SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS"

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta RN:o Sijainti keskustassa Suunnittelualueen rajaus KAAVASELOSTUS Vastaa Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksymää ja korjattua kaavakarttaa Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Y Sammatintie 6 8 D 33, Helsinki, tel

2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaupunki: Kaupunginosa: Korttelit /Tilat: Kaavan nimi: Kaavan tunnus: Kaavan laadituttaja : Saarijärven kaupunki 6. Hietalahti Asemakaavamuutos koskee korttelin 603 tontteja 2-3, puistoja suojelualuetta sekä yleisen tien aluetta. Asemakaava laajenee hieman vesiosuuskunnan alueelle Tarvaalan pappilan asemakaavan muutos ja laajennus Saarijärven kaupunki / maankäyttö- ja kaavoitus Sivulantie 11, Saarijärvi Tel. (014) Yhteyshenkilöt: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi Tel (014) , Gsm Maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen Tel. (014) , Gsm Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen Tel. (014) Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Sammatintie 6-8 D 33, Helsinki Tel , Vireilletulokuulutus: Saarijärven kaupunginhallituksen hyväksyminen: ja Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksyminen: ja Voimaantulokuulutus:.. 1

4 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Sisällysluettelo Kaavan tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden kuvaus Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja - määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta (44)

5 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kaavan tarkoitus Tarvaalan pappilan alueen asemakaavaa on tavoitteena muuttaa siten, että alueen käyttötarkoitus muodostuu joustavaksi sisältäen asumisen (asuinpientalo-, rivitalo), palvelu-, liike- (sisältäen matkailun) ja yleisten rakennusten (mm. koulutus) rakentamisen. Tonteista muodostetaan omarantaisia. Aluetta kehitetään siten, että se on helpommin markkinoitavissa ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset sekä luonnon suojeluarvot. Voimassa oleva asemakaava ei ole tonttijaoltaan järkevä eikä kunnioita olemassa olevaa rakennuskantaa. Pappilan ja Rohtolan asuintontin välinen kiinteistön raja on muuttunut; rantasauna ja lisämaa-alue liitetään Rohtolan AO- tonttiin. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 : Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:2000, A4 Liite 2 : Asemakaavan seurantalomake Liite 3: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Liite 4 : Luontoselvitys, Ahlman konsultointi, 2012 Liite 5 : Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Liite 6 : Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys, Arkk.tsto Anna-L. Nisu, Liite 7: Rakentamistapaohjeet. Liite 8: Kaavaluonnosvaiheen vastineet. Liite 9: Kaavaehdotusvaiheen vastineet 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavoitus: - Keski- Suomen maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat. - Saarijärven keskustan yleiskaava, luonnosvaihe, A-insinöörit Oy, Yleiskaavan selvitykset: Täydennysrakentamisselvitys ; A-insinöörit Oy, Maisemaselvitys, A-insinöörit Oy, , Luontoselvitys, Enviro Oy Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella, luonnos, A-insinöörit Oy, Tiehallinto, Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen, Saarijärvi Pylkönmäki, kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy Maisema: - Saarijärven maisemanhoitosuunnitelma, maisema-arkkitehti Virve Veisterä Kulttuuriympäristö, rakentaminen: - Viestejä maisemassa Keskisuomalainen kulttuuriympäristö -kirja, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, Museovirasto - Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma: Paavon portilta Palavasalmelle, Keski-Suomen Ympäristökeskus, Saarijärven rakennuskulttuurin inventointi v. 1987, Keski-Suomen museo. - Saarijärven keskusta-alueen rakennusinventoinnin täydennys, v. 2008, Keski-Suomen museo. Inventointitiedot on tallennettu Kioski -järjestelmään. - Saarijärven rakennusperinnettä, Eija-Liisa Lahnala, Saarijärvi, pienvesien rantaosayleiskaava alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa, Ympäristöopas 39, Hki Kauppa: - Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo Ky), Liikenne, melu ja keskustan kehittäminen - Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen. (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Selvitys sisältää valtatien 13 meluselvityksen. - Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu vuosien aikana. Kehittämissuunnitelmassa, Small Town Networks ( , mhoy Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Esisuunnittelijat Sito Oy, Tuomas Santasalo ky) on tutkittu ja esitetty kaavamuutosalueen maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja yleispiirteisesti Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, toimenpidesuunnitelma; Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, A-insinöörit Suunnittelu Oy (44)

6 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen aloitettiin alkuvuodesta 2012 Saarijärven kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu , päivitetty ja se on ollut nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutettiin Asemakaavamuutoksen taustaksi on v laadittu luontoselvitys, rakennettavuusselvitys ja Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys. Lisäksi on tutkittu palveluasumisen sijoittumista alueelle. Asemakaavan muutosluonnos on päivätty , omistajaohjauksen jaosto hyväksyi sen kokouksessaan asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi luonnosvaiheen kuulemista varten. Kaavaluonnosvaiheessa saapui lausunto seuraavilta tahoilta: Saarijärvi Seura ry, Saarijärven seurakunta, Liikennevirasto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Pohjoisen Keski- Suomen ympäristötoimi, ympäristötarkastaja ja Elenia Verkko Oy. Valtatien 13 toimenpidesuunnitelma on valmistunut v (A-insinöörit Suunnittelu Oy, Keski- Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki). Toimenpidesuunnitelman perusteella liikennealueen rajaukset ovat tarkentuneet ja korttelin 603 aluetta on voitu laajentaa valtatien suuntaan ja LYTaluevarausta on taas laajennettu VL/-s alueen kohdalla. Kaavasuunnitelmaa on jatkokehitelty ja kaavakartan liitteeksi on laadittu rakentamistapaohjeet. Kaavaehdotusaineisto asetettiin virallisesti nähtäville kaupunginhallituksen päätöksellä väliseksi ajaksi. Kaavakarttaan on tehty lausuntojen perusteella muutamia tarkennuksia sekä teknisiä korjauksia, muutokset eivät aiheuta kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Kaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , Keski-Suomen ELYkeskus jätti päätöksestä MRL 195 nojalla oikaisukehotuksen siltä osin kuin kaavassa oli osoitettu merkintä LYT (yleisen tien alue vierialueineen) valtatien 13 tulevalle rinnakkaiskadulle. Kaavakarttaa on muutettu oikaisukehotuksen johdosta; vahvistusalueen sisäpuolinen LYT-alue on muutettu katualueeksi ja ALPY/s-korttelialueen reunaan on lisätty liittymäkieltomerkintä katualueen kohdalle, ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti merkintä on poistettu vahvistusalueen sisäpuolelta sekä alueen luoteiskulmasta, vahvistusalueen ulkopuolelta. 2.2 Asemakaava Tarvaalan pappilan asemakaavan keskeiset muutokset: - korttelin 603 YK-7 ja AR-alueet on muutettu yhdeksi korttelialueeksi ja käyttötarkoitukseltaan monipuoliseksi ALPY/s merkinnällä. Alueelle voi sijoittaa asumista, palveluja, liike- ja toimistotiloja sekä yleisiä tiloja. Kerrosluku on ilmoitettu rakennusaloittain; II, ½ r II u½, 2/3rII. Rakennusoikeus vastaa pyöristettynä tehokkuuslukua e=0,29. - Rakennusinventointiin ja kulttuurimaisemaselvitykseen perustuen pääosa pappilan rakennuksista on osoitettu suojeltavaksi, kahden aittarakennuksen kohdalla siirto pihapiirissä toiseen paikkaan on mahdollistettu. - Tonttijako on muutettu ja tonteista on muodostettu omarantaisia, rantavyöhykkeen puistoalue (VP) poistetaan. - Täydennysrakentaminen on osoitettu rakennusaloittain: väentuvan luona umpipihamaisesti ja Paavontien luona liittyen Paavontien katunäkymään siten, että pappilan päärakennukselle jää maisemallisesti dominoiva asema ja näköyhteys vanhan pappilan (väentupa) ja kirkon välillä säilytetään. - Rantaan on muodostettu kolme rakennusalaa rantasaunoja varten, ranta-alue on rakennettavuusominaisuuksiltaan heikkoa ja maaperän laatu asettaa myös kulkuteiden rakentamiselle vaatimuksia. Rakennettavuusominaisuuksiltaan heikko ranta-alue on kaavassa merkitty omalla osaaluemerkinnällä. - pappilan ja Rohtolan asuintontin välinen kiinteistön raja on muuttunut maakauppojen seurauksena, osa voimassa olevan kaavan YK-7 -alueesta liitetään Rohtolan AO-tonttiin. Rannassa oleva sauna on rakennushistoriallisesti arvokas ja se on kaavamuutoksessa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. - LYT-alue on muutettu katualueeksi ja osa ALPY/s alueen reunasta on varustettu liittymäkielto merkinnällä. ALPY/s korttelialueen liittymät voidaan järjestää Palavasalmen puoleisesta laidasta ja korttelialueen itälaidasta. Palavasalmen puoleisen liittymän on tarkoitus mahdollistaa kulkuyhteys myös tontin 2 uudisrakennuksen kellarikerrokseen, kyseinen liittymä ei vahvistu tässä asemakaavan muutoksessa. - Lahden pohjukassa oleva rantaluhta ja kapea harju ovat luontoarvoiltaan merkittäviä, harjukannaksella on myös tärkeä maisemallinen arvo, alueet muodostetaan suojeltavaksi lähivirkistysalu- 4(44)

7 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS eeksi (VL/s), suojelualue (S-2) poistetaan. VL/s alueelle on osoitettu rakennusoikeus 15 k-m² suuruiselle venevajalle kannaksen tyveen. - asemakaava laajenee vähäisessä määrin rantaviivassa tapahtuneen muutoksen takia osakaskunnan vesialueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaava voidaan toteuttaa kaavan tultua lain voimaiseksi. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Nykyinen Tarvaalan pappila toimi monine eri vaiheineen vuodesta 1694 aina vuoteen 1948 kappalaispappilana. Vuonna 1948 kirkkoherran pappila muutettiin Kolkanlahdesta tähän kiinteistöön. Pappilan alue, Palavasalmen tienoo ja koko Asemankannas olivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä agraari- ja vesistömaisemaa, jossa vuorottelivat viljelyalueet, vesistö ja perinteiset rakennusryhmät puuaitoineen, tiestö seurasi maaston harjumuotoja. Valtatien leventäminen ja oikaisu, ajoneuvoliikenteen vilkastuminen, muun oheistiestön rakentaminen sekä rautatien rakentaminen ratapihoineen muuttivat Asemankannaksen luonteen liikenneympäristöksi; laajat viljelyalueet poistuivat, tiestö muutti paikkaansa ja maaston muotoja tasattiin. Vanha maantie on jäänyt osittain käyttöön kevyen liikenteen väylänä. Vanhasta kulttuuriympäristöstä on jäljellä pappilan alue ja Asemankannaksen etelärannassa harjulla olevat yksittäiset rakennukset. Pappilan alue on jäänyt puristuksiin valtatien 13 ja vesistön väliin ja alkuperäinen suora näkymä kohti kirkkoa Saarijärvelle saavuttaessa on jäänyt sivuosaan. Pappilan pihapiiri jakautuu ikään kuin kahdeksi pihapiiriksi; vanha 1830 rakennettu pappilarakennus yhdessä hirsirakenteisten piharakennusten kanssa muodostavat yhden kokonaisuuden ja uusi pappilan päärakennus vuodelta 1900 sijaitsee keskeisellä paikalla korkeiden puiden ympäröimänä, alueen maisemallisena dominanttina suuntautuen järvelle päin. Uuden pappilarakennuksen kaakkoispuolella on uudehko puurakenteinen varastorakennus ja rannassa pieni rantasauna. Alueen länsilaidassa ollut peltolaikku on istutettu koivikolle. Koko alueen reuna valtatien suuntaan on jäänyt keskeneräiseksi. Nykyisin Tarvaalan pappila ei toimi enää pappilana, seurakunta on vuokrannut rakennukset asuin- ja pitopalvelukäyttöön, alueella on myös pidetty muutamaa hevosta. Pihapiiristä aitat ja väentupa näkyvät eniten valtatien suuntaan. Kuva 1. Tuttu näkymä valtatien ja kevyen liikenteen väylän suunnasta. Etualalla hirsirakenteiset piharakennukset ja taustalla vanha kappalaispappila, joka sittemmin on tunnettu väentupana Luonnonympäristö Kuva 2. Päärakennusten lähellä kasvaa yksittäisiä maisemallisesti arvokkaita puita, mm. pihtakuusia. Korkeat puut näkyvät Paavontien päätteenä tultaessa keskustasta päin. Kuva pihalta Paavontien suuntaan. Kuva 3. Pappilan puistomainen pihapiiri nähtynä etelästä, kapealta harjulta. Harju toimii tuulen suojana pappilaan päin; lahdelman vesi on tyynempää kuin avovesi, eivätkä tyrskyt ole muokanneet rantatöyrästä. Kuva 4. Muutamia vanhoja puita on kaadettu päärakennuksen viereltä. Tontin vanha peltolaikku Rohtolan tontin suuntaan on istutettu koivikolle. 5(44)

8 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 5. Kapealla harjulla kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä. Kuva 6. Kosteikon reunoilla on tehty maantäyttöä kevyen liikenteen väylän kohdalla sekä pappilan talouspihan eteläreunalla. Luontoselvitys / Ahlman Konsultointi & Suunnittelu, 2012 (LIITE 3) Linnusto: Alueen linnusto on tavanomaista, mutta paritiheys on korkea, n. 800 paria /km². Linnustossa ei havaittu huomionarvoisia lajeja, joten linnustoa ei tarvitse erityisesti huomioida asemakaavan muutoksessa. Lepakot: Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Pappilan alueella oli yksi lepakkohavainto; Pohjanlepakko. Pohjanlepakko on Suomessa yleisin lepakkolaji. Asemakaavan muutokseen ei lepakkohavainnosta aiheudu muuta huomioon otettavaa, kuin : mikäli rakennuksia puretaan, suositetaan niissä tehtävän asianmukainen rakennusinventointi, joissa etsitään lepakoiden jätöksiä rakenteista. Kasvillisuus: Kuva 7. Kasvillisuuskuviot. Ote luontoselvityksestä. Kasvillisuuskuviot, karttaote luontoselvitys/ahlman: 1. Koivutaimikko / vanha pelto Ilmeisesti vanha pelto, jossa kasvaa myös muun muassa haavan taimia joukossa. Taimet ovat melko harvassa ja niiden alla on varsin monipuolinen kasvillisuus. Merkittävimmässä asemassa ovat siankärsämö, hiirenvirna, karhunputki, pujo ja peltosaunio. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 6(44)

9 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pappilan pihapiiri Rakennukset muodostavat merkittävän kulttuurikokonaisuuden, mutta koristelajistoa on yllättävän vähän. Puustossa on kuitenkin muun muassa siperianpihtaa ja omenapuita. Viljelyjäänteinä rakennusten laitamilla kasvaa raparperia, tarhamansikkaa ja myös kumina on saattanut olla aikoinaan paikalla viljeltynä. Muita kulttuurikasveja ovat valkokarhunköynnös, terttuselja, syreenit, jättiputki ja jättipalsami, joka on muodostanut valitettavan suuren kasvuston pihapiirin etelälaidalle rinteeseen. Rakennuksia yhdistävät muutamat hiekkatiet ja alueella on myös hevoslaidunnusta aivan talojen vieressä. Alueella on myös pieniä joutomaalaikkuja, jotka ovat paahteisia. Näissä kasvaa etenkin apiloita, kanadankoiransilmää ja rantanenättiä. Kuvion reunavyöhykkeillä on lehtipuita, mutta pieniä metsäkuvioita ei voida luokitella miksikään luontotyypiksi. Rannan läheisyydessä ei ole merkittävää lajistoa. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. Alueelle voi halutessaan istuttaa perinteisiä perennoja, joita ei enää juuri ole. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lehtoakileija ja useat liljalajit. Vesirajaan suositetaan jätettävän riittävä suojavyöhyke luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. 3. Puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas (NT; Silmällä pidettävä) Puolukkatyypin kuivahkon ja mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan mosaiikkimainen kokonaisuus, joka on kapeassa harjuniemessä. Kuviolla on kymmeniä järeitä ja jopa kilpikaarnaisia mäntyjä, joista osa on lakkapäisiä. Niiden alla on monimuotoinen lehtipuiden muodostama kerrostuma, jossa on etenkin koivun, haavan ja pihlajan taimia ja hieman varttuneempia runkoja. Kasvillisuus on melko tiheää, mutta eteläreuna on selvästi paahteinen ja hieman karumpi, nimenomaan pitkälti kuivahkoa kangasta. Niemen kärjessä on paahteisinta aluetta, jossa kasvaa muun muassa lampaannataa ja variksenmarjaa puolukan seassa. Muilta osin puolukka ja mustikka ovat lähes yhtä runsaita ja niiden esiintyminen vaihtelee voimakkaasti. Rehevillä osuuksilla ruohojen osuus on varsin merkittävä; oravanmarja, lillukka ja metsäimarre ovat näyttävimpiä. Kuvion itäosassa on myös muutaman aarin alueella pieni käenkaali oravanmarjatyypin lehtomaisen (OMT) kankaan laikku, jota luonnehtii erityisesti käenkaali. Maankäyttösuositus: kuvio on erittäin monimuotoinen ja merkittävä kokonaisuus. Erityisen arvokkaita ovat järeät männyt, joista osa on kilpikaarnaisia ja näin ollen erittäin vanhoja. Alueen omistaja voi halutessaan rauhoittaa tällaisia arvokkaita puuryhmiä luonnonmuistomerkeiksi (Luonnonsuojelulaki 23) Ilman erityistä rauhoittamistakin luonnonmuistomerkiksi kuvio suositetaan säilytettävän jatkossa täysin ennallaan ja koskemattomana. 4. Koivuluhta (NT; Silmällä pidettävä) Rantaluhta, joka voidaan tulkita parhaiten koivuluhdaksi, sillä koivu on pajujen lisäksi käytännössä lähes ainoa puuvartinen laji kuviolla. Luhdan vetisyysaste vaihtelee melko paljon, mikä vaikuttaa puiden esiintymiseen ja toisaalta myös luhtalajien kasvamiseen. Märillä paikoilla ei kasva lainkaan edes pajuja, mutta vehka, pullosara ja järvikorte ovat hyvin yleisiä. Nämä avoluhtaosuudet voidaan nimetä neljännen hierarkiatason mukaan vehka pullosara järvikorteluhdiksi. Vuosikymmenten saatossa ne saattavat kehittyä ruohoisiksi korviksi. Luhtaisuudesta kertovia lajeja ovat myös okarahkasammal sekä luhtasara. Maankäyttösuositus: rantaluhta on metsälain (10 ) mukainen kohde, joka tulee säilyttää ennallaan. Se on hyvin monimuotoinen kohde, joka muodostaa yhdessä läheisen harjuniemen kanssa merkittävän luonnonympäristön. Luontoselvityksen yhteenveto, päätelmät: Pappilan tutkimusalue on hyvin pieni, mutta rajaukselta on erotettavissa neljä selvästi toisistaan poikkeavaa kuviota. Näistä koivuluhta ja kangasmetsäniemi ovat arvokkaita luonnonarvoiltaan. Rantaluhta on lisäksi metsälakikohde. Nämä kaksi kuviota on syytä jättää täysin ennalleen, jotta ne voivat kehittyä luonnontilaisina. Muilta osin maankäytölle ei ole esteitä. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 160 putkilokasvilajia (Luontoselvityksen taulukko 3), joiden joukossa ei ole direktiivien mukaan suojeltavia lajeja, eikä yksikään niistä ole valtakunnallisessa tai alueellisessa uhanalaisuusluokituksessa. Luonnonympäristön maisemalliset arvot: Tutkimusalueella olevassa harjuniemessä on merkittäviä maisemallisia arvoja, sillä kyseessä on luonnontilainen ja kapea kannas, joka työntyy Saarijärveen. Niemessä kasvaa kymmeniä järeitä mäntyjä, joista osa on kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä sekä vänkyröitä. Männyt näkyvät yhtäältä sekä Saarijärven vesillä liikkuville henkilöille että pappilan pihapiiristä järvelle päin. Maisemallisena elementtinä niemi on hyvin arvokas ja se suositetaan säilytettävän luonnontilaisena. 7(44)

10 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue liittyy olennaisesti Paavontien ja Palavasalmen ympäristön historialliseen keskustaan ja vesistöön (historiallinen viitekehys). Pappilan alue liittyy pohjoisessa ja koillisessa asemankannaksen laajoihin liikennealueisiin. Vuonna 2013 valmistuneen Valtatien 13 toimenpidesuunnitelman mukaan valtatietä kehitetään nykyisellä paikallaan ja paikallista liikennettä ohjataan rinnakkaiskaduille, jolloin lyhytmatkainen liikenne vähenee merkittävästi valtatieltä. Asemankannaksen rakennettu ympäristö on kehittyvää aluetta; osayleiskaavaluonnoksessa alue on suunniteltu palvelun ja hallinnon alueeksi. Nykyisin alueella on rautatieasema ja muutamia suurikokoisia halpahintamyymälöitä. Small Town Networks ( , mhoy Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Esisuunnittelijat Sito Oy, Tuomas Santasalo ky) Keskustan visiossa: Pappilan alue on kulttuuriarvojen aluetta ja pappilan alueen länsipää (Paavontien puoli) kuuluu keskustan palvelujen alueeseen. Maisemakuva Saarijärven maisemanhoitosuunnitelman ( Maisema-arkkitehti Virve Veisterä, ) mukaan Palavasalmi ympäristöineen muodostaa maisemallisen solmukohdan. Kaupungin maisemallisen selkärangan muodostaa harjujono, joka kulkee kaakko luode suunnassa keskustan halki. Kaupungin keskustan ja vesistömaiseman maisemallisen taustan muodostavat pohjoisessa ja etelässä olevat supra-akvaattiset selänteet. Kuva 8. Ote maisemanhoitosuunnitelmasta / Veisterä. 8(44)

11 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Maisemanhoitosuunnitelmassa (Veisterä 1989) Palavasalmi ympäristöineen (kuvassa 8. sininen ympyröity alue) on kaupungin porttiaiheena kehitettävä maiseman solmukohta. Veden, harjun ja vanhan maantien risteymä, joka kehitetään kaupungin identiteettialueeksi. Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alue ei ole enää seurakunnan käytössä, rakennukset on vuokrattu asuinkäyttöön, alueella on toiminut myös pitopalvelu. Lähiympäristössä Palavasalmen äärellä on omakotiasutusta ja liiketoimintaa, kauempana asemankannaksella on halpahintamyymälöitä ja rannoilla pohjoisessa ja etelässä asutusta harvakseltaan. Kaupan selvityksen mukaan (Entrecon Oy) asemankannas on luonteva keskustan laajenemissuunta ja alue sopii vähittäiskaupan suuryksiköille sekä paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Virkistys Alue rajautuu suojaisaan Saarijärven lahdelmaan, josta on hyvät veneily- ja melontayhteydet Palavasalmen kautta myös Pieni-Lumperoiselle. Vesialueella (Saarijärven osakaskunta) on rantautumispaikka Palavasalmen luona. Pappilan alueen harjukannas on myös hyvä virkistysretkeilykohde, mutta pääsy sinne maata pitkin on mahdollista vain suunnittelualueen kaakkoislaidasta. Alue on hyvien kevyen liikenteen reittien äärellä. Rakennettu kulttuuriympäristö (Liite 5 Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys, Arkk.tsto Anna-L. Nisu, ). Suunnittelualue kuuluu pääosaltaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Saarijärven vanhaan osaan (Museovirasto, RKY 2009). Palvasalmen ( v lähtien Saarijärven ) itsenäinen seurakunta perustettiin v Seurakuntaan määrättiin kappalainen ja v kappalaispappila muutettiin Äänekosken Parantalan taipaleelta Tarvaalaan. Tarvaalan tilaan liitettiin vielä Kuhnon torppa, joka sittemmin tuli itsenäiseksi verotilaksi v ja sai oman sotilasrasituksensa. Pappilan rakennukset tuhottiin isonvihan aikana ja rakennettiin uudelleen 1740-luvulla. Suomen sodan aikaan v osa pappilan rakennuksista hävitettiin jälleen. Uusi päärakennus valmistui v ja se on säilynyt tähän päivään asti. Uuden kappalaispappilan rakentaminen aloitettiin 1800-luvun lopulla, rakennus valmistui vuonna Piirustukset laati lääninarkkitehti K. W. Reinius, joka on suunnitellut myös Kolkanlahden kirkkoherranpappilan. Rakennus edusti 1800-luvun lopun kertaustyylejä; uusrenessanssia ja uusgotiikkaa. Kuva 9. Valtakunnallisesti arvokkaan alueen rajaus. Ote RKY 2009/Museovirasto. 9(44)

12 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS sotilasvirkatalo v saakka, sen jälkeen Hovin viljelystila Kuva 10. Asemankannaksen ja Palavasalmen rakennettu tilanne 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Maisema oli agraari- ja vesistömaisemaa yhtenäisine viljelyalueineen, tieyhteys seurasi harjumuotoja ja kappalaispappilan kohdalta tie suuntautui kohti kirkkoa. Pappilan pihapiirissä oli vanha ja uusi päärakennus sekä maanviljelyyn ja karjatalouteen liittyviä rakennuksia. Pappilan luoteispuolella oli apteekki (rakennettu 1882) ja siihen liittyvät piharakennukset. Kuva 11. Valokuva vanhalta maantieltä pappilan kohdalta keskustaan päin. Vasemmalla pappilan säleaitaa ja käyntiportit. Tiemaiseman päätteessä kirkko ja kellotapuli. Tien korko tässä kohden on mahdollistanut näkymän muodostumisen. ( Valokuva: Saarijärven museon valokuva-arkisto). 10(44)

13 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 12. Asemankannaksen ja Palavasalmen rakennettu tilanne 1960-luvun loppupuolella. Jyväskylä Haapajärvi rautatie on rakennettu 1950-luvulla, valtatie 13 on suoristettu ja tie on viety keskustan pohjoispuolella rautatien viereen, Palavasalmelle on rakennettu uusi silta. Pappilan pihapiiristä on purettu piharakennuksia, aitta on siirretty valtatien alta pihapiiriin, riihi on purettu rautatien luota. Myös vanha apteekki piharakennuksineen on purettu, tilalle on rakennettu uusi omakotitalo, apteekin rantasauna on jäljellä. Pappilan eteläpuoleisella harjukannaksella ollut rakennus (nuottakota tai vastaava?) on myös purettu. 11(44)

14 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 13. Rakennettu tilanne v Arvokkaat rakennuskohteet: 1) Pappilan päärakennus Kuva 14. Pappilan suunnitteli lääninarkkitehti K.W. Reinius, rakennus valmistui v ja se edusti alun perin kertaustyylejä; uusrenessanssia ja uusgotiikkaa. Kuva 15. Vuonna 1948 kirkkoherran pappila muutettiin Kolkanlahdesta Tarvaalaan, rakennuksessa toteutettiin laaja korjaustyö, jonka suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaa. Rakennus edustaa tänä päivänä lähinnä sotien jälkeistä rakennuskulttuuria. 12(44)

15 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pappilan päärakennuksen arviointi/ Keski-Suomen museo: Kohde kuuluu osaksi valtakunnallisesti arvokasta Saarijärven kirkon rakennetun kulttuuriympäristön kohdealuetta ja se on mainittu keskeisenä osana alueen kuvailutekstiä. Tarvaalan pappila edustaa Saarijärven seurakunnan kehitystä ja siihen liittyvää pappilakulttuuria. Entisen virkatalon sijainti kirkkomaisemassa on merkittävä, se nousee harjujakson päälle, näkymien ollessa aikanaan joka suuntaan avoimet. Nykyisinkin Tarvaalan pappilan sijaintia voidaan pitää eräänlaisena porttikohtana Saarijärven keskustaan saavuttaessa. Kohteella on erittäin maisemallinen merkitys. Historiallisesti sen merkityksestä koko Suomenkin kannalta kertoo Mathias Caloniuksen muistomerkki, lisäksi kohde liittyy paikallisesti monella tavoin Saarijärven historiaan. Rakennustaiteellisesti kohde edustaa pappilarakentamista ja siinä tapahtuneita muutoksia. 2) Vanha pappilan päärakennus ja muistomerkki Kuva 16. Entinen kappalaispappila, rakennettu 1830, eteläpäädyn lapekattoinen kuisti on rakennettu myöhemmin, se ei kuulu alkuperäiseen rakennukseen. Rakennuksen väri on muutettu. Kuva 17. Mathias Caloniuksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi veistetty muistomerkki; kuvanveistäjä Hannes Autere, ) Aitat Kuva 18. Riviaitta pihan etelälaidalla. Kuva 19. Pitkä aitta-tallikalustovaja. Kuva 20. Aitta-makasiini (jyväaitta). Vanhan päärakennuksen ja talousrakennusten arviointi/ Keski-Suomen museo: Väentupa muodostaa oman pihapiirinsä talousrakennuksineen Tarvaalan pappilan vieressä. Monipuolinen talousrakennuksien kokonaisuus on rakennushistoriallisesti edustava ja muodostaa keskeisen maisemaelementin sekä valtaväylän suuntaan että paikalliselle kevyenliikenteen väylälle. Vanha väentupa voi olla yksi vanhimpia säilyneitä rakennuksia kirkonkylällä, sen valmistumisajankohtana pidetään 1830-lukua. Rakennus on tosin vuosikymmenien saatossa kokenut muutoksia, mutta säilyttänyt talonpoikaisen rakentamisen luonteen ja arkkitehtuurin. 4) Rohtolan asuintontin rantasauna Kuva 21. Vuonna 1924 silloisen apteekin käyttöön rakennettu rantasauna, suunnittelijana arkkitehti Matti Finell. Sauna on rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokas ja ainut tähän päivään asti säilynyt rakennus vanhasta apteekin pihapiiristä. 13(44)

16 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 22. Näkymä nykyisen seurakuntakeskuksen rannasta kohti vanhan pappilan aluetta. Päärakennus erottuu vesistömaisemassa. Rakennuskanta, palotekniset seikat Täydennysrakentamisen sijoittelussa on huomioitava, että uudisrakentamisella ei tarpeettomasti aiheuteta vanhoille puurakennuksille korkeampia paloteknisiä vaatimuksia, uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen välinen etäisyys olisi hyvä olla vähintään 8 m. Muinaisjäännökset Suunnittelualueen etelälaidassa kapean harjukannaksen juuressa on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.: Rekisteritunnus: Palvasalmi Muinaisjäännös tyyppi: Työ- ja valmistuspaikat, tyypin tarkenne: Tervahaudat Rauhoitusluokka 2 Tervahauta sijaitsee Saarijärven koillisrannalla, Palvasalmen itäpuolella olevalla harjanteella, suon ja rannan välissä. Tervahauta on ehjä ( Saarijärvi. Pienvesien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy). Rakennettavuus Kuva 23. Maaperä suunniteltavalla alueella on harjua, lahdelman pohjukka on turvetta. Karttaote: Geologinen tutkimuskeskus. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Saarijärven rannoilla on N ,80, joka on N2000 järjestelmässä +119,12. (Keski-Suomen ELY-keskus). Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, (Liite 4.): Pohjasuhteet: Järven vesipinta vaihtelee tasovälillä N keskiveden ollessa N Maanpinnan korkeusasema alueella vaihtelee pääosin tasovälillä N tehdyn kartoituksen perusteella. Maanpinta viettää voimakkaasti järvelle, rantatörmän kaltevuus on suurimmillaan noin 34. Tehtyjen painokairausten syvyys on ollut pääosin yli 20 m eikä selkeää kovaa pohjaa ole kairauksissa tavoitettu. Tutkimusten perusteella on pohjamaa tutkimusalueella pääosin kerroksellista hienoa hiekkaa ja silttiä. Rakentaminen alueelle: Alue jaettiin kahteen osaan perustamisolosuhteiden perusteella. Aluejako on esitetty tutkimuskartalla ja leikkauksissa( ks. seuraavan sivun kuva ): Alue 1 Alueella 1 omakoti- ja rivitalot ovat perustettavissa maanvaraisesti yhtenäiselle anturalle tai reunavahvistetulle laatalle. Osalla aluetta joudutaan mahdollisesti tekemään massanvaihtoa heikosti kantavan pintamaakerroksen poistamisen jälkeen. Massanvaihdon tarve riippuu rakennusten sijoittumisesta alueella. Kaikkien rakennusten perustamistapa on määritettävä yksityiskohtaisessa pohjatutkimuksessa, kun rakennuksen sijoittuminen tontille on varmistunut. Myös rakennusten kerrosluku ja rakennusmateriaali (puu/harkko) vaikuttavat perustamistapaan. 14(44)

17 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Alue 2 Alueella 2 rantatörmän jyrkkyys ja heikosti kantavan maakerroksen paksuuden kasvaminen rajoittavat rakentamista rannan läheisyyteen. Rantatörmän jyrkkyys on osin suurempi kuin maalajin sisäinen kitkakulma. Lisäksi veden eroosio syövyttää rantatörmää. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta rannan läheisyydessä voi tapahtua paikallisia rannan sortumia nykytilanteessa. Alueelle ei suositella sijoitettavaksi omakoti- tai rivitaloja, koska rakennukset on varauduttava paaluttamaan ja paalupituudet tulevat olemaan suuria (yli 20m). Lisäksi rantatörmän riittävästä stabiliteetista tulee huolehtia. Alueelle voidaan sijoittaa kevytrakenteisia esim. saunarakennuksia, joille voidaan sallia painumia. Rannan eroosiosuojauksesta ja stabiliteetistä tulee huolehtia. Kuva 24. Ote rakennettavuusselvityksestä ( korkeudet N60 ), FCG Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle: Kadut voidaan perustaa alueella 1 pohjamaan varaan. Otettujen näytteiden perusteella pohjamaa on routivaa hienoa hiekkaa ja silttiä. Asfaltoitavilla ja laatoitettavilla katu- ja piha-alueilla on syytä varautua noin 1 m rakennekerrosten käyttöön vaikkakin pohjavesipinta on tehdyn havainnon perusteella 15(44)

18 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS syvällä. Kunnallistekniset putkijohdot on perustettavissa pohjamaan varaan tarvittaessa murskearinaa käyttäen. Putkijohtoja ei suositella sijoitettavaksi alueelle 2 lukuun ottamatta mahdollisia kiinteistökohtaisia jäteveden pumppaamoja ja niiden paineviemäreitä. Tekninen huolto Kunnallistekniikkaa on rakennettu alueelle seuraavasti: Viettoviemäri (punainen), pumppaamo Rohtolan asuintontin rannassa. Kaukolämpöjohdot (ruskea) Valokaapeli on rakennettu yleisen tien alueelle ja Paavontien laitaan, kaapelia ei ole merkitty tähän karttaan. Vesijohto, (sininen) Sähköjohto ( musta) Kuva 25. Kunnallistekninen verkosto. Kartta: Saarijärven Vesihuolto Oy. Vesijohdoista vastaa Saarijärven Vesihuolto Oy, viemäriverkostosta Saarijärven kaupungin viemärilaitos. Kaukolämpöjohdot on rakennettu suunnittelualueen pohjoislaitaan (Saarijärven kaukolämpö oy). Valokaapelilinjat on rakennettu kokonaan voimassa olevan asemakaavan yleisen tien alueelle. Sähköverkkoyhtiönä alueella on LNI Verkko Oy, alueen eteläreunassa harjua pitkin kulkee Palvaansalmen yli menevä keskijännitelinja, joka on PAS120 johdinta. Kyseistä linjaa käytetään Saarijärven keskustan varasyöttöyhteytenä. Linja on vuodelta 1991 ja saneeraustarvetta ei ole vielä ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Liikenne Valtatie 13: Vuonna 1938 nimettiin Viipurista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Kokkolaan kulkenut reitti valtatieksi 13. Sodan jälkeisten alueluovutusten seurauksena tie katkaistiin päättymään Lappeenrantaan. Välillä Jyväskylä Saarijärvi valtatie kulki nykyisiä teitä no. 630 ja Äänekosken ja Saarijärven välinen osuus rakennettiin v ja vuonna 1962 valtatie virallisesti siirrettiin tälle linjalle. (www.mattigronroos.fi/tiet/vt13.htm). Valtatie 13 rakentaminen Saarijärven keskustan halki aloitettiin Vuonna 1961 öljysorapäällystetty valtatie 13 syrjäytti rautatien merkittävänä liikenneväylänä. Vuonna 1963 kirkonkylään valmistunut linja-autoasema tehosti linjaliikennettä (www.saarijarvi.fi). Valtatietä 13 koskeva toimenpidesuunnitelma valmistui v (Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, toimenpidesuunnitelma; Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, A- insinöörit Suunnittelu Oy 2013). Kaavaehdotuksen liittymät ja korttelialueen rajaus on sovitettu yhteen toimenpidesuunnitelman kanssa. Rautatie: Suunnittelualueen pohjoispuolelta kulkee Jyväskylä Haapajärvi rautatie, se on rakennettu etelästä päin Saarijärvelle v ja Saarijärveltä Kannonkoskelle v Saarijärvellä junilla oli kaksi pysähtymispaikkaa; rautatieasema (Asemankannaksella) ja keskustan seisake. Henkilöjunaliikenne väliltä Saarijärvi-Haapajärvi lakkautettiin 1968 ja väliltä Äänekoski-Saarijärvi vuonna Rata on tällä hetkellä kokonaan tavaraliikenteen käytössä, suurin osa liikenteestä on raakapuun kuljetusta. Keskimäärin radalla kulkee yksi raakapuujuna päivässä suuntaansa. Äänekoski Saarijärvi-väli on syksyllä 2011 peruskorjattu ja kevyet kiskot on vaihdettu raskaisiin kierrätyskiskoihin sekä päällysrakenteen sora on korvattu sepelillä ja puupölkyt betonisilla. 16(44)

19 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Äänekosken kaupunki puolestaan toivoo liikenneministeriön selvittävän henkilöjunaliikenteen palauttamisen edellytykset Jyväskylä Äänekoski-välille. Äänekosken kaupunginjohtajan Hannu Javanaisen mukaan radalla on kymmenien tuhansien matkustajapotentiaali. Kansanedustaja Lauri Oinosen mukaan kunnostus mahdollistaisi henkilöliikenteen palauttamisen Jyväskylä Oulu-välillä. (www.wikipedia.org) Raideryhmän raportin (www. raideryhma.fi) mukaan rautatien osuus välillä Äänekoski Haapajärvi on lakkautusuhan alla vv Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa varten laaditun selvityksen mukaan (Keski-Suomen liikennejärjestelmä, Keski-Suomen liitto 2006 ) uhkaksi tavaraliikenteessä koetaan Haapajärven radan kunnostuksen epävarmuus ja uhka radan lakkauttamisesta. Kehittämistarpeet: Äänekoski-Haapajärvi radan liikennekelpoisuus Valtatie 13 Karstula Saarijärvi Maakuntakaavassa on esitetty: Haapajärven radan säilyttäminen liikennekelpoisena raaka- ainekuljetusten ja elämysmatkailun tarpeisiin. Valtatiellä 13 turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. Liittymät suunnittelualueelle: Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin 603 on kaksi liittymää LYT-alueelta, toinen Rohtolan AO-tontille ja toinen aivan korttelin itäreunasta. Käytännössä liikennöinti pappilan piha-alueelle tapahtuu Paavontieltä kevyen liikenteen reitin viereen rakennettua pihatietä pitkin. Piha-alue on korkeustasolla (N2000 ) , Paavontien ja valtatien risteys on noin tasossa +123,5, valtatien taso suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on +124,7. Pappilan piha-alue on siis muutamia metrejä Paavontien ja valtatien tasoa ylempänä. Kuva 26. Paavontien ja suunnittelualueen korkeustasojen välillä on eroa 2,5-3,5 m. Kuvassa Paavontien pengertä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Liikennemelu: Valtatien 13 liikenteen melua on tutkittu selvityksessä: Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen. (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Alla olevat melukartat ovat v.2005 tehdystä selvityksestä, niissä on esitetty päiväajan keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2030 ennusteliikenteelle ilman meluesteitä. 17(44)

20 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 27. Melukäyrät v tehdyn selvityksen vaihtoehdon 1 (VE 1) valtatien 13 linjaukselle (Valtatie siirretään rautatien viereen, nopeustasoa nostetaan 80 km/h). Kuva 28. Valtatien 13 melukäyrät, jos valtatie pidetään samassa kohden kuin se on nykyjään; vaihtoehto 0+ (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Nopeusrajoitus ilmeisesti alhaisempi kuin vaihtoehdossa 1. Pappilan alueen melutason suuruus riippuu suuressa määrin läheisten liikennealueiden liikennemääristä ja nopeusrajoituksista. Lisäksi ei ole vielä tiedossa, tullaanko meluntorjuntatoimenpiteitä tekemään jo valtatien läheisyydessä. Valtatien 13 toimenpidesuunnitelmassa (A-ins. 2013) nopeusrajoitus keskustan ja asemankannaksen kohdalla on suunniteltu km/h. Nopeustason pitäminen alhaalla vähentää melun suojaustarvetta myös pappilan korttelialueella. 18(44)

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 L O V I I S A 10.10.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: LÄNSIPORTTI Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa: 6 Kortteli:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA)

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) L O V I I S A KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: SEPPÄLÄNTIE / TORPPARINKUJA Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa:

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 344, osa korttelia 346 sekä katualuetta MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu )

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu ) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 (tarkistettu 03.12.2013) KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALLIONKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS MUURATSALO 33. KAUPUNGINOSA PUISTO- JA KATUALUE KAAVATUNNUS 33:010

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALLIONKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS MUURATSALO 33. KAUPUNGINOSA PUISTO- JA KATUALUE KAAVATUNNUS 33:010 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 33. KAUPUNGINOSA PUISTO- JA KATUALUE KALLIONKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS MUURATSALO KAAVATUNNUS 33:010 KAAVAN PÄIVÄYS 25.1.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 19.2.2012 33:010 /

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE PITKÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KORTTELEITA 882-884 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYS- ALUEITA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVALLA (LAAJENNUS)

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27 L O V I I S A 5.11.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA (SÄHKÖKUJAN ALUE, KOSKENKYLÄ) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: KOSKENKYLÄ, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto

Lisätiedot

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KAUPUNKI MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIA RNO 58 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (OSAKORTTELI 58) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus

MARTTILAN KUNTA. Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus MARTTILAN KUNTA Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus 3.9.2009 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Korttelin 6 asemakaavan muutos Marttilan kunta, Marttilan asemakaava-alue, kortteli 6 Selostus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. Selostus 16.5.2011 HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti

Lisätiedot

ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS L O V I I S A ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: ANTINKYLÄNTIE

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Väliharjuntie 3, Kaunisharju 70. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 285 TONTIN 6 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Väliharjuntie 3, Kaunisharju 70. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 285 TONTIN 6 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 70. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 285 TONTIN 6 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Väliharjuntie 3, Kaunisharju KAAVATUNNUS 70:019 KAAVAN PÄIVÄYS 3.4.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 33 TONTTIEN 16, 17 JA 18 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1 KAAVATUNNUS 11:092 KAAVAN

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 KAAVASELOSTUS

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vaasa Vähäkyrö kk. Hiiripellontie. OAS 1 Plan-Ark Oy Kaava nro 1048 ALUE: VÄHÄKYRÖ KIRKONSEUTU. HIIRIPELLONTIEN JA HAARAJOENTIEN LIIKENNEALUEET JA NIIDEN VIEREISET KORTTELI-, PUISTO-, HAUTAUSMAA-, JA KATUALUEET.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 29.11.2011/tark. 26.8.2016 Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla ( Äänekosken kaupunki 2016).

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS: VILPPULAN KORTTELI 18/OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) TARKISTETTU

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS: VILPPULAN KORTTELI 18/OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) TARKISTETTU MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS: VILPPULAN KORTTELI 18/OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) TARKISTETTU 17.11.2014 17.11.2014 2/8 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 SELOSTUS NRO 521 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan

Lisätiedot