SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 KAAVASELOSTUS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Aluetta koskevat suunnitelmat Luonnonolot Luontoselvitykset Maaperä ja vesistöt Kasvillisuus- ja luontotyypit Linnusto ja muu eläimistö Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemakuva Muinaisjäännökset Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Yleiskaavaan tehdyt muutokset Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Muut merkinnät ja määräykset Osayleiskaavan vaikutukset... 47

3 KAAVASELOSTUS Laaditut selvitykset Yleiskaavan ehdotusvaiheessa käytetty aineisto Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Luonnosvaiheen havainnekuvat Ehdotusvaiheen havainnekuvat Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Melu- ja varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Vaikutukset lentoliikenteeseen Osayleiskaavan toteuttaminen Liite 1. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä saadut lausunnot ja mielipiteet... 78

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (81) SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Saarenkylä-Vieskanjärven alueelle enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualue sijaitsee Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolella ja suunnittelualue rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan enimmäiskorkeudeltaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään Herrfors Nät Oy:n omistamaan 110 kv:n voimajohtoon. Suunnittelualueen halki kulkevaan voimajohtoon rakennetaan uusi sähköasema tuulivoimapuistoa varten. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan maakaapeliverkkona. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on ilmoittanut , ettei osayleiskaavassa ole tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. TM Voima Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Alavieskan kunnalle, jonka kunnanvaltuusto on kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Alavieskan kunnanvaltuusto. Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Osayleiskaavasta on laadittu kaavaehdotusvaiheeseen luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), arkeologinen inventointiselvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen Luoto, sekä täydennys ) sekä päivitetty melu- ja varjostusmallinnuksia ja laadittu matalataajuisen melun mallinnukset. Edellä mainittujen lisäksi ennen hyväksymiskäsittelyä laadittiin yhteisvaikutusten arviointi, joka koskee TM Voiman käynnissä olevia hankkeita (5 kpl) Ylivieskan, Alavieskan ja Nivalan alueilla.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (81) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavan vaiheet Ajankohta Kaavan vireilletulo Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Osayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa Osayleiskaavaluonnos nähtävänä Osayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaehdotus nähtävänä Osayleiskaavan hyväksyminen/kunnanvaltuusto

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (81) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Saarenkylän kylätoimikunta tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten luonnonsuojeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Kalajoen-Alavieskan riistanhoitoyhdistys, Kalajokilaakson luonto ry., Alavieskan metsästysseura ry., Jokilaaksojen kelkkailijat ry. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Herrfors Nät Oy, Findgrid Oyj, Finavia Oyj Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat ja lautakunnat, kuten ympäristölautakunta. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (81) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualue sijaitsee Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolella ja suunnittelualue rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueen halki kulkee 110 kv:n voimajohto ja alueelle on rakennettu metsäautoteitä. Suunnittelualueeseen sisältyy yksittäisiä viljelykäytössä olevia peltoalueita. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (81) Asutus Suunnittelualueella ei sijaitse asuinrakennuksia. Suunnittelualueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella (Saarinen) ja eteläpuolella (Huhuniemi). Lähimmistä asuinrakennuksista on etäisyyttä suunniteltuihin tuulivoimaloihin noin 900 metriä. Suunnittelualueen lähialueilla sijaitsee yksittäisiä loma-asuntoja. Suunnittelualueen eteläpuolella ja suunnittelualueetta lähimpänä sijaitsevalla loma-asunnolla ei ole rakennuslupaa. Lähimmät kylämäiset alueet sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Vieriperällä ja koillispuolella Kunnarinperällä. Vieriperän asuinrakennuksista on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin metriä ja Kunnarinperältä noin metriä. Kuva 2. Asuinrakennukset ja loma-asunnot tuulivoimapuiston lähialueilla maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan. Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (81) Kuva 3. Asutus tuulivoimapuiston lähialueilla Tilastokeskuksen ruutuaineiston (250 x 250 m) perusteella vuonna 2009.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (81) Maanomistus Liikenne Virkistys Sähköverkko Suunnittelualueen maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualue rajautuu idässä Järvitiehen (yhdystie Koisperä-Saarenperä). Yhdystien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 230 ajoneuvoa vuorokaudessa (Elykeskus, liikennemääräkartta 2010). Alavieska-Merijärvi maantie (yhdystie 787) sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle on rakennettu metsäautoteitä. Suunnittelualueen halki kulkee loude-kaakkoissuunnassa metsäautotie, joka kulkee Järvitieltä Alavieska-Merijärvi maantielle. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu itä-länsi -suuntainen moottorikelkkaura, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Jokilaaksojen kelkkailijat ry. Suunnittelualueen eteläpuolisella Vieskanjärvelle on rakennettu uima- ja virkistyspaikka laavuineen. Alueen halki kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti Herrfors Nät Oy:n 110 kv voimajohto. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulivoimapuiston sisäisellä sähkönsiirrolla voimajohdon viereen rakennettavalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (81) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Saarenkylä- Vieskanjärven osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa , vahvistettu ympäristöministeriössä ja tullut lainvoimaiseksi Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu sisämaahan sijoittuvia tuulivoimapuistoalueita tai -kohteita.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (81) Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu kuvaan punaisella aluerajauksella. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Suunnittelualueelle sijoittuu alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkeva 110 kv:n pääsähköjohto ja moottorikelkkailureitti. Maakuntakaavassa moottorikelkkailureitiksi ([ [ [) on osoitettu olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun ylikunnallisia ja maakunnallisia pääreittejä. Maakuntakaavassa suunnittelualueen pohjoispuolelle on merkitty pääsähköjohdoksi (z) olemassa oleva kaakkois-luode suuntainen pääsähköjohto. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty virkistys- ja matkailukohteen merkinnällä Lumikurun hiihtokeskus. Alavieskan kuntaa koskien on maakuntakaavassa osoitettu kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusaluemerkintä (kmk). Kehittämisperiaatemerkinnällä on osoitettu kaupunkiseutuun liittyviä alueita, joilla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Lisäksi maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsien monipuolista hyödyntämistä tulee edistää sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (81) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavaluonnos Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä Maakuntakaavan 1. vaihekaavan yhteydessä osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueita Pohjois- Pohjanmaalta. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava oli ehdotuksena nähtävillä ja maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Saarenkylä- Vieskanjärven tuulivoimapuiston alue on tunnistettu A/B-luokkaan (A=ensisijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu hyvin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi, B=toissijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi). Nähtävillä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa osayleiskaava-alue on pääosin esitetty tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1). Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Suunnittelumääräyksenä on, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, luontoon, kulttuuriympäristöön ja liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen ja puolustusvoimien tutkatoiminnan asettamat rajoitteet voimaloiden lukumäärälle, koolle ja sijoittelulle. Kuva 5. Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotuksesta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella aluerajauksella.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (81) Yleis- ja asemakaavat Muut suunnitelmat 4.3 Luonnonolot Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen eteläosalla on voimassa oikeusvaikutukseton Alavieskan keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna Osayleiskaavassa osa tuulivoimapuiston suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Keskustan osayleiskaavaa uudistetaan parhaillaan, mutta laadittavan osayleiskaavan suunnittelualue ei ulotu Saarenkylä- Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueelle. Tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alavieskan kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2008 kunnan maankäytön kehityskuvan. Kehityskuva ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnitelma. Kehityskuvassa osa suunnittelualueesta on tunnistettu kallioiseksi alueeksi, jolla voi olla erityisiä virkistysarvoja kallioisuuden vuoksi mm. metsästys-, marjastus- ja ulkoilukäytössä. Alavieskan kuntaan on laadittu myös virkistysreitistöjen yleissuunnitelma, jossa on osoitettu koko kuntaa koskevia yhteystarpeita. Reitistöjen yleissuunnitelmassa suunnittelualueen lounaisosaan on osoitettu olemassa oleva moottorikelkkareitti Luontoselvitykset Saarenkylä-Vieskanjärven hankealueen luontoselvitykset on suoritettu maastokaudella 2013, ja luontoselvitysraportti on valmistunut Hankkeen yhteydessä on suoritettu linnuston kevätmuuttoselvitys, pesimälinnustoselvitys, metson soidinpaikka- ja liito-oravainventointi, lepakkoselvitys sekä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueen luonto- ja lajistokuvauksia on tässä kaavaselostuksessa tiivistetty. Laajemmin alueen luontoarvoja sekä selvitysten tuloksia ja hankkeen vaikutuksia on pohdittu luontoselvitysten erillisraportissa (FCG suunnittelu ja tekniikka Oy 2013) Maaperä ja vesistöt Alavieskan alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan kiilleliuskealueella. Alueen kallioperä koostuu syväkiviin kuuluvista kvartsi- ja granodioriiteistä, gabrosta sekä dioriitistä. Alueen yleisin maalaji on moreeni, joka on peittää kallioperän muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Hankealueelle sijoittuu useita pieniä sekä muutamia laajempia kalliopaljastumia. Alueen pinnanmuodot muodostuvat rikkonaisen moreenimaaston ja näiden välisten suoaltaiden mosaiikista. Alueelle sijoittuu kaksi laajempaa suoallasta.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (81) Kokonaisuutena alue on suhteellisen alavaa ja korkeimmat kallioalueet sijoittuvat noin m mpy. Alueen eteläpuolelle sijoittuu laaja peltoaukea, joka on entistä Alavieskanjärven pohjaa. Saarenkylä Vieskanjärven hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu eteläosaltaan Kalajoen päävesistöalueella (53) Kalajoen alaosan (53.02) vesistöalueelle ja Järviojan Jukulaisojan (53.024) valuma-alueelle sekä pohjoisosaltaan Pyhäjoen päävesistöalueella (54) Pyhäjoen alaosan (54.01) alueelle ja Talusojan (54.019) valuma-alueelle. Hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu luonnontilaisia pienvesiä. Hankealueelle sijoittuu kaksi laajempaa lähes luonnontilaista suoaluetta. Pohjoisempi Juvinrahka sijoittuu päävesistöalueiden vedenjakajalle, jolloin sen vedet laskevat kahteen suuntaan: suon luoteisosasta Pahapuron kautta Talusojaan ja edelleen Pyhäjokeen sekä suon kaakkoisosasta Järviojan kanavan kautta Kalajokeen. Hankealueen eteläosassa Karhunrahkan suolta vedet laskevat pelto-ojien kautta Järviojan kanavaan ja edelleen Kalajokeen. Noin 1,2 km hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan peltoalueen keskellä virtaava Järvioja on kaivettu Alavieskajärven kuivatuksen yhteydessä 1800-luvulla ja kanavaa on syvennetty 1950-luvulla. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee yksityismaalle kaivettu uimalampi, jonka rannalla on laavu. Hankealuetta lähin luokiteltu pohjavesialue sijoittuu noin 8 km etäisyydelle hankealueen eteläpuolella. Kiimamaan ( ) vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (luokka I) pinta-ala on 0,49 km 2 ja antoisuus 50 m 3 /d. Sulfisedimentit ja happamoitumisherkkyys alueella Happamat sulfaattimaat esiintyvät Suomessa pääasiassa jääkaudenjälkeisen Litonianmeren aikoinaan peittämillä alueilla, jolloin suunnittelualue alavana rannikon läheisenä alueena lukeutuu tähän vyöhykkeeseen. Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnostaan esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä, jotka voivat hapettuessaan maankäytön seurauksena aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista sekä raskasmetallien liukenemista maaperästä. Tarkkoja tietoja alueista, joissa sulfaattimaita esiintyy ei ole. Hankealueen happamoitumisherkkyys maa- ja kallioperätietojen perusteella on alhainen. Hankealueella sulfidisedimenttien esiintyminen on epätodennäköistä, mutta potentiaalisipia kohteita ovat laajojen suoaltaiden turpeenalaiset maakerrokset, mikäli ne ovat hiesupitoisia. Turv le rakennettaessa nämä voidaan huomioida rakentamissuunnitelman yhteydessä Kasvillisuus- ja luontotyypit Metsät Kokonaisuutena hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty ja alueen metsät ovat voimaperäisesti metsätalouskäytössä. Alueelle sijoittuu kaksi laajempaa suoluontokohdetta, joista Juvinrahka vain osittain kaavoitettavalle alueelle. Rämeitä on runsaasti myös ojitettu ja turvemaamuuttumien osuus on suuri. Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita ja ne on esitelty kaavaselostuksessa jäljempänä. Hankealueen metsät ovat pääosin kasvupaikkatyypiltään variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kuivahkoja kankaita, jotka ovat puustoltaan nuorempien ikäluokkien mäntyvaltaisia metsiä. Hankealueelle sijoittuu kohtalaisen paljon karuja kallioalueita, joilla

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (81) esiintyy variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kuivia kankaita. Puustoltaan edustavimmat alueet sijoittuvat Puustellinmetsän luoteisosaan, missä kallioisten kankaiden metsät ovat iäkkäämpiä ja osin aihkiintuvaa petäjikköä. Karhunrahka Juvinrahkan ympäristö on metsätyyppien osalta kuivaa ja kuivahkoa kangasmaata sekä ojitettua rämemuuttumaa ja turvekangasta. Tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kivennäismaakankaita sijoittuu Puustellinmetsän pohjois- ja itäosiin sekä Korkiankurunkallion ympäristöön. Kasvupaikkatyypiltään hankealueen rehevimmät osat sijoittuvat Korkiankurunkallion etelä- ja kaakkoispuolelle, missä ojanvarrella esiintyy pienialaisesti kuivahtanutta lehtoa sekä metsäkurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyypin (GOMT) lehtomaista kangasta.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (81) Korkiakurunkallioiden eteläpuolisen alueen kasvupaikkatyyppi on paikoin lehtoa, mutta lehdon edustavuus ja ominaispiirteet ovat muuttuneet siten, että kohdetta ei rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi. Alueella esiintyy rehevyyttä ilmentävinä lajeina mm. sudenmarja, kielo, nuokkuhelmikkä, metsäkurjenpolvi, metsäorvokki ja valkolehdokki. Ojitus on kuivattanut lehtoa, ja lehtokorpien lajistosta ojanvarrella esiintyy saniaisia. Alueella on useita kaulattuja haapoja, ja puusto- sekä kosteusolosuhteiltaan edustavimman lehdon alueelle on tuotu rakennusjätettä. Suot Hankealueen suoluontokohteista Karhunrahka ja Juvinrahka ovat laajempia ja lähes luonnontilaisia suokokonaisuuksia, jotka edustavat keidasrämeitä, lyhytkorsinevoja ja yhdistelmätyypin nevarämeitä. Juvinrahkalla on Karhunrahkaa avoimempi aapasuo-osa, joka jää kuitenkin hankealueen ulkopuolelle. Alueen koillisosaan sijoittuu laiteiltaan ojitettu Korkiankurunrahka, joka on ojittamattomilta osiltaan isovarpurämettä ja kuivahtanutta tupasvillarämettä. Hankealuetta halkovan voimalinjan varrelle sijoittuu pienialaisia puustoisia soita, jotka ovat tyypiltään tupasvilla- ja pallosararämeitä. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea. Alueen vähäiset korpimuuttumat ovat tyypiltään sekapuustoisia, nuoria ja valoisuuden vuoksi heinäisiä varputurvekankaita, jotka vaihettuvat edelleen puustoltaan nuoriin käsiteltyihin tuoreisiin kankaisiin. Myös tuoreilla kankailla esiintyy vaihtelevasti rämevarpuja, kuten juolukkaa ja suopursua. Varputurvekankaiden ja tuoreiden kankaiden raja on siten häilyvä. Runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat paikoin merkittävästi muuttaneet alueen rämesuotyyppien luonnontilaa. Vähäisten korpimuuttumien tai rämeisten suoluontokohteiden alueilla ei ollut kasvillisuuden perusteella havaittavissa erityistä rehevyyttä, vaan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluontotyyppejä. Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat metsälain määritelmän mukaisia arvokkaita elinympäristöjä; kitu- ja joutomaan vähäpuustoisia soita sekä kallioalueita. Lisäksi on esitetty muutoin paikallisesti arvokkaina kohteita eräitä kallioalueita, jotka eivät täytä metsälain määritelmää. Luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu, jotta niiden paikantaminen kartalla (luontoselvityksen liite 1) on helpompaa.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (81) Karhunrahka Juvinrahka Karhunrahka on keidasrämetyypin suuntaan kehittyvä avosuo, jonka suotyypeissä vallitsevat rahkarämeet, sararämeet ja tupasvillarämeet. Suolla esiintyy pieniä metsäisiä saarekkeita. Juvinrahka sisältää avoimemman nevaosan, joka on tyypiltään lähinnä oligotrofista lyhytkorsinevaa. Hankealueelle sijoittuva osa Juvinrahkaa on tupasvillarahkarämettä ja sararämettä. Suon laiteessa on kuivahtanutta isovarpurämettä ja pallosararämettä. Karhunrahkan suoalueen halki kulkee olemassa oleva voimalinja, ja moottorikelkkareitti kulkee molempien suokohteiden halki. Luontokohteiksi on rajattu edustavimmat osat Karhunrahkasta ja Juvinrahkasta sekä Rumpusaaren kallion itäpuoliset suoalueet. Avosuokohteilla on alueellista merkitystä virkistyskäytön kannalta ja rajatuillle luontokohteille sijoittuu lohkoja, joista maanomistajalle on maksettu metsätalouden ympäristötukea. Suoluontokohteilla on merkitystä myös mm. kanalinnuston sekä muun eläimistön elinympäristöinä. Rajatut suoluontokohteet voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin soiden elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Lisäksi Karhunrahkalla esiintyy pieniä kallioisia ja puustoltaan käsittelemättömiä saarekkeita, jotka ovat metsälain mukaisia soiden kangasmetsäsaarekkeita. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaisina arvokkaampina suotyyppeinä luontokohteella esiintyvät pallosararämeet (VU) ja rahkakeitaat (VU). Kallioluontokohteet Hankealueelle sijoittuu useita kallioluontokohteita, joiden puuston edustavuus vaihtelee. Edustavimmat kalliokohteet sijaitsevat Myllykallion, Pylväänkallion ja Kitinkallion alueilla. Kallioluontokohteiksi on arvotettu myös Puustellinmetsän pohjoispuolinen pienempi kallioalue ja Myllykallion itäpuolelle sijoittuva pieni kallioalue. Lisäksi alueelle sijoittuu muita avokallioalueita, jotka eivät ole puustoltaan yhtä edustavia, kuin tässä mainitut kalliokohteet. Kallioluontokohteiden arvot perustuvat puuston rakenteeseen ja monipuolisuuteen, lahopuuston määrään sekä riistalajistolle tärkeisiin elinympäristöihin. Myllykalliot todettiin alueen kallioluontokohteista merkittävimmäksi ja sen edustavuus perustuu kohtalaisen iäkkääseen puustoon sekä metsäkanalintujen elinympäristöön. Kitinkallioilla on metsästysseuran kota, ja kallio sijoittuu avosuolaiteeseen, jolloin sen virkistyskäyttöarvo on myös maisemallisesti merkittävä. Kitinkallion alueesta rajattiin edustavimpana laajin avokallioalue, jolla esiintyi iäkkäämpää kitukasvuista mäntyä. Pääosin koko Kitinkallion alueen puusto on nuorempaa ja aikoinaan poimintahakattua. Rajatut kallioluontokohteet voidaan tulkita soveltuvin osin Metsälain 10 :n mukaisiksi kitu- ja joutomaiden kohteiksi kalliot. Metsälakikohteet kallioilla ovat yleensä pienialaisia, puustoltaan erirakenteisia ja sisältävät lahopuuta. Karut kallioluontotyypit eivät ole uhanalaisuusluokituksessa merkittäviä kohteita. Kettuhietojen ja Kitinkallion puustoiset suot Kettuhietojen pohjoispuolelle, voimalinjan varrelle, sijoittuu ojittamatonta puustoista sararämettä, tupasvillarämettä ja tupasvillakorpea sekä yhdistelmätyypin pallosarakorpirämettä. Voimalinjan varrella on metsätalouden ympäristötukikohteena niukkapuustoisia ojittamattomia rämeitä. Kitinkallioiden eteläpuolelle sijoittuu ojittamaton kallioiden välinen suoallas, joka on tyypiltään niukkapuustoista tupasvillarämettä ja sararämettä.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (81) Rajatut suoluontokohteet voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin soiden elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaisina arvokkaampina suotyyppeinä luontokohteilla esiintyvät sararämeet (VU) ja pallosararämeet (VU). Uhanalainen ja arvokas kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 2/2013). Alueen kasvillisuusja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) silmälläpidettävää (NT) tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa alueella ei myöskään havaittu. Huomionarvoisena lajina hankealueella esiintyy valkolehdokkia (Platanthera bifolia) Korkiankurunkallioiden eteläpuolisella alueella, missä useita yksilöitä havaittiin ojanvarrelle sijoittuvalla ja olosuhteiltaan muuttuneella lehtokohteella. Joitain yksilöitä sijoittui myös harvennushakatulle tuoreelle kankaalle. Valkolehdokkia esiintyy rehevänpuoleisissa kangasmetsissä ja Pohjois-Suomessa se on harvalukuinen, mutta ei uhanalainen. Laji on koko maassa rauhoitettu. Valkolehdokkiesiintymät on esitetty luontoselvityksen liitekartalla Linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitykset Saarenkylä Vieskanjärven suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla. Pesimälinnuston pistelaskennat toteutettiin välisenä aikana, minkä lisäksi hankealueella toteutettiin yleispiirteinen metson soidinpaikkojen inventointi Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa linnustosta saatiin myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimahankkeen yhteydessä suoritettiin otantamuotoisesti hyviin muuttopäiviin kohdennettu muuttolinnuston seuranta aikavälillä , jonka aikana alueen kautta muuttavaa linnustoa tarkkailtiin neljänä päivänä. Hankealueen kautta kulkevaa muuttolinnustoa arvioitiin myös suhteuttamalla hankealue lintujen muuton yleiskuvaan Kalajokilaakson alueella ja hankealueen länsipuolella aiemmin suoritettuihin tuulivoiman YVA-menettelyjen yhteydessä toteutettuihin muutontarkkailuihin. Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien, Suomen luonnonsuojelulailla ja luonnonsuojeluasetuksella uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien muiden lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Kesän 2013 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Saarenkylä Vieskanjärven hankealueella havaittiin yhteensä 63 lintulajia, joista 35 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi luokiteltavat pajulintu ja peippo. Muita yleisiä lajeja olivat mm. metsäkirvinen, pikkukäpylintu, harmaasieppo, leppälintu, käpytikka, vihervarpunen, punakylkirastas ja laulurastas. Hankealueen muu pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, käsittäen enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Toteutettujen selvitysten perusteella hankealueelle ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Alueen

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (81) linnustollista monimuotoisuutta kohottavat kuitenkin alueelle sijoittuvat avoimet suoalueet sekä alueen eteläpuolelle sijoittuvat kaivetut lammet ja alueen ympäristöön sijoittuvat peltoalueet. Rengastustoimiston tiedonannon mukaan hankealueella sijaitsee kanahaukan ja viirupöllön käytössä olevat pesäpaikat, joissa on pesitty viimeksi vuonna Kaavaselostuksessa esitettävät tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat lähimmillään noin 350 metrin ja 600 metrin etäisyydelle kanahaukan pesäpaikasta. Alavieskan ja Saarenkylän välinen Järvitie kulkee noin 100 metrin etäisyydellä pesäpaikasta, jonka lisäksi yksi vapaa-ajan asunto sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle pesäpaikasta. Kanahaukka ei pesinyt ko. pesässä kesällä 2013, vaan noin 1,2 km etäisyydellä hankealueen itäpuolella sijaitsevassa reviirin vaihtopesässä. Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Sääksirekisterin tiedonannon mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse kalasääsken tiedossa olevia pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan hankealueen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia, koska niiden kattavuus riippuu paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Saarenkylä Vieskanjärven hankealueelle ja laajemmalle ympäröivälle alueelle tyypillinen viljelysalueiden, soiden ja metsien pienipiirteinen ja mosaiikkimainen vaihtelu muodostaa suotuisia elinympäristöjä useille petolintulajeille. Hankealueella ei varmistettu petolintujen pesintöjä linnustoselvitysten aikana, mutta alueen läheisyydessä sijaitsee ja osin alueelle ulottuu useampien lajien reviirejä. Hankealueen kaakkoispuolella havaittiin soidintava hiirihaukka, ja kesällä alueella havaittiin hiirihaukkapari, joiden todennäköinen pesäpaikka sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. Hankealueen etelä- ja lounaisosassa havaittiin soidintava ja saalisteleva sinisuohaukka, jonka pesäpaikasta ei ole tietoa, mutta lajin reviiri ulottuu hankealueelle. Karhunrahkan alueelle sijoittuu varpushaukan reviiri, ja Alavieskanjärven peltoalueella pesii vähintään yksi pari tuulihaukkoja. Hankealueelta ei tunnistettu metson merkittäviä soidinpaikkoja kevään soidinpaikkainventoinnin yhteydessä. Hankealueen pohjoisosaan sijoittuvan Myllykallion alueella havaittiin kuitenkin viitteitä lajin mahdollisesta soidinpaikasta. Myllykallion alueella havaittiin myös teeriä ja riekko, mistä johtuen luonnontilaisen kaltainen kalliomännikkö ympäröivine rämealueineen on kanalinnuille tärkeä elinympäristö. Teeren soidinalueita sijoittuu sekä Karhunrahkan että Juvinrahkan avoimille suoalueille ja hankealuetta ympäröiville viljelysalueille. Karhunrahkalla sekä sen luoteispuolisilla avosuoalueilla ja Juvinrahkalla havaittiin jonkun verran arvokasta suolintulajistoa: mm. kapustarinta, taivaanvuohi, kuovi, valkoviklo ja liro sekä keltavästäräkki, mutta minkään lajin parimäärät eivät kohonneet kovin korkeiksi. Suoalueilla pesii myös enimmillään muutama pari kurkia, joita havaittiin pesivän oloisena myös Korkiakurun peltoalueella. Korkiakurun pellolla havaittiin kesäkuun lepakkoselvityksen yhteydessä laulava ruisrääkkä. Pohjantikkoja havaittiin potentiaalisessa pesimäympäristössä sekä Korkiakurunkallioiden pohjoisreunalla että Kesäkallioiden länsipuolella. Taantuneen sirittäjän runsaus hankealueella oli silmiinpistävää, koska alueella havaittiin noin kahdeksan sirittäjäreviiriä.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (81) Hankealueen eteläpuolella sijaitsevalla kaivetulla lammella pesii melko monipuolinen linnusto. Vesilinnuista alueella pesivät todennäköisesti ainakin telkkä, tukkasotka, sinisorsa, tavi, haapana ja jouhisorsa sekä mustakurkku-uikku. Lisäksi lammen rannoilla pesii myös kalatiira, liro ja rantasipi. Lammen rannalla olevissa maakasoissa pesi pieni törmäpääsky-yhdyskunta. Hankealueen valtakunnallisesti uhanalaisia pesimälajeja ovat vaarantuneeksi (VU) luokiteltu sinisuohaukka ja keltavästäräkki. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) pesimälajeja hankealueella ovat riekko, teeri, metso, niittykirvinen ja sirittäjä. Hankealueella pesiviä alueellisesti uhanalaisia (RT) lajeja olivat riekko, metso, liro ja järripeippo. Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Alavieskan kohdalla Kalajoen rannikkoalueella kulkee kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttoreitti, jota pitkin muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja niiden pohjoisille pesimäalueilleen. Alavieskan kaltaisilla maa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on yleisesti hajanaista ja vähäistä, ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Aiemmin tiedossa olleen ja Kalajoen alueen tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä todetun, Kalajoen kautta kulkevan merkittävän muuttoreitin, leveydestä sisämaahan ja Alavieskan suuntaan ei ollut täyttä varmuutta. Havaintojen perusteella merkittävin muuttoreitti on Kalajoen rannikkoalueella noin 10 kilometrin levyinen, ja sijoittuu siten huomattavasti Saarenkylä Vieskanjärven hankealueen länsipuolelle. Saarenkylä Vieskanjärven muutontarkkailun aikana havaittiin varsin vähäisesti muuttavia suurikokoisempia lintulajeja. Hanhien ja joutsenten sekä petolintujen ja kurjen kohdalla havaittujen muuttajien määrä tukee aiempia oletuksia lintujen kevätmuuttoreitin vähäisestä merkittävyydestä Saarenkylä Vieskanjärven kohdalla. Havaituilla muuttajilla ei ollut alueella selkeitä muuttoreittejä, vaan muuttoa kulki hajanaisesti koko havaintosektorissa. Merkittävä osa havaituista petolinnuista ja kurjista muutti törmäyskorkeuden yläpuolella, mutta hanhet ja valtaosa kahlaajista muuttivat tuulivoimaloiden törmäyskorkeudella. Alueen kautta arvioidaan syksyllä muuttavan etenkin kurkia, mutta Kalajokilaaksossa merkittävin kurkien muuttoreitti sijoittuu huomattavasti hankealueen itäpuolelle. Hankealueen eteläpuoleinen Vieskanjärven viljelysalue toimii lintujen muuton aikaisena ruokailu- ja lepäilyalueena. Vieskanjärven ruokailu- ja lepäilyalueen merkitys on suurimmillaan huhtikuun puolivälissä ja loppupuolella, jolloin lumien sulamisvedet muodostavat pelloille laajoja tulvia, jotka keräävät paikalle etenkin puolisukeltajasorsia. Tulvilla havaittiin myös runsaasti ruokailevia naurulokkeja. Alavieskanjärven peltoalueen merkitys joutsenten ja hanhien tai kurjen muutonaikaisena lepäilyalueena on melko vähäinen.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (81) Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista, mutta eläimistöä huomioitiin myös hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä hankealueella toteutettiin yleispiirteinen liito-oravainventointi papanakartoitusmenetelmää hyödyntäen. Lisäksi hankealueella toteutettiin kesän 2013 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echo Meter EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset toteutettiin 7.6. ja , jolloin hankealue kierrettiin kattavasti läpi kahden yön aikana. Lepakkoselvitykset kohdennettiin lepakoille tärkeiden alueiden kuten merkittävien ruokailualueiden sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikantamiseen hankealueelta sekä sen lähiympäristöstä. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain perusteella kiellettyä (Lsl. 49 ). Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen hankealueella on levinneisyyden puolesta mahdollista. Hankkeen yhteydessä toteutetun liitooravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen yhteydessä löydettiin merkkejä lajin esiintymisestä hankealueen koilliskulmauksessa. Korkiankurunkallioiden koillisrinteellä esiintyy liito-oravan elinympäristönä tyypillistä varttunutta lehtomaista kuusisekametsää, missä esiintyy myös järeitä kuusia ja runsaasti liito-oravan ruokailupuiksi sopivaa haapaa. Liito-oravan papanoita löydettiin alueelta seitsemän puun tyveltä, joista kahden puun tyvellä papanoita oli muutamia kymmeniä. Alueella oli myös muutamia kolopuita, mutta lajin käyttämää pesäpuuta ei löydetty. Alueelle rajattiin liito-oravan reviiri perustuen papanapuiden sijaintiin ja lajille tyypillisiin elinympäristön piirteisiin. Reviirin lounaispuolelta Korkeankurunkallioilta löydettiin myös muutama liito-oravan papana kahden puun tyveltä, mutta aluetta ei kuitenkaan rajattu liito-oravan reviiriksi. Muualla hankealueella on hyvin niukasti liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä, mutta hankealueen ympäristössä sijaitsee laajemminkin elinympäristöjen puolesta liitooravalle sopivia metsiä.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (81) Kuva 6 Liito-oravareviirin sijainti hankealueen koilliskulmassa. Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, ja ne kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS -sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Hankealueen kattavien lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä seitsemän havaintoa pohjanlepakoista, vain neljä havaintoa sijoittuu hankealueelle tai sen rajalle. Selvitysten aikana ei havaittu muita lepakkolajeja. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret ja tiheät metsäkuviot, taimikot ja hakkuu-aukeat). Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä toteutetun lepakkoselvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Saarenkylä Vieskanjärven hankealueella, mm. Karhunrahkan ja Juvinrahkan suoalueilla sekä hankealueen eteläpuolelle sijoittuvalla kaivetulla uimalammella, on viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä. Lisäksi lajin esiintyminen on mahdollista myös hankealueen tavanomaisissa metsäojissa. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetojamme, joista todennäköisimmät ovat karhu ja ilves.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (81) Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealuetta lähin Natura-alue Ryökönkangas (FI ) sijoittuu Posanperän ja Havistonperän alueella noin 4 km etäisyydelle hankealueen koillispuolella. Ryökönkankaalla sijaitsee myös vanhojen metsien suojelualue (VMA110082). Ryökönkangas on sisällytetty Suomen Natura 2000 ohjelmaan luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (SCI = Sites of Community Interest). Seuraavaksi lähin suojelualue tai suojeluohjelmien alue on Kaakkurinnevan (SSO110331) soidensuojeluohjelman alue, joka sijoittuu noin 9,3 km etäisyydelle hankealueen luoteispuolella. Kuva 7 Hankealueen ympäristöön sijoittuvat lähimmät Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta, 2013).

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 22 (81) Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: luo-1 Merkinnän peruste Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita: Karhunrahka Juvinrahka (luontokohde 1a, 1b ja 1c), Kallioluontokohteet (luontokohde 2), Kettuhietojen ja Kitinkallion puustoiset suot (luontokohde 3a ja 3b), Kettuhietojen ja Kitinkallion puustoiset suot (luontokohde 3a ja 3b) Suojelukohde (lähde, uhanalainen kasvi, tms.) : Alueella sijaitsee rauhoitetun kasvilajin esiintymä. Alla luontoselvityskartta, jonka perusteella tuulivoimalapuiston voimaloiden sijoittelua on jatkosuunnittelussa tarkistettu, jotta voidaan turvata luontoalueiden säilyminen

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 23 (81) 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisema-alueet Alavieska kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko -alueeseen. Saarenkylän hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimapuiston pohjoispuolella oleva Taluskylän Talusperä on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Hankealueelta länteen sijoittuva Kalajoen Pitkäsenkylä-Tyngän alue on maakuntakaavassa määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoispuolella Kalajokilaakson alueella (Ylivieska, Nivala, Haapajärvi). Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Jylkän talonpoikaistila sijaitsee noin 8 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Jylkän talonpoikaistilan pihapiiri eri-ikäisine asuinrakennuksineen ja talousrakennuksineen on kertova ja hyvin säilynyt esimerkki vauraasta pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta 1800-luvun alussa. Jylkän talonpoikaispihan lisäksi suunnittelualuetta lähimmät muut valtakunnalliset merkittävät kulttuuriympäristöt ovat Mattilanperän ja Kalaputaan kylät. Alavieskan Mattilanperän kylän taloryhmä on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille 1700-luvun loppupuolella syntyneistä kruununtiloista, niiden rakennuskannasta ja kehityksestä. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 10 kilometriä. Mattilanperä on osa Kalajokeen laskevan Kähtävänojan varteen keskittynyttä Kähtävän kylää. Vastaavasti Merijärven Kalapudas on Pyhäjoen varrella sijaitseva ns. puhtokylä, jonka erityispiirteenä on voimakkaiden kevättulvien takia maaston korkeimpiin kohtiin keskittynyt asutus. Samalle mäelle on rakennettu useita talouskeskuksia asuinrakennuksineen ja lukuisine talousrakennuksineen. Pihamaa on yhteinen ja rakennusten nurkkien välillä on vain muutama metri. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 13 kilometriä. Maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeistä alueista lähimmäs tuulivoimapuistoa sijoittuu Talusperän alue 2,7 kilometriä tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Talusperällä on vanhaa rakennuskantaa sisältävä taloryhmä, joka on seudun vanhinta asutusta. Talusperän lisäksi suunnittelualuetta lähimmät muut maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ovat Merijärven kirkkoympäristö, Merijärven Tanskanperän viljelysalue, Kalajokilaakson kulttuurimaisema välillä Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperä sekä Py-

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 24 (81) häjoen ja Valkonojan yhtymäkohdan tienoilla sijaitseva Vaikkolan kulttuurimaisema Petäjäskoskella Maisemakuva Kuva 8. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet, Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta). Saarenkylä-Vieskanjärven alue on tasaista ja alueen korkeuserot ovat pieniä. Voimalapaikat sijoittuvat noin metriä merenpinnan yläpuolelle eivätkä ole juurikaan ympäröivää maastoa korkeammalla. Tuulivoimapuiston alue on metsätalouskäytössä ja hankealueella vaihtelevat eri-ikäisen puuston metsäpalstat ja suoalueet. Alueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja suurin osa suoalueista on ojitettuja. Alueelle sijoittuu pienipiirteistä kallioalueita ja metsäautoteitä. Lähialueen maisema koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsäalueista sekä viljelymaisemasta. Lähialueen viljelymaisemat muodostuvat laajuudeltaan erisuuruisista peltoalueista. Suunnittelualueen eteläpuolella Alavieskanjärven alueelle muodostuu laaja peltoalue, jota metsäkaistaleet osin rikkovat. Lähialueen asuinrakennukset sijoittuvat pääasiassa metsäsaarekkeisiin tai teiden varsille. Hankealueen eteläpuolelle noin neljän kilometrin etäisyydelle sijoittuu Alavieskan keskustaajama. Taajama-asutus on levittäytynyt molemmin puolin Kalajokea sekä Kalajoentien varteen. Kalajokivarressa sijaitsee laajempia avoimia peltoalueita.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 25 (81) Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita tai korkeita rakennelmia. Linkkimastoja on hankealueen luoteispuolella Ylipään Linnakalliolla, itäpuolella Someronkylällä sekä Alavieskan keskustassa Muinaisjäännökset Alavieskan Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuistohankkeen arkeologinen inventointi on laadittu (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) Arkeologista inventointia on täydennetty maastotöillä Inventointi laadittiin aiemman inventoinnin täydentämiseksi ja se kohdistettiin muuttuneisiin voimalanpaikkoihin. Maastotöiden tuloksena ei havaittu aiemmin tunnistamattomia muinaisjäännöskohteita. Edellinen koko Alavieskan käsittänyt arkeologinen inventointi on tehty vuonna Kyseessä oli Museoviraston arkeologian osaston tutkimushanke. Tätä ennen kunnassa oli tehty perusinventointi vuonna Pienempialaisia kohdeinventointeja ovat olleet mm. keskustan osayleiskaava-alueen inventointi vuonna 2011 ja vuonna 1992 tehty Imatran Voima Oy:n Ventusnevalta Pyhäkoskelle tehdyn voimalinjan inventointi. Haimilan 1 inventoinnin mukaan Alavieskan kivikaudelle ajoittuvat irtolöydöt ovat pääasiassa löytyneet jo 1800-luvun puolella tai 1900-luvun alussa, eikä löytöjen perusteella voitu paikantaa uusia kohteita. Inventoinnin yhteydessä saatiin kuitenkin tietoon joukko röykkiöitä. Lisäksi Haimilan (2002) inventoinnissa kartoitettiin historiallisen ajan kohteita mukaan lukien suuri määrä tervahautoja. Suunnittelualuetta lähin tunnettu muinaisjäännös sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella Korkiakurunrahkan itäpuolella. Muinaisjäännös on pronssikautinen hautaraunio Salosaari, joka on luokiteltu muinaisjäännösluokkaan 1. Rakenne sijaitsee soiselle aukealle työntyvällä kaakko-luodesuuntaisella niemekkeellä, jolla kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Niemekkeen kärjessä on muuta maastoa korkeammalle kohoava kallio. Kallion päällä on noin 3 x 3 metriä kokoinen ihmisen pään kokoisesta kivistä ladottu nelikulmainen röykkiö. Röykkiö on hyvässä kunnossa ja ilmeisesti koskematon. Muinaisjäännöksestä on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 400 metriä. Suunnittelualueen lähistön muista tunnetuista muinaisjäännöksistä voidaan lisäksi mainita suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevat tervahauta (Alavieskan Järvitila). Muinaisjäännöksestä on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 500 metriä. Maastotöiden tuloksena ei havaittu aiemmin tunnistamattomia muinaisjäännöskohteita. Tunnetun muinaisjäännöskohteen Salosaari sijainti ja säilyneisyys tarkistettiin ja todettiin kohteen säilyneen samassa kunnossa kuin se oli aiemman inventoinnin (Haimila 2002) yhteydessä. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat pääosin aivan tuulivoimaloiden sekä rakennettavien teiden välittömässä lähiympäristössä. Tästä syystä alueen ainoaan tunnistetun kohteen Salosaari ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta, mikäli suunnitelmat toteutetaan keväällä 2013 laaditun sijoitussuunnitelman suunnitelman mukaisesti. 1 Haimila, Miikka Alavieskan inventointi. Museovirasto. Tutkimusraportti.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 26 (81) Kuva 9 Punaisella heinäkuussa 2013 tarkastetut alueet ja sinisellä täydennysinventoinnin yhteydessä tarkastetut alueet.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 27 (81) 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet 5.1 Kaavan valmisteluvaihe TM Voima Oy on vastannut Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. Arvokkaiden luontokohteiden ja muinaismuistojen inventointi on toteutettu kevään ja kesän 2013 aikana, ja kaavaluonnoksessa esitetyt voimaloiden sijainnit ovat tarkentuneet näiden selvitysten tuloksien mukaisesti edelleen kaavaehdotukseen. Kaavaluonnoksessa esitettyjen rakennus- ja huoltoteiden sijaintipaikkojen lisäksi jatkosuunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoisia teiden ja maakaapeleiden sijainteja. Oheisessa kuvassa 9 on esitetty vaihtoehtoiset sijainnit tieyhteyksien ja maakaapeleiden toteuttamiseksi. Kuva 10. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit luonnosvaiheessa.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 28 (81) Kuva 11. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden ja sähköaseman sijainnit sekä vaihtoehtoiset tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijaintipaikat luonnosvaiheessa.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 29 (81) 5.2 Kaavan ehdotusvaihe Kesän ja syksyn 2013 tuulivoimapuiston suunnittelu on tarkentunut tehtyjen selvitysten ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Verrattuna kaavan valmisteluvaiheeseen, keskeisin muutos on ollut se, että selvityksessä esiin nousseita suunnittelun reunaehtoja on voitu huomioida kaavaehdotuksen voimaloiden sijoittelussa. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuistoa varten toteutettava sähköasema sijaitsee osayleiskaavan suunnittelualueella. Kuva 12. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit ehdotusvaiheessa

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 30 (81) 5.3 Hyväksytty yleiskaava Syksyn 2013 aikana tuulivoimapuiston suunnittelua ei tarvinnut tarkentaa tehtyjen selvitysten ja kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella. Tuulivoimapuiston suunnittelua tarkennettiin hieman ennen hyväksymiskäsittelyä siirtämällä voimalaa numero 9 noin 70 metriä luoteeseen ja siitämällä sähköaseman aluevarausta noin 30 metriä etelään. Muutokset toteutettiin samojen kiinteistöjen sisällä ja kyseessä oli niin sanottu tekninen tarkistus, jolla ei katsota olevan vaikutusta siten, että muutos voitaisiin tulkita oleelliseksi. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuistoa varten toteutettava sähköasema sijaitsee osayleiskaavan suunnittelualueella. Kuva 13. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 31 (81) 5.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 137,5 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Näin todennäköinen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavassa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan 3 MW. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on alle 30 MW. Kuva 14. Periaatekuva Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuistoon suunnitteluista tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden rakentamis- ja pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Saarenkylä-Vieskanjärven alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina tai kallioankkuroituina teräsbetoniperustuksina.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 32 (81) 5.5 Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Lisäksi rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Suunnittelualueen keskiosaan, 110 kv:n voimajohdon varteen rakennetaan tuulivoimapuiston sähköasema. Sähköaseman tarkka sijoittuminen voimajohdon länsi- tai itäpuolelle tarkentuu suunnittelun edetessä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu sähköasemakentästä ja kojeistorakennuksesta. TM Voima Oy ja Herrfors Nät Oy ovat neuvotelleet tuulivoimapuiston liittymisestä kantaverkkoon sekä liittymisen ehdoista. Tuulipuiston verkkoliityntäpiste sähkönsiirtoverkkoon sijaitsee kaava-alueen keskellä. Tuulivoimaloiden liittäminen Herrfors Nät Verkko Ab:n omistamaan 110kV alueverkkoon toteutetaan 110/33 kv muuntoaseman kautta. Tuulivoimalat kaapeloidaan muuntoasemalle 36kV nimellisjännitteisellä maakaapelilla. Maakaapeli asennetaan joko olemassa olevien teiden tai rakennettavien teiden viereen. Kaapelit asennetaan vähintään 0,7m syvyyteen. Kaapelien asentamista varten tulee tehdä sopimus maaomistajien tai tiehoitokunnan kanssa silloin kun kaapeli on mahdollista asentaa yksityistien tiealueelle tai alitetaan yksityistie. Yleisiä teitä ei ole tarpeen alittaa.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 33 (81) 6 Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Alavieskan kunnanvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 34 (81) 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Osayleiskaava on ilmoitettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Nähtävillä oloaika saatiin yksi mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Janne Haviston antamassa mielipiteessä vaadittiin lisäselvityksiä osayleiskaavan liittyen mm. melu- ja välkehaittoja, lentoestevaloja, linnustovaikutuksia, liikenteen vaikutuksista alueen asukkaisiin sekä vaikutuksista kiinteistöjen arvoon. Lisäksi mielipiteessä tuotiin esille ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeesta tuulivoimaloiden meluja välkehaitat (haitta-alueen laajuus, matalataajuinen melu) sekä maiseman sietokykyyn liittyvät tekijät. Kaavoittajan vastine: Mielipiteessä esitettyjä vaikutuksia selvitetään kaavaprosessin edetessä. Kaavan yhteydessä tehtävät selvitykset on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Selvitysten tulokset sekä osayleiskaavan vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. 7.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Alavieskan kunnanhallitus käsittely osayleiskaavaluonnoksen nähtäville asettamista kokouksessaan. Yhteenveto nähtävillä oloaikana saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineista on esitetty selostuksen liitteenä 1. Saarenkylä-Vieskanjärven osayleiskaavaa esiteltiin tuulivoimapuistosta järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa. Yleisötilaisuudessa esitettiin kysymyksiä ja kommentteja seuraavia asiakohtia koskien: Perustuuko laaditut melumallinnukset mitattuihin melutietoihin? Mitkä tekijät vaikuttavat melun leviämiseen? Miksi loma-asuntojen ohjearvo on matalampi kuin vakituisella asutuksella? Mistä tuulivoimaloiden melu syntyy? Aiheutuuko melu koneistosta melua siipien lisäksi? Synnyttävätkö tuulivoimalat matalataajuista melua ja miten tuulen vaihtelu erikorkeuksissa vaikuttaa tuulivoimaloista syntyvään meluun? Kantautuuko matalataajuinen melu sisätiloihin seinärakenteiden lävitse? Miten toimitaan, jos voimalat rakennetaan ja syntyvät meluhaitat todetaan merkittäviksi ja ohjearvot ylittäviksi? Onko TM Voimalla muita tuulivoimapuistohankkeita Alavieskassa? Millainen lentoestevalo suunniteltuihin voimaloihin tulee? Ovatko punaiset valot päällä jatkuvasti ja tulevatko ne kaikkiin voimaloihin? Millaista on tuulivoimaloiden siipien liikkumisesta aiheutuva vilkkuminen jatkuvasti palavassa valossa? Estävätkö tuulivoimalat metsänhoitotöiden tekemistä? Tuulivoima on parempi kuin ydinvoima, mutta tuulivoimalat aiheuttavat haittaa äänien ja lentoestevalojen myötä. Mallinnukset ovat riippuvaisia käytetyistä arvoista ja miten voidaan varmistua, että haittaa ei synny. Olemme muuttaneet alueelle rauhallisen ympäristön vuoksi. Nyt alueelle suunnitellaan tuulivoimahanketta, joka muuttaa merkittävästi ympäristöä. Hyödyt menevät maanomistajille, jotka eivät välttämättä asu lähialueilla ja lähiasukkaat kärsivät haitoista. Onko tuulivoimaloiden meluhaitoista tutkittua tietoa?

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 35 (81) Miten hanke rahoitetaan ja onko sillä toteutusedellytyksiä? Onko hanke kannattava? Onko tuulimittauksien perusteella alueella riittävästi tuulisuutta? Mikä on tuulivoimaloiden käyttöaste? Mitä kautta alueen rakennusaikainen liikenne on suunniteltu. Rekkaliikenne vaikuttaa pienillä teillä liikenneturvallisuuteen (pienet lapset) ja se synnyttää pölyhaittoja. Mistä tarvittavat maa-ainekset on tarkoitus kuljettaa? Liittyykö Lumikurun suuntaan vireillä oleva maa-aineisten ottoalue tuulivoimapuiston rakentamiseen? Raskaat kuljetukset vaurioittavat huonokuntoisia teitä, kuka vastaa aiheutuneiden vaurioiden korjauksista? Kuinka paljon voimaloita voidaan siirtää osayleiskaavan tv-alueilla? Onko kaava-alueen kaikkien maanomistajien kanssa tehty sopimukset? Millä perusteilla sopimukset tehdään pinta-alaltaan erikokoisten alueiden omistajien kanssa? Vaikuttavatko tuulivoimalat hirvien liikkumiseen? Onko tuulivoimapuiston alueella hirviä, kun tuulivoimalat on rakennettu. Kuva 15. Saarenkylä-Vieskanjärven osayleiskaavaluonnos, joka oli nähtävillä välisen ajan ( ).

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 36 (81) 7.3 Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Kaavaluonnoksesta saatiin 7 lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Lyhennelmät lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet niihin, on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 1. Lausunnot koskivat pääasiassa selvitysten tarkentamista sekä kaavamääräysten täydentämistä. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen sekä valmistuneiden selvitysten tuloksien perusteella osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimaloiden sijoittelun tarkentumisen on todettu olevan tarkoituksenmukaista kaavan vaikutukset ja ohjausvaikutus huomioon ottaen. Peruste voimaloiden sijoitusten muutoksille on se, että voidaan huomioida selvityksissä esiin nousseita suunnittelun reunaehtoja, jotka vähentävät kaavan ympäristövaikutuksia.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 37 (81) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimaloiden sijoittelun tarkentumisen on todettu olevan tarkoituksenmukaista kaavan vaikutukset ja ohjausvaikutus huomioon ottaen. Peruste voimaloiden sijoitusten muutoksille on se, että voidaan huomioida selvityksissä esiin nousseita suunnittelun reunaehtoja, jotka vähentävät kaavan ympäristövaikutuksia. Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimaloiden sijoittelun tarkentumisen on todettu olevan tarkoituksenmukaista kaavan vaikutukset ja ohjausvaikutus huomioon ottaen. Peruste voimaloiden sijoitusten muutoksille on se, että voidaan huomioida selvityksissä esiin nousseita suunnittelun reunaehtoja, jotka vähentävät kaavan ympäristövaikutuksia.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 38 (81) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimaloiden sijoittelun tarkentumisen on todettu olevan tarkoituksenmukaista kaavan vaikutukset ja ohjausvaikutus huomioon ottaen. Peruste voimaloiden sijoitusten muutoksille on se, että voidaan huomioida selvityksissä esiin nousseita suunnittelun reunaehtoja, jotka vähentävät kaavan ympäristövaikutuksia. Kaavakarttaan on lisätty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet (luo-1 alueet) sekä suojelukohteet. Kaavamääräyksiä on täydennetty seuraavasti: Rakennusluvan hakemisen yhteydessä tulee selvittää mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintymät ja tarvittaessa esittää toimenpiteet haittojen ehkäisystä. Yleisiin kaavamääräyksiin lisättiin myös tuulivoimaloiden korkein sallittu kokonaismäärä, sekä tuulivoimapuiston kokonaisteho. Kaavakartan lisäksi on laadittu erilliset selvitykset luonnon ja arkeologian osalta. Kaavaselostusta on täydennetty selvitysten osalta yleiskaavan selostuksen ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen ja suunnittelutavoitteen mukaisessa laajuudessa. Tämän lisäksi on täydennetty kaavaselostuksen vaikutusten arviointia sekä sanallisin arvioin, että kuvamateriaalin osalta.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 39 (81) Kuva 16. Saarenkylä-Vieskanjärven osayleiskaavaehdotus 7.4 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaa esiteltiin tuulivoimapuistosta järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa Yleisötilaisuudessa esitettiin kysymyksiä ja kommentteja seuraavia asiakohtia koskien: Miten iso nostoalue on? Onko selvitetty kotimaisia voimalavalmistajia? Mitä alueelle voi rakentaa? Maakaapelin sijoittuminen ja tiestö? Mihin voimalat sijoittuvat tarkasti? Milloin aletaan rakentamaan?

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 40 (81) 7.5 Yleiskaavaan tehdyt muutokset Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolon aikana saatiin 4 lausuntoa määräaikaan mennessä. Muistutuksia hankkeesta ei jätetty. Yhteenveto nähtävilläoloaikana saaduista lausunnoista sekä kaavoittajan vastineista on esitetty selostuksen liitteenä. Tuulivoimapuiston suunnittelua tarkennettiin hieman ennen hyväksymiskäsittelyä siirtämällä voimalaa numero 9 noin 70 metriä luoteeseen ja siitämällä sähköaseman aluevarausta noin 30 metriä etelään. Muutokset toteutettiin samojen kiinteistöjen sisällä ja kyseessä oli niin sanottu tekninen tarkistus, jolla ei katsota olevan vaikutusta siten, että muutos voitaisiin tulkita oleelliseksi. Kaavaehdotus Kaava Voimalaa siirrettiin samojen kiinteistöjen sisällä noin 70 metriä luoteeseen, jotta mahdollisessa voimalan kaatumistilanteessa se kaatuu kaava-alueen sisälle. Samalla mm. melu- ja välkevaikutukset pienevät hieman kyseisen voimalan osalta.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 41 (81) Kaavaehdotus Kaava Sähköaseman aluevarausta siirrettiin samojen kiinteistöjen sisällä noin 30 metriä etelään, koska toteuttaminen edellyttää sitä. Kuva 17. Saarenkylä-Vieskanjärven osayleiskaava

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 42 (81) 8 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,8 km². Saarenkylä- Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi peltoalueita on osoitettu maatalousalueeksi. Suunnittelualueen halki kulkeva 110 kv:n voimajohto on osoitettu kaavassa. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus, tornirakenne, niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulivoimapuiston kokonaisnimellisteho on alle 30 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Suunnittelualueen keskelle, 110 kv:n voimajohdon varteen, on osoitettu tuulivoimapuiston sähköasema. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset ENERGIAHUOLLON ALUE Energiahuollon alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k- m² suuruinen kojeistorakennus. Tuulivoimalaitoksia palveleva sähköasema on merkitty kaavaan EN-alueeksi. Alue sijoittuu suunnittelualueen keskiosaan voimajohdon yhteyteen. Energiahuoltoalueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k-m²:n suuruinen kojeistorakennus. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelumääräyksessä on annettu vähimmäisetäisyys maa- ja metsätaloutta palvelevan rakentamisen sijoittumiselle suhteessa tuulivoimaloihin.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 43 (81) MAATALOUSALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle voidaan toteuttaa toiminnoille tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Muuta rakentamista tulee välttää. Osayleiskaava-alueella sijaitsevat peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi. 8.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 267,00 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä ja lieriörakenteisia. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN PAIKKA. OHJEELLINEN UUSI TIELINJAUS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa kokonaisteholtaan 30 MW ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioval-