JÄSENLEHTI JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENLEHTI 4 2013 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY"

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

2 SISÄLTÖ Tässä numerossa: 3 Pääkirjoitus 4 JHY tiedottaa 5 Jätehuoltopäivillä vilkasta keskustelua 6 Tapasimme Esa Mäkelän 7 Pääartikkeli: Liikennepolttoainetta kaatopaikkakaasusta 10 POP-asetus rajoittaa kierrätystä 12 Hyötypalat 14 JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Tapahtumakalenteri 2 KUVA: SCANSTOCKPHOTO

3 PÄÄKIRJOITUS Ei liikaa sillisalaattia, kiitos! Valtakunnan hallitustasolta alkaen katsotaan, että yksi Suomen menestystekijä tulevaisuudessa on Cleantech-toimiala. TEM katsoo laatimassaan Cleantech-strategisessa ohjelmassa, että vahva toimiala kotimaassa luo merkittävää vientiä ja toimiala vahvistuu entisestään. Cleantechissämme yhtenä merkittävänä alueena on materiaali- ja energiatehokkuuteen tähtäävät tuotteet, prosessit ja palvelut jätehuolto ja kierrätys mukaan lukien. Nimensä mukaisesti Cleantech painottuu teknologioihin ja siten toimialan jatkuva kehittäminen edellyttää vahvaa panostusta sitä palvelevaan tekniseen tutkimukseen ja koulutukseen. Itse alan peruskoulutuksen saaneena sekä nuorempia kollegoita rekrytoineena olen päässyt kohtalaisen pitkään seuraamaan koulutuksen sisällön kehitystä. Huomioni olen kiinnittänyt seuraaviin asioihin: Parikymmentä vuotta sitten alettiin kouluttaa ympäristöalan (yleisiä) asiantuntijoita. Ympäristöasioiden merkityksen jatkuvasti kasvaessa oli selvää, että alan osaajia tarvittiin huomattavasti aikaisempaa enemmän. Ympäristöasiantuntijan koulutus on kattanut runsaasti aihepiirejä, joiden katsotaan liittyvän ympäristöön. Kurssit ovat kukin korkeintaan muutaman opintoviikon laajuisia, eikä niistä useinkaan kerry mittavia kokonaisuuksia. Sillisalaattimainen koulutus ei kuitenkaan vähän spesifimmästä päättötyöstäkään huolimatta anna syvällistä oppia mistään osa-alueesta. KUVA: SIRJE STÉN Viime aikoina on puhuttu oman opinahjoni TKK:n (Aalto- yliopisto) koulutuksesta. Joidenkin tiedekuntien lähtökohta koulutuksen järjestämiseen on Laaja osaamispohja kantaa tulevaisuuteen. Osa DI-koulutuksesta käynnistyy nykyään parin vuoden yleisellä kandivaiheella, ja vasta maisterivaiheessa vaikkapa koneinsinööriksi (mullistavan kierrätyslaitteen suunnittelija) tai geoteknikoksi (sivukivialueen innovatiivisen, kustannustehokkaan pohjarakenteen suunnittelija) halajava pääsee itse asiaan. Sen lisäksi, että koulutuspohja saattaa jäädä turhan kevyeksi, turhautuminen alkuvaiheessa saattaa ajaa opiskelijan muualle. Kumpikin yllä esitetty liittyy mielestäni liialliseen koulutuksen generalisoitumiseen. On vaarana, että meille ei tuoteta riittävästi teknisen alan osaajia, joilla on tarvittava perusosaaminen kapeammista substanssiosaamisalueista muun muassa Cleantechin tarpeisiin. Olisiko Syväosaaminen kantaa tulevaisuuteen sittenkin parempi lähtökohta koulutukselle? Mielestäni melkein mikä tahansa erikoiskoulutuskin voi olla hyvä peruskoulutus silloin, kun vastavalmistuneesta ryhdytään koulimaan ympäristöasiantuntijaa. Sakari Salonen Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI Sähköposti: (mm. osoitteenmuutokset) LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI ISSN PÄÄTOIMITTAJA Auli Westerholm Ekokem Oy Ab PL RIIHIMÄKI puh TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A Helsinki puh TAITTO JA ULKOASU Tiina Madisson JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. 3

4 JHY tiedottaa KUULUMISIA SYYSKOKOUKSESTA Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidettiin Tampereella 9. lokakuuta Jätehuoltopäivien yhteydessä. Kokoukseen osallistui 18 yhdistyksen jäsentä. Puheenjohtaja Auli Westerholm kertoi kokouksessa Jätehuoltoyhdistyksen valinnasta ISWAn kansalliseksi jäseneksi sekä esitteli hallituksen laatiman toimintasuunnitelmaehdotuksen vuodelle Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman, jonka tavoitteina on kehittää toimintaa sekä syventää yhteistyötä ISWAn kanssa. Jätehuoltoyhdistyksen jäsenten on mahdollista esimerkiksi hakeutua ISWAn työryhmiin. Jätealan tutkimusta on jatkossa tarkoitus tukea jakamalla stipendejä stipendeihin on jatkuva haku, ja hallitus päättää niiden myöntämisestä. Yhdistyksen taloudenhoitaja Kari Wellman esitteli talousarvion vuodelle Normaalin toiminnan lisäksi budjettiin varattiin määrärahat yhdistyksen verkkosivu-uudistukseen sekä stipendeihin. Yhdistys vahvisti talousarvion ehdotuksen mukaisesti. Yhdistykselle valittiin puheenjohtaja sekä kaksi hallituksen jäsentä ja kaksi hallituksen varajäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi Puheenjohtajaksi valittiin Auli Westerholm, hallituksen jäseniksi Sakari Salonen ja Tuuli Myllymaa. Varajäseniksi valittiin Sirje Stén sekä Mika Horttanainen. Tilintarkastajiksi valittiin Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Karlin ja varatoiminnantarkastajaksi Margareta Wahlström. Yhdistyksen sääntömuutosehdotusta käsiteltiin ensimmäisen kerran viime kevätkokouksessa, jolloin niihin tehtiin muutama tarkennus. Syyskokouksessa uudet säännöt hyväksyttiin ja päätettiin rekisteröidä. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva, pitkäaikainen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Esa Mäkelä päätettiin kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi. Syyskokoukseen liittyvät aineistot ovat ladattavissa yhdistyksen nettisuilta extranetin puolelta kohdasta kokousaineistot. (Edellyttää kirjautumista tunnukset voit pyytää sähköpostitse osoitteella ISWA Lokakuussa pidetyssä ISWAn yleiskokouksessa Wienissä hyväksyttiin Jätehuoltoyhdistyksen hakemus ISWAn kansalliseksi jäseneksi. Kansallinen jäsenyys astuu voimaan ISWAn hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Rüdiger Siechau Saksasta, Bettina Kamuk Tanskasta ja Alexei Atudorei Romaniasta. VUODEN 2014 OPINTOMATKA Vuonna 2014 opintomatka suuntautuu Hollantiin. Oppaaksi matkalle on lupautunut suomalais-hollantilainen Nathan Gaseenbeek Rambollilta. Matkan ajankohta on Matkan hinta on 800 euroa. Mukaan mahtuu 20 Jätehuoltoyhdistyksen jäsentä. Ilmoittaudu Sakari Saloselle mennessä osoitteella KUVA: SCANSTOCKPHOTO Hallituksen kokoonpano 2014 Puheenjohtaja: Auli Westerholm Varapuheenjohtaja: Juha-Pekka Salmi Jäsenet: Risto Pohjanpalo, Mikko Ahokas, Sakari Salonen ja Tuuli Myllymaa Varajäsenet: Johanna Krabbe, Juha Uuksulainen, Sirje Stén ja Mika Horttanainen Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet HENKILÖJÄSENIKSI: Tuire Hämäläinen Pekka Kunnari, Stena Recycling Oy Johanna Routio, HSY Hagen Skirlo 4

5 JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Jätehuoltopäivien viestiseinä sai kiitosta Jätehuoltopäivät kiinnostivat yli 270 jätealan ammattilaista ja 21 näytteilleasettajaa. Keskustelu kävi vilkkaana viestiseinällä. 27. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät pidettiin Tampereella, Scandic Hotel Rosendahlissa lokakuuta. Jätehuoltopäivien teemoina olivat muuttuva lainsäädäntö, jätteen synnyn ehkäisyn uudet keinot ja tulevaisuuden jätehuolto. Jätehuoltopäivät avasi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kallio. Puhetta johti keskiviikkona Auli Westerholm ja torstaina Juha Uuksulainen Jätehuoltoyhdistyksestä. Tutkija Maria Ritola DEMOS Helsingistä (edessä vas.) visioi esityksessään, miten jätteen syntyä ehkäistään tulevaisuudessa. Vieressä myyntipäällikkö Tero Mursu BMH Technologystä. Uutena elementtinä Jätehuoltopäivillä oli viestiseinä, joka mahdollisti keskustelun myös puheenvuorojen aikana. Viestiseinälle oli mahdollista lähettää kommentteja ja kysymyksiä tekstiviesteillä, netin kautta tai vaikka tviittaamalla, ja se oli koko ajan näkyvissä. Luentojen lopussa puheenjohtaja esitti viestiseinän kysymyksiä puhujille, mutta myös perinteisiä yleisökysymyksiä kuultiin. Viestiseinään käytettiin ahkerasti, ja siitä saatiin kiittävää palautetta. Viestiseinän kautta tehtiin myös pikagalluppeja, joista selvisi muun muassa, että yli 40 prosenttia vastaajista edusti kunnallista tai julkista jätteisiin liittyvää organisaatiota. 63 prosenttia vastaajista ei pidä suunniteltu pakkausjätteen keräysverkostoa riittävänä, 69 prosenttia olisi valmis viemään jätteensä korttelikohtaiseen jätepisteeseen ja lähes puolet vastaajista lahjoittaa käytöstä poistamansa tekstiilit hyväntekeväisyyteen. Jätehuoltopäivien yleisö osallistui ahkerasti keskusteluun mobiililaitteiden välityksellä. Perinteiseen tapaan Jätehuoltopäivien ohjelmaan kuului myös ekskursio sekä illallinen. Ekskursiolla matkattiin Vuoreksen kaupunginosaan tutustumaan jätteiden putkikuljetusjärjestelmään. Illallisella julkistettiin Esa Mäkelän valinta Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi. Illallisella alkaneet keskustelut ja verkostoituminen jatkuivat vilkkaana vielä yökerhon puolellakin torstaiaamun pikagallupin mukaan keskiviikkoillan parhaana antina pidettiinkin pöytäkeskusteluja ja uusia tuttavuuksia. Suurin osa Jätehuoltopäivien luentomateriaaleista löytyy nettisivuiltamme PALAUTEKYSELYN VOITTAJAT Jätehuoltopäivien palautekyselyyn palauttaneiden kesken arvottiin kaksi Finnkinon kahdeksan elokuvalipun pakettia. Voittajat ovat: Katja Laitinen, Lassila & Tikanoja Oy, Hyvinkää Taina Pelkonen, UFF ry, Ypäjä Palkinnot on toimitettu voittajille. Väliajoilla verkostoiduttiin ja tutustuttiin näyttelyyn. 5

6 TAPASIMME TEKSTI: KATARIINA KRABBE Jätehuoltoalalla on käynnissä sukupolvenvaihdos Jätehuoltoyhdistyksen uusi kunniajäsen Esa Mäkelä jää eläkkeelle VTT:ltä huhtikuun alussa. JHY:n hallituksesta hän jättäytyy jo vuodenvaihteessa. Esa Mäkelä tuli VTT:lle tekemään diplomityötään toukokuussa vuonna Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta teknillisen biokemian diplomi-insinööriksi saman vuoden joulukuussa, minkä jälkeen hän on varusmiespalvelusta lukuun ottamatta työskennellyt VTT:llä. Aluksi hän työskenteli tutkijana. Jossain vaiheessa minusta oli tullut porukan vanhin, ja minusta tehtiin tiiminvetäjä. Tarkoitukseni oli kyllä väitelläkin, mutta oma tutkimustyö jäi vähemmälle, koska aina on vedetty hihasta muihin hommiin, hän kertoo. Jäteasiat kuuluivat toimenkuvaan alusta lähtien. Jäteasiat tulivat pinnalle juuri niihin aikoihin. Suomessa ei ollut ongelmajätelaitosta, ja VTT:ltä kysyttiin aina, kun jätteiden kanssa oli ongelmia. Silloin piti aina erikseen keksiä, mitä millekin jätteelle pitäisi tehdä. VTT on lailla määritelty asiantuntijaorganisaatio, joka tehtävänä on tuottaa puolueetonta tutkimusta. Aluksi jäteasioita hoidettiin samassa jaostossa ilmansuojelun kanssa, mutta vuonna 1993 jätetutkijoista tehtiin oma, aluksi kolmihenkinen ryhmänsä. Nykyään jäteryhmään kuuluu 15 henkilöä. Tutkimuksen pääpaino on siirtynyt jätteiden kierrätykseen. Aluksi tutkimme, mitä jätteistä liukenee ja estääkö se hyötykäyttöä. Nykyään tutkitaan erilaisia kierrätystekniikoita tai vaikkapa sitä, miten kännyköiden piirikorteista saisi harvinaisia metalleja irti mahdollisimman helposti ja edullisesti. Vuodesta 2006 Mäkelä on hoitanut myös asiakaspäällikön tehtäviä. Tiiminvetäminen on edelleen päävastuuni, lisäksi myyn alan tutkimusta. Kun ala oli nuori 1980-luvulla jätealalla työskenteli paljon nuoria, samaan ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä, joista monet tunsivat toisensa jo opiskeluajoista. Samat kaverit pyörivät alalla milloin missäkin tehtävässä, ja jäteasioissa törmättiin aina eri puolilla, Mäkelä muistelee. Nyt lähes kaikki ovat eläkkeellä tai kovaa vahtia sinne siirtymässä. Kun Jätehuoltoyhdistystä kokoonnuttiin perustamaan , Mäkelä oli yksi perustajajäsenistä. Tarkoituksena oli perustaa koulutukseen keskittyvä henkilöyhdistys, ei mikään etujärjestö. Jätehuoltopäivistä muodostuikin pian yhdistyksen tärkein identiteetti. Ekskursiot suuntautuivat aluksi kotimaahan. Ensimmäinen ulkomaanekskursio oli legendaarinen matka Leningradiin, mutta itse en ollut siellä mukana. Porukka oli nuorta, ja meno sen mukaista. Jäteala kiinnostaa yhä Esa Mäkelä on ollut yhdistyksen hallituksen jäsen vuodesta Puheenjohtajana hän toimi vuosina Aloittaessani hallituksessa perustajaporukka oli miltei kadonnut, eikä kokouksissa käynyt juuri kukaan. Jatkuvuuden kannalta onkin erittäin tärkeää, että hallitukseen valitaan aktiivisia ihmisiä. Myös nuorempia olisi hyvä saada mukaan. Esa Mäkelä piti kiitospuheen Jätehuoltopäivillä kunniajäseneksi valintansa johdosta. Jätehuoltopäivät ovat 2000-luvulla vakiintuneet nykyiseen muotoonsa: osanottajamäärä on kasvanut, ohjelma on tehty porukalla ja käytännön järjestelyistä on vastannut Tavicon Oy. Jätehuoltopäiviin ja niiden kehittämiseen kannattaa satsata edelleen. Jätehuoltopäivät ovat aivan ainutlaatuinen tilaisuus tavata kahden päivän aikana niin paljon alan ihmisiä ja asiakkaita. Halutessaan luopua puheenjohtajuudesta Mäkelä suostutteli Auli Westerholmin ottamaan tehtävän vastaan. Juuri puheenjohtajakauden vaihtuessa paljastui pitkäaikaisen taloudenhoitajan tekemä kavallus. Auli joutui aloittamaan puheenjohtajuuden todella ikävässä tilanteessa, mutta yhdessä saimme sotkut selvitettyä ja tilanteen hallintaan. Onneksi yhdistyksessä on nyt kaikki asiat kunnossa. 64 vuotta täyttänyt Mäkelä aikoo jatkaa aktiivisena kunniajäsenenä, ja osallistua Jätehuoltopäiville ja ekskursioille jatkossakin. Jäteala kiinnostaa yhä, sillä toimin edelleen oman taloyhtiön isännöitsijänä. Muuten aion keskittyä jatkossa aivan muihin bisneksiin. Laakereilleni en aio jäädä lepäämään. 6

7 TUTKIMUS Biokaasun varastosäiliö ja tankkausasema Eskilstunassa Ruotsissa. TEKSTI: KAI SORMUNEN, RAMBOLL FINLAND OY JA OUTI PAKARINEN, JYVÄSKYLÄ INNOVATION OY KAATOPAIKKAKAASUSTA PAIKALLISTA liikennepolttoainetta Biopolttoaineiden liikennekäyttöä voidaan lisätä hyödyntämällä kaatopaikkakaasua. Liiken- nebiokaasua Jyväskylään - hankkeessa tarkasteltiin Mustankorkea Oy:n kaatopaikkakaasun jalostamista liikennepolttoaineeksi sekä toiminnan liiketaloudellista kannattavuutta. EU:n ja Suomen ilmasto- ja ener- giapolitiikka asettaa tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämi- seksi. EU:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä biopolt- toaineiden osuuden liikenteen polttoaineis- ta pitäisi nousta kymmeneen prosenttiin. Suomen kansallinen tavoite on kattaa seit- semän terawattituntia liikenteen energian- kulutuksesta biopolttoaineilla vuonna Biopolttoaineiden liikennekäyttöä voidaan lisätä biokaasua hyödyntämällä. Kaato- paikoilla muodostuvaa biokaasua voidaan jalostaa liikennepolttoaineeksi, mistä on kokemuksia muun muassa Islannissa, Hollannissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa. Biometaanin liikennekäyttö eri- tyisesti kaupunkiliikenteessä vähentäisi huomattavasti hiilidioksidi- ja hiukkas- päästöjä. Lisäksi polttoaineomavaraisuus ja aluetalous parantuisivat, kun paikalli- sista raaka- aine- ja jätevirroista tuotettai- siin paikallista polttoainetta. Tällä hetkellä biometaani on noin 40 prosenttia bensiiniä edullisempaa. Se on halvin liikenteen uu- siutuva polttoaine. Kaasumaisten biopolttoaineiden käytön kehittyminen Biokaasun tankkausasemaverkoston arvel- laan laajenevan voimakkaasti kaasun kysynnän lisääntyessä ja myös EU:n puh- taiden polttoaineiden strategian ja direk- tiiviehdotuksen myötä. Direktiiviehdo- tuksessa paineistetun maakaasun (CNG) tankkausasemien välimatka ei saisi ylittää 150 kilometriä vuonna Tämä tarkoit- taisi lukuisia uusia tankkausasemia ympäri Suomen. Tankkausasemaverkoston ke- 7

8 hittyminen loisi kysyntää myös biokaasun liikennekäytölle. Nesteytetyn maakaasun (LNG) yleistyminen laiva- ja tieliikenteessä lisää myös mahdollisuuksia biometaanin liikennekäytölle. Suomessa on tällä hetkellä noin kaasu- käyttöistä ajoneuvoa. Keski- Suomessa Kal- marin maatilan biokaasusta jalostettua bio- metaania on käytetty liikennepolttoaineena vuodesta 2002 lähtien, ja tällä hetkellä yli 200 autoilijalla on aseman tankkauskortti. Keski- Suomessa biokaasun liikennekäy- tön kasvua rajoittaa tankkauspisteiden puute, sillä nykyinen autokanta on yhden tankkauspisteen varassa. Kaatopaikkakaasun muodostuminen ja ominaisuudet Kaatopaikoilla biohajoavat jätteet muodos- tavat kaatopaikkakaasua vuosikymmeniä. Jätteiden hajoamisnopeuteen vaikuttavat esimerkiksi jätteiden ominaisuudet, jäte- täytön täyttötapa, ympäristötekijät ja nii- den myötä kehittyvät hajoamisolosuhteet. Suomessa kaatopaikkakaasua kerätään vuo- sittain yli sata miljoonaa kuutiota noin 40 talteenottolaitoksella. Vuonna 2016 voimaan tuleva orgaanisen jät- teen kaatopaikkakielto rajoittaa biohajoavi- en jätteiden kaatopaikkasijoitusta, jolloin kaatopaikkakaasuja muodostuu entistä vä- hemmän. Siitä huolimatta kaatopaikkakaa- sua riittää vielä vuosikymmeniksi sähkön- ja lämmöntuotantoon. Se on myös mahdolli- nen raaka- aine liikennepolttoaineiden val- mistukseen. Vanhimmat kaatopaikkakaa- sun keräysjärjestelmät ovat olleet käytössä luvulta alkaen, ja edelleenkin niiden avulla voidaan saada käyttöön merkittäviä määriä kaasua. Mustankorkealla kerätyn kaatopaikkakaa- sun metaanipitoisuus oli noin 54 prosenttia ja hiilidioksidipitoisuus noin 37 prosenttia. Lisäksi kaasu sisälsi typpeä noin kymmenen prosenttia sekä vähäisessä määrin happea, rikkivetyä ja orgaanisia piiyhdisteitä (silok- saaneja). Suomenojan jätevedenpuhdistamon mädättämökaasun jalostuslaitos, jolla tuotetaan liikennepolttoaineeksi soveltuvaa kaasua maakaasuverkkoon. Mustankorkealla kerätyn metaanin mää- rä oli keskimäärin kuutiota tuntia kohden vuosina Tämä vastaa hyödynnettävänä energiana noin 18 giga- wattituntia vuodessa. Määrä olisi riittävä vä- hintään tuhannen henkilöauton vuositar- peeseen, ja sen energiasisältö vastaisi 1,8 miljoonaa litraa diesel- öljyä. Liikennebiokaasun laatuvaatimukset Biokaasun liikennehyötykäytön laatustan- dardeja on asetettu esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, mutta ei vielä Suomessa. Yhtenäisiä kriteerejä laaditaan parhaillaan. Käytännössä kaatopaikkakaasu on jalostet- tava vähintään yli 90 prosentin metaanipi- toisuuteen. Jalostetussa kaatopaikkakaa- sussa jäännöksenä esiintyvä hiilidioksidi ja typpi eivät pieninä pitoisuuksina haittaa liikennehyötykäyttöä, mutta ne alentavat kaasun energiasisältöä. Kaatopaikkakaa- sut voivat sisältää myös rikkiyhdisteitä ja siloksaaneja sellaisina pitoisuuksina, että myös niiden puhdistusta edellytetään. Rik- kiyhdisteet aiheuttavat korroosiota ja silok- saanipitoisten kaasujen poltto muodostaa moottoreihin piioksidia, mikä lisää mootto- reiden kulumista. Biokaasun jalostusteknologiat Biokaasun jalostukseen liikennepolttoai- neeksi voidaan käyttää useita menetelmiä. Kaatopaikkakaasun ominaisuudet, kuten typpipitoisuus, voivat rajoittaa joidenkin ja- lostusteknologioiden soveltuvuutta. Korkeapaineiseen vesipesuun soveltuvat teknologiat ovat investointi- ja käyttökus- tannuksiltaan kustannustehokkaita ja ylei- sesti käytettyjä. Korkeassa paineessa hiilidi- oksidi ja rikkivety sekä muut epäpuhtaudet liukenevat veteen metaania paremmin ja 8

9 TUTKIMUS Biokaasun tankkausasema Ruotsissa. Useissa kaupunkikohteissa biokaasun käyttö liiken- nepolttoaineena on aloitettu sitouttamalla paikallisliikenne biokaasun käyttöön. jäljelle jää metaania. Vesiabsorptioon pe- rustuvissa menetelmissä ei käytetä kemi- kaaleja ja katalyyttejä, mitä voidaan pitää etuna. Toisaalta vesipesulla ei voida poistaa typpeä ja esimerkiksi kaasun typpipitoisuu- den ollessa kymmenen prosenttia vähenee puhdistetun kaasun metaanipitoisuus noin 20 prosentilla. Kaasun metaanipitoisuutta voidaan nostaa myös poistamalla hiilidioksidi ja muut epä- puhtaudet fysikaalisesti tai kemiallisesti. Esimerkiksi PSA- (Pressure Swing Adsorpti- on) ja kryoteknologia mahdollistavat myös typen poiston kaasuvirrasta. PSA- teknologiaa käytetään kaatopaikka- kaasujen jalostukseen muun muassa Kana- dassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Toteu- tetut laitokset ovat suurehkoja, esimerkiksi Kanadassa olevalla jalostuslaitoksella kä- siteltävä raakakaasuvirtaama on noin neljä tuhatta kuutiota tunnissa. Tätäkin suu- rempi laitos, kapasiteetiltaan noin kuutiota tunnissa, on valmisteilla Rio de Janeiroon Brasiliaan. Kryogeenisessa menetelmässä kaasun si- sältämiä komponentteja ja epäpuhtauksia erotellaan eri lämpötiloissa. Menetelmän etuja ovat tuotetun metaanin puhtausaste, nestemäinen muoto (LBG) sekä sivutuot- teena saatava nestemäinen hiilidioksidi. Prosessissa ei tarvita kemikaaleja. Ruotsissa käyttöönottovaiheessa olevien kryogeenis- ten laitosten käynnistyminen on viivästy- nyt suunnitellusta, mutta esimerkiksi Hol- lannissa on kryoteknologiaan perustuva mädättämö- ja kaatopaikkakaasujen jalos- tuslaitos ollut toiminnassa vuodesta 2012 alkaen. Kaasun jalostuksen ja jakelun liiketoimintapotentiaali Kaatopaikkakaasusta on jalostettavissa lii- kennekäyttöön soveltuvaa polttoainetta. Jy- väskylän Mustankorkean kaatopaikkakaa- sun jalostukseen soveltuvia teknologioita olisivat esimerkiksi PSA- ja kryoteknologia. Vesiabsorptioon perustuva kaasunjalostus on myös mahdollista, mutta se edellyttää raaka- kaasun typpipitoisuuden hallintaa, mikä saattaisi johtaa kerätyn kaatopaikka- kaasun määrän rajoittamiseen. Mustankorkealta kerätyn kaatopaikkakaa- sun energiasisältö vastaisi vähintään tu- hannen henkilöauton vuosikulutusta, ja sillä olisi korvattavissa noin kaksi miljoonaa litraa perinteisiä nestemäisiä polttoaineita vuodessa. Suurin toiminnan haaste on kui- tenkin järjestää riittävä kysyntä ja kulutus kaasumaiselle polttoaineelle. Liiketoiminnan käynnistämiseksi sidosryh- mien tulisi sitoutua investoimaan autohan- kintoihin, esimerkiksi paikallisliikenteen linja- autoihin, tai turvaamaan kulutusta muutoin, sillä yksityisautoiluun perustu- van kulutuksen kasvu ei toteutune riittävän nopeasti. Tehdyn selvityksen perusteella kaatopaikkakaasun jalostus- ja jakeluliike- toiminnan perustaminen edellyttää melko laajaa, tasoltaan noin kymmenen gigawat- titunnin (±20 %) vuosikulutusta. Liiketoi- minnan lähtökohdista keskeistä olisi perus- taa liiketoiminta laajapohjaiseen jalostusta ja jakelua hoitavaan osakeyhtiöön. Liiketoiminnalliseen onnistumiseen vaikut- tavat muun muassa tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen, raaka- aineen hintakehitys, yhteistyökumppaneiden sitoutuminen ja ja- lostus- ja jakelukustannusten muodostumi- nen sekä lopputuotteen myyntihinta. Tässä kokoluokassa Mustankorkean kaasunjalos- tuksen ja jakelun toteuttaminen edellyttäisi noin kolmen miljoonan euron investointia, ja jalostettu kaasu pitäisi myydä täysimää- räisesti kaasumarkkinoiden nykyhintata- solla. Tällöin liiketoiminnan kannattavuus olisi hyvä, ja se mahdollistaisi kaasun jalos- tus- ja jakeluliiketoiminnan kolmen tai nel- jän vuoden takaisinmaksuajalla. LÄHTEET Petersson ja Wellinger Biogas Upgrading Technologies Developments and Innovations. upgrading_rz_low_final.pdf de Hullu, J., Maassen, J.I.W., van Meel, P.A., Shazad, S., Vaessen, J.M.P Comparing Different Biogas Upgrading techniques. University of Eindhoven. Liikennebiokaasua Jyväskylään hanke toteutettiin vuosien aikana. Rahoittajina olivat Keski-Suomen liitto, Mustankorkea Oy, Gasum Oy, Ramboll Finland Oy ja Total Kiinteistöpalvelut Oy. 9

10 KIERRÄTYS TEKSTI: KATJA MOLIIS JA TUULI MYLLYMAA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE MATERIAALIEN KIERRÄTYKSEN AJANKOHTAINEN HAASTE: pysyvät orgaaniset yhdisteet Vaikka vaarallisimmiksi todettujen pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP) val- mistusta ja käyttöä on rajoitettu, niitä esiintyy edelleen monissa ennen rajoituksia valmistetuissa tuotteissa. POP- asetus rajoittaa POP- yhdisteitä sisältävien jätteiden kierrätystä. Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) hajoavat hitaasti ympäristössä ja voivat kulkeutua kauas päästölähteestä. Rasvaliukoisina yhdisteet rikastuvat ravintoketjussa ja varastoituvat elimistön rasvakudokseen. Ne ovat vakava haitta ympäristölle ja ihmisen terveydelle jo pieninä pitoisuuksina. Vaarallisimmiksi todettujen yhdisteiden valmistusta ja käyttöä on rajoitettu kansainvälisellä Tukholman yleissopimuksella ja EU:n POP-asetuksella. Rajoituksista huolimatta POP-yhdisteitä esiintyy edelleen monissa ennen rajoituksia valmistetuissa tuotteissa. Jätehuollon kannalta ajankohtaisia ovat etenkin kielletyt bromatut palonestoaineet, joita esiintyy käytöstä poistetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, romuajoneuvoissa, tekstiileissä ja huonekaluissa sekä rakennusja purkujätteissä. POP-asetus rajoittaa POPyhdisteitä sisältävien jätteiden kierrätystä Haitalliset palonsuoja-aineet keskeinen jätehuollon ongelma EU:ssa POP-asetus sääntelee kaiken kaikkiaan 23 eri POP-yhdisteen valmistusta, käyttöä, markkinointia ja jätehuoltoa. Käytännössä kaikkia rajoitettuja yhdisteitä esiintyy jätteissä. Jätehuollossa eniten päänvaivaa aiheuttavat bromatut palonsuoja-aineet. Kyseessä on orgaaninen palonestoaineryhmä, jonka terveys- ja ympäristöhaittoihin havahduttiin 1990-luvulla. Näistä vaarallisimpia ovat polybromatut difenyylieetterit, eli tuttavallisemmin PBDE-yhdisteet. Neljä yhdistettä on lisätty Tukholman sopimukseen vuonna Haitalliseksi on myöhemmin varmistunut myös yksi paljon käytetyistä palonsuoja-aineista, jota esiintyy etenkin rakennuseristeiden raaka-aineissa. Ainetta löytyy myös joistakin pakkausmateriaaleista. Kyseinen aine, heksabromosyklododekaani (HBCD), lisättiin kiellettyjen yhdisteiden listalle keväällä Sopimusta voidaan jatkossakin täydentää uusilla yhdisteillä. EROTTELU ENNEN KIERRÄTYSTÄ Tukholman sopimuksen viidennen osapuolikokouksen kantana on, että POP-yhdisteitä sisältävät materiaalit pitäisi tunnistaa ja erotella muusta jätevirrasta ennen kierrätystä. KUVA: SCANSTOCKPHOTO Jätehuoltosäännökset kieltävät POP-yhdisteiden kierrättämisen Kiellettyjä yhdisteitä esiintyy jätteiksi tulevissa tuotteissa jopa vuosikymmenien viiveellä, koska osalla tuotteista on pitkä käyttöikä. Korkeita pitoisuuksia on mitattu sähkö- ja elektroniikkaromussa, romuajoneuvoissa, tekstiilijätteissä, käytöstä poistetuissa huonekaluissa ja rakennus- ja purkujätteissä. Näiden jätteiden kierrättäminen sellaisenaan uusiomateriaaleiksi jatkaa POP-yhdisteiden kiertokulkua, mikäli aineita ei poisteta jätteistä ennen materiaalien kierrätystä. POP-asetuksen jätehuoltovelvoitteet eivät koske kaikkia yhdisteitä, eikä kaikille aineille ole säädetty raja-arvoja. Komissio on ilmoittanut antavansa ehdotuksen uusista yhdisteistä ja raja-arvoista vielä tämän vuoden aikana. Mikäli suunnitellut raja-arvot vahvistetaan, käytännössä uudet raja-arvot tulevat ylittymään kaikissa niissä materiaaleissa, joihin yhdisteitä on tarkoituksella lisätty. Tällaiset jätteet tai tarkkaan ottaen niiden POP-sisältö on siis asetuksen mukaan jatkossa tuhottava tai muunnettava palautumattomasti. 10

11 EU:N POP-ASETUKSEN JÄTEHUOLTOSÄÄNNÖKSET Asetuksen 850/2004/EY 7 artiklan mukaan POP-jätteet tulee käsitellä siten, että jätteissä oleva POP-sisältö tuhotaan tai muunnetaan palautumattomasti. POP-jätteiden käsittelyä ei voida sallia menetelmin, jotka voivat johtaa suoraan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, hyödyntämiseen, vaihtoehtoiseen käyttöön tai kuljettamiseen maan rajojen yli. Kirjallisuusselvitys käynnissä Suomen ympäristökeskus (SYKE) kartoittaa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa haasteita, joita yhdisteet asettavat jätehuollolle ja etenkin muovin kierrätykselle. Lisäksi kerätään kokemuksia muista EU-maista. Hankkeessa keskitytään sähköja elektroniikkaromuun, romuajoneuvoihin ja rakennus- ja purkujätteisiin. On mahdollista, että jätehuollon toimijoiden on päivitettävä nykyisiä kierrätys- ja jätehuoltoprosessejaan lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseksi. Suomessa jätteille on tehty vähänlaisesti mittauksia POP-yhdisteiden pitoisuuksista. Pitoisuustutkimuksia olisi syytä tehdä jatkossa lisää. Tieto auttaisi arvioimaan tarpeellisia toimenpiteitä. POP-ASETUKSEN LIITTEIDEN UUDISTUS EU säätänee loppuvuoden 2013 aikana uudet raja-arvot muun muassa palonsuoja-aineina käytetyille bromidifenyylieettereille (tetra-, penta-, hepta- ja heksabde) sekä pintakäsittelyaine perfluorioktaanisulfonihapolle (PFOS) johdannaisineen. Jätehuoltovelvoitteet ulotetaan koskemaan myös lyhytketjuisia klooriparafiineja (SCCP) ja polykloorattuja naftaliineja (PCN). Uudistus astunee voimaan vuonna 2014 ja sitoo sellaisenaan Suomea. 11

12 HYÖTYPALAT TIEDEKESKUKSET VÄLITTÄVÄT EU:LLE KANSALAISTEN NÄKEMYKSIÄ JÄTEHUOLLOSTA Euroopan kansalaiset vaikuttavat ensimmäistä kertaa suoraan EU:n tutkimuslinjauksiin. Tämän mahdollistaa Euroopan komission rahoittama uraauurtava kuulemisten sarja, jonka toteuttivat tiedekeskukset ja -museot 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Tiedekeskus Heureka Vantaalla toteutti hankkeen Suomessa. EU:n rahoittama Views, Opinions and Ideas of Citizens in Europe on Science (VOICES) -hanke oli vuoden kestävä Euroopan laajuinen kansalaisten kuuleminen, jossa tuhat kansalaista tutki yhdessä jätteiden käyttöä resurssina. Euroopan komissio määrittää kuulemisen tulosten perusteella kaupunkijätteen käsittelyä koskevan tutkimuksen ensisijaiset tavoitteet. VOICES-projekti osoittaa, että ihmiset voivat kokoontua käsittelemään yhteiskuntaa koskevia tärkeitä asioita tiedekeskuksissa ja museoissa, sanoo Euroopan tiedekeskusliiton Ecsiten projektipäällikkö Marzia Mazzonetto. Yhdistämällä kuulemisen tulokset tutkimuslinjauksiin EU varmistaa, että kansalaisten mielipiteet otetaan huomioon. Heurekassa hanke toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna keväällä KUVA: SCANSTOCKPHOTO Vuoden 2014 asuntomessut järjestetään Jyväskylässä, Äijälänrannassa. Messuorganisaatio ja kaupunki ovat panostaneet asuntomessuhistorian kattavimpaan rakennusaikaiseen jätehuoltoon. Alueelle on järjestetty jätteiden lajittelupiste, missä on ennätysmäärä jätelavoja eri jätteille. Messualueen jätehuollosta huolehtii Mustankorkea Oy. Jätehuoltoalue on mallinnettu Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen lajittelupihan pohjalta. Lisäksi on otettu huomioon messuorganisaation tarpeet ja tilarajoitukset, kertoo Mustankorkean viestintä- ja ympäristöpäällikkö Piia Aho. VOICES-haastattelujen mukaan Euroopan kansalaiset pitävät ensisijaisen tärkeinä 100-prosenttisesti kierrätettäviä ja biohajoavia pakkauksia, uusia kotitalousjätteiden kierrätystä helpottavia tekniikoita ja energian tuottamista jätteitä polttamalla. Kansalaiset keksivät myös innovatiivisia ideoita kuten älyroskiksia kierrättämiseen ja ehdottivat uusia suuntia Euroopan jätehuollon tutkimukselle. Euroopan komissio etsii jatkuvasti tapoja lähentää Eurooppaa ja sen kansalaisia ja haluaa saada tutkimuksen ja tutkimustulokset vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin ja odotuksiin entistä paremmin, sanoo Gilles Laroche, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston etiikkaan ja sukupuoleen liittyvien kysymysten yksikönpäällikkö. Tiedekeskukset ja -museot ovat ainutlaatuisia rajapintoja, joiden avulla tutkijat ja päätöksentekijät voivat olla yhteydessä kansalaisiin. VOICES-pilottihanke tarjosi Euroopan kansalaisille ainutlaatuisen ja ennennäkemättömän tilaisuuden vaikuttaa Horizon ohjelman tutkimuksen tavoitteisiin. ASUNTOMESSUILLA SATSATAAN RAKENNUSAJAN JÄTEHUOLTOON Rakentajat ovat ottaneet lajittelupisteen hyvin vastaan ja noudattaneet lajitteluperiaatteita kiitettävästi, kertoo Jyväskylän Asuntomessujen projektipäällikkö Anu Hakala. Jätteiden tehokas lajittelu paikan päällä nopeuttaa rakentamisprosessia. Jätehuolto on toiminut loistavasti rakentamisen aikana. Aikaa ei ole tarvinnut varata erikseen jätteen poisviennille, kertoo Heidi Luck, joka on rakennuttamassa alueelle taloa, jossa ekologisuus ja kierrätttäminen yhdistyvät kestävyyteen ja ajattomuuteen. Luckin mielestä keskitetty jätteenkäsittely työmaalla lisää rakentamisen ekologisuutta, kun jätekuormia kuljetetaan käsiteltäväksi isoissa erissä eikä yksittäin jokaisen rakentajan toimesta. Toivottavasti tällainen käytäntö yleistyy muillakin rakenteilla olevilla alueilla, toivoo Luck. Suomalainen keskusteluryhmä kokoontui Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. NIMITYKSIÄ EKOKEM: DI Mari Puoskari on nimitetty Ekokem-konsernin yhteiskuntasuhteista ja strategisesta suunnittelusta vastaavaksi johtajaksi alkaen. Tehtävässään hän vastaa konsernin ulkoisesta viestinnästä, toimintaympäristö- ja liiketoimintatiedon hallinnasta sekä yhteiskuntavastuun koordinoinnista. Puoskari on Ekokem-konsernin johtoryhmän jäsen. Mari Puoskari on kemiantekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt kestävän kehityksen liiketoiminnan johtajana ja yritysvastuujohtajana CGI Suomi Oy:ssä (entinen Logica) sekä strategiakonsulttina BearingPoint Management Consulting Oy:ssä. Puoskari (vihr.) on Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. KUUSAKOSKI: Kuusakoski Oy:n hallitus on nimittänyt KTM Atte Kekkosen, 38, yhtiön toimitusjohtajaksi alkaen. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa Taito Capital Partners Oy:n ja Sontek Oy:n toimitusjohtajana sekä Kuusakoski Group Oy:n johdon neuvonantajana. Atte Kekkonen on hallituksen jäsen Teknos Group Oy:ssä. Kuusakoski Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi alkaen on valittu Veikko Kuusakoski. Hän jatkaa edelleen myös Kuusakoski Group Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Alteams Oy:n hallituksen jäsenenä. Edellinen puheenjohtaja Olli Vaartimo jatkaa hallituksen jäsenenä Kuusakoski Oy:ssä, Alteams Oy:ssä sekä Kuusakoski Group Oy:ssä. RAMBOLL: KTM Tomi Tanninen aloitti Ramboll Finland Oy:n uutena talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä lokakuussa. Tanninen vastaa Rambollin talouden kokonaisvaltaisesta hallinnasta ja osallistuu yrityskauppojen valmisteluun. Tanninen siirtyi Rambolliin Altiasta, jossa hän toimi talous- ja rahoitusjohtajana vuodesta Tätä ennen Tanninen työskenteli Pauligilla erilaisissa taloushallinnon johto- ja kehitystehtävissä lähes 15 vuoden ajan. 12

13 HYÖTYPALAT PIETARIN KAUPUNKI LUOTTAA SUOMALAISEEN EKO-OSAAMISEEN Lokakuun alussa järjestettiin Pietarin kansainvälinen innovaatiofoorumi kattoteemanaan Innovatiivisista alueista kohti innovatiivista Venäjää. Green Net Finland ry osallistui foorumin järjestämiseen ja tasoitti esiintymisellään tietä suomalaisyritysten cleantech-viennille. Varsinainen lähtölaukaus suomalaisen eko-osaamisen viennille oli Innovaatiofoorumin tapahtumien yhteydessä allekirjoitettu yhteistyösopimus Green Net Finlandin ja Pietarin kaupungin asunto-omistajien yhdistyksen välillä. Yhteistyön painopistealueena tulee olemaan energia- ja ekotehokkuus kaupunkiympäristössä. Tarkoituksena on muodostaa Pietarin alueen cleantechklusteri, mille Pietarin hallinto on jo näyttänyt vihreää valoa. Suomalaisyritykset ovat jo päässeet esittelemään toimintaansa Green Net Finlandin ja Pietarin kaupungin asuntoomistajien yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, jossa yrityksille tarjoutui mahdollisuus luoda suoria kontakteja Pietarin kaupungin päättäjiin ja verkottua venäläisten sekä norjalaisten toimijoiden kanssa. Tapahtumat ovat osa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa hanketta Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä (ESYLEP), jonka osaprojektia Green Net Finland toteuttaa. POHJOISMAINEN JULKAISU ALKUTUOTANNON RUOKAHÄVIKISTÄ Vaikka ruokaa heitetään pois kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa, alkutuotannon hävikin suuruudesta on tähän asti ollut puutteellisesti tietoa. Pohjoismaisessa hankkeessa kartoitettiin viiden tavallisen tuoteryhmän maidon, sianlihan, porkkanoiden, sipulin ja perunoiden hävikkiä. Hankkeessa oli mukana edustajia Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. KUVA: SCANSTOCKPHOTO KUVA: SCANSTOCKPHOTO Tulosten mukaan ruokaa hukataan paljon jo alkutuotannossa. Maidon ja sianlihan hävikillä on suurin vaikutus sekä viljelijöiden talouteen että ilmastoon, vaikka porkkanoiden, perunoiden ja sipulin hävikki on prosentuaalisesti suurempi. Julkaisu Kartläggning av matsvinnet i primärproduktionen on ladattavissa ilmaiseksi nettisoitteesta: VIHREÄ LIIKETOIMINTA, TUTKIMUS JA INNOVAATIO POLLUTEC HORIZONS -MESSUJEN KESKIÖSSÄ Pariisissa järjestetään joulukuuta 2013 cleantech-sektorin, energia-alan ja kestävän kehityksen erikoisnäyttely. Pollutec Horizons tuo yhteen kaikki keskeiset talouden vihertämiseksi toimivat tahot ja esittelee alan määräysten ja teknologian tuoreimmat uutuudet. Näyttelyn teemoina ovat tänä vuonna Kestävä kaupunki, Kestävä teollisuus sekä Kestävä terveys. Le CleanTech -seminaareissa ja istunnoissa keskitytään tänä vuonna älykkäisiin verkkoihin ja älykkääseen kaupunkiin. Enterprise Europe Networkin ja Pariisin Ile de France -alueen kauppakamarin järjestämillä Green Business Meetings -tapaamisilla teemoina on ilmasto, cleantech ja energia. Lisäksi Pollutec Horizons esittelee Ruotsin, Norjan ja Etelä-Korean cleantech-sektoria. Messuille odotetaan näytteilleasettajaa ja kävijää ympäri maailman. PALKITTUJA VUODEN HYÖTYKÄYTTÖTEKO, YMPÄRIS- TÖHENKILÖ JA YMPÄRISTÖYRITYS Ympäristöyritysten Liitto on myöntänyt Vuoden Hyötykäyttöteko palkinnon Espoon kaupungille kierrätysmateriaalien käytön edistämisestä maanrakentamisessa. Espoon kaupunki on ensimmäinen kaupunki Suomessa, jossa kierrätysmateriaalien käyttö mainitaan hankintaohjeistuksessa. Tämä on mahdollistanut kierrätysmateriaalien, kuten betonimurskeen, hyödyntämisen kaupungin maarakennusurakoissa. Kierrätysmateriaalien käytöllä Espoo on säästänyt satoja tuhansia tonneja luonnonkiviaineksia ja saavuttanut merkittäviä taloudellisia säästöjä urakoissaan. Ennakkoluuloton asenne on mahdollistanut muun muassa betonin kierrätyksen koko pääkaupunkiseudun alueella. Kyseessä on merkittävä askel kierrätysmateriaalien käytössä maarakentamisessa. Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinto myönnetään osoituksena huomattavasta ympäristöhuoltoalalla toteutetusta jätteiden tai uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvästä innovatiivisesta ratkaisusta. Palkinnolla halutaan kannustaa ja rohkaista ympäristöhuollossa ratkaisuihin, joilla voidaan tehostaa materiaalien uudelleenkäyttöä sekä vähentää koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Vuoden 2013 Ympäristöhenkilöksi on valittu Mikko Talola. Hän on toiminut alalla jo usean vuosikymmenen ajan ja edustanut Suomea monessa kansainvälisessä ja kansallisessa foorumissa. Tällä hetkellä hän toimii kierrätyspolttoainejärjestön puheenjohtajana. Vuosittain jaettavalla tunnustuksella Ympäristöyritysten Liitto haluaa tuoda esiin ympäristöhuoltoalan monipuolisia työtehtäviä sekä antaa tunnustusta työtään esimerkillisesti hoitaville ja aktiivisesti kehittäville henkilöille. Vuoden Ympäristöyritys palkinnon sai tänä vuonna 40 vuotta täyttänyt RL-Huolinta Oy. Yritys edustaa hienosti paikallista palvelutoimijaa jo toisessa polvessa. Vuosittain jaettavalla Vuoden Ympäristöyritys -tunnustuksella liitto haluaa antaa tunnustusta alaa aktiivisesti kehittäville yrityksille 13

14 JÄTEMIINUS KUVITUS:TIINA MADISSON Nyt roskapusseilla kulissit kuntoon - tä syistä käyntiä kutsutaan roskahuoltopäiviksi. Jätepuolto- yhdistyksen kummitäti Donna Auni Länsilunti kävi perimäs- sä maksuja alan toimijoilta. Roskahuoltopäivillä piti taas rampata uusien paikallisjuttu- jen perässä, vaikkei Mansessa ole mitään uutta keksitty sitten mustamakkaran. Kovasti kuitenkin esittelivät jotain maa- myyrien metrotunneleita. Kerrassaan nerokasta ekotoimin- taa on pistää elukat julkisen liikenteen käyttäjiksi ja asukkaat ruokkimaan niitä. Myyrien metrotunneleissa on putkikulje- tus ruoka- eli roskapusseille. Putkikuljetukset ovat old school - kamaa. Jätelain etusika- järjestys on tuonut tilalle savupiiput ja ilmanvaihtohormit. Savupiiput otetaan uudelleenkäyttöön ja roskapussit heitel- lään jätesingolla piippua pitkin taivaalle. Taivaalta löytyykin uuden teknologian myötä monenlaisia pilvipalveluita. Kaato- paikkapilvi tuo kaivatun ongelmanratkaisun penkka- asetuk- sen pykäliin ja pukamiin. Räjähdysmäinen plagiointi on levinnyt roskapussiini asti. Ai- noa keino tämän karimekkomaisen toiminnan estämiseksi on tuotteistaa laaja valikoima valmiita roskapusseja uusavut- tomille ja laiskoille. Saletisti tekin viette illan hämärissä häpeillen Eurohopper- ja Rainboy- pakkauksia täyteen sullotut Valintaladon ja Liiterin roskapussit jätekatokseen. Jo huomenna huolenne ovat pois- sa, kun tilaatte Luisuvuitton- kassin, jonka sisältö on huolel- lisesti valittu kalleimmista tyhjistä pakkauksista. Mukana on Tölkki & Köppänän, Huuko Pomon ja Jori Armaan pakkauk- sia. Kassin hinta on ainoastaan 900 euroa + ehkä vähän alvia päälle. Löytyypähän naapurin Fyrkmanin kanssa pikkujutel- tavaa kuussatasen vieressä. Vappuna normiteekkareista erottautumiseen kannattaa hankkia maatuva pioska. Valmis pioska on täytetty kaviaaril- la, viiriäisen munankuorilla ja krapulahimapitsalla. Heikom- massa juhlakunnossa olevat teekkarit puetaan valmiiksi pios- kahaalariin. Näin Ullanlinnan mäelle sammuneet voi jättää kätevästi paikoilleen maatumaan. Moni on kyllä maatunut Otaniemeenkin. Fiksumpi teekkari (eli se yksi 1994 vuosi- kurssilainen) voi taitella mobiili- Häpystä biojätepussin ja täyttää sen sillin ruodoilla ja sappinesteillä. Perheroskapussi on tuotteistettu kiireisille lap- siperheille, jotka haluavat pitää kulissit kunnos- sa. Kassin roskasisältö on ympäristöjärjestöjen, lastensuojeluliiton, terveysviranomaisen, turmatekniikka- keskuksen ja Posion perinnetanhuyhdistyksen hyväksymä. Ei enää naapureiden paheksuvia katseita roskapussireissulla. Jätemiinus- reportteri Katkarapu 14

15 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla nimi sähköposti organisaatio kotiosoite työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Engineering Oy Ab Cross Wrap Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Econet Oy Ekokem Oy Ab Ekorosk Oy Ab Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Eurofins Scientific Finland Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Hansa-Machines Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jasto Oy Jyväskylän Kaupunki Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oy Liedon kunta, Kisällikellari Logica Suomi Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy Odoroff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pafe Oy PakkausalanYmpäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Preseco Oy Procofin Oy Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy SER-Tuottajayhteisö ry SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti/Suoma Oy VTT Vectos Oy WEG - Oy Wise Engineering Group Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy Ympäristöyritysten liitto ry 15

16 TAPAHTUMAKALENTERI2014 OPINTOMATKA HOLLANTIIN Lisätietoja: ISWA SOLID WASTE WORLD CONGRESS SAO PAULOSSA, BRASILIASSA 28. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT HELSINGISSÄ

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta Jouni Lind Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus (ABB, Ensto, Murata Electronics, Vacon, Vaisala...) Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

RAKSA Foorumi 2014. Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari

RAKSA Foorumi 2014. Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari RAKSA Foorumi 2014 Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Juha Salmi, toimitusjohtaja, Suomen Asuntotietokeskus Oy 13.05 Rakennetun ympäristön elinkaari -

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Helena Dahlbo, SYKE 5.6.2013 Poistotekstiiliseminaari Forssa Tekstiilijätemäärät kasvussa Lyhytikäinen muoti, heikkolaatuiset vaatteet Tekstiilien

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

JÄSENLEHTI 4 2012 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

JÄSENLEHTI 4 2012 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY JÄSENLEHTI 4 2012 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY SISÄLTÖ 4 2012 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 JHY tiedottaa 5 Hovioikeuden tuomio 6 Jätehuoltopäivät 7 Pääartikkeli: Jätealan lainsäädäntö

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN 10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN Suomen poistotekstiilit ry Puheenjohtaja Helena Käppi 040-5899 300, kuisma72@gmail.com Yhdistys rekisteröity 4 / 2012 Kuluttajalähtöinen

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 Voiko ilmastonmuutosta hillitä jätteenkäsittelyn avulla? Helka Linna, toimitusjohtaja Jupiter-säätiö 1 Jupiter-säätiön tarkoitus työllistää nuoria,

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten cv:t

Hallituksen jäsenten cv:t Hallituksen jäsenten cv:t Maire Ahopelto Maire Ahopelto on 54-vuotias terveystieteiden maisteri. Ahopelto toimii Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtajana sekä sairaanhoitopiirin johtajana.

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Jäteplus. Tahtoa on, tehoa tarvitaan! Ilmoittaudu Oulun kevätpäivään! TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS: Kiinnostaako ISWA?

Jäteplus. Tahtoa on, tehoa tarvitaan! Ilmoittaudu Oulun kevätpäivään! TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS: Kiinnostaako ISWA? JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI 1 2014 Jäteplus TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS: Tahtoa on, tehoa tarvitaan! Ilmoittaudu Oulun kevätpäivään! Kiinnostaako ISWA? JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot