TIKKURILAN ASIAKASLEHTI NRO 1 HUHTIKUU 2007

Transkriptio

1 TIKKURILAN ASIAKASLEHTI NRO 1 HUHTIKUU 2007 Hevos- voimaa Vipelen Tallilla Taikaa Rakennusperinnettä Pohjanmaalla kotona ja julkitiloissa

2 Tässä numerossa ULKOMAALAUS Kolmen kerran käsittely suojaa puupintoja 6 Paras ulkomaali valikoituu Tikkurilan koekentällä 8 SISÄMAALAUS Taikaa kodissa ja julkitiloissa 26 Väriremontilla potkua arkeen 30 Taiteella ilmettä Ideaparkiin 32 PINTAA SYVEMMÄLTÄ Vertaa kiillon vaikutusta väriin! 5 Puulaji ja laudan paksuus tärkeitä puu-ulkoverhousta valittaessa 20 Tikkurilasta MED-sertifi oidut tuotteet risteilyaluksiin 38 MAALIA MAAILMALLE Vipelen ratsastushallissa hummaillaan hevosvoimilla 12 Pohjanmaalla vaalitaan rakennusperinnettä 16 Jääkiekkoilija Marko Tuulola valitsi Moduksen 24 UUTISIA Viipurin linna sai Suomi-salin 36 PINNALLA Maalausliike Veljekset Lehtinen Oy vuoden maalausurakoitsija 4 70 vuotta Miranolia 42 Cannes-voittaja Miranol putket 44 MAALILINJA NEUVOO Puujulkisivumaalin tunnistaminen 40 KANSI Vipelen tallin maneesi on maalattu Durosil silikoniöljymaalilla. KUVA: VESA MIKKONEN 2

3 Tietoa Tikkurilan tuotteista ja palveluista: Maalausneuvonta (vain alan ammatti laisille) klo 8 19 puh. (09) Sävytyskaavapalvelu klo 8 16 puh. (09) Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille) klo 8 19 puh (pvm/mpm) Väripalvelu klo 8 16 puh. (09) Nro 1/ vuosikerta Julkaisija Tikkurila Paints Oy Kuninkaalantie 1 PL Vantaa puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Jarmo Mäenpää Toimituskunta Pirjo Ahola Mikko Auer Riitta Eskelinen Pekka Kotilainen Rami Kuparinen Arto Lehtinen Marika Raike Maria Tallsten-Lind Matti Vahteristo Seija Varila Leif Wirtanen Toimitussihteeri Anne Hassinen Taitto Anne Hassinen Paino PunaMusta ISSN Miten voimme palvella? Maali on siitä erikoinen tuote, että oikeastaan se on valmis vasta sille tarkoitettuun kohteeseen onnistuneesti levitettynä, kuivana kalvona. Jotta näin pitkälle päästäisiin, tarvitaan maalin lisäksi myös monenlaista palvelua. Neuvontapalvelujen tarjoaminen ammattilaisille on ollut Tikkurilan ohjelmassa jo lähes kahdeksan vuosikymmenen ajan. Pintakäsittelykurssit ammattilaisille aloitettiin vuonna Vuosien mittaan olemme kehittäneet palvelutarjontaamme asiakkailta saamamme palautteen pohjalta. Nyt olemme halunneet entisestään terävöittää ja jäntevöittää tätä puolta toiminnassamme niin että se vielä paremmin vastaisi eri asiakasryhmien tarpeita ja päätöksentekoprosessia. Huhtikuun alussa aloitti toimintansa projektipalvelu, jonka vastuulla ovat myynnin projektituki, suunnittelijapalvelu, kiinteistöpalvelu sekä eri kohderyhmille räätälöity koulutus. Myös erilaiset lisäarvopalvelut kuten värityssuunnitelmat ja taustavaikuttajille tarkoitetut verkkopalvelut sekä kuluttajia ja rakennuttajia palvelevan urakoitsijaverkoston luominen kuuluvat projektipalvelun tehtäviin. Myymälä on meille tärkeä media, ja jälleenmyyjiemme tukena toimii myymälämarkkinointitiimi. Se vastaa muun muassa tuotelanseerauksiin liittyvien markkinointitoimenpiteiden toteuttamisesta ja tuotteidemme esillepanosta myymälöissä. Kevään aikana avaamme uudet nettisivut ammattilaisille ja kuluttajille. Myös värisuunnitteluohjelmaa on parannettu ja sen mallikuvavalikoimaa on laajennettu. Kerromme uusista palveluista lisää Tikkurilan Viestin syksyn numerossa. JARMO MÄENPÄÄ 3

4 Toimitusjohtaja Kari Väisänen. Maalausliike Veljekset Lehtinen Oy Vuoden maalausurakoitsija KUVAT: VELJEKSET LEHTINEN MAALAUSLIIKE OY JA ANNE HASSINEN Suomen Maalarimestariliitto julkistaa vuosittain Vuoden maalausurakoitsijan, jonka valitsee Suomen Yrittäjien, Väriteollisuusyhdistyksen, Rakennusteollisuus RT:n sekä Suomen Maalarimestariliiton edustajista koostuva tuomaristo. Vuoden 2007 maalausurakoitsijaksi on valittu lähes 100 vuotta alalla toiminut Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy. Helsinkiläisyrityksen juuret yltävät tsaarinajan Suomeen, vuoteen 1911, jolloin valtakunnan oltermanni Kaarlo Lehtinen perusti yrityksen veljensä kanssa. Sukupolvenvaihdos yrityksessä on tehty kolme kertaa. Nykyinen omistajayrittäjä ja toimitusjohtaja on Kari Väisänen, ja hallituksen puheenjohtajana toimii Veikko Karmanheimo. Yritys on erikoistunut sisä- ja ulkopuoliseen korjausmaalaukseen sekä huoneistoremontteihin Helsingin alueella. Muun muassa Helsingin yliopiston rakennusten korjausmaalauksia Veljekset Lehtinen on tehnyt useaan otteeseen. Mottomme on ammattityötä vuodesta Toimintamme kulmakiviä ovat aina olleet ammattitai- to, laadukkaat materiaalit, oikeat työtavat ja vastuullinen ammattilaisen asenne. Vanhimmat edelleen toimivat asiakassuhteemme ovat luvulta. Tiedämme että asiakkaiden luottamus on hankittava joka päivä, toimitusjohtaja Kari Väisänen sanoo. Valintaa tehdessään tuomaristo kiinnitti huomiota yrityksen pitkäjänteiseen henkilöstöpolitiikkaan ja henkilöstön kouluttamiseen. Alan kausiluonteisuudesta huolimatta Veljekset Lehtinen Oy:n työsuhteet ovat pitkiä, ja lomautuksiin ei ole tarvinnut turvautua kymmeneen vuoteen. (RE) VÄRI 07 kutsuu värisuunnittelijoita esittelemään töitään Väri 07 on värisuunnittelukilpailu, jonka järjestävät Suomen Maalarimestariliitto, Helsingin Maalarimestariyhdistys ja Suomen Messut. Kilpailun tarkoituksena on edistää suomalaista rakennusten julkisivujen ja sisätilojen värisuunnittelua. Kilpailuun otetaan arvosteltavaksi töitä, jotka on toteutettu Suomessa Kilpailussa ei arvostella restaurointi- eikä saneerauskohteita. Kilpailussa palkitaan kohteen värisuunnittelija, tai jos värisuunnitelman on tehnyt työryhmä, tämä työryhmä. Kilpailun tuomaristo voi jakaa euron palkintosumman harkintansa mukaan. Kilpailun tulokset julkistetaan Helsingissä, Väri ja Pinta 07 -messujen avajaisten yhteydessä Kilpailuun voivat osallistua kaikki toteutettujen kohteiden värisuunnittelijat koulutukseen tai ammattinimikkeeseen katsomatta. Kilpailuun voi ilmoittaa pelkkiä julkisivuja, pelkkiä sisätiloja ja näiden kumpienkin muodostamia kokonaisuuksia. (RE) 4

5 Vertaa RYA ROSENLUND-TIAINEN, MARKKINOINTIKOORDINAATTORI KUVAT: TIKKURILA kiillon vaikutusta väriin! Värejä valittaessa on otettava huomioon kiillon vaikutus väriaistimukseen. Uusi Kiiltoastekartta selvittää esimerkein kiillosta johtuvat värimuutokset. Kiillon lisääntyessä värin kylläisyys kasvaa, ja samalla muuttuu vaaleus-tummuusaste. Uudessa Kiiltoastekartassa näytämme kiiltoaste-eroja kolmessa eri värissä, punaisessa, keskiharmaassa ja mustassa. Tikkurilan maaleista löytyy kuusi eri kiiltoastetta: täyskiiltävä, kiiltävä, puolikiiltävä, puolihimmeä, himmeä ja täyshimmeä. Kiillon mittaus voidaan tehdä esim. 60 :een kulmassa. Mustan kiil- lotetun lasilevyn heijastamaa valomäärää merkitään 100:lla, ja maalipinnan kiiltoa verrataan tähän. Kiiltoryhmät 60 :een kulmassa Täyskiiltävä, yli 80 yksikköä Kiiltävä, yksikköä Puolikiiltävä, yksikköä Puolihimmeä, yksikköä Himmeä, 6 10 yksikköä Täyshimmeä, 0 5 yksikköä Esimerkkituote Miranol Betolux Luja pintamaali pk Remontti-Ässä Joker Harmony 5

6 Pintamaalaus Pohjamaalaus Pohjustus Ulkomaalaus on aikaa, rahaa ja työtä vaa ti va toimenpide, joten jokainen haluaa luonnollisesti mahdollisimman pitkän huoltomaalausvälin. Huoltomaalausvälin pituuteen vaikuttavat monet tekijät, joista tärkeimmät ovat alustan kunto ennen maalausta, maalikerrosten lukumäärä ja käytetyn maalin ulkokestävyys. Kolmen kerran Tikkurila on tehnyt ulkomaaleja jo toista sataa vuotta ja hallitsee niin punamulta- ja öljymaalien kuin akrylaattimaalienkin valmistuksen. Kokemuksesta tiedetään, että öljymaalit ja akrylaattimaalit antavat uusille puupinnoille pisimmän huoltomaalausvälin silloin kun käytetään ns. kolmen kerran käsittelyä, joka koostuu pohjustuspuunsuojasta, pohjamaalista ja pintamaalista. Pohjustuspuunsuoja imeytyy puun pintasolukkoon. Se tekee puupinnan vettähylkiväksi ja suojaa sitä homeilta ja sinistäjäsieniltä. Valtti-Pohjuste ja Valtti Akvabase ovat tällaisia pohjustuspuunsuojia. Molemmat käyvät sekä öljymaalien että akrylaattimaalien alle, mutta Valtti Akvabasea käytetään yleisemmin vesiohenteisten tuotteiden alla. Pohjamaali kiinnittyy puupintaan ja tasaa alustan imukykyä. Pohjamaalina voidaan käyttää joko pintamaalia tai erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyä pohjamaalia. Öljypohjaa voidaan käyttää sekä öljymaalien että akrylaattimaalien alla. Uutuutena on akrylaattimaalien alle uuden teknologian pohjalta kehitetty hyvin peittävä ja pitävä Pito Ulkopohjamaali. Kolmen kerran käsittely Pohjustus Käsittelemätön puupinta Valtti-Pohjuste tai Valtti Akvabase Valtti-Pohjuste tai Valtti Akvabase Pohjamaali Öljypohja tai Pito Ulkopohjamaali Pintamaali 2 x Pika-Teho tai 2 x Ultra tai 2 x Teho tai 2 x Durosil 1 x Pika-Teho* tai 1 x Ultra* Teollisesti pohjustettu tai pohjamaalattu puupinta teollinen pohjustus teollinen pohjustus Öljypohja tai Pito Ulkopohjamaali 2 x Pika-Teho tai 2 x Ultra tai 2 x Teho tai 2 x Durosil 1 x Pika-Teho* tai 1 x Ultra* *Toinen käsittelykerta pintamaalilla saattaa olla tarpeen, jos pintamaalin väri poikkeaa paljon pohjamaalin väristä. Noudattamalla tuotteille annettuja levitysmääriä voidaan yllä olevilla maalausyhdistelmillä saada n vuoden huoltomaalausväli. 6

7 Teollisesti pohjamaalattua lautatavaraa pohjamaalataan Pito Ulkopohjamaalilla ja pintamaalataan Pika- Teholla. käsittely suojaa puupintoja Pintamaali puolestaan antaa lopullisen sävyn, kiillon ja puupinnan suojaamiseksi tarvittavaa maalikalvoa. Pintamaaleiksi soveltuvat niin akrylaattimaalit Pika-Teho ja Ultra kuin öljymaalit Teho ja Durosil. Teollisesti pohjustettu tai pohjamaalattu lautatavara on maalattava joko kahteen kertaan pintamaalilla tai kerran pohjamaalilla ja kerran pintamaalilla, jotta saadaan riittävä kalvonpaksuus pitkää huoltomaalausväliä varten. Kertasivelyllä saadaan puupinnalle jäämään n µm:n kalvo, kun noudatetaan annettuja levitysmääriä. Jos kokonaiskalvonpaksuus jää alle 70 µm:n, jää huoltomaalausväli lyhyehköksi, n. 5 7 vuotta. Kun kokonaiskalvonpaksuus on n µm, saadaan huoltomaalausväliksi helposti n vuotta. Tämä tietenkin edellyttää, että puutavara on hyvälaatuista, rakenteet ovat kunnossa ja maalaustyö on tehty huolellisesti oikeissa olosuhteissa. LEILA KOTAMA TUOTEPÄÄLLIKKÖ KUVAT: PEKKA VAINONEN, PÄIVI PELLINEN, SKY ADVERTISING JA TIKKURILA Valtti-Pohjusteen merkitys käy hyvin ilmi tästä koelaudasta. Lauta on ollut 3 kuukautta ulkona. Oikea puoli on käsitelty Valtti-Pohjusteella ja vasen puoli on ollut ilman käsittelyä. Pito Ulkopohjamaali Soveltuu uusien käsittelemättömien tai teollisesti pohjamaalattujen lautaverhoiltujen ulkoseinien, vuorilautojen, kaiteiden yms. pohjamaalaukseen ennen pintamaalausta akrylaattimaalilla (Pika-Teho,Ultra). Kuivuu nopeasti Tarttuu hyvin Suojaa pitkään yhdessä pintamaalin kanssa 7

8 Paras PIRJO AHOLA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ KUVAT: ANNE HASSINEN, PIRJO AHOLA JA HEIKKI PERON Ulkona käytettäviä pintakäsittelyaineita testataan monia vuosia ennen niiden markkinoille tuloa mm. Tikkurilan koekentällä. Vain parhaat puu-, kiviaines- ja metallipinnoille tarkoitetut tuotteet valitaan asiakkaan Puu-, kiviaines- ja metallipintojen ulkomaalien tuotekehityksessä tärkein valintaperuste on säänkestävyys. Ainoa luotettava tapa testata pinnoitteen kestoa vaihtelevissa sääoloissa on ulkotestaus. Nopeutetut, sääkaapissa tehtävät testaukset antavat kyllä viitteitä pinnoitteen värin ja kiillon pysyvyydestä. Mikrobiologisessa laboratoriossa voidaan melko luotettavasti testata pintakäsittelyaineen tehokkuutta home-, sinistäjä- ja lahottajasieniä tai leviä vastaan, mutta laboratoriotestit eivät korvaa ulkotestejä. Monien maaliversioiden joukosta valikoidaan paras tai parhaat, jotka kestävät ympäristön rasitustekijöitä muuttumatta tai vain vähäisin muutoksin. Sade, aurinko ja saasteet rasittavat pintoja Sade on ulkopintoja eniten rasittava tekijä. Pinnasta voi huuhtoutua pois ainesosia sateen vaikutuksesta, ja näin pintakäsittelyaineen ominaisuudet saattavat muuttua. Myös kosteusvaihtelut aiheuttavat muutoksia: puualusta kutistuu tai laajenee kosteuden vaihdellessa, mikä aiheuttaa jännityksiä pinnoitteeseen. Auringonvalo vaikuttaa pinnoitteeseen mutta joskus jopa alustaan. 8

9 ulkomaali valikoituu Tikkurilan koekentällä käyttöön. Testausta tukemaan koekentälle kohosi viime vuonna hirsirakenteinen koetalo. Se palvelee pinnoitteiden koestuksessa ja toimii tuotekehityksen sisätilana maalien ja lakkojen toimivuutta arvioitaessa. Ei kenenkään kesämökki, vaan Tikkurilan tuotekehityksen käytössä oleva koetalo. Valon vaikutuksesta kiilto voi alentua tai väri vaaleta riippuen pintakäsittelyaineen luonteesta. Akrylaattimaalien kiilto ja väri säilyy hyvin säärasituksessa. Jos puualusta on käsitelty kirkkaalla tai kuultavalla tuotteella, auringonvalo voi tunkeutua pinnoitteen läpi ja aiheuttaa muutoksia aivan puun pinnassa. Ilman happi yhdessä valon kanssa muuttaa öljy- ja alkydimaaleja, mikä havaitaan näiden liituamisena. Saasteet, kuten happamoitunut sadevesi, saattavat liuottaa pintakäsittelyaineesta lisää komponentteja. Kosteana ja lämpimänä ajanjaksona, jolloin ilmassa on runsaasti esimer- 9

10 kiksi homeitiöitä, maalipinnat ovat alttiina sienihyökkäyksille. Säänkestoa luotettavasti ja tehokkaasti Maalatut koekappaleet yleensä kiinnitetään telineisiin, jotka ovat 45 o : een kulmassa etelään. Tämä kallistus nopeuttaa sään aiheuttamia muutoksia pinnoitetuissa koekappaleissa. Kappaleita vanhennetaan myös pystysuorissa telineissä. Tarvittaessa koekentälle pystytetään pintakäsittelykokeita varten yksinkertaisia rakenteita. Säätestiä voidaan myös nopeuttaa vähentämällä pintakäsittelyaineen kalvonpaksuutta alustan päällä tai jättämällä pois joitakin käsittelykertoja, esim. pohjustuspuunsuoja tai pohjamaali. Joskus saatetaan tehdä esivanhennuksia ennen varsinaista säätestausta. Esimerkkinä tällaisesta on ylimääräinen kosteusrasitus ennen ulkotestauksen alkua. Puun ulkomaalit levitetään mäntyalustalle, joskus myös kuusialustalle. Yleensä käytetään vielä männyn pintapuuta, koska sillä on heikompi sään- ja kosteudenkesto kuin sydänpuulla tai kuusella. Usein käytetään hienosahatun laudan lisäksi höylälautaa, joka on haastavampi alusta kuin karkeampipintainen lauta. Ohutrappaus- ja pinnoitevaihtoehtoja testataan muuratulla harkkoseinällä. Myös kuitusementtialustaa käytetään kiviainespinnoitteiden testauksessa. Kattomaaleja testataan joko sinkityillä tai aiemmin pinnoitetuilla peltilevyillä, joten testaamme myös maalien huoltomaalausominaisuuksia. Koekenttäkokeen huonona puolena on tietysti se, etteivät sääolot vuodesta toiseen pysy vakiona. Jotkut vuodet ovat sateisia, toisina vuosina sadetta ei saada viikkokausiin. Osa koekappaleesta on yleensä pinnoitettu Tikkurilan vertailutuotteella, jonka säänkesto-ominaisuudet tunnemme hyvin. Suuret testisarjat ja pitkäaikainen kokemus tukevat tulosten analysointia ja vähentävät vuosittaisen vaihtelun aiheuttamaa epäluotettavuutta. Koekentällä pintakäsittelyaine voidaan saada vanhenemaan 1,5 4 kertaa niin nopeasti kuin todellisessa rakenteessa. Huono koemaali saattaa karsiutua jo ensimmäisen vuoden aikana. Kuultavilla tai lakkatuotteilla testiaika on yleensä enintään kolme vuotta, mutta peittomaaleilla se on seitsemän vuotta tai enemmänkin. Vanhimmat koekentällä testauksessa olevat tuotteemme ovat ja 80-luvulta. Parhaat ulkomaalit valitaan Koekappaleet arvioidaan ja valokuvataan vähintään vuosittain. Yleensä arvostellaan ulkonäkö: koekappaleen tai pintakäsittelyaineen halkeilu, kup- Kiviainespintojen tuotteita koestetaan lisäksi todellisuutta vastaavissa rakenteissa. 10

11 Tuotteiden kestävyyttä testataan myös erilaisilla piharakenteilla. liminen, hilseily, liituaminen ja sienten esiintyminen. Kiilto ja väri voidaan mitata, ja näitä tuloksia verrataan lähtöarvoihin. Pintojen puhtaana pysyminen on tullut yhä tärkeämmäksi tutkimuskohteeksi. Kuvat ja tulokset tallennetaan ja raportoidaan. Kun ulkotesti on päättynyt, testaustuloksista kirjoitetaan yhteenveto. Tämän jälkeen kappaleet poistetaan kentältä, ja useimmiten ne hävitetään. Tuloksia on yleensä hyödynnetty jo varhaisemmassa vaiheessa, ja tutkitusta tuotteesta on voitu tällä välin tehdä jo useampiakin sukupolvia. Kun koemaali on osoittautunut hyväksi potentiaaliseksi uudeksi tuotteeksi, sitä valmistetaan oikeisiin koekohteisiin: taloon, autotalliin, leikkimökkiin ja/tai aitaan. Tikkurilan tuote voidaan lanseerata markkinoille vasta sitten, kun sen toimivuus ja säänkesto tunnetaan. Uusi hirsitalo Tikkurilan koekentälle Tikkurilan koekentälle pystytettiin kesällä 2006 liimahirrestä valmistettu mökki maalien, lakkojen, puuöljyjen ja puunsuojien testaukseen. Sisätiloissa arvioidaan viereiseltä koekentältä tuotujen koekappaleiden pinnoitteiden kunto. Koetalo koostuu isohkosta huoneesta, jossa koekappaleet kuvataan ja arvioidaan. Lisäksi mökissä on pieni toimistohuone. Erillisellä sisäänkäynnillä ollut sauna on muutettu koekappaleiden pesutai puhdistustilaksi. Seinillä on hyllyjä, joille koekappaleet voidaan asettaa kuivumaan tai sulamaan ennen varsinaista arviointia viereisissä tiloissa. Kuivissa ja kosteissa tiloissa koestetaan lattiamaaleja sekä betonin että puun päällä. Lisäksi testataan katto- ja seinämaaleja. Näin saadaan samalla toimivuustuloksia täysmittakaavatesteistä. Ulkopinnoilla koestetaan pintakäsittelyaineita ikkunoihin ja oviin. Hirsiseinällä testataan kymmeniä puunsuojaversioita säärasituksia vastaan. Puuöljyjä testataan terassin pinnoilla sekä eri puulajeista valmistetuilla puutarhakalusteilla. Kaikki koetuotteet sekä sisällä että ulkona ovat jatkuvan kulutuksen alaisina, joten huonoimmat versiot ulkona karsiutuvat jo ensi kesänä ja korvataan uusilla. 11

12 Maneesi on mahtava rakennus, joka voisi helposti hallita ympäristöään. Julkisivuun valittu puolihimmeä vanhan ajan vihreä on saanut paljon kiitosta, sillä sävy istuu ympäristöön vuodenajasta riippumatta. Kaakkois-Suomessa, Joutsenon Rauhan kylässä sijaitsevan Vipelen Talli Oy:n toimintaa johtavan Päivi Kärhän mukaan ratsastushallin rakentamisen taustalla on kyse laadukkaiden ratsastuspalveluiden tarjoamisesta. Maneesi on ehdoton edellytys kannattavalle toiminnalle, hän sanoo. Vipelen ratsastushallissa TEKSTI HANNELE KOSKINEN KUVAT VESA MIKKONEN hummaillaan hevosvoimilla 12

13 Ratsastustalliyrittäjyys on kovaa ja kilpailtua liiketoimintaa. Päivi Kärhä ja tallimestarina toimiva, hevosten päivittäisestä hyvinvoinnista ja tallin arkirutiinien sujuvuudesta vastaava Anette Lukkarinen ovat luoneet Vipeleen aivan omanlaisensa ilmapiirin. Sunnuntairatsastajakin aistii kodikkuuden ja ystävällisyyden, joka viestii myös hevosten hyvästä ja asiantuntevasta hoidosta. Vipelen tallille on kokemattomankin helppo tulla, sillä opastus tallin tapoihin ja ratsastuksen saloihin on osaavaa ja ammattitaitoista. Tunteja ohjaavat koulutuksen saaneet opettajat. Ratsastusta harrastavien määrä kasvaa huimaa vauhtia, minkä myötä kasvavat myös talliyrittäjyydelle ja opetukselle asetetut vaatimukset. Päivi Kärhä huomauttaa, että ratsastuskoulun vetäminen syrjäseuduilla on tyystin toista kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa asiakkaita riittää jonoiksi asti. Kaakkois-Suomelle leimallista on toisaalta mahdollisuus hankkia kohtuuhinnalla hevosen pitoon soveltuva maatila. Ainakin yhdellä tutuntutulla on tarjolla pellonkulma, johon hevosen saa edullisesti, hän sanoo. Kyseessä ei ole halpa harrastus, joten asiakkailla on ja pitääkin olla odotuksensa tarjonnan ja opetuksen laadusta, Päivi jatkaa ja muistuttaa, että toiminnassa pitää olla tekemisen ilo. Huumoria ei saa unohtaa. Onko ratsastuskoulu- ja hevosalayrittäjyys elämäntapa, kutsumus vai raadollisesti vain ammatti? Päivi miettii hetken ja valitsee vaihtoehdoista elämäntavan. Elämäntapa tämä on, sillä vähäiset vapaapäivätkin kuluvat hevosaiheiden parissa muiden hevosia harrastavien luona tai hevosiin liittyvillä matkoilla, hän sanoo vaikka myöntää, että harrastukseen tulee jossain vaiheessa väkisin työn leima. Vastuu ja velvollisuudet painavat. Hevosia ei voi hoitaa tai tunteja pitää vain kun sattuu huvittamaan. Eläimistä on huolehdittava ja asiakkaat pidettävä tyytyväisenä. Hevosten pito on varsin kallista ja myös taloudelliset paineet voivat aiheuttaa aika ajoin sydämentykytystä. Vaikka ratsastusta harrastavien määrä kasvaa huimaa vauhtia, Päivi Kärhä korostaa, ettei hevosalan yrittäjäksi kannata ryhtyä pelkästään liikeidea ja -voitto -periaatteella. Saat olla todella surkea liikemies, että saisit jollakin muulla toimialalla yhtä huonon tuoton sijoittamallesi pääomalle, hän tuumaa naurahtaen, että työ ja harrastus kulkevat alalla yhtä matkaa. Päivät kuluvat rattoisasti jos ei hevosten hoidossa, niin paikkoja kunnostaessa ja tulevaisuutta suunnitellessa. Kaiketi osa kommenteista on otettava hurttina huumorina, sillä Päivin mukaan hevoshöperyys on jotain ilmeisen vakavaa. Ihan fi ksutkin ihmiset ostavat oman hevosen, ja sille sitten maatilan. Käyvät työssä saadakseen hevosensa elätetyksi ja oheisrekvisiitan kuljetuskalustoa myöten hankituksi. Söpö ulkonäkö ei riitä Heppaseikkailukirjassa sankaritar usein löytää suosikkinsa huonossa kunnossa rähjäisestä tallista. Reppanasta kasvaa kilpakenttien kuningas tai kuningatar. Hevosyrittäjän arki ja tarinat eivät välttämättä kohtaa. Minulle ei riitä pelkkä söpö ulkonäkö, käyttöominaisuudet ratkaisevat. Yhteistyön sujuminen selviää vasta ajan myötä. Hevosen kanssa on vähän kuin parisuhteessa; kaikki tyypit ovat ihan hyviä, mutta toisten kanssa synkkaa paremmin. Joidenkin kanssa syntyy jopa syvä ystävyyssuhde, Päivi Kärhä naurahtaa. Vakavasti puhuen; tallin hevoset arvioidaan käyttötarkoituksen mukaan. Tärkeimpänä ja kaikille yhteisenä ominaisuutena pidän luotettavuutta. Pahat tavat, eritoten pahantahtoisuus, on meillä ehdottomasti kiellettyä hevosilta, miksei myös ratsastajilta. Kilpahevosen täytyy Päivin mukaan olla selväpäinen ja ennen muuta laadukas. Sillä on oltava edellytykset siihen lajiin, johon se on ajateltu. Ratsastuskoulun opetushevoset ovat työtovereitani. Arvostan heissä pyrkimystä tehdä työnsä ammattitaidolla ja pitkämielisesti. Viisas tuntihevonen ottaa huomioon oppilaiden erilaiset ominaisuudet ja omituisuudet; Päivi sanoo hän -pronomia korostaen. Yksi parhaimmista työkavereistani on ollut jo edesmennyt ruuna Virvelo. Hän toimi meillä ensin ravihevose- Päivi Kärhä on vetänyt Vipelen Tallia kahdeksan vuotta. Yrityksen perustana on tavoitteellinen opetus, jossa korostetaan ratsastusta urheilulajina. Päivin oma kisakumppani on komea puoliveriruuna Lugano. Fiksutkin ostavat hevosia 13

14 VIPELEN RATSASTUSHALLISSA... na, mutta siirtyi sitten jouhevasti kouluratsukseni jopa kansallisen tason kisoihin. Virvelo oli oppilaiden suosikki; luottoratsu alkeisopetuksessa, mutta myös kilpailu-uraansa aloittavien rusettihai. Ajatuksesta maneesiksi Ratsastushallin rakentaminen kyti pitkään ajatuksena. Hanke sai pontta ollessani opiskelemassa Ypäjällä vuonna Tuolloin totesin, että liiketoiminnan kehittämisen edellytys on oman maneesin rakentaminen. Jälkikäteen Päivi on valmis myöntämään, ettei hallihanke edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Avomieheni on oikeasti joka alan asiantuntija. Hän suunnitteli, että koko paketti tehdään alusta loppuun itse, omista tarpeista. Laskettuaan tarvitsemansa teräksen hinnan hän kuitenkin taipui ehdotukseeni, ja hankimme runkorakenteet valmiina. Tarvittavan puutavaran hankkimiseksi kaadoimme puita; niitä sitten sahattiin oman perheen ja ex-miehenkin avustuksella. Oltuani muutaman kerran mukana sahalla marssin sen enempää lupaa kyselemättä kauppaan ja ostin lautatavaran vaneriliikkeestä ja vankemman tavaran tuttuni fi rmasta. Pääsimme vihdoin itse asiaan, rakentamiseen. Päivin vuolas kertomus tapahtumarikkaasta rakentamisen historiasta tiivistyy toteamukseen, että rakennusvaiheet etenivät miten etenivät, ratkaisut tehtiin useimmiten tässä ja nyt -periaatteella. Palkattuna henkilökuntana oli yksi tallitytöistä. Kattopeltejä ei kukaan perheessä suostunut asentamaan, joten siihen tilattiin alan ammattilaiset. Vanhan ajan vihreä Maneesi on mahtava rakennus, joka pelkällä koollaan helposti hallitsee ympäristöään. Julkisivun käsittelyä koskevissa valinnoissa Päivi turvautui alan erikoisosaamiseen. Päädyin Tikkurilan asiantuntijoiden puheille, sillä halusin varmistaa, että saan taatusti asiantuntevaa apua ja palvelua. Itselläni ei ollut maalien käytöstä ja käyttäytymisestä kokemusta, ja oma mielenkiintoni kohdistui lähinnä oikeiden värisävyjen löytämiseen. Aikaisempi kokemattomuus korvautui moninkertaisesti, sillä Päivi maalasi ystävänsä kanssa jättimäiset pinnat pensselillä. Onneksi valtamaaliksi valikoitui Durosil. Se on miellyttävä levitettävä hieman geelimäisen koostumuksensa ansiosta. Durosil on myös erittäin peittävää ja sen vuoksi riittoisaa. Puolikiiltävä sä- 14

15 vy antaa arvokkuutta isoon rakennukseen. Värien valinnassa lähtökohtana oli maaseutuun sopiva väri. Aluksi suunnittelin perinteistä punamultaa, mutta aloin epäillä sen sopivuutta isoon rakennukseen. Päätin etsiä tilalle kauniin, mutta ei liian silmiinpistävän värityksen. Peltikaton väriksi valittiin neutraali harmaa, jotta auringon porotus ei tekisi hallissa liikkumista tukalaksi. Sokkeli päätettiin tehdä maan väriseksi eli harmahtavaksi sekin. Julkisivuun Päivi valitsi vanhan ajan vihreän. Onneksi otin Tikkurilasta muutaman isomman värimallin. Kun kevättalvella vertailin värejä autenttisella paikalla, vaihdoin liian tumman värin vaaleampaan, Päivi kertoo ja myöntää, että oli vielä tilausta tehdessään epävarma, oliko päätös oikea. Oli vaikea kuvitella, miltä rakennus näyttäisi valmiina. Vanhan ajan vihreä oli oikea valinta. Ratsastushalli istuu ympäristöönsä tyylikkäästi vuodenajasta riippumatta; kesällä ympäröivään vihreyteen sulautuen, talvella valkoista maisemaa lempeästi korostaen. Tehdään vaikka kaksi Päivi Kärhä myöntää, että maneesihanke kävi voimille. Päätin, ettei ikinä rakenneta enää itse mitään; kaikki mitä tarvitaan, ostetaan tai teetetään ulkopuolisilla, hän sanoo. Mutta kuinka kävikään. Tarvitsemme kesäleirejä varten majoitustilaa. Mainitsin asiasta puolisolleni, ja tuttu kamalan kallista -ajattelutapa käynnisti uuden omatoimiprojektin. Ratsastushallin toisessa päässä on nyt verstas, ja rakenteilla on siirrettävä mökki leiriläisten käyttöön, Päivi naurahtaa. Itsekseni mietin, että jos hyvä tulee, niin tehdään vaikka kaksi. Hevosalan yrittäjyys on Päivi Kärhän mukaan elämäntapa, harvat vapaapäivätkin kuluvat yleensä hevosaiheiden parissa. Päätös maneesin rakentamisesta oli yksi tärkeimmistä merkkipaaluista liiketoiminnan kehittämisessä. Halli on ollut korvaamaton, Päivi sanoo. Seinien sisäpintojen käsittely on ensi kesän urakka. Lisätietoja: Päivi Kärhä Vipelen talli Oy, puh

16 KÄDEN TAIDOT KUNNIAAN Perinteiden kunnioittaminen, käden taidot ja yritteliäisyys on totuttu liittämään pohjalaisuuteen. Ilmajoella toimiva Etelä-Pohjanmaan rakennuskulttuurikeskus Herrala on paikka, jossa nämä asiat yhdistyvät upealla tavalla. Herralan omistaa Ilmajoen kunta. Jonna Saloranta maalaa koeikkunoita, joiden perusteella Kauhavan seurakunta päättää lopullisen urakan tekijöistä. Vuonna 2002 nykyiseen asuunsa kunnostettu Herrala on aikoinaan toiminut kansakouluna ja leipomona. Muistona entisistä ajoista ovat muun muassa leipomon vanhat leivinpeltitelineet, jotka nyt palvelevat uusiokäytössä maalattujen esineiden kuivatuksessa. Herralan asiantuntijat auttavat tietoa tarvitsevia korjausrakentamisessa, sisustamisessa, rakennussuojelussa ja viherrakentamisessa. Asiantuntijoihin kuuluu arkkitehti, rakennusinsinööri, rakennusmestari, maalarimestari, rakennuskonservaattori ja hortonomi. Asiantuntijat käyvät tutustumassa korjausrakennuskohteisiin, antavat neuvontaa ja laativat korjaussuunnitelmia. Myös sähköpostitse tulee yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Usein kysyjinä ovat vanhan rakennuksen kunnostamista suunnittelevat nuoret perheet. Herralan läheisyydessä sijaitseva RakennusPuari toimii käytöstä poistettujen rakennusosien ja -materiaalien välityspalveluna eli varaosapankkina, josta löytyy vanhoja peiliovia, ikkunoita, puutavaraa, hirttä, heloja, tulisijojen varaosia yms. Herralan yhteydessä toimiva Restaurointiosuuskunta Piirlasti tarjoaa ammattitaitoista työvoimaa erilaisiin ja erikokoisiin urakoihin. Osuuskuntaan kuuluu 20 jäsentä, ja sen perustivat vuonna 2001 rakennusperinnettä kunnioittavat alan osaajat. Osuuskunnan jäseninä on kirvesmiehiä, rakennuspuuseppiä ja maalareita. Jäsenillä on restaurointialan koulutus, ja osa on suorittanut alan kisälli- ja mestaritutkinnon. Osuuskunnan osaamisalueita ovat rakennusten ja huonekalujen pintakäsittely, rakennusten peruskorjaukset ja 16

17 Pohjanmaalla vaalitaan rakennusperinnettä TEKSTI: RIITTA ESKELINEN, BRÄNDIPÄÄLLIKKÖ KUVAT: JUHA HARJU entisöinti sekä rakennuspuusepän työt. Urakan aikana osuuskunta toimii työnantajana ja huolehtii palkanmaksusta sekä työntekijöiden lakisääteisten maksujen suorittamisesta. Internetin hakukone Google ei tunne sanalle piirlasti muuta merkitystä kuin restaurointiosuuskunta Piirlasti. Jonna Saloranta kertoo, että sana tarkoittaa pystytukipuuta, joka tukee hirsiseinäpintaa ja pitää sen suorana. Erinomainen nimi tälle korjausrakentamisen ja entisöinnin ammattilaisten verkostolle, jota erilaiset toimeksiannot yhdistävät. Etelä-Pohjanmaan rakennuskulttuurikeskus Herrala toimii rakennuksessa, joka on ollut myös kansakouluna ja leipomona. Eri-ikäisiä osaajia Herralan pihapiirissä sijaitseva vanha ajoneuvojen korjaushalli on kunnostettu puusepän- ja maalausverstaaksi. Kiinteä yhteistyö lähistöllä toimivan Taidon ja kulttuurin oppilaitoksen TAIKU:n kanssa näkyy verstaan lattioiden käsittelyssä. Tulevan maalausverstaan puolella on puulattia, joka on jaettu viuhkamaisiin alueisiin. Osa niistä on lakattu kirkkaalla Unica Super uretaanialkydilakalla, osa käsitelty tummanruskeaksi TAIKU:n opiskelijoiden tekemällä lasyyrillä ja sen jälkeen lakattu Unica Superilla. Puusepänverstaan puolella lattia on betonia. Myös sen näyttävä kuviointi on saatu aikaan lasyyrilla, jonka raaka-aineina käytettiin vernissaa, tärpättiä, liitua ja kuivia värijauheita. Ennen laseerausta lattia maalattiin harmaalla lattiamaalilla. Työn tekivät opiskelijat muun muassa erikoismaalausta opettavan lehtori Jukka Jänisojan johdolla. Tammikuun lopussa osuuskunta Piirlastin jäsenet Jonna Saloranta ja Ari Saarela vielä odottivat muuttoa 17

18 KÄDEN TAIDOT KUNNIAAN Herralan pihapiirissä toimivan puusepän- ja maalausverstaan lattioiden näyttävät käsittelyt ovat Taidon ja kulttuurin oppilaitoksen TAIKU:n opiskelijoiden käsialaa. uusiin verstastiloihinsa. Tilaa tulee olemaan aiempaa vähemmän, mutta sijainti Herralan pihapiirissä on hyvä juttu, Saloranta kertoo. Jonna Saloranta on ollut mukana osuuskunnassa vuoden 2005 lokakuusta saakka. Hän on valmistunut puualan artenomiksi Oulun Pikisaaressa toimivan Kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksen (ent. Käsi- ja taideteollinen oppilaitos) korjaus- ja miljöörakentamisen linjalta. Hänen osaamisalueensa on laaja: maalaus, ikkunoiden kunnostus, pienimuotoinen huonekalujen kunnostus sekä tapetointi ja pinkopahvitus. Hän toimii myös Herralan yhteyshenkilönä ja välittää työntekijöitä erilaisiin projekteihin. Hän on tyytyväinen osuuskunnan tarjoamaan mahdollisuuteen toimia yrittäjänä niin, että käytettävissä on kokeneiden ammattilaisten apu ja tuki. Rakennuspuuseppä Ari Saarelalla on yli 35 vuoden kokemus puun käsittelystä. Hän suoritti kotiteollisuuskoulun puupuolen tutkinnon vuosina Parikymmentä vuotta kului Kestopuu Oy:n tehtaalla liimapalkkien valmistuksessa. Vuodesta 2001 Saarela on ollut mukana osuuskunta Piirlastissa, ja työtä on riittänyt. Toistaiseksi suurin toimeksiantomme on ollut Kurikassa sijaitsevan Ala-Oppaan talon julkisivujen kunnostus, Jonna Saloranta kertoo. Kolmeen kertaan kiersimme Arin kanssa kaikki pinnat. Monista kohdista maali oli vuosien kuluessa irronnut lähes kauttaaltaan, mutta silti kaapimista riitti. Sitten pohjamaalaus ja pintamaalaus Lin Pellavaöljymaalilla, ja nyt talo on todella komeassa kunnossa, hän kehuu. Kirkon ikkunat ovat vaativa urakka Kesällä 2006 Saarela ja Saloranta kunnostivat Evijärven kirkon ikkunoiden ulkopuitteiden ulkopinnat. Tämän vuoden tammikuussa parivaljakkoa työllisti Kauhavan kirkon ikkunoiden korjauksen esivaihe. Keväällä 2006 Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennuskonservoinnin kurssilaiset tekivät ikkunoiden vauriokartoituksen. Nyt on meneillään koeikkunoiden teko, ja sen jälkeen Kauhavan seurakunta valitsee työn lopulliset tekijät. Ikkunat on tarkoitus palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Tässä projektissa työnjohtajana toimii osuuskunnan perustajajäsen, restaurointimestari Esko Paloniemi. Kauhavan punatiilinen kirkko on valmistunut vuonna Vuosina 1964 ja 1979 kirkko on maalattu sisältä taiteilija Yki Nummen värisuunnitelman mukaisesti. Salorannan mukaan kirkkosalissa on kuusi goottilaista kaari-ikkunaa, joiden koko on 2,30 x 5,80 metriä. Yhdessä aukossa on sisä- ja ulkopuitteet mukaan lukien 22 puitetta. Lisäksi on kaksi halkaisijaltaan viisimetristä pyöreää ikkunaa ja lukuisa joukko tavallisia ikkunoita. 18

19 Saarela kertoo, että kirkon ikkunoita ei ilmeisesti ole kunnostettu kertaakaan aiemmin. Niinpä puuosat, varsinkin alapuitteet, ovat paikoitellen vaurioituneet niin pahasti, että ne joudutaan vaihtamaan uuteen. Osa vaurioista saadaan korjattua kittaamalla. Puitteissa on käytetty melko oksaista mäntyä, osittain melko heikkolaatuistakin, Saarela toteaa. Kaikki lasiosat joudutaan irrottamaan kittikorjauksia varten. Vanhat kitit poistetaan kauttaaltaan. Lasituksessa käytetään perinteistä pellavaöljykittiä. Kittauksen jälkeen ikkunoiden annetaan kuivua 1 1½ viikkoa, jotta kittiin ehtii muodostua kalvopinta, joka pysyy kauniina myös maalauksen jälkeen. Kuten tunnettua, pellavöljykitistä pitävät paitsi restauroijat myös linnut. Saarelan uran aikana myös hiiret ovat aiheuttaneet pienen yllätyksen: verstaan yläkerrassa hiiret olivat kerran juhlineet kunnolla ja syöneet kaiken kitin kuivumassa olleista ikkunoista. Koeikkunoiden maalina käytetään Lin Pellavaöljymaalia, ensimmäisen käsittelyyn 5 10 % ohennettuna. Olen tyytyväinen Lin Pellavaöljymaalin ominaisuuksiin. Se on hyvä vetää, ja se peittää hyvin, Saloranta kertoo. Ulkopuitteiden lopullinen ruskea väri ei vielä ole tiedossa. Sisäikkunoiden lyijylasikorjaukset tekee lasitaiteilija Minna Tuohisto-Kokko. Jos osuuskunta Piirlasti saa urakakseen Kauhavan kirkon ikkunoiden kunnostamisen, töitä on tiedossa Saarelalle ja Salorannalle arviolta puoleksi vuodeksi. Pelkästään kirkon ikkunoiden irrottaminen, aukkojen suojaaminen ja ikkunoiden kuljettaminen Ilmajoelle on melkoinen tehtävä. Rakennuspuuseppä Ari Saarela ja puualan artenomi Jonna Saloranta ovat Restaurointiosuuskunta Piirlastin kantavia voimia. 19

20 VÄITÖSTUTKIMUS OSOITTAA Puulaji ja laudan paksuus puu-ulkoverhousta Tekniikan tohtori Jari Virta tutki v hyväksytyssä väitöskirjassaan puu-ulkoverhouslaudan kaareutumisherkkyyttä syklisessä kosteusrasituksessa. Tutkimustulosten mukaan puu-ulkoverhouslaudan kaareutumiseen voidaan vaikuttaa muun muassa puulajin valinnalla ja käyttämällä riittävän paksuja ulkoverhouslautoja. Väitöskirjatyön päätuloksena todetaan, että ulkoverhouksessa tulisi suosia kuusipuusta sahattuja ulkoverhouslautoja, joiden paksuus on mm. Paksujen ulkoverhouslautojen käyttö edellyttää kuitenkin tarkempia suunnitelmia muun muassa soveltuvista kiinnitysratkaisuista. Ulkoverhouslaudat ohentuneet Puu-ulkoverhousten käyttöikä on lyhentynyt 1900-luvun alussa rakennettuihin ulkoverhouksiin verrattuna. Käyttöiän lyhenemiseen on vaikuttanut muun muassa ulkoverhouslaudan ohentaminen mm:n verhouslaudoista nykyisiin mm:n verhouslautoihin. Nykyisin ulkoverhouslaudan pintahalkeilua kammoksutaan, vaikka takavuosien paksut verhouslaudat halkeilivat kauttaaltaan lähes poikkeuksetta. Tämä on selkeä osoitus yleisen vaatimustason kohoamisesta. Ohuet ulkoverhouslaudat kaareutuvat nopeissa kosteusvaihteluissa huomattavasti paksuja ulkoverhouslautoja enemmän, etenkin tummien, kalvoa muodostamattomien pintakäsittely-yhdistelmien yhteydessä. Nopeita kosteusvaihteluita esiintyy yleisesti eteläjulkisivussa, kun viistosateen kastelema ulkoverhous kuivuu nopeasti auringonsäteilyn vaikutuksesta. Suuret kaareutumat aiheuttavat ulkoverhouslaudan pintaan ja maalikalvoon ilmeisen suuria jännityksiä, mikä lisää niiden vaurioi- 20