ASIA Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen 33 muuttaminen, Sotkamo LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 32/10/1 Dnro PSAVI/28/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen 33 muuttaminen, Sotkamo LUVAN HAKIJA Talvivaara Sotkamo Oy Ahventie 4 B Espoo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 HAETTU MUUTOS... 4 Kuvaus rakenteesta... 4 Perustelut... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksen täydentäminen... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Hakijan vastine... 6 MERKINNÄT... 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 RATKAISUN PERUSTELUT... 8 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 11

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Talvivaara Sotkamo Oy on toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan jätealueiden pohjarakenteita koskevan lupamääräyksen 33 muuttamiseksi. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Talvivaaran kaivosalue sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti luvan myöntäneen viranomaisen on luvan haltijan hakemuksesta muutettava lupaa pykälän 1 momentin kohtien 1 5 nojalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaivostoimintaa koskevan ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 33/07/1 myöntänyt Talvivaara Projekti Oy:lle Talvivaaran kaivosta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0039/1 valitukset enemmälti hyläten muuttanut eräitä lupamääräyksiä. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valitukset. Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 17/08/1 myöntänyt Talvivaaran kaivoksen polttonesteiden jakeluasemia koskevan, päätöksellään nro 51/08/1 ilmakaasutehdasta koskevan ja päätöksellään nro 63/08/1 kattilalaitoksia koskevan ympäristöluvan. Viimeksi mainitulla päätöksellä on lisäksi muutettu Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa nro 33/07/1 höyrykattilassa käytettävän polttoaineen osalta. Lisäksi ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 33/09/1 hylännyt hakemuksen vakuuksia koskevan lupamääräyksen 101 muuttamisesta. Vaasan hallintooikeus on hyväksynyt asiassa tehdyn valituksen ja muuttanut kyseistä määräystä. Asiasta on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

4 4 HAETTU MUUTOS Päätöksen nro 33/07/1 lupamääräys 33 kuuluu seuraavasti: "Rakenteissa käytettävä keinotekoinen eriste on suojattava ylä- ja alapuolelta eristeeseen kohdistuvien haitallisten pistemäisten kuormien estämiseksi tasarakeisella suojahiekkakerroksella tai -geotekstiilillä. Pohjarakenteissa hienorakeisesta mineraaliaineksesta tehtävän suojakerroksen paksuus on oltava vähintään 100 mm tai vaihtoehtoisesti käytettävän suojageotekstiilin paino vähintään g/m 2. Muovikalvon päällä saa kuitenkin liikkua koneilla vasta kun kalvon päällä on vähintään 300 mm suojakerros." Päätöksen nro 33/07/1 lupamääräys 36 kuuluu seuraavasti: "Määräysten mukaiset rakenteet voidaan korvata muilla ympäristönsuojelullisesti vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Yksityiskohtainen suunnitelma vaihtoehtoisesta rakenteesta ja sen ominaisuuksista on toimitettava hyväksyttäväksi ympäristölupavirastoon vähintään kolme kuukautta ennen suojarakenteiden rakentamisen aloittamista." Hakija on pyytänyt lupamääräystä 33 muutettavaksi siten, että suojarakenteena voidaan käyttää: a) sivukivialueen pohjakalvon alapuolella 0 12 mm:n kalliomursketta ja suodatinkangasta tai 0 4 mm:n kalliomursketta, b) sivukivialueen pohjakalvon yläpuolella suodatinkangasta ja 0 12 mm:n malmimursketta (liuotuskasalle menevää murskattua malmia) tai 0 12 mm:n seulottua primäärikasan malmimursketta, c) sivukivikasan päällä olevan toisen vaiheen liuotuskasan pohjakalvon alapuolella 0 12 mm:n seulottua malmimursketta (primäärikasasta) ja suodatinkangasta ja d) sivukivikasan päällä olevan toisen vaiheen liuotuskasan pohjakalvon yläpuolella suodatinkangasta ja 0 12 mm:n seulottua malmimursketta (primäärikasasta). Kuvaus rakenteesta Pohjarakenne muodostuu louhittavilla alueilla 0 65 mm:n kalliomurskeesta tehtävästä 100 mm:n kiilauskerroksesta ja sen päälle edellä mainitusti rakennettavasta tiivistysrakenteesta. Muovin yläpuolisen suojarakenteen päälle levitetään ennen varsinaisen täyttötoiminnan aloittamista lisäksi mm:n sivukivimurskeesta tehtävä 500 mm:n suojakerros ja mm:n sivukivimurskeesta tehtävä 500 mm:n suojakerros. Sivukivialueen yläpintaan tehdään 100 mm:n kiilauskerros 0 65 mm:n kalliomurskeesta. Kiilauskerroksen päälle rakennetaan edellä esitetyn mukainen tiivistyskerros. Muovin yläpuolisen suojarakenteen paksuus on muista kohteista poiketen 300 mm. Sen päälle levitetään ennen primäärikasasta tuotavan malmin täyttötoiminnan aloittamista mm:n sivukivimurskeesta tehtävä 500 mm:n salaojakerros ja mm:n sivukivilouheesta tehtävä 500 mm:n suojakerros.

5 Liuotukseen menevän murskatun malmin ja primäärikasalta poistettavan seulotun malmin raekokojakauma on esitetty seuraavassa taulukossa. Seulakoko Murskattu malmi Seulottu primäärikasan malmi mm Läpäisy-% Läpäisy-% 0,063 8,9 0,074 3,4 0,25 7, , , ,6 56 5,6 61, , Perustelut Hakija on käyttänyt luvan mukaisesti toisen vaiheen liuotuskasan pohjakalvon suojamateriaalina kalvon molemmin puolin 100 mm:n kerrosta 0 4 mm:n kalliomurskeesta valmistettua kivituhkaa. Hakijalla ei ole enää käytettävissä tarvekiven sivutuotteena saatua kivituhkaa siinä määrin kuin suojarakenteissa tarvittaisiin. Kivituhkan korvavana materiaalina voisi olla hiekka. Harjuihin ja muihin hiekkamuodostelmiin kohdistuvan maa-ainesten ottotarpeen vähentämiseksi korvaavana rakenteena halutaan käyttää karkeampaa kalliomursketta yhdessä suodatinkankaan kanssa ja primäärikasasta hyödynnettävää malmimursketta. Alueelle keinotekoisena eristeenä käytettävän 1,5 mm:n HDPE-kalvon toimittavan yhtiön lausunnon mukaan 0 12 mm:n kiviainesta käytettäessä suojakalvon painon on oltava vähintään 300 g/m 2. Käytettävien HDPE-kalvojen osalta on arvioitu, että niiden käyttöikä on ensimmäisen vaiheen liuotuskasassa, jossa lämpötila ja kemialliset olosuhteet ovat hankalimmat, vähintään vuotta. Muissa kaivoksen käyttökohteissa kalvon käyttöiäksi on arvioitu vähintään vuotta. Merkittävin kalvojen vaurioitumisen riski aiheutuu pistemäisistä kuormista. Liian suuret pistemäiset kuormat voidaan ehkäistä suojageotekstiilejä tai mineraalisia suojakerroksia käyttämällä. Suojakerroksessa käytettävä materiaali on kaivoksen hienomurskaamon ja agglomerointilaitoksen läpi kulkenutta malmia, jonka palakoko on pääasiassa 0 8 mm. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemusta vastineen yhteydessä tiedoilla HDPE-muovin pitkäaikaiskestävyydestä ja suodatinkankaiden ominaisuuksista ja tarkentuneilla teknisillä yksityiskohdilla.

6 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Kainuun ELY-keskukselta ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kainuun ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että hakemuksessa ei ole yksiselitteisesti määritetty millaiselle malmimurskeen ja suodatinkankaan yhdistelmälle lupaa haetaan. Testeissä käytetyn murskeen raekoossa vaikuttaa olevan poikkeavuutta lupahakemuksessa esitettyyn malmimurskeen raekokoon nähden (testissä 0-8 mm ja lupahakemuksessa 0-12 mm). Käytettävän jätteen raekokojakaumasta, kemiallisesta tai mineralogisesta koostumuksesta ei ole myöskään annettu tarkempaa selvitystä, vaikka vastaavaa jätettä on pilottikasan purkamisen yhteydessä ollut hakijan käytettävissä. Lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset yhdistelmärakenteessa (malmimurske-suodatinkangas) käytettävästä suodatinkankaasta, käytettävien materiaalien raekoosta, kemiallisesta koostumuksesta ja rakentamistoimenpiteistä. Käytettävän suodatinkankaan painon on oltava vähintään 300 g/m 2. Yhdistelmärakenteessa käytettävien materiaalien rakeisuuskäyrien tulisi olla riittävässä määrin jatkuvia. ELY-keskus on tuonut esille, että hakemusasiakirjoissa ei ole määritelty yksityiskohtaisesti rakenteiden toteuttamistapaa. Esimerkiksi louherakenteiden yläosat tulisi rakentaa riittävän pienikokoisesta louheesta ja ne tulee huolellisesti kiilata ennen yläpuolisten rakenteiden rakentamista. Lupapäätökseen tulee kirjata tarpeelliset tiedot mahdollisesti myönnettävän luvan suhteesta nyt lainvoimaisen lupapäätöksen sisältöön. ELY-keskus on todennut hakemuksen täydennyksestä, että malmimurskeen lämpötila voi rapautumisreaktioista johtuen jossakin vaiheessa nousta hyvin korkeaksi, jolloin se vaikuttaa alapuoleisen kalvon mekaaniseen kestävyyteen. Kemiallinen haponmuodostusreaktio on samaan aikaan kalvon välittömässä tuntumassa. Malmimurskeesta lähtee liuokseen sulfidit, joten tämä hävikki pitää huomioida kerrosvahvuuksissa. Louhekerrokseen ei pidä hyväksyä malmilouhetta tai muutoinkaan sulfidirikasta louhetta, koska ne rapautuvat nopeasti ja välitilat menettävät sitä myöten läpäisevyytensä. 2. Sotkamon kunta, ympäristövalvonta Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Hakijan vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen lausunnoista. Talvivaara Sotkamo Oy:llä ei ole ollut huomautettavaa Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon.

7 Kainuun ELY-keskuksen lausunnon osalta vastineessa on todettu, että hakemuksen liitteenä olevissa piirustuksissa on esitetty kalvon ylä- ja alapuolelle tulevat rakennekerrokset. Suodatinkankaan paksuuden ratkaisee lupaviranomainen. Rakenteet toteutetaan työkohtaisten työselitysten mukaisesti hakemuksessa esitettyä tyyppipoikkileikkausta noudattaen. Kohteiden toteuttamista valvoo riippumaton valvoja ja tulokset esitetään valvontaviranomaiselle. 7 MERKINNÄT Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on alkaen lakkautettu ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Ympäristölupavirastolla on ollut asiaa ratkaistaessa esillä Talvivaaran kaivoksen koekasan toiminnan lopettamista koskevan asian dnro PSA- VI/161/04.08/2010 hakemusasiakirjat ja niissä olleet tiedot liuotetun malmin ominaisuuksista. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee malmimurskeen käyttöä muovikalvon suojarakenteena ja mustaliuskeen käyttöä salaojarakenteissa. Aluehallintovirasto muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 33/07/1 lupamääräystä 33 ja täydentää päätöstä uudella määräyksellä 33a. Määräys 33 muutettuna ja uusi määräys 33a kuuluvat seuraavasti: 33. Rakenteissa käytettävä keinotekoinen eriste on suojattava ylä- ja alapuolelta eristeeseen kohdistuvien haitallisten pistemäisten kuormien estämiseksi tasarakeisella suojahiekkakerroksella tai -geotekstiilillä. Pohjarakenteissa hienorakeisesta mineraaliaineksesta tehtävän suojakerroksen paksuus on oltava vähintään 100 mm tai vaihtoehtoisesti käytettävän suojageotekstiilin paino vähintään g/m 2. Muovikalvon päällä saa kuitenkin liikkua koneilla vasta kun kalvon päällä on vähintään 300 mm suojakerros. Suojakerroksen rakenteina voidaan edellä mainitun lisäksi käyttää sivukivialueen pohjakalvon alapuolella vähintään 100 mm:n kerrosta 0 12 mm:n kalliomursketta ja 500 g/m 2 painavaa geotekstiiliä tai vähintään 100 mm:n kerrosta 0 4 mm:n kalliomursketta. Sivukivikasan pohjarakenteen muovikalvon yläpuolisessa ja toisen vaiheen liuotuskasan pohjarakenteen muovikalvon ylä- ja alapuolisissa suojarakenteissa voidaan käyttää edellä mainittujen rakenteiden lisäksi suojarakenteena vähintään 400 g/m 2 painavaa geotekstiiliä ja vähintään 100 mm:n kerrosta 0 12 mm:iin seulottua primäärikasasta poistettavaa liuotettua malmimursketta. Tämä yhdistelmäsuojarakenne voidaan korvata vähintään 100 mm:n kerroksella raekokoon 0 4 mm seulottua primäärikasasta poistettavaa malmimursketta. 33a. Toisen vaiheen liuotuskasan pohjarakenteen salaojakerroksena käytettävä louhe on oltava kiviainesta, jossa ei voi tapahtua haponmuodostumisreaktioista johtuvaa materiaalin merkittävää rapautumista tai muista ki-

8 viaineksen ominaisuuksista johtuvaa salaojakerroksen toiminnan vaarantumista kasan oletetun käyttöiän aikana. Luvan saajan on toimitettava selvitys käytettävästä materiaalista ja sen toiminnasta salaojakerroksessa ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen kerroksen rakentamisen aloittamista. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräys 33 Talvivaaran kaivokselle myönnetyn ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 33/07/1 mukaan louhittava malmi on mustaliusketta, joka sisältää keskimäärin 0,25 0,27 % nikkeliä, 0,13 0,15 % kuparia, 0,52 0,56 % sinkkiä ja 0,02 % kobolttia. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9,1 %. Malmia pidetään ensimmäisessä liuotusvaiheessa niin kauan, että pääosa nikkelistä on saatu talteen. Louhittava sivukivi on pääosin ominaisuuksiltaan vastaavaa mustaliusketta kuin malmi, mutta sen liuottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa pienempien nikkelipitoisuuksien perusteella. Tiivistysrakenteiden tarkoituksena on estää maaperän pilaantuminen ja mahdollistaa haitallisia aineita sisältävien suotovesien kerääminen ja johtaminen liuosvedeksi. Pohjarakenne mahdollistaa tuotantoliuoksen talteenoton toisen vaiheen liuotuksesta. Pohjarakenteiden pysyminen ehjänä on siten olennainen tekijä sekä kaivoksen toiminnassa että päästöjen ja niiden vaikutusten rajoittamisessa. Sivukivikasat ja toisen vaiheen liuotuskasa ovat jätealueita, jotka jäävät pysyvästi nykyisille alueille. Näissä kohteissa pohjarakenteiden pitkäaikaiskestävyyden maksimoimisella on olennainen merkitys pilaantumisen estämiseksi. Muovikalvon suojarakenteena on käytetty 0 4 mm:n kalliomursketta. Materiaalin saatavuus rakentamisen sivutuotteena on vähentynyt kaivoksen rakentamishankkeiden valmistuttua niin paljon, että sille on tarve etsiä korvaavia materiaaleja. Primäärikasasta poistettavasta malmista on liuotettu pääosa liukenevista metalleista. Aluehallintovirasto katsoo, että hyödynnettäessä ensimmäisen vaiheen liuotuksesta poistettavaa malmia pohjarakenteen suojakerroksissa, ei metallien liukoisuus ja siitä aiheutuvat päästöt aiheuta sellaista ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joka poikkeaisi lainvoimaisen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen mukaisen sivukiven läjittämisestä aiheutuvista vaikutuksista. Liuotusprosessin läpikäyneen malmimurskeen sulfideista on valtaosa hapettunut, eikä materiaalin rapautumisen ja lämmöntuoton arvioida olevan enää niin merkittävää, että se vaikuttaisi muovikalvon pitkäaikaiskestävyyteen. Hyödynnettävä malmi ei ole jätettä, vaan kaivoksen tuotannosta poistettava raaka-ainevirta, jonka käyttökohde muuttuu alkuperäisestä. Osa liuotetusta malmista seulotaan haluttuun raekokoon ja hyödynnettäisiin toisen vaiheen liuotukseen johtamisen sijaan muovikalvon suojarakenteena. Liotuksesta poistettava malmi on raekooltaan hienojakoisempaa kuin liuotukseen menevä malmimurske. Ennalta arvioiden liuotusprosessi myös muuttaa malmin raemuotoa siten, että siinä on vähemmän teräviä särmiä, kuin malmimurskeessa. Kaivoksen tuotanto on edennyt siten, että liuotusprosessista poistettavaa malmimursketta on saatavilla runsaasti, eikä suojarakenteeseen tarvittavan osan seulonta edellytä merkittäviä muutoksia kaivoksen prosesseissa. Liottamattoman malmin käyttöä suojarakenteissa ei ole hyväksytty. Hienojakoiseksi murskatussa malmissa käynnistyisi ennalta arvioiden kohtuullisen nopeasti sulfidimineraalien hapettuminen, voimakas lämmöntuotto ja metallien liukeneminen. Välittömästi HDPE-kalvon yhteydessä olevan ker-

9 roksen voimakas lämmönnousu voi heikentää kalvon pitkäaikaiskestävyyttä. Murskattu malmi on karkearakeisempaa, kuin liuotuksen jälkeinen malmi. Myös raemuoto on ennalta arvioiden teräväsärmäisempää kuin liuotetulla malmilla. Näin ollen suoraan hienomurskauksesta otettavan malmimurskeen käyttö aiheuttaa huomattavasti enemmän epävarmuustekijöitä HDPE-kalvon kestävyydelle kuin liuotusprosessista poistettavan malmimurskeen käyttö. Selvitysten mukaan 0 12 mm malmimurskeen käyttö yhdessä geotekstiilin (vähintään 300 g/m 2 ) kanssa suojaa muovikalvoa sellaisilta muodonmuutoksilta, jotka voisivat aiheuttaa vaurioita kalvon tiiveyteen. Selvitykset perustuvat laboratoriossa tehtyihin kokeisiin. Käytännön rakentamiseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, kuten suojakerrosten rakentamisesta ja sivukiven täyttötoiminnasta ja toisen vaiheen liuotuskasan kasaamisesta aiheutuva tärinä sekä pohjarakenteen painumisesta aiheutuvat lisäkuormat. Varovaisuusperiaatetta noudattaen geotekstiilin vähimmäispainovaatimusta on nostettu hakemuksessa esitetystä. Ensimmäisen vaiheen liuotuskasasta otettavan materiaalin hienomman raekokojakauman ja ennalta arvioiden rapautumisen seurauksena tulleen kuluneemman raemuodon perusteella sille on hyväksytty kevyempi suojageotekstiili kuin 0 12 mm:n kalliomurskeelle. Päätöksessä on hyväksytty myös 0 4 mm:n raekokoon seulotun ensimmäisen vaiheen liuotuskasasta poistetun malmin käyttö suojakerroksena ilman geotekstiiliä. Rakenne vastaa kaivoksen vastaavissa kohteissa tähän asti käytettyä rakennetta. Molemmilla hyväksytyllä liuotetun malmin käyttötavoilla arvioidaan saavutettavan yhtä hyvä suojataso. Näin ollen luvan saaja voi kerroksen rakentamisesta aiheutuvien kustannusten, rakentamisen helppouden tai muiden tekijöiden perusteella ratkaista kulloinkin käytettävän suojakerroksen tyypin. Kokonaisuutena kaivosalueelta saatavan materiaalin hyödyntäminen pohjarakenteiden suojakerroksissa vähentää erittäin merkittävästi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Materiaalin kuljetustarve on huomattavasti pienempi verrattuna esimerkiksi kaivospiirin ulkopuolelta tuotavaan hiekkaan, jolloin rakentamisesta aiheutuvat liikenteen päästöt jäävät olennaisesti vähäisemmiksi verrattaessa tilanteeseen, jossa hyödynnettäisiin hiekkaa. Kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvassa on määräys laadunvalvonnan toteuttamisesta, eikä siitä siten ole erikseen tarpeen tässä määrätä. Suojarakenteisen osalta laadunvalvontaan kuuluu tyypillisesti kiviaineksen raekoon seuranta, kiviainesmateriaalien levityksen ja tiivistämisen onnistumisen seuranta, geotekstiilien tarkistus ja käytettävien työmenetelmien seuranta. 9 Lupamääräys 33a Kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan määräyksessä 52 todetaan toisen vaiheen liuotuskasan rakenteista, että "Sivukivestä muodostuvan tasatun, tiivistetyn ja vähintään 2 %:n viettokaltevuuteen muotoillun pohjan päälle on asennettava 2,0 mm:n HDPE-muovista tehty yhtenäinen keinotekoinen eriste. Keinotekoisen eristeen päälle on asennettava salaojitus ja 0,5 m:n paksuinen kuivatuskerros, jonka materiaalin vedenläpäisevyys on 10-4 m/s." Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen sivukivimurskeen käyttö kuivatuskerroksessa voi johtaa tilanteeseen, jossa kerros tehdään

10 sivukivenä louhittavasta mustaliuskeesta. Mustaliuske sisältää runsaasti sulfideja, jotka alkavat hapettumaan herkästi ja aiheuttavat sitä kautta kiviaineksen rapautumisen. Rapautunut kiviaines ei täytä niitä vedenläpäisevyysvaatimuksia, mitä lupamääräyksessä on edellytetty. Tämä voi aiheuttaa mm. ongelmia liuosvesien keräämisessä ja kulkeutumisessa kasassa. Ennalta arvioiden mustaliuske ei siten sovi kuivatuskerroksen materiaaliksi ja lupaa on tältä osin tarve täsmentää annettavalla lisämääräyksellä. Kerros on tehtävä materiaalista, jonka käytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu ongelmia rakenteen toimivuudelle. Käytettävän kiviaineksen laadun varmistamiseksi on siitä määrätty toimitettavaksi selvitys valvovalle viranomaiselle ennen rakentamisen aloittamista. Kaivosalueella on saatavilla kerroksen rakentamiseen soveltuvaa kiviainesta. 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 58 1 momentti 4) kohta KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 486,5 euroa. Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä Kyseessä on lupamääräyksen muuttaminen, jolloin maksun suuruus on 30 % taulukon mukaisesta maksusta. Toisen vaiheen liuotusalueen lupamaksu on peritty ympäristö- ja vesitalousluvassa ongelmajätteen kaatopaikan maksun mukaisena ( ) ja sivukiven läjitysalueen tavanomaisen jätteen kaatopaikan mukaisena (8 610 ) maksuna. Asiassa ratkaistaan samanaikaisesti useamman toiminnan lupamääräyksen muuttaminen, jolloin maksuna peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnon maksun ( x 30 %) lisäksi 50 % muun toiminnan maksusta (8 610 x 30% x 50 %). Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

11 11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Riitta Riihimäki ja ympäristöneuvos Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh RR/ph Liite Valitusosoitus

12 Liite 1 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.