuvottelua. Rantaosayleiskaavakomitean luonnoksen esittely. kokous. Alskat-lskmo-Grönvikin osayleiskaavan Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy että ranta-alue Grönvikillä jolle oli tarkoitus laatia asemakaaua ja maantien 724 ympäröivä aluetta otetaan mukaan osayleiskaava-alueeseen. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päättää tutkia mahdollisuudet laatia asemakaava koko Fjärdskäretille. Rantaosayleiskaavakomitea hyväksyy osayleiskaavan luonnos. Ohikulkutien ohjeellinen linjaus siirretään lähemmäksi voimajohtoalueüa Köklotin tienristeyksen asti. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy osayleiskaavan luonnoksen ja päättää asettaa luonnos julkisesti nähtäville 30 päivän aikana, Sen jälkeen kun luonnos on ollut nähtävillä jär estetään viranomaisten neuvottelu elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen vastuualueet ympäristö-, ja luonnonvarat ja liikenne- ja infrastruktuuri, Pohjanmaan museo, Pohjanmaan liitto, teknillinen lautakunta, rakennuslautakunta, ympäristöjaosto, sosiaalilautakunta ja sivistyslautakunta sekä Vaasan sähköverkoston kanssa. Kuulutus kuulemisesta valmistusvaiheessa. Maanomistajien kuuleminen valmistusvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos yleisesti nähtäville kunnalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos oli myös nähtävänä kunnan kotisivulla. 44 kpl. huomautuksia luonnoksesta jätetään. Yleinen tiedotustilaisuus maanomistajille kunnan virastotalossa Sepänkylässä. Mahdollisuus maanomistajille tavata kaavan laatijat ja esittää mielipiteitä ja tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, inventointimateriaaliin ja kaavaluonnokseen. Viranomaisten neuvottelu Mustasaaren kunnalla. Läsnä: Pohjanmaan liitto / Ann Holm, Etelä Pohjanmaan ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue / Eva Sund-Knuuttila ja Matti Ranta.la, Etelä Pohjanmaan ely-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue / John Ost, Pohjanmaan ely-keskus, elinkeinot-, työvoima-, osaaminen ja kulttuuri vastuualue / Stefan Nyman, Pohjanmaan museo / Anne Majaneva-Virkola, Oy Vaasan Sähköverkko / Ari Salo ja Karl-Gustav Kolam, 0y HN-Consult / Sven Mattas ja Jonas Lindholm, Mustasaaren kunta / Barbara Påfs, Johan Lax, Henrik Svarfuar, Hans Nyholm, Ben Antell, Helena Granlund, Marika Häggblom ja Catarina Simons. (Muistio kokouksesta liitteenä 1 1). Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Komitea päättimuutoksista kaavaan viranomaisten neuvottelun johdosta. Läpiin käyntihuomautuksista kaavaluonnoksesta. Vaasan sähköverkon kuulemiskokous koskien suunnitellun 1 10 kv voimajohdon Gerby-Alskat. Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Takaisin lähetettyjen huomautuksien läpikäynti. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy osayleiskaavan ehdotuksen ja päättää laittaa esille julkisesti nähtäville 30 päivän aikana sekä pyytää lausunnot rakennus- ja valvontalautakunnalta, sosiaali-, koulutus-, ja tekninen lautakunnalta Pohjanmaan liitolta, Etelä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-

9 I selta ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue, Pohjanmaan museolta, Vaasan sähköverkostolta sekä Vaasan kaupungilta. Kaavaehdotus olijulkisesti nähtävillä. Kaavaehdotuksesta jätettiin nähtävilläoloaikana 32 muistutusta ja 4 viranomaislausuntoa. Nähtävilläoloajan jälkeen on edelleen jätetty 5 viranomaislausuntoa. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päättää toimenpide-ehdotuksista sisään tulleiden huomautuksien ja lausuntojen johdosta. Viranomaisneuvottelu. Läsnä: Pohjanmaan liitto / Ann Holm, Etelä Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue / Eva Sund-Knuuttila ja Matti Rantala, Etelä Pohjanmaan ElY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue / John Ost, Pohjanmaan ElY-keskus, elinkeinot-, työvoima-, osaaminen ja kulttuuri vastuualue / Stefan Nyman, HN-ConsulUClas-Göran Hengård ja Christoffer Rönnlund, Mustasaaren kunta/ Mikael Luther, Monica Aura-Sirén, Barbara Påfs, Ben Antell, Catarina Simons Työkokous Etelä Pohjanmaan ElY-keskuksessa. Läsnä: Matti Rantala, Eva Sund-Knuuttila, Barbara Påfs, Catarina Simons, Clas-Göran Hengård ja Christoffer Rönnlund. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto käsittelee osayleiskaavaehdotuksen. Rantaosayleiskaavatoimikunnan kokous, päätökset kaavan korjaamisesta ympäristövaikutusarvioinni n johdosta. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy tarkistetun ehdotuksen Alskatinlskmon-Grönvikin osayleiskaavaksija päättää asettaa sen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana ei pyydetä uusia lausuntoja, mutta tarkistettu kaavaehdotus lähetetään tiedoksi kaikille asianomaisille viranomaisille, Tarkistettu osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä, ehdotuksesta jätettiin yhdeksän muistutusta. Lausunnot saatiin Metsähallitukselta ja Vaasan Sähköverkolta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdottaa että kunnanhallitus hyväksyy Alskat-lskmo-Grönvikin muutetun osayleiskaavan ehdotuksen, Kunnanhallitus ehdotti yksimielisesti kunnanhallitukselle että Alskat-lskmo- Grönvikin osayleiskaavaehdotus hyväksytään yhdellä muutoksella: Kiinteistöllä /Hästbacka kunnanhallitus ehdottaa että merkintä LV- 2/s muutetaan LV/s:ksi. Kunnanhallitus päättää palauttaa ehdotuksen Alskatin-lskmon-Grönvikin osayleiskaavaksi yhdyskuntarakentamisen lautakunnalle jatkovalmistelua varten kunnanhallituksen päätöksen pohjalta. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto ehdottaa kunnanhallitukselle Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdottaa että kunnanhallitus hyväksyy osayleiskaavaehdotuksen Kunnanhallitus hyväksyy osayleiskaavanehdotuksen. Kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. 2.2 Osayleiskaava Miksi osayleiskaava Alueiden käytön säätelemiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan kunnassa yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavalla hahmotellaan kunnan alueidenkäytön pääpiirteet. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. (MRL 72 S). Tilanteessa jossa asemakaavan laatiminen varsinkin alueen laajuuden takia ja omistusolosuhteiden johdosta (kaikki yksityisomistuksessa), aiheuttaisi kohtuuttomat korkeat kustannukset kunnalle, on

10 I osayleiskaava toimiva tapa mahdollistaa täydentävää asutusta luomatta silti liian tihetä asutusrakennetta.. Samalla voidaan kaavassa ottaa käsiteltäväksi sellaiset yhteiset asiat, jotka alueella koetaan tarpeellisiksi hoitaa keskitetysti ja yhteistoimin Osayleiskaavan sisältö ja laatiminen Kaavan laatimisella pyritään helpottamaan ja edistämään alueen maankäytön ohjausta, Kaavassa on otettava huomioon alueen nykytilanne ja on esitettävä alueen uusia kehitysmahdollisuuksia. Yksi kaavoituksen tavoitteista on helpottaa rannoilla rakentamisen ohjausta sekä jakaa rakennusoikeus oikeudenmukaisesti maanomistajien välillä. Tarvittavat alueen luonnonolosuhteita, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä kulttuurimaisemaa käsittävät selvitykset laaditaan kaavan pohjaksi. Selvityksien ja muun materiaalin perusteella asetetaan kaavoitukselle yleiset tavoitteet. Erilaisilla intressiryhmillä on myös keskeinen asema tavoitetta laatiessa. Erityistä painoa on kaavoituksessa asetettava siihen että asutuksen sijoittamisessa lähdetään olemassa olevista edellytyksistä, ts. minoimoidaan uusien teiden rakentamisen tarvetta, sijoitetaan uusia loma-asuntoja olemassa olevien asutuksen yhteyteen, ja pyritään kauniiden luonnon-alueiden säilyttämiseen rakentamattomina. 0n myös tutkittava edellytykset kiinteän asutuksen lisäämiselle rantavyöhykkeellä, mm. antamalla mahdollisuus muuttaa loma-asunto ympärivuotiseksi asunnoksi, alueilla missä edellytyksiä tähän katsotaan olevan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittu rantayleiskaava antaa kunnalle perusteen rakennusluvan myöntämiselle alueille missä ei ole asemakaavaa. Rantavyöhykkeellä ilmoitetaan kaavassa rakennuspaikkojen määrä (loma- tai kiinteätä asutusta varten) suoraan palstoittain. Rakennusoikeuden määrä on laskettu mitoitusperiaatteiden mukaan lähtien mitoittavasta rantapituudesta ja kantatilan aiemmin käytettyä rakennusoikeutta huomioon ottaen. Alueillle, jotka sijaitsevat rantavyöhykkeen ulkopuolella, osoitetaan asutukselle soveltuvat alueet vain periaatteellisesti rajattuina (AT tai AP). Osayleiskaavan laatiminen asutukselle parantaa huomattavasti mahdollisuuksia rakennuslupaanomuksen joustavalle käsittelylle. Yleiskaava ei ole voimassa alueella jossa on olemassa asemakaava. Osayleiskaava Alskat-lskmo-Grönvik alueelle sisältää seuraavat aluevaraukset: Erillispientalojen alue (AO), Pientalovaltainen asuntoalue (AP), Kyläalue (AT), Loma-asuntoalue (RA), Loma-asuntoalue, jolla on ympäristöarvoja (RA-1), Loma-asuntoalue (RA-2/s), Matkailua palvelevien rakennusten alue (RM), Loma-asuntojen / Ympärivuotisten asuntojen alue (RAO), Lähipalvelujen alue (PL), Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue (YK), Virkistysalue (V), Lähivirkistysalue (VL), Uimaranta-alue (W), Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), Maa- ja metsätalousvaltainen alue.(m-1), Maatalousalue (MT), Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), Liikennealue (L), Yleisen tien alue (LT), Venesatama / venevalkama (LV), Kalasatama (LV-1), Vesialue (W), Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), Suojaviheralue (EV), Muinaismuistoalue (SM) sekä alue, jolla ympäristö säilytetään (/s) Yleiskaavoittamisen sisältö ja tarkoitus maankäyltö-, ia rakennuslain mukaan. Maankäyttö., ja rakennuslain 39 $ mukaan asetetaan yleiskaavan sisällölle seuraavat vaatimukset. "Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1 ) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

11 10 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisestijoukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muille oikeudenomistajille kohtuuttomia haittoja. 2.3 Osayleiskaavan toteuttami nen Yleiskaava palvelee ohjauksena asemakaavoja laadittaessa ja muutetaan sekä myös ryhdyttäessä muihin alueenkäytön järjestelemiseen, Kun viranomaiset suunnittelevat alueen käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättävät sellaisiin ryhtyä on heidän huomioitava etteivät toimenpiteet vaikeuta yleiskaavan toteuttamista. Tulevaisuudessa tarkoitus on käyttää oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjauksen päävälineenä, koska yleiskaavaa ei enää aseteta valtiollisen viranomaisen vahvistettavaksi vaan yleiskaava saa oikeusvaikutukset kun hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Osayleiskaavan toteuttaminen riippuu maanomistajista kun on kyse yksittäisistä rakennuspaikoista. Käytännössä on tullut esille että usein vie pitkän ajan ennen kuin osayleiskaavat ja kyläosayleiskaavat toteutetaan. Usein maanomistajat "säästävät" loma- ja asuntotontit seuraaville sukupolville sen sijaan että rakentaisi tai myisi itse. Pieni osa tonteista toteutetaan kuitenkin nopeasti sen jälkeen kun kaava on astunut voimaan. Siltä osin kuin osayleiskaava on toteutettava asemakaavoituksella, kunnalla on mahdollisuus neuvotella maanomistajien kanssa maa-alueiden ostoksesta asemakaavoitusta vaften. 3 -ÄnröxoHDAT 3, Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue koostuu lskmon Norra Jungsundin ja Södra Jungsundin kylien alueista. Grönvik ja Alskat ovat lskmon kylän osa-alueita. Rannoilla on sekoitus kiinteätä asutusta ja loma-asutusta. Röjörsfladanista Verkvikiin loma-asutus on hallitseva, mutta lskmon salmen ympärillä asutus on enimmäkseen kiinteätä, Pysyväistä asutusta esiintyy myös osalla loma-asunnoista, ainakin suuren osan vuodesta. lskmon kylässä ja Grönvikissä on aika paljon vanhaa asutusta, Vanhempi asutus on selitetty kulttuuriympäristöinventoinnissa, jonka Susanne Ost on laatinut kunnan toimeksiannosta v, Grönvikin kartano on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue. Raippaluodon sillan vieressä sijaitsevalla Fjärdskäretillä sijaitsee virkistysalue ja kalasatama. lskmon kylästä löytyy päiväkoti, paloasema, uimaranta, venevalkamia ja useimpien sêurakuntien leirikeskuksia.

12 11 Alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta, Luonnonympäristö Maisemakuva Kaava-alue ulottuu Alskatintien, Köklotintien, Jungsundintien ja lskmotien molemmin puolin. lskmossa ja Jungsundintien varrella esiintyy peltoaukeamia. lskmo sundin ja Pantsarholmssundin vesistöt ovat matalia. lskmo sundin rannat ovat suhteelliset korkea kun taas Pantsarholmssundin rannat ovat alavia. lskmon kylässä ja Jungsundintietä pitkin esiintyy asutusta sekä metsämäillä että peltoalueiden laidoilla. Maisemallisesti herkimmät alueet löytyvät rannalla aivan pojhjoisessa Verkvikillä ja Fjärdskäretin vierellä sijaitsevalla Kalkbådanilla. Kaavoituksen yhteydessä on tehty maisema-analyysi uuden asutuksen maastoon sopeuttamisen helpottamiseksi sekä merkittävien maisema-arvojen vaalimiseksi. Luonnonolosuhteet Nature-lnvest / lngvar Fagerholm on Mustasaaren kunnan toimeksiannosta v suorittanut luontoinventoinnin osayleiskaavan pohjaksi. Luontoinventointi sisältää suosituksia kaavoitukselle. Södra Jungsundissa sijainneen entisen paperitehtaan alueella esiintyy liito-oravia. Pantsarholmen ja Grönvikfladan välinen vesialue on tärkeä kalareitti. Röörfladan on matala kutulahti. Södra Skeppshamn on matalaleppien reunustama lahti. Fjärdskäretin eteläosalla on lintusaaria ja rantaniitty. Luonnon monimuotoisuus, Natura-2000 Valtioneuvoston 20, hyväksymän Natura verkoston avulla vaalitaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu niin arvokkaita luontotyyppejä kuin uhanalaisia eläin- ja kasvilajejakin. Kaava-alueella ei ole alueita jotka sisältyvät Natura-2000 verkostoon. Vesistöt ja vesitalous 0sayleiskaava-alueella ei ole tärkeitä pohjavesialueita, Luonnonsuojelu lnventointien mukaan löytyy useita alueita, jotka edellyttävät ympäristön huomioon ottaminen kaavaa laadittaessa. Sellaiset alueet voivat esim. olla luhtaluontoiset kalojen kutemispaikat, sorsalintujen levähdysjpesimäpaikat. Lisää suosituksia löytyy luontoinventoinnista, Rakennettu ympäristö Alueen rakennettu ympäristövoimakkaasti vaihteleva. Kyseessä on loma-asutuksen ja kiinteän asutuksen sekoitus. Kaava-alueella esiintyy jonkin verran vanhahkoja asuintaloja ja talonryhmiä. Suurin osa näistä sijaitsevat lskmon kylässä. Grönvikfladanin itä- ja kaakkois-osan ja lskmon saarenlänsiosan loma-asutus on suurimmaksiosaksisyntynyt 1900-luvun myöhemmällä puolella. Osa vanhoista asuintaloista käytetään loma-asuntona, kun taas osa loma-asutuksesta käytetään kiinteänä asutuksena. Kaava-alueen väestön rakenne ja kehitys Väestönkehitys Mustasaaren kunnassa on ollut positiivinen siitä asti kun kunta muodostettiin yhdistämällä viisientistä kuntaa. Väestöluku oli henkilöä. Kaava-alue on osa kunnan osa-alueesta "Nona Korsholm" (liite). Alueella myönnetään noin 1-3 rakennuslupa vuosittain.

13 12 Yhdyskuntarakenne lskmon kylä on maaseudun kylätaajama, käytännössä alue jossa väestö kulkee töissä kuntakeskuksessa ja maakuntakeskuksena toimivassa Vaasassa. Asutus sijaitsee lskmontiien ja Jungsundintien varrella tai näiden liittymäteitä pitkin. Grönvikin kohdalla on olemassa kiinteätä asutusta jolla on liittymät suoraan seudullisena maantienä toimivaan Alskatintiehen. Rannoilla loma-asutus on paikoin suhteellisen tiheää. Palvelut Kunnan hallinnollinen keskus on Sepänkylässä kaava-alueen ulkopuolella. Sepänkylässä on myös olemassa kunnan terveyskeskus, yläaste, lukio, kulttuuritalo fia kirjasto), apteekki, kaupat, vanhainkoti, vuodeosasto, päiväkoti, hotelli, grilli, huoltoasemat, urheiluhalli ym. Alueen koulupalvelut sijaitsevat Karperössä. Lähimmät päiväkodit ovat lskmossa, Singbyssä ja Karperössä, Jungsundissa on nuorisoseuratalo, urheilukenttä ja eläkeläisasuntoja. lskmossa on paloasema. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt seuraavan vision: Musfasaari20lS Mustasaarivetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä, Iaadukkaita helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat tasapainoiseen väestönkasvuun, aktiiviseen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan, kunnan kestävään talouteen jatoimintaan johtavana pohialaisena maaseutukuntana ja alueellisen kehityksen liikkeelle panevana voimana. Työpaikat, elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminta alueella on pääosin maa- ja metsätalouden harjoittamista. Kunnassa sekä maakuntakeskusena toimivassa Vaasan kaupungissa, on kaikkien eri elinkeinojen työpaikkoja. Virkistys Kaava-alueella käytetään enimmäkseen merenrannat ja Fjärdskäret virkistysalueena. Fjärdskäretillä on tielaitoksen levähdyspaikka jossa on uimaranta, grillitalo ja luonnonpolku, Grönvikissä on uimaranta. lskmon kylässä on valaistu hiihtolatu. Kaava-alueen lähellä kulkee myös "Aurinkoreitti"- niminen pienvenereitti, Kaava-alueeseen rajoittuvat metsäalueet käytetään virkistykseen jokamiehenoikeuden nojalla, esim. marjan ja sienenpoimintaan. Metsästys ja kalastus ovat tärkeitä vapaaaikaharrastuksia. Liikenne Alskatintie, Köklotintie ja Jungsundintie ovat kaava-alueen läpi kulkevia maanteitä. Tihein liikenne on Alskatintiellä noin 2900 ajoneuvoa/vrk, kesän aikana n ajoneuvo/vrk. Liikenteen määrä lasketaan kasvavan noin2o/o vuosittain lähimmäiset 20 vuotta. Täten liikenne vuonna 2016 olisi3200 ajoneuvoa/vrk ja kesällä melkein 4500 ajoneuvoa/vrk. Grönvikissä syntyy jo häiriöitä ja vaaratilanteita huipputunneilla kesän aikana. Jotkut, vain liittymät muutamat kymmenet metrit toisia jälkeen aiheuttavat epävarmuustekijöitä ja riskit liikenteelle joka liikkuu jonossa. Tiehallinnon normit koskien liittymien tiheyttä seudullista tietä varten ylitetään huomattavasti Grönvikissä. Julkinen liikenne on olemassa Köklotintien, Alskatintien, Jungsundintien ja iskmotien varrella koulukyydien muodossa, Liikenne Grönvikin eteläpuolella sijaitsevalle alueelle tapahtuu Svartholmintietä pitkin. Olemassa olevat tiet ilmenevät peruskartasta joka käytetään kaavoituksen pohjakarttana. Rakennettu ku lttu u riympäristö ja mui naismu istot Kulttuuriympäristöt on seuraus ihmisen toiminnasta ja sijaitsevat yleensä alueilla jotka ovat edelleen jatkuvassa käytössä.

14 13 Susanne Öst on laatinut kulttuuriympäristöinventoinnin vuonna 2006 Mustasaaren kunnan tehtävänä Mantereen puoleisten rantojen Mustasaaressa rantayleiskaavan yhteydessä. Kulttuuriympäristö Alskatlskmo-Grönvik alueella koostuu Grönvikin talosta piharyhmän mukaan lukien, joka rakennettiin 1700-luvun loppuosalla luvun loppuosalla tapahtui laivarakentamista paikalla ja vuonna 1813 rakennettiin Grönvikin lasitehdas, joka toimi välisenä aikana. Lasitehdas oliajallansa Pohjoismaiden suurin ikkunalasien tuottaja. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue (RKY 2009) museovirasto. Pantsarholmssundissa on säilytetyt sa muutamat vanhat venevajat, jotka muistuttaa siitä ajasta kun siellä oli kalasatama. Pantsarholmssundin eteläosalla on muistokivi, siitä ajasta kun Jungsundin paperitehdas oli paikalla, Paperitehdas alkoitoimia vuonna 1828 ja olitoiminnassa vuoteen 1976 asti. Paperimestarin asunnon ja talonpohjien lisäksi on vielä olemassa pato joka Johan Grönberg päätti rakentaa ottamaan talteen vesivoima paperitehdas varten. lskmotietä pitkin lskmon kylässä on muutamat säilytetyt vanhat talot ja talonryhmät. Erikoista muutamissa näissä taloissa on niiden farstut, jotka muodoltaan ovat viisi-kanttisia, KiÌnostavaisimmista taloista voidaan mainita "Uddas" pieni mäkimökki joka siinettin paikalle vuonna 1865 Petsmon kylästä. Mökissä asui luotsi lsak Udd, joka oli luotsi Uddskäretillä, Värlaxissa. Toinen huomattava rakennus, josta ainoastaan kivijalka on jäljellä on hovioikeuden presidentin Reuterin kesähuvila. Kaava-alueella on olemassa 3 tunnettuja muinaismuistoja. Muinaismuisto on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1 963).. MuinaishautaBjörkholmsbackilla o Reuterholmin huvilan kivijalka. Kivinen satamalaituri Grönvikin rannalla jossa laivarakentamispaikka ja lasitehdas on ollut on suojattu rakennussuojelulain mukaan, r Laivahylky kivisen satamalaiturin vieressä Teknillinen elanto Kaava-alueen alueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi vesilaitoksen toiminta-alueella. Vesijohto on äskettäin rakennettu Grönvikfladanin eteläpuolelle sijitsevalle alueelle ja alueelle Södra Skeppshamnin pohjoispuolelle, Köklotintien läntisellä alueella. Vesilaitoksen toiminta-alue ilmenee liitteestä 5. Viemäriä ei ole olemassa kaava-alueella, mutta vaihtoehtoiset ratkaisut viemäriverkon rakentamiseksi on laatimisella. Tähän astijätevesi on hoidettu kiinteistökohtaiseksi alueella. Jätevesi on puhdistettava että voimassa olevan asetuksen vaatimukset täyttyvät. Sähkö- ja puhelinliittymät ovat kaikkiin asuttuun taloihin. Paloaseman vieressä on puhelinmasto. Kaava-alueen ulkopuolella Alskatissa on TV-masto. On tarvetta rakentaa uuden 1 10 kv johto Gerby- Alskat turvaaman sähköelantona Köklotissa ja Raippaluodossa kun sähkökulutus kasvaa. Uusijohto tulisi myös vähentää riskit pitkäaikaisille sähkökatkoille. Erikoistoiminta Alskatissa on vanha vedellä täytetty kiviottamispaikka, joka ei ole enää käytössä Ympäristösuoja ja häiriöt ympäristöön Häiriöt ympäristössä esiintyvät eniten teiden pitkin. Haitat ovat suurimmat Alskatintien vanella, Maanomistussuhfeef Maanomistustiedot on saatu väestörekisteristä ja kiinteistötietorekisteristä (FDS-KTi / kevät 2007). Rekisterit täydentävät toisiaan. Tietoja on korjattu omistajien kuulemisen yhteydessä. Suurin osa on yksityisessä omistuksessa, Tämän lisäksi kaava-alueen maa-alueiden omistajat ovat seuraavat: Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland r.y. lskmo Jaktklubb r.y. Vasa evangelisk-lutherska

15 14 församlingar, Vaasan seurakuntayhtymä, lskmon kylän jakokunta, Norra Jungsundin kylän jakokunta, Vaasan partiotytöt r.y, Suomen valtio / Vaasan tiepiirija Mustasaaren kunta Suunnittelutilanne Kaava-aluetta lroslrevaf su unnitelmat, päätökset ia selvitykset Seutukaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntak aaua Maakuntakaava korvaa seutukaava Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ehdotus 29,9,2008 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaava käsittää seuraavat kokonaisuudet: - Maakunnan keskeisimmätkehittämisen kohdealueet - Tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset - Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt - Luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maa-ainesvarat - Alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelu- ja Natura-alueet - Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät vi rkistysal ueet. Maakuntakaava korvaa kaikki voimassa olevassa seutu vaihe-kaavat alueella. Vaihe 1 : Virkistys ja luonnonsuojelu, vahvistettu Vaihe 2: Asumisrakenne, vahvistettu ja Vaihe 3: Luonnonvarat ja liikenne, vahvistettu Maakuntakaavassa ovat kaava-alueella seuraavat varaukset: UIVESCOn m a ailm an p eri ntökoh de Kau pu nkikehittäm is e n vyöhyke kk VAASAN KAUPUNKTSEUTU (KK-1 ). Kaupunki - maaseutu - vuorovaikutuswöhvke (kmkl Rantavyöhyke Matkailun vetovoima-aluel Matkailun ja virkis$ksen kehittämisen kohdealue- mv. Raippaluoto-Björköbymv-7 Virkis$salue - V

16 15 a Fjärdskär V i rkisty s-/ m atkai Iu koh de Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue o Grönviktn lasttehtaan alue rky 104 T i etoliike n neyhtey s - tl P ä äv es ijoh d o n yhtey sta rue Kantatie - kt Yhdystie - yt Ohjeellinen / Vaihtoehtoinen tielinjaus. Maakuntakaavan ehdotuksessa on varaus uudelle ohikulkutielle Grönvikissä, Pyöräilyreitti M atkailun kannalta tärkeä veneväylä o Venematkailureitti "aurinkoreitti" Kalastussatama. Fjärdskär Laivaväylä ')Rakentamisrajoitus Yleiskaava Alueelle joka laaditaan osayleiskaavaa ei ole ennestään oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleiskaava ilman oikeusvaikutuksia koko kunnan alueelle on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaava kunnan kaikille rannoille on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia Asemakaava Osayleiskaava-alueella ei ole vahvistettuja asemakaavoja. Osayleiskaava-alue rajoittuu kuitenkin seuraaviin asemakaava-alueille: kissä. (Kun edellytyksiä saada kaavoitussopimus ja myöhemmin maankäyttösopimus aikaan maanomistajien kanssa alueella näköjään ei ole olemassa, kaavoitus- ja kuntasuunnia a a Björklund Vest, ranta-asemakaava hyväksytty Röjören, asemakaava hyväksytty Grönvik, (kunnan kaavoitusjaosto päätti $ 167 aloittaa asemakaavoitus Grönvi-

17 16 telujaosto päätti että alue jolle aikaisemman päätöksen mukaan laadittaisi asemakaava otetaan mukaa alueeseen jolle laaditaan osayleiskaava) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tarkistettu ja hyväksyttiin Mustasaaren kunnan kunnanvaltuustossa Ote raken n usjärjestyksestä 4. RAKENT AM I NEN RANT A-ALU EELLE 4.1 RAKENTAM/SEN SIJOITTUMINENJA SOPEUTTAMINENYMP4LRISTÖÖN NNUTN.NLUEELU Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikallatulee olla sellainen, eftä maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta eimuuta johdu, olla vähintään 20 metriä, Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyftää ja vain haruentaminen on salliftua. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m', saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Ranta-alueen rakennuspaikan tulee olla rantaviivan taivesijäftömaan puoleiselta sivulta leveydeltään 40 metriä, mufta 40 metrin vähimmäisleveydestä voidaan kuitenkin poiketa, jos rakenneftavuus on hyvä 4.2. RAKENT AMISEN M ÌIiiRII RANT A-ALU EELLA Ranta-alueella (enintään 100 metriä rantaviivasta) rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 150 m" ja kerrosten lukumäärä enintään 1 %. Rakennusoikeus voidaan jakaa loma-asunnon, saunarakennuksen, vierasmajan, jatalousrakennuksen kesken. Vierasmajan kerrosala saa olla enintään 30 m' eikä vierasnajassa saa olla keittiötiloja ,6 Kaavoituksen pohjakartta Kaavoituksen pohjana on käytetty skannattu peruskarttaa mittakaavassa 1:10000,jonka maanmittauslaitos on toimittanut muodossa että sitä on voitu käyttää Mapinfo -ympäristössä pohjakarftana. Tilanrajat ja rekisterinumerot on hankittu Mustasaaren kunnalta (alkuperäinen lähde Maanmittauslaitos). Tilajako on kaavoituksen alkuajankohdan mukainen (kevät 2007) Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa Selvitys olevista rakennuksista Tiedot koskien tilojen omistajia, rakennuksia sekä tiedot rakennuksien käytöstä ja sijainnista on hankittu kunnalta, Kantatilaselvitys Konsulttion inventoinut rantavyöhykkeen kiinteistörakenteen 15.10,1969 hallitsevan tilanteen mukaan, ts. se päivämäärä kun rakennuslain määräykset koskien rakentamista rannoilla astuivat voimaan. Tämän ajankohdan voimassa oleva tilayksikkö, jolle rakennusoikeutta lasketaan kutsutaan kaavassa kantatilaksi. Tästä kantatilanjaon pohjasta on inventoitu ne tekijät mitkä ovat olleet mitoituslaskelmien pohjana, se on rantaviivan pituus ja käytetty rakennusoikeus. Kantatiloja jotka ulottuvat rannalle kaava-alueella on yhteensä n. 133 kpl. Kantatilanjako ilmenee liitetystä mitoitustaul ukoista ( Liite 1 2).

18 17 Käsite kantatila on tarkemmin selvitetty kohdalla mitoitusperiaatteet Rantaviivan pituus Lähtömateriaalina rantapituuden inventointia varten kantatilaa kohti on käytetty peruskarttaa tietokoneessa Mapinfo - ympäristössä. Konsultti on suorittanut rantaviivan mittauksen. Pohjana rakennusoikeuden määrittämiselle tilaa kohti on käytetty ns. modifioitu rantaviiva. Käsite modifioitu rantaviiva selitetään tarkemmin kohdassa 4.4,1, Rantaviivan yhteenlaskettu pituus kaava-alueella on noin 1 9 km, se on keskimäärin yhteens ä 143 m I kantatilaa. Muotoiltu (modifioitu) rakennuskelpoinen rantaviiva mikä on pohjana lomarakennusoikeuden mitoitusta varten on n. 11km (83m/kantatila). Rantaviivapituudet palstoittain on selvitetty mitoitustaulukoissa (liite 12). 4 OSAYLEISKAAVAN SUU NNITTELU N VAIHEET Osayleiskaavan suunnittelun tarve Alueen kaavoituksen tavoitteena on löytää ja näyttää keskeiset maankäyttöratkaisut tulevaisuudessa alueella. Kaavassa mitoitetaan ja varataan rakennusoikeudet olevalle ja uudelle vapaaajanasutukselle, olevalle ja uudelle kiinteälle asutukselle sekä ranta-alueella että sen ulkopuolella ja loma-asunnon muuttaminen kiinteäksi asunnoksi. Sen lisäksi varataan alueet muu käyttöön esim. maa- ja metsätalousalueet, lähivirkistysalueet, venevalkamat ja suoja-alueet. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus asettaa kaavoituskomitean mantereen puoleisille rannoille. Mantereen puoleiset rannat tarkoittaa rannat jotka sijaitsevat Raippaluodon sillan mantereen puolella Oy Talentek on laatinut "selvityksen edellytyksistä lisääntymiselle maankäytölle Alskatintietä pitkin (mt 724) Grönvikin ja Alskatin kohdalla liikenteen näkökulmasta. Klas Hytönen, Oy Talentek on laatinut selvityksen Mustasaaren kunnan tehtävänä. Kesä 2004 lngvar Fagerholm / Nature-lnvest laatii luonnoninventointi Oy Talentek on Mustasaaren kunnan / kaavoitusosaston tilauksella suorittanut " Selvitys tieratkaisuista maantielle lv 724, Alskatintie Grönvikin kohdalla". Selvitys käsittää mahdollisuudet mennä ohikulkutiellä Grönvikiä ohitse. Talvi 2006 Susanne Öst hatii kulttuuriympäristöselvityksen Mustasaaren kunnan tehtävänä, 30.8,2006 0y Talentek suorittaa toimenpideselvitys maantient24 (Vaasa-Raippaluoto) Grönvikin kohdalla, Tiehallinnon Vaasan tiepiirin tehtävänä Kunnanhallitus asettaa uuden komitean mantereen puoleisten rantojen kaavoittamista varten Kaavoitusjaosto päätti aloittaa osayleiskaavatyö Alskat-lskmo-Grönvik alueelle ja hyväksyy H N-Consu ltin korjatun tarjouksen al ueen kaavoittamisel le. 19.4,2007 Osallistumis-jaaruiointisuunnitelmalaaditaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esille pantu yleisesti nähtäville, Osallistumisja arviointisuunnitelmasta tuli t huomautuksia Kunnanhallitus päätti asettaa uusi toimikunta Mantereen puoleisten rantoien rantaosavleiskaavoituksel le. Puheenjohtaja Henrik Svarfuar Lena Gammelgård Martin Håkans Ann-Britt Edberg Hans Nyholm Michael Luther Monica Sirén-Aura

19 18 Seuraavat viranhaltijat ovat toimineet pysyvinä asiantuntijoina, ja heidät on kutsuttu toimikunnan kokouksiin: - Kaavoitusinsinööri,esittelijä - Mustasaaren ympäristöasioista vastaava ympäristö- ja terveystarkastaja - Rakennusvalvonnan valitsemarakennustarkastaja. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osaflrseú Suunnittelun osalliset ovat: Maanomistaiat, asukkaat ia vrittäiät Maanomistajat, asukkaat, maanviljelijät ja metsänomistajat, vapaa-ajan asukkaat, yrittäjät, Yhdistykset Jakokunnat, vesialueiden osakaskunnat, tiekunnat, metsästys- ja kalastusseurat, yhdistykset. Hallintovksiköt Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kaavoitus- ja kunnansuunnittelujaosto, tekninen sektori, rakennuslautakunta, sivistystoimi, elinkeinotoimi, ympäristölautakunta, sosiaalilautakunta. Muut viranomaiset Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ennen Länsi-Suomen ympäristökeskus), Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan museo, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue (ennen tiehallinto, Vaasan tiepiiri), Vaasan sähköverkko, Vaasan kaupunki Vireillepano Kunnanhallitus päättää aloittaa osayleiskaavan laatiminen Alskat-lskmo- Grönvik alueelle, Os allistu mi nen j a v u orov ai ku tu s Kaavoitustyö on vuorovaikutusta kunnan eri viranomaisten, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja maanomistajien kesken. Maanomistajien kuuleminen järjestettiin seuraavalla tavalla: Tiedotustilaisuus Grönvikin rannan maanomistajille asemakaavoituksen aloittamisesta Grönvikin rannan alueelle Osallistumis- ja arviointiohjelma laitettu yleisesti nähtäville. Ohjelmasta tuli9 huomautuksia Kunta järjesti tiedotustilaisuus maanomistajille ranta-alueelle Alskatintien kohdalla Grönvikissä ajatellen alueen kaavoittamisesta. Kokous järjestettiin mm. sen takia että maanomistajat saisi mahdollisuus tutustua tielaitoksen selvityksiin. Kutsu oli lähetetty kosketuille maanomistajille ja ilmoituksia oli päivälehdissä Maanomistajien kuuleminen valmistusvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos yleisesti nähtäville kunnalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos oli myös nähtävänä kunnan kotisivulla Yleinen tiedotustilaisuus maanomistajille kunnan virastotalossa Sepänkylässä. Mahdollisuus maanomistajille tavata kaavan laatijat ja esittää

20 mielipiteitä ja tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, inventointimateriaaliin ja kaavaluonnokseen. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. Nähtävilläoloaikana jätettiin 32 huomautusta ja 4 viranomaislausuntoa kaavaehdotuksesta. Nähtävilläoloajan päätyttyä jätettiin vielä 5 viranomaislausuntoa kaavaehdotuksesta. Viranomaisneuvottelut. Läsnä: Pohjanmaan liitto, Eteläpohjanmaan ELY-keskus, vastuualue ympäristö ja luonnonvarat, Eteläpohjanmaan ELY-keskus, vastuualue liikenne ja infrastruktuuri, Eteläpohjanmaan ELY-keskus, vastuualue elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, HN-Consult 0y, Mustasaaren kunta. Osalliset ovat esittäneet mielipiteitään seuraavasti: Korjattu osayleiskaavan ehdotus oli julkisesti nähtävillä, ehdotuksesta jätettiin t huomautusta sekä lausunnot Metsähallituksesta ja Vaasan Sähköttä, Maanomistajat jättivät toivomuksia kaavoituksesta tiedotustilaisuuden yhteydessä, osallistumis- ja arviointiohjelman esille panemisen yhteydessä ja kuulemisen valmistusvaiheessa. Maanomistajilla on ollut mahdollisuus esittää huomautuksia osayleiskaavan luonnoksesta. Luonnos oli julkisesti esillä ajalla ( ). Kaavaluonnoksesta tuli n. 44 kpl. huomautusta jotka koskivat maanomistustietoja, rakennuspaikkojen siirtämistä, maankäyttöä ym. Näistä osa oli mahdollista ottaa huomioon kokonaisuudessaan, osa ottaa huomioon osaksija osa ei johtanut toimenpiteisiin. Muu vuorovaikutus kaavoituksen aikana: - virallinen julkipano (32 kpl huomautusta). - pyydetyt ja tulleet lausunnot (9 kpl) - mahdollinen julkinen keskustelu / artikkelit - keskustelut, käsittelyt ja päätökset valtuustoelimissä kaavoitusprosessin aikana, Viranomaisyhteistyö Viranomaisten neuvottelu osayleiskaavan laatimisesta. Läsnät viranomaiset: Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan Liitto, Vaasan kaupunki, Pohjanmaan museo, 0y HN-Consult, Mustasaaren kunta. Viranomaisten esittivät mielipiteitä. Työkokous Vaasan sähköverkko ja kaavoittaja. Viranomaisten Mustasaaren kunnalla, Viranomaiset läsnä: Pohjanmaan Liitto, Etelä Pohjanmaan ely-keskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Etelä Pohjanmaan ely-keskus liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue, Pohjanmaan ely-keskus elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue, Pohjanmaan museo, Vaasan sähköverkko oy, oy HN-Consult, Mustasaaren kunta. (Muistio kokouksesta liite 1 1). Työkokous Eteläpohjanmaan ELY-keskuksessa. Läsnä. Matti Rantala, Eva Sund-Knuuttila, Barbara Påfs, Catarina Simons, Clas-Göran Hengård j a Christoffer Rönnlund.