VANHA LEHMIRANTA- TILAN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 LEPPÄVIRRAN KUNTA VANHA LEHMIRANTA- TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24670

2

3 Kaavaselostus 1 (19) Timo Leskinen Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Kaavaselostus 2 (19) Timo Leskinen Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Aloitusneuvottelun muistio - Tilastolomake (liitetään myöhemmin) - Kaavakartta ja määräykset FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (16) VANHA LEHMIRANTA- TILAN RANTA-ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Leppävirran kunnan Kotalahden kylän tilaa Vanha Lehmiranta 28:24. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1 ja 2 sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Leppävirran kunnan länsiosassa Paasveden rannalla Pieksämäen ja Suonenjoen rajan läheisyydessä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (16) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu on pidetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue. Yhden rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 250 k-m Ranta-asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttamisesta vastaa maanomistaja. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Leppävirran kunnan länsiosassa Paasveden rannalla Pieksämäen ja Suonenjoen rajan läheisyydessä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7,49 ha. Kaava-alueella on rantaviivaa noin 1000 m Rakennettu ympäristö Tekninen huolto Maanomistus Kaava-alue on rakentamaton ja metsätalouskäytössä. Alueen läheisyydessä sijaitsee pysyvää asutusta ja muutamia kesämökkejä. Palvelut haetaan Suonenjoen sekä Leppävirran taajamasta. Alueella johtaa Niitynniemen yksityistie. Niitynniementie yhtyy Kuivataipaleen tiehen, joka yhtyy Suonenjoen puolella Paasvedentien kautta Jalkalantiehen (Maantie15290) Luonnonympäristö Tila on Mikko Nyyssösen omistuksessa. Yleistä Suunnittelualueen luontoympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä Inventoinnin teki biologi, FM Janne Partanen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät arvokohteet.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (16) Maisema Vanha lehmirannan selvitysalue sijaitsee Leppävirran kunnassa Pohjois-Savossa. Selvitysalue on tyypillistä metsätalousmetsää, missä eri ikäiset metsäkuviot vaihtelevat. Selvitysalueen Paasveden ranta-alueet ovat monin paikoin avokallioisia sekä yleisilmeeltään karuja. Asutusta Paasveden rannoilla on vähän ja järvimaisema on yleisilmeeltään erämainen. Kuva 2. Vanha lehmiranta tilan rantamaisemaa. Vesistöt Selvitysalue sijaitsee Paasveden rannalla. Paasvesi ( ) kuuluu Kymijoen (14) päävesistöön. Paasvesi on ekologiselta luokitukseltaan erinomainen järvi, jonka sameus on kirkas /lievästi samea sekä väriltään kirkas / lievästi humuspitoinen. Järven pinta-ala on 5780 ha ja keskisyvyys on noin 9 metriä. Paasveden kalastoon kuuluu normaaleja järvikaloja ja ulappalajeista järvessä esiintyy mm. muikku ja siika. Järvessä esiintyy myös jokirapu. Selvitysalueen rannat ovat suurelta osin karuja kivikko- tai kalliorantoja. Suojaisemmissa lahdissa vesikasvillisuus koostuu järvikaislasta, ahvenvidasta ja ulpukasta. Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee eteläboreelisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalueen kasvillisuus on suurelta osin tuoreen kankaan tai kuivahkon kankaan kasvillisuutta. Ranta-alueilla on kalliomaita sekä ojitettuja suoalueita.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (16) Selvitysalueen rinteillä ja mäen päällä metsä on varttuvaa kuusikkoa tai nuorta sekametsää. Kenttäkerroksen kasvillisuus on tyypillistä tuoreen kankaan kasvillisuutta. Kenttäkerroksen kasvillisuuteen kuuluu mm. mustikka, puolukka, kultapiisku, lillukka ja metsäkastikka. Selvitysalueen itäosassa on muuta ympäristöä rehevämpi notko, missä koivu on pääpuulaji. Notkon pohja on ojitettu metsätalouden tarpeeseen. Kenttäkerroksen kasvillisuus viittaa lehtomaiseen kankaaseen saniaisten ollessa vallitsevia. Tyypillisiä lajeja notkelmassa ovat mm. mustikka, kultapiisku, metsäkorte, hiirenporras, metsäimarre ja metsäkastikka. Kuva 3. Notkon kasvillisuus on muuta ympäristöä rehevämpää. Ranta-alueiden kalliomaat ovat paikoitellen karuja kitukasvuisia männiköitä ja jäkälät ovat kenttäkerroksessa vallitsevia. Kalliokumpareiden välissä kasvillisuus on kuivan kankaan tai kuivahkon kankaan kasvillisuutta. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluu mm. puolukka, kanerva ja variksenmarja. Mänty on pääpuulaji ja koivua kasvaa paikoitellen pääasiassa alikasvoksena. Rantojen ojitetuilla suoalueilla kasvillisuus on muuta ympäristöä rehevämpää. Kosteilla paikoilla kasvaa mm. kurjenjalkaa, hiirenporrasta sekä metsäimarretta. Puuston valtalaji on koivu, jonka lisäksi esiintyy mäntyä, kuusta ja leppää. Ojat ovat vedenpinnaltaan järviveden tasolla ja ojien varsilla esiintyy mm. vehkaa. Ylempänä suoalueet muuttuvat mäntyvaltaisiksi ja kenttäkerroksen lajistoon kuuluu mm. suopursu ja vaivero. Kasvillisuus vaihettuu rinteessä tyypilliseksi tuoreen kankaan kasvillisuudeksi, missä mustikka ja puolukka ovat yleisiä kenttäkerroksenlajeja.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (16). Kuva 4: Kallioiset ranta-alueet ovat karuja Kuva 5: Ojitettua suoaluetta

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (16) Eläimistö Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lintulajeja. Maastoinventoinnissa alueella havaittiin pyy, tiltaltti ja peippo. Nisäkkäistä alueella viihtyy mm. hirvi, minkki ja jänis. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanaliset ja harvinaiset lajit Suunnittelualueella ei ole tiedossa eikä havaittu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja. Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueen lähellä sijaitsee lähimmillään noin 0,9 km päässä pohjoisessa Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Suojelualueet kuuluvat Paas- ja Puruveden suot ja metsät nimiseen (FI ) suojelukokonaisuuteen. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava, joka on hyväksytty Kaava-alue kuuluu vesimatkailun kehittämisalueeseen. Muita maakuntakaavan varauksia alueeseen ei kohdistu. Kuva 6. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä. Yleiskaavat

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (16) Suunnittelualueella on voimassa Sorsaveden rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu Alueen läheisyydessä ei ole tuulivoima-alueita. Kuva 7: Suunnittelualueen rajaus ja ote Sorsaveden rantaosayleiskaavasta. Kuva 8: Ote Sorsaveden rantaosayleiskaavan määräyksistä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (16) Muut suunnitelmat Ranta-asemakaavoja alueella ei ole. Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään maastotietokanta-aineistosta tulostettua karttaa mittakaavassa 1:5000. Kartan hyväksyy Leppävirran kunta. Kunnan rakennusjärjestys on kunnanvaltuuston hyväksymä Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maastokartasta ja kiinteistörekisterikartasta laadittua 1:5000 mittakaavaista kaavanpohjakarttaan. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Maanomistaja laadituttaa ranta-asemakaavan. Konsulttina projektissa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Kuopion toimisto. Ranta-asemakaavalla on tarkoitus siirtää tilan yksi rakennuspaikka toiseen rakennettavuudeltaan parempaan kohtaan. Kuva 9. Yleiskaavan mukainen kallioinen ja jyrkkä rakentamiseen soveltumattoman rakennuspaikan maastoa.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (16) Kuva 10. Yleiskaavan mukainen kallioinen ja jyrkkä rakentamiseen soveltumaton rakennuspaikka vastarannalta kuvattuna (kallio vasemmalla). Kuva 10. Ranta-asemakaavaan suunniteltu rakennettavuudeltaan paremman rakennuspaikan aluetta Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat: - suunnittelualueen ja lähialueen asukkaat ja maan-omistajat Viranomaiset: - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Savon liitto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Kunnan hallintokunnat:

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (16) Vireille tulo - Kunnanhallitus - tekninen lautakunta - teknisenlautakunnan rakennusjaos Muut yhteisöt: - Tiehoitokunnat - Sähköyhtiöt - Osakaskunta Kaavaprosessi on lähtenyt vireille maanomistajan aloitteesta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville samanaikaisesti välisen ajan. Muistutuksia ei tullut Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa todettiin, että erityisiä selvitystarpeita ei ole. Rakennuspaikan siirto tulee perustella, koska vapaan yhtenäisen rantaviivan osuus pienenee. Todettiin, että rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrää kunta vielä harkitsee. Kunnasta ilmoitettiin, että 250 k-m² on käytetty muissakin kaavoissa. Yleiskaavan mukainen pienempi rakennusoikeus ei vastaa ihmisten nykyistä tarvetta rakennusoikeudelle. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Leppävirran rakennusvalvonnalta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen Ranta-asemakaavan tavoitteet ja perustelut Ranta-asemakaavan tavoitteena on muodostaa alueelle kolme 250 k-m² rakennusoikeuden omaavaa rakennuspaikkaa kolmesta rantaosayleiskaavan rakennuspaikasta. Ranta-asemakaavalla on tarkoitus siirtää tilan yksi rakennuspaikka toiseen rakennettavuudeltaan parempaan kohtaan sekä nostaa rakennusoikeutta yleiskaavan mukaisesta 120 k-m²:n rakennusoikeudesta 250 k-m². Alue, jonne rakennuspaikka on yleiskaavassa osoitettu, on kallioinen ja pinnanmuodoltaan hyvin vaihteleva sekä jyrkkä. Lisäksi lahden pohja on matala ja siten esim. uimiseen huonosti soveltuva. Rakennuspaikan siirto lyhentää yhtenäistä noin 500 m rakentamatonta rantaviivan. Siirrolla ei ole kuitenkaan vaikutusta alueen virkistyskäyttöön, koska siitä ei ole merkkejä alueella. Rakennuspaikkakohtainen 250 k-m² rakennusoikeus on yleisesti käytetty Leppävirran kunnan alueella laadituissa ranta-asemakaavoissa. Yleiskaavan mukainen rakennusoikeus on ihan liian pieni tämän päivän lomarakennuspaikalle.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (16) 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Pohjoisin rakennuspaikka yleiskaavan 3 rakennuspaikan korttelista on siirretty noin 150 m rakennettavuudeltaan huomattavasti parempaan kohtaan. Kaava-alueella ei ole palveluita. Palvelut haetaan Suonenjoen, Jäppilän ja Leppävirran taajamista. Ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen mitoitus on yhtenevä Sorsaveden rantaosayleiskaavan kanssa, koska rakennuspaikkojen määrä on yleiskaavan mukainen. Yksi kolmesta yleiskaavan mukaisesta rakennuspaikasta on siirretty hankalasti rakennettavasta paikasta rakennettavuudeltaan parempaan kohtaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta ympäristön laatuun. Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 7,49 ha. RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan, sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 250 k-m2. Yli 120 m² lomarakennus tulee sijoittaa vähintään 35 m ja alle 120 m² vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuksissa on käytettävä harjakattoa ja katteen tulee olla väriltään tumma. Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisessa huolitellussa kunnossa. Jätevedet tulee käsitellä kunnan ympäristösuojelumääräysten sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Rakennuspaikat on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon. Rakennuspaikkojen kokonaispinta-ala on 1,36 ha. Keskikoko on siten noin 4500 m².

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (16) M-1 Maa- ja metsätalousalue Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Rakennuspaikan ulkopuoliset alueet on osoitettu M-alueeksi. M-aluetta on yhteensä 6,13 ha. Tekninen huolto Rakennuspaikkojen jätevedet on hoidettava kiinteistökohtaisesti. Jätevedet tulee käsitellä Valtioneuvoston talousvesien käsittelyä koskevan asetuksen mukaan vesilaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla, sekä kunnan ympäristösuojelumääräysten ja rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Rakennuspaikan liikennöinti tulee tapahtumaan yksityistien kautta. 5.4 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Toimiva-aluerakenne Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu yleiskaavassa osoitetuille paikoille, lukuun ottamatta yhtä rakennuspaikkaa, joka on siirretty rakennettavuudeltaan paremmalle paikalle. Aluerakenteeseen ei ole tehty muutoksia Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikka ei sijaitse tulvaherkällä alueella. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitettu alue tai tieyhteys eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yksi rakennuspaikka on sijoitettu rakennettavuudeltaan paremmalle paikalle, koska yleiskaavan mukainen paikka on hankalasti rakennettavaa kallioista maastoa. Muutoin rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu yleiskaavan kortteliin ja rakennetun rantaviivan määrä pysyy samana verrattuna yleiskaavaan. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (16) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta oleviin rakennuksiin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, etteivät arvokkaat luontokohteet vaarannu. Vapaan rantaviivan osuus ei vähene yleiskaavaan verrattuna. Vapaan yhtenäisen rantajakson pituus pienenee jakautuen kahdeksi pienemmäksi rantajaksoksi Vaikutukset maisemaan Kaavamääräyksen mukaisesti tontin rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena, mikä minimoi rakentamisen vaikutuksia maisemaan. Siirretty rakennuspaikka tulee hiukan näkyvämmälle ranta-alueelle kuin lahdenpohjassa oleva rakennuspaikka. Toisaalta rakennuspaikka on tasaisempi ja rakennusmassat eivät tule niin korkealle kuin yleiskaavan mukaisella rakennuspaikalla Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa hiukan kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei heikennetä yleistä virkistyskäyttöä. Alueella tapahtuvaa metsästystä ja kalastusta uudet rakennuspaikat rajoittavat pieneltä osin. Kaavoitetuilla rakennusalueilla (RA-1) voidaan harjoittaa metsästystä siihen saakka, kun alue toteutuu, mikäli siihen on lupa maanomistajalta. Alueella ei ole yleisiä virkistysreittejä. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Korttelialueiden rakennusoikeuksissa ja rakentamisetäisyyksissä rannasta on huomioitu rakennusjärjestys ja määräyksiä on tarkennettu paikalliset olosuhteet huomioiden. Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alue voidaan toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Leppävirran kunta valvoo normaalilla viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopia malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olemassa olevaan maisemaan. Rakennusten sijoitte-

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (16) lussa on kiinnitettävä erityistä huomioita rantapuuston säilymiseen. Rakentaminen ei saa häiritä rannan maisemakuvaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI

19