47,XYY (Kun pojalla on ylimääräinen Y- kromosomi)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "47,XYY (Kun pojalla on ylimääräinen Y- kromosomi)"

Transkriptio

1 Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. 47,XYY (Kun pojalla on ylimääräinen Y- 2002, päivitetty Erikoislääkäri Maarit Peippo Synonyymejä syndrome 47,XYY; XYY-oireyhtymä; XYY-syndrooma; 47,XYY syndrome; 47,XYY karyotype; XYY Yhdellä 1000 vastasyntyneestä pojasta on ylimääräinen Y-kromosomi. Kuten muistakin, myös heistä valtaosa kasvaa tavallisiksi pojiksi ja miehiksi, joiden kromosomien tutkiminen ei juolahda kenenkään mieleen ja koko asia jää tietämättä. Vastasyntyneitten seulonnoissa XYY-pojiksi todettujen poikien seurantatutkimuksista on alkanut vähitellen kertyä tietoa ylimääräisen Y-kromosomin vaikutuksesta kehitykseen ja elämänkaareen. Viimeisimpien raporttien aikaan heistä vanhimmat ovat ehtineet nuoriksi aikuisiksi. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti ylimääräisen Y- kromosomin merkityksestä pojalle. Mitä "XYY-poika" tarkoittaa? Ihmisen perintötekijät eli geenit on pakattu solunsisäisiin kappaleisiin, joita sanotaan kromosomeiksi. Niitä on kussakin solussa 46 eli 23 paria. Yksi pari on ns. sukukromosomit. Naisen sukukromosomit ovat XX ja miehen XY. Naisen kromosomisto merkitään 46,XX ja miehen 46,XY. Munasoluissa ja siittiöissä on kuitenkin vain 23 kromosomia eli yksi kustakin parista. Munasoluissa oleva sukukromosomi on aina X mutta siittiöissä joko X tai Y. Lapsi saa siis yhden sukukromosomin kummaltakin vanhemmaltaan, äidiltään aina X:n ja isältään joko X:n tai Y:n. Y-kromosomi määrää sen, että sikiö kehittyy pojaksi. Sukukromosomien poikkeavuudet ovat melko yleisiä. Noin yhdellä 400 vastasyntyneestä on sellainen. Kaksi Y-kromosomia pojalla (merkitään 47,XYY) on niistä eräs. Muualta maailmasta saatujen esiintyvyyslukujen perusteella Suomessa voidaan arvioida syntyvän kolmisenkymmentä XYY-poikaa vuosittain. Y-kromosomissa on melko vähän geenejä ja ne vaikuttavat pääasiassa sukupuolen määräytymiseen. XYY-pojilla ei olekaan todettu muuta väestöä enempää synnynnäisiä epämuodostumia tai vaikeita kehityshäiriöitä. Mistä XYY johtuu? Silloin tällöin isän siittiömuodostuksen aikana sattuu solunjakautumisessa häiriö, jonka seurauksena valmiissa siittiössä on yhden asemesta kaksi Y- kromosomia. Kun kaksi Y-kromosomia sisältävä siittiö hedelmöittää munasolun, on tuloksena poika, jolla on XYY. Normaalin siittiömuodostuksen aikana Y-kromosomi kopioi itsensä. Siittiön kantasolun jakaantuessa alkuperäinen ja kopio irtaantuvat toisistaan ja siirtyvät eri tytärsoluihin. Jos irtaantuminen jää tapahtumatta, puhutaan nondisjunktiosta. Sen perimmäistä syytä ei tunneta. Millään ulkoisilla tekijöillä isän elämässä ei ole havaittu olevan merkitystä. Kun häiriö tapahtuu siittiömuodostuksessa, ei asiaan luonnollisestikaan vaikuta XYY-poikien äitien olosuhteet tai raskauden ja synnytyksen kulku. Vanhemmat kokevat usein ahdistavana ja pelottavana lapsensa minkä tahansa poikkeavuuden, lievän tai vaikean. Paitsi että vanhemmat ovat huolissaan lapsen tulevaisuudesta, he voivat kokea menettäneensä toivomansa lapsen ja saaneensa tilalle jotain, mitä eivät ole halunneet. Toisaalta nousee esiin epäilys ja pelko siitä, että on itse aiheuttanut lapsen tilan. Kaikki tämä voi nostattaa vihan ja syyllisyyden tunteita. Nämä tunteet ovat luonnollisia. Tärkeää on kuitenkin tietää, että millään tekemisillään tai teke-

2 mättä jättämisillään kukaan ei voi aiheuttaa pojalleen XYY-kromosomistoa. Tilanteeseen sopeutumista auttaa paitsi tieto, myös avoin keskustelu läheisten, ammatti-ihmisten ja samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa. XYY ja sikiötutkimukset Nykykäytäntö on, että mikäli perheessä yhdellä lapsella tai toisella vanhemmalla on mikä hyvänsä kromosomipoikkeavuus, voi pariskunta halutessaan saada raskauksissaan sikiön kromosomi-tutkimuksen. Myös XYY antaa tämän mahdollisuuden. Tavallisemmin sikiötutkimus kromosomitutkimuksineen tehdään siksi, että tulevan lapsen riski olla kehitysvammainen tai vaikeasti sairas on lisääntynyt. Tällöin löydöksenä voikin odottamatta olla XYY. Muu kuin täysin normaali löydös sikiötutkimuksessa saa vanhemmat usein miettimään raskauden keskeytyksen aiheellisuutta. Lain mukaan raskaus on mahdollista keskeyttää, jos odotettavalla lapsella suurella todennäköisyydellä on vaikea sairaus tai vamma. XYY-kromosomiston ei ole havaittu liittyvän kehitysvammaisuuteen eikä synnynnäisiin elinten rakennepoikkea-vuuksiin, joita näillä pojilla on saman verran kuin väestössä yleensä. Sikiön kromosomisto tutkitaan joko istukka- tai lapsivesinäytteestä. Istukkanäyte otetaan 11. raskausviikolla ja lapsivesinäyte 16. viikolla. Näytteitten otto nostaa hiukan keskenmenovaaraa: noin 1-2 näytteenottoa 200:sta johtaa keskenmenoon. Onko XYY perinnöllinen? XYY-kromosomipoikkeavuus ei ole perinnöllinen vaan XYY-poikia syntyy täysin sattumanvaraisesti. Se ei periydy edes XYY-miehen lapsille. Ylimääräisen Y-kromosomin ei myöskään ole havaittu lisäävän miehen riskiä saada kromosomistoltaan poikkeavia tai muuten vammaisia lapsia. XYY-miesten siemennestetutkimuksissa ei ole todettu sen enempää siittiöpoikkeavuuksia kuin XY-miehilläkään. Tämänhetkinen käytäntö toisaalta on, että mikäli perheessä yhdellä lapsella tai toisella vanhemmalla on mikä hyvänsä kromosomi-poikkeavuus, voi pariskunta tällä perusteella saada sitä halutessaan raskauksissaan sikiön kromosomitutkimuksen. Sikiön kromosomisto tutkitaan joko istukka- tai lapsivesinäytteestä. Aiheuttaako XYY sairauksia? Ylimääräinen Y-kromosomi ei altista millekään sairaudelle eikä lisää riskiä synnynnäisiin epämuodostumiin. Tässäkään suhteessa XYY-pojat eivät eroa muista pojista. Miten XYY vaikuttaa fyysiseen kehitykseen? XYY-pojat ovat keskimäärin pitkäkasvui-sempia kuin vanhempiensa pituudesta ennustaen olisi odotettavissa. Pituuskasvu kiihtyy kolmannelta ikävuodelta alkaen ja jatkuu puberteetin loppuun. XYY-poikien kasvukausi on myös hiukan tavallista pitempi. Aikuispituus osuu yleensä keskimitan ja ylimmän kasvukäyrän väliin eikä mistään jättikasvuisuudesta ole kysymys. Neuvolassa tapahtuvassa lasten kasvuseurannassa havaittu pojan pituuskasvun nopeutuminen ja sen syyn selvitys voi myös johtaa XYYkromosomiston löytymiseen. XYY-poikien murrosikäkehityksen keski-määräinen alku osuu noin puoli vuotta myöhemmäksi kuin keskivertopoikien. Käytännön merkitystä asialla ei ole. Ulkoiset sukupuoliominaisuudet kehittyvät normaalisti. Ylimääräinen Y-kromosomi ei myöskään vaikuta sukupuoli-identiteetin kehitykseen tai sukupuolikäyttäytymiseen. XYY-miesten hedelmällisyys ei näytä eroavan XY-miesten hedelmällisyydestä. XYY-poikien varhainen liikunnallinen kehitys, esimerkiksi kävelyn oppiminen, tapahtuu normaalisti. Eräät tutkijat ovat kuitenkin havainneet seurannassaan olevilla XYY-pojilla verrokkeja useammin pientä hitautta liikkumistaitojen kypsymisessä. Se voi ilmetä esimerkiksi kömpelyytenä käden taidoissa ja urheilusuorituksissa, kun liikkeiden koordinaatio ja tasapai- 2

3 non hallinta eivät vielä ole ikätoverien tasolla. Miten XYY vaikuttaa henkiseen kehitykseen? Älykkyysosamäärällä (ÄO) mitaten XYY-pojat ovat keskitasoisia (ÄO keskimäärin ), mutta vaihtelua on heikkolahjaisesta huippuälykkääseen. Sisaruksiinsa verrattuina XYY-pojat ovat saaneet älykkyystesteissä keskimäärin hiukan (noin 10 pistettä) matalampia tuloksia. Jos XYY-poika on kehitysvammainen (ÄO alle 65), on syytä etsittävä muualta kuin ylimääräisestä Y-kromosomista. Seurantatutkimusten perusteella noin puolella XYYpojista on ollut sellaisia oppimis-vaikeuksia, jotka ovat vaatineet tukiopetusta; tutkimusten verrokeista tukiopetusta tarvitsi noin neljännes. Luonteeltaan oppimis-vaikeudet ovat samanlaisia kuin muillakin oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla, eli tavallisimmin pulmia kielen kehityksessä, lukemisessa ja kirjoittamisessa. Matematiikan oppimisessa ei vastaavia pulmia yleensä ole. Koulunsa lopettaneet nuoret aikuiset XYY-miehet ovat itsenäistyneet normaalisti ja hankkineet ammatin. Ammattijakauma painottuu käytännön töihin kuten väestössä yleensäkin. XYY-poikien persoonallisuutta on monissa tutkimuksissa selvitetty. Johtopäätöksenä on ollut, että heillä on muita poikia enemmän taipumusta passiivisuuteen, alemmuuden tunteisiin ja itseluottamuksen puutteeseen sekä heikompaan sosiaalisen paineen sietokykyyn. Nämä ominaisuudet yhdessä mahdollisten oppimisvaikeuksien kanssa voivat saada pojan ahdistumaan, eristäytymään ja purkamaan tunteitaan kiukunpurkausten kautta. Ikätovereita suuremman koon mukaan asetetut, ylimitoitetut vaatimukset saattavat vielä lisätä pojan pulmia. Aggressiivisiksi tai epäsosiaalisiksi sen enempää lapsina kuin aikuisinakaan eivät XYY-pojat ole missään tutkimuksessa osoittautuneet. Suuri osa XYY-pojista ei persoonallisuudeltaan tai tunneelämältään eroa mitenkään muista pojista. Tavallisimmin pojan ylimääräinen Y-kromosomi löytyy, kun häntä tutkitaan käytös-, oppimis- tai keskittymisongelmien vuoksi. Voidaanko näitten oireitten sitten katsoa johtuvan yksinomaan ylimääräisestä Y:stä? Millään laboratorio- tai muulla kokeella ei asiaa voi selvittää. Tutkimusten valossa ylimääräinen Y-kromosomi näyttää lisäävän hiukan alttiutta lieviin oppimisvaikeuksiin ja tunne-elämän joustamattomuuteen. Ymmärtämättömässä tai vaatimuksiltaan ylimitoitetussa ympäristössä nämä ominaisuudet voivat johtaa pojan ahdistumiseen, masennukseen ja käytöspulmiin. Toisaalta mainitunkaltaiset pulmat ovat lapsilla suhteellisen yleisiä ja myös XYY-poikien oireilun taustalta voi löytyä samoja syitä kuin muiltakin. Näiden muiden syiden osuus oireitten synnyssä on otettava tasavertaisena huomioon. Joka tapauksessa kunkin lapsen pulmat ja niitten vaatimat tuki- ja kuntoutustarpeet on selvitettävä yksilöllisesti ja kullekin turvattava hyvät kehitys- ja oppimismahdollisuudet täysin riippumatta ylimääräisestä Y-kromosomista. Miten XYY-poikaa hoidetaan? Koska ylimääräinen Y ei yleensä aiheuta oireita, ei mitään erityistä hoidettavaakaan ole. Ajatellen XYYpoikien mahdollista psyykkistä herkkyyttä ovat tutkijat kuitenkin ehkäisevässä mielessä antaneet joitain suosituksia, jotka itse asiassa sopisivat kenen tahansa lapsen kasvatukseen. Vakaitten ja turvallisten ihmissuhteitten merkitystä pidetään erittäin suurena. Vanhempien tukeva ja ohjaava sekä lapsen omana itsenään hyväksyvä suhtautuminen on oleellista. Esimerkkioppimisen avulla lapsi voi luontevasti valmentaa taitojaan. Pulma- ja riitatilanteitten rakentavan ratkaisemisen oppiminen kotona auttaa toveri- ja koulumaailmassa ja myöhemmässä elämässä. Samoin leikit ja ohjattu toiminta parivuotiaasta alkaen ikätoverijoukossa on hyväksi. Ellei sisaruksia ole tai naapurustosta löydy kavereita, on päiväkoti hyvä ratkaisu. Lapsen runsas energisyys olisi hyvä ohjata purkautumaan sopiviin liikuntaharrastuksiin. 3

4 Lapsen mahdollisia kielellisen ja kommunikaatiotaitojen kehityksen ongelmia olisi pyrittävä korjaamaan riittävän varhaisella terapialla. Viimeistään esikouluiässä olisi tutkimuksin selvitettävä mahdolliset koulumenestykseen vaikuttavat oppimis-vaikeudet ja aloitettava tarpeellinen kuntoutus. Koulua valittaessa olisi varmistettava, että lapsi voi saada siellä mahdollisesti tarvitsemaansa tukiopetusta. Toivottavaa olisi myös, että luokkakoko ei olisi kovin suuri ja että epäsosiaalisuus ja koulukiusaaminen eivät olisi koulussa ongelma. Opettajan olisi hyvä olla tietoinen pojan erityistarpeista, vaikka kromosomipoikkeavuudesta sinänsä hänelle ei kerrottaisikaan; samanlaisia erityistarpeitahan on myös monilla kromosomistoltaan täysin normaaleilla lapsilla. Pitääkö pojalle kertoa hänen ylimääräisestä Y- kromosomistaan? XYY-kromosomistosta kertomisesta pojalle itselleen päätetään luonnollisesti yksilöllisesti. Tiedon salaaminen ei liene viisasta. Tällaisen "salaisuuden" olemassaolon perheenjäsenet, myös poika itse, ennen pitkää kuitenkin vaistoavat samoin kuin siihen liittyvän sanattoman puhumiskiellonkin. "Salaisuus" alkaa tuntua pelottavalta ja ahdistavalta. Poika tuntee olevansa jotenkin erilainen, kummallinen tai sairas. Hän saattaa tuntea olevansa syypää erilaisuuteensa ja kokea pettäneensä vanhempiensa odotukset ja toiveet. Ellei poika saa oikeaa tietoa, hän keksii vastaukset itse. Mielikuvitus on tunnetusti mestari keksimään totuutta pahempia selityksiä. Avoin ilmapiiri ja vastausten antaminen sitä mukaa kuin poika kysyy, auttaa poikaa rakentamaan minäkuvaansa myönteisellä tavalla. Kromosomimuutoksen ilmitulo vahingossa saattaa olla syvästi loukkaava kokemus. Omaksumansa oikean tiedon avulla poika myös kykenee paremmin puolustautumaan ympäristön väärinkäsityksiä vastaan. Keille muille pitäisi kertoa ylimääräisestä Y- kromosomista? Perheen sisällä avoimuus pojan kromosomimuutoksesta on todennäköisesti hyväksi. Kenelle muulle se sitten pitäisi kertoa? Asiaa lienee paras harkita tapauskohtaisesti. Näkökulmana voi ehkä pitää sitä, mitä hyötyä pojalle itselleen on, jos joku toinen tietää asiasta. Esimerkiksi, jos koululääkäri tietää asian, hän välttyy lähettämästä poikaa tutkimuksiin liiallisen pituuskasvun vuoksi. Kertominen tai kertomatta jättäminen esimerkiksi opettajalle, terveydenhuollon ammattilaisille, sukulaisille tai kavereille ei ole aina itsestään selvää. Tilannetta voi pohtia yhdessä esimerkiksi perheneuvolan psykologin, tutun lastenlääkärin tai muun asiaa tuntevan kanssa. Poika itse olisi luultavasti hyvä ottaa hänen kehitystasonsa sallimissa rajoissa mukaan keskusteluihin ja tehdä ratkaisut yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Todennäköisesti olisi hyvä, jos pojalle aina kerrottaisiin, ketkä kaikki asiasta tietävät. XYY-poikien seurantatutkimuksissa on käynyt selväksi, että mitään "XYY-oireyhtymää" ei ole. Lukuun ottamatta suhteellista pitkä-kasvuisuutta ja tiettyä tilastollista riskiä lieviin kehityksen pulmiin, yksilöllinen vaihtelu XYY-poikien kesken on niin laajaa, ettei mitään yhtenäistä "oireyhtymäkuvaa" synny. Pitäisikö näille pojille kuitenkin antaa diagnoosi "XYY-poika" tai "XYY-oireyhtymä"? Tällaisen diagnoosin on pelätty toimivan ns. itseään toteuttavan profetiana. Historiallisista syistä poikaan ja mieheen, jolla on ylimääräinen Y-kromosomi, kohdistuu näet edelleenkin paljon ennakkoluuloja. Lienee parasta ratkaista tilannekohtaisesti, missä poikaa koskevissa asiakirjoissa tämän "diagnoosin" olisi oltava. 4

5 Ovatko XYY-miehet supermiehiä?- eli ennakkoluulojen taustoista Tieteellisesti väärin valikoiduista aineistoista tehtyjä tutkimuksia sensaatiohakuisesti tulkitsemalla on syntynyt sitkeästi elävät käsitykset XYY-miesten väistämättömästä ajautumisesta epäsosiaalisiksi väkivalta-rikollisiksi tai "supermiehiksi". Näitä löytyy edelleen tietosanakirjoista ja oppikirjoistakin. oikea tulkinta olisi ollut, että pitkien miesten joukossa on (kuten odottaa sopii) suhteellisesti enemmän XYY-miehiä kuin pituuden suhteen valikoimattomien miesten joukossa. XYY-miesten maineen mustaajana merkittävä henkilö oli chicagolainen laitoshoidossa ollut Richard Speck, joka tappoi 8 sairaanhoitajaa. Lääkäri Telfer väitti häntä "XYY-miehen prototyypiksi". Vaikka kahdessa tutkimukses-sa todettiin, että Richard Speck ei ollut XYY-mies, Telferin väitteistä levisi käsitys, jonka oikominen osoittautui vaikeaksi. Ensimmäinen XYY-mies kuvattiin vuonna Hän oli tavallinen 180 cm pitkä perheenisä, jonka perheeseen oli syntynyt Downin oireyhtymää sairastava lapsi. Lapsen Downin oireyhtymän syy ilmeisesti oli harvinaisempi kromosomien järjestyspoikkeavuus, jonka perinnöllisyyden poissulkemiseksi vanhempienkin kromosomisto tutkittiin. Tällöin isän XYY sattui paljastumaan. Todettakoon, että XYY:llä ja Downin oireyhtymällä ei myöhempien tutkimusten valossa ole voitu osoittaa olevan yhteyttä toisiinsa. Vuonna 1965 julkaistiin tutkimus, jossa 316 tutkitun vankimielisairaalapotilaan joukosta löytyi 9 XYYmiestä. Tästä julkaisusta syntyi käsitys XYY-miesten häiriintyneisyydestä ja rikollisista taipumuksista. Tutkimukseen oli valittu vain pitkät potilaat, joten Niin sanottu "geneettinen determinismi" eli käsitys siitä, että ihminen on vain geeniensä tuote, sai kannatusta aina 1970-luvun alkupuolelle asti. Tällaiseen ajatteluun perustuen muutamissa oikeudenkäynneissä yritettiin XYY-kromosomiston perusteella vedota miehen syyntakeettomuuteen. XYY:tä ei luonnollisestikaan hyväksytä syyntakeettomuusperusteeksi. Geneettiseen determinismiin pohjaten on jopa oltu sitä mieltä, ettei XYY-poika voisi hyötyä esim. puheterapiasta tai että hänen käytösongelmiensa syitä ei tarvitsisi selvittää ja hoitaa. XYY-pojista tehtyjen tutkimusten perusteella tällainen menettely ei ole puolustettavissa. XYY-poikien mahdollisiin kehityksen pulmiin tulee suhtautua kuten muittenkin lasten vastaaviin ongelmiin ja kuntoutuksesta he hyötyvät samoin kuin muutkin. Internet-sivuja Äksyt-Facebookryhmä (lähetä viesti osoitteeseen hanna.koppelomaki[at]gmail.com): Kornetintie 8, Helsinki

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom sisällysluettelo aluksi mitä mielenterveyden ongelmat ovat? tunteiden häiriöt toiminnan häiriintyminen ajattelun häiriintyminen mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Pieni Keltainen Kirja

Pieni Keltainen Kirja Pieni Keltainen Kirja PO Box 2189 Caterham Surrey CR3 5GN England Tel/Fax: +44 (0) 1883 330766 Email: info@rarechromo.org Website: www.rarechromo.org Lasten Kuntoutuskoti Ruusulankatu 10 00260 Helsinki

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa

Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Ensi- ja turvakotien liitto ry Tanja Henttonen Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Tanja Henttonen Pro gradu

Lisätiedot

Sanna Välkkilä (toim.) Lapsellamme on down. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Sanna Välkkilä (toim.) Lapsellamme on down. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sanna Välkkilä (toim.) Lapsellamme on down Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sanna Välkkilä (toim.) Lapsellamme on down ISBN 978-952-9777-58-7 Kuvat Reijo Hietasen kuvat Tiituksesta (kansi, sivut 9, 20,

Lisätiedot

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi Jukka Lehtonen Tutkimukset ja selvitykset 8/06 SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT SUOMEN KUNNISSA Keinoja

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE Kaisa Meriö-Mielonen Uusperheneuvojakoulutus 2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. LAPSET JA VANHEMPIEN ERO... 2 3. LAPSET JA UUSPERHE... 4 4. PERHEASIOIDEN

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Ihmiset toivovat parisuhdetta, joka olisi onnellinen ja kestäisi mahdollisimman kauan. Mutta onko se mahdollista?

Ihmiset toivovat parisuhdetta, joka olisi onnellinen ja kestäisi mahdollisimman kauan. Mutta onko se mahdollista? KESTÄVÄN PARISUHTEEN SALAISUUS (Otteita Kaarina Määtän kirjasta koonnut Ulla Andersson) Kaarina Määttä on etsinyt kirjaansa varten tapoja, joita suomalaiset käyttävät saadakseen parisuhteensa toimimaan.

Lisätiedot

SE ON SIINÄ JA TULEE AINA OLEMAAN

SE ON SIINÄ JA TULEE AINA OLEMAAN SE ON SIINÄ JA TULEE AINA OLEMAAN Tutkimus halkionuorten minäkäsityksen ja sosiaalisten suhteiden muuttumisesta osteotomia leikkauksen yhteydessä sekä ajatuksia SUHUPO ry:n nuorisotoiminnan järjestämisestä.

Lisätiedot

Kun lapsettomuus koskettaa opas tahattomasti lapsettoman läheisille

Kun lapsettomuus koskettaa opas tahattomasti lapsettoman läheisille Terveysala Kuopio Opinnäytetyö Kun lapsettomuus koskettaa opas tahattomasti lapsettoman läheisille Johanna Paasisalo Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala Kuopio Johanna Paasisalo Kevät 2010

Lisätiedot

Uniuutiset 2/2013 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Uniuutiset 2/2013 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 2/2013 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 2/2013 Erikoisnumero Hyvä Uni SISÄLTÖLUETTELO Uniuutiset ja yhteystiedot... 2 Lukijalle, Mitä uni on... 3 Unen huolto,

Lisätiedot

OSTEOGENESIS IMPERFECTA

OSTEOGENESIS IMPERFECTA OSTEOGENESIS IMPERFECTA Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö HARVINAISET-OPASSARJA Osteogenesis imperfecta 3. painos Invalidiliiton julkaisusarja 0.18.2004 ISBN 952-9615-89-2

Lisätiedot

Pohjolan lapset Varhainen tuki lapsille ja perheille. Varhainen tuki perheille hankkeen -tulokset

Pohjolan lapset Varhainen tuki lapsille ja perheille. Varhainen tuki perheille hankkeen -tulokset Pohjolan lapset Varhainen tuki lapsille ja perheille Pohjoismainen hyvinvointikeskus Inspiraatio-opas Varhainen tuki perheille hankkeen -tulokset 1 Pohjolan lapset Varhainen tuki lapsille ja perheille

Lisätiedot

PARASTA OLI, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VAIVAUTUI TULEMAAN MEILLE ASTI, MONTA KERTAA. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta

PARASTA OLI, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VAIVAUTUI TULEMAAN MEILLE ASTI, MONTA KERTAA. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta PARASTA OLI, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VAIVAUTUI TULEMAAN MEILLE ASTI, MONTA KERTAA. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta Jenni Isomettä Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Sosiaalialan koulutusohjelma

Lisätiedot

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista LUKIJALLE Olemme kolme sairaanhoitajaopiskelijaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Valmistumme joulukuussa 2009 hoitotyön koulutusohjelmasta.

Lisätiedot

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 1 Tämä opas on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana

Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana Luku I Pahan olon taustamaisemia Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana Anna-Liisa Lämsä Tarkastelen tässä artikkelissa nuorten koulusuhdetta ja opiskelijaryhmittäisiä jaotuksia koulussa

Lisätiedot

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ Päivi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Äiti, onks toi nyt se masennus? MIETE-kuntoutus perheelle, silloin kun vanhempi sairastaa Päivi Aaltonen (toim.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka Tietoa nuorelle ja vanhemmille 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Tytöillä rinnat alkavat kasvaa keskimäärin 11.5 vuoden iässä ja pojilla kivekset

Lisätiedot

Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa

Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa Jenny Kerkelä Pro gradu -tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ polemia Eero Ojanen Hyvä päätös? KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Hyvä päätös? Eero Ojanen Hyvä päätös? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon kaks kunnallisalan kehittämissäätiö HYVÄ PÄÄTÖS? Kieliasun

Lisätiedot