Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 TARK TARK TARK Asikkalan kunta

2 1 ASIKKALAN KUNTA 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 4 kilometrin päässä Vääksyn keskustasta itään Päijänteen rannalla. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Päijänteeseen ja etelässä Salosaarentiehen (Salontie pt 14133). Idässä ja lännessä aluetta rajaavat metsät. Alueella sijaitsee seitsemän loma-asuntoa ja seitsemän vakituista asuntoa. Muutoin alue on talousmetsää. Alueetta halkovat Häkäläntie ja Koukkarintie. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 63 hehtaaria. Alueen sijainti ja rajaus opaskartalla on esitetty kansilehden kuvassa. Aluerajaus pohjakartalla on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus pohjakartalla. 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Alueelle on tarkoitus kaavoittaa Päijänteen läheisyyttä hyödyntävää pientaloasutusta sekä mahdollisesti asutuksen tarvitsemat palvelut, kuten päiväkoti ja uimapaikka sekä satama. Palvelut olisivat myös lähialueiden käytössä ja täydentäisivät siten niiden palvelutarjontaa. Kaavan laadinnan yhteydessä tutkitaan alueen energiahuollon hoitamista alueelle sijoitettavan hake- tai vesilämpölaitoksen avulla. Aluetta on tarkasteltu osittain Vääksyn osayleiskaavassa sekä osittain Päijänteen rantaosayleiskaavassa.

3 2 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Asikkalassa on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava (MV , YM vahv ). Osa suunnittelualueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen etelänurkka kuuluu tärkeään vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen (pv 17). Alueen pohjoisosan editse kulkee melontareitti. Kuva 2. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta sekä suunnittelualueen likimääräinen rajaus.

4 Yleiskaava Asikkalan kunta Länsiosa aluetta kuuluu oikeusvaikutteisen Vääksyn osayleiskaavan kaava-alueeseen ( , TARK ). Kaava on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä, joten se ei ole vielä lainvoimainen. Kaavassa alueen pohjoisosan olevien loma-asuntojen ryhmä on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Muutoin ranta-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Salosaarentien ja virkistysalueen välinen kaistale on merkitty uudeksi pientaloalueeksi. Etelänurkkaan ulottuu II Salpausselän pohjavesialue (pistekatkoviiva ja pv), jolla rakentamista rajoittavat pohjaveden muuttamiskielto (vesilaki 18 ) ja pilaamiskielto (ympäristönsuojelulaki 8 ). 3 Kuva 3. Ote Vääksyn osayleiskaavasta sekä suunnittelualueen likimääräinen rajaus.

5 Rantaosayleiskaava 4 Itäosalla aluetta on voimassa Päijänteen rantaosayleiskaava ( / , KV , HYKE ). Kaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja loma-asuntojen alueeksi RA/. Maa- ja metsätalousalueella on sallittu haja-asutusluonteinen rakentaminen lukuun ottamatta 100 metrin syvyistä rantavyöhykettä, jolle rakentaminen on maatilan saunarakennuksia lukuun ottamatta kielletty. Loma-asuntoalueelle saa muodostaa kauttaviivan perässä olevan luvun verran omarantaisia rakennuspaikkoja. Olevat rakennuspaikat on osoitettu sinisillä palloilla (laadittavan asemakaavan alueella 3 kpl) ja uudet rakennuspaikat keltaisilla palloilla (laadittavan asemakaavan alueella 2 kpl). Kaavassa on annettu lisäksi määräyksiä lomarakennusten pinta-alasta ja niihin liittyvien rakennusten lukumäärästä sekä sijainnista tontilla. Kuva 4. Ote Päijänteen rantaosayleiskaavasta sekä suunnittelualueen likimääräinen rajaus. Yleiskaavoittamaton alue Salonsaarentien, Pasilan tilan ja sille johtavan tien sekä Salonsaarentien ali johtavan puron rajaamalle alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa. Selvitykset Alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2009: Asikkalan Salosaarentien asemakaavaalueen luontoselvitys; Vauhkonen, Marko; Tmi Marko Vauhkonen; Heinola Alueen maisemallisia arvoja on tarkasteltu Päijänteen rantaosayleiskaavatyön yhteydes-

6 sä. Arkeologisia kohteita alueelta ei tunneta. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen olevan rakennuskannan säilymiseen lukuun ottamatta alueen keskellä olevaa vapaa-ajan käytössä olevaa Pasilan pientilaa. 5 4 VAIKUTUSALUE Asemakaavamuutoksen vaikutusalueeseen kuuluvat Vääksyn taajaman/anianpellon itäosat, Lempisenmäen ja Näkkimäen alueet sekä vastapäisen Salonsaaren eteläosat. 5 OSALLISET Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin nyt tehtävä kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (MRL 62 ). Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: - kaavoitettavan alueen ja lähialueiden maanomistajat ja asukkaat - kuntalaiset Julkishallinnon ja yrityselämän osallisia ovat: 6 TIEDOTTAMINEN - Asikkalan kunnan hallintokunnat - Päijät-Hämeen liitto - Hämeen ympäristökeskus, vuoden 2010 alusta Hämeen ELY - Tiehallinto / Hämeen tiepiiri, vuoden 2010 alusta Uudenmaan ELY - Museovirasto - Päijät-Hämeen maakuntamuseo, Lahden kaupunginmuseo - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä - Sähkö- ja energiayhtiöt - Puhelinyhtiöt esim. DNA/Lahti - Asikkalan Yrittäjät ry sekä alueen yrittäjät - Asikkalan luonnonystävät ry - Anianpellon kalastuskunta - Salon kalastuskunta Kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivulla ( sekä kaava-alueen maanomistajille kirjeitse. 7 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavasta pyydetään viimeistään ehdotusvaiheessa lausunnot viranomaisilta. Viranomaisneuvotteluja järjestetään tarpeen mukaan, viimeistään ennen ehdotuksen nähtäville panoa.

7 8 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET Asikkalan kunta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ja kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Todennäköisesti merkittävimmät asemakaavan vaikutukset, joita suunnittelun yhteydessä tulee selvittää, ovat vaikutukset: yhdyskuntarakenteeseen, taajamakuvaan, työpaikkoihin, asumiseen, virkistykseen ja liikenteeseen maisemaan ja luonnonoloihin terveyteen ja turvallisuuteen Vaikutusarvioinnin laajuutta täsmennetään tarvittaessa suunnittelun aikana. 6 9 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Kaavan laativa konsultti arvioi vaikutuksia yhteistyössä kunnan eri viranomaisten ja osallisten kanssa. 10 VAIHTOEHDOT Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan vaihtoehtoisia ratkaisuja liittyen korttelirakenteeseen ja tielinjauksiin. Vaihtoehdoista valitaan yksi tai vaihtoehtojen yhdistelmä, joka kehitetään kaavaluonnokseksi. 11 KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ OSALLISTUMINEN Kaavoituksen aloittaminen, vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan sekä alueen maanomistajille ja viranomaisille kirjeitse (MRL 63, MRA 30 ). julkaistaan kunnan internet-sivulla ja sitä on saatavilla myös kunnanvirastolta. a täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Asemakaavan luonnossuunnittelu Kaavoituksen kohteena olevasta alueesta laaditaan kaavaluonnos alkuvuodeksi Kaavaluonnos asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä yleisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan. Osalliset voivat antaa luonnosta koskevia mielipiteitä, mielui-

8 7 ten kirjallisesti. Mielipiteet toivotaan jätettävän viimeistään luonnoksen viimeisenä nähtävillä olopäivänä. Luonnoksesta saadut mielipiteet ja ennakkolausunnot käsitellään kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus laaditaan kevättalvella Kunnanhallitus asettaa asemakaavan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Asemakaavan nähtäville asettamisesta tiedotetaan. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRL 65, MRA 27 ). Muistutus on toimitettava kunnanhallitukselle ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Asemakaavasta pyydetään lausunnot julkishallinnon ja yhteisöjen edustajilta (MRA 28 ). Tavoitteena on, että kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan keväällä PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 13 YHTEYSTIEDOT Asemakaavasta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Kaavoitusinsinööri Samuli Kantola, Asikkalan kunta, p sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Tekninen johtaja Harri Hirvonen, Asikkalan kunta, p sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Osastopäällikkö Jarmo Lukka, Pöyry Finland Oy, p sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com