Toimintakertomus ja yritysvastuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus ja yritysvastuu"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007 Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Osa I Toimintakertomus ja yritysvastuu

2

3 Vuosikertomus 2007 Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Osa I Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmän vuosikertomukseen 2007 kuuluu kolme eri osaa: Toimintakertomus ja yritysvastuu, jossa esitellään EIP-ryhmän kuluneen vuoden toimintaa ja tulevaisuudennäkymiä Tilinpäätöskertomus, jossa esitellään EIP-ryhmän, EIP:n, Cotonoun investointikehyksen, FEMIP Trust Fund -rahaston ja EIR:n tilinpäätökset liitetietoineen Tilastokertomus,jossa esitellään luettelomuodossa EIP:n rahoittamat hankkeet,varainhankinta vuonna 2007 sekä EIR:n hankeluettelo. Se sisältää myös yhteenvetotaulukoita tilivuodelta ja kuluneelta viiden vuoden jaksolta. Tämän julkaisun mukana on CD-ROM, joka sisältää vuosikertomuksen kolmen eri osan tiedot, yritysvastuuta käsittelevän asiakirjan Corporate Responsibility 2007 ja kertomusvuoden aikana julkaistut keskeisimmät esitteet ja muut asiakirjat. CD-ROMille on koottu painettujen julkaisujen sähköiset versiot niillä kielillä, joilla tiedot on julkaistu. Vuosikertomus on luettavissa myös EIP:n Internet-sivuilta:

4 EIP-ryhmä 2 Toimintakertomus ja yritysvastuu

5 Toimintakertomus ja yritysvastuu 3 EIP-ryhmä Sisältö EIP-ryhmä: Tärkeätluvut 4 EIP-ryhmä: Yhteenveto yhdistetystä taseesta 5 Pääjohtajan katsaus 6 Toimintasuunnitelma EIP-ryhmän toiminta Euroopan unionin tasapainoinen kehitys 13 Tukea innovaatioille 16 Ympäristön kestävä kehitys 20 TEN: Euroopan liikenneverkot 25 Tukea pienille ja keskisuurille yrityksille 30 Kestävä,kilpailukykyinen ja varma energiahuolto 33 Ehdokasmaat japotentiaaliset ehdokasmaat 37 Euroopan naapuri- ja kumppanuusmaat 39 AKT, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kumppanuusmaat 43 EIP:n lainanotto 47 Hallinto 50 Yhteistyösuhteet muihin toimijoihin 51 Hallinnointi ja ohjaus sekä vastuullisuus 53 Ekologinen jalanjälki javastuullisuus toiminnassa 57 EIP:n sääntömääräiset hallintoelimet 59 EIP:n hallitus 62 Organisaatiorakenne 63 EIR:n sääntömääräiset hallintoelimet 68 EIP-ryhmän rahoitukseen soveltuvat hankkeet 69 Osoitteet 70

6 EIP-ryhmä 4 Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmä: Tärkeätluvut Euroopan investointipankki Toiminta vuonna 2007 (Miljoonaa euroa) Allekirjoitetut lainasopimukset Euroopan unioni Kumppanuusmaat 6389 Hyväksytyt lainahankkeet Euroopan unioni Kumppanuusmaat 7791 Ulosmaksetut lainat Omista rahoitusvaroista Budjettivaroista 4568 Varainhankinta (ennen swap-sopimuksia) * EU-valuuttoina Muina valuuttoina Tilanne Lainakannatjatakaukset Lainat omista rahoitusvaroista Takaukset 165 Rahoitus budjettivaroista 1785 Pitkät, keskipitkät ja lyhyet lainat Omat varat Taseen loppusumma Tilikauden tulos 1633 Merkitty pääoma siitä maksettu osuus ja maksettava osuus 8240 Euroopan investointirahasto Toiminta vuonna 2007 Allekirjoitetut sopimukset 1918 Pääomasijoitukset 521 Takaukset 1397 Tilanne (*) Varainhankinta hallintoneuvoston vuodelle 2007 antaman yleisen lainanottovaltuutuksen perusteella, ja siihen sisältyy 77 miljoonan euron suuruinen ennakoivavarainhankinta, jokatehtiin vuonna Sopimusten kanta Pääomasijoitukset 4388 Takaukset Omat varat 965 Taseen loppusumma 1074 Tilivuoden tulos 50 Merkittypääoma 2770 siitä maksettu osuus 554

7 Toimintakertomus ja yritysvastuu 5 EIP-ryhmä EIP-ryhmä: Yhteenveto yhdistetystä taseesta Tase 31. joulukuuta 2007 (tuhansia euroja) VASTAAVAA Rahat sekä saamiset keskuspankeilta ja postipankeilta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat valtion velkasitoumukset Luotot ja ennakot luottolaitoksille a) vaadittaessa maksettavat b) muut luotot ja ennakot c) lainananto Luotot ja ennakot asiakkaille a) lainananto b) erityiset varaukset Joukkovelkakirjat, mukaan lukien kiinteätuottoiset arvopaperit a) julkisten viranomaisten tai laitosten liikkeeseen laskemat b) muiden luotonottajien liikkeeseen laskemat Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit Aineettomathyödykkeet Kiinteistö,koneet ja kalusto Muu omaisuus a) muut saamiset b) positiivinen vaihto-omaisuus Merkitty pääoma ja kerrytettävissä oleva varanto, maksettavaksi määrättymutta maksamatta oleva osuus Ennakkomaksut ja siirtosaamiset VASTAAVAAYHTEENSÄ VASTATTAVAA Lainatluottolaitoksilta a) lainat, joissa on sovittu eräpäivä tai irtisanomisaika Velkakirjalainat a) liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat b) muut Muut velat a) erittelemättömätvelat b) muut c) negatiivinen vaihto-omaisuusarvo Siirtovelatjaennakkomaksut Varaukset a) Eläke-jasairausvakuutusjärjestelmä VELAT YHTEENSÄ Omapääoma merkitty maksettavaksi määräämätön Konsernirahastot a) vararahasto b) muut rahastot Strukturoituun rahoitusjärjestelyyn määrätyt varat Riskipääomasijoituksiin määrätyt varat Tilikauden tulos: ennen siirtoja yleisestä riskirahastosta siirto vuoden aikana yleisestä riskirahastosta... 0 Voittovaroja tilille jätetään OMA PÄÄOMAYHTEENSÄ VASTATTAVAAYHTEENSÄ

8 EIP-ryhmä 6 Toimintakertomus ja yritysvastuu Pääjohtajan katsaus Esitellessäni vuoden 2006 vuosikertomuksen viime vuonna tähdensin erityisesti sitä, että vuosi 2007 tulisi olemaan Euroopan investointipankille ratkaiseva uuden strategian toteuttamisen kannalta, jossa ytimenä on lisäarvon tuottaminen lisäämällä riskinottoa. Toimintasuunnitelmassa luotonannolle asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet etenkin SFF-varauksen eli strukturoidun rahoitusjärjestelyn osalta. Nämä tavoitteet saavutettiin ja osittain jopa ylitettiin. SFF-varaukseen perustuvat allekirjoitetut lainasopimukset esimerkiksi nousivat yli 1,5 miljardiin euroon, ja kasvoivat vuodesta 2006 lähes viisinkertaiseksi. EIP myöskin nelinkertaisti tukensa puhtaille energialähteille yli 2 miljardin euron allekirjoitetulla lainasummalla uusiutuvan energian hankkeille. Eräitä uusia aloitteita otettiin käyttöön yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Näistä merkittävin oli tutkimukseen liittyvien hankkeiden investointeja tukeva riskinjaon rahoitusväline RSFF. EU:n ulkopuolelle suuntautuvan toiminnan osalta EU:n neuvoston vuosille antamien uusien ulkoisten lainavaltuuksien toimeenpano saatiin hyvään vauhtiin. Vaikka lainamandaattia koskeva takuusopimus EU:n komission kanssa allekirjoitettiin vasta elokuussa, allekirjoitetut lainasopimukset EU:n jäsenyyttä hakevissa maissa sekä naapuri- ja kumppanuusmaissa nousivat yli 6 miljardiin euroon. Euroopan investointipankki onkin tällä hetkellä aktiivisin kansainvälinen rahoituslaitos Turkissa, Länsi-Balkanin maissa ja Välimeren alueen kumppanuusmaissa. EIP hankki rahoituksen luotonantoonsa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, joilta otettiin lainaa lähes 55 miljardia euroa. Vuoden 2006 vastaava määrä oli 48 miljardia euroa, joten kasvu oli merkittävää. Varat nostettiin 236 joukkovelkakirjalainalla ja 23:na eri valuuttana. Euroopan investointipankki oli pääomamarkkinoilla edelleenkin suurimpia liikkeeseenlaskijoita ja se pystyi käyttämään vahvuuksiaan täysimääräisesti hyväksi rahoitusmarkkinoilla vuoden 2007 puolivälistä lähtien vallinneesta levottomuudesta huolimatta. On varsin selvää, että EIP on vakuuttanut sijoittajat järkevällä riskienhallintapolitiikallaan ja erinomaisella luottokelpoisuusluokituksellaan, mitä tukee vahvasti myös pankinomistajien korkea laatu. Tuloksellisuudestamme näkyy vahvasti työstään innostuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan työpanos. Hyvät tulokset ovat myös mittapuu sekä omistajiemme että EU:n komission luottamuksesta EIP:n kykyyn edistää ja toteuttaa EU:n keskeisiä poliittisia päämääriä ja tavoitteita ja luoda toiminnoillaan merkittäväälisäarvoa. Jäsenvaltioiden ja EU:n komission luottamus tuo kuitenkin mukanaan myös lisää velvollisuuksia ja haasteita, mistä kelpaa esimerkiksi EIP:n valtuuston hyväksymä toimintasuunnitelma vuosille EIP:ltä odotetaan edistystä julkilausuttujen lupauksiensa käytännön toimeenpanossa, jotka liittyvät lähentymiseen, liikenteeseen (painopisteen ollessa entistä selvemmin kiireellisimmissä TEN-hankkeissa), energiahuoltoon (erityisesti uusiutuva energia jaenergiatehokkuus), ympäristöön, tietoyhteiskuntaan nojaavaan talouteen (i2i) ja pk-yritystoiminnan rahoitukseen. Viimeksi mainitun alueen osalta EIP-ryhmä tutkii parhaillaan konsultoituaan ensin välittäjäpankkeja, viranomaisia ja pk-yritysjärjestöjä tapoja, joilla tätä tukea olisi mahdollista tehostaa entisestään. Seuraavana askeleena kohti yritysvastuun tiiviimpää integroimista EIP:n strategiaan me olemme tänä vuonna päättäneet yhdistää raportointimme tähän yhteiseen Toimintakertomus ja yritysvastuu -raporttiin. Vuoden 2007 merkittävimpiä tapahtumia käsitellään lisäksi yksityiskohtaisemmin liitteenä olevalla CD-ROM-levyllä ja EIP:n kotisivuilla Internetissä. Tavoitteenamme on myös lisätä toimintojemme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tässä tarkoituksessa EIP:n Internet-sivuille ollaan luomassa erillistä yri-

9 Toimintakertomus ja yritysvastuu 7 EIP-ryhmä tysvastuun alaosastoa, josta myös löytyy lisätietoja EIP:n yritysvastuupolitiikoista ja -käytännöistä. EIP myöskin päätti alkaa soveltaa Ǻrhusin asetuksen 1367/2006 määräyksiä kesäkuusta 2007 lähtien. Ne koskevat yleisön oikeutta saada tietoa ympäristöön vaikuttavista hankkeista, osallistua niiden valmisteluun ja hakea niistä tehtyihin päätöksiin muutoksia Vuonna 2007 EIP:n sisäisiä prosesseja ja käytäntöjä kuvaava ympäristö- ja sosiaalikäytäntöjen käsikirja (Environmental and Social Practices Handbook) päivitettiin ja asetettiin yleisönsaataville.omaa ympäristö- ja sosiaalipolitiikan julkilausumaamme myös tarkistettiin ja sitä koskeva julkinen kuulemisprosessi on käynnistetty. On selvää, että nämä hankkeet parantavat jo ennestään tehokasta tapaamme arvioida hankerahoitukseemme liittyviä ympäristöja yhteiskuntariskejä sekä vähentää niitä. Vuoden 2007 mainittavia tapahtumia unionin ulkopuolisen luotonannon osalta oli taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten selvittämiseen käyttämämme arviointimallin (ESIAF) muokkaaminen kunkin yksittäisen lainamandaatin vaatimuksiin paremmin sopivaksi ja antamaan entistä yksityiskohtaisemman arvion pankin tuomasta lisäarvosta. ESIAF-arviointimallia sovelletaan kaikkiin EIP:n ulkoisiin lainavaltuuksiin. EIP:llä on näin mahdollisuus entistä paremmin arvioida ja ymmärtää sekä etukäteen että jälkikäteen unionin ulkopuolella rahoittamiensa hankkeiden vaikutukset parantaakseen entisestään omia yritysvastuupolitiikkojaan ja -käytäntöjään tulevaisuudessa. Euroopan investointipankilla on nyt tilaisuus katsoa taaksepäin ja kerrata, mitä 50 toimintavuoden aikana on tapahtunut. Vuonna 1958 perustettu EIP sai tehtäväksi edistää EU:n jäsenvaltioiden yhdentymistä, alueellisesti tasapainoista kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 50-vuotisen taipaleensa aikana EIP:lle on kertynyt merkittävää kokemusta investointihankkeiden rahoituksesta monilta eri sektoreilta. Se on tukenut unionin suurimpia saavutuksia edistäessään Euroopan taloudellista hyvinvointia; se on vastannut kuuden laajentumisen haasteisiin ja korottanut pääomaansa yhden miljardin laskentayksikön määrästä 164,8 miljardiin euroon; sillä oli myös merkittävä rooli euron käyttöönoton kynnyksellä käynnistäessään aloitteita, joilla avattiin tietä yhteiseen rahaan siirtymiseen. Viisikymmentä vuotta Rooman sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Eurooppa-hanke on vasta alkumetreillä. Tällä hetkellä on äärimmäisen tärkeää tarttua 21. vuosisadan haasteisiin. Ne ovat muun muassa suurin ympäristöhaaste eli ilmastonmuutoksen torjunta; tieteen ja teollisuuden haaste, miten varmistetaan EU:n asema johtavana talousmahtina; sekä haaste sitoutua kansainväliseen solidaarisuuteen köyhyyden vastaisessa taistelussa muualla maailmassa. Toimintaamme EIP:ssä ohjaa vahva halu auttaa unionia ja koko Eurooppaa lunastamaan nämä haasteet. Philippe Maystadt Euroopan investointipankkiryhmän pääjohtaja

10 EIP-ryhmä 8 Toimintakertomus ja yritysvastuu Toimintasuunnitelma EIP:n yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma tuleville vuosille esitellään julkisessa asiakirjassa Corporate Operational Plan, joka koskee vuosia Valtuuston hyväksyttyä kesäkuussa 2005 strategiatavoitteeksi lisäarvon tuottamisen lisäämällä riskinottoa EU:n politiikan tueksi, pankin panostuksissa tämä tavoite onsaanut tärkeytensä mukaisen huomion. Jotta strategiapäätöksen siirtäminen käytäntöön voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, EIP ei ole asettanut itselleen uusia strategisia päämääriä vuosille Euroopan unionin sisällä keskitytään edelleenkin kuuteen päätavoitteeseen, jotka ovat: laajentuneen unionin taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen; Innovaatio ohjelman toimeenpano; Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN) ja niiden liityntäverkkojen kehittäminen; pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen; ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen; kestävä,kilpailukykyinen ja varma energiahuolto. EIP:n uudet ulkoiset lainamandaatit hyväksyttiin neuvoston päätöksellä joulukuussa Niiden mukaisesti luotonannon tavoitteet EU:n ulkopuolella ovat: liittymistä valmisteleva tuki; yksityissektorin kehittäminen; energiahuoltovarmuus; ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen; EU:n läsnäolon tukeminen suorien ulkomaisten investointien ja teknologian ja asiantuntemuksen siirron kautta. Haasteet ja niihin vastaaminen Omassa toimintaympäristössään EIP:n oli 2007 sopeuduttava moniin haasteisiin, jotka ovat ajankohtaisia vieläjatkossakin. Rahoitusmarkkinoidenviimeaikaisesta heilunnasta huolimatta pankki pystyi turvaamaan Euroopassa tasaisen investointirahoituksen erityisesti aloille,joille markkinatoimijatovat yleensä haluttomia osallistumaan. Infrastruktuuri-investoinneille tarkoitetun rahoituksen kysyntä on edelleen vilkasta samalla kun sekä lainojen että riskipääoman tarve innovaatioille on entistä suurempi. Myöskin unionin laajentumisella uusiin jäsenmaihin on vaikutuksia EIP:n rooliin sekäkansallisella että EU:n tasolla. Tämä edellyttää pankilta itseltään jatkuvasti vahvempaa panosta EU:n toimintapolitiikan toteuttamiseen. Toisaalta sidosryhmien odotukset pankkia kohtaan ovat korkealla, ja osallistuvajalaajapohjainen kansalaisyhteiskuntakeskustelu on jatkuvavaatimus. EIP:n vastaus luotonantoa koskeviin ensisijaisiin tavoitteisiin ja ulkopuolelta tuleviin haasteisiin on ollut varmistautua varainhankintapolitiikan kestävyydestä sekä pyrkimys tukea kutakin toimialaa tarkoituksenmukaisilla instrumenteilla. Nämä toimintavaatimukset kuvastuvat luotonannon arvon huomattavasta noususta, uudenlaisesta asennoitumisesta riskeihin, uusista rahoitusvälineistä, lisääntyneestä yhteistyöstä Euroopan komission ja muiden toimijoiden kanssa, rahoituksen omavaraisuudesta, tehokkaasta rahoitussuunnittelusta, rahoitusvarojen kohdentamisesta tarkasti rajatuille osa-alueille ja tehokkuuden kasvusta. Riskinotto ja uudet rahoitusvälineet Suuremmasta riskinotosta silloin, kun strategiset tavoitteet sitä edellyttävät, on tulossa pysyväpiirre EIP:n harjoittamaan rahoitustoimintaan. Luotonantopolitiikan, lainaluokitusten ja riskien hinnoittelun tarkistukset vahvistavat riskinottokykyä ja lisäävät EIP-rahoituksen tuottamaa lisäarvoa. Myös luottoriskipolitiikan muutokset, jotka koskevat pankeille

11 Toimintakertomus ja yritysvastuu 9 EIP-ryhmä ja suurille yrityksille annettavia vakuudettomia lainoja, rahoitusvakuuksia ja lainoja korvaavia rahoitusvaihtoehtoja erityisesti omaisuusvakuudelliset arvopaperit (ABS) ja katetut joukkolainat parantavat EIP:n kykyä antaa innovatiivista rahoitusta ja vähentävät oman pääoman tarvetta pankin lainanottajille. Uutta sisäistä luokitusmenetelmää, joka on direktiivin 2006/48/EY mukainen, on laajennettu uusiin omaisuusluokkiin ja tarkistettu siten, että se antaa paremmat mahdollisuudet riskinottoon strategisten tavoitteiden sitä vaatiessa. Suurempaa riskinottoa sisältävillä rahoitustoimilla, joita tuetaan pankin omista rahastoista ja Euroopan komission rahastoista tähän tarkoitukseen varatuilla erillä, tulee jatkossa olemaan tärkeä rooli pankin strategian toteutuksessa. Tarkoitukseen käytetyt rahamäärät ovat melkoiset. Strukturoidun rahoitusjärjestelyn (SFF) alaisuudessa yhteensä 3,75 miljardia euroa on varattu pääomapuskuriksi eri riskejä vastaan senior-lainoille ja takauksille, joihin liittyy hankkeen valmistumista edeltäviä ja toiminnan alkuvaiheen riskejä; etuoikeudellisille pääomalainoille ja takauksille; mezzanine- eli välirahoitukselle, mukaan lukien korkeatuottoiset lainat nopeasti kasvaville tai toimintaansa uudistaville teollisuusyrityksille; hankekohtaisille johdannaisille sekä oman pääoman muotoisille rahoitusvälineille. Riskinjaon rahoitusvälineen (RSFF) pääomapuskurin koko on 2miljardia euroa, johon EIP on varannut 1 miljardia euroa SFF-varauksesta ja Euroopan komissio toiset 1 miljardia euroa seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta. Näin syntyvän vipuvaikutuksen myötä vaikutus erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tarkoitetun lainarahan määrään on moninkertainen. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusvälineeseen on kohdennettu 500 miljoonaa euroa, sekä lisäksi vastaava rahoitusosuus komissiolta. Lainavakuusvälineestä annetaan takauksia TEN-hankkeisiin annetuille valmiusluotoille lieventämään tulojen riittämättömyyteen liittyviä riskejä hankkeen ensimmäisinä vuosina. SFF-varauksesta 500 miljoonaa käytetään riskinjakoa sisältävään rahoitukseen yksityissektorin kehittämiseksi Välimeren alueen kumppanuusmaissa. Loput 1,75 miljardia euroa on varattu Innovaatio ohjelman, Euroopan laajuisten verkkojen ja energia-alan hyväksyttyjen hankkeiden käyttöön. Luottojen kysyntä markkinoilla on ollut nopeassa kasvussa. Allekirjoitetut SFF-lainasopimukset nousivat vuoden 2007 lopussa 2,8 miljardiin euroon, kun ne vielä edellisvuonna olivat 1,3 miljardia. Yhteistyötä Euroopan komission kanssa Yhteistyö komission kanssa ei rajoitu pelkästään riskinjakojärjestelyihin, vaan yhteisiä ohjelmia ja yhteisrahoitusta käytetään laajemminkin. Uusimpiin yhteistoteutusohjelmiin kuuluu JASPERS, jos-

12 EIP-ryhmä 10 Toimintakertomus ja yritysvastuu Ulosmaksetut,allekirjoitetut ja hyväksytyt lainat ( ) Ulosmaksetut lainat Allekirjoitetut lainat Hyväksytyt lainat (mrd.) ta annetaan kohdemaiden käyttöön teknistä apua EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen tukemien suurten infrastruktuurihankkeiden valmistelussa. JASPERS-ohjelmassa onmukana myös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki. JESSICA puolestaan on komission ja EIP:n yhteistyössä Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa toteuttama hanke, joka tuottaa jäsenvaltioille jaeuroopan aluekehitysrahastolle räätälöityjä rahoitusratkaisuja moniin erilaisiin kaupunkien uudistus- ja kehityshankkeisiin. JEREMIE-hankkeen avulla EIP-ryhmä ja komissio parantavat pienten jakeskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, mukaan lukien ensikertalaiset yrittäjät jakehitysalueiden mikroluotot. Komissio on myös antanut Euroopan investointirahastolle toimivaltuudet toteuttaa EU:n kilpailukyvyn jainnovaatioiden puiteohjelmaa. Ohjelma sisältää kattavan valikoiman rahoitusvälineitä, joiden käytössä on 1,1 miljardia euroa. EPEC neuvontakeskuksen puitteissa (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien eurooppalainenosaamiskeskus EPEC)komissiojapankki toimivat tietolähteenä jakanavana julkisen sektorin eurooppalaisilleppp-työryhmille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevien parhaiden toimintatapojen ja käytäntöjen jakamiselle sekä auttaa kehittämään julkisen sektorin täytäntöönpanokapasiteettia kumppanuushankkeissa. Ulkoisten lainavaltuuksien perusteella EIP voi vuosina lainoittaa kolmansia maita yhteensä enimmillään 27,8 miljardilla eurolla. Tämän ohella EIP ja komissio yhteisrahoittavat AKT-maiden vesialan hankkeiden edistämiseen ja tukemiseen perustettua vesialan AKT-EU-rahoitusvälinettä. EIP myös hallinnoi EU:n Afrikka-strategian mukaiseen infrastruktuurikumppanuuteen liittyvää Afrikan infrastruktuurirahastoa, jonka rahoitukseen osallistuu komissio ja 10 jäsenvaltiota. Tämän uudentyyppisen rahoitusjärjestelyn tarkoituksena on lisätä EU:n jatkuvaa rahoitusta Afrikan alueelliselle ja Afrikan maiden väliselle infrastruktuurille yhdistämällä avustuksina annettava rahoitustukijapitkäaikaiset lainat. Rahoitussuunnittelu ja omavaraisuus Strategian toteutus on sovitettava myös EIP:n rahoituksen pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin. Pankin luonteen ja tehtävän vuoksi merkittävä osa pankin tuottamasta hyödystä perustuu sen asemaan EU:n politiikkaa tukevana rahoituslaitoksena. Pankin toiminnallinen ylijäämä syntyy omien varojen tuottoasteesta ja lainojen kustannukset kattavista välityspalkkioista. Julkisena rahoituslaitoksena EIP välttää altistumista spekulatiivisille rahoitusriskeille,ja pankin halukkuus hyväksyä rahoitusriskejä (ns. riskitoleranssi) pidetään tasolla, joka varmistaa pankin rahoituksen jatkuvuuden pitkällä aikavälillä. Useista eri syistä johtuen omien varojen tuoton odotetaan hieman hidastuvan vuosina Välitystuotot rajoittuvat pääosin hallintokulujen kattamiseen ja luottoriskien hinnoitteluun. Vaikka pankin osallistuminen vaativampiin ja enemmän riskiä sisältäviin rahoitustoimiin tuo lisäarvoa, oletetun luottoriskin kasvulla voi olla kielteinen vaikutus kustannusten kattamiseen. Samalla pankin maineeseen liittyvien, juridisten ja toimin-

13 Toimintakertomus ja yritysvastuu 11 EIP-ryhmä nallisten riskien hallinta vaatii resursseja. Myöstekninen apu ja muu neuvontatyö on periaatteellisella tasolla tärkeää, mutta ei vaikuta suoraan toiminnan tuottoon. Vuodet kattavan toimintasuunnitelman ja nykyisen pääomatilanteen perusteella EIP:n pääomaa ei kuitenkaan ole tarpeen korottaa ennen vuotta Tämä johtuu ennen kaikkea resurssien oikeasta kohdistamisesta ja toiminnan tehostamisesta. Silloinkin pääoman korotus pystytään rahoittamaan omista vararahastoista, eikä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista. Vuonna 2007 Euroopan investointirahaston pääomarakennetta vahvistettiin toiminnan kehittämistä varten korottamalla rahaston enimmäispääomaa 50 prosentilla 3 miljardiin euroon. EIP on käyttänyt 100 prosenttisesti oikeutensa uusien osakkeiden merkintään, komissio kasvattaa osuuttaan vähitellen neljän vuoden aikana ja osakkaina olevat rahoituslaitokset ovat käyttäneet yli 70 prosenttia merkintäoikeuksistaan. EIR:n oma pääoma nyt 965 miljoonaa euroa. Tämän pitäisi varmistaa EIR:n rahoituksellinen kestävyys ainakin vuoteen 2013 asti, kun nämä varat käytetään asteittain tänä aikana. EIP:n hallintoneuvosto

14 EIP-ryhmä 12 Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmän toiminta 2007

15 Toimintakertomus ja yritysvastuu 13 EIP-ryhmä Euroopan unionin tasapainoinen kehitys Euroopan investointipankilla on aina ollut paikkansa alueiden pankkina tuettuja alueita varten, jotka myös saavat avustuksia rakennerahastoista. Rahoituskautta koskevan EU:n uudistetun koheesiopolitiikan mukaisesti EIP on keskittänyt aluekehitysrahoituksensa vastikään määritellyille lähentymistavoitealueille siirtymäkauden alueet mukaan lukien. Nämä ovat EU27-maiden 113 köyhintä aluetta, joiden väestömäärä on 190 miljoonaa henkilöä. Lähentymistavoitteen ulkopuolelle jäävissä jäsenvaltioissa ja alueilla uusi aluepolitiikka edistää kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteita. Niitä EIP tukee ennen kaikkea lainoittamalla Innovaatio ohjelman mukaisia hankkeita, Euroopan laajuisien verkkojen suunnittelua ja rakentamista, pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä ympäristön kestävää kehitystä. Pankin omana keskipitkän aikavälin tavoitteena on kohdistaa prosenttia unionialueelle suuntautuvasta luotonannosta lähentymistarkoituksiin. Lähentymistavoitealueiden investointien rahoitus oli kertomusvuonna 13,8 miljardia euroa, mikä vastaa asetettuja tavoitteita. Rakenneohjelmaluottoja uusille jäsenvaltioille Iso osa lähentymisrahoituksesta tehtiin 12 uudessa jäsenvaltiossa, jotka liittyivät EU:hun vuonna 2004 ja sen jälkeen. Niille myönnetyt EIP-lainat 2007 olivat kaikkiaan 5,75 miljardia euroa. Suurin osa lainoista myönnettiin rinnakkain rakennerahastoavustusten kanssa. Rakennerahastojen ja pankin yhteisrahoitus voidaan järjestää joko hankekohtaisesti tai ohjelmaperusteisesti. Osallistumalla tietyn toimialan tai alueen investointiohjelmaan kuuluvien suurten ja pienten investointien rahoitukseen EIP edistää kasvulle suotuisia olosuhteita ja muita tekijöitä, jotka edesauttavat vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja vähiten kehittyneiden alueiden todellista yhdentymistä. Tätä EIP:n tuotetta kutsutaan rakenneohjelmaluotoksi. Vuonna 2007 EIP päätti lainata 700 miljoonaa euroa Bulgarian ensisijaisten investointien ja toimenpiteiden kansalliseen rahoitusosuuteen yhdessä EU:n koheesio-ja rakennerahastojen kanssa. Rahoituskelpoiset hankkeet on nimetty kansallisiin strategisiin viitekehyksiin kuuluvissa toimenpideohjelmissa sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston vuosille laatimassa maaseudun kehittämisohjelmassa. Yhteisrahoitusta käytetään aluksi vain liikenteen ja ympäristöalan investointeihin, mutta sitä voidaan Bulgarian hallituksen pyynnöstä laajentaa myös muiden EUrahastojen aluekehitystä, talouden kilpailukykyä, inhimillisten voimavarojen kehittämistä ja maataloutta koskeviin ohjelmiin. EU:n koheesio- ja rakennerahastojen tukea on tällä kaudella Bulgarian käytettävissä noin 6,8 miljardia euroa. Pankin rakenneohjelmaluotoilla voidaan rahoittaa myös useita pieniä osahankkeita, jotkaeivät vähäisen kokonsa vuoksi voi saada suoraa EIP:n rahoitusta. Tällaisen puiteluoton avulla EIP voi tarvittaessa myöntää ennakkorahoitusta ja järjestää pitkän aikavälin yhteisrahoitusta mahdollisimman edullisin ehdoin.

16 EIP-ryhmä 14 Toimintakertomus ja yritysvastuu Lähentyminen EU:ssa Allekirjoitetut suorat lainat toimialoittain 2007 Rahoitusta kaikille toimialoille Summa Yhteensä % Liikenne-javiestintäinfrastruktuuri Energia Terveydenhuolto, koulutus Vesi, sanitaatio,jätehuolto Kaupunkisuunnittelu Teollisuus Muut palvelut Yksittäiset lainat yhteensä EIP-rahoitteisia hankkeita on lähentymistavoitealueilla kaikilla toimialoilla. Näistä tärkeimpiä 2007 olivat liikenne (32 %), energia(15 %), terveys ja koulutus (12 %) sekävesi ja sanitaatio (7 %). Liikenteen ja viestinnän infrastruktuurihankkeisiin annetut lainat nousivat 5,5 miljardiin euroon. Tästä suuren osan muodosti 1 miljardin euron laina, jolla rahoitettiin välityskyvyltään suurta suurnopeusrataverkon Milano Napoli-rataosaa Italiassa. Hanke kuuluu Berliinistä Etelä-Italiaan kulkevaan ensisijaiseen TEN-rautatiekäytävään. Se oli huomattava investointi kestävään liikenteeseen, jolla parannetaan yhteyksiä eteläisen Italian lähentymistavoitealueille. Lähentymistavoitealueiden energiainvestointilainat olivat yhteensä 2miljardia euroa. Pankki rahoitti lämmön jasähkön yhteistuotantolaitoksen rakentamista Portugalin Sinesiin 19 miljoonan euron lainalla, jokaoli jatkoa aiemmalle 39 miljoonan euron lainalle.lisälainan myöntäminen oli mahdollista, koska EIP-rahoituksen enimmäisrajaa voidaan poikkeustapauksissa korottaa 50 prosentista 75 prosenttiin hankkeen kustannuksista. Uusi laitos tuottaa kolme kertaa enemmän sähköä kuin vanha laitos, mikä merkitsee huomattavaa energiatehokkuuden kasvua. Koska laitoksen tuottama ylijäämäsähkö syötetään kansalliseen verkkoon, se korvaa muita polttoaineita käyttävien voimaloiden sähköä ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä arviolta 20 prosenttia. EIP-lainat terveyteen ja koulutukseen liittyviin investointeihin olivat 1,7 miljardia euroa, mikäkertoo sektorin tärkeästä asemasta. Yksi Espanjassa rahoitetuista terveydenhuoltohankkeista koski uuden yleissairaalan ja seitsemän terveyskeskuksen rakentamista Asturian keskiosassa sijaitsevaan Mieresin kaupunkiin. Hanke vahvistaa alueen roolia terveyspalvelujen tuottajana sekä parantaa sairaalatilojen ja -palvelujen laatua ja saatavuutta. Koska hankkeeseen liittyy myös terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämistä, se tukee samalla pankin Innovaatio ohjelmaa. EIP-rahoitteiset teollisuusinvestoinnit lähentymistavoitealueilla olivat 2007 yhteensä 1,6 miljardia euroa. Glaverbel Czechille myönnetty 71 miljoonan euron laina on hyvä esimerkki paikallisen teollisuuden sosiaalisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta. Laina käytetään uuden floatlasilinjan rakentamiseen Teplicessä ja autolasin tuotantolaitoksen laajentamiseen läheisessä Chudeřicen kaupungissa. Molemmat kaupungit sijaitsevat Ústíssa, joka kuuluu Tšekin tasavallan lähentymistavoitealueisiin. Ústín seudun teollisuus- ja maataloustuotannolla on vuosisataiset perinteet etenkin sähköntuotannon, hiilikaivosten ja kemikaalien alalla. Näiden perinteisten teollisuusalojen heikkeneminen on johtanut siihen, että alueen työttömyysluvut ovat Tšekin korkeimmat. Glaverbelin hanke tukee alueen talouskehitystä ja monipuolistaa työpaikkojen tarjontaa perinteisten alojen ulkopuolella. Hankkeen odotetaan luovan 100 uutta työpaikkaa Chudeřiceen ja vielä toiset 70 Tepliceen. Monet lähentymistavoitealueiden hankkeet tietenkin edistävät myös muita tavoitteita. Vuonna 2007 lähentymistavoitealueille suunnattiin 23 prosenttia lainoista, joilla tuetaan Lissabonin agendaa kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tietoon perustuvan Euroopan talouden luomiseksi, 33 prosenttia ym-

17 Toimintakertomus ja yritysvastuu 15 EIP-ryhmä päristöluotoista, 33 prosenttia Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksesta ja 15 prosenttia energia-alan lainoista. Uusia rahoitustuotteita EIP kehitti alueita varten myös uusia rahoitustuotteita. Puolassa pankkiosallistui 200 miljoonalla zlotylla (52 miljoonalla eurolla) julkisen sektorin katettujen joukkolainojen emissioon, jonka tuotolla rahoitetaan julkisen sektorin pieniä ja keskisuuria hankkeita seuraavilla aloilla: infrastruktuuri, ympäristö,energia, terveysjakoulutus.kyseessä on suoria limiittiluottoja korvaava rahoitusväline, jonka vakuutena ovat BRE Bank Hipoteczny S.A:n lainasaatavat. Tämä toistaiseksi ainutlaatuinen rahoitustoimi lisää EIP:n yhteistyökumppaneina toimivien rahoituslaitosten määrää Puolassa ja parantaa mahdollisuuksia EIP:n tukeen paikallisten infrastruktuurien nykyaikaistamishankkeille. JASPERS JASPERS-aloitteesta on tullut keskeinen työväline yhteistyössä, jota pankki tekee EU:n rakennerahastojen kanssa suurteninvestointihankkeiden valmistelun alkuvaiheissa. Ohjelma auttaa 12 uutta jäsenvaltiota esittämään liiketaloudellisesti kannattavia hankkeita ja sitä kautta saamaan entistä nopeammin ja tehokkaammin Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta huomattavaa tukea, joka on lähivuosina niiden käytettävissä. JASPERS-lyhenne tulee sanoista Joint Assistance to Support Projects in European Regions, Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu. Ohjelmassa yhdistyy Euroopan komission, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja EIP:n asiantuntemus, ja se tarjoaa maksutonta teknistä apua hankkeiden toteutuksessa. Tilivuoden päättyessä JASPERS-työryhmään kuului 55 asiantuntijaa. Luxemburgin lisäksi asiantuntijoita työskenteli Bukarestissa, Varsovassa ja Wienissä, joiden paikallistoimistot avattiin vuoden aikana. Bukarestin toimisto huolehtii hankkeiden valmistelusta Bulgariassa ja Romaniassa, Varsovan toimisto Puolassa ja Baltian maissa ja Wienin toimisto Keski-Euroopan maissa. JASPERSin toimintasuunnitelman toteutus eteni hyvin vuoden aikana. JASPERS-ohjelman kautta tuetaan lähivuosina 261 hankkeen ja horisontaalisen toimen valmistelua, ja edistetään tai vauhditetaan yli 32 miljardin euron pääomainvestointeja. Ohjelman vaikutus ulottuu kaikkiin 12 uuteen jäsenvaltioon ja monille strategisesti tärkeille sektoreille. Erityisiä painopistealueita ovat ympäristö (vesi, jätevedet ja kiinteäjäte), liikenne sekäenergiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot.

18 EIP-ryhmä 16 Toimintakertomus ja yritysvastuu Tukeainnovaatioille Lissabonin agendan laadintavuodesta 2000 lähtien EIP on rahoittanut investointeja kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tietoon perustuvan talousalueen rakentamiseksi, joka kykenee kestävään kasvuun, luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja sekäparantamaan sosiaalista yhtenäisyyttä. Pankin Innovaatio ohjelman tavoitteena oli myöntää tarkoitukseen 50 miljardin euron lainat ohjelmakaudella Tavoite kuitenkin saavutettiin jo vuoden 2007 aikana, jolloin T&K&I-investointeihin, koulutukseen sekä ICT-tekniikkaan annetut uudet EIP-lainatolivat yhteensä 10,3 miljardia euroa. Tutkimus,kehitys ja innovaatiot T&K&I-lyhenne tarkoittaa tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, joka on yksi Innovaatio ohjelman kolmesta päärahoituskohteesta. Tutkimuksen ja kehityksen lisäksi siihen sisältyy myös uuden tiedon muuntaminen tuottavaksi taloustoiminnaksi. Vuonna 2007 T&K&I-investointeja rahoitettiin EU-alueella 6,7 miljardilla ja Turkissa 455 miljoonalla eurolla. T&K&I-rahoituksessa keskeisellä sijalla ovat erityiset rahoitusvälineet, joita EIP on kehittänyt Lissabonin agendaa tukevia investointeja varten. Näistä merkittävin on riskinjaon rahoitusväline Risk Sharing Fi- nance Facility (RSFF), jonka EIP ja komissio perustivat yhteistyössä ja joka on ollut käytössä vuoden 2007 puolivälistä asti. RSFF-järjestely perustuu luottoriskien jakoon komission ja EIP:n välillä. Tämän rahoitusmekanismin avulla EIP:llä on paremmat mahdollisuudet antaa lainoja ja takauksia myössellaisille hankkeille, joiden riskiprofiili on investment grade -tason alapuolella. Tähän liittyysijoittajien normaalisti hyväksymää suurempien rahoitusriskien ottamista. Mekanismi tarjoaa paljon mahdollisuuksia uusiin ja innovatiivisiin rahoitusratkaisuihin yksityissektorille ja tutkimuslaitoksille. Järjestely on otettu käyttöön nopeasti, ja RSFF-lainoja on jo myönnetty uusiutuvan energian, autoteollisuuden, koneteollisuuden ja biotekniikan hankkeisiin. EIP:n yliopistotutkimuksen ohjelmahanke Koulutusala on tärkeällä sijalla Euroopan investointipankin toiminnassa. Se on keskeinen vaikuttaja Lissabonin strategian toteutuksen kannalta, minkä lisäksi koulutus tukee EIP:n rahoitustoimintaa edistäessään sosiaalista yhtenäisyyttä ja innovaatioita. Koulutussektorin rahoituksen rinnalla EIP on kehittänyt oman erityisen yliopistoille suunnatun Universities Research Action -tutkimuksen ohjelmahankkeen, jonka kautta kanavoidaan tukea korkeakouluille ja akateemiselle tutkimukselle.hankkeen tarkoituksena on vastata johdonmukaisesti ja yhtenäisesti Euroopan yliopistoilta tuleviin pyyntöihin koskien etenkin rahoitusapua, mutta myös tutkimuspanostuksia. Samalla ohjelma helpottaa pankin palveluksessa olevien henkilöiden akateemista työtä ja tutkimustyötä.

19 Toimintakertomus ja yritysvastuu 17 EIP-ryhmä Innovaatio ohjelma Allekirjoitetut lainat (milj.) Tieto- ja viestintätekniikka Koulutus Tutkimus,kehitys ja innovaatiot Yhteensä Yhteyksiä laajamittaisten tutkimusinfrastruktuuriinvestointien toteuttajiin EIP hoitaa Euroopan tutkimuksen infrastruktuurien strategiafoorumin (European Strategy Forum on Research Infrastructure, ESFRI) ja Euroopan hallitustenvälisten tutkimusjärjestöjen foorumin (European Intergovernmental Research Organisations Forum, EIROforum) kautta. Tällaisia investointeja ovat erityisesti 35 EU:n laajuista hanketta, joiden arvioidut kustannukset ovat 14 miljardia euroa. ESFRI-foorumiin osallistuu edustajia EU:n jäsenvaltioista ja liitännäisvaltioista sekä Euroopan komissiosta. Sen päämääränä on saada aikaan yhtenäinen lähestymistapa Euroopan tutkimusinfrastruktuureja koskevaan päätöksentekoon. Näiden hankkeiden erityisluonne, kuten pitkät toteutusajat, erityisten tutkimuslaitteiden käyttö, vaativat toimintajärjestelyt ja ennen kaikkea hanketta tukevien kansallisten viranomaisten pitkäaikaiset rahoitussitoumukset edellyttävät uusia ja epätavallisia ratkaisuja, jotka perustuvat taloudellisesti tarkoituksenmukaiseen riskienjakoon kaikkien osapuolten välillä. Koulutus Vuonna 2007 EIP myönsi koulutusalalle 1,3 miljardin euron lainat. Tähän mennessä valtaosalla pankin koulutusinvestoinneista on tuettu infrastruktuuria rakennuksia, tiloja ja välineistöä joka on tarpeen perusammattitaidon ja osaamisen hankinnassa. Esimerkiksi Valencian itsehallintoalueella Espanjassa pankki rahoitti muun muassa ala- ja yläasteen koulujen ja ammattioppilaitosten rakentamista, kunnostusta ja laajentamista sekäkalusteiden ja opetusvälineiden hankintaa. Viime aikoina on kuitenkin pyritty edistämään sellaisia koulutushankkeita, joilla on suorempi vaikutus opetuksen laatuun. Entistä tärkeämmällä sijalla ovat kysyntäpuolen toimenpiteitä ja aineettomia hyödykkeitä, kuten opintolainoja ja akateemista T&K&I-toimintaa, edistävät investoinnit, jotka lisäävät mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja parantavat opetuksen laatua. Esimerkiksi Unkarissa EIP rahoitti 150 miljoonalla eurolla opintolainaohjelmaa, joka on osa laajempaa kansallista strategiaa korkeakouluopetuksen laadun parantamiseksi, opiskelijamäärien lisäämiseksi ja tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi kaikille. Ohjelma on jo lisännyt oppilaitosten vastuullisuutta ja tavoittanut vähävaraisista perheistä tulevat opiskelijat. Käyttöön on otettu erilaisia järjestelmiä ja menetelmiä, jotka lisäävät tehokkuutta ja varmistavat opintolainajärjestelmän pitkäaikaisen toteutuskel-

20 EIP-ryhmä 18 Toimintakertomus ja yritysvastuu Innovatiivista rahoitusta innovaatioille Symboli on varsin osuva. Kun EIP:n riskinjaon rahoitusväline (RSFF) käynnistettiin 5. kesäkuuta 2007, sopimuksen allekirjoittivat samanaikaisesti komissaari Potočnik neljännessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurikonferenssissa Hampurissa ja EIP:n pääjohtaja Philippe Maystadt EIP:n valtuuston vuosikokouksessa Luxemburgissa. T&K&I-toimintaa rahallisesti tukeva RSFF-mekanismi on EIP:n ja Euroopan komission tehokkaan yhteistyön tulos. EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ja EIP:n strukturoidusta rahoitusjärjestelystä (SFF) kumpaisestakin saatavalla 1 miljardin euron pääomapanoksella RSFF-rahoitusvälineen kannustusvaikutuksesta T&K&I-investointien käyttöön uskotaan saatavanlisärahoitusta jopa 10 miljardia euroa. Käyttöönotto tapahtui lähes välittömästi. Jo syyskuuhun mennessä oli sovittu kahdeksasta, yhteisarvoltaan 359 miljoonan euron rahoitushankkeesta, joihin listataan uusiutuva energia, energiatehokkuus, autoteollisuuden komponentit, koneteollisuus ja biotekniikka. Vuodenvaihteessa RSFF-järjestelyyn perustuvat lainat olivat yhteensä 459 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuivat neljän eri jäsenvaltion hankkeille. RSFF-rahoitusmekanismin nojalla voidaan rahoittaa pieniä ja suuria yrityksiä suorin lainoin, mutta myös rahoitusvälittäjien kautta. Esimerkiksi Saksassa järjestettiin innovatiivisille pienille ja keskisuurille autoteollisuuden alihankintayrityksille limiittiluotto, jolla rahoitettiin niiden T&K&I-toimintaa immateriaalioikeuksien sale and lease back -järjestelyllä eli oikeuksien myynnillä ja takaisinvuokrauksella. Toisena osapuolena oli Saksan johtava leasing-yritys Deutsche Leasing. RSFF-rahoitusvälineen lainaikkunan kautta EIP pyrkii kasvattamaan innovaatioiden kokonaisrahoitusta Euroopassa vuonna 2008 ja tukemaan yhä useampia suhteellisen pieniä hankkeita poisuuden. Jatkossa pankki voi rahoittaa myös koulutusohjelmien uudistamista, opetusmenetelmien kehittämistä ja erityisesti Euroopan koulujen ja yliopistojen opetuksen parantamista. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintäverkot (ITC) ovat Lissabonin strategian toteutuksessa keskeinen sektori, jota 2007 rahoitettiin yhteensä 1,6 miljardin euron lainoilla. Joukossa oli laajamittaisia hankkeita, jotka vaativat suuria lainoja. Esimerkiksi British Telecomin investoinnit uuden sukupolven televiestintäpalveluihin saivat 455 miljoonaa euroa ja Telefonican uusi UMTS-laajakaista- ja matkapuhelinverkko Espanjassa 375 miljoonaa euroa. Komissio ja EIP allekirjoittivat 2007 yhteisymmärryspöytäkirjan tuesta EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmälle ja erityisesti pyrkimyksille nostaa laajakaistapalvelujen saatavuutta. Uuden sukupolven verkkoinvestointitarpeet voivat olla suuria, ja pankin toivotaan entistä aktiivisemmin edistävän yksityissektorin investointeja näihin infrastruktuureihin.

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja.

Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja. EIP lyhyesti 2019 1 Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja. Tuemme talouskasvua, luomme työpaikkoja

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin pankkina me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta taloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin, jotka kohdistuvat

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI Euroopan investointiohjelma Tilannekatsaus Toukokuu 2018 MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI JUNCKERIN EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMA SUOMESSA FI Suomessa Junckerin komission Euroopan investointiohjelmaan kuuluvan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat. Elina Rainio

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat. Elina Rainio Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat Elina Rainio 22.11.2017 Euroopan investointiohjelma Pilari 1 Pilari 2 Pilari 3 Euroopan strategisten investointien rahasto

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Euroopan investointipankki (EIP) antaa pitkäaikaista hankerahoitusta, takauksia ja neuvontaa unionin tavoitteiden edistämiseksi. Rahoitusta myönnetään niin unionissa kuin kolmansissa

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus 9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,

Lisätiedot

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta 9.2.2017 A8-0003/151 151 Johdanto osan 11 kappale (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. InvestEU-ohjelman perustamisesta

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. InvestEU-ohjelman perustamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.6.2018 COM(2018) 439 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta {SEC(2018) 293 final} - {SWD(2018)

Lisätiedot

Uusi koheesiokumppanuus

Uusi koheesiokumppanuus Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Vuosikertomus 2006. Osa I. Vuosikertomus on luettavissa myös pankin Internet-sivuilta: www.eib.org/report.

Vuosikertomus 2006. Osa I. Vuosikertomus on luettavissa myös pankin Internet-sivuilta: www.eib.org/report. Vuosikertomus 2006 Osa I Toimintakertomus EIP-ryhmän vuosikertomukseen 2005 kuuluu kolme eri osaa: Toimintakertomus, jossa esitellään EIP-ryhmän kuluneen vuoden toimintaa ja tulevaisuudennäkymiä Tilinpäätöskertomus,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 12.4.2016 Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2014 COM(2014) 674 final ANNEX 1 LIITE Loppukertomus vuoden 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välillä allekirjoitetut EIP:n rahoitustoimet kattavan 25 päivänä lokakuuta 2011

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/3. Tarkistus. Sven Giegold, Jordi Solé, Tilly Metz, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/3. Tarkistus. Sven Giegold, Jordi Solé, Tilly Metz, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta 10.1.2019 A8-0482/3 3 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) InvestEU-ohjelman olisi voimaannutettava kansalaisia ja yhteisöjä, jotka haluavat investoida kestävämpään, hiilivapaaseen yhteiskuntaan, energiakäänne

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Euroopan investointipankki (EIP) antaa pitkäaikaista hankerahoitusta, takauksia ja neuvontaa unionin tavoitteiden edistämiseksi. Rahoitusta myönnetään niin unionissa kuin kolmansissa

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2014) 674 final - ANNEX 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2014) 674 final - ANNEX 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. joulukuuta 2014 (OR. en) 15007/14 ADD 2 ECOFIN 1007 FIN 808 RELEX 887 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 30. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 17.06.2016 Kokkola Port Tower Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Rahoitusvälineet

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Rahoitusvälineet edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osarahoittamat rahoitusvälineet ovat kestävä ja tehokas tapa

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Ideasta innovaatioksi - Euroopan yhteinen haaste

Ideasta innovaatioksi - Euroopan yhteinen haaste Ideasta innovaatioksi - Euroopan yhteinen haaste Eurooppalaiset rahoitusvälineet yritysten tukena Valtteri Vento Finnvera 29.8.2019 EU:n tukemat lainat, sijoitukset sekä takausjärjestelyt ovat yleistyneet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola OP Kymenlaakso Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola 4.4.2017 OP lyhyesti Noin 1,7 miljoonaa omistaja-asiakasta Noin 170 osuuspankkia Hyperpaikallinen digitaalinen finanssiryhmä Asiakkaidensa omistama

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille 7.9.2016 Kai Kovanen 150M rahoitusta innovatiivisille, kasvaville pkyrityksille EIR:n takauksella #Suominousuun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Talousarvion valvontavaliokunta 2009 2007/2251(INI) 4.3.2008 TARKISTUKSET 1-22 Mietintöluonnos Jean-Pierre Audy (PE398.383v02-00) Euroopan investointipankin (EIP) vuosikertomus

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.4.2011 KOM(2011) 226 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto

Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto 13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Talousarvion valvontavaliokunta 2009 16.7.2008 TYÖASIAKIRJA 1 erityiskertomuksesta nro 1/2008 ohjelmakausiin 1994 1999 ja 2000 2006 liittyvien suurten investointihankkeiden käsittely-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.6.2017 COM(2017) 296 final 2017/0126 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi suoritettavista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista sekä vuoden

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus 20.3.2019 A8-0094/215 215 João Ferreira, Miguel Viegas, João Pimenta Lopes, Marisa Matias Johdanto-osan 9 kappale (9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin,

Lisätiedot

Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE

Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE Environmental Impact Bond (EIB) VAIKUTTAVUUSINVESTOINTI: Osta tuloksia, älä tekniikkaa jolla oletat

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus

EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI JA EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO Yhteistyösopimus Johdanto Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), joihin viitataan jäljempänä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2018 C(2018) 7044 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.10.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot