Vaahtera 2/ vuotta. Hannes Kolehmaisen Voitto ss. 8-9 HÄN: Johanna Wennervirta ss. 4-5 Tervehdi Vaahteralehden juhlanumerossa s.

Transkriptio

1 2/2012 LEHTI Vaahtera Vaahtera 100 vuotta LEHTI HELSINGIN KISA-VEIKKOJEN TIEDOTUS- JA JÄSENJULKAISU PERUSTETTU 1912 Hannes Kolehmaisen Voitto ss. 8-9 HÄN: Johanna Wennervirta ss. 4-5 Tervehdi Vaahteralehden juhlanumerossa s. 15

2 Vaahtera LEHTI 2/2012 Sävel Plus on Helsingin Energian sähköja kaukolämpöasiakkaiden raportointipalvelu. Sen avulla voit seurata ja tehostaa energiankäyttöäsi. Säästät rahaa, ja ympäristökin hyötyy. Tule mukaan Sävel Plus -joukkoon! Se käy helposti osoitteessa helen.fi/raportointi Odotusten yleisurheilukesä Yleisurheilun ystäville alkanut kesä tarjoaa lajia parhaimmillaan. Helsingin EM-kilpailut ovat alkamassa ja elokuun alussa saamme nauttia huippuyleisurheilusta Lontoon olympialaisissa. Kesän alku lupaa suomalaisille parempia tuloksia kuin moneen vuoteen, mutta matka Suomen huipulta kansainväliseen menestykseen on rankka. Roni Ollikaiselle toivomme kaikki jo alkukesästä sitä pitkää hyppyä, joka vie hänet sekä EM-kisoihin että Olympialaisiin. Edellytykset siihen ovat erinomaiset. Alkukauden Suomen mestaruuskilpailut eivät ole kovin paljon HKV:n Kalevan malja -pistepussia lihottaneet, mutta kesällä on odotettavissa menestystä laajalla rintamalla - ja uusien menestyvien urheilijoiden esille nousua. Suomen Urheiluliitolla (SUL) näyttää olevan ylivoimaisia vaikeuksia tehdä johdon- ja oikeudenmukaisia päätöksiä urheilijoiden edustusoikeuksista. Tapaus-Korir pulpahtelee esille kolmatta tai neljättä vuotta. Välillä hänet tai muut Suomessa lyhyen aikaa asuneet tai osittain asuvat saavat edustusoikeuden ja hyväksytään Suomen mestaruuskilpailuihin, välillä taas ei. Toinen SUL:n päätös, joka koskee HKV:tä ja mietityttää, on liiton lähteminen mukaan turkulaisten Grand Prix -kilpailuhankkeeseen. Hyvä tietysti, että yritetään kansainvälisten kilpailujen järjestelytoimintaa elvyttää. HKV:lla on kuitenkin edelleen kv. Grand Prix -kilpailujen järjestämisoikeudet - kyllä siihenkin valmiiseen konseptiin SUL mahtuisi mukaan. Myös neljän suuren yleisurheiluseuran, HKV, Tampereen Pyrintö, Lahden Ahkera ja Turun Urheiluliitto, idea järjestää Grand Prix -kilpailut yhteishankkeena tuntuu nyt turkulaisilta unohtuneen. Meille kisaveikoille niin rakas Eltsu palaa käyttöön heinäkuun alussa. Kilpailutoiminta pyörähtää heti käyntiin ja kohokohtana on tiistaina järjestettävä Hannes Kolehmaisen Voitto -tapahtuma - ko. päivänä on kulunut täsmälleen 100 vuotta Hanneksen 5000 metrin voitosta Tukholman olympialaisissa. Taide ja urheilu lyövät kättä kuvataiteilija Erkki Soinisen suunnittelemassa ja tuottamassa, ja HKV:n nuorten urheilijoiden toteuttamassa tapahtumassa. Yleisurheilukentillä tavataan, Erkki Hirvonen päätoimittaja Toimii netissä - et tarvitse erillistä laitetta! Pelejä kaiken ikäisille Helsingin Kisa-Veikot ry. ja Vaahteralehti Osoite: Olympiastadion, HELSINKI Puhelin: (09) , Sähköposti: toimisto@ helsinginkisaveikot.fi Päätoimittaja: Erkki Hirvonen, p , erkki.hirvonen@jippii.fi Ulkoasu: Kustannusosakeyhtiö Kureeri, Mika Myllyneva Ilmoitukset: erkki.hirvonen@jippii.fi Paino: Printservice Oy, Helsinki Vaahteralehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Kannen kuva: Suomen urheiluarkisto

3 Hän Aloittakaamme heti vaikealla eksistentiaalisella kysymyksellä: Kuka olet? Alkoipa vaikealla! Yksinkertaistettuna varmaankin näin: 46-v espoolainen äiti, valmentaja, vaimo ja lääkäri. Ehkäpä jopa siinä järjestyksessä. Miksi valmennat? Aloitin 14-vuotiaana seurani isojen urheilijoiden innostamana. Lapsuuteni idolit, Riitta ja Marja ohjasivat, joten minäkin halusin tehdä samoin. Varsin pian minulla oli ikioma ensimmäinen tyttöryhmäni, jonka valmentamisesta sain huolehtia itsenäisesti. Oman urheilu-urani päättyessä loukkaantumiskierteeseen, tarjosi valmentaminen luontevan tavan yleisurheiluharrastuksen jatkumiselle. Parhaat ja vanhimmat ystäväni olivat edelleen kentällä, joten en joutunut oman kilpaurani päättymisen jälkeen luopumaan tutuista kuvioista syntyneet valmennettavani kasvoivat kanssani aikuisiksi ja samalla opiskelin valmennuksen saloja. Valmennettavieni menestys ruokki kilpailuviettiä ja avasi uusia näkökulmia valmentamiseen. Ensimmäistä ryhmää seurasi sitten pienen tauon jälkeen toinen, nykyinen Force (1996 syntyneet). Valmentamisen jatkamiseen vaikutti luonnollisesti Jarin kiinnostus samanlaisesta tavasta elää. Asiaa on myös helpottanut lastemme innostuminen yleisurheilusta. Miksi urheileminen on hyvä asia? Urheileminen kasvattaa kohtaamaan turvallisesti suuria asioita. Opitaan käsittelemään onnistumista ja toisaalta myös epäonnistumista. Opitaan nauttimaan tehdystä työstä ja sen seurauksena saavutetuista tuloksista. Opitaan arvostamaan myös kaverin tai vastustajan tekemää työtä ja saavutuksia. Urheilukentällä koetut tunteet ja yhdessä tekemisen meininki yhdistävät monesti vuosienkin jälkeen ja ystävyyssuhteet säilyvät usein loppuelämän ajan. Liikunnan tuomia terveysvaikutuksia ei tietenkään pidä unohtaa. Mikä valmentamisessa on tärkeintä? Tähän on varmasti monenlaisia valmentajakohtaisia vastauksia. Vastuu kasvavasta nuoresta velvoittaa myös kasvattajana. Omalla kohdallani tärkeintä on nähdä urheilijoiden kokonaisvaltainen kasvaminen sekä urheilijoina että ihmisinä. Urheilullisena tavoitteenani on varmistaa, että valmennettavillani on mahdollisimman hyvät valmiudet tavoitella huippusuorituksia aikuisiällä, pohja sille luodaan nyt. Urheilukentän ulkopuolella toivon, että valmennettavistamme kasvaa hyvällä itsetunnolla varustettuja, tasapainoisia aikuisia. Haastattelu: Pekka Mäkelä Kuvat: Johanna Wennervirta Johanna Wennervirta - tinkimätön valmentaja On ilo haastatella ihmistä, joka on suunnilleen niin HKV:läinen kuin olla voi. Ensin oma jelpakka urheilu-ura HKV: ssä ja sen jälkeen valmentajana jo 14-vuotiaasta alkaen. Johannan tai Johon, kuten itse olen aikoinani jämähtänyt sanomaan, historialla ehtii muodostua perspektiiviä urheiluun, seuraan ja valmentamiseen. On antoisaa kysellä ihmiseltä, jonka ajatuksia oikeasti haluaa kuulla. Johannan voimallisen ja voimaannuttavan valmennustyön tuloksista olemme kaikki saaneet iloita seuratessamme Forcelaisten erinomaisia suorituksia kentillä viime vuosina. Erinomaisen paneutuneesti ja taidokkaasti valmennetun ryhmän urheilijat tekevät mallikelpoista jälkeä lavealla rintamalla. On aika antaa sana Joholle: Mikä tekee hyvän valmentajan? Hyvä valmentaja on innostunut, rehellinen, avoin ja kohtelee tasapuolisesti valmennettaviaan. Se on edellytys hyvälle urheilijavalmentajasuhteelle. Hyvä valmentaja myöntää omat rajansa ja haluaa oppia uutta, vaikkakin joutuisi myöntämään oman tietonsa ja metodiensa rajallisuuden, joskus jopa virheellisyyden. Hyvä valmentaja uskaltaa kysyä apua, mutta osaa valita oman linjansa ja pitää tarvittaessa kiinni siitä. Hyvä valmentaja luo ryhmäänsä hyvän hengen ja tekemisen meiningin, siinä samalla syntyy myös hyviä tuloksia. Hyvä yleisurheiluvalmentaja ymmärtää, ettei kaikkea urheiluvalmennukseen liittyvää tarvitse osata tehdä yksin. Milloin nuorten urheilu mielestäsi muuttuu kilpaurheiluksi? Murrosiässä, noin vuotiaana. Silloin nuori on riittävän kypsä ymmärtämään, ettei pelkkä lahjakkuus riitä huipulle pääsemiseksi. Hän tekee silloin omia valintojaan (toki lähipiirinsä ja valmentajiensa tukemana) muun muassa ajankäyttöönsä liittyen. Silloin on valittava, onko halukas viettämään vapaa-aikansa treeneissä vai muualla ja onko huipulle pääseminen yrittämisen arvoista. Tämä pitää sisällään sen, ettei lopputulosta voi ennustaa. Se tarkoittaa valitettavasti myös sitä, että monesta asiasta täytyy kieltäytyä, jotta tavoitteen voi saavuttaa. Usein se merkitsee myös opiskeluaikataulun hidastamista (mutta ei opiskelutavoitteista luopumista!). Parhaimmillaan urheiluun panostaminen kuitenkin tarjoaa onnistumisia, elämyksiä ja tunteita, joita vain urheilukentällä voi tuntea. Millaisia ongelmia valmentamisessa mielestäsi on? Suurin ongelma lienee aika, tai ainakin sen rajallisuus. Yleisurheiluvalmentaminen on Suomessa valtaosin oman päätoimen ohella tapahtuvaa vapaaehtoistyötä, ja vapaa-ajan tunnit tuntuvat välillä liian vähäisiltä. Valmennussuunnitelmien laatiminen on toki ajoittain työlästä, mutta suurimpana ongelmana on hallita asioita, joihin valmennusohjelmoinnilla ei voi vaikuttaa! Näitä ovat muun muassa nuoren urheilijan vapaa-aikaan, koulunkäyntiin, nukkumiseen ja ravintoon liittyvät asiat. Valmennusryhmien suuri koko ja lajivalikoiman runsaus asettaa myös omat haasteensa. Olet valmentanut melko pitkään, onko valmennustoiminta ja nuoret mielestäsi muuttuneet sinä aikana, kun olet ollut mukana ja jos niin miten? Valmentamisen perusta lienee edelleen halu tehdä töitä rakkaudesta lajiin. Yleisurheiluvalmentamisesta kiinnostuvat edelleenkin valtaosin entiset yleisurheilijat, jotka oman uransa päätyttyä palaavat lajin pariin, usein oman lapsen innostuttua harrastuksesta. Valmentajakoulutukset ovat aikaisempaa laajemman piirin saavutettavissa ja valmennusasioita voi halutessaan opiskella itsekin. Valmentajien välinen yhteistyö on myös mielestäni aikaisempaa tiiviimpää, mikä on mukava asia ja kehittää meitä kaikkia. Nuoret ovat pohjimmiltaan muuttuneet kaikkein vähiten. Nykynuori toki saavuttaa murrosikänsä aikaisemmin kuin me aikanamme ja aikuistuu monella tavoin varhaisemmin. Vaatimukset esimerkiksi koulumaailmassa ovat kasvaneet ja nuori urheilija joutuu tasapainoilemaan koulun ja urheilun vaatiman ajankäytön optimoimiseksi. Urheilutulokset ovat valtaosin samantasoisia eikä pe:n tai SE:n rikkominen ole jokapäiväistä, vaikkakin olosuhteet ovat nykyurheilijoilla paremmat. Kilpailu lajien välillä on entistä kovempaa. Ei ole enää itsestään selvää, että liikunnallisesti lahjakas nuori valitsee lajikseen yleisurheilun tai hiihdon. Mikä valmentamisessa on parasta? Entä ikävintä? Parasta on nähdä, kun hyvin harjoitellut urheilija saa palkinnon tekemästään työstä ja onnistuu kilpailussa. Sitä riemua on mukava olla jakamassa. Ikävintä ovat loukkaantumiset, jotka nekin valitettavasti ovat osa urheilijan elämää. Johannan ja Jarin valmennusryhmä Portugalin leirillä keväällä HKV:n naisten iloisen sambaryhmän ensiesiintyminen HKV:n joulujuhlilla. Mitä haluat, että jokainen ryhmäsi urheilija saa urheiluharrastukseltaan? Toivon, että jokainen urheilijani tuntisi, että kasvaminen urheilijaksi on sinällään kokemisen arvoista ja hieno asia kilpailumenestyksestä huolimatta! Haluaisin, että valmennettavillani olisi horjumaton usko omaan tekemiseensä ja luottamus siihen, että yrittäminen kannattaa aina. Luonnollisesti toivon onnistumisen elämyksiä, olivatpa ne sitten omia ennätyksiä tai suurempia saavutuksia. Haluatko antaa ohjeita lasten vanhemmille ja nuorille urheilijoille? Kannusta, kuljeta, kustanna, kuuntele on edelleenkin hyvä ohjenuora meille vanhemmille. Myös murrosikäinen toivoo vanhemmiltaan kiinnostusta harrastustaan kohtaan, vaikka vanhemmasta ei aina siltä tuntuisikaan. Valmentajakin kuuntelee mielellään vanhempien kommentteja lapsensa harrastukseen liittyen - aina ei tarvitse kiittää, kritisoidakin saa tarpeen tullen. Nuorelle urheilijalle haluaisin sanoa: Uskalla yrittää, vaikka et olisikaan varma lopputuloksesta. Jos ei yritä, ei voi saavuttaakaan mitään. Yrittäminen ja itsensä likoon laittaminen kannattaa aina. Mitä HKV sinulle merkitsee? HKV on elämäntapa! Muutakin elämää luonnollisesti on, mutta valtaosa vapaa-ajastani kuluu kentällä. Vanhimmat ystäväni ovat HKV:läisiä. Lapseni edustavat HKV:tä enkä usko, että voisin kuvitella valmentavani jossakin muussa seurassa. Miksi HKV on niin menestynyt yleisurheiluseura? Perinteidensä vuoksi. Nuorisotyö on seurassa aina ollut arvostettua ja sen vuoksi seuraan hakeutuu runsaasti liikunnasta kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Omista kasvateista on pidetty huolta ja seurauskollisuus on ollut varsin korkeaa luokkaa. Kuinka HKV voisi olla vielä parempi seura? Resurssejahan voisi aina olla enemmän. HKV on vuosien varrella ollut ylivoimaisesti menestyksekkäin yleisurheiluseura maassamme. Siitä huolimatta emme ole onnistuneet saavuttamaan samankaltaista julkisuutta kuin esimerkiksi menestyneimmät helsinkiläiset palloiluseurat. Seuran tekeminen kiinnostavaksi julkisuudessa voisi olla meidän yhteinen tavoitteemme. Toivotan Forcelaisille vielä aiempaakin vahvempaa kesää!

4 KEVÄTMAASTOT Teksti ja kuvat: Mika Myllyneva HKV:n perinteiset kevätmaastot ovat kisaveikkojen kestävyysurheilun päätapahtumia. Maastoihin soisi tulevan seuran väkeä lajista riippumatta osallistumaan ja kannustamaan. Aina ja varsinkaan kaikkien ei tarvitse olla mukana pelkästään voitto mielessä, vaan itsensä mittaaminen ja osallistuminen voisivat olla pääasioita. Nostan esille Lotta Bryggaren, paitsi että on usein ollut voittaja, haluaa edelleenkin olla aktiivisesti mukana kevätmaastoissa. Taisi tosin tänäkin keväänä olla naisten sarjan nopein. Liian paljon ja väärin perustein nykyään vältellään kestävyysharjoittelua. Erityisesti tämä koskee lapsia ja nuoria. Aikuiset kyllä ovat tajunneet kestävyysurheilun nautinnon ja hyödyn. Pitkäkestoinen harjoittelu ei tee ketään tyhmäksi ja hitaaksi. Ei se tietenkään ole pikajuoksijalle lajiharjoittelua, mutta kehittää jokaisella lihasten hapetusta ja rentoa juoksemista. Tyhmäksi se ei ainakaan tee, päinvastoin! Alle kymmenvuotiailla kestävyysharjoittelun soisi tapahtuvan pihaleikkien ja -kisailujen muodossa, niissä hengästyminen ja harjoitus tapahtuvat luonnollisesti leikin lomassa. Sitä vanhempien olisi syytä ottaa harjoituksiin mukaan myös pitkäkestoisempaa harjoittelua. Ei verenmakusuussa-mallilla, vaan rauhallisesti ja maltilla tapahtuvana harjoitteluna. Miksi niin moni harrastaa kestävyysurheilua 1. Kiistattomat terveyshyödyt -hengitys- ja verenkiertoelimistön tehostuminen. Hyödyt ovat monipuolisempia ja parempia kuin esim. voimalajeissa. -pitkien suoritusten mielihyvää ja rentoutta tuottavat vaikutukset. -kun elimistö on kunnossa sitä jaksaa paremmin. 2. Harrastaminen on liki ilmaista -hyvillä juoksukengillä ja varusteilla selviää pitkään, muu onkin sitten ilmaista. 3. Harjoittelua pystyy muuntelemaan monipuolisesti ja harjoituspaikkoja on helppo vaihdella. 4. Voi harrastaa yksin tai yhdessä. Harjoituskumppaneita löytyy runsaasti ja erilaisia tapahtumia valtavasti.

5 Hannes Kolehmaisen Voitto (HKV) vuotta Tiistaina heinäkuun 10. päivänä kello 15:14:36,6 Eläintarhan urheilukenttä, täsmälleen 100 vuotta sitten Hannes Kolehmainen tuli 5000 metrin olympiavoittajana maaliin Tukholmassa ajalla 14.36,6. -Halusin kunnioittaa suuren juoksijan Hannes Kolehmaisen 100 vuoden takaista suurta voittoa ja valitsin paikaksi Eläintarhan kentän, koska Kolehmainen harjoitteli Eläintarhan radalla ja ympäristössä valmistautuessaan Tukholman kisoihin, kertoo Hannes Kolehmaisen Voitto -hankkeen taiteellinen johtaja ja tuottaja kuvataiteilija Erkki Soininen. Paikkasidonnaisen taiteeni ydin on valitun paikan historia ja sen yhteys teokseen. Liikunnallisuus ominta aluetta -Olen 1980-luvun installaatio-taiteilijasta siirtynyt nykytanssi-projektieni vaikutuksesta live-installaatioon jo vuonna 1996, jolloin valmistimme tanssija Paula Tuovisen kanssa Herkät nuput -teoksen Hotelli Seurahuoneen ravintolaan. Liike ja teksti sekä tila ovat merkittäviä sisällöllisiä tekijöitä kaikissa esityksellisissä myöhemmissä teoksissani, jotka ovat rakentuneet valittuun kontekstiin. Oma liikunnallisuuteni on vienyt taidettani kohti urheilua aiemmin vuonna 2003, jolloin toteutin Berliinin maratonin yhteydessä ääni-installaation Fin/n)ish Line For The Berlin Marathon. Kolehmaisen kisat -Tänä vuonna Helsinki järjestää Yleisurheilun EM-kisat ja Lontoo olympiakisat. Samalla tulee kuluneeksi 100 vuotta Tukholman olympiakisoista. Suomihan menestyi Tukholmassa, vaikkei vielä ollut virallisesti itsenäinen valtio. Kestävyysjuoksuissa kunnostautui kuopiolainen Hannes Kolehmainen ( ), joka sai kolme kultamitalia sekä hopean. Hannes Kolehmainen voitti 5000 metriä ajalla 14.36,6 ja hopeaa saavutti Ranskassa legendaksi noussut Jean Bouin. Tuohon hetkeen, klo (Ruotsin aikaa!) sata vuotta myöhemmin sijoittuu Hannes Kolehmaisen Voitto (HKV) Eläintarhassa klo (Suomen aikaa!). HKV:n nuoret juoksijoina -Kolehmainen edusti suuren osan elämästään sekä urheilijana että toimijana Helsingin Kisa-Veikkoja - oli muun muassa kunniapuheenjohtaja - joten olikin luonnollista pyytää seuran 12 nuorta juoksijaa (s ) mukaan projektiin. Eläintarhan uusitulla kentällä 200 metrin viestiosuuksin toteutettava tapahtuma on samalla urheilupaikan ensimmäisiä virallisia tilaisuuksia kenttäremontin jälkeen. Juoksussa pyritään samaan vauhtiin kuin Hannes Kolehmaisen voittojuoksussa Tukholmassa. Vaikka kyseessä ei ole kilpailu mies-miestä vastaan, virallisuutta tilaisuuteen tuo lähettäjä Vesa Artman, jonka laukaus lähettää juoksun liikkeelle. Taiteen ja urheilun liitto -Tukholman olympiakisoista alkoi seitsemissä kisoissa toistettu perinne, jossa kilpailtiin yhtaikaa urheilun ja taiteen alueilla. Yhdistän taiteen ja urheilun tässä hetkessä. Juoksu on myös rytmiä ja tapahtumassa on mukana Kaartin Soittokunnan lyömäsoittajan Thomas Rönnholmin esitys johtamassa juoksijat radalle. Tavoitteeni oli saada toteutettua Tukholman taideolympialaisten Musiikki-sarjan voittaneen italialaisen Richard Barthlemyn ( ) teos Olympic Marche - Hymne, mutta jouduin luopumaan tästä ajatuksesta, sillä Tukholman olympiakisojen 100-vuotisjuhlatoimikuntakaan ei ole löytänyt nuotteja. Ainutkertainen tapahtuma -Yhdistelen teoksessa historiaa ja nykyhetkeä luovalla otteella. Helsingin Kisa- Veikkojen valmentajien Pekka Mäkelän ja Mika Myllynevan johdolla nuoret ovat harjoitelleet kevättalvella Liikuntamyllyssä ja kesän tullen Pukinmäen kentällä pystyäkseen hallitsemaan vauhtiaan tulevassa viestinjuoksussa. Koska Hannes Kolehmaisen Voiton konseptiin kuuluu historialliseen hetkeen tarttuminen, projektin toistaminen ei tunnu mielekkäältä. Kuitenkin tilanne on kutkuttava dokumentoida juuri ainutkertaisuutensa vuoksi. Olen pyytänyt mukaan neljä videotaiteilijaa johtajanaan Juhani Koivumäki sekä Visa Romsi, ja puolalaiset Ewa Gorzna ja Katarzyma Miron. Materiaali editoidaan laadukkaaksi dvd-dokumentiksi. Yleisömuuri radalle -Tavoitteeni on saada eri yhteisöjä osallistumaan HKV-projektiin niin että saan juoksuradalle muodostettua ns. ihmisketjuja. Idealistinen tavoitteeni on ihmismassa 6 x 400 = 2400, jolloin syntyy intensiivinen tunnelma, kun juoksijoiden kehot, hengitys ja askeleet ovat aistittavissa lähietäisyydeltä. Loput yleisöstä sijoittuu Eläintarhan nostalgiseen katsomoon. Kentälle tulevat myös diginäytöt (4 kpl) jotka kertovat juoksuun käytetyn ajan. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy ja tapahtuma kuuluu Helsingin 200-vuotista pääkaupunkina oloa juhlistaviin tapahtumiin ( Hannes Kolehmaisen Voitto- konseptin pyrin pitämään suuresta yleisömäärätavoitteesta huolimatta hallittavana, vaikka mukana on 13 juoksijaa, 1 lähettäjä, 1 lyömäsoittaja sekä 4 videokuvaajaa. Kyseessä on esitysmuotoinen teos, joka kuitenkin poikkeaa teatterista muun muassa siinä, että HKV:n asenne on paikka- ja tilannesidonnainen eli missioni taiteilijana 25 vuoden ajan. Tehtävä Tukholmassa. Suomi olympiakisoissa Ovh 24,00 euroa Kirja on myynnissä Suomen Urheilumuseon myymälässä Suomen Urheilumuseo Olympiastadion Helsinki ja verkkokaupassa Tukholman olympialaiset 100 vuotta sitten olivat autonomiselle Suomelle merkittävä tapahtuma niin urheilullisesti kuin poliittisesti. Suomalaisurheilijoiden saavutukset jäivät urheiluhistoriaan ja lippuselkkaus Venäjän kanssa toi Suomelle myötätuntoa kansainvälisesti. Tehtävä Tukholmassa - teoksen kirjoittajat ovat Suomen Urheilumuseosäätiön nykyisiä tai entisiä työntekijöitä. Artikkelit pohjautuvat mahdollisimman paljon alkuperäisiin aikalaislähteisiin. Moni seikka urheiluhistoriassamme tarkentuu tai ehkä jopa muuttuu. Tehtävä Tukholmassa -kirja myynnissä Eltsun kahvilassa Hinta 24 euroa

6 Mihin olet erityisen tyytyväinen tämän vuoden koulussa? Aikuisten yleisurheilukoulun suosio jatkuu Tämä on helppo kysymys: viime vuonna oppilasmäärä putosi edellisestä vuoden 155:stä 109:ään eli 30%. Koulun edellisenä evakkovuonna 2005 saimme Oulunkylään 77 oppilasta, kun vuoden 2004 oppilasmäärä oli ollut 178. Näiden numerotietojen pohjalta pidin mahdollisena varsin pientä oppilasmäärää ja olin valmistautunut mukauttamaan koulun toimintaa sen mukaisesti. Mutta maaliskuussa alkoi tulla ilmoittautumisia 2-3 päivässä, ja jo silloin selvisi, että aikuisten yleisurheilukoulun suosio jatkuu, vaikka koulupaikka on Pukinmäki. HKV:n Aikuisten yleisurheilukoulu joutui Eltsun peruskorjauksen takia lähtemään tänä keväänä evakkoon Pukinmäen kentälle. Vuonna 2004 aloitetun koulun suosio ja maine on kuitenkin niin vankka, ettei paikan muutoskaan ole vähentänyt koulun suosiota. Osanottajia on tänäkin vuonna yli 130. Koulun rehtori, HKV:n aikuisliikuntajaoston puheenjohtaja Kyösti Poutiainen, mikä on Sinun arviosi yleisurheilukoulun vahvuuksista ja suosion salaisuuksista? -Koulun vahvuuksia ovat laadukkaat opettajat ja koulun oppitunneilla toistuvasti muodostunut innostunut ilmapiiri. Sana näistä asioista on lähtenyt leviämään. Koulu on vuosittain tehnyt kyselyn onnistumisestaan. Runsas vuosi sitten tein erillisen kyselyn, jossa pyysin joukolta entisiä oppilaita vapaamuotoisia palautteita aikuisten yleisurheilukoulusta. Sain muun muassa seuraavanlaisia kommentteja: HKV:n aikuisten yleisurheilukoulussa on ollut paljon innostavia ja mukaansatempaavia ohjaajia, joten sen seurauksena yleisurheilusta on tullut minulle elämäntapa, ellei se jo mahdollisesti myös ennen HKV:n aikuisten yleisurheilukoulua ollut minulle elämäntapa. Kouluun oli helppo tulla, koska siellä oli kaikenikäisiä ja -tasoisia ihmisiä ja hyväntuulisuus oli tarttuvaa. Siellä ei tarvinnut pelätä erottuvansa mitenkään. Vetäjät olivat osaavia ja ennen kaikkea kärsivällisiä. Kivoja harjoituksia. Hieno tunne, kun suuri joukko aikuisia ihmisiä yhdessä treenaamassa. Koulussa on mukavan leikkisä ja samalla salliva ja rento ilmapiiri. Asioita ei oteta turhan vakavasti ja on lupa epäonnistua ja iloita onnistumisesta. Samanaikaisesti asioita pyritään tekemään oikein ja oikeaoppisesti. Siinä mielessä koulu tarjoaa hyvän alustan myös kunnianhimoisemmalle urheilijalle. Miten koulun oppilasaines on muuttunut tänä vuonna vai onko se muuttunut? Koulussa on aina ollut naisenemmistö, yleensä suhteessa Tänä vuonna naisenemmistö on korostunut, prosenteissa ilmaistuna sukupuolijakauma on Muutoksen syy saattaa olla muuttuneessa markkinoinnissa. Emme olleet messuilla koulua markkinoimassa, niin kuin seitsemänä aiempana vuonna. Kaikki tämän vuoden markkinointi perustui Facebookin ja internetin hyväksikäyttöön. Sana lähti sitten tänä vuonna naisten joukossa tehokkaammin kiertämään kuin miesten kesken. Oppilaiden ikäjakaumassa ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosiin verrattuna. Koulun 132 oppilaasta kuuluu ikäryhmään vuotta 92 henkilöä, ikäryhmään vuotta 23 henkilöä ja vähintään 50-vuotiaita on 17. Miten Pukinmäen urheilukenttä on toiminut yleisurheilukoulun kannalta? Onko parannusehdotuksia? Pukinmäen kenttä, ennen muuta kentän hoitajat ovat toimineet erinomaisesti. Kaikki on sujunut hyvin, kun sää on suosinut. Pukinmäessä ei ole sateensuojaa, ei katsomossa eikä muutoin, ei tunneliin pakenemismahdollisuutta eikä kahviota. Miten koulun opettajat ovat kokeneet koulun? Ainakin ne, jotka tulevat opettajiksi vuodesta toiseen, ovat opettamisesta nauttineet. Monet opettajat ovat sanoneet, että aikuisten yleisurheilukoulussa on hauska opettaa. Niin kauan kuin saamme kouluumme huippuopettajia, uskon myös muiden opettajien tulevan mielellään, tuohan huippuopettajien mukanaolo kaikille opettajillemme arvostusta. Kesäkauden 2012 tärkeimmät tapahtumat Kesäkuu ma 25.-ti ke su 1.7. Heinäkuu ti 3.-ke 4.7. la 14.- su la 21.-su ma 30.-ti Elokuu ke 1.- to 2.8. pe 3.-su 5.8. pe 3.- su la 11.- su YouthAthleticsGames, Espoo/Vantaa Kansainvälinen nuorisokisa, HKV mukana järjestelyissä FJG ry:n seurojen kanssa EM-kisat Olympiastadionilla Yleisurheiluhuumaa viisi päivää! pm-viestit, Eläintarhan kenttä Miehet, Naiset, N/M v SM-viestit, Pori pm-moniottelut Hyvinkää Miehet, Naiset, N/M 17+19v Nuorten pm-kisat, Eläintarhan kenttä N/M 17+19v Junnuhuipentuma, Vantaa/Hiekkaharju T/P 14-15v Veteraanien SM-kisat, Oulu N/M +30 v kisat Lontoon Olympiakisojen yleisurheilu Nuorten SM-kisat N/M 19v, Kauhajoki N/M 22v, Mikkeli ti 14.-ke pe 17.-su la to su Syyskuu la 1.9. la 1.-su 2.9. la 8.- su 9.9. pe Aikuisten pm-kisat, Eläintarhan kenttä Miehet, Naiset Nuorten SM-kisat T/P v, Vaasa N/M v, Espoo Helsinki City Maraton + Minimaraton HKV mukana järjestelyissä, tehtäviä jo viikolla Kalevan kisat, Lahti Miehet, Naiset, Suomen mestaruuskilpailut Vattenfall Seuracup finaali, Seinäjoki Ruotsi - Suomi maaottelu, Göteborg SM-moniottelut Turku / Raisio N/M , T/P v KLL:n mestaruuskisat, Tampere Junnuhuipentuma, Eläintarhan kenttä T/P 9-13v Seuraottelu, HKV-TP-TuUl-LA, Eläintarhan kenttä T/P 9-15v + N/M 17v 10 11

7 Hallikauden arvokilpailut Naisten ja miesten Suomen mestaruuksista kilpailtiin helmikuun puolivälissä Tampereen Pirkkahallissa. HKV menestyi jälleen hyvin, sillä tuomisina oli neljä hopeamitalia ja kaksi pronssimitalia. Tasaisessa Kultainen juoksija -pistekilpailussa olimme neljänsiä pistein 35,5, Tampereen Pyrinnön voittaessa pistemäärällä 44. Hopealle ylsivät Suvi Selvenius 800 metrillä, Nea Pronin 300 metrin aitajuoksussa, naisten 4 x 300 metrin viestijoukkue ja Aki Nummela 3000 metrillä. Pronssia Anniina Laitiselle 400 metrillä ja Aki Nummelalle 1500 metrillä. Viikkoa myöhemmin kilpailivat 17-, 19- ja 22-vuotiaat Suomen mestaruuksista Kuortaneen hallissa. HKV:n saalis oli neljä mestaruutta, neljä hopeaa ja neljä pronssia. Mestaruudet 22-vuotiaiden seipäässä Jussi Kaaville ja 17-vuotiaissa Nea Proninille ja Joonatan Syrjäselle 800 metrillä sekä David Dawkinsille pituushypyssä. Hopeamitalit 22-vuotiaissa Tiina Säilylle kuulantyönnössä ja Ossi Linkoaholle 200 metrillä, sekä 17-vuotiaissa Kamilla Nurmiselle 300 metrillä ja Elias Mäkelälle kolmiloikassa. Pronssia 22-vuotiaissa Hanna-Maria Penttiselle kolmiloikassa ja 19-vuotiaissa Annika Harrille 400 metrillä sekä Jaakko Lehtilälle korkeushypyssä ja Niko Proninille 60 metrin aitajuoksussa. Veteraaneilla loistava MM-hallimenestys Jyväskylässä huhtikuun alussa järjestetyissä veteraanien MM-halleissa oli HKV: n urheilijoilla loistava menestys: HKV:n edustajat saavuttivat kuusi henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja olivat viesti- ja joukkuekisoissa kolmessa Suomen joukkueessa voittamassa maailmanmestaruuksia, yhdessä näistä kahden urheilijan voimin, joten kultamitaleita tuli 10. Hopeamitaleita saatiin henkilökohtaisissa kilpailuissa myös kuusi. HKV:n jäsen sai tämän lisäksi kahdessa viestijoukkueessa hopeamitalin. Pronssimitaleita tuli henkilökohtaisissa kilpailuissa viisi ja viesteissä yksi. Maailmanmestarit ja 1500m ratajuoksu (5.00,21). Joukkuekultaa 8km maastojuoksussa, joukkueeseen kuului kolme juoksijaa. 4x200m: n viestissä Matleena juoksi kolmannen osuuden, Suomen voittoaika 1.56,96. Harri Huotari, yksi henkilökohtainen ja yksi viestimaailmanmestaruus: M55-sarjan 60m ajalla 7,57 ja ankkurina Suomen 4x200m:n viestijoukkueessa, joukkueen aika 1.42,58. Lisäksi Harri sai pronssia 200m:n juoksussa (25,42 SE). Matti Nieminen, maailmanmestaruus M60-korkeudessa tuloksella 169. Antti Kalliomäki, maailmanmestaruus M65-seipäässä (320). Into Turvanen, maailmanmestaruus M70-kiekossa (38,20). Virpi Råman, maailmanmestaruus N40- sarjan 4x200m:n viestissä. Joukkueen aika oli 1.56,96. Virpi oli joukkueen aloittaja. Virpi juoksi pronssille 400m:llä (1.04,49). MM-hopeaa Monica Widjeskog, kaksi hopeaa: N50- sarjan moukari (39,09) ja paino (13,54). Anna Maija Kukka, N65-sarjan kolmiloikan hopea (8,18 SE) ja viestihopea 4x200m:llä. Suomen joukkueen aika oli 2.29,82. Anna Maija oli viestissä aloittajana. Tapio Pitkänen, hyppäsi hopealle M60- sarjan pituudessa (514) ja pronssille kolmiloikassa (10,61). Sami Siren, hopeaa M35-kiekonheitossa (45,41). Reima Oinaanoja, hopeaa M60-sarjan seipäässä (330). Taisto Miettinen, hopeaa M45-sarjan 4x200m:n viestissä. Joukkueen aika oli 1.38,80. Taisto juoksi kolmannen osuuden. MM-pronssia Mikko Huttunen, pronssia 5-ottelussa (3290 SE: 9, , ,96) Kyösti Poutiainen, pronssia M70-sarjan seipäässä (270) Maarit Varis, pronssia N55-sarjan 4x200m:n viestissä. Joukkueen aika oli 2.17,79. Maarit juoksi kolmannen osuuden. Kesäkauden alku Uusi kilpailukausi ei ole SM-tasolla alkanut HKV:lle kovinkaan ruusuisesti, sillä tiejuoksujen ja maastojen jälkeen on kasassa vain kahdeksan Kalevan malja -pistettä. Vuoden ilahduttaja on tähän mennessä ollut Aki Nummela, joka on siirtymässä pitemmille matkoille. SMtiejuoksun puolimaratonilla Aki sijoittui hienosti kolmanneksi ajalla 1:08.23 ja jatkoi hyviä esityksiä Pudasjärvellä SMmaastojen lyhyen matkan (4 km) yhdeksännellä sijalla. Viikon päästä maastoista juoksu kulki hyvin myös radalla Pohjoismaisten mestaruuskilpailujen metrillä, ennätysajaksi kirjattiin 30:23,51 ja sijoitukseksi kahdeksas. SM-maastojen pistesaldo jäi kahteen, kun 17-vuotiaiden tyttöjen joukkue sijoittui viidenneksi. Suomen mestaruuskilpailut kesällä 2012 * Viestit Pori * 19-vuotiaat Kauhajoki * 22-vuotiaat Mikkeli * vuotiaat Espoo * vuotiaat Vaasa * Kalevan kisat Lahti * Moniottelut vuotiaat Turku, Raisio Laura Kolehmainen - erilainen kauppatieteilijä - Olen todella huolestunut lasten ja nuorten syrjäytymiskehityksestä ja pahoinvoinnista. Pyrin omalla asenteellani ja työpanoksellani toimimaan sen vähentämiseksi. Näin sanoo urheileva kauppatieteiden maisteri Laura Kolehmainen, 28, joka on opiskelun ja työelämään siirtymisen jälkeen aloittanut urheilemisen uudelleen. Elämänarvot murroksessa - Olen kypsynyt opiskelun aikana ja sen jälkeen, ajatellut elämän oravanpyörää, onko se minua tai ketään muutakaan varten. Arvoni ovat olleet murroksessa, on tullut mietittyä olenko tavoitellut asioita, joita en todellisuudessa ole halunnut. Tärkeälle sijalle ovat nousseet vapaa-aika, ihmissuhteet, ja urheilun merkityksen suhteuttaminen uudelleen. Haluan nähdä elämän laajempana, jossa sisältö on tärkeämpää kuin materiaalisten asioiden tavoittelu. On tiedostettava, miten kestävästi luonnon ja ympäristön kannalta elämme. Ei pidä alistua siihen, miten asiat ovat, vaan nähdä myös vaihtoehtoja. Näkökulmat laajentuneet - Ajatusteni ja luonteeni perusteella ei ehkä ensimmäiseksi tullut mieleeni, että olisin hakeutunut opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Löysin kuitenkin minulle sopivan pääaineen, taloussosiologian. Näkemykseni vahvistuivat opiskelun aikana, olin paljon mukana työelämässä ja minulla oli myös mahdollisuus olla Ranskassa vaihto-oppilaana 2005, jolloin siellä oli voimakasta yhteiskunnallista kuohuntaa erityisesti nuorison keskuudessa. Eikä kehitys välttämättä ole senkään jälkeen mennyt parempaan suuntaan siellä tai monessa muussakaan Euroopan maassa. -Valmistuttuani pääsin 2009 töihin Haaga-Heliaan, aluksi projektikoordinaattoriksi ja myöhemmin projektipäälliköksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaan uraohjaus-hankkeeseen. Nyt olen myös mielekkäässä ja mielenkiintoisessa työssä Pohjois- Haagan yhteiskoulussa, jossa valmennan yleisurheilijoita, vedän liikuntakursseja ja annan myös erityisopetusta. Uudella asenteella urheilussakin -Kaikki tämä on johtanut uuteen alkuun ja ajatteluun myös urheilussa. Kilpaurheilemiseni loppui käytännössä 2003, kun aloitin opiskeluni Turun kauppakorkeakoulussa, ja alkoi vähitellen uudelleen Ennen koin, että minun täytyi tehdä, ajattelematta sen pitemmälle, mutta nyt haluan liittää urheilemisen mukavaksi osaksi päivää. No, en tiedä ajattelenko nytkään pitemmälle, tulee mitä tulee, mutta entisen fyysisen pakottamisen tilalle on noussut henkisen puolen ja rentouden korostaminen. Nyt tämä on elämäntapaurheilua, osa minua. Olen aina ollut kunnianhimoinen ja ankara itselleni. Minusta on mukava laittaa itselleni tavoitteita, korkeallekin, mutta realistisesti, saavutin ne tai en. Tein pehmeän laskun urheilemiseen pari vuotta sitten ja aloitin urheilemisen kunnon kohentamisella pitkillä lenkeillä ja kaudesta 2011 lähtien olen harjoitellut Kaj Forsströmin valmennuksessa. -Kipinäni yleisurheiluun ja juoksuun tuli erityisesti isältä, joka harrasti ja harrastaa edelleen yleisurheilua Helsingin Poliisi-Voimailijoissa. Urheilu on aina ollut mun juttuni, sillä omaksun eri lajeja helposti. Harrastin telinejumppaa ja tanssia jo ennen yleisurheilua ja telinevoimistelu tuli mukaan myöhemmin uudelleen. Minulla on todella hyviä muistoja aiemmista ohjaajistani ja valmentajistani, Marianne Vallesta, Anna Ilomäestä ja Tapio Laitisesta. Viestikultaa Ympyrä sulkeutui Lauran kohdalla viime kesänä, kun hän saavutti HKV:n naisten viestijoukkueessa 4x400 metrin Suomen mestaruuden - edellinen mestaruus samasta lajista oli vuodelta Välissä on tapahtunut todella paljon. -Vaikka kilpailen yksilölajissa, niin viestit sytyttävät minut aivan toisella tavalla, olen osa tiimiä, ja siinä saan itsestäni irti enemmän kuin yksin radalla kakkosta tai nelosta juostessani. Ja onhan HKV: llä viestikisoissa aina huikea menestys ja tunnelma sen mukainen. Haastattelu: Erkki Hirvonen Kuvat: Lauran arkisto Matleena Livson, kaksi henkilökohtaista maailmanmestaruutta, joukkuekulta ja viestikulta: N40-sarjan 8km maastojuoksu ajalla Urheilu aina osa itseäni Laura aloitti yleisurheiluharrastuksen 5-vuotiaana, kun hän tuli pari vuotta vanhemman sisarensa kanssa HKV:hen

8 Joni Heikkilä Kohti uusia pituuksia Pääsin haastattelemaan HKV:n tämän hetken nopeinta junioriurheilijaa Kevätmaastojen yhteydessä Pirkkolassa huhtikuun loppupuolella. Vaikka Joni on puhtaasti sprintteri ja hyppääjä, oli hän kuitenkin tullut mukaan kevätmaastoihin. Se osoittaa hyvää urheilu- ja joukkuehenkeä! Joukkuehenkeä tuntuu muutenkin piisaavan vuonna 97-syntyneiden ryhmässä, jota vetävät Jussi ja Timo Valle sekä Raimo Rantala. Jonin yleisurheiluharrastus alkoi kolmisen vuotta sitten, äidin kehotuksesta etsiä joku urheiluharrastus. Aikaisemmin Joni oli kokeillut korista ja futista, mutta niistä ei syttynyt riittävästi kipinää ja tulta. Yleisurheilussa erityisesti pikajuoksuharjoitukset ovat olleet Jonin mieleen, mutta ryhmässä kaikki harjoittelevat lajeja laidasta laitaan ja se on ollut täysin ok Jonille. Henkilötiedot: Teksti ja kuvat: Mika Myllyneva Nimi: Joni Heikkilä Syntynyt: 1997 Asuinpaikka: Pitäjänmäki Perheeseen kuuluu: Vanhemmat, sisko ja veli Lajit: Pikamatkat ja pituushyppy (ennätys 670) Tavoite tälle kesälle: Pituuden uusi Suomen ennätys ja SM-kulta Jonin tavaramerkkinä on salakavalan tehokkaat ensimmäiset viisi askelta. Ei voi sanoa, että Jonin lähtö olisi räjähtävä, koska se näyttää enemmän hiipivältä hyökkäykseltä. Moni siinä jää kuitenkin kantapäitä katselemaan. Nopeudesta ja hyvästä voimantuotosta on selvästikin apua myös pituushypyssä, mistä kielii Jonin ennätys 670. Valtava loikka -97 syntyneeltä! Toivotan Jonille onnea ja menestystä kesän ennätysja mitalijahtiin. Mielipide Teksti: Pekka Mäkelä Kuva: Mika Myllyneva Lahjakkuuspuhe on tylsää! Nappulaurheiluvaiheessa yksi usein käsitelty keskustelunaihe on lahjakkuus. On kiistaton tosiasia ja eräänlainen kosminen epäoikeudenmukaisuus, että lapsissa on eroja kuin vesissä, lapset eroavat toisistaan fyysisten ominaisuuksiensa, taipumustensa, herkkyyksiensä ja kykyjensä osalta. Osa näistä piirteistä on sellaisia, joita kutsutaan joissain piireissä lahjakkuudeksi. Usein lahjakkuudella tarkoitetaan ominaisuuksia, joita lapsi on saanut ikään kuin syntymälahjana, ne ovat geneettiseen perimään ja ympäristön vaikutukseen perustuvia ominaisuuksia, joiden muodostumisessa lapsella itsellään ei ole ollut osuutta eikä kontrollia. Näin niitä ei myöskään voi katsoa lapsen itsensä erityiseksi ansioksi, vaikka ne voivatkin olla eduksi esimerkiksi kilpailutilanteessa. Vaahteralehden Mielipide-palstalla HKV:n jäsenet voivat käydä seuran kehittämiseen liittyvää keskustelua max 3000 merkin pituisilla, mieluummin lyhyemmillä, ja napakoilla kirjoituksilla. Kirjoitukset lähetetään päätoimittajalle: Valmentajat pyrkivät - ei niin yllättävästi - valmennuksessaan vaikuttamaan asioihin, joihin voivat vaikuttaa, ja puhuvat valmennettaviensa kanssa asioista, joihin valmennettavat ja valmentajat yhteistyössä voivat vaikuttaa. Olen vuosien saatossa tullut kyllästetyksi ja kyllästytetyksi usein tylsämielisellä lahjakkuusjupinalla, jota kentillä kuulee. Olen alkanut kannattaa ajatusta ansioperustaisesta valmennuksesta. Ansioperustaisella valmennuksella voitaisiin tarkoittaa sitä, että erityisen kiitoksen ja palkitsemisen arvoiseksi katsotaan asioita, joihin lapsi itse voi vaikuttaa. Luonnollisesti kisassa nopein on nopein vaikka nopeus olisikin vain geneettisen perimän ansiota ja nopeimman kuuluu saada ykköspalkinto sikäli kuin nopeudesta kisaillaan, mutta valmennuksessa huomio voisi kiinnittyä asioihin, joihin urheilija voi vaikuttaa. Ilmapiirin kannalta kielenkäyttö on merkityksellistä, lahjakkuudesta puhuminen ja lasten eriarvoistaminen lahjakkuuden perusteella on tehokas latistamisen muoto ja siitä puhumista ja siihen perustuvaa eriarvoistamista olisi syytä varsinkin pienten lasten kohdalla välttää. Lahjakkuuden sijasta voitaisiin käyttää termiä ansioton kyvykkyys sikäli kuin niin valmentajien kuin valmennettavien kontrollin ulkopuolella olevista ominaisuuksista on nappulaurheilun yhteydessä tarvetta puhua. Lapsille lahjakkuudesta ei ole syytä puhua lainkaan. Kaikille on tuttu menestysresepti, jonka mukaan 95% on työtä ja loppu ehkä lahjakkuutta. Tehokkaassa valmennuksessakin on ainoa järkevä strategia keskittyä oikean asenneilmapiirin muovaamiseen ja oikeanlaisen monipuolisen fyysisen rasituksen tarjoamiseen. Edelleen lahjakkuuden tunnistaminen on tunnetusti äärimmäisen vaikeaa. Yleisurheilu on otollinen laji tarpeettoman lahjakkuusjankutuksen hylkäämisen kannalta, yleisurheilu tarjoaa monipuolisen lajipaletin, jossa varsin erilaisin fyysisin ja muin perusominaisuuksin ja edellytyksin maailmaan heitetyt lapset voivat löytää itselleen hyvin sopivan lajin. Ei nuijita lapsia lahjakkuudella vaan annetaan tärkeimmän lahjakkuuden eli innostuksen kukoistaa! t. Pxa NIMITERVEHDYS VAAHTERALEHDEN 100-VUOTISJUHLANUMEROSSA HKV:n Vaahteralehti on Suomen vanhin urheiluseuralehti. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin Vuoden 2012 viimeinen, ilmestyvä numero 4/2012 on Vaahteralehden 100-vuotisjuhlanumero. Onnittele, tervehdi seuraväkeä ja urheiluystäviäsi Vaahteralehden juhlanumerossa. Nimitervehdys maksaa 50 euroa. Nimesi ehtii lehteen, kun maksat 50 euroa mennessä HKV:n pankkitilille FI

9 Tärkeintä ei ole voitto, vaan liikkuminen ja hauskanpito. Ilolla mukana paikallisen junioriurheilun ja Linnanmäen tukemisessa. 16