TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 4/2011 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

Transkriptio

1 MUISTIO 4/2011 HYVINVOINTIPALVELUT AIKA KLO PAIKKA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TOIMISTO SATAKUNNANKATU 18 A, 2. KRS Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena Pajukoski Kangasala (x) Tuomas Erkkilä Nokia (x) Pauliina Pikka Orivesi (x) Markku Valkamo Pirkkala ( ) Tuija Mannila Tampere ( ) Taru Kuosmanen Tampere ( ) Lauri Savisaari Tampere (x) Hannu Suoniemi Tampere varapuheenjohtaja (x) Jorma Suonio Tampere (x) Tapani Pietilä Vesilahti ( ) Hannu Kuusela Ylöjärvi (x) Päivi Nurminen TKSKY ( ) Tuukka Salkoaho TKSKY sihteeri (x) Anne Lehtinen henkilöstön edustaja (x) Juha Karvonen Kuntaliitto (x) Ari Loppi Pirko (x) Teppo Tapani Tampere (x) Tarja Kivimäki Pirkkala (x) Timo Välimäki Tampere (x) Jukka Peltola Lempäälä (x) Jussi Karjalainen Lempäälä (x) RUOKAILUJÄRJESTELY Kokoukseen osallistuvilla on mahdollisuus buffetlounaaseen kokouksen jälkeen Juvenes ravintola Ziberiassa, Itäinenkatu 9, Siperia kiinteistö 1. kerros. Ilmoittakaa kassalla nimenne, niin ravintola osaa laskuttaa kuntayhtymää. Ravintolassa on pöytä varattuna klo alkaen.

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOIMINEN TEKNISEN TYÖN OPETUKSESSA TOISEN ASTEEN KOULUTUS YHTEENVETO SELVITYKSESSÄ KERÄTYN AINEISTON POHJALTA JA NÄKEMYKSIÄ YLLÄPITÄJÄVERKON KOKOAMISESTA TOISEN ASTEEN KOULUTUS HANKKEEN KÄSITTELY KUNNISSA OPETUSHALLITUKSEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMA ETENEMINEN SEUTUOPISTONEUVOTTELUISSA KOULUJEN TYÖ JA LOMA AJAT LUKUVUOSINA JA OSAAVA HANKE AJANKOHTAISTA PERUSOPETUKSEN TULEVAT LINJAUKSET AVI:N SEMINAARI MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

3 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT Puheenjohtaja Nina Lehtinen avaa kokouksen. Sihteerinä toimii Tuukka Salkoaho. Todetaan läsnäolijat. Päätösehdotus hyväksyttiin. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Hyväksytään esityslistan liitteenä oleva edellisen kokouksen muistio. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään esityslistan mukainen asioiden käsittelyjärjestys. Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin esityslistan mukainen asioiden käsittelyjärjestys muutettuna siten, että ensimmäisenä varsinaisena asiana käsiteltiin esityslistan kohta 8, Eteneminen seutuopistoneuvotteluissa. 4. VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOIMINEN TEKNISEN TYÖN OPETUKSESSA Työturvallisuuslain (738/2002) 10 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Teknisen työn tapaturmatiheyden osalta kehitys ei ole Tampereen kaupunkiseudulla viimeisten vuosien osalta ollut täysin toivotunlaista. Viimeaikaiset oppilastapaturmat ovatkin nostaneet esille tarpeen käynnistää keskustelu siitä pitäisikö Tampereen kaupunkiseudulle laatia yhtenäiset pelisäännöt teknisen työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arvioimiseen. 3

4 Työsuojeluvaltuutettu Timo Välimäki Tampereen kaupungin perusopetuksesta selostaa asiaa kokouksessa. Merkitään Timo Välimäen selostus tiedoksi. Sovitaan työryhmän osalta jatkotoimista. Merkittiin selostus tiedoksi. Timo Välimäen esitys on muistion liitteenä. Lisäksi sovittiin, että perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on laatia Tampereen kaupunkiseudulle yhtenäiset suositukset ja käytänteet teknisen työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arvioimiseen. Työryhmän puheenjohtajana toimii työsuojeluvaltuutettu Timo Välimäki Tampereen kaupungin perusopetuksesta. 5. TOISEN ASTEEN KOULUTUS YHTEENVETO SELVITYKSESSÄ KERÄTYN AINEISTON POHJAL TA JA NÄKEMYKSIÄ YLLÄPITÄJÄVERKON KOKOAMISESTA Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys on edennyt aikataulun mukaisesti. Alkuvuoden tiedonkeruuvaihe, helmimaaliskuussa tehty laaja haastattelukierros sekä maaliskuun lopussa kuntajohtajille, seutusivistystyöryhmällä, poliittisille päättäjille ja toisen asteen koulutuksen rehtoreille ja johtohenkilöille tehdyt kyselyt ovat luoneet tietopohjan, jolta konkreettisia tulevaisuuden linjauksia on lähdetty rakentamaan. Väestön ikääntyminen vaikuttaa tulevaisuuden työvoima ja koulutustarpeisiin. Suurien ikäluokkien eläköityessä seurauksena saattaa olla työvoimapula, mikäli koulutusta ei pystytä mitoittamaan ja suuntamaan oikein. Teollisuuden rakennemuutokset ovat yhä voimakkaampia ja nopeampia. Tampereella esimerkiksi Nokian uudet strategiset linjaukset saattavat aiheuttaa muutoksia ICT alalla tarvittaviin osaamistarpeisiin. ICT alalla tapahtuvaa turbulenssia kuvaa hyvin myös se, että joku aika sitten alalla oli työvoimasta ylitarjontaa ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että ICT alan osaajista alkaa olla pula. Bulkkiteollisuuden pako maasta on asettanut myös ammatillisen koulutuksen uuteen tilanteeseen. Metsäalan murrokseen vastaaminen edellyttää nopeaa reagointikykyä ja koulutuksen uudelleen suuntaamista. Tampereen seudun vientiin perustuva teollisuus reagoi herkästi suhdanteissa tapahtuviin muutoksiin, mikä näkyy muun muassa työttömyyden kasvuna. Ammatillisella koulutuksella ja sen toimintakyvyllä on merkitystä sille, säilyykö Tampere vientiveturina myös jatkossa. 4

5 Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät, että opintopolkuja rakennetaan jatkossa vielä vahvemmin elinikäisen oppimisen pohjalle. Omaa osaamista tulee jatkossa voida joustavammin päivittää esimerkiksi tutkinnon osien kautta. Nykyinen julkisen talouden tila edellyttää, että tulevaisuudessa palvelut tuotetaan tehokkaammin. Talouden kestävyysvaje tulee heijastumaan myös ammatilliseen koulutukseen ja asettamaan sen toiminnalle tehokkuusvaateita. Koulutuksen läpäisyyn ja keskeyttämisen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka hyviä innovaatioympäristöjä alueelle pystytään luomaan. Uutta luovien ympäristöjen syntyminen edellyttää vahvaa tutkimusta, tiedeilmapiiriä, osaavaa henkilökuntaa, innostavaa toimintaympäristöä ja laadukkaita koulutuspalveluja. Innovaatiokonseptien syntymisen edellytyksenä on, että eri asioita ja osaamista osataan yhdistää uudella tavalla. Keskeistä on kuinka nopeasti lupaavat, uudet innovaatiot pystytään jalkauttamaan alueella. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että koulutuksen järjestäjillä on kyky toimia koulutusta ja tutkimusta tekevien toimijoiden kanssa yhteisillä rajapinnoilla. Tampereen seutu muodostaa yhden nopeimmin kasvavista ja elinvoimaisemmista kaupunkiseuduista, kilpailukyvyn turvaaminen vaatii riittävän vahvoja toisen asteen koulutuksen toimijoita. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä. Vahva organisaatio pystyy paremmin suuntamaan oppilaspaikkoja ja ottamaan huomioon alueen elinkeinoelämän koulutustarpeet ja antamaan nuorille paremmat mahdollisuudet yksilöllisten opintopolkujen luomiseen. Lukioiden on oltava riittävän suuria, jotta ne selviytyvät opiskelijamäärissä tapahtuvista muutoksista. Myös luokaton lukio ja kurssimuotoisuus edellyttävät aiempaa suurempaa lukiokokoa. Suurempi kokonaisuus mahdollistaa ja luo edellytyksiä sille koulutuspalvelujen tehokkaammalle tuotannolle. Haastateltavien keskuudessa enemmistö on ollut sillä kannalla, että toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen Tampereen kaupunkiseudulla tulisi aloittaa Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän toimintojen yhdistämisestä. Samaan kokonaisuuteen tulisi liittää myös Tampereen kaupungin lukiokoulutus. Haastatteluissa viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat pitäneet tärkeänä, että kehyskunnille annetaan mahdollisuus oman tahtotilansa mukaan liittyä mahdollisesti syntyvään toisen asteen koulutusorganisaatioon. Minimitavoitteena pidettiin TAO:n ja PIRKO:n toimialajaon selkeyttämistä ja toiminnallisten päällekkäisyyksien poistamista. Yhtenä näkemyksenä tuotiin esille, että selvityksen yhteydessä tulisi kartoittaa voi 5

6 taisiinko uuteen organisaatioon liittää myös Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen ja Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen koulutustoiminnat. Haastateltavat eivät laajasti ottaneet kantaa mahdollisen fuusion ajankohtaan. Erään haastateltavan mukaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen liittyvät toimenpiteet tulisi tehdä riittävän pitkällä aikavälillä. Rakenteelliset ja korjaavat toimenpiteet olisi kussakin organisaatiossa tehtävä ennen fuusion toteuttamista. Toisaalta tuotiin esille, että Tampereen kampusajatteluun liittyvät ratkaisut tulisi toteuttaa ennen järjestäjäverkon kokoamista tai ainakin niiden toteuttamisesta olisi sovittava yhteisesti ennen uuteen organisaatioon siirtymistä. Toisaalta nähtiin, että tulevaisuuden ratkaisut toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi tulisi tehdä tällä valtuustokaudella Juha Karvonen selostaa asiaa kokouksessa. Merkitään tilannekatsaus tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 6. TOISEN ASTEEN KOULUTUS HANKKEEN KÄSITTELY KUNNISSA Käydään läpi hankkeen tilannekatsauksen käsittely kunnissa. Sovitaan jatkotoimista. Hankkeen tilannekatsaus viedään seutuhallituskäsittelyn jälkeen tiedoksi kuntien asianomaisiin toimielimiin. 7. OPETUSHALLITUKSEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMA Opetushallitus käynnistää ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on laskea ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuus 7 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseksi Opetushallitus jakaa yhteensä 16 miljoonaa euroa koulutuksen järjestäjille opetus ja kulttuuriministeriön osoittamiin painopistealueisiin seuraavan neljän vuoden aikana. Valtionavustusta ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseen voi hakea seuraaviin teema ja toimenpidekokonaisuuksiin: 6

7 1. Opinto ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittäminen. 2. Pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. 3. Koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen silloin kun opiskelija lähtökohtaisesti suorittaa tutkintoa osissa. 4. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen tunnustamisen ja hyväksilukemisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi. 5. Asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaaajantoiminnan tukeminen. 6. Muu ammatillisen koulutuksen läpäisyä edistävä kehittäminen. Valtionavustus tullaan kohdentamaan erityisesti laajoihin, verkostoyhteistyönä toteutettaviin hankkeisiin. Aiheesta järjestetään tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille kello Opetushallituksen auditoriossa, Hakaniemenranta 6, Helsinki. Koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus seurata tiedotustilaisuutta klo myös verkossa. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 8. ETENEMINEN SEUTUOPISTONEUVOTTELUISSA Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajakokous käsittelee kokouksessaan etenemistä seutuopistoneuvotteluissa. Esityksen mukaan sopimusneuvottelut kahden seutuopiston muodostamiseksi käynnistetään ja kaupunkiseudun kuntayhtymä hankkii tarvittavaa asiantuntijaosaamista seutuopistojen toimintamallien viimeistelyyn ja yhteistyösopimusten valmisteluun. Aikatauluesityksen mukaan sopimusneuvotteluja varten perustettavien työryhmien tehtävä on valmistella yhteistyösopimukset syyskuun 2011 loppuun mennessä. Lausunnoissaan kunnat olivat yksimielisiä sopimusneuvottelujen käynnistämisestä ja Kangasalaa lukuun ottamatta etenemisestä projektiryhmän esittämässä aikataulussa. Kangasalan kunta katsoi, että seutuopistohankkeen aikataulu on tilanteeseen nähden liian nopea, ja sitä tulee myöhentää niin, että mahdollinen Tampereen seutuopisto aloittaa aikaisintaan vuoden 2013 alussa. 7

8 Tämän ohella kunnat olivat yksimielisiä sopimusneuvottelujen sisällöllisistä tavoitteista. Kuntien lausuntojen mukaan kummankin seutuopiston osalta neuvotteluissa on selvitettävä: mikä on uuden seutuopiston optimaalinen hallinnollinen toimintamalli mitä seutuopistomalli tarkoittaa kuntalaisille tarjottavien kansalaisopistopalvelujen näkökulmasta miten turvataan kuntien päätöksenteon ja toiminnanohjauksen säilyminen opistotoiminnassa millaisin sopimuksin kyetään varmistamaan kuntien sitoutuminen opistotoiminnan ylläpitoon ja sen palvelujen tilaamiseen miten pystytään varmistamaan sekä paikallisuuden säilyttäminen että kansalaisopistopalveluiden alueellinen tasa arvo ja saavutettavuus miten opistojen nykyiset kustannukset ja tuloksellisuus kuvataan vertailukelpoisesti miten siirtymävaiheessa huomioidaan nykyisten kunnallisten kansalaisopistojen palvelujen tuotantokustannusten erot miten opiston talous, kustannukset ja kuntaosuudet määritellään oikeudenmukaisesti miten turvataan henkilöstön sopeutuminen ja koulutus siirryttäessä uuteen organisaatioon miten mahdolliseen seutuopiston purkautumiseen varaudutaan muut kuntien kannalta olennaiset esiin nousevat asiat, kuten taiteen perusopetuksen järjestäminen seutuopistossa ja opistotoimintaan liittyvät tilavuokrakysymykset Liite: kuntien lausunnot Merkitään kuntajohtajakokouksen päätös tiedoksi. Sovitaan jatkotoimista. Merkittiin kuntajohtajakokouksen päätös tiedoksi. Lisäksi seutusivistystyöryhmä päätti esittää edelleen seutuhallitukselle, että seutuopistoja valmisteleviin työryhmiin nimetään myös henkilöstön edustajat. Asiassa tulee lähestyä OAJ Pirkanmaata. 8

9 9. KOULUJEN TYÖ JA LOMA AJAT LUKUVUOSINA JA Vakiintuneen käytännön mukaan Tampereen kaupunkiseudun koulujen työ ja loma ajoista valmistellaan seutusivistystyöryhmässä yhteinen ehdotus kuntien asian omaisten toimielinten päätettäväksi. Perusopetuslain 23 :n mukaan koulujen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuna arkipäivänä kuin lauantaina oleva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Lukuvuonna itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä osuvat arkiviikolle, joten lukuvuoden varsinainen työpäivien määrä on 188. Kun taas lukuvuonna sekä itsenäisyyspäivä, loppiainen että vapunpäivä osuvat arkipäiville, joten varsinaisten työpäivien on ainoastaan 187. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä (lauantai). Lukuvuodet päättyvät vuosina seuraavasti: Lukuvuonna : Lukuvuonna : Lainsäädännön ohella työ ja loma aikojen valmistelutyölle on perinteisesti asetettu muutamia suosituksia/reunaehtoja. Keskeisimpiä niistä lienee seuraavat: koulun ei tulisi alkaa ennen 10. elokuuta syyslukukauden tulisi päättyä viimeistään 22. joulukuuta kevätlukukauden tulisi alkaa vasta loppiaisen jälkeen Yleensä suurimmat näkemyserot lukukausien työ ja loma aikojen valmistelussa ovat koskeneet syysloman pituutta. Aikaisemmin valmistelun lähtökohtana on pidetty viikon mittaista syyslomaa, mikäli koulujen päättymisajankohta sen vain on mahdollistanut. Nyt käsillä olevien lukuvuosien koulutyö päättyy jo 1. kesäkuuta ja 31. toukokuuta, joten viikon syysloma aikaistaisi koulun aloitusta turhan paljon. Alustavan hahmotelman mukaan koulujen työ ja loma ajat voisivat lukuvuosina ja rytmittyä seuraavasti: LUKUVUOSI (188 työpäivää) Lukuvuoden koulutyö alkaa maanantaina ja päättyy lauantaina syyslukukausi syysloma (91 työpäivää) (3 lomap.) 9

10 kevätlukukausi (97 työpäivää) 1 talviloma (5 lomap.) LUKUVUOSI (187 työpäivää) Lukuvuoden koulutyö alkaa tiistaina ja päättyy lauantaina syyslukukausi syysloma (91 työpäivää) (3 lomap.) kevätlukukausi (96 työpäivää) 2 talviloma (5 lomap.) Käydään lähetekeskustelu koulujen työ ja loma aikojen valmistelun suunnasta. Käydyn lähetekeskustelun yhteydessä sovittiin, että Tuukka valmistelee asiasta vielä kaksi vaihtoehtoista mallia. 10. OSAAVA HANKE AJANKOHTAISTA Hannu Suoniemi antaa kokouksessa tilannekatsauksen Osaavahankkeen etenemisestä. Merkitään tilannekatsaus ja annettu ohjeistus tiedoksi. Merkittiin tilannekatsaus tiedoksi. 11. PERUSOPETUKSEN TULEVAT LINJAUKSET AVI:N SEMINAARI Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto järjesti Tampereella Opetushallituksen kanssa perusopetuksen tulevaisuutta luotaavan seminaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden sivistystarpeita ja perusopetuksen tehtävää sekä hahmoteltiin pohjaa tulevaa tuntijako ja opetussuunnitelmauudistusta varten. Käydään läpi seminaarin anti pitkäperjantai, pääsiäispäivä, helatorstai pitkäperjantai, pääsiäispäivä, helatorstai 10

11 Päätösehdotus hyväksyttiin. 12. MUUT ASIAT Käsitellään muut esille tulevat asiat. Sovittiin työryhmän seuraavaan kokoukseen tuodaan käsittelyyn opetushenkilöstön sijaispankin seudullistamisen edellytykset. 13. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Lehtinen päättää kokouksen. Puheenjohtaja Lehtinen päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi, Tuukka Salkoaho sihteeri 11