SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS"

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta RN:o Sijainti keskustassa Suunnittelualueen rajaus KAAVASELOSTUS Vastaa Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksymää ja korjattua kaavakarttaa Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Y Sammatintie 6 8 D 33, Helsinki, tel

2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaupunki: Kaupunginosa: Korttelit /Tilat: Kaavan nimi: Kaavan tunnus: Kaavan laadituttaja : Saarijärven kaupunki 6. Hietalahti Asemakaavamuutos koskee korttelin 603 tontteja 2-3, puistoja suojelualuetta sekä yleisen tien aluetta. Asemakaava laajenee hieman vesiosuuskunnan alueelle Tarvaalan pappilan asemakaavan muutos ja laajennus Saarijärven kaupunki / maankäyttö- ja kaavoitus Sivulantie 11, Saarijärvi Tel. (014) Yhteyshenkilöt: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi Tel (014) , Gsm Maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen Tel. (014) , Gsm Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen Tel. (014) Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Sammatintie 6-8 D 33, Helsinki Tel , Vireilletulokuulutus: Saarijärven kaupunginhallituksen hyväksyminen: ja Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksyminen: ja Voimaantulokuulutus:.. 1

4 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Sisällysluettelo Kaavan tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden kuvaus Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja - määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta (44)

5 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kaavan tarkoitus Tarvaalan pappilan alueen asemakaavaa on tavoitteena muuttaa siten, että alueen käyttötarkoitus muodostuu joustavaksi sisältäen asumisen (asuinpientalo-, rivitalo), palvelu-, liike- (sisältäen matkailun) ja yleisten rakennusten (mm. koulutus) rakentamisen. Tonteista muodostetaan omarantaisia. Aluetta kehitetään siten, että se on helpommin markkinoitavissa ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset sekä luonnon suojeluarvot. Voimassa oleva asemakaava ei ole tonttijaoltaan järkevä eikä kunnioita olemassa olevaa rakennuskantaa. Pappilan ja Rohtolan asuintontin välinen kiinteistön raja on muuttunut; rantasauna ja lisämaa-alue liitetään Rohtolan AO- tonttiin. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 : Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:2000, A4 Liite 2 : Asemakaavan seurantalomake Liite 3: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Liite 4 : Luontoselvitys, Ahlman konsultointi, 2012 Liite 5 : Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Liite 6 : Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys, Arkk.tsto Anna-L. Nisu, Liite 7: Rakentamistapaohjeet. Liite 8: Kaavaluonnosvaiheen vastineet. Liite 9: Kaavaehdotusvaiheen vastineet 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavoitus: - Keski- Suomen maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat. - Saarijärven keskustan yleiskaava, luonnosvaihe, A-insinöörit Oy, Yleiskaavan selvitykset: Täydennysrakentamisselvitys ; A-insinöörit Oy, Maisemaselvitys, A-insinöörit Oy, , Luontoselvitys, Enviro Oy Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella, luonnos, A-insinöörit Oy, Tiehallinto, Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen, Saarijärvi Pylkönmäki, kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy Maisema: - Saarijärven maisemanhoitosuunnitelma, maisema-arkkitehti Virve Veisterä Kulttuuriympäristö, rakentaminen: - Viestejä maisemassa Keskisuomalainen kulttuuriympäristö -kirja, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, Museovirasto - Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma: Paavon portilta Palavasalmelle, Keski-Suomen Ympäristökeskus, Saarijärven rakennuskulttuurin inventointi v. 1987, Keski-Suomen museo. - Saarijärven keskusta-alueen rakennusinventoinnin täydennys, v. 2008, Keski-Suomen museo. Inventointitiedot on tallennettu Kioski -järjestelmään. - Saarijärven rakennusperinnettä, Eija-Liisa Lahnala, Saarijärvi, pienvesien rantaosayleiskaava alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa, Ympäristöopas 39, Hki Kauppa: - Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo Ky), Liikenne, melu ja keskustan kehittäminen - Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen. (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Selvitys sisältää valtatien 13 meluselvityksen. - Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu vuosien aikana. Kehittämissuunnitelmassa, Small Town Networks ( , mhoy Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Esisuunnittelijat Sito Oy, Tuomas Santasalo ky) on tutkittu ja esitetty kaavamuutosalueen maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja yleispiirteisesti Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, toimenpidesuunnitelma; Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, A-insinöörit Suunnittelu Oy (44)

6 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen aloitettiin alkuvuodesta 2012 Saarijärven kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu , päivitetty ja se on ollut nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutettiin Asemakaavamuutoksen taustaksi on v laadittu luontoselvitys, rakennettavuusselvitys ja Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys. Lisäksi on tutkittu palveluasumisen sijoittumista alueelle. Asemakaavan muutosluonnos on päivätty , omistajaohjauksen jaosto hyväksyi sen kokouksessaan asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi luonnosvaiheen kuulemista varten. Kaavaluonnosvaiheessa saapui lausunto seuraavilta tahoilta: Saarijärvi Seura ry, Saarijärven seurakunta, Liikennevirasto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Pohjoisen Keski- Suomen ympäristötoimi, ympäristötarkastaja ja Elenia Verkko Oy. Valtatien 13 toimenpidesuunnitelma on valmistunut v (A-insinöörit Suunnittelu Oy, Keski- Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki). Toimenpidesuunnitelman perusteella liikennealueen rajaukset ovat tarkentuneet ja korttelin 603 aluetta on voitu laajentaa valtatien suuntaan ja LYTaluevarausta on taas laajennettu VL/-s alueen kohdalla. Kaavasuunnitelmaa on jatkokehitelty ja kaavakartan liitteeksi on laadittu rakentamistapaohjeet. Kaavaehdotusaineisto asetettiin virallisesti nähtäville kaupunginhallituksen päätöksellä väliseksi ajaksi. Kaavakarttaan on tehty lausuntojen perusteella muutamia tarkennuksia sekä teknisiä korjauksia, muutokset eivät aiheuta kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Kaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , Keski-Suomen ELYkeskus jätti päätöksestä MRL 195 nojalla oikaisukehotuksen siltä osin kuin kaavassa oli osoitettu merkintä LYT (yleisen tien alue vierialueineen) valtatien 13 tulevalle rinnakkaiskadulle. Kaavakarttaa on muutettu oikaisukehotuksen johdosta; vahvistusalueen sisäpuolinen LYT-alue on muutettu katualueeksi ja ALPY/s-korttelialueen reunaan on lisätty liittymäkieltomerkintä katualueen kohdalle, ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti merkintä on poistettu vahvistusalueen sisäpuolelta sekä alueen luoteiskulmasta, vahvistusalueen ulkopuolelta. 2.2 Asemakaava Tarvaalan pappilan asemakaavan keskeiset muutokset: - korttelin 603 YK-7 ja AR-alueet on muutettu yhdeksi korttelialueeksi ja käyttötarkoitukseltaan monipuoliseksi ALPY/s merkinnällä. Alueelle voi sijoittaa asumista, palveluja, liike- ja toimistotiloja sekä yleisiä tiloja. Kerrosluku on ilmoitettu rakennusaloittain; II, ½ r II u½, 2/3rII. Rakennusoikeus vastaa pyöristettynä tehokkuuslukua e=0,29. - Rakennusinventointiin ja kulttuurimaisemaselvitykseen perustuen pääosa pappilan rakennuksista on osoitettu suojeltavaksi, kahden aittarakennuksen kohdalla siirto pihapiirissä toiseen paikkaan on mahdollistettu. - Tonttijako on muutettu ja tonteista on muodostettu omarantaisia, rantavyöhykkeen puistoalue (VP) poistetaan. - Täydennysrakentaminen on osoitettu rakennusaloittain: väentuvan luona umpipihamaisesti ja Paavontien luona liittyen Paavontien katunäkymään siten, että pappilan päärakennukselle jää maisemallisesti dominoiva asema ja näköyhteys vanhan pappilan (väentupa) ja kirkon välillä säilytetään. - Rantaan on muodostettu kolme rakennusalaa rantasaunoja varten, ranta-alue on rakennettavuusominaisuuksiltaan heikkoa ja maaperän laatu asettaa myös kulkuteiden rakentamiselle vaatimuksia. Rakennettavuusominaisuuksiltaan heikko ranta-alue on kaavassa merkitty omalla osaaluemerkinnällä. - pappilan ja Rohtolan asuintontin välinen kiinteistön raja on muuttunut maakauppojen seurauksena, osa voimassa olevan kaavan YK-7 -alueesta liitetään Rohtolan AO-tonttiin. Rannassa oleva sauna on rakennushistoriallisesti arvokas ja se on kaavamuutoksessa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. - LYT-alue on muutettu katualueeksi ja osa ALPY/s alueen reunasta on varustettu liittymäkielto merkinnällä. ALPY/s korttelialueen liittymät voidaan järjestää Palavasalmen puoleisesta laidasta ja korttelialueen itälaidasta. Palavasalmen puoleisen liittymän on tarkoitus mahdollistaa kulkuyhteys myös tontin 2 uudisrakennuksen kellarikerrokseen, kyseinen liittymä ei vahvistu tässä asemakaavan muutoksessa. - Lahden pohjukassa oleva rantaluhta ja kapea harju ovat luontoarvoiltaan merkittäviä, harjukannaksella on myös tärkeä maisemallinen arvo, alueet muodostetaan suojeltavaksi lähivirkistysalu- 4(44)

7 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS eeksi (VL/s), suojelualue (S-2) poistetaan. VL/s alueelle on osoitettu rakennusoikeus 15 k-m² suuruiselle venevajalle kannaksen tyveen. - asemakaava laajenee vähäisessä määrin rantaviivassa tapahtuneen muutoksen takia osakaskunnan vesialueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaava voidaan toteuttaa kaavan tultua lain voimaiseksi. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Nykyinen Tarvaalan pappila toimi monine eri vaiheineen vuodesta 1694 aina vuoteen 1948 kappalaispappilana. Vuonna 1948 kirkkoherran pappila muutettiin Kolkanlahdesta tähän kiinteistöön. Pappilan alue, Palavasalmen tienoo ja koko Asemankannas olivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä agraari- ja vesistömaisemaa, jossa vuorottelivat viljelyalueet, vesistö ja perinteiset rakennusryhmät puuaitoineen, tiestö seurasi maaston harjumuotoja. Valtatien leventäminen ja oikaisu, ajoneuvoliikenteen vilkastuminen, muun oheistiestön rakentaminen sekä rautatien rakentaminen ratapihoineen muuttivat Asemankannaksen luonteen liikenneympäristöksi; laajat viljelyalueet poistuivat, tiestö muutti paikkaansa ja maaston muotoja tasattiin. Vanha maantie on jäänyt osittain käyttöön kevyen liikenteen väylänä. Vanhasta kulttuuriympäristöstä on jäljellä pappilan alue ja Asemankannaksen etelärannassa harjulla olevat yksittäiset rakennukset. Pappilan alue on jäänyt puristuksiin valtatien 13 ja vesistön väliin ja alkuperäinen suora näkymä kohti kirkkoa Saarijärvelle saavuttaessa on jäänyt sivuosaan. Pappilan pihapiiri jakautuu ikään kuin kahdeksi pihapiiriksi; vanha 1830 rakennettu pappilarakennus yhdessä hirsirakenteisten piharakennusten kanssa muodostavat yhden kokonaisuuden ja uusi pappilan päärakennus vuodelta 1900 sijaitsee keskeisellä paikalla korkeiden puiden ympäröimänä, alueen maisemallisena dominanttina suuntautuen järvelle päin. Uuden pappilarakennuksen kaakkoispuolella on uudehko puurakenteinen varastorakennus ja rannassa pieni rantasauna. Alueen länsilaidassa ollut peltolaikku on istutettu koivikolle. Koko alueen reuna valtatien suuntaan on jäänyt keskeneräiseksi. Nykyisin Tarvaalan pappila ei toimi enää pappilana, seurakunta on vuokrannut rakennukset asuin- ja pitopalvelukäyttöön, alueella on myös pidetty muutamaa hevosta. Pihapiiristä aitat ja väentupa näkyvät eniten valtatien suuntaan. Kuva 1. Tuttu näkymä valtatien ja kevyen liikenteen väylän suunnasta. Etualalla hirsirakenteiset piharakennukset ja taustalla vanha kappalaispappila, joka sittemmin on tunnettu väentupana Luonnonympäristö Kuva 2. Päärakennusten lähellä kasvaa yksittäisiä maisemallisesti arvokkaita puita, mm. pihtakuusia. Korkeat puut näkyvät Paavontien päätteenä tultaessa keskustasta päin. Kuva pihalta Paavontien suuntaan. Kuva 3. Pappilan puistomainen pihapiiri nähtynä etelästä, kapealta harjulta. Harju toimii tuulen suojana pappilaan päin; lahdelman vesi on tyynempää kuin avovesi, eivätkä tyrskyt ole muokanneet rantatöyrästä. Kuva 4. Muutamia vanhoja puita on kaadettu päärakennuksen viereltä. Tontin vanha peltolaikku Rohtolan tontin suuntaan on istutettu koivikolle. 5(44)

8 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 5. Kapealla harjulla kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä. Kuva 6. Kosteikon reunoilla on tehty maantäyttöä kevyen liikenteen väylän kohdalla sekä pappilan talouspihan eteläreunalla. Luontoselvitys / Ahlman Konsultointi & Suunnittelu, 2012 (LIITE 3) Linnusto: Alueen linnusto on tavanomaista, mutta paritiheys on korkea, n. 800 paria /km². Linnustossa ei havaittu huomionarvoisia lajeja, joten linnustoa ei tarvitse erityisesti huomioida asemakaavan muutoksessa. Lepakot: Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Pappilan alueella oli yksi lepakkohavainto; Pohjanlepakko. Pohjanlepakko on Suomessa yleisin lepakkolaji. Asemakaavan muutokseen ei lepakkohavainnosta aiheudu muuta huomioon otettavaa, kuin : mikäli rakennuksia puretaan, suositetaan niissä tehtävän asianmukainen rakennusinventointi, joissa etsitään lepakoiden jätöksiä rakenteista. Kasvillisuus: Kuva 7. Kasvillisuuskuviot. Ote luontoselvityksestä. Kasvillisuuskuviot, karttaote luontoselvitys/ahlman: 1. Koivutaimikko / vanha pelto Ilmeisesti vanha pelto, jossa kasvaa myös muun muassa haavan taimia joukossa. Taimet ovat melko harvassa ja niiden alla on varsin monipuolinen kasvillisuus. Merkittävimmässä asemassa ovat siankärsämö, hiirenvirna, karhunputki, pujo ja peltosaunio. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 6(44)

9 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pappilan pihapiiri Rakennukset muodostavat merkittävän kulttuurikokonaisuuden, mutta koristelajistoa on yllättävän vähän. Puustossa on kuitenkin muun muassa siperianpihtaa ja omenapuita. Viljelyjäänteinä rakennusten laitamilla kasvaa raparperia, tarhamansikkaa ja myös kumina on saattanut olla aikoinaan paikalla viljeltynä. Muita kulttuurikasveja ovat valkokarhunköynnös, terttuselja, syreenit, jättiputki ja jättipalsami, joka on muodostanut valitettavan suuren kasvuston pihapiirin etelälaidalle rinteeseen. Rakennuksia yhdistävät muutamat hiekkatiet ja alueella on myös hevoslaidunnusta aivan talojen vieressä. Alueella on myös pieniä joutomaalaikkuja, jotka ovat paahteisia. Näissä kasvaa etenkin apiloita, kanadankoiransilmää ja rantanenättiä. Kuvion reunavyöhykkeillä on lehtipuita, mutta pieniä metsäkuvioita ei voida luokitella miksikään luontotyypiksi. Rannan läheisyydessä ei ole merkittävää lajistoa. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. Alueelle voi halutessaan istuttaa perinteisiä perennoja, joita ei enää juuri ole. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lehtoakileija ja useat liljalajit. Vesirajaan suositetaan jätettävän riittävä suojavyöhyke luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. 3. Puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas (NT; Silmällä pidettävä) Puolukkatyypin kuivahkon ja mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan mosaiikkimainen kokonaisuus, joka on kapeassa harjuniemessä. Kuviolla on kymmeniä järeitä ja jopa kilpikaarnaisia mäntyjä, joista osa on lakkapäisiä. Niiden alla on monimuotoinen lehtipuiden muodostama kerrostuma, jossa on etenkin koivun, haavan ja pihlajan taimia ja hieman varttuneempia runkoja. Kasvillisuus on melko tiheää, mutta eteläreuna on selvästi paahteinen ja hieman karumpi, nimenomaan pitkälti kuivahkoa kangasta. Niemen kärjessä on paahteisinta aluetta, jossa kasvaa muun muassa lampaannataa ja variksenmarjaa puolukan seassa. Muilta osin puolukka ja mustikka ovat lähes yhtä runsaita ja niiden esiintyminen vaihtelee voimakkaasti. Rehevillä osuuksilla ruohojen osuus on varsin merkittävä; oravanmarja, lillukka ja metsäimarre ovat näyttävimpiä. Kuvion itäosassa on myös muutaman aarin alueella pieni käenkaali oravanmarjatyypin lehtomaisen (OMT) kankaan laikku, jota luonnehtii erityisesti käenkaali. Maankäyttösuositus: kuvio on erittäin monimuotoinen ja merkittävä kokonaisuus. Erityisen arvokkaita ovat järeät männyt, joista osa on kilpikaarnaisia ja näin ollen erittäin vanhoja. Alueen omistaja voi halutessaan rauhoittaa tällaisia arvokkaita puuryhmiä luonnonmuistomerkeiksi (Luonnonsuojelulaki 23) Ilman erityistä rauhoittamistakin luonnonmuistomerkiksi kuvio suositetaan säilytettävän jatkossa täysin ennallaan ja koskemattomana. 4. Koivuluhta (NT; Silmällä pidettävä) Rantaluhta, joka voidaan tulkita parhaiten koivuluhdaksi, sillä koivu on pajujen lisäksi käytännössä lähes ainoa puuvartinen laji kuviolla. Luhdan vetisyysaste vaihtelee melko paljon, mikä vaikuttaa puiden esiintymiseen ja toisaalta myös luhtalajien kasvamiseen. Märillä paikoilla ei kasva lainkaan edes pajuja, mutta vehka, pullosara ja järvikorte ovat hyvin yleisiä. Nämä avoluhtaosuudet voidaan nimetä neljännen hierarkiatason mukaan vehka pullosara järvikorteluhdiksi. Vuosikymmenten saatossa ne saattavat kehittyä ruohoisiksi korviksi. Luhtaisuudesta kertovia lajeja ovat myös okarahkasammal sekä luhtasara. Maankäyttösuositus: rantaluhta on metsälain (10 ) mukainen kohde, joka tulee säilyttää ennallaan. Se on hyvin monimuotoinen kohde, joka muodostaa yhdessä läheisen harjuniemen kanssa merkittävän luonnonympäristön. Luontoselvityksen yhteenveto, päätelmät: Pappilan tutkimusalue on hyvin pieni, mutta rajaukselta on erotettavissa neljä selvästi toisistaan poikkeavaa kuviota. Näistä koivuluhta ja kangasmetsäniemi ovat arvokkaita luonnonarvoiltaan. Rantaluhta on lisäksi metsälakikohde. Nämä kaksi kuviota on syytä jättää täysin ennalleen, jotta ne voivat kehittyä luonnontilaisina. Muilta osin maankäytölle ei ole esteitä. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 160 putkilokasvilajia (Luontoselvityksen taulukko 3), joiden joukossa ei ole direktiivien mukaan suojeltavia lajeja, eikä yksikään niistä ole valtakunnallisessa tai alueellisessa uhanalaisuusluokituksessa. Luonnonympäristön maisemalliset arvot: Tutkimusalueella olevassa harjuniemessä on merkittäviä maisemallisia arvoja, sillä kyseessä on luonnontilainen ja kapea kannas, joka työntyy Saarijärveen. Niemessä kasvaa kymmeniä järeitä mäntyjä, joista osa on kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä sekä vänkyröitä. Männyt näkyvät yhtäältä sekä Saarijärven vesillä liikkuville henkilöille että pappilan pihapiiristä järvelle päin. Maisemallisena elementtinä niemi on hyvin arvokas ja se suositetaan säilytettävän luonnontilaisena. 7(44)

10 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue liittyy olennaisesti Paavontien ja Palavasalmen ympäristön historialliseen keskustaan ja vesistöön (historiallinen viitekehys). Pappilan alue liittyy pohjoisessa ja koillisessa asemankannaksen laajoihin liikennealueisiin. Vuonna 2013 valmistuneen Valtatien 13 toimenpidesuunnitelman mukaan valtatietä kehitetään nykyisellä paikallaan ja paikallista liikennettä ohjataan rinnakkaiskaduille, jolloin lyhytmatkainen liikenne vähenee merkittävästi valtatieltä. Asemankannaksen rakennettu ympäristö on kehittyvää aluetta; osayleiskaavaluonnoksessa alue on suunniteltu palvelun ja hallinnon alueeksi. Nykyisin alueella on rautatieasema ja muutamia suurikokoisia halpahintamyymälöitä. Small Town Networks ( , mhoy Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Esisuunnittelijat Sito Oy, Tuomas Santasalo ky) Keskustan visiossa: Pappilan alue on kulttuuriarvojen aluetta ja pappilan alueen länsipää (Paavontien puoli) kuuluu keskustan palvelujen alueeseen. Maisemakuva Saarijärven maisemanhoitosuunnitelman ( Maisema-arkkitehti Virve Veisterä, ) mukaan Palavasalmi ympäristöineen muodostaa maisemallisen solmukohdan. Kaupungin maisemallisen selkärangan muodostaa harjujono, joka kulkee kaakko luode suunnassa keskustan halki. Kaupungin keskustan ja vesistömaiseman maisemallisen taustan muodostavat pohjoisessa ja etelässä olevat supra-akvaattiset selänteet. Kuva 8. Ote maisemanhoitosuunnitelmasta / Veisterä. 8(44)

11 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Maisemanhoitosuunnitelmassa (Veisterä 1989) Palavasalmi ympäristöineen (kuvassa 8. sininen ympyröity alue) on kaupungin porttiaiheena kehitettävä maiseman solmukohta. Veden, harjun ja vanhan maantien risteymä, joka kehitetään kaupungin identiteettialueeksi. Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alue ei ole enää seurakunnan käytössä, rakennukset on vuokrattu asuinkäyttöön, alueella on toiminut myös pitopalvelu. Lähiympäristössä Palavasalmen äärellä on omakotiasutusta ja liiketoimintaa, kauempana asemankannaksella on halpahintamyymälöitä ja rannoilla pohjoisessa ja etelässä asutusta harvakseltaan. Kaupan selvityksen mukaan (Entrecon Oy) asemankannas on luonteva keskustan laajenemissuunta ja alue sopii vähittäiskaupan suuryksiköille sekä paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Virkistys Alue rajautuu suojaisaan Saarijärven lahdelmaan, josta on hyvät veneily- ja melontayhteydet Palavasalmen kautta myös Pieni-Lumperoiselle. Vesialueella (Saarijärven osakaskunta) on rantautumispaikka Palavasalmen luona. Pappilan alueen harjukannas on myös hyvä virkistysretkeilykohde, mutta pääsy sinne maata pitkin on mahdollista vain suunnittelualueen kaakkoislaidasta. Alue on hyvien kevyen liikenteen reittien äärellä. Rakennettu kulttuuriympäristö (Liite 5 Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys, Arkk.tsto Anna-L. Nisu, ). Suunnittelualue kuuluu pääosaltaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Saarijärven vanhaan osaan (Museovirasto, RKY 2009). Palvasalmen ( v lähtien Saarijärven ) itsenäinen seurakunta perustettiin v Seurakuntaan määrättiin kappalainen ja v kappalaispappila muutettiin Äänekosken Parantalan taipaleelta Tarvaalaan. Tarvaalan tilaan liitettiin vielä Kuhnon torppa, joka sittemmin tuli itsenäiseksi verotilaksi v ja sai oman sotilasrasituksensa. Pappilan rakennukset tuhottiin isonvihan aikana ja rakennettiin uudelleen 1740-luvulla. Suomen sodan aikaan v osa pappilan rakennuksista hävitettiin jälleen. Uusi päärakennus valmistui v ja se on säilynyt tähän päivään asti. Uuden kappalaispappilan rakentaminen aloitettiin 1800-luvun lopulla, rakennus valmistui vuonna Piirustukset laati lääninarkkitehti K. W. Reinius, joka on suunnitellut myös Kolkanlahden kirkkoherranpappilan. Rakennus edusti 1800-luvun lopun kertaustyylejä; uusrenessanssia ja uusgotiikkaa. Kuva 9. Valtakunnallisesti arvokkaan alueen rajaus. Ote RKY 2009/Museovirasto. 9(44)

12 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS sotilasvirkatalo v saakka, sen jälkeen Hovin viljelystila Kuva 10. Asemankannaksen ja Palavasalmen rakennettu tilanne 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Maisema oli agraari- ja vesistömaisemaa yhtenäisine viljelyalueineen, tieyhteys seurasi harjumuotoja ja kappalaispappilan kohdalta tie suuntautui kohti kirkkoa. Pappilan pihapiirissä oli vanha ja uusi päärakennus sekä maanviljelyyn ja karjatalouteen liittyviä rakennuksia. Pappilan luoteispuolella oli apteekki (rakennettu 1882) ja siihen liittyvät piharakennukset. Kuva 11. Valokuva vanhalta maantieltä pappilan kohdalta keskustaan päin. Vasemmalla pappilan säleaitaa ja käyntiportit. Tiemaiseman päätteessä kirkko ja kellotapuli. Tien korko tässä kohden on mahdollistanut näkymän muodostumisen. ( Valokuva: Saarijärven museon valokuva-arkisto). 10(44)

13 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 12. Asemankannaksen ja Palavasalmen rakennettu tilanne 1960-luvun loppupuolella. Jyväskylä Haapajärvi rautatie on rakennettu 1950-luvulla, valtatie 13 on suoristettu ja tie on viety keskustan pohjoispuolella rautatien viereen, Palavasalmelle on rakennettu uusi silta. Pappilan pihapiiristä on purettu piharakennuksia, aitta on siirretty valtatien alta pihapiiriin, riihi on purettu rautatien luota. Myös vanha apteekki piharakennuksineen on purettu, tilalle on rakennettu uusi omakotitalo, apteekin rantasauna on jäljellä. Pappilan eteläpuoleisella harjukannaksella ollut rakennus (nuottakota tai vastaava?) on myös purettu. 11(44)

14 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 13. Rakennettu tilanne v Arvokkaat rakennuskohteet: 1) Pappilan päärakennus Kuva 14. Pappilan suunnitteli lääninarkkitehti K.W. Reinius, rakennus valmistui v ja se edusti alun perin kertaustyylejä; uusrenessanssia ja uusgotiikkaa. Kuva 15. Vuonna 1948 kirkkoherran pappila muutettiin Kolkanlahdesta Tarvaalaan, rakennuksessa toteutettiin laaja korjaustyö, jonka suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaa. Rakennus edustaa tänä päivänä lähinnä sotien jälkeistä rakennuskulttuuria. 12(44)

15 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pappilan päärakennuksen arviointi/ Keski-Suomen museo: Kohde kuuluu osaksi valtakunnallisesti arvokasta Saarijärven kirkon rakennetun kulttuuriympäristön kohdealuetta ja se on mainittu keskeisenä osana alueen kuvailutekstiä. Tarvaalan pappila edustaa Saarijärven seurakunnan kehitystä ja siihen liittyvää pappilakulttuuria. Entisen virkatalon sijainti kirkkomaisemassa on merkittävä, se nousee harjujakson päälle, näkymien ollessa aikanaan joka suuntaan avoimet. Nykyisinkin Tarvaalan pappilan sijaintia voidaan pitää eräänlaisena porttikohtana Saarijärven keskustaan saavuttaessa. Kohteella on erittäin maisemallinen merkitys. Historiallisesti sen merkityksestä koko Suomenkin kannalta kertoo Mathias Caloniuksen muistomerkki, lisäksi kohde liittyy paikallisesti monella tavoin Saarijärven historiaan. Rakennustaiteellisesti kohde edustaa pappilarakentamista ja siinä tapahtuneita muutoksia. 2) Vanha pappilan päärakennus ja muistomerkki Kuva 16. Entinen kappalaispappila, rakennettu 1830, eteläpäädyn lapekattoinen kuisti on rakennettu myöhemmin, se ei kuulu alkuperäiseen rakennukseen. Rakennuksen väri on muutettu. Kuva 17. Mathias Caloniuksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi veistetty muistomerkki; kuvanveistäjä Hannes Autere, ) Aitat Kuva 18. Riviaitta pihan etelälaidalla. Kuva 19. Pitkä aitta-tallikalustovaja. Kuva 20. Aitta-makasiini (jyväaitta). Vanhan päärakennuksen ja talousrakennusten arviointi/ Keski-Suomen museo: Väentupa muodostaa oman pihapiirinsä talousrakennuksineen Tarvaalan pappilan vieressä. Monipuolinen talousrakennuksien kokonaisuus on rakennushistoriallisesti edustava ja muodostaa keskeisen maisemaelementin sekä valtaväylän suuntaan että paikalliselle kevyenliikenteen väylälle. Vanha väentupa voi olla yksi vanhimpia säilyneitä rakennuksia kirkonkylällä, sen valmistumisajankohtana pidetään 1830-lukua. Rakennus on tosin vuosikymmenien saatossa kokenut muutoksia, mutta säilyttänyt talonpoikaisen rakentamisen luonteen ja arkkitehtuurin. 4) Rohtolan asuintontin rantasauna Kuva 21. Vuonna 1924 silloisen apteekin käyttöön rakennettu rantasauna, suunnittelijana arkkitehti Matti Finell. Sauna on rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokas ja ainut tähän päivään asti säilynyt rakennus vanhasta apteekin pihapiiristä. 13(44)

16 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 22. Näkymä nykyisen seurakuntakeskuksen rannasta kohti vanhan pappilan aluetta. Päärakennus erottuu vesistömaisemassa. Rakennuskanta, palotekniset seikat Täydennysrakentamisen sijoittelussa on huomioitava, että uudisrakentamisella ei tarpeettomasti aiheuteta vanhoille puurakennuksille korkeampia paloteknisiä vaatimuksia, uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen välinen etäisyys olisi hyvä olla vähintään 8 m. Muinaisjäännökset Suunnittelualueen etelälaidassa kapean harjukannaksen juuressa on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.: Rekisteritunnus: Palvasalmi Muinaisjäännös tyyppi: Työ- ja valmistuspaikat, tyypin tarkenne: Tervahaudat Rauhoitusluokka 2 Tervahauta sijaitsee Saarijärven koillisrannalla, Palvasalmen itäpuolella olevalla harjanteella, suon ja rannan välissä. Tervahauta on ehjä ( Saarijärvi. Pienvesien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy). Rakennettavuus Kuva 23. Maaperä suunniteltavalla alueella on harjua, lahdelman pohjukka on turvetta. Karttaote: Geologinen tutkimuskeskus. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Saarijärven rannoilla on N ,80, joka on N2000 järjestelmässä +119,12. (Keski-Suomen ELY-keskus). Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, (Liite 4.): Pohjasuhteet: Järven vesipinta vaihtelee tasovälillä N keskiveden ollessa N Maanpinnan korkeusasema alueella vaihtelee pääosin tasovälillä N tehdyn kartoituksen perusteella. Maanpinta viettää voimakkaasti järvelle, rantatörmän kaltevuus on suurimmillaan noin 34. Tehtyjen painokairausten syvyys on ollut pääosin yli 20 m eikä selkeää kovaa pohjaa ole kairauksissa tavoitettu. Tutkimusten perusteella on pohjamaa tutkimusalueella pääosin kerroksellista hienoa hiekkaa ja silttiä. Rakentaminen alueelle: Alue jaettiin kahteen osaan perustamisolosuhteiden perusteella. Aluejako on esitetty tutkimuskartalla ja leikkauksissa( ks. seuraavan sivun kuva ): Alue 1 Alueella 1 omakoti- ja rivitalot ovat perustettavissa maanvaraisesti yhtenäiselle anturalle tai reunavahvistetulle laatalle. Osalla aluetta joudutaan mahdollisesti tekemään massanvaihtoa heikosti kantavan pintamaakerroksen poistamisen jälkeen. Massanvaihdon tarve riippuu rakennusten sijoittumisesta alueella. Kaikkien rakennusten perustamistapa on määritettävä yksityiskohtaisessa pohjatutkimuksessa, kun rakennuksen sijoittuminen tontille on varmistunut. Myös rakennusten kerrosluku ja rakennusmateriaali (puu/harkko) vaikuttavat perustamistapaan. 14(44)

17 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Alue 2 Alueella 2 rantatörmän jyrkkyys ja heikosti kantavan maakerroksen paksuuden kasvaminen rajoittavat rakentamista rannan läheisyyteen. Rantatörmän jyrkkyys on osin suurempi kuin maalajin sisäinen kitkakulma. Lisäksi veden eroosio syövyttää rantatörmää. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta rannan läheisyydessä voi tapahtua paikallisia rannan sortumia nykytilanteessa. Alueelle ei suositella sijoitettavaksi omakoti- tai rivitaloja, koska rakennukset on varauduttava paaluttamaan ja paalupituudet tulevat olemaan suuria (yli 20m). Lisäksi rantatörmän riittävästä stabiliteetista tulee huolehtia. Alueelle voidaan sijoittaa kevytrakenteisia esim. saunarakennuksia, joille voidaan sallia painumia. Rannan eroosiosuojauksesta ja stabiliteetistä tulee huolehtia. Kuva 24. Ote rakennettavuusselvityksestä ( korkeudet N60 ), FCG Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle: Kadut voidaan perustaa alueella 1 pohjamaan varaan. Otettujen näytteiden perusteella pohjamaa on routivaa hienoa hiekkaa ja silttiä. Asfaltoitavilla ja laatoitettavilla katu- ja piha-alueilla on syytä varautua noin 1 m rakennekerrosten käyttöön vaikkakin pohjavesipinta on tehdyn havainnon perusteella 15(44)

18 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS syvällä. Kunnallistekniset putkijohdot on perustettavissa pohjamaan varaan tarvittaessa murskearinaa käyttäen. Putkijohtoja ei suositella sijoitettavaksi alueelle 2 lukuun ottamatta mahdollisia kiinteistökohtaisia jäteveden pumppaamoja ja niiden paineviemäreitä. Tekninen huolto Kunnallistekniikkaa on rakennettu alueelle seuraavasti: Viettoviemäri (punainen), pumppaamo Rohtolan asuintontin rannassa. Kaukolämpöjohdot (ruskea) Valokaapeli on rakennettu yleisen tien alueelle ja Paavontien laitaan, kaapelia ei ole merkitty tähän karttaan. Vesijohto, (sininen) Sähköjohto ( musta) Kuva 25. Kunnallistekninen verkosto. Kartta: Saarijärven Vesihuolto Oy. Vesijohdoista vastaa Saarijärven Vesihuolto Oy, viemäriverkostosta Saarijärven kaupungin viemärilaitos. Kaukolämpöjohdot on rakennettu suunnittelualueen pohjoislaitaan (Saarijärven kaukolämpö oy). Valokaapelilinjat on rakennettu kokonaan voimassa olevan asemakaavan yleisen tien alueelle. Sähköverkkoyhtiönä alueella on LNI Verkko Oy, alueen eteläreunassa harjua pitkin kulkee Palvaansalmen yli menevä keskijännitelinja, joka on PAS120 johdinta. Kyseistä linjaa käytetään Saarijärven keskustan varasyöttöyhteytenä. Linja on vuodelta 1991 ja saneeraustarvetta ei ole vielä ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Liikenne Valtatie 13: Vuonna 1938 nimettiin Viipurista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Kokkolaan kulkenut reitti valtatieksi 13. Sodan jälkeisten alueluovutusten seurauksena tie katkaistiin päättymään Lappeenrantaan. Välillä Jyväskylä Saarijärvi valtatie kulki nykyisiä teitä no. 630 ja Äänekosken ja Saarijärven välinen osuus rakennettiin v ja vuonna 1962 valtatie virallisesti siirrettiin tälle linjalle. (www.mattigronroos.fi/tiet/vt13.htm). Valtatie 13 rakentaminen Saarijärven keskustan halki aloitettiin Vuonna 1961 öljysorapäällystetty valtatie 13 syrjäytti rautatien merkittävänä liikenneväylänä. Vuonna 1963 kirkonkylään valmistunut linja-autoasema tehosti linjaliikennettä (www.saarijarvi.fi). Valtatietä 13 koskeva toimenpidesuunnitelma valmistui v (Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, toimenpidesuunnitelma; Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, A- insinöörit Suunnittelu Oy 2013). Kaavaehdotuksen liittymät ja korttelialueen rajaus on sovitettu yhteen toimenpidesuunnitelman kanssa. Rautatie: Suunnittelualueen pohjoispuolelta kulkee Jyväskylä Haapajärvi rautatie, se on rakennettu etelästä päin Saarijärvelle v ja Saarijärveltä Kannonkoskelle v Saarijärvellä junilla oli kaksi pysähtymispaikkaa; rautatieasema (Asemankannaksella) ja keskustan seisake. Henkilöjunaliikenne väliltä Saarijärvi-Haapajärvi lakkautettiin 1968 ja väliltä Äänekoski-Saarijärvi vuonna Rata on tällä hetkellä kokonaan tavaraliikenteen käytössä, suurin osa liikenteestä on raakapuun kuljetusta. Keskimäärin radalla kulkee yksi raakapuujuna päivässä suuntaansa. Äänekoski Saarijärvi-väli on syksyllä 2011 peruskorjattu ja kevyet kiskot on vaihdettu raskaisiin kierrätyskiskoihin sekä päällysrakenteen sora on korvattu sepelillä ja puupölkyt betonisilla. 16(44)

19 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Äänekosken kaupunki puolestaan toivoo liikenneministeriön selvittävän henkilöjunaliikenteen palauttamisen edellytykset Jyväskylä Äänekoski-välille. Äänekosken kaupunginjohtajan Hannu Javanaisen mukaan radalla on kymmenien tuhansien matkustajapotentiaali. Kansanedustaja Lauri Oinosen mukaan kunnostus mahdollistaisi henkilöliikenteen palauttamisen Jyväskylä Oulu-välillä. (www.wikipedia.org) Raideryhmän raportin (www. raideryhma.fi) mukaan rautatien osuus välillä Äänekoski Haapajärvi on lakkautusuhan alla vv Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa varten laaditun selvityksen mukaan (Keski-Suomen liikennejärjestelmä, Keski-Suomen liitto 2006 ) uhkaksi tavaraliikenteessä koetaan Haapajärven radan kunnostuksen epävarmuus ja uhka radan lakkauttamisesta. Kehittämistarpeet: Äänekoski-Haapajärvi radan liikennekelpoisuus Valtatie 13 Karstula Saarijärvi Maakuntakaavassa on esitetty: Haapajärven radan säilyttäminen liikennekelpoisena raaka- ainekuljetusten ja elämysmatkailun tarpeisiin. Valtatiellä 13 turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. Liittymät suunnittelualueelle: Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin 603 on kaksi liittymää LYT-alueelta, toinen Rohtolan AO-tontille ja toinen aivan korttelin itäreunasta. Käytännössä liikennöinti pappilan piha-alueelle tapahtuu Paavontieltä kevyen liikenteen reitin viereen rakennettua pihatietä pitkin. Piha-alue on korkeustasolla (N2000 ) , Paavontien ja valtatien risteys on noin tasossa +123,5, valtatien taso suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on +124,7. Pappilan piha-alue on siis muutamia metrejä Paavontien ja valtatien tasoa ylempänä. Kuva 26. Paavontien ja suunnittelualueen korkeustasojen välillä on eroa 2,5-3,5 m. Kuvassa Paavontien pengertä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Liikennemelu: Valtatien 13 liikenteen melua on tutkittu selvityksessä: Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen. (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Alla olevat melukartat ovat v.2005 tehdystä selvityksestä, niissä on esitetty päiväajan keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2030 ennusteliikenteelle ilman meluesteitä. 17(44)

20 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuva 27. Melukäyrät v tehdyn selvityksen vaihtoehdon 1 (VE 1) valtatien 13 linjaukselle (Valtatie siirretään rautatien viereen, nopeustasoa nostetaan 80 km/h). Kuva 28. Valtatien 13 melukäyrät, jos valtatie pidetään samassa kohden kuin se on nykyjään; vaihtoehto 0+ (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Nopeusrajoitus ilmeisesti alhaisempi kuin vaihtoehdossa 1. Pappilan alueen melutason suuruus riippuu suuressa määrin läheisten liikennealueiden liikennemääristä ja nopeusrajoituksista. Lisäksi ei ole vielä tiedossa, tullaanko meluntorjuntatoimenpiteitä tekemään jo valtatien läheisyydessä. Valtatien 13 toimenpidesuunnitelmassa (A-ins. 2013) nopeusrajoitus keskustan ja asemankannaksen kohdalla on suunniteltu km/h. Nopeustason pitäminen alhaalla vähentää melun suojaustarvetta myös pappilan korttelialueella. 18(44)

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta RN:o 729-876-3-1

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta RN:o 729-876-3-1

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KAUPUNKI MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIA RNO 58 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (OSAKORTTELI 58) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS VASARAKATU 23 JA 25 KAAVATUNNUS 15:088 KAAVAN PÄIVÄYS 28.10.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 31.12.2010 15:088

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1.

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1. KOKEMÄEN KAUPUNKI LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS: OSAKORTTELI

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.11.2013 (tark. 01.04.2014) JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 2

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.11.2013 (tark. 01.04.2014) JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 2 KOKEMÄEN KAUPUNKI EHDOTUS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.11.2013 (tark. 01.04.2014) JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS KALERVONKATU 8 KAAVATUNNUS 02:119 KAAVAN PÄIVÄYS 21.2.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 28.2.2013 02:119 / KALERVONKATU

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS Uudenkaupungin kaupunki Ak 1904 Hallinto- ja kehittämiskeskus Maankäyttöpalvelut 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: HIU, 19. kaupunginosan kortteleita 20-21 (AO)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 33 TONTTIEN 16, 17 JA 18 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1 KAAVATUNNUS 11:092 KAAVAN

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä

Lisätiedot

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ak 5147 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Justeerinpuiston/ Kotikioskin asemakaavan muutoksen selostus 9. kaupunginosa (Kärki) korttelin 731 osa sekä katu- ja puistoalue HALLINTOKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 1.8.2006

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 SELOSTUS NRO 521 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan

Lisätiedot

Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan)

Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan) ASEMAKAAVAMUUTOS KOKO KEMIN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA-ALUEET Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan) 1 (6) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: SAMMI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee liikennealuetta sekä matkailupalvelujen aluetta ja metsätalousaluetta SELOSTUS Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos:

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vaasa Vähäkyrö kk. Hiiripellontie. OAS 1 Plan-Ark Oy Kaava nro 1048 ALUE: VÄHÄKYRÖ KIRKONSEUTU. HIIRIPELLONTIEN JA HAARAJOENTIEN LIIKENNEALUEET JA NIIDEN VIEREISET KORTTELI-, PUISTO-, HAUTAUSMAA-, JA KATUALUEET.

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 3 TONTTI 7 P27028 6.5.2015

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot