JÄSENLEHTI JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

2 SISÄLTÖ Tässä numerossa: 3 Pääkirjoitus 4 JHY tiedottaa 5 Jätehuoltopäivillä vilkasta keskustelua 6 Tapasimme Esa Mäkelän 7 Pääartikkeli: Liikennepolttoainetta kaatopaikkakaasusta 10 POP-asetus rajoittaa kierrätystä 12 Hyötypalat 14 JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Tapahtumakalenteri 2 KUVA: SCANSTOCKPHOTO

3 PÄÄKIRJOITUS Ei liikaa sillisalaattia, kiitos! Valtakunnan hallitustasolta alkaen katsotaan, että yksi Suomen menestystekijä tulevaisuudessa on Cleantech-toimiala. TEM katsoo laatimassaan Cleantech-strategisessa ohjelmassa, että vahva toimiala kotimaassa luo merkittävää vientiä ja toimiala vahvistuu entisestään. Cleantechissämme yhtenä merkittävänä alueena on materiaali- ja energiatehokkuuteen tähtäävät tuotteet, prosessit ja palvelut jätehuolto ja kierrätys mukaan lukien. Nimensä mukaisesti Cleantech painottuu teknologioihin ja siten toimialan jatkuva kehittäminen edellyttää vahvaa panostusta sitä palvelevaan tekniseen tutkimukseen ja koulutukseen. Itse alan peruskoulutuksen saaneena sekä nuorempia kollegoita rekrytoineena olen päässyt kohtalaisen pitkään seuraamaan koulutuksen sisällön kehitystä. Huomioni olen kiinnittänyt seuraaviin asioihin: Parikymmentä vuotta sitten alettiin kouluttaa ympäristöalan (yleisiä) asiantuntijoita. Ympäristöasioiden merkityksen jatkuvasti kasvaessa oli selvää, että alan osaajia tarvittiin huomattavasti aikaisempaa enemmän. Ympäristöasiantuntijan koulutus on kattanut runsaasti aihepiirejä, joiden katsotaan liittyvän ympäristöön. Kurssit ovat kukin korkeintaan muutaman opintoviikon laajuisia, eikä niistä useinkaan kerry mittavia kokonaisuuksia. Sillisalaattimainen koulutus ei kuitenkaan vähän spesifimmästä päättötyöstäkään huolimatta anna syvällistä oppia mistään osa-alueesta. KUVA: SIRJE STÉN Viime aikoina on puhuttu oman opinahjoni TKK:n (Aalto- yliopisto) koulutuksesta. Joidenkin tiedekuntien lähtökohta koulutuksen järjestämiseen on Laaja osaamispohja kantaa tulevaisuuteen. Osa DI-koulutuksesta käynnistyy nykyään parin vuoden yleisellä kandivaiheella, ja vasta maisterivaiheessa vaikkapa koneinsinööriksi (mullistavan kierrätyslaitteen suunnittelija) tai geoteknikoksi (sivukivialueen innovatiivisen, kustannustehokkaan pohjarakenteen suunnittelija) halajava pääsee itse asiaan. Sen lisäksi, että koulutuspohja saattaa jäädä turhan kevyeksi, turhautuminen alkuvaiheessa saattaa ajaa opiskelijan muualle. Kumpikin yllä esitetty liittyy mielestäni liialliseen koulutuksen generalisoitumiseen. On vaarana, että meille ei tuoteta riittävästi teknisen alan osaajia, joilla on tarvittava perusosaaminen kapeammista substanssiosaamisalueista muun muassa Cleantechin tarpeisiin. Olisiko Syväosaaminen kantaa tulevaisuuteen sittenkin parempi lähtökohta koulutukselle? Mielestäni melkein mikä tahansa erikoiskoulutuskin voi olla hyvä peruskoulutus silloin, kun vastavalmistuneesta ryhdytään koulimaan ympäristöasiantuntijaa. Sakari Salonen Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI Sähköposti: (mm. osoitteenmuutokset) LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI ISSN PÄÄTOIMITTAJA Auli Westerholm Ekokem Oy Ab PL RIIHIMÄKI puh auli.westerholm@ekokem.fi TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A Helsinki puh tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi TAITTO JA ULKOASU Tiina Madisson JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. 3

4 JHY tiedottaa KUULUMISIA SYYSKOKOUKSESTA Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidettiin Tampereella 9. lokakuuta Jätehuoltopäivien yhteydessä. Kokoukseen osallistui 18 yhdistyksen jäsentä. Puheenjohtaja Auli Westerholm kertoi kokouksessa Jätehuoltoyhdistyksen valinnasta ISWAn kansalliseksi jäseneksi sekä esitteli hallituksen laatiman toimintasuunnitelmaehdotuksen vuodelle Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman, jonka tavoitteina on kehittää toimintaa sekä syventää yhteistyötä ISWAn kanssa. Jätehuoltoyhdistyksen jäsenten on mahdollista esimerkiksi hakeutua ISWAn työryhmiin. Jätealan tutkimusta on jatkossa tarkoitus tukea jakamalla stipendejä stipendeihin on jatkuva haku, ja hallitus päättää niiden myöntämisestä. Yhdistyksen taloudenhoitaja Kari Wellman esitteli talousarvion vuodelle Normaalin toiminnan lisäksi budjettiin varattiin määrärahat yhdistyksen verkkosivu-uudistukseen sekä stipendeihin. Yhdistys vahvisti talousarvion ehdotuksen mukaisesti. Yhdistykselle valittiin puheenjohtaja sekä kaksi hallituksen jäsentä ja kaksi hallituksen varajäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi Puheenjohtajaksi valittiin Auli Westerholm, hallituksen jäseniksi Sakari Salonen ja Tuuli Myllymaa. Varajäseniksi valittiin Sirje Stén sekä Mika Horttanainen. Tilintarkastajiksi valittiin Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Karlin ja varatoiminnantarkastajaksi Margareta Wahlström. Yhdistyksen sääntömuutosehdotusta käsiteltiin ensimmäisen kerran viime kevätkokouksessa, jolloin niihin tehtiin muutama tarkennus. Syyskokouksessa uudet säännöt hyväksyttiin ja päätettiin rekisteröidä. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva, pitkäaikainen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Esa Mäkelä päätettiin kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi. Syyskokoukseen liittyvät aineistot ovat ladattavissa yhdistyksen nettisuilta extranetin puolelta kohdasta kokousaineistot. (Edellyttää kirjautumista tunnukset voit pyytää sähköpostitse osoitteella ISWA Lokakuussa pidetyssä ISWAn yleiskokouksessa Wienissä hyväksyttiin Jätehuoltoyhdistyksen hakemus ISWAn kansalliseksi jäseneksi. Kansallinen jäsenyys astuu voimaan ISWAn hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Rüdiger Siechau Saksasta, Bettina Kamuk Tanskasta ja Alexei Atudorei Romaniasta. VUODEN 2014 OPINTOMATKA Vuonna 2014 opintomatka suuntautuu Hollantiin. Oppaaksi matkalle on lupautunut suomalais-hollantilainen Nathan Gaseenbeek Rambollilta. Matkan ajankohta on Matkan hinta on 800 euroa. Mukaan mahtuu 20 Jätehuoltoyhdistyksen jäsentä. Ilmoittaudu Sakari Saloselle mennessä osoitteella KUVA: SCANSTOCKPHOTO Hallituksen kokoonpano 2014 Puheenjohtaja: Auli Westerholm Varapuheenjohtaja: Juha-Pekka Salmi Jäsenet: Risto Pohjanpalo, Mikko Ahokas, Sakari Salonen ja Tuuli Myllymaa Varajäsenet: Johanna Krabbe, Juha Uuksulainen, Sirje Stén ja Mika Horttanainen Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet HENKILÖJÄSENIKSI: Tuire Hämäläinen Pekka Kunnari, Stena Recycling Oy Johanna Routio, HSY Hagen Skirlo 4

5 JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Jätehuoltopäivien viestiseinä sai kiitosta Jätehuoltopäivät kiinnostivat yli 270 jätealan ammattilaista ja 21 näytteilleasettajaa. Keskustelu kävi vilkkaana viestiseinällä. 27. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät pidettiin Tampereella, Scandic Hotel Rosendahlissa lokakuuta. Jätehuoltopäivien teemoina olivat muuttuva lainsäädäntö, jätteen synnyn ehkäisyn uudet keinot ja tulevaisuuden jätehuolto. Jätehuoltopäivät avasi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kallio. Puhetta johti keskiviikkona Auli Westerholm ja torstaina Juha Uuksulainen Jätehuoltoyhdistyksestä. Tutkija Maria Ritola DEMOS Helsingistä (edessä vas.) visioi esityksessään, miten jätteen syntyä ehkäistään tulevaisuudessa. Vieressä myyntipäällikkö Tero Mursu BMH Technologystä. Uutena elementtinä Jätehuoltopäivillä oli viestiseinä, joka mahdollisti keskustelun myös puheenvuorojen aikana. Viestiseinälle oli mahdollista lähettää kommentteja ja kysymyksiä tekstiviesteillä, netin kautta tai vaikka tviittaamalla, ja se oli koko ajan näkyvissä. Luentojen lopussa puheenjohtaja esitti viestiseinän kysymyksiä puhujille, mutta myös perinteisiä yleisökysymyksiä kuultiin. Viestiseinään käytettiin ahkerasti, ja siitä saatiin kiittävää palautetta. Viestiseinän kautta tehtiin myös pikagalluppeja, joista selvisi muun muassa, että yli 40 prosenttia vastaajista edusti kunnallista tai julkista jätteisiin liittyvää organisaatiota. 63 prosenttia vastaajista ei pidä suunniteltu pakkausjätteen keräysverkostoa riittävänä, 69 prosenttia olisi valmis viemään jätteensä korttelikohtaiseen jätepisteeseen ja lähes puolet vastaajista lahjoittaa käytöstä poistamansa tekstiilit hyväntekeväisyyteen. Jätehuoltopäivien yleisö osallistui ahkerasti keskusteluun mobiililaitteiden välityksellä. Perinteiseen tapaan Jätehuoltopäivien ohjelmaan kuului myös ekskursio sekä illallinen. Ekskursiolla matkattiin Vuoreksen kaupunginosaan tutustumaan jätteiden putkikuljetusjärjestelmään. Illallisella julkistettiin Esa Mäkelän valinta Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi. Illallisella alkaneet keskustelut ja verkostoituminen jatkuivat vilkkaana vielä yökerhon puolellakin torstaiaamun pikagallupin mukaan keskiviikkoillan parhaana antina pidettiinkin pöytäkeskusteluja ja uusia tuttavuuksia. Suurin osa Jätehuoltopäivien luentomateriaaleista löytyy nettisivuiltamme PALAUTEKYSELYN VOITTAJAT Jätehuoltopäivien palautekyselyyn palauttaneiden kesken arvottiin kaksi Finnkinon kahdeksan elokuvalipun pakettia. Voittajat ovat: Katja Laitinen, Lassila & Tikanoja Oy, Hyvinkää Taina Pelkonen, UFF ry, Ypäjä Palkinnot on toimitettu voittajille. Väliajoilla verkostoiduttiin ja tutustuttiin näyttelyyn. 5

6 TAPASIMME TEKSTI: KATARIINA KRABBE Jätehuoltoalalla on käynnissä sukupolvenvaihdos Jätehuoltoyhdistyksen uusi kunniajäsen Esa Mäkelä jää eläkkeelle VTT:ltä huhtikuun alussa. JHY:n hallituksesta hän jättäytyy jo vuodenvaihteessa. Esa Mäkelä tuli VTT:lle tekemään diplomityötään toukokuussa vuonna Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta teknillisen biokemian diplomi-insinööriksi saman vuoden joulukuussa, minkä jälkeen hän on varusmiespalvelusta lukuun ottamatta työskennellyt VTT:llä. Aluksi hän työskenteli tutkijana. Jossain vaiheessa minusta oli tullut porukan vanhin, ja minusta tehtiin tiiminvetäjä. Tarkoitukseni oli kyllä väitelläkin, mutta oma tutkimustyö jäi vähemmälle, koska aina on vedetty hihasta muihin hommiin, hän kertoo. Jäteasiat kuuluivat toimenkuvaan alusta lähtien. Jäteasiat tulivat pinnalle juuri niihin aikoihin. Suomessa ei ollut ongelmajätelaitosta, ja VTT:ltä kysyttiin aina, kun jätteiden kanssa oli ongelmia. Silloin piti aina erikseen keksiä, mitä millekin jätteelle pitäisi tehdä. VTT on lailla määritelty asiantuntijaorganisaatio, joka tehtävänä on tuottaa puolueetonta tutkimusta. Aluksi jäteasioita hoidettiin samassa jaostossa ilmansuojelun kanssa, mutta vuonna 1993 jätetutkijoista tehtiin oma, aluksi kolmihenkinen ryhmänsä. Nykyään jäteryhmään kuuluu 15 henkilöä. Tutkimuksen pääpaino on siirtynyt jätteiden kierrätykseen. Aluksi tutkimme, mitä jätteistä liukenee ja estääkö se hyötykäyttöä. Nykyään tutkitaan erilaisia kierrätystekniikoita tai vaikkapa sitä, miten kännyköiden piirikorteista saisi harvinaisia metalleja irti mahdollisimman helposti ja edullisesti. Vuodesta 2006 Mäkelä on hoitanut myös asiakaspäällikön tehtäviä. Tiiminvetäminen on edelleen päävastuuni, lisäksi myyn alan tutkimusta. Kun ala oli nuori 1980-luvulla jätealalla työskenteli paljon nuoria, samaan ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä, joista monet tunsivat toisensa jo opiskeluajoista. Samat kaverit pyörivät alalla milloin missäkin tehtävässä, ja jäteasioissa törmättiin aina eri puolilla, Mäkelä muistelee. Nyt lähes kaikki ovat eläkkeellä tai kovaa vahtia sinne siirtymässä. Kun Jätehuoltoyhdistystä kokoonnuttiin perustamaan , Mäkelä oli yksi perustajajäsenistä. Tarkoituksena oli perustaa koulutukseen keskittyvä henkilöyhdistys, ei mikään etujärjestö. Jätehuoltopäivistä muodostuikin pian yhdistyksen tärkein identiteetti. Ekskursiot suuntautuivat aluksi kotimaahan. Ensimmäinen ulkomaanekskursio oli legendaarinen matka Leningradiin, mutta itse en ollut siellä mukana. Porukka oli nuorta, ja meno sen mukaista. Jäteala kiinnostaa yhä Esa Mäkelä on ollut yhdistyksen hallituksen jäsen vuodesta Puheenjohtajana hän toimi vuosina Aloittaessani hallituksessa perustajaporukka oli miltei kadonnut, eikä kokouksissa käynyt juuri kukaan. Jatkuvuuden kannalta onkin erittäin tärkeää, että hallitukseen valitaan aktiivisia ihmisiä. Myös nuorempia olisi hyvä saada mukaan. Esa Mäkelä piti kiitospuheen Jätehuoltopäivillä kunniajäseneksi valintansa johdosta. Jätehuoltopäivät ovat 2000-luvulla vakiintuneet nykyiseen muotoonsa: osanottajamäärä on kasvanut, ohjelma on tehty porukalla ja käytännön järjestelyistä on vastannut Tavicon Oy. Jätehuoltopäiviin ja niiden kehittämiseen kannattaa satsata edelleen. Jätehuoltopäivät ovat aivan ainutlaatuinen tilaisuus tavata kahden päivän aikana niin paljon alan ihmisiä ja asiakkaita. Halutessaan luopua puheenjohtajuudesta Mäkelä suostutteli Auli Westerholmin ottamaan tehtävän vastaan. Juuri puheenjohtajakauden vaihtuessa paljastui pitkäaikaisen taloudenhoitajan tekemä kavallus. Auli joutui aloittamaan puheenjohtajuuden todella ikävässä tilanteessa, mutta yhdessä saimme sotkut selvitettyä ja tilanteen hallintaan. Onneksi yhdistyksessä on nyt kaikki asiat kunnossa. 64 vuotta täyttänyt Mäkelä aikoo jatkaa aktiivisena kunniajäsenenä, ja osallistua Jätehuoltopäiville ja ekskursioille jatkossakin. Jäteala kiinnostaa yhä, sillä toimin edelleen oman taloyhtiön isännöitsijänä. Muuten aion keskittyä jatkossa aivan muihin bisneksiin. Laakereilleni en aio jäädä lepäämään. 6

7 TUTKIMUS Biokaasun varastosäiliö ja tankkausasema Eskilstunassa Ruotsissa. TEKSTI: KAI SORMUNEN, RAMBOLL FINLAND OY JA OUTI PAKARINEN, JYVÄSKYLÄ INNOVATION OY KAATOPAIKKAKAASUSTA PAIKALLISTA liikennepolttoainetta Biopolttoaineiden liikennekäyttöä voidaan lisätä hyödyntämällä kaatopaikkakaasua. Liiken- nebiokaasua Jyväskylään - hankkeessa tarkasteltiin Mustankorkea Oy:n kaatopaikkakaasun jalostamista liikennepolttoaineeksi sekä toiminnan liiketaloudellista kannattavuutta. EU:n ja Suomen ilmasto- ja ener- giapolitiikka asettaa tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämi- seksi. EU:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä biopolttoaineiden osuuden liikenteen polttoaineis- ta pitäisi nousta kymmeneen prosenttiin. Suomen kansallinen tavoite on kattaa seit- semän terawattituntia liikenteen energian- kulutuksesta biopolttoaineilla vuonna Biopolttoaineiden liikennekäyttöä voidaan lisätä biokaasua hyödyntämällä. Kaato- paikoilla muodostuvaa biokaasua voidaan jalostaa liikennepolttoaineeksi, mistä on kokemuksia muun muassa Islannissa, Hollannissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa. Biometaanin liikennekäyttö eri- tyisesti kaupunkiliikenteessä vähentäisi huomattavasti hiilidioksidi- ja hiukkas- päästöjä. Lisäksi polttoaineomavaraisuus ja aluetalous parantuisivat, kun paikalli- sista raaka- aine- ja jätevirroista tuotettai- siin paikallista polttoainetta. Tällä hetkellä biometaani on noin 40 prosenttia bensiiniä edullisempaa. Se on halvin liikenteen uu- siutuva polttoaine. Kaasumaisten biopolttoaineiden käytön kehittyminen Biokaasun tankkausasemaverkoston arvel- laan laajenevan voimakkaasti kaasun kysynnän lisääntyessä ja myös EU:n puh- taiden polttoaineiden strategian ja direk- tiiviehdotuksen myötä. Direktiiviehdo- tuksessa paineistetun maakaasun (CNG) tankkausasemien välimatka ei saisi ylittää 150 kilometriä vuonna Tämä tarkoit- taisi lukuisia uusia tankkausasemia ympäri Suomen. Tankkausasemaverkoston ke- 7

8 hittyminen loisi kysyntää myös biokaasun liikennekäytölle. Nesteytetyn maakaasun (LNG) yleistyminen laiva- ja tieliikenteessä lisää myös mahdollisuuksia biometaanin liikennekäytölle. Suomessa on tällä hetkellä noin kaasu- käyttöistä ajoneuvoa. Keski- Suomessa Kal- marin maatilan biokaasusta jalostettua bio- metaania on käytetty liikennepolttoaineena vuodesta 2002 lähtien, ja tällä hetkellä yli 200 autoilijalla on aseman tankkauskortti. Keski- Suomessa biokaasun liikennekäy- tön kasvua rajoittaa tankkauspisteiden puute, sillä nykyinen autokanta on yhden tankkauspisteen varassa. Kaatopaikkakaasun muodostuminen ja ominaisuudet Kaatopaikoilla biohajoavat jätteet muodos- tavat kaatopaikkakaasua vuosikymmeniä. Jätteiden hajoamisnopeuteen vaikuttavat esimerkiksi jätteiden ominaisuudet, jäte- täytön täyttötapa, ympäristötekijät ja niiden myötä kehittyvät hajoamisolosuhteet. Suomessa kaatopaikkakaasua kerätään vuosittain yli sata miljoonaa kuutiota noin 40 talteenottolaitoksella. Vuonna 2016 voimaan tuleva orgaanisen jät- teen kaatopaikkakielto rajoittaa biohajoavi- en jätteiden kaatopaikkasijoitusta, jolloin kaatopaikkakaasuja muodostuu entistä vä- hemmän. Siitä huolimatta kaatopaikkakaasua riittää vielä vuosikymmeniksi sähkön- ja lämmöntuotantoon. Se on myös mahdolli- nen raaka- aine liikennepolttoaineiden val- mistukseen. Vanhimmat kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmät ovat olleet käytössä luvulta alkaen, ja edelleenkin niiden avulla voidaan saada käyttöön merkittäviä määriä kaasua. Mustankorkealla kerätyn kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus oli noin 54 prosenttia ja hiilidioksidipitoisuus noin 37 prosenttia. Lisäksi kaasu sisälsi typpeä noin kymmenen prosenttia sekä vähäisessä määrin happea, rikkivetyä ja orgaanisia piiyhdisteitä (siloksaaneja). Suomenojan jätevedenpuhdistamon mädättämökaasun jalostuslaitos, jolla tuotetaan liikennepolttoaineeksi soveltuvaa kaasua maakaasuverkkoon. Mustankorkealla kerätyn metaanin mää- rä oli keskimäärin kuutiota tuntia kohden vuosina Tämä vastaa hyödynnettävänä energiana noin 18 giga- wattituntia vuodessa. Määrä olisi riittävä vä- hintään tuhannen henkilöauton vuositar- peeseen, ja sen energiasisältö vastaisi 1,8 miljoonaa litraa diesel- öljyä. Liikennebiokaasun laatuvaatimukset Biokaasun liikennehyötykäytön laatustan- dardeja on asetettu esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, mutta ei vielä Suomessa. Yhtenäisiä kriteerejä laaditaan parhaillaan. Käytännössä kaatopaikkakaasu on jalostet- tava vähintään yli 90 prosentin metaanipi- toisuuteen. Jalostetussa kaatopaikkakaa- sussa jäännöksenä esiintyvä hiilidioksidi ja typpi eivät pieninä pitoisuuksina haittaa liikennehyötykäyttöä, mutta ne alentavat kaasun energiasisältöä. Kaatopaikkakaa- sut voivat sisältää myös rikkiyhdisteitä ja siloksaaneja sellaisina pitoisuuksina, että myös niiden puhdistusta edellytetään. Rik- kiyhdisteet aiheuttavat korroosiota ja silok- saanipitoisten kaasujen poltto muodostaa moottoreihin piioksidia, mikä lisää mootto- reiden kulumista. Biokaasun jalostusteknologiat Biokaasun jalostukseen liikennepolttoaineeksi voidaan käyttää useita menetelmiä. Kaatopaikkakaasun ominaisuudet, kuten typpipitoisuus, voivat rajoittaa joidenkin ja- lostusteknologioiden soveltuvuutta. Korkeapaineiseen vesipesuun soveltuvat teknologiat ovat investointi- ja käyttökus- tannuksiltaan kustannustehokkaita ja ylei- sesti käytettyjä. Korkeassa paineessa hiilidioksidi ja rikkivety sekä muut epäpuhtaudet liukenevat veteen metaania paremmin ja 8

9 TUTKIMUS Biokaasun tankkausasema Ruotsissa. Useissa kaupunkikohteissa biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on aloitettu sitouttamalla paikallisliikenne biokaasun käyttöön. jäljelle jää metaania. Vesiabsorptioon pe- rustuvissa menetelmissä ei käytetä kemikaaleja ja katalyyttejä, mitä voidaan pitää etuna. Toisaalta vesipesulla ei voida poistaa typpeä ja esimerkiksi kaasun typpipitoisuuden ollessa kymmenen prosenttia vähenee puhdistetun kaasun metaanipitoisuus noin 20 prosentilla. Kaasun metaanipitoisuutta voidaan nostaa myös poistamalla hiilidioksidi ja muut epä- puhtaudet fysikaalisesti tai kemiallisesti. Esimerkiksi PSA- (Pressure Swing Adsorpti- on) ja kryoteknologia mahdollistavat myös typen poiston kaasuvirrasta. PSA- teknologiaa käytetään kaatopaikkakaasujen jalostukseen muun muassa Kana- dassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Toteu- tetut laitokset ovat suurehkoja, esimerkiksi Kanadassa olevalla jalostuslaitoksella kä- siteltävä raakakaasuvirtaama on noin neljä tuhatta kuutiota tunnissa. Tätäkin suurempi laitos, kapasiteetiltaan noin kuutiota tunnissa, on valmisteilla Rio de Janeiroon Brasiliaan. Kryogeenisessa menetelmässä kaasun si- sältämiä komponentteja ja epäpuhtauksia erotellaan eri lämpötiloissa. Menetelmän etuja ovat tuotetun metaanin puhtausaste, nestemäinen muoto (LBG) sekä sivutuot- teena saatava nestemäinen hiilidioksidi. Prosessissa ei tarvita kemikaaleja. Ruotsissa käyttöönottovaiheessa olevien kryogeenis- ten laitosten käynnistyminen on viivästy- nyt suunnitellusta, mutta esimerkiksi Hol- lannissa on kryoteknologiaan perustuva mädättämö- ja kaatopaikkakaasujen jalostuslaitos ollut toiminnassa vuodesta 2012 alkaen. Kaasun jalostuksen ja jakelun liiketoimintapotentiaali Kaatopaikkakaasusta on jalostettavissa lii- kennekäyttöön soveltuvaa polttoainetta. Jy- väskylän Mustankorkean kaatopaikkakaasun jalostukseen soveltuvia teknologioita olisivat esimerkiksi PSA- ja kryoteknologia. Vesiabsorptioon perustuva kaasunjalostus on myös mahdollista, mutta se edellyttää raaka- kaasun typpipitoisuuden hallintaa, mikä saattaisi johtaa kerätyn kaatopaikkakaasun määrän rajoittamiseen. Mustankorkealta kerätyn kaatopaikkakaasun energiasisältö vastaisi vähintään tuhannen henkilöauton vuosikulutusta, ja sillä olisi korvattavissa noin kaksi miljoonaa litraa perinteisiä nestemäisiä polttoaineita vuodessa. Suurin toiminnan haaste on kuitenkin järjestää riittävä kysyntä ja kulutus kaasumaiselle polttoaineelle. Liiketoiminnan käynnistämiseksi sidosryh- mien tulisi sitoutua investoimaan autohan- kintoihin, esimerkiksi paikallisliikenteen linja- autoihin, tai turvaamaan kulutusta muutoin, sillä yksityisautoiluun perustu- van kulutuksen kasvu ei toteutune riittävän nopeasti. Tehdyn selvityksen perusteella kaatopaikkakaasun jalostus- ja jakeluliiketoiminnan perustaminen edellyttää melko laajaa, tasoltaan noin kymmenen gigawat- titunnin (±20 %) vuosikulutusta. Liiketoi- minnan lähtökohdista keskeistä olisi perustaa liiketoiminta laajapohjaiseen jalostusta ja jakelua hoitavaan osakeyhtiöön. Liiketoiminnalliseen onnistumiseen vaikuttavat muun muassa tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen, raaka- aineen hintakehitys, yhteistyökumppaneiden sitoutuminen ja jalostus- ja jakelukustannusten muodostuminen sekä lopputuotteen myyntihinta. Tässä kokoluokassa Mustankorkean kaasunjalos- tuksen ja jakelun toteuttaminen edellyttäisi noin kolmen miljoonan euron investointia, ja jalostettu kaasu pitäisi myydä täysimää- räisesti kaasumarkkinoiden nykyhintata- solla. Tällöin liiketoiminnan kannattavuus olisi hyvä, ja se mahdollistaisi kaasun jalostus- ja jakeluliiketoiminnan kolmen tai nel- jän vuoden takaisinmaksuajalla. LÄHTEET Petersson ja Wellinger Biogas Upgrading Technologies Developments and Innovations. upgrading_rz_low_final.pdf de Hullu, J., Maassen, J.I.W., van Meel, P.A., Shazad, S., Vaessen, J.M.P Comparing Different Biogas Upgrading techniques. University of Eindhoven. Liikennebiokaasua Jyväskylään hanke toteutettiin vuosien aikana. Rahoittajina olivat Keski-Suomen liitto, Mustankorkea Oy, Gasum Oy, Ramboll Finland Oy ja Total Kiinteistöpalvelut Oy. 9

10 KIERRÄTYS TEKSTI: KATJA MOLIIS JA TUULI MYLLYMAA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE MATERIAALIEN KIERRÄTYKSEN AJANKOHTAINEN HAASTE: pysyvät orgaaniset yhdisteet Vaikka vaarallisimmiksi todettujen pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP) valmistusta ja käyttöä on rajoitettu, niitä esiintyy edelleen monissa ennen rajoituksia valmistetuissa tuotteissa. POP- asetus rajoittaa POP- yhdisteitä sisältävien jätteiden kierrätystä. Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) hajoavat hitaasti ympäristössä ja voivat kulkeutua kauas päästölähteestä. Rasvaliukoisina yhdisteet rikastuvat ravintoketjussa ja varastoituvat elimistön rasvakudokseen. Ne ovat vakava haitta ympäristölle ja ihmisen terveydelle jo pieninä pitoisuuksina. Vaarallisimmiksi todettujen yhdisteiden valmistusta ja käyttöä on rajoitettu kansainvälisellä Tukholman yleissopimuksella ja EU:n POP-asetuksella. Rajoituksista huolimatta POP-yhdisteitä esiintyy edelleen monissa ennen rajoituksia valmistetuissa tuotteissa. Jätehuollon kannalta ajankohtaisia ovat etenkin kielletyt bromatut palonestoaineet, joita esiintyy käytöstä poistetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, romuajoneuvoissa, tekstiileissä ja huonekaluissa sekä rakennusja purkujätteissä. POP-asetus rajoittaa POPyhdisteitä sisältävien jätteiden kierrätystä Haitalliset palonsuoja-aineet keskeinen jätehuollon ongelma EU:ssa POP-asetus sääntelee kaiken kaikkiaan 23 eri POP-yhdisteen valmistusta, käyttöä, markkinointia ja jätehuoltoa. Käytännössä kaikkia rajoitettuja yhdisteitä esiintyy jätteissä. Jätehuollossa eniten päänvaivaa aiheuttavat bromatut palonsuoja-aineet. Kyseessä on orgaaninen palonestoaineryhmä, jonka terveys- ja ympäristöhaittoihin havahduttiin 1990-luvulla. Näistä vaarallisimpia ovat polybromatut difenyylieetterit, eli tuttavallisemmin PBDE-yhdisteet. Neljä yhdistettä on lisätty Tukholman sopimukseen vuonna Haitalliseksi on myöhemmin varmistunut myös yksi paljon käytetyistä palonsuoja-aineista, jota esiintyy etenkin rakennuseristeiden raaka-aineissa. Ainetta löytyy myös joistakin pakkausmateriaaleista. Kyseinen aine, heksabromosyklododekaani (HBCD), lisättiin kiellettyjen yhdisteiden listalle keväällä Sopimusta voidaan jatkossakin täydentää uusilla yhdisteillä. EROTTELU ENNEN KIERRÄTYSTÄ Tukholman sopimuksen viidennen osapuolikokouksen kantana on, että POP-yhdisteitä sisältävät materiaalit pitäisi tunnistaa ja erotella muusta jätevirrasta ennen kierrätystä. KUVA: SCANSTOCKPHOTO Jätehuoltosäännökset kieltävät POP-yhdisteiden kierrättämisen Kiellettyjä yhdisteitä esiintyy jätteiksi tulevissa tuotteissa jopa vuosikymmenien viiveellä, koska osalla tuotteista on pitkä käyttöikä. Korkeita pitoisuuksia on mitattu sähkö- ja elektroniikkaromussa, romuajoneuvoissa, tekstiilijätteissä, käytöstä poistetuissa huonekaluissa ja rakennusja purkujätteissä. Näiden jätteiden kierrättäminen sellaisenaan uusiomateriaaleiksi jatkaa POP-yhdisteiden kiertokulkua, mikäli aineita ei poisteta jätteistä ennen materiaalien kierrätystä. POP-asetuksen jätehuoltovelvoitteet eivät koske kaikkia yhdisteitä, eikä kaikille aineille ole säädetty raja-arvoja. Komissio on ilmoittanut antavansa ehdotuksen uusista yhdisteistä ja raja-arvoista vielä tämän vuoden aikana. Mikäli suunnitellut raja-arvot vahvistetaan, käytännössä uudet raja-arvot tulevat ylittymään kaikissa niissä materiaaleissa, joihin yhdisteitä on tarkoituksella lisätty. Tällaiset jätteet tai tarkkaan ottaen niiden POP-sisältö on siis asetuksen mukaan jatkossa tuhottava tai muunnettava palautumattomasti. 10

11 EU:N POP-ASETUKSEN JÄTEHUOLTOSÄÄNNÖKSET Asetuksen 850/2004/EY 7 artiklan mukaan POP-jätteet tulee käsitellä siten, että jätteissä oleva POP-sisältö tuhotaan tai muunnetaan palautumattomasti. POP-jätteiden käsittelyä ei voida sallia menetelmin, jotka voivat johtaa suoraan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, hyödyntämiseen, vaihtoehtoiseen käyttöön tai kuljettamiseen maan rajojen yli. Kirjallisuusselvitys käynnissä Suomen ympäristökeskus (SYKE) kartoittaa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa haasteita, joita yhdisteet asettavat jätehuollolle ja etenkin muovin kierrätykselle. Lisäksi kerätään kokemuksia muista EU-maista. Hankkeessa keskitytään sähköja elektroniikkaromuun, romuajoneuvoihin ja rakennusja purkujätteisiin. On mahdollista, että jätehuollon toimijoiden on päivitettävä nykyisiä kierrätys- ja jätehuoltoprosessejaan lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseksi. Suomessa jätteille on tehty vähänlaisesti mittauksia POP-yhdisteiden pitoisuuksista. Pitoisuustutkimuksia olisi syytä tehdä jatkossa lisää. Tieto auttaisi arvioimaan tarpeellisia toimenpiteitä. POP-ASETUKSEN LIITTEIDEN UUDISTUS EU säätänee loppuvuoden 2013 aikana uudet raja-arvot muun muassa palonsuoja-aineina käytetyille bromidifenyylieettereille (tetra-, penta-, hepta- ja heksabde) sekä pintakäsittelyaine perfluorioktaanisulfonihapolle (PFOS) johdannaisineen. Jätehuoltovelvoitteet ulotetaan koskemaan myös lyhytketjuisia klooriparafiineja (SCCP) ja polykloorattuja naftaliineja (PCN). Uudistus astunee voimaan vuonna 2014 ja sitoo sellaisenaan Suomea. 11

12 HYÖTYPALAT TIEDEKESKUKSET VÄLITTÄVÄT EU:LLE KANSALAISTEN NÄKEMYKSIÄ JÄTEHUOLLOSTA Euroopan kansalaiset vaikuttavat ensimmäistä kertaa suoraan EU:n tutkimuslinjauksiin. Tämän mahdollistaa Euroopan komission rahoittama uraauurtava kuulemisten sarja, jonka toteuttivat tiedekeskukset ja -museot 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Tiedekeskus Heureka Vantaalla toteutti hankkeen Suomessa. EU:n rahoittama Views, Opinions and Ideas of Citizens in Europe on Science (VOICES) -hanke oli vuoden kestävä Euroopan laajuinen kansalaisten kuuleminen, jossa tuhat kansalaista tutki yhdessä jätteiden käyttöä resurssina. Euroopan komissio määrittää kuulemisen tulosten perusteella kaupunkijätteen käsittelyä koskevan tutkimuksen ensisijaiset tavoitteet. VOICES-projekti osoittaa, että ihmiset voivat kokoontua käsittelemään yhteiskuntaa koskevia tärkeitä asioita tiedekeskuksissa ja museoissa, sanoo Euroopan tiedekeskusliiton Ecsiten projektipäällikkö Marzia Mazzonetto. Yhdistämällä kuulemisen tulokset tutkimuslinjauksiin EU varmistaa, että kansalaisten mielipiteet otetaan huomioon. Heurekassa hanke toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna keväällä KUVA: SCANSTOCKPHOTO Vuoden 2014 asuntomessut järjestetään Jyväskylässä, Äijälänrannassa. Messuorganisaatio ja kaupunki ovat panostaneet asuntomessuhistorian kattavimpaan rakennusaikaiseen jätehuoltoon. Alueelle on järjestetty jätteiden lajittelupiste, missä on ennätysmäärä jätelavoja eri jätteille. Messualueen jätehuollosta huolehtii Mustankorkea Oy. Jätehuoltoalue on mallinnettu Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen lajittelupihan pohjalta. Lisäksi on otettu huomioon messuorganisaation tarpeet ja tilarajoitukset, kertoo Mustankorkean viestintä- ja ympäristöpäällikkö Piia Aho. VOICES-haastattelujen mukaan Euroopan kansalaiset pitävät ensisijaisen tärkeinä 100-prosenttisesti kierrätettäviä ja biohajoavia pakkauksia, uusia kotitalousjätteiden kierrätystä helpottavia tekniikoita ja energian tuottamista jätteitä polttamalla. Kansalaiset keksivät myös innovatiivisia ideoita kuten älyroskiksia kierrättämiseen ja ehdottivat uusia suuntia Euroopan jätehuollon tutkimukselle. Euroopan komissio etsii jatkuvasti tapoja lähentää Eurooppaa ja sen kansalaisia ja haluaa saada tutkimuksen ja tutkimustulokset vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin ja odotuksiin entistä paremmin, sanoo Gilles Laroche, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston etiikkaan ja sukupuoleen liittyvien kysymysten yksikönpäällikkö. Tiedekeskukset ja -museot ovat ainutlaatuisia rajapintoja, joiden avulla tutkijat ja päätöksentekijät voivat olla yhteydessä kansalaisiin. VOICES-pilottihanke tarjosi Euroopan kansalaisille ainutlaatuisen ja ennennäkemättömän tilaisuuden vaikuttaa Horizon ohjelman tutkimuksen tavoitteisiin. ASUNTOMESSUILLA SATSATAAN RAKENNUSAJAN JÄTEHUOLTOON Rakentajat ovat ottaneet lajittelupisteen hyvin vastaan ja noudattaneet lajitteluperiaatteita kiitettävästi, kertoo Jyväskylän Asuntomessujen projektipäällikkö Anu Hakala. Jätteiden tehokas lajittelu paikan päällä nopeuttaa rakentamisprosessia. Jätehuolto on toiminut loistavasti rakentamisen aikana. Aikaa ei ole tarvinnut varata erikseen jätteen poisviennille, kertoo Heidi Luck, joka on rakennuttamassa alueelle taloa, jossa ekologisuus ja kierrätttäminen yhdistyvät kestävyyteen ja ajattomuuteen. Luckin mielestä keskitetty jätteenkäsittely työmaalla lisää rakentamisen ekologisuutta, kun jätekuormia kuljetetaan käsiteltäväksi isoissa erissä eikä yksittäin jokaisen rakentajan toimesta. Toivottavasti tällainen käytäntö yleistyy muillakin rakenteilla olevilla alueilla, toivoo Luck. Suomalainen keskusteluryhmä kokoontui Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. NIMITYKSIÄ EKOKEM: DI Mari Puoskari on nimitetty Ekokem-konsernin yhteiskuntasuhteista ja strategisesta suunnittelusta vastaavaksi johtajaksi alkaen. Tehtävässään hän vastaa konsernin ulkoisesta viestinnästä, toimintaympäristö- ja liiketoimintatiedon hallinnasta sekä yhteiskuntavastuun koordinoinnista. Puoskari on Ekokem-konsernin johtoryhmän jäsen. Mari Puoskari on kemiantekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt kestävän kehityksen liiketoiminnan johtajana ja yritysvastuujohtajana CGI Suomi Oy:ssä (entinen Logica) sekä strategiakonsulttina BearingPoint Management Consulting Oy:ssä. Puoskari (vihr.) on Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. KUUSAKOSKI: Kuusakoski Oy:n hallitus on nimittänyt KTM Atte Kekkosen, 38, yhtiön toimitusjohtajaksi alkaen. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa Taito Capital Partners Oy:n ja Sontek Oy:n toimitusjohtajana sekä Kuusakoski Group Oy:n johdon neuvonantajana. Atte Kekkonen on hallituksen jäsen Teknos Group Oy:ssä. Kuusakoski Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi alkaen on valittu Veikko Kuusakoski. Hän jatkaa edelleen myös Kuusakoski Group Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Alteams Oy:n hallituksen jäsenenä. Edellinen puheenjohtaja Olli Vaartimo jatkaa hallituksen jäsenenä Kuusakoski Oy:ssä, Alteams Oy:ssä sekä Kuusakoski Group Oy:ssä. RAMBOLL: KTM Tomi Tanninen aloitti Ramboll Finland Oy:n uutena talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä lokakuussa. Tanninen vastaa Rambollin talouden kokonaisvaltaisesta hallinnasta ja osallistuu yrityskauppojen valmisteluun. Tanninen siirtyi Rambolliin Altiasta, jossa hän toimi talous- ja rahoitusjohtajana vuodesta Tätä ennen Tanninen työskenteli Pauligilla erilaisissa taloushallinnon johto- ja kehitystehtävissä lähes 15 vuoden ajan. 12

13 HYÖTYPALAT PIETARIN KAUPUNKI LUOTTAA SUOMALAISEEN EKO-OSAAMISEEN Lokakuun alussa järjestettiin Pietarin kansainvälinen innovaatiofoorumi kattoteemanaan Innovatiivisista alueista kohti innovatiivista Venäjää. Green Net Finland ry osallistui foorumin järjestämiseen ja tasoitti esiintymisellään tietä suomalaisyritysten cleantech-viennille. Varsinainen lähtölaukaus suomalaisen eko-osaamisen viennille oli Innovaatiofoorumin tapahtumien yhteydessä allekirjoitettu yhteistyösopimus Green Net Finlandin ja Pietarin kaupungin asunto-omistajien yhdistyksen välillä. Yhteistyön painopistealueena tulee olemaan energia- ja ekotehokkuus kaupunkiympäristössä. Tarkoituksena on muodostaa Pietarin alueen cleantechklusteri, mille Pietarin hallinto on jo näyttänyt vihreää valoa. Suomalaisyritykset ovat jo päässeet esittelemään toimintaansa Green Net Finlandin ja Pietarin kaupungin asuntoomistajien yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, jossa yrityksille tarjoutui mahdollisuus luoda suoria kontakteja Pietarin kaupungin päättäjiin ja verkottua venäläisten sekä norjalaisten toimijoiden kanssa. Tapahtumat ovat osa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa hanketta Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä (ESYLEP), jonka osaprojektia Green Net Finland toteuttaa. POHJOISMAINEN JULKAISU ALKUTUOTANNON RUOKAHÄVIKISTÄ Vaikka ruokaa heitetään pois kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa, alkutuotannon hävikin suuruudesta on tähän asti ollut puutteellisesti tietoa. Pohjoismaisessa hankkeessa kartoitettiin viiden tavallisen tuoteryhmän maidon, sianlihan, porkkanoiden, sipulin ja perunoiden hävikkiä. Hankkeessa oli mukana edustajia Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. KUVA: SCANSTOCKPHOTO KUVA: SCANSTOCKPHOTO Tulosten mukaan ruokaa hukataan paljon jo alkutuotannossa. Maidon ja sianlihan hävikillä on suurin vaikutus sekä viljelijöiden talouteen että ilmastoon, vaikka porkkanoiden, perunoiden ja sipulin hävikki on prosentuaalisesti suurempi. Julkaisu Kartläggning av matsvinnet i primärproduktionen on ladattavissa ilmaiseksi nettisoitteesta: VIHREÄ LIIKETOIMINTA, TUTKIMUS JA INNOVAATIO POLLUTEC HORIZONS -MESSUJEN KESKIÖSSÄ Pariisissa järjestetään joulukuuta 2013 cleantech-sektorin, energia-alan ja kestävän kehityksen erikoisnäyttely. Pollutec Horizons tuo yhteen kaikki keskeiset talouden vihertämiseksi toimivat tahot ja esittelee alan määräysten ja teknologian tuoreimmat uutuudet. Näyttelyn teemoina ovat tänä vuonna Kestävä kaupunki, Kestävä teollisuus sekä Kestävä terveys. Le CleanTech -seminaareissa ja istunnoissa keskitytään tänä vuonna älykkäisiin verkkoihin ja älykkääseen kaupunkiin. Enterprise Europe Networkin ja Pariisin Ile de France -alueen kauppakamarin järjestämillä Green Business Meetings -tapaamisilla teemoina on ilmasto, cleantech ja energia. Lisäksi Pollutec Horizons esittelee Ruotsin, Norjan ja Etelä-Korean cleantech-sektoria. Messuille odotetaan näytteilleasettajaa ja kävijää ympäri maailman. PALKITTUJA VUODEN HYÖTYKÄYTTÖTEKO, YMPÄRIS- TÖHENKILÖ JA YMPÄRISTÖYRITYS Ympäristöyritysten Liitto on myöntänyt Vuoden Hyötykäyttöteko palkinnon Espoon kaupungille kierrätysmateriaalien käytön edistämisestä maanrakentamisessa. Espoon kaupunki on ensimmäinen kaupunki Suomessa, jossa kierrätysmateriaalien käyttö mainitaan hankintaohjeistuksessa. Tämä on mahdollistanut kierrätysmateriaalien, kuten betonimurskeen, hyödyntämisen kaupungin maarakennusurakoissa. Kierrätysmateriaalien käytöllä Espoo on säästänyt satoja tuhansia tonneja luonnonkiviaineksia ja saavuttanut merkittäviä taloudellisia säästöjä urakoissaan. Ennakkoluuloton asenne on mahdollistanut muun muassa betonin kierrätyksen koko pääkaupunkiseudun alueella. Kyseessä on merkittävä askel kierrätysmateriaalien käytössä maarakentamisessa. Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinto myönnetään osoituksena huomattavasta ympäristöhuoltoalalla toteutetusta jätteiden tai uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvästä innovatiivisesta ratkaisusta. Palkinnolla halutaan kannustaa ja rohkaista ympäristöhuollossa ratkaisuihin, joilla voidaan tehostaa materiaalien uudelleenkäyttöä sekä vähentää koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Vuoden 2013 Ympäristöhenkilöksi on valittu Mikko Talola. Hän on toiminut alalla jo usean vuosikymmenen ajan ja edustanut Suomea monessa kansainvälisessä ja kansallisessa foorumissa. Tällä hetkellä hän toimii kierrätyspolttoainejärjestön puheenjohtajana. Vuosittain jaettavalla tunnustuksella Ympäristöyritysten Liitto haluaa tuoda esiin ympäristöhuoltoalan monipuolisia työtehtäviä sekä antaa tunnustusta työtään esimerkillisesti hoitaville ja aktiivisesti kehittäville henkilöille. Vuoden Ympäristöyritys palkinnon sai tänä vuonna 40 vuotta täyttänyt RL-Huolinta Oy. Yritys edustaa hienosti paikallista palvelutoimijaa jo toisessa polvessa. Vuosittain jaettavalla Vuoden Ympäristöyritys -tunnustuksella liitto haluaa antaa tunnustusta alaa aktiivisesti kehittäville yrityksille 13

14 JÄTEMIINUS KUVITUS:TIINA MADISSON Nyt roskapusseilla kulissit kuntoon - tä syistä käyntiä kutsutaan roskahuoltopäiviksi. Jätepuolto- yhdistyksen kummitäti Donna Auni Länsilunti kävi perimäs- sä maksuja alan toimijoilta. Roskahuoltopäivillä piti taas rampata uusien paikallisjuttu- jen perässä, vaikkei Mansessa ole mitään uutta keksitty sitten mustamakkaran. Kovasti kuitenkin esittelivät jotain maa- myyrien metrotunneleita. Kerrassaan nerokasta ekotoimin- taa on pistää elukat julkisen liikenteen käyttäjiksi ja asukkaat ruokkimaan niitä. Myyrien metrotunneleissa on putkikulje- tus ruoka- eli roskapusseille. Putkikuljetukset ovat old school - kamaa. Jätelain etusika- järjestys on tuonut tilalle savupiiput ja ilmanvaihtohormit. Savupiiput otetaan uudelleenkäyttöön ja roskapussit heitel- lään jätesingolla piippua pitkin taivaalle. Taivaalta löytyykin uuden teknologian myötä monenlaisia pilvipalveluita. Kaato- paikkapilvi tuo kaivatun ongelmanratkaisun penkka- asetuk- sen pykäliin ja pukamiin. Räjähdysmäinen plagiointi on levinnyt roskapussiini asti. Ai- noa keino tämän karimekkomaisen toiminnan estämiseksi on tuotteistaa laaja valikoima valmiita roskapusseja uusavut- tomille ja laiskoille. Saletisti tekin viette illan hämärissä häpeillen Eurohopper- ja Rainboy- pakkauksia täyteen sullotut Valintaladon ja Liiterin roskapussit jätekatokseen. Jo huomenna huolenne ovat pois- sa, kun tilaatte Luisuvuitton- kassin, jonka sisältö on huolel- lisesti valittu kalleimmista tyhjistä pakkauksista. Mukana on Tölkki & Köppänän, Huuko Pomon ja Jori Armaan pakkauksia. Kassin hinta on ainoastaan 900 euroa + ehkä vähän alvia päälle. Löytyypähän naapurin Fyrkmanin kanssa pikkujutel- tavaa kuussatasen vieressä. Vappuna normiteekkareista erottautumiseen kannattaa hankkia maatuva pioska. Valmis pioska on täytetty kaviaaril- la, viiriäisen munankuorilla ja krapulahimapitsalla. Heikom- massa juhlakunnossa olevat teekkarit puetaan valmiiksi pios- kahaalariin. Näin Ullanlinnan mäelle sammuneet voi jättää kätevästi paikoilleen maatumaan. Moni on kyllä maatunut Otaniemeenkin. Fiksumpi teekkari (eli se yksi 1994 vuosi- kurssilainen) voi taitella mobiili- Häpystä biojätepussin ja täyttää sen sillin ruodoilla ja sappinesteillä. Perheroskapussi on tuotteistettu kiireisille lap- siperheille, jotka haluavat pitää kulissit kunnossa. Kassin roskasisältö on ympäristöjärjestöjen, lastensuojeluliiton, terveysviranomaisen, turmatekniikka- keskuksen ja Posion perinnetanhuyhdistyksen hyväksymä. Ei enää naapureiden paheksuvia katseita roskapussireissulla. Jätemiinus- reportteri Katkarapu 14

15 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla nimi sähköposti organisaatio kotiosoite työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Engineering Oy Ab Cross Wrap Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Econet Oy Ekokem Oy Ab Ekorosk Oy Ab Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Eurofins Scientific Finland Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Hansa-Machines Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jasto Oy Jyväskylän Kaupunki Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oy Liedon kunta, Kisällikellari Logica Suomi Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy Odoroff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pafe Oy PakkausalanYmpäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Preseco Oy Procofin Oy Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy SER-Tuottajayhteisö ry SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti/Suoma Oy VTT Vectos Oy WEG - Oy Wise Engineering Group Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy Ympäristöyritysten liitto ry 15

16 TAPAHTUMAKALENTERI2014 OPINTOMATKA HOLLANTIIN Lisätietoja: ISWA SOLID WASTE WORLD CONGRESS SAO PAULOSSA, BRASILIASSA 28. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT HELSINGISSÄ

Näytä lisää