Toimintakertomus ja yritysvastuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus ja yritysvastuu"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007 Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Osa I Toimintakertomus ja yritysvastuu

2

3 Vuosikertomus 2007 Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Osa I Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmän vuosikertomukseen 2007 kuuluu kolme eri osaa: Toimintakertomus ja yritysvastuu, jossa esitellään EIP-ryhmän kuluneen vuoden toimintaa ja tulevaisuudennäkymiä Tilinpäätöskertomus, jossa esitellään EIP-ryhmän, EIP:n, Cotonoun investointikehyksen, FEMIP Trust Fund -rahaston ja EIR:n tilinpäätökset liitetietoineen Tilastokertomus,jossa esitellään luettelomuodossa EIP:n rahoittamat hankkeet,varainhankinta vuonna 2007 sekä EIR:n hankeluettelo. Se sisältää myös yhteenvetotaulukoita tilivuodelta ja kuluneelta viiden vuoden jaksolta. Tämän julkaisun mukana on CD-ROM, joka sisältää vuosikertomuksen kolmen eri osan tiedot, yritysvastuuta käsittelevän asiakirjan Corporate Responsibility 2007 ja kertomusvuoden aikana julkaistut keskeisimmät esitteet ja muut asiakirjat. CD-ROMille on koottu painettujen julkaisujen sähköiset versiot niillä kielillä, joilla tiedot on julkaistu. Vuosikertomus on luettavissa myös EIP:n Internet-sivuilta:

4 EIP-ryhmä 2 Toimintakertomus ja yritysvastuu

5 Toimintakertomus ja yritysvastuu 3 EIP-ryhmä Sisältö EIP-ryhmä: Tärkeätluvut 4 EIP-ryhmä: Yhteenveto yhdistetystä taseesta 5 Pääjohtajan katsaus 6 Toimintasuunnitelma EIP-ryhmän toiminta Euroopan unionin tasapainoinen kehitys 13 Tukea innovaatioille 16 Ympäristön kestävä kehitys 20 TEN: Euroopan liikenneverkot 25 Tukea pienille ja keskisuurille yrityksille 30 Kestävä,kilpailukykyinen ja varma energiahuolto 33 Ehdokasmaat japotentiaaliset ehdokasmaat 37 Euroopan naapuri- ja kumppanuusmaat 39 AKT, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kumppanuusmaat 43 EIP:n lainanotto 47 Hallinto 50 Yhteistyösuhteet muihin toimijoihin 51 Hallinnointi ja ohjaus sekä vastuullisuus 53 Ekologinen jalanjälki javastuullisuus toiminnassa 57 EIP:n sääntömääräiset hallintoelimet 59 EIP:n hallitus 62 Organisaatiorakenne 63 EIR:n sääntömääräiset hallintoelimet 68 EIP-ryhmän rahoitukseen soveltuvat hankkeet 69 Osoitteet 70

6 EIP-ryhmä 4 Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmä: Tärkeätluvut Euroopan investointipankki Toiminta vuonna 2007 (Miljoonaa euroa) Allekirjoitetut lainasopimukset Euroopan unioni Kumppanuusmaat 6389 Hyväksytyt lainahankkeet Euroopan unioni Kumppanuusmaat 7791 Ulosmaksetut lainat Omista rahoitusvaroista Budjettivaroista 4568 Varainhankinta (ennen swap-sopimuksia) * EU-valuuttoina Muina valuuttoina Tilanne Lainakannatjatakaukset Lainat omista rahoitusvaroista Takaukset 165 Rahoitus budjettivaroista 1785 Pitkät, keskipitkät ja lyhyet lainat Omat varat Taseen loppusumma Tilikauden tulos 1633 Merkitty pääoma siitä maksettu osuus ja maksettava osuus 8240 Euroopan investointirahasto Toiminta vuonna 2007 Allekirjoitetut sopimukset 1918 Pääomasijoitukset 521 Takaukset 1397 Tilanne (*) Varainhankinta hallintoneuvoston vuodelle 2007 antaman yleisen lainanottovaltuutuksen perusteella, ja siihen sisältyy 77 miljoonan euron suuruinen ennakoivavarainhankinta, jokatehtiin vuonna Sopimusten kanta Pääomasijoitukset 4388 Takaukset Omat varat 965 Taseen loppusumma 1074 Tilivuoden tulos 50 Merkittypääoma 2770 siitä maksettu osuus 554

7 Toimintakertomus ja yritysvastuu 5 EIP-ryhmä EIP-ryhmä: Yhteenveto yhdistetystä taseesta Tase 31. joulukuuta 2007 (tuhansia euroja) VASTAAVAA Rahat sekä saamiset keskuspankeilta ja postipankeilta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat valtion velkasitoumukset Luotot ja ennakot luottolaitoksille a) vaadittaessa maksettavat b) muut luotot ja ennakot c) lainananto Luotot ja ennakot asiakkaille a) lainananto b) erityiset varaukset Joukkovelkakirjat, mukaan lukien kiinteätuottoiset arvopaperit a) julkisten viranomaisten tai laitosten liikkeeseen laskemat b) muiden luotonottajien liikkeeseen laskemat Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit Aineettomathyödykkeet Kiinteistö,koneet ja kalusto Muu omaisuus a) muut saamiset b) positiivinen vaihto-omaisuus Merkitty pääoma ja kerrytettävissä oleva varanto, maksettavaksi määrättymutta maksamatta oleva osuus Ennakkomaksut ja siirtosaamiset VASTAAVAAYHTEENSÄ VASTATTAVAA Lainatluottolaitoksilta a) lainat, joissa on sovittu eräpäivä tai irtisanomisaika Velkakirjalainat a) liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat b) muut Muut velat a) erittelemättömätvelat b) muut c) negatiivinen vaihto-omaisuusarvo Siirtovelatjaennakkomaksut Varaukset a) Eläke-jasairausvakuutusjärjestelmä VELAT YHTEENSÄ Omapääoma merkitty maksettavaksi määräämätön Konsernirahastot a) vararahasto b) muut rahastot Strukturoituun rahoitusjärjestelyyn määrätyt varat Riskipääomasijoituksiin määrätyt varat Tilikauden tulos: ennen siirtoja yleisestä riskirahastosta siirto vuoden aikana yleisestä riskirahastosta... 0 Voittovaroja tilille jätetään OMA PÄÄOMAYHTEENSÄ VASTATTAVAAYHTEENSÄ

8 EIP-ryhmä 6 Toimintakertomus ja yritysvastuu Pääjohtajan katsaus Esitellessäni vuoden 2006 vuosikertomuksen viime vuonna tähdensin erityisesti sitä, että vuosi 2007 tulisi olemaan Euroopan investointipankille ratkaiseva uuden strategian toteuttamisen kannalta, jossa ytimenä on lisäarvon tuottaminen lisäämällä riskinottoa. Toimintasuunnitelmassa luotonannolle asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet etenkin SFF-varauksen eli strukturoidun rahoitusjärjestelyn osalta. Nämä tavoitteet saavutettiin ja osittain jopa ylitettiin. SFF-varaukseen perustuvat allekirjoitetut lainasopimukset esimerkiksi nousivat yli 1,5 miljardiin euroon, ja kasvoivat vuodesta 2006 lähes viisinkertaiseksi. EIP myöskin nelinkertaisti tukensa puhtaille energialähteille yli 2 miljardin euron allekirjoitetulla lainasummalla uusiutuvan energian hankkeille. Eräitä uusia aloitteita otettiin käyttöön yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Näistä merkittävin oli tutkimukseen liittyvien hankkeiden investointeja tukeva riskinjaon rahoitusväline RSFF. EU:n ulkopuolelle suuntautuvan toiminnan osalta EU:n neuvoston vuosille antamien uusien ulkoisten lainavaltuuksien toimeenpano saatiin hyvään vauhtiin. Vaikka lainamandaattia koskeva takuusopimus EU:n komission kanssa allekirjoitettiin vasta elokuussa, allekirjoitetut lainasopimukset EU:n jäsenyyttä hakevissa maissa sekä naapuri- ja kumppanuusmaissa nousivat yli 6 miljardiin euroon. Euroopan investointipankki onkin tällä hetkellä aktiivisin kansainvälinen rahoituslaitos Turkissa, Länsi-Balkanin maissa ja Välimeren alueen kumppanuusmaissa. EIP hankki rahoituksen luotonantoonsa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, joilta otettiin lainaa lähes 55 miljardia euroa. Vuoden 2006 vastaava määrä oli 48 miljardia euroa, joten kasvu oli merkittävää. Varat nostettiin 236 joukkovelkakirjalainalla ja 23:na eri valuuttana. Euroopan investointipankki oli pääomamarkkinoilla edelleenkin suurimpia liikkeeseenlaskijoita ja se pystyi käyttämään vahvuuksiaan täysimääräisesti hyväksi rahoitusmarkkinoilla vuoden 2007 puolivälistä lähtien vallinneesta levottomuudesta huolimatta. On varsin selvää, että EIP on vakuuttanut sijoittajat järkevällä riskienhallintapolitiikallaan ja erinomaisella luottokelpoisuusluokituksellaan, mitä tukee vahvasti myös pankinomistajien korkea laatu. Tuloksellisuudestamme näkyy vahvasti työstään innostuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan työpanos. Hyvät tulokset ovat myös mittapuu sekä omistajiemme että EU:n komission luottamuksesta EIP:n kykyyn edistää ja toteuttaa EU:n keskeisiä poliittisia päämääriä ja tavoitteita ja luoda toiminnoillaan merkittäväälisäarvoa. Jäsenvaltioiden ja EU:n komission luottamus tuo kuitenkin mukanaan myös lisää velvollisuuksia ja haasteita, mistä kelpaa esimerkiksi EIP:n valtuuston hyväksymä toimintasuunnitelma vuosille EIP:ltä odotetaan edistystä julkilausuttujen lupauksiensa käytännön toimeenpanossa, jotka liittyvät lähentymiseen, liikenteeseen (painopisteen ollessa entistä selvemmin kiireellisimmissä TEN-hankkeissa), energiahuoltoon (erityisesti uusiutuva energia jaenergiatehokkuus), ympäristöön, tietoyhteiskuntaan nojaavaan talouteen (i2i) ja pk-yritystoiminnan rahoitukseen. Viimeksi mainitun alueen osalta EIP-ryhmä tutkii parhaillaan konsultoituaan ensin välittäjäpankkeja, viranomaisia ja pk-yritysjärjestöjä tapoja, joilla tätä tukea olisi mahdollista tehostaa entisestään. Seuraavana askeleena kohti yritysvastuun tiiviimpää integroimista EIP:n strategiaan me olemme tänä vuonna päättäneet yhdistää raportointimme tähän yhteiseen Toimintakertomus ja yritysvastuu -raporttiin. Vuoden 2007 merkittävimpiä tapahtumia käsitellään lisäksi yksityiskohtaisemmin liitteenä olevalla CD-ROM-levyllä ja EIP:n kotisivuilla Internetissä. Tavoitteenamme on myös lisätä toimintojemme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tässä tarkoituksessa EIP:n Internet-sivuille ollaan luomassa erillistä yri-

9 Toimintakertomus ja yritysvastuu 7 EIP-ryhmä tysvastuun alaosastoa, josta myös löytyy lisätietoja EIP:n yritysvastuupolitiikoista ja -käytännöistä. EIP myöskin päätti alkaa soveltaa Ǻrhusin asetuksen 1367/2006 määräyksiä kesäkuusta 2007 lähtien. Ne koskevat yleisön oikeutta saada tietoa ympäristöön vaikuttavista hankkeista, osallistua niiden valmisteluun ja hakea niistä tehtyihin päätöksiin muutoksia Vuonna 2007 EIP:n sisäisiä prosesseja ja käytäntöjä kuvaava ympäristö- ja sosiaalikäytäntöjen käsikirja (Environmental and Social Practices Handbook) päivitettiin ja asetettiin yleisönsaataville.omaa ympäristö- ja sosiaalipolitiikan julkilausumaamme myös tarkistettiin ja sitä koskeva julkinen kuulemisprosessi on käynnistetty. On selvää, että nämä hankkeet parantavat jo ennestään tehokasta tapaamme arvioida hankerahoitukseemme liittyviä ympäristöja yhteiskuntariskejä sekä vähentää niitä. Vuoden 2007 mainittavia tapahtumia unionin ulkopuolisen luotonannon osalta oli taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten selvittämiseen käyttämämme arviointimallin (ESIAF) muokkaaminen kunkin yksittäisen lainamandaatin vaatimuksiin paremmin sopivaksi ja antamaan entistä yksityiskohtaisemman arvion pankin tuomasta lisäarvosta. ESIAF-arviointimallia sovelletaan kaikkiin EIP:n ulkoisiin lainavaltuuksiin. EIP:llä on näin mahdollisuus entistä paremmin arvioida ja ymmärtää sekä etukäteen että jälkikäteen unionin ulkopuolella rahoittamiensa hankkeiden vaikutukset parantaakseen entisestään omia yritysvastuupolitiikkojaan ja -käytäntöjään tulevaisuudessa. Euroopan investointipankilla on nyt tilaisuus katsoa taaksepäin ja kerrata, mitä 50 toimintavuoden aikana on tapahtunut. Vuonna 1958 perustettu EIP sai tehtäväksi edistää EU:n jäsenvaltioiden yhdentymistä, alueellisesti tasapainoista kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 50-vuotisen taipaleensa aikana EIP:lle on kertynyt merkittävää kokemusta investointihankkeiden rahoituksesta monilta eri sektoreilta. Se on tukenut unionin suurimpia saavutuksia edistäessään Euroopan taloudellista hyvinvointia; se on vastannut kuuden laajentumisen haasteisiin ja korottanut pääomaansa yhden miljardin laskentayksikön määrästä 164,8 miljardiin euroon; sillä oli myös merkittävä rooli euron käyttöönoton kynnyksellä käynnistäessään aloitteita, joilla avattiin tietä yhteiseen rahaan siirtymiseen. Viisikymmentä vuotta Rooman sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Eurooppa-hanke on vasta alkumetreillä. Tällä hetkellä on äärimmäisen tärkeää tarttua 21. vuosisadan haasteisiin. Ne ovat muun muassa suurin ympäristöhaaste eli ilmastonmuutoksen torjunta; tieteen ja teollisuuden haaste, miten varmistetaan EU:n asema johtavana talousmahtina; sekä haaste sitoutua kansainväliseen solidaarisuuteen köyhyyden vastaisessa taistelussa muualla maailmassa. Toimintaamme EIP:ssä ohjaa vahva halu auttaa unionia ja koko Eurooppaa lunastamaan nämä haasteet. Philippe Maystadt Euroopan investointipankkiryhmän pääjohtaja

10 EIP-ryhmä 8 Toimintakertomus ja yritysvastuu Toimintasuunnitelma EIP:n yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma tuleville vuosille esitellään julkisessa asiakirjassa Corporate Operational Plan, joka koskee vuosia Valtuuston hyväksyttyä kesäkuussa 2005 strategiatavoitteeksi lisäarvon tuottamisen lisäämällä riskinottoa EU:n politiikan tueksi, pankin panostuksissa tämä tavoite onsaanut tärkeytensä mukaisen huomion. Jotta strategiapäätöksen siirtäminen käytäntöön voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, EIP ei ole asettanut itselleen uusia strategisia päämääriä vuosille Euroopan unionin sisällä keskitytään edelleenkin kuuteen päätavoitteeseen, jotka ovat: laajentuneen unionin taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen; Innovaatio ohjelman toimeenpano; Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN) ja niiden liityntäverkkojen kehittäminen; pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen; ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen; kestävä,kilpailukykyinen ja varma energiahuolto. EIP:n uudet ulkoiset lainamandaatit hyväksyttiin neuvoston päätöksellä joulukuussa Niiden mukaisesti luotonannon tavoitteet EU:n ulkopuolella ovat: liittymistä valmisteleva tuki; yksityissektorin kehittäminen; energiahuoltovarmuus; ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen; EU:n läsnäolon tukeminen suorien ulkomaisten investointien ja teknologian ja asiantuntemuksen siirron kautta. Haasteet ja niihin vastaaminen Omassa toimintaympäristössään EIP:n oli 2007 sopeuduttava moniin haasteisiin, jotka ovat ajankohtaisia vieläjatkossakin. Rahoitusmarkkinoidenviimeaikaisesta heilunnasta huolimatta pankki pystyi turvaamaan Euroopassa tasaisen investointirahoituksen erityisesti aloille,joille markkinatoimijatovat yleensä haluttomia osallistumaan. Infrastruktuuri-investoinneille tarkoitetun rahoituksen kysyntä on edelleen vilkasta samalla kun sekä lainojen että riskipääoman tarve innovaatioille on entistä suurempi. Myöskin unionin laajentumisella uusiin jäsenmaihin on vaikutuksia EIP:n rooliin sekäkansallisella että EU:n tasolla. Tämä edellyttää pankilta itseltään jatkuvasti vahvempaa panosta EU:n toimintapolitiikan toteuttamiseen. Toisaalta sidosryhmien odotukset pankkia kohtaan ovat korkealla, ja osallistuvajalaajapohjainen kansalaisyhteiskuntakeskustelu on jatkuvavaatimus. EIP:n vastaus luotonantoa koskeviin ensisijaisiin tavoitteisiin ja ulkopuolelta tuleviin haasteisiin on ollut varmistautua varainhankintapolitiikan kestävyydestä sekä pyrkimys tukea kutakin toimialaa tarkoituksenmukaisilla instrumenteilla. Nämä toimintavaatimukset kuvastuvat luotonannon arvon huomattavasta noususta, uudenlaisesta asennoitumisesta riskeihin, uusista rahoitusvälineistä, lisääntyneestä yhteistyöstä Euroopan komission ja muiden toimijoiden kanssa, rahoituksen omavaraisuudesta, tehokkaasta rahoitussuunnittelusta, rahoitusvarojen kohdentamisesta tarkasti rajatuille osa-alueille ja tehokkuuden kasvusta. Riskinotto ja uudet rahoitusvälineet Suuremmasta riskinotosta silloin, kun strategiset tavoitteet sitä edellyttävät, on tulossa pysyväpiirre EIP:n harjoittamaan rahoitustoimintaan. Luotonantopolitiikan, lainaluokitusten ja riskien hinnoittelun tarkistukset vahvistavat riskinottokykyä ja lisäävät EIP-rahoituksen tuottamaa lisäarvoa. Myös luottoriskipolitiikan muutokset, jotka koskevat pankeille

11 Toimintakertomus ja yritysvastuu 9 EIP-ryhmä ja suurille yrityksille annettavia vakuudettomia lainoja, rahoitusvakuuksia ja lainoja korvaavia rahoitusvaihtoehtoja erityisesti omaisuusvakuudelliset arvopaperit (ABS) ja katetut joukkolainat parantavat EIP:n kykyä antaa innovatiivista rahoitusta ja vähentävät oman pääoman tarvetta pankin lainanottajille. Uutta sisäistä luokitusmenetelmää, joka on direktiivin 2006/48/EY mukainen, on laajennettu uusiin omaisuusluokkiin ja tarkistettu siten, että se antaa paremmat mahdollisuudet riskinottoon strategisten tavoitteiden sitä vaatiessa. Suurempaa riskinottoa sisältävillä rahoitustoimilla, joita tuetaan pankin omista rahastoista ja Euroopan komission rahastoista tähän tarkoitukseen varatuilla erillä, tulee jatkossa olemaan tärkeä rooli pankin strategian toteutuksessa. Tarkoitukseen käytetyt rahamäärät ovat melkoiset. Strukturoidun rahoitusjärjestelyn (SFF) alaisuudessa yhteensä 3,75 miljardia euroa on varattu pääomapuskuriksi eri riskejä vastaan senior-lainoille ja takauksille, joihin liittyy hankkeen valmistumista edeltäviä ja toiminnan alkuvaiheen riskejä; etuoikeudellisille pääomalainoille ja takauksille; mezzanine- eli välirahoitukselle, mukaan lukien korkeatuottoiset lainat nopeasti kasvaville tai toimintaansa uudistaville teollisuusyrityksille; hankekohtaisille johdannaisille sekä oman pääoman muotoisille rahoitusvälineille. Riskinjaon rahoitusvälineen (RSFF) pääomapuskurin koko on 2miljardia euroa, johon EIP on varannut 1 miljardia euroa SFF-varauksesta ja Euroopan komissio toiset 1 miljardia euroa seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta. Näin syntyvän vipuvaikutuksen myötä vaikutus erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tarkoitetun lainarahan määrään on moninkertainen. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusvälineeseen on kohdennettu 500 miljoonaa euroa, sekä lisäksi vastaava rahoitusosuus komissiolta. Lainavakuusvälineestä annetaan takauksia TEN-hankkeisiin annetuille valmiusluotoille lieventämään tulojen riittämättömyyteen liittyviä riskejä hankkeen ensimmäisinä vuosina. SFF-varauksesta 500 miljoonaa käytetään riskinjakoa sisältävään rahoitukseen yksityissektorin kehittämiseksi Välimeren alueen kumppanuusmaissa. Loput 1,75 miljardia euroa on varattu Innovaatio ohjelman, Euroopan laajuisten verkkojen ja energia-alan hyväksyttyjen hankkeiden käyttöön. Luottojen kysyntä markkinoilla on ollut nopeassa kasvussa. Allekirjoitetut SFF-lainasopimukset nousivat vuoden 2007 lopussa 2,8 miljardiin euroon, kun ne vielä edellisvuonna olivat 1,3 miljardia. Yhteistyötä Euroopan komission kanssa Yhteistyö komission kanssa ei rajoitu pelkästään riskinjakojärjestelyihin, vaan yhteisiä ohjelmia ja yhteisrahoitusta käytetään laajemminkin. Uusimpiin yhteistoteutusohjelmiin kuuluu JASPERS, jos-

12 EIP-ryhmä 10 Toimintakertomus ja yritysvastuu Ulosmaksetut,allekirjoitetut ja hyväksytyt lainat ( ) Ulosmaksetut lainat Allekirjoitetut lainat Hyväksytyt lainat (mrd.) ta annetaan kohdemaiden käyttöön teknistä apua EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen tukemien suurten infrastruktuurihankkeiden valmistelussa. JASPERS-ohjelmassa onmukana myös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki. JESSICA puolestaan on komission ja EIP:n yhteistyössä Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa toteuttama hanke, joka tuottaa jäsenvaltioille jaeuroopan aluekehitysrahastolle räätälöityjä rahoitusratkaisuja moniin erilaisiin kaupunkien uudistus- ja kehityshankkeisiin. JEREMIE-hankkeen avulla EIP-ryhmä ja komissio parantavat pienten jakeskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, mukaan lukien ensikertalaiset yrittäjät jakehitysalueiden mikroluotot. Komissio on myös antanut Euroopan investointirahastolle toimivaltuudet toteuttaa EU:n kilpailukyvyn jainnovaatioiden puiteohjelmaa. Ohjelma sisältää kattavan valikoiman rahoitusvälineitä, joiden käytössä on 1,1 miljardia euroa. EPEC neuvontakeskuksen puitteissa (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien eurooppalainenosaamiskeskus EPEC)komissiojapankki toimivat tietolähteenä jakanavana julkisen sektorin eurooppalaisilleppp-työryhmille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevien parhaiden toimintatapojen ja käytäntöjen jakamiselle sekä auttaa kehittämään julkisen sektorin täytäntöönpanokapasiteettia kumppanuushankkeissa. Ulkoisten lainavaltuuksien perusteella EIP voi vuosina lainoittaa kolmansia maita yhteensä enimmillään 27,8 miljardilla eurolla. Tämän ohella EIP ja komissio yhteisrahoittavat AKT-maiden vesialan hankkeiden edistämiseen ja tukemiseen perustettua vesialan AKT-EU-rahoitusvälinettä. EIP myös hallinnoi EU:n Afrikka-strategian mukaiseen infrastruktuurikumppanuuteen liittyvää Afrikan infrastruktuurirahastoa, jonka rahoitukseen osallistuu komissio ja 10 jäsenvaltiota. Tämän uudentyyppisen rahoitusjärjestelyn tarkoituksena on lisätä EU:n jatkuvaa rahoitusta Afrikan alueelliselle ja Afrikan maiden väliselle infrastruktuurille yhdistämällä avustuksina annettava rahoitustukijapitkäaikaiset lainat. Rahoitussuunnittelu ja omavaraisuus Strategian toteutus on sovitettava myös EIP:n rahoituksen pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin. Pankin luonteen ja tehtävän vuoksi merkittävä osa pankin tuottamasta hyödystä perustuu sen asemaan EU:n politiikkaa tukevana rahoituslaitoksena. Pankin toiminnallinen ylijäämä syntyy omien varojen tuottoasteesta ja lainojen kustannukset kattavista välityspalkkioista. Julkisena rahoituslaitoksena EIP välttää altistumista spekulatiivisille rahoitusriskeille,ja pankin halukkuus hyväksyä rahoitusriskejä (ns. riskitoleranssi) pidetään tasolla, joka varmistaa pankin rahoituksen jatkuvuuden pitkällä aikavälillä. Useista eri syistä johtuen omien varojen tuoton odotetaan hieman hidastuvan vuosina Välitystuotot rajoittuvat pääosin hallintokulujen kattamiseen ja luottoriskien hinnoitteluun. Vaikka pankin osallistuminen vaativampiin ja enemmän riskiä sisältäviin rahoitustoimiin tuo lisäarvoa, oletetun luottoriskin kasvulla voi olla kielteinen vaikutus kustannusten kattamiseen. Samalla pankin maineeseen liittyvien, juridisten ja toimin-

13 Toimintakertomus ja yritysvastuu 11 EIP-ryhmä nallisten riskien hallinta vaatii resursseja. Myöstekninen apu ja muu neuvontatyö on periaatteellisella tasolla tärkeää, mutta ei vaikuta suoraan toiminnan tuottoon. Vuodet kattavan toimintasuunnitelman ja nykyisen pääomatilanteen perusteella EIP:n pääomaa ei kuitenkaan ole tarpeen korottaa ennen vuotta Tämä johtuu ennen kaikkea resurssien oikeasta kohdistamisesta ja toiminnan tehostamisesta. Silloinkin pääoman korotus pystytään rahoittamaan omista vararahastoista, eikä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista. Vuonna 2007 Euroopan investointirahaston pääomarakennetta vahvistettiin toiminnan kehittämistä varten korottamalla rahaston enimmäispääomaa 50 prosentilla 3 miljardiin euroon. EIP on käyttänyt 100 prosenttisesti oikeutensa uusien osakkeiden merkintään, komissio kasvattaa osuuttaan vähitellen neljän vuoden aikana ja osakkaina olevat rahoituslaitokset ovat käyttäneet yli 70 prosenttia merkintäoikeuksistaan. EIR:n oma pääoma nyt 965 miljoonaa euroa. Tämän pitäisi varmistaa EIR:n rahoituksellinen kestävyys ainakin vuoteen 2013 asti, kun nämä varat käytetään asteittain tänä aikana. EIP:n hallintoneuvosto

14 EIP-ryhmä 12 Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmän toiminta 2007

15 Toimintakertomus ja yritysvastuu 13 EIP-ryhmä Euroopan unionin tasapainoinen kehitys Euroopan investointipankilla on aina ollut paikkansa alueiden pankkina tuettuja alueita varten, jotka myös saavat avustuksia rakennerahastoista. Rahoituskautta koskevan EU:n uudistetun koheesiopolitiikan mukaisesti EIP on keskittänyt aluekehitysrahoituksensa vastikään määritellyille lähentymistavoitealueille siirtymäkauden alueet mukaan lukien. Nämä ovat EU27-maiden 113 köyhintä aluetta, joiden väestömäärä on 190 miljoonaa henkilöä. Lähentymistavoitteen ulkopuolelle jäävissä jäsenvaltioissa ja alueilla uusi aluepolitiikka edistää kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteita. Niitä EIP tukee ennen kaikkea lainoittamalla Innovaatio ohjelman mukaisia hankkeita, Euroopan laajuisien verkkojen suunnittelua ja rakentamista, pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä ympäristön kestävää kehitystä. Pankin omana keskipitkän aikavälin tavoitteena on kohdistaa prosenttia unionialueelle suuntautuvasta luotonannosta lähentymistarkoituksiin. Lähentymistavoitealueiden investointien rahoitus oli kertomusvuonna 13,8 miljardia euroa, mikä vastaa asetettuja tavoitteita. Rakenneohjelmaluottoja uusille jäsenvaltioille Iso osa lähentymisrahoituksesta tehtiin 12 uudessa jäsenvaltiossa, jotka liittyivät EU:hun vuonna 2004 ja sen jälkeen. Niille myönnetyt EIP-lainat 2007 olivat kaikkiaan 5,75 miljardia euroa. Suurin osa lainoista myönnettiin rinnakkain rakennerahastoavustusten kanssa. Rakennerahastojen ja pankin yhteisrahoitus voidaan järjestää joko hankekohtaisesti tai ohjelmaperusteisesti. Osallistumalla tietyn toimialan tai alueen investointiohjelmaan kuuluvien suurten ja pienten investointien rahoitukseen EIP edistää kasvulle suotuisia olosuhteita ja muita tekijöitä, jotka edesauttavat vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja vähiten kehittyneiden alueiden todellista yhdentymistä. Tätä EIP:n tuotetta kutsutaan rakenneohjelmaluotoksi. Vuonna 2007 EIP päätti lainata 700 miljoonaa euroa Bulgarian ensisijaisten investointien ja toimenpiteiden kansalliseen rahoitusosuuteen yhdessä EU:n koheesio-ja rakennerahastojen kanssa. Rahoituskelpoiset hankkeet on nimetty kansallisiin strategisiin viitekehyksiin kuuluvissa toimenpideohjelmissa sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston vuosille laatimassa maaseudun kehittämisohjelmassa. Yhteisrahoitusta käytetään aluksi vain liikenteen ja ympäristöalan investointeihin, mutta sitä voidaan Bulgarian hallituksen pyynnöstä laajentaa myös muiden EUrahastojen aluekehitystä, talouden kilpailukykyä, inhimillisten voimavarojen kehittämistä ja maataloutta koskeviin ohjelmiin. EU:n koheesio- ja rakennerahastojen tukea on tällä kaudella Bulgarian käytettävissä noin 6,8 miljardia euroa. Pankin rakenneohjelmaluotoilla voidaan rahoittaa myös useita pieniä osahankkeita, jotkaeivät vähäisen kokonsa vuoksi voi saada suoraa EIP:n rahoitusta. Tällaisen puiteluoton avulla EIP voi tarvittaessa myöntää ennakkorahoitusta ja järjestää pitkän aikavälin yhteisrahoitusta mahdollisimman edullisin ehdoin.

16 EIP-ryhmä 14 Toimintakertomus ja yritysvastuu Lähentyminen EU:ssa Allekirjoitetut suorat lainat toimialoittain 2007 Rahoitusta kaikille toimialoille Summa Yhteensä % Liikenne-javiestintäinfrastruktuuri Energia Terveydenhuolto, koulutus Vesi, sanitaatio,jätehuolto Kaupunkisuunnittelu Teollisuus Muut palvelut Yksittäiset lainat yhteensä EIP-rahoitteisia hankkeita on lähentymistavoitealueilla kaikilla toimialoilla. Näistä tärkeimpiä 2007 olivat liikenne (32 %), energia(15 %), terveys ja koulutus (12 %) sekävesi ja sanitaatio (7 %). Liikenteen ja viestinnän infrastruktuurihankkeisiin annetut lainat nousivat 5,5 miljardiin euroon. Tästä suuren osan muodosti 1 miljardin euron laina, jolla rahoitettiin välityskyvyltään suurta suurnopeusrataverkon Milano Napoli-rataosaa Italiassa. Hanke kuuluu Berliinistä Etelä-Italiaan kulkevaan ensisijaiseen TEN-rautatiekäytävään. Se oli huomattava investointi kestävään liikenteeseen, jolla parannetaan yhteyksiä eteläisen Italian lähentymistavoitealueille. Lähentymistavoitealueiden energiainvestointilainat olivat yhteensä 2miljardia euroa. Pankki rahoitti lämmön jasähkön yhteistuotantolaitoksen rakentamista Portugalin Sinesiin 19 miljoonan euron lainalla, jokaoli jatkoa aiemmalle 39 miljoonan euron lainalle.lisälainan myöntäminen oli mahdollista, koska EIP-rahoituksen enimmäisrajaa voidaan poikkeustapauksissa korottaa 50 prosentista 75 prosenttiin hankkeen kustannuksista. Uusi laitos tuottaa kolme kertaa enemmän sähköä kuin vanha laitos, mikä merkitsee huomattavaa energiatehokkuuden kasvua. Koska laitoksen tuottama ylijäämäsähkö syötetään kansalliseen verkkoon, se korvaa muita polttoaineita käyttävien voimaloiden sähköä ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä arviolta 20 prosenttia. EIP-lainat terveyteen ja koulutukseen liittyviin investointeihin olivat 1,7 miljardia euroa, mikäkertoo sektorin tärkeästä asemasta. Yksi Espanjassa rahoitetuista terveydenhuoltohankkeista koski uuden yleissairaalan ja seitsemän terveyskeskuksen rakentamista Asturian keskiosassa sijaitsevaan Mieresin kaupunkiin. Hanke vahvistaa alueen roolia terveyspalvelujen tuottajana sekä parantaa sairaalatilojen ja -palvelujen laatua ja saatavuutta. Koska hankkeeseen liittyy myös terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämistä, se tukee samalla pankin Innovaatio ohjelmaa. EIP-rahoitteiset teollisuusinvestoinnit lähentymistavoitealueilla olivat 2007 yhteensä 1,6 miljardia euroa. Glaverbel Czechille myönnetty 71 miljoonan euron laina on hyvä esimerkki paikallisen teollisuuden sosiaalisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta. Laina käytetään uuden floatlasilinjan rakentamiseen Teplicessä ja autolasin tuotantolaitoksen laajentamiseen läheisessä Chudeřicen kaupungissa. Molemmat kaupungit sijaitsevat Ústíssa, joka kuuluu Tšekin tasavallan lähentymistavoitealueisiin. Ústín seudun teollisuus- ja maataloustuotannolla on vuosisataiset perinteet etenkin sähköntuotannon, hiilikaivosten ja kemikaalien alalla. Näiden perinteisten teollisuusalojen heikkeneminen on johtanut siihen, että alueen työttömyysluvut ovat Tšekin korkeimmat. Glaverbelin hanke tukee alueen talouskehitystä ja monipuolistaa työpaikkojen tarjontaa perinteisten alojen ulkopuolella. Hankkeen odotetaan luovan 100 uutta työpaikkaa Chudeřiceen ja vielä toiset 70 Tepliceen. Monet lähentymistavoitealueiden hankkeet tietenkin edistävät myös muita tavoitteita. Vuonna 2007 lähentymistavoitealueille suunnattiin 23 prosenttia lainoista, joilla tuetaan Lissabonin agendaa kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tietoon perustuvan Euroopan talouden luomiseksi, 33 prosenttia ym-

17 Toimintakertomus ja yritysvastuu 15 EIP-ryhmä päristöluotoista, 33 prosenttia Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksesta ja 15 prosenttia energia-alan lainoista. Uusia rahoitustuotteita EIP kehitti alueita varten myös uusia rahoitustuotteita. Puolassa pankkiosallistui 200 miljoonalla zlotylla (52 miljoonalla eurolla) julkisen sektorin katettujen joukkolainojen emissioon, jonka tuotolla rahoitetaan julkisen sektorin pieniä ja keskisuuria hankkeita seuraavilla aloilla: infrastruktuuri, ympäristö,energia, terveysjakoulutus.kyseessä on suoria limiittiluottoja korvaava rahoitusväline, jonka vakuutena ovat BRE Bank Hipoteczny S.A:n lainasaatavat. Tämä toistaiseksi ainutlaatuinen rahoitustoimi lisää EIP:n yhteistyökumppaneina toimivien rahoituslaitosten määrää Puolassa ja parantaa mahdollisuuksia EIP:n tukeen paikallisten infrastruktuurien nykyaikaistamishankkeille. JASPERS JASPERS-aloitteesta on tullut keskeinen työväline yhteistyössä, jota pankki tekee EU:n rakennerahastojen kanssa suurteninvestointihankkeiden valmistelun alkuvaiheissa. Ohjelma auttaa 12 uutta jäsenvaltiota esittämään liiketaloudellisesti kannattavia hankkeita ja sitä kautta saamaan entistä nopeammin ja tehokkaammin Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta huomattavaa tukea, joka on lähivuosina niiden käytettävissä. JASPERS-lyhenne tulee sanoista Joint Assistance to Support Projects in European Regions, Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu. Ohjelmassa yhdistyy Euroopan komission, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja EIP:n asiantuntemus, ja se tarjoaa maksutonta teknistä apua hankkeiden toteutuksessa. Tilivuoden päättyessä JASPERS-työryhmään kuului 55 asiantuntijaa. Luxemburgin lisäksi asiantuntijoita työskenteli Bukarestissa, Varsovassa ja Wienissä, joiden paikallistoimistot avattiin vuoden aikana. Bukarestin toimisto huolehtii hankkeiden valmistelusta Bulgariassa ja Romaniassa, Varsovan toimisto Puolassa ja Baltian maissa ja Wienin toimisto Keski-Euroopan maissa. JASPERSin toimintasuunnitelman toteutus eteni hyvin vuoden aikana. JASPERS-ohjelman kautta tuetaan lähivuosina 261 hankkeen ja horisontaalisen toimen valmistelua, ja edistetään tai vauhditetaan yli 32 miljardin euron pääomainvestointeja. Ohjelman vaikutus ulottuu kaikkiin 12 uuteen jäsenvaltioon ja monille strategisesti tärkeille sektoreille. Erityisiä painopistealueita ovat ympäristö (vesi, jätevedet ja kiinteäjäte), liikenne sekäenergiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot.

18 EIP-ryhmä 16 Toimintakertomus ja yritysvastuu Tukeainnovaatioille Lissabonin agendan laadintavuodesta 2000 lähtien EIP on rahoittanut investointeja kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tietoon perustuvan talousalueen rakentamiseksi, joka kykenee kestävään kasvuun, luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja sekäparantamaan sosiaalista yhtenäisyyttä. Pankin Innovaatio ohjelman tavoitteena oli myöntää tarkoitukseen 50 miljardin euron lainat ohjelmakaudella Tavoite kuitenkin saavutettiin jo vuoden 2007 aikana, jolloin T&K&I-investointeihin, koulutukseen sekä ICT-tekniikkaan annetut uudet EIP-lainatolivat yhteensä 10,3 miljardia euroa. Tutkimus,kehitys ja innovaatiot T&K&I-lyhenne tarkoittaa tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, joka on yksi Innovaatio ohjelman kolmesta päärahoituskohteesta. Tutkimuksen ja kehityksen lisäksi siihen sisältyy myös uuden tiedon muuntaminen tuottavaksi taloustoiminnaksi. Vuonna 2007 T&K&I-investointeja rahoitettiin EU-alueella 6,7 miljardilla ja Turkissa 455 miljoonalla eurolla. T&K&I-rahoituksessa keskeisellä sijalla ovat erityiset rahoitusvälineet, joita EIP on kehittänyt Lissabonin agendaa tukevia investointeja varten. Näistä merkittävin on riskinjaon rahoitusväline Risk Sharing Fi- nance Facility (RSFF), jonka EIP ja komissio perustivat yhteistyössä ja joka on ollut käytössä vuoden 2007 puolivälistä asti. RSFF-järjestely perustuu luottoriskien jakoon komission ja EIP:n välillä. Tämän rahoitusmekanismin avulla EIP:llä on paremmat mahdollisuudet antaa lainoja ja takauksia myössellaisille hankkeille, joiden riskiprofiili on investment grade -tason alapuolella. Tähän liittyysijoittajien normaalisti hyväksymää suurempien rahoitusriskien ottamista. Mekanismi tarjoaa paljon mahdollisuuksia uusiin ja innovatiivisiin rahoitusratkaisuihin yksityissektorille ja tutkimuslaitoksille. Järjestely on otettu käyttöön nopeasti, ja RSFF-lainoja on jo myönnetty uusiutuvan energian, autoteollisuuden, koneteollisuuden ja biotekniikan hankkeisiin. EIP:n yliopistotutkimuksen ohjelmahanke Koulutusala on tärkeällä sijalla Euroopan investointipankin toiminnassa. Se on keskeinen vaikuttaja Lissabonin strategian toteutuksen kannalta, minkä lisäksi koulutus tukee EIP:n rahoitustoimintaa edistäessään sosiaalista yhtenäisyyttä ja innovaatioita. Koulutussektorin rahoituksen rinnalla EIP on kehittänyt oman erityisen yliopistoille suunnatun Universities Research Action -tutkimuksen ohjelmahankkeen, jonka kautta kanavoidaan tukea korkeakouluille ja akateemiselle tutkimukselle.hankkeen tarkoituksena on vastata johdonmukaisesti ja yhtenäisesti Euroopan yliopistoilta tuleviin pyyntöihin koskien etenkin rahoitusapua, mutta myös tutkimuspanostuksia. Samalla ohjelma helpottaa pankin palveluksessa olevien henkilöiden akateemista työtä ja tutkimustyötä.

19 Toimintakertomus ja yritysvastuu 17 EIP-ryhmä Innovaatio ohjelma Allekirjoitetut lainat (milj.) Tieto- ja viestintätekniikka Koulutus Tutkimus,kehitys ja innovaatiot Yhteensä Yhteyksiä laajamittaisten tutkimusinfrastruktuuriinvestointien toteuttajiin EIP hoitaa Euroopan tutkimuksen infrastruktuurien strategiafoorumin (European Strategy Forum on Research Infrastructure, ESFRI) ja Euroopan hallitustenvälisten tutkimusjärjestöjen foorumin (European Intergovernmental Research Organisations Forum, EIROforum) kautta. Tällaisia investointeja ovat erityisesti 35 EU:n laajuista hanketta, joiden arvioidut kustannukset ovat 14 miljardia euroa. ESFRI-foorumiin osallistuu edustajia EU:n jäsenvaltioista ja liitännäisvaltioista sekä Euroopan komissiosta. Sen päämääränä on saada aikaan yhtenäinen lähestymistapa Euroopan tutkimusinfrastruktuureja koskevaan päätöksentekoon. Näiden hankkeiden erityisluonne, kuten pitkät toteutusajat, erityisten tutkimuslaitteiden käyttö, vaativat toimintajärjestelyt ja ennen kaikkea hanketta tukevien kansallisten viranomaisten pitkäaikaiset rahoitussitoumukset edellyttävät uusia ja epätavallisia ratkaisuja, jotka perustuvat taloudellisesti tarkoituksenmukaiseen riskienjakoon kaikkien osapuolten välillä. Koulutus Vuonna 2007 EIP myönsi koulutusalalle 1,3 miljardin euron lainat. Tähän mennessä valtaosalla pankin koulutusinvestoinneista on tuettu infrastruktuuria rakennuksia, tiloja ja välineistöä joka on tarpeen perusammattitaidon ja osaamisen hankinnassa. Esimerkiksi Valencian itsehallintoalueella Espanjassa pankki rahoitti muun muassa ala- ja yläasteen koulujen ja ammattioppilaitosten rakentamista, kunnostusta ja laajentamista sekäkalusteiden ja opetusvälineiden hankintaa. Viime aikoina on kuitenkin pyritty edistämään sellaisia koulutushankkeita, joilla on suorempi vaikutus opetuksen laatuun. Entistä tärkeämmällä sijalla ovat kysyntäpuolen toimenpiteitä ja aineettomia hyödykkeitä, kuten opintolainoja ja akateemista T&K&I-toimintaa, edistävät investoinnit, jotka lisäävät mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja parantavat opetuksen laatua. Esimerkiksi Unkarissa EIP rahoitti 150 miljoonalla eurolla opintolainaohjelmaa, joka on osa laajempaa kansallista strategiaa korkeakouluopetuksen laadun parantamiseksi, opiskelijamäärien lisäämiseksi ja tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi kaikille. Ohjelma on jo lisännyt oppilaitosten vastuullisuutta ja tavoittanut vähävaraisista perheistä tulevat opiskelijat. Käyttöön on otettu erilaisia järjestelmiä ja menetelmiä, jotka lisäävät tehokkuutta ja varmistavat opintolainajärjestelmän pitkäaikaisen toteutuskel-

20 EIP-ryhmä 18 Toimintakertomus ja yritysvastuu Innovatiivista rahoitusta innovaatioille Symboli on varsin osuva. Kun EIP:n riskinjaon rahoitusväline (RSFF) käynnistettiin 5. kesäkuuta 2007, sopimuksen allekirjoittivat samanaikaisesti komissaari Potočnik neljännessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurikonferenssissa Hampurissa ja EIP:n pääjohtaja Philippe Maystadt EIP:n valtuuston vuosikokouksessa Luxemburgissa. T&K&I-toimintaa rahallisesti tukeva RSFF-mekanismi on EIP:n ja Euroopan komission tehokkaan yhteistyön tulos. EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ja EIP:n strukturoidusta rahoitusjärjestelystä (SFF) kumpaisestakin saatavalla 1 miljardin euron pääomapanoksella RSFF-rahoitusvälineen kannustusvaikutuksesta T&K&I-investointien käyttöön uskotaan saatavanlisärahoitusta jopa 10 miljardia euroa. Käyttöönotto tapahtui lähes välittömästi. Jo syyskuuhun mennessä oli sovittu kahdeksasta, yhteisarvoltaan 359 miljoonan euron rahoitushankkeesta, joihin listataan uusiutuva energia, energiatehokkuus, autoteollisuuden komponentit, koneteollisuus ja biotekniikka. Vuodenvaihteessa RSFF-järjestelyyn perustuvat lainat olivat yhteensä 459 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuivat neljän eri jäsenvaltion hankkeille. RSFF-rahoitusmekanismin nojalla voidaan rahoittaa pieniä ja suuria yrityksiä suorin lainoin, mutta myös rahoitusvälittäjien kautta. Esimerkiksi Saksassa järjestettiin innovatiivisille pienille ja keskisuurille autoteollisuuden alihankintayrityksille limiittiluotto, jolla rahoitettiin niiden T&K&I-toimintaa immateriaalioikeuksien sale and lease back -järjestelyllä eli oikeuksien myynnillä ja takaisinvuokrauksella. Toisena osapuolena oli Saksan johtava leasing-yritys Deutsche Leasing. RSFF-rahoitusvälineen lainaikkunan kautta EIP pyrkii kasvattamaan innovaatioiden kokonaisrahoitusta Euroopassa vuonna 2008 ja tukemaan yhä useampia suhteellisen pieniä hankkeita poisuuden. Jatkossa pankki voi rahoittaa myös koulutusohjelmien uudistamista, opetusmenetelmien kehittämistä ja erityisesti Euroopan koulujen ja yliopistojen opetuksen parantamista. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintäverkot (ITC) ovat Lissabonin strategian toteutuksessa keskeinen sektori, jota 2007 rahoitettiin yhteensä 1,6 miljardin euron lainoilla. Joukossa oli laajamittaisia hankkeita, jotka vaativat suuria lainoja. Esimerkiksi British Telecomin investoinnit uuden sukupolven televiestintäpalveluihin saivat 455 miljoonaa euroa ja Telefonican uusi UMTS-laajakaista- ja matkapuhelinverkko Espanjassa 375 miljoonaa euroa. Komissio ja EIP allekirjoittivat 2007 yhteisymmärryspöytäkirjan tuesta EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmälle ja erityisesti pyrkimyksille nostaa laajakaistapalvelujen saatavuutta. Uuden sukupolven verkkoinvestointitarpeet voivat olla suuria, ja pankin toivotaan entistä aktiivisemmin edistävän yksityissektorin investointeja näihin infrastruktuureihin.

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 12.4.2016 Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 17.06.2016 Kokkola Port Tower Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille 7.9.2016 Kai Kovanen 150M rahoitusta innovatiivisille, kasvaville pkyrityksille EIR:n takauksella #Suominousuun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Koheesiorahasto Rahoitusvälineet

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Koheesiorahasto Rahoitusvälineet edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Koheesiorahasto 2 Koheesiorahaston osarahoittamat rahoitusvälineet ovat kestävä ja tehokas tapa investoida Euroopan unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2016 COM(2016) 414 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE asetuksen (EU) N:o 1303/2013 24 artiklan 3 kohdan ja 120 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen

Lisätiedot

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 2011/0273(COD) 1.7.2013 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 Mietintöluonnos (PE487.789v04-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot