Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 SIMON KUNTA tuulivoimapuiston Kaavaselostus Kunnanvaltuusto hyväksynyt FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19456

2

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (81) tuulivoimapuiston Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Tausta tuulivoimapuistohankkeen kuvaus Osayleiskaavoituksen tavoitteet Osayleiskaavan kuvaus Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Osalliset Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Länsi-Lapin maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Maankäyttö Asutus Maanomistus Poronhoito Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Maisemamaakunta Lähiympäristön maisemakuva Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja luontotyypit Luontotyyppien yleiskuvaus Arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja huomionarvoinen lajisto Linnusto Pesimälinnusto Muuttolinnusto Eläimistö Eläimistön yleiskuvaus Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (81) tuulivoimapuiston Natura-alueet Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelman kohteet Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet Tuulivoimapuiston suunnittelu ja rakenteet Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimaloiden rakenne Tiestö Sähkönsiirto Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen Tavoitteet Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan valmisteluvaihe Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan kokonaisrakenne ja sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat kaavamerkinnät Tuulivoimaloiden rakentamista koskevat kaavamerkinnät Sähkönsiirtoa ja teitä koskevat kaavamerkinnät Muut kaavamerkinnät Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna Yhteisvaikutukset Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Vaikutukset muinaisjäännöksiin Vaikutukset maaperään ja vesistöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin Vaikutukset uhanalaislajistoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (81) tuulivoimapuiston Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset äänimaisemaan Rakentamisen aikainen melu Tuulivoimaloiden aiheuttama melu Melumallinnuksen periaatteet Melumallinnuksen tulokset Matalataajuinen melu Vaikutukset valo-olosuhteisiin Varjomallinnuksen periaatteet Varjomallinnuksen tulokset Vaikutukset metsästykseen ja virkistyskäyttöön Vaikutukset porotalouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Vaikutukset viestintäyhteyksiin Vaikutukset tutkien toimintaan Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Osayleiskaavan suhde kaavoituksen sisältövaatimuksiin ja ylemmän tason tavoitteisiin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ssa Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimakaavoitusta koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan toteuttaminen LIITTEET 1. Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin 2. Linnuston seurantasuunnitelma 3. tuulivoimapuiston melumallinnuskartta (A3) 4a. tuulivoimapuiston melumallinnusraportti 4b. tuulivoimapuiston melumallinnustiedot 5. tuulivoimapuiston varjomallinnuskartta (A3) 6. tuulivoimapuiston varjomallinnusraportti 7. tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysikartta (A3) 8. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden melumallinnuskartta (A3) 9. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden varjomallinnuskartta (A3) 10. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden näkymäalueanalyysikartta (A3) 11. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden havainnekuvat (A3) 12. Vastineet kaavaehdotuksen lausuntoihin ja muistutuksiin TAUSTA-AINEISTO TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostus (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (94) Yhteystiedot Simon kunta Ratatie 6, Simo rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Mika Tiiro puh. (016) , mika.tiiro(a)simo.fi kaavaa laativa konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL 950, Helsinki projektipäällikkö Emmi Sihvonen puh emmi.sihvonen(a)fcg.fi tuulivoimapuistohankkeesta vastaava TuuliWatti Oy c/o St1 Oy PL 100, Helsinki suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen puh hannu.kemilainen(a)st1.fi tuulivoimapuiston n on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG:n työryhmä: Emmi Sihvonen, DI, YKS-491 Jari Alatalo, artenomi, tekninen avustaja Riikka Ger, maisema-arkkitehti MARK Ville Suorsa, FM (biologi) Minna Tuomala, FM (biologi) Leila Väyrynen, yo-merkonomi Kari Kreus, DI Hans Vadbäck, ympäristöinsinööri AMK Mauno Aho, insinööri

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (94) 1 Tiivistelmä 1.1 Tausta Simon kunnanhallitus on hyväksynyt TuuliWatti Oy:n tekemän aloitteen tuulivoimapuiston n laadinnasta ja päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. tuulivoimapuistohanke on sisältynyt TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimahankkeista toteutettuun ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA). YVA-menettely käynnistyi joulukuussa 2012 ja päättyi helmikuussa 2014, kun yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn tuottamaan aineistoa on hyödynnetty tuulivoimapuiston n laatimisessa. 1.2 tuulivoimapuistohankkeen kuvaus hankealue sijaitsee noin 2-5 kilometrin etäisyydellä Simon kuntakeskuksesta luoteeseen, valtatien 4:n pohjoispuolella. Hankealueelle on suunnitteilla 13 uutta voimalaa jo rakennettujen 4 voimalan lisäksi. Hankealueen koko on noin 900 hehtaaria. Uudet tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3-5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus tulee olemaan noin 140 metriä ja kokonaiskorkeus noin metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa ja TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Leipiöön jo rakennettujen tuulivoimaloiden teho on 4,5 MV, napakorkeus 140 metriä, roottorin halkaisija 128 m ja kokonaiskorkeus 204 metriä. Liikenne tuulivoimapuistoon ja tuulivoimapuiston alueella suunnitellaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla, jotka sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen. tuulivoimapuistoon on rakennettu uusi sähköasema, jonka kautta jo rakennetut tuulivoimalat (4 kpl) on liitetty kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Uusia tuulivoimaloita (13 kpl) varten alueelle rakennetaan toinen uusi sähköasema, jonka kautta ne liitetään uudella rakennettavalla 110 kv voimajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa-Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. 1.3 Osayleiskaavoituksen tavoitteet tuulivoimapuiston laaditaan tehtyjen selvitysten, suunnitelmien ja ympäristövaikutusten arvioinnin tuottamien tietojen perusteella. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Tavoitteena on yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta aluetta koskevien muiden maankäyttötarpeiden kanssa ja ottaa huomioon suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuvat tavoitteet. Tavoitteena on lieventää tuulivoimapuiston rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Simon kunnanvaltuusto.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (94) 1.4 Osayleiskaavan kuvaus tuulivoimapuiston kaavaratkaisu perustuu pääasiassa tuulivoimapuiston yleissuunnitelmaan ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin. Kaavoitusprosessin aikana tuulivoimaloiden sijainteihin on tehty pieniä tarkistuksia kaavaehdotusvaiheessa. YVA-menettelyn jälkeen vaikutusten arviointia on täydennetty etenkin maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta. tuulivoimapuiston ssa maankäytön kehittämistarpeet keskittyvät tuulivoimarakentamiseen ja n keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Alueelle jo rakennetut neljä tuulivoimalaa on huomioitu kaavoituksessa. Lisäksi kaavoituksessa on huomioitu alueella sijaitseva maa-aineisten ottoalue, voimajohto ja moottorikelkkareitti sekä alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle voimajohdosta ja moottorikelkkareitistä. Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M-1). Lisäksi on osoitettu kaksi energiahuollon aluetta (EN) tuulivoimapuiston sähköasemia varten sekä maa-aineisten ottoalue (EO). Alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueella, on osoitettu tuulivoimaloiden alueiksi (tv-1). Kaava mahdollistaa alueelle enintään 17 tuulivoimalaa (näistä 4 on jo rakennettu) ja niiden ylin pyyhkäisykorkeus saa olla 210 m. Lisäksi kaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston edellyttämä tiestö ja sähkönsiirron ratkaisut. tuulivoimapuiston yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). 1.5 Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet 1.6 Osalliset tuulivoimapuiston on ilmoitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Yleisötilaisuus (YVA-ohjelman kanssa yhteinen tilaisuus) Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaluonnos Simon kunnanhallituksessa ( 231). Osayleiskaavaluonnos nähtävillä Yleisötilaisuus (YVA-selostuksen kanssa yhteinen tilaisuus) Työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa Osayleiskaavaehdotus Simon kunnanhallituksessa ( 128) Osayleiskaavaehdotus nähtävillä Erillinen kuuleminen (MRA 32 ) Osayleiskaava Simon kunnanhallituksessa ( 193) Osayleiskaavan hyväksyminen Simon kunnanvaltuustossa ( 43) Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa:

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (94) kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Simonkylän kyläyhdistys ry, Simoniemi-Viantie kyläyhdistys ry, Maksniemen kyläyhdistys ry. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys, Simon riistanhoitoyhdistys ry, Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistys, Isosydänmaan paliskunta, MTK Lappi, Paliskuntain yhdistys. erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Rantakairan sähkö, Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Ilmatieteen laitos. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Simon kunnan hallintokunnat ja lautakunnat Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Puolustusvoimat.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (94) 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitus-alueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toiminta-mahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tuki-alueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (94) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on näiden neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskee lähinnä rannikkoaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat rannikkoalueita ja poronhoitoalueita koskevat seuraavat tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset Länsi-Lapin maakuntakaava Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Ympäristöministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa alueella aiemmin voimassa olleen Länsi-Lapin seutukaavan. Maakuntakaavassa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja merialueiden lisäksi myös

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (94) sisämaa-alueilla. Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Ympäristöministeriö jätti maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n vastaisena vahvistamatta tuulivoimaloiden alueiksi osoitetut alueet tv 2385 Onkalo, tv 2386 Uusikangas-Mustaniemi, tv 2390 Reväsvaara ja tv 2391 Isottimuvaara sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen tv Viisavaara. tuulivoimapuisto sijaitsee tv 2386 alueella, joka jätettiin vahvistamatta. Ympäristöministeriön päätöksen perustelun mukaan maakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta ja tuulivoimaloiden suunniteluun soveltuvaa aluetta koskevissa kaavamääräyksissä ei ole huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisema-arvojen säilymistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavilla määräyksillä. Ympäristöministeriö jätti myös vahvistamatta riittämättömien selvitysten (MRL 9 ) vuoksi Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa osoitetut merituulivoima-alueet. Merialueelle jää voimaan vanha vuonna 2004 vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. tuulivoimapuisto Kuva 1. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto , Ympäristöministeriö ). tuulivoimapuiston sijainti on osoitettu likimääräisesti vaaleanpunaisella viivalla. alueen ja valtatie 4:n eteläpuolella on maakuntakaavassa osoitettu ma 8139 merkinnällä Simojoensuun kulttuurimaisema ja ma 8144 merkinnällä Simonkylän ja

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (94) Simoniemen kyläasutus. Simojoensuun kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Simonkylän ja Simoniemen kyläsutus on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue (RKY 2009). alueen itäpuolella on ma 8140 merkinnällä osoitettu Simojokivarren kulttuurimaisema, joka on maakunnallisesti merkittävä alue (RKY 1993). tuulivoimapuiston alue sijoituu maakuntakaavassa osoitetun Perämeren kaaren kehittämisvyöhykkeen alueelle. Kaavamääräyksen mukaan mm. kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvata maiseman ja luonnontaloiden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä tulee edistää. tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee poronhoitoalueella, joka on osoitettu myös maakuntakaavassa. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. tuulivoimapuiston alue sijoittuu maakuntakaavaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), jolla osoitetaan pääasiassa maametsätalotuskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallisesti käyttötarkoitusta haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. tuulivoimapuiston alueelle on maakuntakaavassa osoitettu maa-aineksen ottoalueen kohdemerkintä (EO). Vähä- palon alueen (2417) lisäksi hankealueen itäpuolella on osoitettu toinen maa-aineksen ottoalueen kohdemerkintä Kiimakallion alueelle (EO 2583). Maakuntakaavassa osoitettu Simon taajamatoimintojen alue rajautuu hankealueen länsiosaan. Hankealueen läpi on maakuntakaavassa osoitettu voimajohto ja moottorikelkkailureitti. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan yleisen määräyksen mukaan maankäytön sunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan kavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloita ja muita korkeita rakenteita suunniteltaessa on otettava huomioon lentoesteiden korkeusrajoitukset. Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin sekä pyydettävä Puolustusvoimien lausunto asiasta. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (94) kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. tuulivoimapuistosta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Taivalkosken sähkösemalle. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa-Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. Maakuntakaavassa voimajohtoyhteyden alueet on pääasiassa osoitettu maaja metsätalousalueiksi (M). Fingrid Oyj on suunnitellut Keminmaa-Pikkarala välille toista 400 kv voimajohtoa nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle lisäämään Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt Hankkeen investointipäätöstä ei ole tehty eikä toteutumisaikataulu ole tiedossa. Voimajohdon yhteystarve on merkitty voimassa oleviin maakuntakaavoihin Yleis- ja asemakaavat tuulivoimapuiston hankealueella tai suunnitteilla olevan 110 kv voimajohtoreitin alueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Keminmaan koko kunnan aluetta koskeva yleiskaava on hyväksytty 1970-luvulla. tuulivoimapuiston ja vt 4:n eteläpuolella on voimassa Simonkylän ja Simoniemen (hyväksytty vuonna 2003). tuulivoimapuiston itäpuolella, Simojojen ranta-alueilla on voimassa Simojoen yleiskaava (hyväksytty vuonna 2000), jonka muutos on parhaillaan vireillä. tuulivoimapuiston hankealueella tai 110 kv voimajohtoreitin alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 2.2 Muut tuulivoimahankkeet tuulivoimapuiston lisäksi TuuliWatti Oy:llä on suunnitteilla Simon kunnan alueelle Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistot, joiden yleiskaavoitus on käynnissä. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskien Karsikon,, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistoja toteutettiin vuosina YVA-menettelyyn sisältyneen Karsikon tuulivoimapuiston yleiskaavoituksesta ei ole tehty päätöksiä. YVAmenettelyssä tarkasteltiin yhteensä 34 uuden voimalan rakentamista (Leipiö 13, Halmekangas 10 ja Onkalo 11). YVA-menettelyn jälkeen Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen voimaloiden lukumäärää on tarkistettu siten, että kaavaehdotusvaiheessa Halmekankaalle suunnitellaan 11 uutta voimalaa ja Onkaloon kolmea uutta voimalaa. TuuliWatti Oy on toteuttanut Simon Onkalon ja Putaankankaan tuulivoimapuistoihin molempiin kolme tuulivoimalaa. Voimalat ovat Vestaksen toimittamia V112 tyypin voimaloita, joiden nimellisteho on 3 MW, napakorkeus 119 m ja roottorin halkaisija 112 m. Onkalon ja Putaankankaan tuulivoimapuistot ovat valmistunteet vuoden 2011 lopussa. Lisäksi TuuliWatti Oy on toteuttanut alueelle neljä tuulivoimalaa. Voimalat ovat Gamesan G128 tyypin voimaloita, joiden nimellisteho on 4,5 MW, napakorkeus 140 m ja roottorin halkaisija 128 m. Onkalon, Putaankankaan ja rakennetut voimalat on otettu huomioon TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (94) LEIPIÖ HALMEKANGAS ONKALO Kuva 2. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen sijainnit. Rajakiiri Oy suunnittelee Simon Seipimäen ja Tikkalan alueille kahta tuulivoimapuistoa. Hankkeen YVA-menettely ja kaavoitus on käynnissä. Leppikosken Sähkö Oy:n tuulivoimapuistossa Iin Vatungissa, Kuivaniemellä toimii kahdeksan tuulivoimalaa. Innopower Oy:llä on Kemin Ajoksessa tuulivoimapuisto, jossa on 10 tuulivoimalaa osin merellä ja osin maalla. Innopower Oy suunnittelee Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston laajennusta. Ajoksen lännen ja etelän puoleisille merialueille jo perustettujen tuulivoimaloiden läheisyyteen suunnitellaan yhteensä noin 60 uutta tuulivoimalaa. Laajennusta koskeva YVAmenettely on päättynyt. Lisäksi Innopower Oy suunnittelee kolmea uutta tuulivoimalaa Ajoksen saarelle nykyisen tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Rajakiiri Oy on toteuttanut Tornion Röyttään Outokummun terästehtaan merenrantaalueelle kahdeksan tuulivoimalan tuulivoimapuiston (Puuska). Rajakiiri Oy suunnittelee Röyttän teollisuusalueelle viittä uutta tuulivoimalaa. Hankkeen kaavoitus on käynnissä. Lisäksi Rajakiiri Oy suunnittelee Röyttän edustan merialueelle rakennettavaa tuulivoimapuistoa, jonne sijoittuisi enintään 45 tuulivoimalaa. Hankkeen kaavoitus on käynnissä. Taaleritehdas Oyj rakentaa parhaillaan Iin Myllykankaalle ja Nybyhyn yhteensä 27 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (94) TuuliWatti Oy on toteuttanut Iin Olhavan kylän pohjoispuolelle kahdeksan tuulivoimalaa (vaihe I). Olhavan tuulivoimapuiston vaiheessa II on rakennettu lisäksi kolme voimalaa vaiheen I alueen pohjoispuolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2009 energiatukea Iin Energia Oy:lle 1 MW voimalan rakentamiseen ja Kansallistuuli Oy:lle kahteen hankkeeseen, joissa Laitakariin rakennetaan kaksi yhden megawatin voimalaa. Toistaiseksi vain Iin Energia on toteuttanut Laitakariin yhden tuulivoimalan. Lumituuli Oy on toteuttanut Iin Laitakariin yhden tuulivoimalan. wpd Finland Oy suunnittelee Iin edustalle, Suurhiekan matalikon alueelle enintään 80 tuulivoimalan merituulipuistoa. Suurhiekan etäisyys rannikolta on noin 25 km. Hankkeessa on toteutettu YVA-menettely ja hankkeella on lainvoimainen vesilain mukainen lupa. Hankkeen kaavoituksen on tarkoitus päättyä vuoden 2014 aikana. Innopower Oy suunnittelee merituulivoimapuistoa Iin ja Haukiputaan edustalle Nimettömänmatalalle ja Hoikka-Hiue Luodeletolle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. Metsähallitus, Lumituuli Oy ja Oulun Seudun Sähkö Oy suunnittelevat Hailuodon merituulipuistoa Oulunsalon ja Hailuodon väliselle alueelle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. Kuva 3. Muut olemassa olevat tai suunnitteilla olevat tuulivoimapuistohankkeet.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (94) 2.3 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Maankäyttö Asutus tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, mutta hankealueella sijaitsee myös yksittäinen maatalouskäytössä oleva peltoalue sekä yksi kalliokiviaineksen ottoalue. Alueella on jonkin verran rakennettuja metsäautoteitä. Hankealueen keskelle sijoittuu Raasakka-Isohaara 110 kv:n voimajohto sekä sen varteen sijoittuva moottorikelkkareitti. Hankealueella ei sijaitse tällä hetkellä rakennuksia, mutta hankealueen pohjoisreunan välittömässä läheisyydessä sijaitsee metsästysmaja. Hankealue sijaitsee lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä Simon taajamasta ja noin 300 metrin etäisyydellä Oulu-Kemi -rautatiestä. hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle Simon kuntakeskuksesta. alueelle on rakennettu 4 tuulivoimalaitosta. Simon kunnan väestö on sijoittunut pääosin kunnan keskustaajaman, Maksniemen sekä Simoniemen ja Simonkylän alueille. Lisäksi asutusta on erityisesti Simojokivarressa. Vastaavasti vapaa-ajan asutus on pääosin sijoittunut meren ranta-alueille sekä Simojokivarteen. tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Simon keskustan luoteispuolelle. Hankealueen lähin asutus sijaitsee Simon taajaman pohjoisosassa noin kilometrin etäisyydellä. Simon keskustan lisäksi hankealueen länsipuolella Viantien alueella on asutusta noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. tuulivoimapuiston edellyttämä uusi 110 kv voimajohto sijoittuu pääasiassa asumattomille alueille. Voimajohto toteutetaan Taivalkosken sähköasemalle pääosin nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalla. Yhteyksien varrella asutusta on erityisesti Keminmaan Maulan kylällä, Simon keskustan pohjoispuolisella Malininperän alueella sekä Pömiön kylän alueella. Tuulivoimapuiston lähialueiden asukas- ja vapaa-ajan asuntojen määrä on arvioitu tilasto-keskuksen 250x250 metrin ruutuaineiston perusteella tuulivoimaloista muodostettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Asukasmäärät on esitetty oheisessa taulukossa. Asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Taulukko 1. suunniteltujen ja rakennettujen tuulivoimaloiden lähialueiden asukkaiden, asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät (Lähde: Väestötiedot Tilastokeskus, ruututietokanta 2013; rakennukset Maanmittauslaitos, maastotietokanta 2014.) Alue Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita Loma-asuntoja Asuinrakennuksia Leipiö Alle 1 kilometriä Alle 2 kilometriä Alle 5 kilometriä Alle 10 kilometriä

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (94) Maanomistus Poronhoito Kuva 4. Vakituinen asutus (punaiset pisteet) ja vapaa-ajan asunnot (siniset pisteet) suhteessa suunniteltuihin ja rakennettuihin tuulivoimaloihin. (Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2014) Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy vastaa maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Poronhoitolaissa (848/1990) säädetään poroelinkeinolle vapaa laidunnusoikeus ja sen 3. pykälän mukaan poronhoitoa saa harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta tietyin rajoituksin (esim. pihapiirit ja viljelykset saamelaisalueen ulkopuolella). Laki myös velvoittaa viranomaisen neuvotteluihin (53 ) paliskuntien kanssa valtion maita koskevien hankkeiden yhteydessä, mikäli ne vaikuttavat olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen. Lisäksi poronhoitolain 2. pykälän mukaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella (valtion omistamaa) maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Poronhoitoalueen kaksikymmentä pohjoisinta paliskuntaa lukeutuvat tähän erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Simon tuulivoimapuistojen hankealueet sijoittuvat poronhoitoalueen eteläosaan Isosydänmaan paliskunnan alueille, eivätkä lukeudu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (94) Isosydänmaan paliskunta sijoittuu Simon ja Ranuan kuntien alueelle, sisältäen koko Simon kunnan ja merkittävän osan Ranuan kuntaa. Isosydänmaan paliskunnan alue on pinta-alaltaan 2200 km 2. Poronomistajia on 69. Suurin sallittu poromäärä paliskunnassa on 2000 ja teurasmäärät ovat poroa vuosittain. Rakennettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan lounaisosaan, porojen syyslaidunalueille. Paliskunnan etelä- ja lounaisosan poronomistajilla on kiinteitä pyyntiaitoja tuulivoima-alueiden läheisyydessä, etenkin Onkalon alueen tuntumassa. Lisäksi paliskunnalla on siirrettäviä aitoja. Pyyntiaidoilla porot kootaan loppusyksyllä ja siirretään talviaitauksiin. Sitä ennen loppuvuodesta porot ovat syyslaitumillaan niin pitkään, kuin pärjäävät lumitilanteen puolesta. Kevättalvella porot lasketaan kevätlaidunkierrolleen, jolloin ne suuntaavat vasomis- ja kesälaidunalueille, jotka sijaitsevat kauempana tuulipuistojen hankealueista. 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet hankealue sijaitsee metsäalueella, jossa maisematila on sulkeutunutta. Ympäröivät metsäalueet ovat Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulle ja rannikolle tyypilliseen tapaan monin paikoin soistuneita. Hankealueen keskellä on avoin voimajohtoalue. Aluetta halkovat metsä-autotiet. Metsäalueiden yhtenäisyyttä pirstovat myös metsäojitukset. Avoimia suoalueita on alueen pohjoisosissa. Alueella on neljä rakenteilla olevaa tuulivoimalaa. Hankealueen eteläpuolella on rautatie lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista. Rautatien eteläpuolella on rautatien kanssa samansuuntainen valtatie VT 4, noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Hankealueelta on etäisyyttä merenrannalle noin 4,5 kilometriä. Hankealueen itäpuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä on Simojokilaakso ja hankealueen länsipuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä Viantienjoen laakso. Simojoki laaksoineen on leveämpi ja merkittävämpi maisemaltaan kuin Viantienjoki. Molemmat joet edustavat Pohjois- Pohjanmaalle tyypillisiä jokilaaksoja, joiden varrelle on sijoittunut asutusta ja viljelyalueita. Jokilaaksojen asutus- ja viljelyalueet eivät ole laajoja yhtenäisiä viljelysalueita, kuten Pohjois-Pohjanmaan merkittävillä jokilaaksojen viljelysalueilla. Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue Simojoen suun kulttuurimaisemat sijaitsee lähimmillään 1,7 kilometriä voimaloiden lounaispuolella. Tämän maisemaalueen rajaukseen sijoittuvat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus (RKY 2009) sekä osin Simojoen suun kulttuurimaisemat (RKY 1993) Maisemamaakunta Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Simo kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois- Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. "Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset."

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (94) Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat suoraan kohti merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulla ja rannikolla juurikaan ole, mutta aapasoita on runsaasti Lähiympäristön maisemakuva Hankealueen lähiympäristön maisemakuvaa leimaa metsäisyys. Männyn ja kuusen ohella esiintyy myös runsaasti lehtipuustoa. Paikoin puusto on selvästi mäntyvaltaista. Muulta osin lehtipuustoa ja kuusta on seassa painotuksen hiukan vaihdellessa. Sulkeutunutta maisematilaa on runsaasti, joskin laajahkoja soita ja hakkuuaukeitakin löytyy metsän lomasta. Hankealueen pohjoispuoli on pääsääntöisesti peitteistä. Hankealueen itäpuolella Pohjoispuolentie sivuaa Simon taajamaa ja uudehkoa asutusta näkyy tielle ja osin sijoittuu sen varteen. Tienvarsi on kuitenkin kokonaisuudessaan hankealueen lähiympäristössä melko sulkeutunutta. Etelässä Valtatien 4 varressa on metsän ohella jonkin verran avotiloja, jokunen pelto ja niitty. Hankealueen lounaispuolella Palohovintien varressa maisema on pienipiirteisempää. Tien varresta löytyy vanhempaakin rakennuskantaa ja mukavia pihapiirejä. Myös lännessä Viantien varressa on jonkin verran omakotitaloasutusta mutta se on selvästi uudempaa Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Simon tuulivoimapuistoalueiden läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet on esitetty kuvassa Kuva 5.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (94) Kuva 5. tuulivoimapuiston ja TuuliWatti Oy:n Simon muiden tuulivoimapuistoalueiden lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (94) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 ). Hankealueet eivät sijaitse valtakunnallisilla maisema-alueilla. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Simojoen suun kulttuurimaisema-alue, sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista uusista tuulivoimaloista. Simojoen suu edustaa hienosti Perämeren rannikon perinteistä kulttuurimaisemaa. Seuraavassa on kuvaus Maisema-aluetyöryhmän mietinnöstä II Arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö 1993): Alueen kulttuurimaisema koostuu peräkkäisistä, pienten metsiköiden tai niitä laajempien metsäalueiden toisistaan erottamista tienvarren kylä- ja peltoaukeista. Viljelyaukeilla näkymiä hallitsevat vanhat talot useita talousrakennuksia käsittävine pihapiireineen. Uudet rakennukset, joita on melko runsaasti eikä läheskään aina harkiten ympäristöönsä sijoitettuna, jäävät kaikesta huolimatta komeiden talonpoikaistalojen varjoon. Näkymiä elävöittävät pihapiirejä sivuavat kylätiet, komeat pihapuut ja puurivistöt sekä kukkivat pientareet ja hakamaat. Merenrantamaisemat ovat suojaisia jokisuun edustalla olevan sokkeloisen saariston ja useissa kohdin lähelle rantaviivaa yltävän kuusimeren vuoksi. Maisemakuvaa häiritsevät merenrantojen ja jokivarsien pusikoituminen, huonosti ympäristöön sopiva uudisrakentaminen sekä kyläaukeille että rannoille ja uudet tielinjaukset. Simon rannikolla maasto on heikosti kumpuilevaa Kallioperä on pääosin graniittigneissiä. Merkittäviä kalliopaljastumia ei ole. Maaperä on moreenia, mutta Simojokisuulle on kasautunut viljavia jokisedimenttejä. Simojoella ei ole selväpiirteistä laaksoa Jokisuun saarisokkelo koostuu matalien, lietepohjaisten uomien toisistaan erottamista alavista saarista sekä ulompana olevista moreenisaarista. Merenrannan kasvillisuutta luonnehtii selkeä vyöhykkeisyys Muutamassa kohtaa on reheviä merenranta- ja tulvalehtoja, muutoin metsät ovat tuoreita kuusivaltaisia kankaita. Alueella on melko paljon perinnebiotooppeja, hakamaita, ranta-, saari- ja metsälaitumia, joista osa on edelleen käytössä. Asutus vakiintui Simoniemessä jo 1400-luvulla ja Simonkylässäkin 1500-luvulle tultaessa. Rakennusryhmät ovat keskittyneet kyläteiden varsille nauhamaisesti tai tiiviisiin ryppäisiin. Vanha rakennuskanta on hyvin säilynyt Historiallinen kerrostuneisuus ilmenee moniin pihapiireihin vanhojen päärakennusten viereen rakennetuista uusista asuinrakennuksista. Uutta omakotiasutusta on noussut melkein jokaiselle peltoaukealle. Yleensä se on sovitettu ympäristöönsä melko huonosti, joskin myönteisiäkin poikkeuksia on. Tiestön arvokkaimmat osat ovat kauniisti maisemassa mutkittelevat Sinihaaran sillalta Jokipäähän vievä Simonkylän museotie sekä Simonien vanha kylätie.simoniemen kalasataman muuttuneet tiejärjestelyt sekä Simoniemen tien oikaisu ovat vaikuttaneet kulttuurimaiseman arvoa heikentävästi.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (94) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) luettelo on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä on käytetty pääsääntöisesti uudempaa kohdeluetteloa, mutta RKY 1993 kohteet on myös huomioitu, koska ne sisältyvät osin uusiin RKY 2009 kohteisiin. Niiltä osin kun RKY 1993 kohteet eivät ole enää RKY 2009 listauksessa mukana, on kohteet säilyneet kuitenkin maakunnallisesti merkittävinä kohteina. Tiedot kohteista on tarkistettu museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -sivustolta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (RKY 2009) Simon kunnassa ovat Pohjanmaan rantatien linjaus, Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus sekä Simon rautatieasema. Pohjanmaan rantatien linjaus sekä Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta "Simojoen suun kulttuurimaisemat". Simon rautatieasema sijaitsee Simon kuntakeskuksessa. Seuraavassa on kuvaus kohteista (Museovirasto RKY 2009): Pohjanmaan rantatie "Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. " " Lapin läänin alueella lähes koko rantatien pituus, 70 kilometriä, on paikallistettavissa maastossa. Parhaiten säilyneet yli kilometrin mittaiset tieosuudet, joissa sekä vanhan tien linjaus että maasto ovat säilyneet, ovat Simossa Onkalonperäntie, Onkalontie, Simonkyläntie, Kirkkotie ja Palokankaantie sekä Viantie, Keminmaalla ja Torniossa Hisikankaantie ja Torniossa Hietaharjuntie, Laivajärventie sekä Färimäentie. Simon kunnassa Simonkyläntie, joka on toiminut kesätienä jo 1600-luvulla, on valittu Tielaitoksen museotievalikoimaan. " Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus "Simoniemen kylä ja Simonkylä edustavat hyvin Perämeren rannikkoalueen kyläasutusta. Kylien rakennuskanta on Lapin oloissa poikkeuksellinen, sillä toista maailmansotaa edeltävä rakennuskanta on säilynyt laajasti Lapin sodan tuhoilta. Rakennuskannan joukossa on runsaasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun 1½- ja 2- kerroksisia päärakennuksia vaihtelevine kuistiratkaisuineen. Simonkyläntie on Tiehallinnon 1982 nimeämä museotie." Simon rautatieasema Oulu-Tornio -radan pieniä asemapaikkoja edustavalla Simon rautatieasemalla on yhtenäinen rakennuskanta radan valmistumisajalta vuosilta Hyvin alkuperäisellään säilyneellä asema-alueella on asemarakennuksen lisäksi tavaramakasiini, kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen."

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (94) Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kuivajoen pohjoisranta sijaitsee Kuivaniemessä noin 2,5 km:n etäisyydellä Onkalon hankealueesta (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi voidaan lukea myös RKY 1993 luettelossa mainitut Kuivaniemen kirkonkylä, Simojokivarren kulttuurimaisema sekä Karsikon entinen kalastajakylä. "Kuivajoen pohjoisranta on rantaviljelysten ja talouskeskusten muodostama maisemakokonaisuus. Alue on ollut asuttuna ainakin 1650-luvun puolivälistä. Maatalouden ohella kalastus on ollut asukkaiden tärkeä elinkeino. Verkkovajat ja venesuojat ovatkin jokirannan tunnus omaisia rakennusryhmiä. Uusrakentaminen on sijoittunut ulkopuolelle vanhoista pihapiireistä, jotka ovat säilyneet perinteisessä asussaan. Vanha kylätie kulkee tyypillisesti pihapiirin läpi." Kuivaniemen kirkonkylä sijaitsee Kuivajokisuun etelärannalla. Kirkon lisäksi kyläraitin varrella on säilynyt runsaasti vanhaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa mm. Tuutun, Särpön, Kaukolan, Vahtolan, Väätäjän ja Prusilan tiloilla. Simojokivarren kulttuurimaisema näyttäytyy edustavana aina Yli-Kärpän kylästä, kunnan rajalta, Simon keskustaan saakka. Vanha asutus seurailee jokivartta tiiviisti sen molemmilla rannoilla. Peltoalat ovat pieniä ja katkeileivat paikoin kylien välillä. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt mm. Jokikylässä, Alaniemessä sekä Yli- Kärpässä. Karsikon niemen kaakkoisrannalla on neljän tiiviisti toisiinsa tukeutuvan talon merellinen ryhmä. Viime vuosisadalta olevien harmaantuneiden talojen lomitse kiemurtelee tie meren rantaan. Taloissa on asunut kalastajia ja luotseja. 2.5 Muinaisjäännökset YVA-menettelyn yhteydessä arkeologisesta inventoinnista on laadittu erillisraportti, jonka laatimisesta on vastannut Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä arkeologi Kalle Luoto. hankealueelta tunnetaan entuudestaan kaksi muinaisjäännöskohdetta. Hankealueen luoteisosassa sijaitsevat Keskimmäinen Varesharju [ ], ajoittamaton rakkaröykkiö ja viisi rakkakuoppaa sekä Ylimmäinen Varesharju [ ], ajoittamattomat rakka-kuopat. Keskimmäinen Varesharju sijoittuu suunnitellun tuulivoimalan L8 luoteispuolelle, noin 100 metrin etäisyydelle. Alueella havaittiin yksi mahdollinen rakkaröykkiö ja neljä rakkakuoppaa. Ylimmäisen Varesharjun läheisyyteen ei ole suunniteltu tuulivoimapuiston rakenteita, joten sille ei aiheudu vaikutuksia.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (94) Kuva 6. tuulivoimapuistoalueen muinaisjäännökset on osoitettu kuvassa vihreällä (kuvassa YVA-vaiheen mukaiset voimaloiden sijainnit). 2.6 Maa- ja kallioperä sekä topografia Simon alueella kallioperä on pääosin yli 2 miljardia vuotta vanhaa graniitti gneissialuetta, jossa vallitsevina kivilajeina ovat oligoglaasigraniitti- ja granodioottigneissi. Kallioperä muodostuu pohjagneissistä, jossa on graniittijuonteita. Simon rannikolla tulee selkeästi esiin graniittigneissialueille tyypillinen maiseman muotojen mataluus ja loivapiirteisyys (Simonkylän ja Simonniemen 2001). Karsikon hankealueella kallioperä on tonaliittista gneissiä alueen eteläosassa ja graniittia alueen pohjoisosassa. hankealueen kallioperä on tonaliittista gneissiä (GTK 2012). Yleisin maalaji alueella on jäätikön pohjalle kerrostunut pohjamoreeni. hankealueella maaperä on pohjoisosassa moreenia ja eteläosassa kivistä moreenia. Eteläosassa on laajempia kalliopaljastumia. Väliojankallioiden alueelle sijoittuu Simon kunnan laajimpiin lukeutuva kallioalue, jossa on myös louhos. Alueen keski- ja luoteisosassa esiintyy runsaimmin turvemaa-alueita, joissa suoaltaiden turpeen paksuus vaihtelee. Aivan alueen itälaidalla maaperä on karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa (GTK 2012). 2.7 Pinta- ja pohjavedet alue sijaitsee pääosin Ruonanojan valuma-alueella (84.136). Hankealueen läntisimmät osat kuuluvat Vihtarinojan (84.138) ja itäisimmät Koivuojan (64.014)valuma-alueille. Ruonanoja saa alkunsa Väliojasta, joka virtaa hankealueen länsiosassa. Välioja on metsätalouden toimissa oikaistu ja luonnontilansa menettänyt uoma. Välioja muuttuu Kemintien jälkeen nimeltään Myllyojaksi ja tämän jälkeen Ruonanojaksi ja se laskee Perämereen Simojokisuun suistoalueen pohjoispuolella.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (94) hankealueella ei ole muita pintavesiä runsaita metsäojituksia lukuun ottamatta. Alueen itäpuolella virtaa soilta alkunsa saava Simojokeen laskeva Koivuoja. hankealuetta lähin pohjavesialue on I-luokan Palokankaan pohjavesialue, joka sijaitsee suunnittelualueen luoteispuolella, noin m etäisyydellä. Haarainkankaan luokan II-pohjavesialue ( A) sijaitsee noin m ja Haarainkankaan I- luokan pohjavesialue noin m etäisyydellä hankealueesta luoteeseen. Sähkönsiirtoreitin läheisyyteen, nykyisen 400 kv voimajohdon koillispuolelle sijoittuu Ahmamaan I-luokan pohjavesialue ( ). 2.8 Kasvillisuus ja luontotyypit Luontotyyppien yleiskuvaus hankealueen eteläosan moreenimaaperän kangasmaat ovat kivikkoisia ja alueella on jonkin verran myös kalliopaljastumia. Kivennäismaan metsäalueet ovat pääosin kasvupaikkatyypeiltään kuivahkoja ja tuoreita kankaita, alueen keskiosassa puustoltaan hyvin nuoria. Etenkin alueen länsiosiin sijoittuu kuivan kankaan männiköitä ja Keskimmäisen Varesharjun alueella esiintyy rakkakivikkoa, missä rakka-alue on pienialainen ja ympäröivää puustoa on käsitelty. Keskiosan kallioisilla alueilla esiintyy kuivia kankaita ja alueen itäosassa palon Karhumaan alueella on tuoreita ja lehtomaisia kankaita. Kangasmetsissä esiintyy pienialaisia soistumia, jotka ovat tyypiltään varputurvekangasta. Hankealueen pohjoisosassa esiintyy laajasti ojitettujen ja vahvasti muutettujen korpien alueita. Alueen keskivaiheilla Väliojan varrella esiintyy lehtomaisen kankaan piirteitä. Pohjoisosassa Väliojan varsi rehevämpänä kasvualustana on aikoinaan raivattu pelloiksi. Väliojan ja Iso- alueella on edelleen avointa niittyä sekä koivikkoa kasvavia entisiä peltoja. Alueen metsät ovat voimakkaassa metsätalouskäytössä ja etenkin keski- ja eteläosassa esiintyy runsaasti tuoreita hakkuualoja. Alueella on runsaasti nuoria taimikoita sekä vastikään hakattuja siemenpuustoisia päätehakkuualoja. Eteläosassa Vähäojankallion alueella on soranotto-alue. Aluetta halkovan Väliojan varren metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä. Varesharjujen alueelle sijoittuu metsäkuvio, josta Lapin Metsä-keskus on maksanut maanomistajalle kestävän metsätalouden rahoituksen mukaista ympäristötukea. Kohde on runsaslahopuustoinen kangasmetsä, mutta sillä ei luontoselvityksessä todettu erityisiä luontoarvoja verrattuna laajemmin Simon alueeseen, jossa on ko. kohdetta edustavampia runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Hankealueen pohjoisosa on erittäin soinen ja sinne sijoittuvat hankealueen edustavimmat ja luonnontilaisimmat suoluontokohteet. Hoikkasuon ja Iso- alueet ovat ojittamattomia yhdistelmätyypin aapasoita. Hoikkasuon alue on suotyypeiltään vaihtelevaa ja suoalueella esiintyy muutamia puustoisia kangasmetsäsaarekkeita. Suotyypeiltään Hoikkasuo on monipuolinen keskiravinteisten nevojen ja rämeiden muodostama kokonaisuus ja sen länsilaidalle sijoittuu reheviä korpia. Iso- suoalue on Hoikkasuota karumpi ja sen laiteita on ojitettu, mutta ojitukset eivät vaikuta liian kuvattavasti suon keskiosien karuihin nevoihin. Alueen keskiosassa, Hoikkasuon ja Iso- välisellä alueella sekä Leipiniemen itäpuolella, on runsaasti ojitettua turvemaata, joka on nykyisellään puustoltaan nuorta korpimuuttumaa, varputurvekangasta sekä isovarpurämeen ojikkoa. Eteläosassa luonnontilaisia soita on hyvin niukasti ja ainoa edustava yhdistelmätyypin nevaräme sijoittuu Vähäojankallion pohjoispuolelle.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (94) Hankealueen korpikohteet ovat Hoikkasuon länsipuolisia kapeita korpikuvioita lukuun ottamatta vahvasti ojitettuja ja nykyisellään pääosiin turvekangasmuuttumia Arvokkaat luontokohteet Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. Merkittävimmät luontotyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LsL 29 ) ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Tuulivoimapuiston suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös maankäytön suunnittelussa. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 2 luvun 11 ja 3 luvun 2 :ssä lueteltuja kohteita, eli alle hehtaarin suuruisia lampia sekä pieniä puroja, lähteitä ja lähteikköjä. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 ja siinä uhanalaisuutta on arvioitu erikseen koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Etelä- Suomessa (Raunio ym. 2008). Suunnittelualue sijoittuu Keskiboreaaliselle Pohjanmaan rannikon alueelle, joka luetaan uhanalaisuusarvioinnissa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on myös muutoin huomioitu mm. metsälaissa ja luonnonsuojelulaissa. Suunnittelualueen arvokkaiden luontokohteiden kuvauksissa on esitetty niiden luokituksen mukainen uhanalaisuus. Talousmetsien luontotyyppejä ei ole käsitelty uhanalaisuusluokituksen kannalta, sillä niiden edustavuus on yleensä heikko. Luontotyypin määritelmä käsittää luontaisesti kehittyviä ja erirakenteisia metsien kasvupaikkatyyppejä, joita talousmetsissä harvemmin esiintyy. alueen arvokkaat luontokohteet on esitetty oheisissa taulukossa ja kuvassa ja kuvailtu tekstissä. Taulukko 2. tuulivoimapuiston kaava-alueella sijaitsevat seuraavat arvokkaat luontokohteet: Kohde peruste kaavamerkintäsuositus Hoikkasuo (nro 1) Väliojankallio (nro 2) Ruohokorpi, saranevat- ja rämeet. MetsäL 10. karut nevarämeet. Vähäpuustoiset suot MetsäL 10. luo-2 luo-1 Iso-Leipiö (nro 3) Vähäpuustoiset suot MetsäL 10 luo-3

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (94) Hoikkasuo (luontokohde 1) Hoikkasuon alue muodostaa luontokohteen, joka sisältää rehevämpiä suotyyppejä ojittamattomalla avosuolla sekä sen länsipuolisia, osin muuttuneita korpikohteita. Hoikkasuon avoimet keskiosat ovat edustavimmillaan yhdistelmätyypin lettonevarämettä. Laiteiltaan suo on oligomesotrofista sararämettä, sarakorpea, luhtanevakorpea sekä tupasvillarämettä ja korpea. Hoikkasuon länsipuoliset korvet ovat osin sekapuustoisia ja luhtaisia ruoho- ja heinäkorpia. Ojittamattomalla avosuoalueella esiintyy myös muutama pienialainen kangasmetsäsaareke. Rehevyyden ilmentäjinä Hoikkasuolla esiintyvät alueellisesti uhanalainen (RT, 3a) ja rauhoitettu (LsL 42 ) suovalkku (Hammarbya paludosa), valtakunnallisesti vaarantunut (VU) suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata), läheisellä Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalainen (RT, 3a) pussikämmekkä (Coeloglossum viride) sekä Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin lukeutuva vaaleasara (Carex livida). Metsälain (MetsäL. 10 ) mukaisina erityisen tärkeinä elinympäristöinä Hoikkasuon suoluontokohteelta voidaan lukea letot, kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomalla suolla, niukkapuustoiset suot sekä ruoho- ja heinäkorvet. Uhanalaisista suotyypeistä alueella esiintyvät lettonevarämeet (CR), sararämeet (VU), lettonevat (CR), ruoho- ja heinäkorvet (EN) sekä sarakorvet (VU). Väliojankallio (luontokohde 2) Pienialainen, mutta ojittamattomana edustava suoluontokohde sijoittuu Väliojankallioiden tuntumaan. Kallioiset talousmetsäalueet ympäröivät suota ja metsiä on paikoin voimakkaasti käsitelty. Kallioiden välisen painanteen suo on yhdistelmätyypin lyhytkorsinevarämettä ja metsälaiteiltaan rahkarämettä. Ravinteisuudeltaan suo on karua oligotrofista lyhytkorsinevaa, jossa rämemättäät vuorottelevat. Laiteiltaan suo on karua rahkarämettä. Erityistä vaateliaampaa putkilokasvi- tai sammallajistoa suolla ei havaittu. MetsäL 10 :n mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä luontokohteeseen sisältyvät kitu- ja joutomaan elinympäristöinä vähäpuustoiset suot. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa paikalliset, moreeni- ja kalliopainanteiden pienet suoyhdistymätyypit on jätetty arvioimatta. Iso-Leipiö (luontokohde 3) Iso- suoalue on Hoikkasuota huomattavasti karumpi. Suon laiteita on ojitettu, mutta keskiosat edustavat yhdistelmätyypin nevarämeitä, joissa nevaosa on lyhytkorsinevaa ja rämeet tupasvillarahkarämeitä. Suon poikki kulkeva Leipiöoja on suon kunnostusojituksissa oikaistu ja sen laiteet ovat kuivahtaneet. Tämän vuoksi suon edustavat osat jakaantuvat kahteen erilliseen alueeseen. Suon laitella esiintyy isovarpurämeitä ja tupasvillasararämeitä. Nevalaiteen niukkapuustoiset suotyypit voidaan lukea metsälain (MetsäL. 10 ) kohteisiin vähäpuustoiset suot. Uhanalaisista luontotyypeistä suoluontokohteilla esiintyvät lyhytkorsirämeet (VU). Kokonaisuutena laajemmat ja osin ojitetut suot luokitellaan muihin luonnon monimuotoisuutta lisääviin kohteisiin.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (94) Kuva 7. tuulivoimapuiston luontokohdekartta (kuvassa YVA-vaiheen mukaiset tuulivoimaloiden sijainnit).

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (94) Uhanalainen ja huomionarvoinen lajisto 2.9 Linnusto Pesimälinnusto alueen uhanalaiset, rauhoitetut tai kansainväliset vastuulajit sijoittuvat Hoikkasuon rajatulle luontokohteelle. Suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata) on vaarantunut (VU) ravinteisten ja keskiravinteisten soiden näyttävä kämmekkälaji. Sitä esiintyy Lapin kolmion lettoalueilla kohtalaisen yleisesti. Suopunakämmekkä osoittaa kasvupaikkansa rehevyyttä ja vesitasapainon tiettyä säilymistä, vaikka ympäristö olisikin ojitettu. Laji kasvaa ravinteisten lettojen mätäspinnalla. Leipiössä lajia esiintyy Hoikkasuon lettorämeellä. Vaaleasaraa (Carex livida) esiintyy keski- ja runsasravinteisten lettojen väli- ja rimpipinnalla, muodostaen usein laajoja sinivihreänä erottuvia kasvustoja. Lapin kolmion alueella vaaleasara on varsin yleinen, eikä se lukeudu alueellisesti uhanalaisten joukkoon. Laji on kuitenkin Suomen kansainvälinen vastuulaji. hankealueella vaaleasaraa esiintyy Hoikkasuon rehevällä, välipintaisella lettonevalla. Metsänemä (Epipogium aphyllum) on vaarantunut (VU) vanhojen metsien kämmekkälaji, jonka esiintymästä on vanha paikkatieto (2008) Varesharjun alueelta. Lajia ei hankkeen maastoinventoinneissa havaittu, eikä paikkatiedon osoittama metsä ole enää edustava lajin esiintymisen kannalta. Kasvupaikka on esitetty YVA-menettelyn luontoselvityksen luontokohdekartalla, mutta sitä ei tuotu kaavakartalle esiintymän epävarmuuden ja paikkatiedon epätarkkuuden vuoksi. sähkönsiirtoreitin alueelta tunnistettiin Koivuojan luontokohteeksi rajatulla korpikohteella rauhoitetun keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) esiintymiä sekä alueellisesti muutoin harvalukuisen pohjanhoikkaängelmän (Thalictrum simplex ssp. boreale) esiintymiä. Kasvupaikat sijoittuvat luontokohderajauksen alueelle. Simon tuulivoimapuistot ja niiden sähkönsiirtoreitit sijoittuvat valtakunnallisessa lintuatlaskartoituksessa kahdeksan atlasruudun alueelle, joissa on havaittu atlaksen aikana yhteensä 163 lintulajia, ja niistä 150 lajia on tulkittu varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Simon alueella pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa paria / km 2. Simon tuulivoimapuistojen hankealueille kohdennettujen pesimälinnustolaskentojen yhteydessä alueilla havaittiin yhteensä 70 lintulajia, joista 54 lajia tulkittiin hankealueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Voimalapaikoilla toteutettujen pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät ja runsaslukuisimmat pesimälajit olivat Suomen runsaslukuisimmat pesimälajit pajulintu ja peippo. Muita alueella runsaslukuisina pesiviä lajeja olivat esimerkiksi metsäkirvinen, punarinta, vihervarpunen ja laulurastas. Hankealueen pesimälinnusto koostuu pääosin Perämeren pohjukan rannikkoalueelle tyypillisistä metsä- ja suovaltaisten talousmetsäalueiden tavanomaisista lintulajeista. Suurin osa hankealueesta on eriasteisten metsänkäsittelytoimien seurauksena pirstoutunut hakkuualojen, rämeojitusten, eriikäisten taimikoiden sekä havumetsien ja havupuuvaltaisten sekametsien muodostamaksi mosaiikiksi, missä elävä lajisto käsittää enimmäkseen alueellisesti yleisiä ja runsaslukuisia metsälintulajeja. Hankealueeseen sisältyy luonnollisesti myös pienipiirteisesti vaihettuvia ja linnustollista monimuotoisuutta lisääviä elinympäristöjä.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (94) Muuttolinnusto hankealueella pesivä vesi- ja kosteikkolinnusto on hyvin niukkaa sopivien elinympäristöjen vähäisyydestä johtuen. Sorsalinnuista alueella havaittiin pesivänä vain vaatimattomissa olosuhteissa ja vähäisissä ojissakin pesivä tavi. Suurin osa hankealueen soista on voimakkaasti ojitettuja, eikä niiden ojittamattomilla osilla havaittu merkittäviä linnustollisia arvoja. Hankealueen pesimälinnustoselvitysten aikana petolintuja havaittiin vain vähän, koska selvitysten aikaan alueen ravintotilanne oli ilmeisen heikko. Alueella havaittiin mm. tuulihaukkoja sekä helmipöllö, mutta niiden mahdollisista pesäpaikoista ei ole tietoa. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan alle 10 km etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse tiedossa olevia merikotkan, maakotkan tai muuttohaukan pesäpaikkoja. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan hankealueen läheisyyteen ei sijoitu käytössä olevia sääksen pesäpaikkoja. Hankealueelle sijoittuu paikoin vanhan ja varttuneemman metsän kuusikoita, joissa on runsaasti lahopuuta ja jonkun verran kolopuita. Hankealueelle sijoittuvat kuusikot ovat potentiaalisia petolintujen elinympäristöjä, minkä lisäksi niissä tavataan jonkin verran myös vanhan metsän lajistoa. Alueen metsäkanalintukannat ovat kohtalaisen vahvoja, ja etenkin teeriä havaittiin paikoitellen runsaasti. hankealueella havaittiin myös metsoja, ja pyitä esiintyy etenkin alueen vanhoissa ja varttuneemmissa kuusikoissa sekä kuusivaltaisissa sekametsissä. Lisäksi huomionarvoisista lajeista mainitaan voimakkaasti viime vuosina taantunut pohjansirkku, joka havaittiin pesivänä hankealueella. Perämeren rannikko muodostaa linnuille luonnollisen muuton johtolinjan, missä Simon kohdalla mantereen yllä muuttavat linnut matkaavat keväällä etupäässä rannikon suuntaisesti luoteeseen ja pohjoiseen. Pääasiassa Oulunseudun kerääntymisalueen kansainvälisesti tärkeällä lintualueella (IBA-alue) lepäilevät joutsenet, hanhet ja kurjet jatkavat muuttomatkaansa hajaantuen pohjoisen ja koillisen suuntiin, jolloin niiden muutto ei tiivisty Perämeren pohjoiselle rannikolle yhtä voimakkaasti kuin etelämpänä Kalajoen Raahen alueella. Sen sijaan Iin ja Simon rannikon yllä muuttaa keväällä ja syksyllä huomattavia määriä luoteeseen ja pohjoiseen matkaavia petolintuja. Perämeren läpi koilliseen muuttavat kuikkalinnut ja arktisilla alueilla pesivät sorsalinnut kohtaavat mantereen Simossa ja Iin pohjoisosissa, mistä ne suuntaavat korkealle mantereen ylle idän ja koillisen välisiin ilmansuuntiin. Syysmuuton osalta tilanne on periaatteessa päinvastainen kuin keväällä. Perämeren pohjukka sekä luode-kaakko -suuntainen rannikkolinja keräävät pohjoisesta saapuvia lintuja kapealle rantalinjaa seuraavalle vyöhykkeelle. Iin ja Simon rannikkoalueella on viime vuosina havaittu syksyisin merkittävää petolintumuuttoa. Simossa petolintujen muuttoväylä on kuitenkin hieman leveämpi kuin Iissä, eikä sinne muodostu samankaltaista ja yhtä merkittävää muuton pullonkaula-aluetta kuin Iin pohjoisosiin. hankealue sijoittuu Perämeren rantaviivan läheisyyteen, mutta pääosiltaan rantaviivaa seurailevan vesi- ja rantalintujen muuttoreitin ulkopuolelle. Sen sijaan hankealue sijoittuu mantereen yllä muuttavien petolintujen muuttoreitille. Simon tuulivoimapuistojen muutontarkkailun vertailuaineistona on käytetty sekä keväällä että syksyllä noin 15 km eteläkaakkoon sijaitsevan Iin Myllykankaan havaintoaineistoja. Myllykankaan havaintoaineisto on kattavampi ja kerätty pidemmän

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (94) 2.10 Eläimistö ajanjakson aikana kuin Simon havaintoaineisto, joten Myllykankaan ja Iin rannikkoalueen ilmoitetut muuttajamäärät ovat suurempia. Vuoden 2012 havaintojen perusteella Perämeren pohjoisosan kiertävä lintujen muuttovirta on tiiveimmillään Iin rannikkoalueella, muodostaen alueelle selkeän muuton pullonkaula-alueen. Vatunginniemen jälkeen ja Kuivaniemen kirkonkylän alueella Perämeren rannikkolinja kääntyy enemmän länteen, mistä syystä lintujen muuttovirta hajaantuu Simossa enemmän, kuin mitä se on etelämpänä Iin rannikolla Eläimistön yleiskuvaus tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Suomen eliömaantieteellisessä aluejaossa Oulun Pohjanmaan ja Peräpohjolan eliömaakuntien rajalle, missä esiintyy Perämeren pohjoiselle rannikkoseudulle tyypillistä havumetsävyöhykkeen eläinlajistoa. Alueen tyypillisiä ja tavanomaisia nisäkkäitä ovat mm. orava, metsäjänis ja kettu sekä joukko erilaisia pikkunisäkkäitä. Soiden ja kangasmaiden sekä talousmetsän hakkuiden ja eriikäisten taimikoiden mosaiikkimainen vuorottelu muodostaa monentyyppisiä elinympäristöjä muun muassa hirvikannan eduksi. Hirvieläimistä alueella tavataan lisäksi metsäkaurista sekä ei-luonnonvaraisena poroa Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämät ns. tiukan suojelujärjestelmän eläinlajit, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 perusteella kiellettyä. Simon tuulivoimapuistojen hankealueilla saattaa esiintyä inventointien tulosten perusteella sekä muun täydentävän aineiston perusteella luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitusta lajistosta ainakin pohjanlepakkoa, saukkoa, suurpetoja sekä viitasammakkoa. Saukko Saukko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Saukko elää koko Suomessa ja sen elinympäristöiksi soveltuvat monenlaiset vesialueet, mutta erityisesti se suosii puhdasvetisiä pieniä järviä ja jokireittejä. Vesistöstä toiseen siirtyessään se voi kulkea kaukanakin rannasta, ja sen elinpiirin on arvioitu käsittävän noin kilometriä vesistöreittejä. Saukon pääravintoa ovat kalat ja sammakkoeläimet. Simon tuulivoimapuistojen luontoselvitysten aikana ei havaittu merkkejä saukon esiintymisestä alueella. hankealueella ja sen sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella sijaitsee hyvin niukasti lajin elinympäristöksi soveltuvia luonnontilaisia pienvesiä, mutta lajin esiintyminen alueella on mahdollista. Liito-orava Liito-orava on EU:n luontodirektiivin IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Liito-oravan levinneisyyden painopiste on Etelä- ja Keski- Suomessa, pohjoisrajan kulkiessa noin Oulu Kuusamo -linjalla. Levinneisyyden pohjoisosissa lajin esiintyminen on hyvin laikuittaista, eikä sen tiedetä esiintyvän Simon alueella. Tuulivoimapuistojen hankealueilla on paikoin liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa vanhaa ja varttunutta kuusivaltaista sekametsää, mutta lajista ei tehty havaintoja luontoselvitysten yhteydessä. Liito-oravan esiintyminen hankealueella tai sähkönsiirron voimajohtojen alueella arvioidaan hyvin epätodennäköiseksi.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (94) Suurpedot EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetelluista suurpedoista Simon tuulivoimapuistojen hankealueilla sekä niiden sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella saattaa esiintyä aika ajoin lähinnä karhua ja ilvestä. Tuoreimmassa uhanalaisluokituksessa karhu ja ilves on arvioitu vaarantuneiksi (VU). Kaikki suurpetomme suosivat ensisijaisesti rauhallisia metsä- ja suoalueiden pirstomia salomaita, missä ihmistoiminta on luontaisesti vähäistä. Lajien elinpiirin koko on yleensä vähintään useita kymmeniä tai jopa useita satoja neliökilometrejä, jolloin niiden elinalueille mahtuu monenlaisia ihmistoiminnankin alaisia elinympäristöjä. Simon tuulivoimapuistojen luontoselvitysten aikana ei havaittu merkkejä suurpetojen esiintymisestä hankealueella. On todennäköistä, että karhua ja ilvestä esiintyy aika-ajoin hankealueella ja sen sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella. Susia alueella saattaa liikkua satunnaisesti. Susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN), ja laji kuuluu poronhoitoaluetta lukuun ottamatta myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon. Viitasammakko Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, mutta sitä ei ole luettu Suomessa uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien joukkoon. Viitasammakkoa tavataan lähes koko maassa, ja esimerkiksi entisen Oulun läänin alueella sekä Keski-Suomessa se on paikoin yleinen ja runsaslukuinen. Laji elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla, mutta paikoin myös huomattavasti vaatimattomammissa elinympäristöissä kuten metsäojissa. Viitasammakot kerääntyvät lisääntymisaikana kutupaikoille tulvivien lampien ja merenlahtien tai rehevien järvien rannoille. Lepiön hankealueen luontoselvitysten aikana ei tehty havaintoja viitasammakon esiintymisestä alueella, ja alueelle sijoittuu hyvin vähän lajin elinympäristöjä. Lepakot Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettuja, ja ne on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Lepakoista käytännössä vain pohjanlepakkoa sekä mahdollisesti viiksisiippaa/isoviiksisiippaa arvioidaan esiintyvän säännöllisesti Simon alueella. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä, sopivan suojaisilla ja pienipiirteisillä metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä ja puistoissa, missä on riittävästi puustoa ympärillä. Lajin on todettu viihtyvän erilaisten elinympäristöjen raja-alueilla, kuten peltojen ja hakkuiden reuna-alueella sekä teiden yllä, ja välttelevän suurempien metsien sisäosia sekä laajoja avoimia alueita. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden lepakkoselvitysten yhteydessä alueilla havaittiin vain hyvin vähän lepakoita, ja kaikki havaitut lepakot olivat pohjanlepakoita. Havaitut lepakot liikkuivat pääasiassa metsäteiden ja polkujen yllä ruokailemassa. Onkalon tuulivoimapuiston hankealueella yhden pohjanlepakon havaittiin lentävän pitkin rakennettujen tuulivoimaloiden huoltotietä, jolloin lepakko lensi toiminnassa olevan tuulivoimalan alapuolelta alle 10 metrin korkeudessa. hankealueella havaittiin neljä yksittäistä pohjanlepakkoa. Yleispiirteisten lepakkoselvitysten perusteella Simon tuulivoimapuistojen lepakkotiheydet ovat hyvin alhaisia. Lepakkoselvitysten sekä muiden luontoselvitysten

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (94) 2.11 Natura-alueet perusteella hankealueella ei todennäköisesti sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä hankealueelta tunnistettu lepakoille tärkeitä alueita. tuulivoimapuisto Kuva 8. tuulivoimapuiston ja TuuliWatti Oy:n Simon muiden tuulivoimapuistoalueiden ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet (kuvassa YVA-vaiheen mukaiset hankealueiden rajaukset). Suunniteltujen Simon, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten mahdolliselle vaikutusalueelle ja alle 10 km etäisyydelle Simon tuulivoimapuistojen hankealueista sijoittuu kaikkiaan kahdeksan Natura-aluetta. Natura-alueista Iso Saarisuo Hoikkasuo Musta-aapa (FI ), Kirvesaapa (FI ), Martimoaapa Lumiaapa Penikat (FI ) ja Perämeren saaret (FI ) on liitetty Natura 2000-verkostoon sekä luonto- (SCI = Site of Community Interest) että lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Kyyttikarinnokka (FI ), Musta-aapa (FI ), Nikkilänaapa (FI ) ja Simojoki (FI ) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon vain luontodirektiivin

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (94) (SCI) mukaisina kohteina. Hankealueille ei sijoitu Natura-alueita, eikä hankkeiden sähkönsiirtoon suunnitellut voimajohdot kulje uudessa johtokäytävässä Natura-alueiden halki Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelman kohteet hankealueen lähiympäristöön ei sijoitu perustettuja luonnonsuojelualueita. Lähimmät perustetut luonnonsuojelualueet sijoittuvat Simonniemen länsipuolelle yli 4 kilometrin etäisyydelle hankealueen tuulivoimaloista. tuulivoimapuiston hankealueen tai sähkönsiirron alueelle ei sijoitu luonnonsuojeluohjelmien tai niitä vastaavien ohjelmien kohteita. Suurin osa lähialueelle sijoittuvista luonnonsuojeluohjelmien kohteista sijoittuu Natura-alueille Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet Kansainvälisesti tärkeät lintualueet eli IBA-alueet (IBA = Important Bird Are) on BirdLife Internationalin hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi maailmassa. IBA-alueverkostolla on vahva asema kansainvälisessä linnuston suojelutyössä ja hanke nimettiin vuonna 2010 yhdeksi kolmesta maapallon biodiversiteetin tilaa mittaavasta YK:n Millennium -mittarista. Maailmasta on löydetty noin kansainvälisesti tärkeää lintualuetta, joista Suomessa sijaitsee 97 aluetta (Heath & Evans 2000). FINIBA-alueet ovat Suomen tärkeitä lintualueita, jotka on valittu Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen suorittamissa kartoituksissa (Leivo ym. 2001). FINIBA-hankkeella ei ole virallista suojeluohjelman statusta, mutta suurin osa FINIBAalueista kuuluu esimerkiksi lintuvesien suojeluohjelmaan tai Natura 2000-verkostoon. Simon, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen hankealueiden ympäristöön sekä niiden arvioidulle vaikutusalueelle sijoittuu yksi IBA- ja viisi FINIBAaluetta.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (94) 3 Tuulivoimapuiston suunnittelu ja rakenteet 3.1 Tuulivoimaloiden sijoitus TuuliWatti Oy on vastannut tuulivoimapuiston suunnittelusta. YVA-menettelyn jälkeen tuulivoimapuistoon on tehty vähäisiä tarkistuksia voimaloiden sijaintien suhteen. tuulivoimapuistoon on jo rakennettu 4 tuulivoimalaitosta ( Leipiö I ). Voimalat on otettu käyttöön vuoden 2014 alkupuolella. Rakennettujen tuulivoimalaitosten yksikköteho on 4,5 MW, napakorkeus 140 metriä, roottorien halkaisija 128 metriä ja kokonaiskorkeus 204 metriä. Rakennettujen tuulivoimaloiden lisäksi alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi 13 uutta tuulivoimalaa ( Leipiö II ), joiden yksikköteho olisi 3-5 MW, napakorkeus noin 140 metriä ja kokonaiskorkeus noin metriä. alueelle sijoittuisi siis yhteensä 17 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloista perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä maakaapeleista (20 kv) ja sähköasemista. tuulivoimapuisto liitetään valtakunnan verkkoon uudella 110 kv:n ilmajohdolla, joka liitetään Keminmaan Taivalkosken sähköasemaan. Tuulivoimaloiden ja tuulipuiston muiden rakenteiden sijoitussuunnittelussa joudutaan ottamaan huomioon useita reunaehtoja. Tuulivoimaloiden sijoitteluun vaikuttavat mm. maanomistus, tuuliolosuhteet ja maaperä sekä tuulivoimaloiden sijoittuminen suhteessa toisiinsa. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon alueen arvokohteet, kuten esimerkiksi luonto- ja muinaisjäännöskohteet siten, että arvokkaat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti maisemaan ja linnustoon kohdistuviin vaikutuksiin ja sekä melu- ja välkevaikutuksiin. Viranomaisten ohjeistusten mukaiset etäisyysvaatimukset maanteistä ja rautateistä sekä voimajohdoista tulee myös ottaa huomioon voimaloiden sijoitussuunnittelussa. Tuulivoiman tuotanto edellyttää riittäviä tuulisuusoloja, jotta tuulivoiman tuottaminen on kannattavaa. Suomen Ilmatieteen laitos on mitannut Suomen tuulisuusoloja jo pitkään. Nykyisin paikkakohtaista ja koko Suomen käsittelevää tuulisuustietoa on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamasta Suomen tuuliolosuhteita kuvaavasta tuuliatlaksesta. Tuuliatlas- sivusto avattiin käyttöön ( Tuuliatlas toimii apuvälineenä arvioitaessa mahdollisuuksia tuottaa energiaa tuulen avulla. Tuuliatlaksen tiedot perustuvat mittaustulosten ja seurannan avulla luotaviin tuulisuusmallinnuksiin. Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa, minkä vuoksi on perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuulivoimaloita. Tuulen nopeuden kasvu riippuu useista tekijöistä, joista merkittävimmät ovat maaston korkeuserot, maaston rosoisuus sekä ilman lämpötilan muutokset ylöspäin mentäessä (Tuuliatlas 2011). Tuuliatlaksen tietojen pohjalta voidaan todeta, että suunnitellut tuulivoimapuistojen alueet ovat tuulisia ja sopivia tuulivoimatuotantoon. Myös TuuliWatin Simon hankealueilla jo toiminnassa olevat tuulivoimalat Putaankankaalla ja Onkalossa ovat osoittaneet alueen sopivan tuulisuuden puolesta hyvin tuulivoimatuotantoon. Oheisissa tuuliruusuissa on esitetty suunnitellun alueen tuuliruusut 100 m ja 200 m korkeudessa. Valitsevat tuulet puhaltavat tuuliruusujen mukaan etelälounaasta kohti koillista.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (94) Kuva 9. tuulivoimapuiston suunnitelma kaavaluonnosvaiheessa (13 uutta voimalaa). Kuva 10. tuulivoimapuiston suunnitelma kaavaehdotusvaiheessa (13 uutta voimalaa).

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (94) Kuva 11. tuulivoimapuiston suunnitelma kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen (13 uutta voimalaa). Huoltoteiden ja maakaapeleiden reittejä muokattiin suunnittelualueen itäosassa kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Kuva 12. Tuuliruusut Simon tuulivoimapuiston keskivaiheelta 100 m:n ja 200 m:n korkeudelta (Tuuliatlas 2012).

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (94) 3.2 Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneilla on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia tuulivoimaloita. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä nk. hybridirakenteena. Tuulivoimalan konehuoneessa sijaitsevat vaihteisto, generaattori sekä säätö- ja ohjausjärjestelmät. Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan perustusten viereen. Kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 75 m x 40 metriä. Lisäksi tarvitaan noin 6 x 200 metrin tasainen puuttomaksi raivattu alue torninosturin kokoamista varten. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin metriä. Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen rakentamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. 3.3 Tiestö Kuva 13. Ilmakuva Leipiö I voimaloiden kokoamisvaiheesta vuodelta (Kuvan vasemmassa alanurkassa oleva mittajana on 50 m.) ensimmäisen rakennusvaiheen (Leipiö I) työmaaliikennettä varten on rakennettu uusi noin kilometrin mittainen tieyhteys Kontiontien kautta. Hankealueella uutta tietä voimalapaikoille on rakennettu yhteensä noin 750 metriä. Muutoin

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (94) hankealueella hyödynnetään olemassa olevia tiepohjia (noin 3 kilometrin matkalla). Leipiö II alueen 13 tuulivoimalan rakentamista varten toteutetaan uusi tieyhteys pohjoisempaa Pohjoispuolen tieltä (9241). Hankealueella rakennetaan uusia teitä noin 9 kilometriä ja olemassa olevia tiepohjia hyödynnetään noin 1,5 kilometrin matkalla. Tuulivoimapuiston tiet ovat noin 6 metriä leveitä ja sorapintaisia. Rakennettavien teiden ja liittymien mitoituksessa on otettava huomioon, että tuulivoimaloiden roottorien lavat tuodaan paikalle yli 50 m pitkinä erikoiskuljetuksina. Tämän takia liittymät ja kaarteet vaativat normaalia enemmän tilaa. Joissakin voimalatyypeissä lavat voidaan kuljettaa myös kahdessa osassa ja ne kootaan vasta tuulivoimalatyömaalla, jolloin vaadittava kuljetuskalusto voi olla lyhyempääkin. Uudet tiet tuulivoimapuiston alueella mitoitetaan 30 tonnin akselipainolle. Painavimmat kuljetukset ovat naselli eli koneisto-osa, joka painaa noin 100 tonnia, sekä nosturin painavin osa. Hankkeessa hyödynnettävien olemassa olevien teiden kantavuutta joudutaan mahdollisesti parantamaan.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (94) 3.4 Sähkönsiirto Kuva 14. Leipiöön rakennettu Gamesa G128 tyypin voimala (napakorkeus 140 mm, roottorin halkaisija 128 m). Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan huoltoteiden yhteyteen rakennettavilla maakaapeleilla (20 kv). Leipiöön jo rakennettuja tuulivoimaloita (4 kpl) varten on rakennettu sähköasema olemassa olevan 110 kv Raasakka-Isohaara voimajohdon varteen. Kaavan mahdollistamia uusia tuulivoimaloita varten on suunniteltu toinen sähköasema saman Raasakka-Isohaara voimajohdon varteen, johon uudet tuulivoimalat (13 kpl) liitetään. Uudelta sähköasemalta rakennetaan 110 kv voimajohto Taivalkosken sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 36 kilometriä. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (94) ja nykyisen Keminmaa-Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. TuuliWatti Oy on käynnistänyt uuden 110 kv voimajohdon tarkemman suunnittelun keväällä TuuliWatin Simon tuulivoimahankkeiden sähkönsiirtoratkaisujen periaatteet on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 15. tuulivoimapuiston ja TuuliWatti Oy:n Simon muiden tuulivoimapuistojen sähkönsiirtoratkaisun periaatteet.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (94) 4 Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen 4.1 Tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Tavoitteena on yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta aluetta koskevien muiden maankäyttötarpeiden kanssa ja ottaa huomioon suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuvat tavoitteet. Tavoitteena on lieventää tuulivoimapuiston rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä ja maakaapeleista. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Simon kunnanvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. 4.2 Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskien Karsikon,, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistoja käynnistyi joulukuussa 2012 ja päättyi helmikuussa 2014, kun yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitteilla olevien uusien tuulivoimaloiden lisäksi YVA-menettelyn vaikutusten arvioinneissa otettiin huomioon myös Putaankankaan, Onkalon ja rakennetut voimalat. YVA-menettely ei ole lupaeikä päätöksentekomenettely, vaan sen tarkoituksena on tukea hankkeen suunnittelua ja myöhempiä päätöksentekoprosesseja tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa. YVA-lain 5 :n mukaan "yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi". tuulivoimapuistohankkeessa on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty YVA-lain mukainen YVA-menettely ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaavoitus. tuulivoimapuiston kaavoitus käynnistettiin rinnan YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoitukseen tarvittava tietopohja ja selvitykset on tuotettu pääasiallisesti YVA-menettelyssä ja ne on lähtökohtaisesti laadittu palvelemaan myös osayleiskaavoitusta. Selvityksiä, vaikutusten arviointia ja suunnitelmia on tarkennettu ja täydennetty kaavoitusprosessissa YVA-menettelyn päättymisen jälkeen. Osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineistot laadittiin osittain samanaikaisesti YVAohjelman ja YVA-selostuksen kanssa. Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esiteltiin samassa yleisötilaisuudessa YVA-ohjelman kanssa alkuvuodesta Kaavaluonnosta esiteltiin samassa yleisötilaisuudessa YVAselostuksen kanssa syksyllä Osayleiskaavaehdotus on tarkoituksenmukaista asettaa nähtäville vasta, kun YVA:n yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVAselostuksesta ja lausunto on voitu ottaa huomioon kaavaehdotuksessa. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan Simon tuulivoimapuistot hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on olennaisilta osin riittävä ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, 458/2006) vaatimukset täyttävä. Lausunnossa tuodaan kuitenkin esiin ympäristövaikutusten arviointiselostuksen puutteet, kuten riittämätön maisemavaikutusten arviointi, ja

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (94) ohjeistetaan hankkeen jatkosuunnittelussa kiinnittämään huomiota esitettyihin puutteisiin ja täydennystarpeisiin. 4.3 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma tuulivoimapuiston on ilmoitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu mielipiteitä nähtävilläoloaikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa yhdessä YVA-ohjelman kanssa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kaavan valmisteluvaihe tuulivoimapuiston luonnos laadittiin tuulivoimapuiston yleissuunnitelman ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittujen selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella. Simon kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa tuulivoimapuiston luonnoksen nähtäville. kaavaluonnos oli nähtävillä kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa, jossa esiteltiin myös TuuliWatin Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ja kaava-alueen maanomistajia tiedotettiin kaavaluonnoksen nähtävilläolosta kirjeitse. kaavaluonnoksesta annettiin 10 lausuntoa ja 1 mielipide. Lausunnon antoivat: Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Puolustusvoimat, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Lapin pelastuslaitos, Simon kunnan tekninen lautakunta, Simon kunnan ympäristölautakunta, Museovirasto ja Paliskuntain yhdistys ry. Lausunnoissa nousi esiin keskeisimpänä maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin riittämättömyys. Palautteissa otettiin kantaa myös mm. arvokkaiden luontokohteiden huomioimiseen, porotalouteen kohdistuviin vaikutuksiin ja meluvaikutuksiin.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (94) 4.5 Kaavaehdotus Kuva 16. tuulivoimapuiston kaavaluonnoskartta ( ). TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta , jolloin YVAmenettely päättyi. Lausunnon mukaan YVA-selostus on riittävä, mutta lausunnossa tuotiin esiin joitakin puutteita, kuten maisemavaikutusten arvioinnin riittämättömyys. Lisäksi lausunnossa otettiin kantaa mm. linnustovaikutusten arviointiin, meluvaikutusten huomioon ottamiseen, porotalouteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin, arvokkaiden luontokohteiden huomioimiseen ja eri mallinnus- ja analyysikarttojen luettavuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin maakuntakaavan ja määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ympäristöministeriö jätti maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n vastaisena vahvistamatta tuulivoimaloiden alueiksi osoitetut alueet tv 2385 Onkalo, tv 2386 Uusikangas-Mustaniemi, tv 2390 Reväsvaara ja tv 2391 Isottimuvaara sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen tv Viisavaara. tuulivoimapuisto sijaitsee tv 2386 alueella, joka jätettiin vahvistamatta. Ympäristöministeriön päätöksen perustelun mukaan maakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta ja tuulivoimaloiden suunniteluun soveltuvaa aluetta koskevissa kaavamääräyksissä ei ole huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisema-arvojen säilymistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavilla määräyksillä.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (94) Ympäristöministeriön maakuntakaavan vahvistamispäätökseen liittyen järjestettiin Simossa Lapin liiton johdolla tilaisuus, jossa ympäristöministeriön edustaja esitteli tarkemmin päätöksen perusteluja ja käytiin keskustelua aiheesta. Tilaisuuteen osallistuivat Lapin liiton lisäksi ympäristöministeriön, Lapin ELY-keskuksen, Museoviraston, Simon, Kemin ja Ylitornion edustajat sekä alueen tuulivoimahankkeista vastaavien (UPM Kymmene, wpd Finland Oy, Innopower Oy) ja konsulttien (Pöyry Oyj, FCG) edustajia. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, etteikö vahvistamatta jääneille alueille voisi sijoittua tuulivoimaa. Vahvistamispäätös ei myöskään ota kantaa vireillä oleviin yleiskaavahankkeisiin. Lapin ELY-keskuksen, Simon kunnan, hankevastaavan ja konsultin kesken järjestettiin työkokous ja maastokäynti Simossa Kokouksen keskeisenä aiheena oli arvokkaiden kulttuuriympäristö- ja maisema-alueiden huomioon ottaminen TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen osayleiskaavoissa. TuuliWatti Oy:n ja Rajakiiri Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeisiin liittyen järjestettiin poroneuvottelu Simossa Neuvotteluun osallistuivat Lapin ELY-keskuksen, Lapin liiton, Simon kunnan, Paliskuntain yhdistys ry:n, Isosydänmaan paliskunnan, hankevastaavien ja konsultin edustajat. Kyseessä ei ollut poronhoitolain 53 :n mukainen lakisääteinen neuvottelu, sillä hankkeet sijoittuvat yksityisten omistamille maille. Neuvottelussa keskusteltiin hankkeiden mahdollisista vaikutuksista poronhoidon kannalta ja sovittiin periaatteista seurannan toteuttamisen ja mahdollisten korvausten suhteen. tuulivoimapuiston kaavoituksesta järjestettiin työneuvottelu Lapin ELYkeskuksen kanssa Rovaniemellä. Neuvottelussa käytiin läpi alustava kaavaehdotus ja mallinnuksia. tuulivoimapuiston ehdotus on laadittu kaavaluonnoksesta saadun palautteen, YVA-selostuksesta annetun yhteysviranomaisen lausunnon, tarkentuneiden tavoitteiden ja täydennettyjen ja päivitettyjen selvitysten ja suunnitelmien perusteella. Kaavaehdotusvaiheessa erityisesti maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvaa vaikutusten arviointia on täydennetty. Kaavoitusta varten on päivitetty melu- ja varjostusmallinnukset (melumallinnukset Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti), näkemäalueanalyysi sekä laadittu lisää havainnekuvia. Voimaloiden sijainteihin on tehty pieniä tarkistuksia, mm. kaava-alueen itäosassa kauemmas kaavarajasta ja Simojokivarren kulttuurimaisemasta. Kaavaselostusta on täydennetty ja päivitetty. kaavaehdotuksen keskeiset muutokset nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen verrattuna: Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Voimaloiden (L6, L8, L12, L14) sijainteja tarkistettu. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) rajauksia tarkistettu (L5, L6, L8, L9, L10, L12, L14). Muinaismuistokohteen Keskimmäinen Varesharju merkitseminen kohdemerkinnän sijasta SM-alueena.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (94) Kuva 17 ja Kuva 18. Vasemmassa kuvassa sinisillä ympyröillä on osoitettu uusien tuulivoimaloiden (13 kpl) sijainti kaavaluonnosvaiheessa ja oikeassa kuvassa punaisilla ympyröillä uusien tuulivoimaloiden (13 kpl) sijainti kaavaehdotuksessa. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen voimaloiden L6, L8, L12 ja L14 sijaintia on hieman tarkistettu. Mustilla ympyröillä on osoitettu rakennetut voimalat (4 kpl). Kuva 19. Nähtävillä ollut tuulivoimapuiston kaavaehdotus ( ).

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (94) Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Simon kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa tuulivoimapuiston ehdotuksen nähtäville (MRL 65 :n ja MRA 19 :n). kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutettiin ja kaava-alueen maanomistajia tiedotettiin nähtävilläolosta kirjeitse. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Puolustusvoimat, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Simon tekninen lautakunta, Simon ympäristölautakunta, Museovirasto, Paliskuntain yhdistys ry, Fingrid Oyj, Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry, Lapin pelastuslaitos, Isosydänmaan paliskunta, Simon riistanhoitoyhdistys ry, Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistys, Simonkylän kyläyhdistys ry, Simoniemen-Viantien kyläyhdistys ry, Maksniemen kyläyhdistys ja Lapin luonnonsuojelupiiri. kaavaehdotuksesta annettiin 11 lausuntoa ja 2 muistutusta. Lausunnon antoivat: Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Puolustusvoimat, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Simon kunnan tekninen lautakunta, Simon kunnan ympäristölautakunta, Museovirasto, Paliskuntain yhdistys, Fingrid Oyj ja Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Muistutuksissa suhtauduttiin kielteisesti tuulivoimahankkeeseen. Suurimmassa osassa lausunnoista ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen. Xenus ry suhtautui kielteisesti hankkeeseen ja Paliskuntain yhdistys ry kritisoi poronhoidon huomioon ottamista kaavassa. Museovirasto totesi lausunnossaan, että Keskimmäinen Varesharju -muinaisjäännöskohteen rajaus on tarpeen muuttaa kaavaan muinaisjäännösrekisterin mukaiseksi. Kaavaehdotuksessa esitetty rajaus perustui hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä laaditun arkeologisen inventoinnin (2012) rajaukseen ja oli muinaisjäännösrekisterin rajausta hieman suppeampi. ELY-keskus esitti täydennyksiä kaavaselostukseen mm. kulttuuriympäristön ja maiseman lähtötietoihin. ELY-keskuksen mukaan kaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti riittäviin selvityksiin ja kaava täyttää lle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset (MRL 39 ja 77 b ). Lisäksi ELY-keskus katsoi, että yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antama lausunto on otettu riittävästi huomioon. Lapin liitto totesi lausunnossaan, että tuulivoimapuiston sopeutuu Länsi-Lapin maakuntakaavan kokonaisuuteen eikä vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Kaikkien lausuntojen ja muistutusten keskeiset kohdat ja niihin laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. tuulivoimapuiston kaavaehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa, joka järjestettiin Simon kunnanvirastossa Yleisötilaisuudessa esiteltiin myös Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen kaavaehdotukset. Yleisötilaisuudessa oli kunnan, hankevastaavan ja kaavoittajan lisäksi paikalla 14 osallistujaa. Yhteenveto yleisötilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä on esitetty ohessa: K: Maksetaanko vaikutusaluekorvausta? V: Hankevastaavan on tarkoitus käydä syksyllä 2014 maanomistajien kanssa neuvottelut korvauksista. K: Ovatko maanomistajat tietoisia tuulivoimapuistoalueelle suunnitelluista huoltoteistä? V: Hankevastaava sopii kirjallisesti maanomistajien kanssa alueille tulevista teistä ja niiden tarkemmista sijainneista. Kaavassa uudet tiet on osoitettu ohjeellisin merkinnöin. Kaava-alueen maanomistajia on tiedotettu kaavoituksesta kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheissa kirjeitse. K: Miten alueelle kuljetaan? V: Pohjoispuolentieltä rakennetaan uusi tieyhteys alueelle. Leipiöön jo rakennetuille tuulivoimaloille johtavaa nykyistä tietä (Kontiotien päästä) ei ole tarkoitus käyttää.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (94) K: Nykyiset tuulivoimalat aiheuttavat häiriötä televisiolähetyksiin. V: Tuulivoimaloiden häiriövaikutukset TV-signaaliin on tiedostettu. Hankevastaava vastaa tarpeellisten toimenpiteiden suorittamisesta häiriöiden poistamiseksi. Tapauksista voi olla suoraan yhteydessä TuuliWattiin / Tommi Hietala. K: Millaiset lentoestevalot uusiin tuulivoimaloihin tulee; ovatko kehittyneet verrattuna nykyisiin? V: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi määrittelee millaiset valot tuulivoimaloihin edellytetään. Alustavan suunnitelman mukaan kaikkiin uusiin voimaloihin ei tulisi vilkkuvia valoja. Hankevastaava käy Trafin kanssa neuvotteluja mahdollisuuksista pienentää nykyisten voimaloiden valojen tehoja tietyissä olosuhteissa. K: Onko olemassa olevien voimaloiden ympäristöstä löytynyt kuolleita lintuja? V: Simon ja Iin alueella olevien TuuliWatin voimaloiden ympäristöstä ei ole havaittu kuolleita lintuja. Olhavan lintutornissa on harjoitettu muutonseurantaa ja on havaittu, että parvessa muuttavat linnut väistävät voimaloita jo kaukaa Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavakarttaan tehtiin seuraavat muutokset: Muinaisjäännöskohteen Keskimmäinen Varesharju aluerajausta (SM) laajennettiin hieman siten, että rajaus vastaa Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaista rajausta. Kaava-alueen itäosassa huoltoteiden ja maakaapeleiden reittejä muutettiin. SM-alueen rajauksen muutos tehtiin Museoviraston antaman lausunnon perusteella. Kuva 20. Vasemmalla ote tuulivoimapuiston nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta ja oikealla ote nähtävillä olon jälkeen tehdystä muutoksesta SM-alueen rajaukseen. Huoltotiet ja maakaapelit on osoitettu kaavakartalla ohjeellisilla merkinnöillä. Osayleiskaava ei suoraan oikeuta tuulivoimapuiston teiden ja maakaapeleiden toteuttamiseen, vaan hankevastaavan tulee sopia alueiden käytöstä maanomistajien kanssa. Maanomistuksellisista syistä johtuen huoltoteiden ja maakaapeleiden reittejä tarkistettiin kaava-alueen itäosassa. Muutokset koskivat alueen sisäisiä yhteyksiä, eikä muutoksilla ollut vaikutusta tuulivoimapuiston kytkeytymisessä yleiseen tieverkkoon tai tuulivoimaloiden sijainteihin. Tuulivoimapuiston kokonaisratkaisu ei siten muuttunut oleellisesti.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (94) Kuva 21. Vasemmalla ote tuulivoimapuiston nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta ja oikealla ote nähtävillä olon jälkeen tehdyistä muutoksista tiestöön ja maakaapeleihin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaan: Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen. Edellä kuvattujen kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavakarttaan tehtyjen muutosten johdosta toteutettiin MRA 32 :n mukainen erillinen kuuleminen seuraavien kiinteistöjen osalta: SM-alueen rajauksen muutos: Huoltoteiden ja maakaapeleiden muutokset: (tunnus kaavakartalla 15:30) (tunnus kaavakartalla 42:1) (tunnus kaavakartalla 15:41) Erillisessä kuulemisessa kiinteistön omistaja jätti muistutuksen, jossa muistutuksen jättäjä vastusti omistamansa palstan sisältymistä kaava-alueeseen ja minkään tuulivoimapuiston rakenteiden sijoittumista omistamalleen alueelle tai sen ympäristöön. Nähtävillä olon jälkeen kaavakarttaa oli kuitenkin tarkistettu niin, että

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (94) kiinteistön 50:1 alueella ohjeellinen huoltotie ja maakaapeli oli osoitettu olemassa olevan metsäautotien kohdalle. Lapin ELY-keskus totesi kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, ettei se näe tarvetta viranomaisneuvottelun pitämiseen. Kuva 22. tuulivoimapuiston kartta (tarkistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen).

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (94) 5 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset 5.1 Kaavan kokonaisrakenne ja sisältö tuulivoimapuiston kaavaratkaisu perustuu tuulivoimapuiston yleissuunnitelmaan ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin ja näihin aineistoihin kaavoitusprosessin aikana tehtyihin täydennyksiin ja tarkistuksiin. Tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueen tuuliolosuhteisiin. Osayleiskaava on laadittu siten, että tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon tehtyjen selvitysten tulokset sekä tuulivoimaloiden riittävä etäisyys liikenneväylistä ja voimalinjoista. tuulivoimapuiston ssa maankäytön kehittämistarpeet keskittyvät tuulivoimarakentamiseen ja n keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Alueelle rakennetut neljä tuulivoimalaa on huomioitu kaavoituksessa. Lisäksi kaavoituksessa on huomioitu alueella sijaitseva maa-aineisten ottoalue, voimajohto ja moottorikelkkareitti sekä alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle voimajohdosta ja moottorikelkkareitistä. Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 900 ha. Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Lisäksi on osoitettu kaksi energiahuollon aluetta (EN) tuulivoimapuiston sähköasemia varten sekä maa-aineisten ottoalue (EO). Alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueella, on osoitettu tuulivoimaloiden alueiksi (tv-1). Kaava mahdollistaa alueelle enintään 17 tuulivoimalaa (näistä 4 on jo rakennettu ) ja niiden enimmäiskorkeus saa olla 210 m. Lisäksi kaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston edellyttämä tiestö ja sähkönsiirron ratkaisut. tuulivoimapuiston yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). 5.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat kaavamerkinnät MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueelle ei saa rakentaa asuin- tai loma-asuinrakennuksia. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden ja luontaiselinkeinojen tarvitsemien rakennelmien ja rakenteiden sekä pienehköjen ulkoilukäyttöä palvelevien rakennelmien ja rakenteiden rakentaminen. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueelle rakentamista on rajoitettu Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. alue kuuluu poronhoitoalueeseen. Tuulivoimapuiston päämaankäyttötarkoitusta kuvaava merkintä M-1 käsittää myös poronhoidon, vaikka kaavamääräystekstiin ei sisälly erillistä mainintaa poronhoidosta.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (94) ENERGIAHUOLLON ALUE Energiahuollon alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 100 k-m² suuruinen kojeistorakennus. Kaavaan merkitty läntisempi EN-alue käsittää rakennetun sähköaseman, joka palvelee jo rakennettuja voimaloita (4 kpl). Itäisemmälle EN-alueelle sijoittuva sähköasema palvelee kaavan mahdollistamia uusia tuulivoimaloita (13 kpl). MAA-AINEISTEN OTTOALUE Alueella sijaitseva kalliokiviaineksen ottoalue on osoitettu kaavassa. MUINAISMUISTOALUE Muinaismuistolain (295/63) tarkoittama ja rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Ennen rakennushankkeen vireilletuloa tulee olla yhteydessä Museovirastoon. Keskimmäinen Varesharju on merkitty kaavaan SM-alueena. Aluerajausta tarkistettiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen siten, että rajaus on Museoviraston muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukainen. Aiemmissa vaiheissa alue oli merkitty kaavakarttaan vuoden 2012 inventointikertomuksen kartan perusteella, jossa aluerajaus oli muinaisjäännösrekisterin aluerajausta hieman suppeampi. 5.3 Tuulivoimaloiden rakentamista koskevat kaavamerkinnät TUULIVOIMALOIDEN ALUE Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa metriä (N2000). Luku osoittaa, kuinka monta tuulivoimalaa alueelle voi enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on ssa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Kaava mahdollistaa yhteensä 17 tuulivoimalaa (näistä 4 on jo rakennettu). Kaavamääräyksin on ohjattu myös tuulivoimaloiden enimmäiskorkeutta sekä niiden väritystä. Vaalealla värityksellä tarkoitetaan maisemakuvaan soveltuvaa yhtenäistä väritystä (valkoinen tai muu vaalea väri). Kaavamääräyksen mukainen enimmäiskorkeus tarkoittaa tuulivoimalan kokonaiskorkeutta (torni + lapa). Korkein tv-1 alueilla oleva maanpinnan korkeus on +25 mpy.