PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA -LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Pirkanmaan liitto PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA -LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Selvitys muutosalueiden rakennetuista ja arkeologisista kulttuuriympäristöistä, täydennysraportti Porin rata ja valtatien 9 eritasoliittymät

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 2 (22) SISÄLLYSLUETTELO I Johdanto Porin radan muutoskohteet Oriveden eritasoliittymät...16 Muutosalueiden kumo-ympäristöt...20 II Lähteet...22 LIITTEET: Karttaliite: Porin radan ja valtatie 9:n muutoskohteet ja tarkastelualueet.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 3 (22) I JOHDANTO Täydennysraportissa tarkastellaan 2. vaihemaakuntakaavan liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä kulttuuriympäristöjä, jota jäivät käsittelemättä kesällä 2011 laaditusta Selvitys muutosalueiden rakennetuista ja arkeologisista kulttuuriympäristöistä -raportissa. Edellisen selvityksen ulkopuolelle jäi rautatieja maantieliikenteen reiteistä Porin rata ja valtatien 9 Tampere-Orivesi osuuden eteläosa, joihin kohdistuu maakuntakaavassa kehittämis- ja muutospaineita 1. Muutokset ovat luonteeltaan pistemäisiä, jossa nykyiset tasoristeykset korvattaisiin rataosuudella alikulkuyhteydellä ja valtatien yhteydessä eritasoliittymillä. Täydennystyön tavoitteena on kartoittaa em. liikennereittien muutosalueiden kulttuuriympäristöihin liittyvä inventointiaineisto ja arvioida mahdollinen lisäinventointitarve. Varsinaiset kulttuuriympäristön täydentävät inventoinnit sekä ympäristövaikutusten arviointi tapahtuu vasta suunnitelmien täsmentyessä ja alemmilla kaavatasoilla. Nyt tehtävä tarkastelu lähtee liikkeelle maakuntakaavan tarkkuustasosta, joten muutoksen vaikutuksia on tuotu esiin hyvin yleisellä tasolla. Työn tekivät FCG:n tutkijat, rakennustutkija Jari Heiskanen ja arkeologi Kalle Luoto. Täydennysraportti laadittiin syys- ja lokakuussa Työ noudattaa samoja lähtökohtia ja metodeja kuin kesällä laadittu selvitys. Täydennystyöhön ei kuulunut maastotöitä tai tarkistuksia. Tämän raportin kahden muutosalueen numerointi, 27 ja 28, jatkaa edellisen raportin numerointia. Erillistä johdantoa, taustalukua ja yhteenvetoa ei näistä kohteista laadittu. 1 Porin rata ja 9 tien liittymät

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 4 (22) 27. Porin radan muutoskohteet Tarkastelun perusteet Tarkastelu perustuu Porin rataa koskevaan Liikenneviraston tekemään Tarveselvitys Tampere-Pori/Rauma (2011) 2. Tarveselvityksestä on huomioitu ainoastaan rataan liittyvät tasoristeyspoistot. Tässä työssä ei ole tarkasteltu muita tarveselvityksessä esiintyviä toimenpiteitä, kuten asemien kehittämistoimenpiteitä, uusia liikennepaikkoja, tasoristeysten muita kehittämistoimenpiteitä tai tavaraliikenteen kehittämistoimenpiteitä 3. Kulttuuriympäristön tarkastelu kohdistetaan pistemäisten muutosalueiden lähiympäristöön, joita Porin radalla on maakunnan alueella yhteensä yhdeksän kappaletta. Tarkastelun kohteena on kulttuuriympäristö, ei muutos ja sen vaikutukset. Tarkastelu tehdään maakuntakaavatasoisesti. Porin radan kulttuurimaisemat ja historia Porin rata seuraa Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaa Nokianvirtaa, Kulo- ja Rautavettä sekä Vammalan Liekovedestä alkavaa Kokemäenjokea. Reitti on ikivanha vesitie, joka on syntynyt noin 7000 vuotta sitten. Ensimmäiset asukkaat asettuivat joen rannoille pian vesireitin syntymisen jälkeen. Vesireitin synnyttämän kulttuuriympäristön juuret ulottuvat yli 6000 vuoden taakse ja sen voidaan katsoa olevan yksi maamme merkittävimmistä kulttuurin siirtymäreiteistä rannikon ja sisämaan välillä. Kokemäenjoen käyttö on vuosituhansien aikana muuttunut, mutta sen merkitys on aina ollut suuri. Vesistöä seurasi jo varhain myös maaliikenne, joka yhdisti jo keskiajalla Ala- Satakunnan (Ulvila) ja Ylä-Satakunnan (Tammerkoski) jatkuen sieltä edelleen Viipuriin, Hämeenlinnaan ja Pohjanmaalle. Kokemäejokea seuraava reitti tunnetaan Laidetien nimellä ja sen ensimmäisiltä kartoilta tunnettu linjaus on jäänyt pääosin paikallistieksi sotien jälkeistä valtateiden valmistumisen jälkeen. Porin rata sijoittuu 1800-luvun ratasuunnittelun ja politiikan aikakauteen. Sisämaan huomattavan teollisuuskaupungin, vesistön sekä vientisataman yhdistävä Porin rata valmistui Asutushistoriallisesti merkittävän Kokemäenjoen vesistöä seuraava ratalinja sijoittui pääosin vesistön rannoille raivatun viljelymaiseman yhteyteen. Rauta- ja vesitien ohella Kokemäenjokea seurasi keskiaikainen maantie. Rautatien maisemaan sijoittuu keskiaikaisen maantien ohella lukuisia kartanoita, maakirjakyliä ja emäseurakuntien kirkkoja. Maatalousmaisemien ja asutuksen ohella rautatiellä oli merkitystä Kokemäenjoen koskipaikkojen muuttumisessa myllykoskista teollistuneiksi taajamiksi, joita edustavat Pirkanmaalla Nokia ja Siuro. Myöhempää asemien yhteyteen syntyneitä teollisuusalueita edustavat mm. Vammala. Kaukoliikenteen ohella radan paikallinen merkitys oli merkittävä. Pirkanmaalla radan varrelle perustettiin useita asemia ja niiden väleihin pienempiä pysäkkejä ja laitureita, jotka vaikuttivat asutuksen keskittymiseen. Rautatien rakentaminen liittyy vielä lapiokauteen, jolloin rata seurasi maastonmuotoja ja suuria maanleikkauksia ja 2 Marko Nyby, Tiina Kiuru & Salme Ruokanen: Tarveselvitys Tampere-Pori/Rauma. Liikennevirasto. Helsinki mm. mäkeenjääntipaikkojen vähentäminen, pengerleveyden muutokset, turvalaitemuutokset ja Nokian ratapihamuutokset

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 5 (22) penkereitä pyrittiin välttämään. Yleisesti ratojen uudistaminen alkoi pian niiden valmistumisen jälkeen rautatiekaluston, koneiden ja tarpeiden kehittyessä Porin radalla oikaisuja on tehty merkittäviä muutoksia Nokian Haaviston, Sadanleukaluun, Karkun opiston ja Heinoon pysäkin kohdalla, jossa vanhan ratalinjan varrelle on jäänyt penkereen ohella siltoja ja jopa pysäkkejä. Ratalinjaan on muodostunut näin kaksi selkeää, eri aikakautta edustavaa kerrostumaa. Porin radan kulttuuriympäristön luonne: Kokemäenjoen vesistön kulttuuriympäristö. Suomen asutushistoriallisesti keskeisen päävesistön, Kokemäenjoen vesistön, varrelle raivattua maatalousmaisemaa, johon liittyy lukuisia historiallisia maakirjakyliä, kartanoita, kivikirkkoja ja maantie. Vuonna 1895 rakennetun rautatien vaikutus näkyy pieninä teollisuustaajamina. Porin radan muutosalueiden kulttuuriympäristöt: Nokian Utolankallio, 27-2 Intianlahden kulttuuriympäristö, 27-3 Siuron taajama ja kulttuuriympäristö, 27-4 Kuljun kartanon kulttuuriympäristö, 27-5 Sadanleukaluun kulttuuriympäristö, 27-6 Karkun taajaman pohjoispuolen kulttuurimaisema, 27-7 Kosken kylän ja Karkun kirkon kulttuuriympäristö, 27-8 Rautajoen kulttuurimaisema, 27-9 Vaunusuon kulttuuriympäristö.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 6 (22) Nokian Utolankallion kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: Nokian asutuksen ja liikenteen taajama-alue: 1900-luvun alun työväenasutusta ja myöhempää omakotiasutusta keskiaikaisen maantien ja nykyisen seututien linjauksien varrella. Metsäinen, mäkinen ja jyrkästi Emäkoskeen putoavan Utolankallion rakentaminen alkoi pääosin 1900-luvun vaihteessa Nokian teollistuessa. Tehtaiden ja maantien vaikutuksesta viljelyyn kelpaamattomalle Utolankalliolle ja sen koillispuolella olevalle Lauttalan alueelle muodostui työväen omatoimisesti rakentama pieni yhdyskunta. Tätä ennen alue kuului lähinnä maatalouden reunaalueisiin ja rakennettuun ympäristöön kuuluivat lähinnä yksittäiset maatilat ja Utolankallion pohjoisreunaa seuraava, jo keskiajalla käytössä ollut maantie (Laidetie) Tammerkoskelta Ulvilaan. Maantien varrelle sijoittuvan maatilan pelto sijoittui Utolankallion pohjoispuolen alavaan notkelmaan, johon myös rautatie linjattiin rakennusteknisistä syistä 1890-luvulla luvun jälkipuoliskolla rivi- ja omakotiasutus on laajentunut vanhan maantien ja sen oikaisun ympäristössä, muodostaen yhtenäisiä omakoti- ja rivitaloalueita. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: paikallinen, Utolankallion asutus, Laidetien linjaus Maisema: Maakuntakaavassa MAm-alue Muinaisjäännökset: ei tunnettuja arvoja Inventoinnit: Rakennettu ympäristö:pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Eija Teivas, Nokian kulttuuriympäristöohjelma Arkeologia: Vadim Adel (Tampereen museot), Nokia Nokianvirta, osainventointi 2000 Tarkastus- ja inventointitarve: Rakennettu ympäristö: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Arkeologia: mahdollisia muinaisjäännöskerrostumia Laidetien linjauksen kohdalla.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 7 (22) 27-2 Intianlahden kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: Maatalousmaisema Emäkosken Intianlahden pohjoisrannan kapea, laajojen kallio- ja mäkialueiden rajaama viljelymaisema edustaa nuorempaa 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen raivattua viljelymaisemaa. Penttilän ja Korvolan maakirjakylien rajalle sijoittuva alue on asutettu pääosin ja 1900-luvun vaihteessa, edustaen näin kylien asutus- ja viljelymaiseman laajentumista ja hajoamista isonjaon jälkeen. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: ei tunnettuja arvoja Maisema: Maakuntakaavassa MAm-alue Muinaisjäännökset: ei tunnettuja arvoja Inventoinnit: Rakennettu ympäristö:pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Eija Teivas, Nokian kulttuuriympäristöohjelma Arkeologia: Vadim Adel (Tampereen museot), Nokia Nokianvirta, osainventointi 2000 Tarkastus- ja inventointitarve: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Muita huomioita: Muutosalue liittyy pääraportissa rajattuun ja määritettyyn Kulttuuriympäristön moniarvokohteeseen. (Kumo XII) KUMO [XII] NOKIANVIRRAN KULTTUURIYMPÄRISTÖ: ASUTUKSEN, LIIKENTEEN JA TEOLLISTUMISEN KERROSTUMIA ESIHISTORIASTA AINA NYKYPÄVÄÄN MAI- SEMAN SOLMUKOHDASSA.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 8 (22) Siuron taajaman kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: historiallinen mylly-, teollisuus- ja asemayhdyskunta vesi- ja maaliikenteen solmukohdassa. Vesistön solmukohtaan sijoittuvan Siuronkosken rannoilla on ollut asutusta kivikaudelta keskiajalle. Historiallisella ajalla vesimyllyjen lisäksi siellä toimi myös tullimylly. Vesiliikenne, keskiaikainen maantie (Laidetie) ja 1890-luvulla rakennettu rautatie muodostivat Siuronkoskesta Suomen teollistumisen alkuvaiheessa liikenteen solmukohdan. Koskivoima ja liikenneyhteydet synnyttivät Siuroon myllyjen ja teollisuuslaitosten ohella 1900-luvun vaihteessa yhdyskunnan, johon kuului työväenasutuksen ohella johtajien asuntoja, huviloita, koulu, kirkko ja rautatieasema. Jyrkkien mäkien väliin puristunut koski ja kahteen pitäjään kuulunut yhdyskunta rakentuikin varsin vapaasti, maaston muotoja seuraten. Jyrkkien maastonmuotojen vuoksi rautatie sijoitettiin kapealle, niittyvaltaiselle rantavyöhykkeelle, joka muodosti ainoan tasaisen, rakennuskelpoisen väylän rautatielle. Rautatien ohella muutosalueelle sijoittuu Siuron 1930-luvulla rakennettu myllyrakennus. Kuva 1. Siuronkosken rautatiesilta. Taustalla oikealla Siuron kirkon torni. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: Maakuntakaavassa akv alue: Siuronmäki ja rautatieasema. Maakuntakaavassa akm alue: Siuro. Maisema: Maakuntakaavassa Mam-alue Muinaisjäännökset: ei tunnettuja arvoja

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 9 (22) Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt (RKY-2009). Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3.p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Eija Teivas, Nokian kulttuuriympäristöohjelma Arkeologia: Pukkila Jouko: Nokia. Liukuslahti, Pitkäniemi ja Siuro. Osaalueinventointi Tarkastus- ja inventointitarve: Rakennettu ympäristö: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Arkeologia: mahdollisia jäännöksiä ovat Siuronkosken elinkeinohistorian jäännökset (myllyt), Siuronkosken teollisuuslaitosten arkeologisoituneet jäännökset (mm. Elfving sahan jäännökset ja niiden merkitys, kapearaiteinen kenttärata). Mahdollisia muinaisjäännöskerrostumia vanhan maantien, ns. Laidetien linjauksen kohdalla. Muita huomioita: Muutosalue liittyy pääraportissa rajattuun ja määritettyyn Kulttuuriympäristön moniarvokohteeseen. (Kumo XII) KUMO [XII] NOKIANVIRRAN KULTTUURIYMPÄRISTÖ: ASUTUKSEN, LIIKENTEEN JA TEOLLISTUMISEN KERROSTUMIA ESIHISTORIASTA AINA NYKYPÄVÄÄN MAI- SEMAN SOLMUKOHDASSA.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 10 (22) 27-4 Kuljun kartanon kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: Maatalous. Kartano- ja viljelymaisema Kuloveden rannalla. Kuljun kartanon pihapiiriä ja Kuloveden rantaan sijoittuvaa viljelymaisemaa rajaavat rantaviivaa seuraava Porin rata sekä peltojen ylärinteeseen sijoittuva keskiaikaisen maantien ns. Laidetien, linjaus. Kuljun keskiaikaisesta kylästä 1600-luvulla H. Wrangelille läänitetyn Kuljun kartanon päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. Nykyisen klassistisen asun päärakennus sai 1910-luvulla arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmin. Kartanon kuusiaidan ja koivukujanteen rajaamassa pihapiirisissä on rakennuskerrostumia luvulta aina 1950-luvulle. Porin rata sivuaa Kuljun kartanon pihapiiriä, mahdollinen alikulkuyhteys sijoittuu kartanon vanhan puutarhan kulmaukseen. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: Maakuntakaavassa akv alue: Kauniaisten ja Kuljun kartanot. Maisema: Maakuntakaavassa Mam-alue Muinaisjäännökset: ei tiedossa Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt (RKY-2009). Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3.p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Eija Teivas, Nokian kulttuuriympäristöohjelma Arkeologia: Vadim Adel/Pirkanmaan maakuntamuseo 2002: Nokia länsiosa (ent. Suoniemi) osainventointi. Tarkastus- ja inventointitarve: Rakennettu ympäristö: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Arkeologia: erit. asutushistoria, Kuljun keskiaikaisen kylän sijainti (kylä mainitaan 1540 asutuksen yleisluettelossa), myöhemmin kylän paikalle perustettiin Kuljun kartano. Muita huomioita:

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 11 (22) 27-5 Sadanleukaluun kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: vapaa-ajan asutus, rautatien vanha linjaus. Porin rata seuraa Kauniaisten kartanon kohdalla Kuloveden rantaan sijoittuvaa kapeaa niemeä, ylittäen sen jatkona olevan Sadanleukaluun saaren. Kauniaisten kartanolle kuulunut metsävaltainen saari on kaavoitettu 2000-luvulla matkailupalveluiden alueeksi, johon liittyy noin 40 vapaa-ajan asuntoa. Kuloveden rantaa seuraava Porin rata rakennettiin saaren kautta 1895, jolloin rataan liittyi sillan ohella saaren molemmin puolin pitkät maapenkereet. Niemen ja saaren maaston muotoja seuratessaan rataan tuli alun perin jyrkkiä mutkia, jotka ovat oikaistu myöhemmin. Uuden ratalinjauksen valmistuttua vanhat vesistöön liittyvät penkereet jäivät pois käytöstä ja niitä on hyödynnetty saareen myöhemmin rakennetun tielinjan pohjana luvun alkupuolella saaressa oli pieni pelto ja yksittäinen asuinpaikka tai huvila. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: ei tunnettuja arvoja. Mahdollisesti rautatien vanhan linjauksen rakenteet. Maisema: Maakuntakaavassa Mam-alue Muinaisjäännökset: kivikautinen asuinpaikka Sadanleukaluut 1 [mj. rek. nro ]; historialliset viljelyröykkiöt Sadanleukaluut 2 [mj. rek. nro ] (mahdollinen muinaisjäännös) Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Eija Teivas, Nokian kulttuuriympäristöohjelma Arkeologia: Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo 2002: Nokia länsiosa (ent. Suoniemi) osainventointi. Tarkastus- ja inventointitarve: Rakennettu ympäristö: Vanha ratalinja olisi hyvä tarkastaa. Tarkempi arviointi tarpeista on tehtävä suunnitelmien täsmentyessä. Arkeologia: Tarkempi arviointi tarpeista on tehtävä suunnitelmien täsmentyessä. Muita huomioita:

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 12 (22) 27-6 Karkun taajaman pohjoispuolen kulttuurimaisema Kulttuuriympäristön luonne: maatalousmaisema Karkun taajaman pohjoispuolella Kuloveteen laskeva kapeaan jokilaaksoa rajaavat korkealle kohoavat laajat metsäselänteet. Karkun asemataajamaa edeltäneitten kylien viljelymaiseman ja maatilojen ohella maisemaan liittyvät jokilaaksoa seuraavat Porin rata sekä keskiaikaiset maanteiden, Laidetie ja Hämeenkankaan-Kyrönkankaan tien linjaus sekä niiden risteys. Palvialan, Huidan ja Nohkuan kylille kuulunut viljelymaisema on raivattu vanhasta niittyalueesta pääosin 1800-luvun loppupuolella. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: Ei tunnettuja arvoja. Paikallinen: Vanhat maantiet, maiseman ja tarkastelualueen pohjoispuolella Hämeenkyröön vievä tielinja kuuluu Rky-2009 kohteeseen Hämeenkankaan-Kyrönkankaantie. Karkun taajaman Rky-2009 rajaus päättyy tarkastelualueen eteläpuolelle. Maisema: MAv: Karkku-Tyrvää Muinaisjäännökset: ei tunnettuja Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Olli-Pekka Hannu, Palvialan alue. Rakennuskannan inventointi Arkeologia: - Tarkastus- ja inventointitarve: Historialliset tielinjat. Arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Muita huomioita:

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 13 (22) 27-7 Kosken kylän ja Karkun uuden kirkon kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: maakirjakylä, maatalous, liikenne, kirkko. Vanhan maantien (Laidetien) linjaus seuraa vanhaan tapaan maaston ja Riipilänjärven maisemanmuotoja. Riipilänjärven ja Kuloveden väliselle maakannakselle sijoittuu Kosken maakirjakylä peltoineen sekä Karkun uudempi, vuonna 1913 valmistunut kirkko ja sotien jälkeen valmistunut pappila. Maisemaan liittyy lisäksi Porin radan vanhempi, Kuloveden rantaa seurannut ja Kosken kylää leikannut linjaus. Nykyinen ratalinja kallioleikkauksineen on rakennettu sotien jälkeen. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: paikallinen: Riippilänjärven kulttuurimaisema, Karkun uusi kirkko. Maisema: MAv: Karkku-Tyrvää Muinaisjäännökset: ei tunnettuja jäännöksiä välittömässä läheisyydessä. Mahdollisesti vanhan maantien (Laidetien) linjaus sekä historialliselle ajalle ajoittuvia muinaisjäännöksiä. Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Arkeologia: Miikka Haimila: Rautavesi, inventointi Tarkastus- ja inventointitarve: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Muita huomioita:

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 14 (22) Rautajoen kulttuurimaisema Kulttuuriympäristön luonne: maatalousmaisema, maaliikenne. Rautajoen varrelle raivattu viljelymaisema, joka asutus- ja viljelyhistoriallisesti kuului alajuoksulla sijaitsevalle Rautajoen kartanolle, joka oli muodostettu 1614 säterikartanoksi samannimisen kylän taloista. Kartanon takamaihin kuuluva joen varsi- ja Pohjola järvi raivattiin viljelymaisemaksi pääosin kartanon torppien toimesta 1800-luvulla. Kartanon takamaille vievän vanhan paikallistien ja rautatien risteykseen sijoittuu rataan liittyvä ratavartijan pihapiiri. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: paikallinen, ratavartijan pihapiiri Maisema: MAv: Karkku-Tyrvää Muinaisjäännökset: - Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Jari Heiskanen, Vammalan länsirannan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman inventointi Pirkanmaan maakuntamuseo Arkeologia: Ulla Rajala: Vammalan osainventointi, Rautajoki 1995 Tarkastus- ja inventointitarve: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Muita huomioita:

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 15 (22) Vaunusuon kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: Kylä- ja maatalousmaisema Laaja vanhasta suo- ja niittyalueesta 1800-luvun jälkipuoliskolla raivattu viljelyaukea Liekoveden rannalla. Maisemaan liittyy länsireunan harjanteelle levittäytynyt Vinkkilän maakirjakylä ja vanha maantie. Vinkkilän myllyn länsipuolella ja sahan eteläpuolella olevassa havumetsikössä, mäen rinteessä ja laella on viisi mahdollisesti rautakautista kiven- ja maansekaista röykkiötä. Kalmiston edustalla on Vinkkilän sahaan kuuluneita rakennuksia. Lisäksi lähistöllä sijaitsee röykkiökohde Seppä. Kohteet sijaitsevat lähellä Kaukolan rautakautista muinaisjäännösaluetta. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: Maakunnallinen akm alue: Vaunujoen kulttuurimaisema. Paikallinen: Kokemäenjoen kulttuurimaisema, Vaunujoen kulttuurimaisema. Maisema: MAv: Karkku-Tyrvää Muinaisjäännökset: Mahdollisesti rautakautinen röykkiö Seppä [mj. rek. nro ] ja mahdollisesti rautakautinen röykkiöalue Vinkkilän saha [mj. rek. nro ] Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Arkeologia: Helena Ojala Arkeologinen inventointi. Tarkastus- ja inventointitarve: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Muita huomioita:

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 16 (22) 28. Oriveden eritasoliittymät Historia ja ominaispiirteet Valtatie 9. uudistaminen alkoi 1960-luvulla, jolloin tien uusi linjaus korvasi vanhemman, Vesijärven rantoja ja maatalousmaisemaa seuranneen linjauksen. Tampereen ja Oriveden välinen osuus rakennettiin 1970-luvulla pääosin vanhojen kylien asumattomille, päävesistöstä korkealle kohoaville takamaille. Suunnittelualue on erämaaluontoista metsäselännealuetta, jota lukuisat kallioisten mäkialueiden väliin sijoittuvat pienet järvet, joet ja suoalueet jäsentävät. Paikallistiestö liittyy pääosin 1960-luvun jälkeisiin metsähakkuisiin ja vapaa-ajan asutukseen. Historialliseen, 1900-luvun vaihteen karjatalousvaltaiseen maatalouteen liitettäviä asioita ovat kartalla esiintyvät muutamat Pehkusuo nimet. Tien varren kulttuuriympäristöä edustavat Tampereen Aitolahden ja Oriveden välillä lähinnä tien vaatimat kallioleikkaukset, Orituvan huoltoasema, linkkimasto, Kaarinan silta, voimalinja ja maa-aineksen ottoalueet. Valtatien 9 parantamisesta välillä Tampere Orivesi valmistui YVA vuonna 2008, sitä täydennettiin vuonna Tiehankkeen yleissuunnitelma valmistui vuonna Muutosalueen kulttuuriympäristöt: 28-1 Puikkarinvuoren kulttuuriympäristö, 28-2 Suomäen kulttuuriympäristö

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 17 (22) Puikkarinvuoren kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: Säynäjärven liittymä sijaitsee metsämaisemassa maatalouskauden kylien asumattomilla takamailla. Nykyisin tien luoteispuolelle sijoittuu voimajohtolinja ja linkkimasto sekä pieni puutavaran varasto- ja lastauspaikka. Hankealueella sijaitsee 9 tien poikki kulkeva patikointiin ja hiihtoon tarkoitettu retkeilyreitti Kaarinan polku, johon liittyy vuonna 2004 paikalle tuotu tien ylittävä Kaarinan silta. Patikoinnin ohella alueelta on tehty suunnistuskartta ja sitä käytetään harrastus- ja kansallisten kilpailujen kilpailukeskuksena. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: ei tunnettuja arvoja Muinaisjäännökset: ei tunnettuja kohteita Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Ei tiedossa Arkeologia: - Tarkastus- ja inventointitarve: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Muita huomioita: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 18 (22) Suomäen kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön luonne: Suomäen liittymä sijaitsee metsämaisemassa maatalouskauden kylien asumattomilla takamailla. Nykyisin tien luoteispuolella kulkee voimajohtolinja. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettu ympäristö: Ei tunnettuja arvoja. Muinaisjäännökset: ei tunnettuja kohteita Inventoinnit: Rakennettu ympäristö: Ei tunneta Arkeologia: Ei tunneta Tarkastus- ja inventointitarve: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä. Muita huomioita: Ei tällä hetkellä, arviointi suunnitelmien täsmentyessä.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 19 (22) LIIKENTEEN MUUTOSALUEIDEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA KUMOT 27. Porin radan tasoristeykset Nokian Utolankallion kulttuuriympäristö Intianlahden kulttuuriympäristö Siuron taajama ja kulttuuriympäristö 27-4 Kuljun kartanon kulttuuriympäristö 27-5 Sadanleukaluun kulttuuriympäristö 27-6 Karkun taajaman pohjoispuolen kulttuurimaisema 27-7 Kosken kylän ja Karkun kirkon kulttuuriympäristö 27-8 Rautajoen kulttuurimaisema 27-9 Vaunusuon kulttuuriympäristö 28. Valtatie 9. tasoristeykset 28-1 Puikkarinvuoren kulttuuriympäristö 28-2 Suomäen kulttuuriympäristö

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 20 (22) Muutosalueiden kumo-ympäristöt Porin rata, muutosalue 27 XII Nokianvirran kulttuuriympäristö o Asutuksen, liikenteen ja teollisuuden kerrostumia esihistoriasta aina nykypäivään topografialtaan intensiivisen maiseman solmukohdassa

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 21 (22) FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Jani Sillanpää Aluepäällikkö Laatinut: Jari Heiskanen FM, tutkija Kalle Luoto FM, arkeologi

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenteen muutosalueiden kulttuuriympäristöt 22 (22) II LÄHTEET Täydennysraportissa on käytetty seuraavia lähteitä aiemmin ilmoitettujen lähteiden lisäksi: Arkeologiset inventoinnit: Adel, Vadim 2000: Nokia Nokianvirta, osainventointi Raportti: Tampereen museot. Adel, Vadim 2002: Nokia länsiosa (ent. Suoniemi) osainventointi. Raportti: Tampereen museot. Haimila, Miikka 1999: Rautavesi, inventointi Raportti: Tampereen museot. Ojala, Helena 1986: Vammalan Liekoveden ympäristön rautakaudenajan hautojen inventointi ja ympäristön koekuopitus Turun yliopisto. Pukkila Jouko 2000: Nokia. Liukuslahti, Pitkäniemi ja Siuro. Osaalueinventointi Raportti: Tampereen museot. Rajala, Ulla 1995: Vammalan osainventointi, Rautajoki Rakennetun ympäristön inventoinnit ja kirjallisuus Eija Teivas, Nokian kulttuuriympäristöohjelma Jari Heiskanen, Vammalan länsirannan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman inventointi Pirkanmaan maakuntamuseo Jussi Iltanen, Radan varrelta, Suomen rautatieliikennepaikat, Viro Olli-Pekka Hannu, Palvialan alue. Rakennuskannan inventointi Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Pirkanmaan maakuntakaava Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt, RKY-2009 aineisto.