SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS"

Transkriptio

1 TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta RN:o Sijainti keskustassa Suunnittelualueen alustava rajaus Vastaa päivättyä kaavaluonnoskarttaa Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Y Sammatintie 6 8 D 33, Helsinki, tel nisu.anni@saunalahti.fi

2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaupunki: Kaupunginosa: Korttelit /Tilat: Kaavan nimi: Kaavan tunnus: Kaavan laadituttaja : Saarijärven kaupunki 6. Hietalahti Asemakaavamuutos koskee korttelin 603 tontteja 2-3, puistoja suojelualuetta sekä yleisen tien aluetta. Asemakaava laajenee hieman vesiosuuskunnan alueelle Tarvaalan pappilan asemakaavamuutos Saarijärven kaupunki / maankäyttö- ja kaavoitus Sivulantie 11, Saarijärvi Tel. (014) Yhteyshenkilöt: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi Tel (014) , Gsm ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen Tel. (014) , Gsm tarmo.heinanen@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen Tel. (014) mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Kesämaa Tel. (014) Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Sammatintie 6-8 D 33, Helsinki Tel , nisu.anni@saunalahti.fi Vireilletulokuulutus: Saarijärven kaupunginhallituksen hyväksyminen: Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksyminen: Voimaantulokuulutus:.. 1

4 1.2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Sisällysluettelo Kaavan tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden kuvaus Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja - määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta (35)

5 1.3 Kaavan tarkoitus Tarvaalan pappilan alueen asemakaavaa on tavoitteena muuttaa siten, että alueen käyttötarkoitus muodostuu joustavaksi sisältäen asumisen (asuinpientalo-, rivitalo), palvelu-, liike- (sisältäen matkailun) ja yleisten rakennusten (mm. koulutus) rakentamisen. Tonteista muodostetaan omarantaisia. Aluetta kehitetään siten, että se on helpommin markkinoitavissa ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset sekä luonnon suojeluarvot. Voimassa oleva asemakaava ei ole tonttijaoltaan järkevä eikä kunnioita olemassa olevaa rakennuskantaa. Pappilan ja Rohtolan asuintontin välinen kiinteistön raja on muuttunut; rantasauna ja lisämaa-alue liitetään Rohtolan AO-tonttiin. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 : Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:2000, A4 Liite 2 : Asemakaavan seurantalomake (Laaditaan kaavaehdotusvaiheessa) Liite 3 : Luontoselvitys, Ahlman konsultointi, 2012 Liite 4 : Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Liite 5 : Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys, Arkk.tsto Anna-L. Nisu, Liite 6 : Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavoitus: - Keski- Suomen maakuntakaava - Saarijärven keskustan yleiskaava, luonnosvaihe, A-insinöörit Oy, Yleiskaavan selvitykset: Täydennysrakentamisselvitys ; A-insinöörit Oy, Maisemaselvitys, A-insinöörit Oy, , Luontoselvitys, Enviro Oy Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella, luonnos, A-insinöörit Oy, Tiehallinto, Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen, Saarijärvi Pylkönmäki, kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy Maisema: - Saarijärven maisemanhoitosuunnitelma, maisema-arkkitehti Virve Veisterä Kulttuuriympäristö, rakentaminen: - Viestejä maisemassa Keskisuomalainen kulttuuriympäristö -kirja, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, Museovirasto - Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma: Paavon portilta Palavasalmelle, Keski-Suomen Ympäristökeskus, Saarijärven rakennuskulttuurin inventointi v. 1987, Keski-Suomen museo. - Saarijärven keskusta-alueen rakennusinventoinnin täydennys, v. 2008, Keski-Suomen museo. Inventointitiedot on tallennettu Kioski -järjestelmään. - Saarijärven rakennusperinnettä, Eija-Liisa Lahnala, Saarijärvi, pienvesien rantaosayleiskaava alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa, Ympäristöopas 39, Hki Kauppa: - Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo Ky), Liikenne, melu ja keskustan kehittäminen - Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen. (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Selvitys sisältää valtatien 13 meluselvityksen. - Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu vuosien aikana. Kehittämissuunnitelmassa, Small Town Networks ( , mhoy Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Esisuunnittelijat Sito Oy, Tuomas Santasalo ky) on tutkittu ja esitetty kaavamuutosalueen maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja yleispiirteisesti (35)

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen aloitettiin alkuvuodesta 2012 Saarijärven kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu , päivitetty ja se on ollut nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutettiin Asemakaavamuutoksen taustaksi on v laadittu luontoselvitys, rakennettavuusselvitys ja Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys. Lisäksi on tutkittu palveluasumisen sijoittumista alueelle. Asemakaavan muutosluonnos on päivätty , omistajaohjauksen jaosto hyväksyi sen kokouksessaan asetettavaksi nähtäville luonnosvaiheen kuulemista varten. 2.2 Asemakaava Tarvaalan pappilan asemakaavaan on luonnosvaiheessa suunniteltu seuraavia muutoksia: - korttelin 603 tonttien 2-3 käyttötarkoitus on muutettu monipuoliseksi ALPY/s merkinnällä. Alueelle voi sijoittaa asumista, palveluja, liike- ja toimistotiloja sekä yleisiä tiloja. Kerrosluku vaihtelee välillä II - 2/3 r II u½. Rakennusoikeus vastaa tehokkuuslukua e=0,33. - Rakennusinventointiin ja kulttuurimaisemaselvitykseen perustuen pääosa pappilan rakennuksista on osoitettu suojeltavaksi, kahden aittarakennuksen kohdalla myös siirto pihapiirissä toiseen paikkaan on mahdollistettu. - Tonttijako on muutettu ja tonteista on muodostettu omarantaisia, rantavyöhykkeen puistoalue (VP) poistetaan. - Täydennysrakentaminen on osoitettu rakennusaloittain: väentuvan luona umpipihamaisesti ja Paavontien luona liittyen Paavontien katunäkymään siten, että pappilan päärakennukselle jää maisemallisesti dominoiva asema ja näköyhteys vanhan pappilan ja kirkon välillä säilytetään. - Rantaan on muodostettu kolme rakennusalaa rantasaunoja varten, ranta-alue on rakennettavuusominaisuuksiltaan heikkoa ja maaperän laatu asettaa myös kulkuteiden rakentamiselle vaatimuksia. Rakennettavuusominaisuuksiltaan heikko ranta-alue on kaavassa merkitty omalla osaaluemerkinnällä. - pappilan ja Rohtolan asuintontin välinen kiinteistön raja on muuttunut maakauppojen seurauksena, osa voimassa olevan kaavan YK-alueesta liitetään Rohtolan AO-tonttiin. Rannassa oleva sauna on rakennushistoriallisesti arvokas ja se on kaavamuutoksessa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. - Liittymät alueelle on muodostettu Paavontieltä ja LYT-alueelta kaakkoislaidassa. Paavontien liittymän on tarkoitus mahdollistaa kulkuyhteys uudisrakennuksen kellarikerrokseen. - Lahden pohjukassa oleva rantaluhta ja kapea harju ovat luontoarvoiltaan merkittäviä, harjukannaksella on myös tärkeä maisemallinen arvo, alueet muodostetaan suojeltavaksi lähivirkistysalueeksi (VL/s), suojelualue (S-2) poistetaan. VL/s alueelle on osoitettu rakennusoikeus 25 k-m2 rakennukselle kannaksen tyveen ( Venevaja, rantautumispaikka, grillikatos tms.). - asemakaava laajenee vähäisessä määrin rantaviivassa tapahtuneen muutoksen takia osakaskunnan vesialueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa kaavan tultua lain voimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Nykyinen Tarvaalan pappila toimi monine eri vaiheineen vuodesta 1694 aina vuoteen 1948 kappalaispappilana. Vuonna 1948 kirkkoherran pappila muutettiin Kolkanlahdesta tähän kiinteistöön. 4(35)

7 Pappilan alue, Palavasalmen tienoo ja koko Asemankannas olivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä agraari- ja vesistömaisemaa, jossa vuorottelivat viljelyalueet, vesistö ja perinteiset rakennusryhmät puuaitoineen, tiestö seurasi maaston harjumuotoja. Valtatien leventäminen ja oikaisu, ajoneuvoliikenteen vilkastuminen, muun oheistiestön rakentaminen sekä rautatien rakentaminen ratapihoineen muuttivat Asemankannaksen luonteen liikenneympäristöksi; viljelyalueet poistuivat, tiestö muutti paikkaansa ja maaston muotoja tasattiin. Vanha maantie on jäänyt osittain käyttöön kevyen liikenteen väylänä. Vanhasta kulttuuriympäristöstä on jäljellä pappilan alue ja Asemankannaksen etelärannassa harjulla olevat yksittäiset rakennukset. Pappilan alue on jäänyt puristuksiin valtatien 13 ja vesistön väliin ja alkuperäinen suora näkymä kirkkoon Saarijärvelle saavuttaessa on jäänyt sivuosaan. Pappilan pihapiiri jakautuu ikään kuin kahdeksi pihapiiriksi; vanha 1830 rakennettu pappilarakennus yhdessä hirsirakenteisten piharakennusten kanssa muodostaa yhden kokonaisuuden ja uusi pappilan päärakennus vuodelta 1900 sijaitsee keskeisellä paikalla korkeiden puiden ympäröimänä, alueen maisemallisena dominanttina suuntautuen järvelle päin. Uuden pappilarakennuksen kaakkoispuolella on uudehko puurakenteinen varastorakennus ja rannassa pieni rantasauna. Alueen länsilaidassa ollut peltolaikku on istutettu koivikolle. Koko alueen reuna valtatien suuntaan on jäänyt keskeneräiseksi. Nykyisin Tarvaalan pappila ei toimi enää pappilana, seurakunta on vuokrannut rakennukset asuin- ja pitopalvelukäyttöön, alueella on myös pidetty muutamaa hevosta. Pihapiiristä aitat ja väentupa näkyvät eniten valtatien suuntaan. Kuva 1. Tuttu näkymä valtatien ja kevyen liikenteen väylän suunnasta. Etualalla hirsirakenteiset piharakennukset ja taustalla vanha kappalaispappila, joka sittemmin on tunnettu väentupana Luonnonympäristö Kuva 2. Päärakennusten lähellä kasvaa yksittäisiä maisemallisesti arvokkaita puita, mm. pihtakuusia. Korkeat puut näkyvät Paavontien päätteenä tultaessa keskustasta päin. Kuva pihalta Paavontien suuntaan. Kuva 3. Pappilan puistomainen pihapiiri nähtynä lounaasta, kapealta harjulta. Harju toimii tuulen suojana pappilaan päin; lahdelman vesi on tyynempää kuin avovesi, eivätkä tyrskyt ole muokanneet rantatöyrästä. Kuva 4. Muutamia vanhoja puita on kaadettu päärakennuksen viereltä. Tontin vanha peltolaikku Rohtolan tontin suuntaan on istutettu koivikolle. Kuva 5. Kapealla harjulla kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä. Kuva 6. Kosteikon reunoilla on tehty maantäyttöä kevyen liikenteen väylän kohdalla sekä pappilan talouspihan eteläreunalla. 5(35)

8 Luontoselvitys / Ahlman Konsultointi & Suunnittelu, 2012 (LIITE 3) Linnusto: Alueen linnusto on tavanomaista, mutta paritiheys on korkea, n. 800 paria /km². Linnustossa ei havaittu huomionarvoisia lajeja, joten linnustoa ei tarvitse erityisesti huomioida asemakaavan muutoksessa. Lepakot: Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Pappilan alueella oli yksi lepakkohavainto; Pohjanlepakko. Pohjanlepakko on Suomessa yleisin lepakkolaji. Asemakaavan muutokseen ei lepakkohavainnosta aiheudu muuta huomioon otettavaa, kuin : mikäli rakennuksia puretaan, suositetaan niissä tehtävän asianmukainen rakennusinventointi, joissa etsitään lepakoiden jätöksiä rakenteista. Kasvillisuus: Kuva 7. Kasvillisuuskuviot. Ote luontoselvityksestä. Kasvillisuuskuviot, karttaote luontoselvitys/ahlman: 1. Koivutaimikko / vanha pelto Ilmeisesti vanha pelto, jossa kasvaa myös muun muassa haavan taimia joukossa. Taimet ovat melko harvassa ja niiden alla on varsin monipuolinen kasvillisuus. Merkittävimmässä asemassa ovat siankärsämö, hiirenvirna, karhunputki, pujo ja peltosaunio. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 2. Pappilan pihapiiri Rakennukset muodostavat merkittävän kulttuurikokonaisuuden, mutta koristelajistoa on yllättävän vähän. Puustossa on kuitenkin muun muassa siperianpihtaa ja omenapuita. Viljelyjäänteinä rakennusten laitamilla kasvaa raparperia, tarhamansikkaa ja myös kumina on saattanut olla aikoinaan paikalla viljeltynä. Muita kulttuurikasveja ovat valkokarhunköynnös, terttuselja, syreenit, jättiputki ja jättipalsami, joka on muodostanut valitettavan suuren kasvuston pihapiirin etelälaidalle rinteeseen. Rakennuksia yhdistävät muutamat hiekkatiet ja alueella on myös hevoslaidunnusta aivan talojen vieressä. Alueella on myös pieniä joutomaalaikkuja, jotka ovat paahteisia. Näissä kasvaa etenkin apiloita, kanadankoiransilmää ja rantanenättiä. Kuvion reunavyöhykkeillä on lehtipuita, mutta pieniä metsäkuvioita ei voida luokitella miksikään luontotyypiksi. Rannan läheisyydessä ei ole merkittävää lajistoa. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. Alueelle voi halutessaan istuttaa perinteisiä perennoja, joita ei enää juuri ole. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lehtoakileija ja useat liljalajit. Vesirajaan suositetaan jätettävän riittävä suojavyöhyke luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. 6(35)

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3. Puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas (NT; Silmällä pidettävä) Puolukkatyypin kuivahkon ja mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan mosaiikkimainen kokonaisuus, joka on kapeassa harjuniemessä. Kuviolla on kymmeniä järeitä ja jopa kilpikaarnaisia mäntyjä, joista osa on lakkapäisiä. Niiden alla on monimuotoinen lehtipuiden muodostama kerrostuma, jossa on etenkin koivun, haavan ja pihlajan taimia ja hieman varttuneempia runkoja. Kasvillisuus on melko tiheää, mutta eteläreuna on selvästi paahteinen ja hieman karumpi, nimenomaan pitkälti kuivahkoa kangasta. Niemen kärjessä on paahteisinta aluetta, jossa kasvaa muun muassa lampaannataa ja variksenmarjaa puolukan seassa. Muilta osin puolukka ja mustikka ovat lähes yhtä runsaita ja niiden esiintyminen vaihtelee voimakkaasti. Rehevillä osuuksilla ruohojen osuus on varsin merkittävä; oravanmarja, lillukka ja metsäimarre ovat näyttävimpiä. Kuvion itäosassa on myös muutaman aarin alueella pieni käenkaali oravanmarjatyypin lehtomaisen (OMT) kankaan laikku, jota luonnehtii erityisesti käenkaali. Maankäyttösuositus: kuvio on erittäin monimuotoinen ja merkittävä kokonaisuus. Erityisen arvokkaita ovat järeät männyt, joista osa on kilpikaarnaisia ja näin ollen erittäin vanhoja. Alueen omistaja voi halutessaan rauhoittaa tällaisia arvokkaita puuryhmiä luonnonmuistomerkeiksi (Luonnonsuojelulaki 23) Ilman erityistä rauhoittamistakin luonnonmuistomerkiksi kuvio suositetaan säilytettävän jatkossa täysin ennallaan ja koskemattomana. 4. Koivuluhta (NT; Silmällä pidettävä) Rantaluhta, joka voidaan tulkita parhaiten koivuluhdaksi, sillä koivu on pajujen lisäksi käytännössä lähes ainoa puuvartinen laji kuviolla. Luhdan vetisyysaste vaihtelee melko paljon, mikä vaikuttaa puiden esiintymiseen ja toisaalta myös luhtalajien kasvamiseen. Märillä paikoilla ei kasva lainkaan edes pajuja, mutta vehka, pullosara ja järvikorte ovat hyvin yleisiä. Nämä avoluhtaosuudet voidaan nimetä neljännen hierarkiatason mukaan vehka pullosara järvikorteluhdiksi. Vuosikymmenten saatossa ne saattavat kehittyä ruohoisiksi korviksi. Luhtaisuudesta kertovia lajeja ovat myös okarahkasammal sekä luhtasara. Maankäyttösuositus: rantaluhta on metsälain (10 ) mukainen kohde, joka tulee säilyttää ennallaan. Se on hyvin monimuotoinen kohde, joka muodostaa yhdessä läheisen harjuniemen kanssa merkittävän luonnonympäristön. Luontoselvityksen yhteenveto, päätelmät: Pappilan tutkimusalue on hyvin pieni, mutta rajaukselta on erotettavissa neljä selvästi toisistaan poikkeavaa kuviota. Näistä koivuluhta ja kangasmetsäniemi ovat arvokkaita luonnonarvoiltaan. Rantaluhta on lisäksi metsälakikohde. Nämä kaksi kuviota on syytä jättää täysin ennalleen, jotta ne voivat kehittyä luonnontilaisina. Muilta osin maankäytölle ei ole esteitä. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 160 putkilokasvilajia (Luontoselvityksen taulukko 3), joiden joukossa ei ole direktiivien mukaan suojeltavia lajeja, eikä yksikään niistä ole valtakunnallisessa tai alueellisessa uhanalaisuusluokituksessa. Luonnonympäristön maisemalliset arvot: Tutkimusalueella olevassa harjuniemessä on merkittäviä maisemallisia arvoja, sillä kyseessä on luonnontilainen ja kapea kannas, joka työntyy Saarijärveen. Niemessä kasvaa kymmeniä järeitä mäntyjä, joista osa on kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä sekä vänkyröitä. Männyt näkyvät yhtäältä sekä Saarijärven vesillä liikkuville henkilöille että pappilan pihapiiristä järvelle päin. Maisemallisena elementtinä niemi on hyvin arvokas ja se suositetaan säilytettävän luonnontilaisena. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue liittyy olennaisesti Paavontien ja Palavasalmen ympäristön historialliseen keskustaan ja vesistöön (historiallinen viitekehys). Pappilan alue liittyy pohjoisessa ja koillisessa asemankannaksen laajoihin liikennealueisiin. Osayleiskaavaluonnoksessa Valtatie 13 on suunniteltu siirrettäväksi rautatien viereen, jolloin nykyinen valtatie jää yhdystieksi tai pääkokoojakaduksi. Sisääntulo valtatieltä kaupungin keskustaan historiallisesta kohdasta; Palavasalmen sillan kautta poistuu. Asemankannaksen rakennettu ympäristö on kehittyvää aluetta; osayleiskaavaluonnoksessa alue on suunniteltu palvelun ja hallinnon alueeksi. Nykyisin alueella on rautatieasema ja muutamia suurikokoisia halpahintamyymälöitä. Small Town Networks ( , mhoy Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Esisuunnittelijat Sito Oy, Tuomas Santasalo ky) Keskustan visiossa: Pappilan alue on kulttuuriarvojen aluetta ja pappilan alueen länsipää (Paavontien puoli) kuuluu keskustan palvelujen alueeseen. 7(35)

10 Maisemakuva Saarijärven maisemanhoitosuunnitelman ( Maisema-arkkitehti Virve Veisterä, ) mukaan Palavasalmi ympäristöineen muodostaa maisemallisen solmukohdan. Kaupungin maisemallisen selkärangan muodostaa harjujono, joka kulkee kaakko luode suunnassa keskustan halki. Kaupungin keskustan ja vesistömaiseman maisemallisen taustan muodostavat pohjoisessa ja etelässä olevat supra-akvaattiset selänteet. Kuva 8. Ote maisemanhoitosuunnitelmasta / Veisterä. Maisemanhoitosuunnitelmassa (Veisterä 1989) Palavasalmi ympäristöineen (kuvassa sininen ympyröity alue) on kaupungin porttiaiheena kehitettävä maiseman solmukohta. Veden, harjun ja vanhan maantien risteymä, joka kehitetään kaupungin identiteettialueeksi. Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alue ei ole enää seurakunnan käytössä, rakennukset on vuokrattu asuinkäyttöön, alueella on toiminut myös pitopalvelu. Lähiympäristössä Palavasalmen äärellä on omakotiasutusta ja liiketoimintaa, kauempana asemankannaksella on halpahintamyymälöitä ja rannoilla pohjoisessa ja etelässä asutusta harvakseltaan. Kaupan selvityksen mukaan (Entrecon Oy) asemankannas on luonteva keskustan laajenemissuunta ja alue sopii vähittäiskaupan suuryksiköille sekä paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Virkistys Alue rajautuu suojaisaan Saarijärven lahdelmaan, josta on hyvät veneily- ja melontayhteydet Palavasalmen kautta myös Pieni-Lumperoiselle. Vesialueella (Saarijärven osakaskunta) on rantautumispaikka Palavasalmen luona. Pappilan alueen harjukannas on myös hyvä virkistysretkeilykohde, mutta pääsy sinne maata pitkin on mahdollista vain suunnittelualueen kaakkoislaidasta. Alue on hyvien kevyen liikenteen reittien äärellä. 8(35)

11 Rakennettu kulttuuriympäristö (Liite 5 Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys, Arkk.tsto Anna-L. Nisu, ). Suunnittelualue kuuluu pääosaltaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Saarijärven vanhaan osaan (Museovirasto, RKY 2009). Palvasalmen ( v lähtien Saarijärven ) itsenäinen seurakunta perustettiin v Seurakuntaan määrättiin kappalainen ja v kappalaispappila muutettiin Äänekosken Parantalan taipaleelta Tarvaalaan. Tarvaalan tilaan liitettiin vielä Kuhnon torppa, joka sittemmin tuli itsenäiseksi verotilaksi v ja sai oman sotilasrasituksensa. Pappilan rakennukset tuhottiin isonvihan aikana ja rakennettiin uudelleen 1740-luvulla. Suomen sodan aikaan v osa pappilan rakennuksista hävitettiin jälleen. Uusi päärakennus valmistui v ja se on säilynyt Kuva 9. Valtakunnallisesti arvokkaan alueen rajaus. Ote RKY 2009/Museovirasto. tähän päivään asti. Uuden kappalaispappilan rakentaminen aloitettiin 1800-luvun lopulla, rakennus valmistui vuonna Piirustukset laati lääninarkkitehti K. W. Reinius, joka on suunnitellut myös Kolkanlahden kirkkoherranpappilan. Rakennus edusti 1800-luvun lopun kertaustyylejä; uusrenessanssia ja uusgotiikkaa. sotilasvirkatalo v saakka, sen jälkeen Hovin viljelystila Kuva 10. Asemankannaksen ja Palavasalmen rakennettu tilanne 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuva 11. Valokuva vanhalta maantieltä pappilan kohdalta keskustaan päin. Vasemmalla pappilan säleaitaa ja käyntiportit. Tiemaiseman päätteessä kirkko ja kellotapuli. Tien korko tässä kohden on mahdollistanut näkymän muodostumisen. ( Valokuva: Saarijärven museon valokuva-arkisto). Maisema oli agraari- ja vesistömaisemaa yhtenäisine viljelyalueineen, tieyhteys seurasi harjumuotoja ja kappalaispappilan kohdalta tie suuntautui kohti kirkkoa. Pappilan pihapiirissä oli vanha ja uusi päärakennus sekä maanviljelyyn ja karjatalouteen liittyviä rakennuksia. Pappilan luoteispuolella oli apteekki (rakennettu 1882) ja siihen liittyvät piharakennukset. 9(35)

12 Kuva 12. Asemankannaksen ja Palavasalmen rakennettu tilanne 1960-luvun loppupuolella. Jyväskylä Haapajärvi rautatie on rakennettu 1950-luvulla, valtatie 13 on suoristettu ja tie on viety keskustan pohjoispuolella rautatien viereen, Palavasalmelle on rakennettu uusi silta. Pappilan pihapiiristä on purettu piharakennuksia, aitta on siirretty valtatien alta pihapiiriin, riihi on purettu rautatien luota. Myös vanha apteekki piharakennuksineen on purettu, tilalle on rakennettu uusi omakotitalo, apteekin rantasauna on jäljellä. Pappilan eteläpuoleisella harjukannaksella ollut rakennus (nuottakota tai vastaava?) on myös purettu. 10(35)

13 Kuva 13. Rakennettu tilanne v Arvokkaat rakennuskohteet: 1) Pappilan päärakennus Kuva 14. Pappilan suunnitteli lääninarkkitehti K.W. Reinius, rakennus valmistui v ja se edusti alun perin kertaustyylejä; uusrenessanssia ja uusgotiikkaa. 11(35) Kuva 15. Vuonna 1948 kirkkoherran pappila muutettiin Kolkanlahdesta Tarvaalaan, rakennuksessa toteutettiin laaja korjaustyö, jonka suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaa. Rakennus edustaa tänä päivänä lähinnä sotien jälkeistä rakennuskulttuuria.

14 Pappilan päärakennuksen arviointi/ Keski-Suomen museo: Kohde kuuluu osaksi valtakunnallisesti arvokasta Saarijärven kirkon rakennetun kulttuuriympäristön kohdealuetta ja se on mainittu keskeisenä osana alueen kuvailutekstiä. Tarvaalan pappila edustaa Saarijärven seurakunnan kehitystä ja siihen liittyvää pappilakulttuuria. Entisen virkatalon sijainti kirkkomaisemassa on merkittävä, se nousee harjujakson päälle, näkymien ollessa aikanaan joka suuntaan avoimet. Nykyisinkin Tarvaalan pappilan sijaintia voidaan pitää eräänlaisena porttikohtana Saarijärven keskustaan saavuttaessa. Kohteella on erittäin maisemallinen merkitys. Historiallisesti sen merkityksestä koko Suomenkin kannalta kertoo Mathias Caloniuksen muistomerkki, lisäksi kohde liittyy paikallisesti monella tavoin Saarijärven historiaan. Rakennustaiteellisesti kohde edustaa pappilarakentamista ja siinä tapahtuneita muutoksia. 2) Vanha pappilan päärakennus ja muistomerkki Kuva 16. Entinen kappalaispappila, rakennettu 1830, eteläpäädyn lapekattoinen kuisti on rakennettu myöhemmin, se ei kuulu alkuperäiseen rakennukseen. Rakennuksen väri on muutettu. kuva 17. Mathias Caloniuksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi veistetty muistomerkki; kuvanveistäjä Hannes Autere, ) Aitat Kuva 18. Riviaitta pihan etelälaidalla. Kuva 19. Pitkä aitta-tallikalustovaja. Kuva 20. Aitta-makasiini (jyväaitta). Vanhan päärakennuksen ja talousrakennusten arviointi/ Keski-Suomen museo: Väentupa muodostaa oman pihapiirinsä talousrakennuksineen Tarvaalan pappilan vieressä. Monipuolinen talousrakennuksien kokonaisuus on rakennushistoriallisesti edustava ja muodostaa keskeisen maisemaelementin sekä valtaväylän suuntaan että paikalliselle kevyenliikenteen väylälle. Vanha väentupa voi olla yksi vanhimpia säilyneitä rakennuksia kirkonkylällä, sen valmistumisajankohtana pidetään 1830-lukua. Rakennus on tosin vuosikymmenien saatossa kokenut muutoksia, mutta säilyttänyt talonpoikaisen rakentamisen luonteen ja arkkitehtuurin. 4) Rohtolan asuintontin rantasauna Kuva 21. Vuonna 1924 silloisen apteekin käyttöön rakennettu rantasauna, suunnittelijana arkkitehti Matti Finell. Sauna on rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokas ja ainut tähän päivään asti säilynyt rakennus vanhasta apteekin pihapiiristä. 12(35)

15 Rakennuskanta, palotekniset seikat Täydennysrakentamisen sijoittelussa on huomioitava, että uudisrakentamisella ei tarpeettomasti aiheuteta vanhoille puurakennuksille korkeampia paloteknisiä vaatimuksia, uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen välinen etäisyys tulee olla vähintään 8 m. Muinaisjäännökset Suunnittelualueen etelälaidassa kapean harjukannaksen juuressa on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.: Rekisteritunnus: Palvasalmi Muinaisjäännös tyyppi: Työ- ja valmistuspaikat, tyypin tarkenne: Tervahaudat Rauhoitusluokka 2 Tervahauta sijaitsee Saarijärven koillisrannalla, Palvasalmen itäpuolella olevalla harjanteella, suon ja rannan välissä. Tervahauta on ehjä. Saarijärvi. Pienvesien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy. Rakennettavuus Kuva 22. Maaperä suunniteltavalla alueella on harjua, lahdelman pohjukka on turvetta. Karttaote: Geologinen tutkimuskeskus. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Saarijärven rannoilla on N ,80 (Keski-Suomen ELYkeskus). Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, (Liite 4.): Pohjasuhteet: Järven vesipinta vaihtelee tasovälillä keskiveden ollessa Maanpinnan korkeusasema alueella vaihtelee pääosin tasovälillä tehdyn kartoituksen perusteella. Maanpinta viettää voimakkaasti järvelle, rantatörmän kaltevuus on suurimmillaan noin 34. Tehtyjen painokairausten syvyys on ollut pääosin yli 20 m eikä selkeää kovaa pohjaa ole kairauksissa tavoitettu. Tutkimusten perusteella on pohjamaa tutkimusalueella pääosin kerroksellista hienoa hiekkaa ja silttiä. Rakentaminen alueelle: Alue jaettiin kahteen osaan perustamisolosuhteiden perusteella. Aluejako on esitetty tutkimuskartalla ja leikkauksissa( ks. seuraavan sivun kuva ): Alue 1 Alueella 1 omakoti- ja rivitalot ovat perustettavissa maanvaraisesti yhtenäiselle anturalle tai reunavahvistetulle laatalle. Osalla aluetta joudutaan mahdollisesti tekemään massanvaihtoa heikosti kantavan pintamaakerroksen poistamisen jälkeen. Massanvaihdon tarve riippuu rakennusten sijoittumisesta alueella. Kaikkien rakennusten perustamistapa on määritettävä yksityiskohtaisessa pohjatutkimuksessa, kun rakennuksen sijoittuminen tontille on varmistunut. Myös rakennusten kerrosluku ja rakennusmateriaali (puu/harkko) vaikuttavat perustamistapaan. Alue 2 Alueella 2 rantatörmän jyrkkyys ja heikosti kantavan maakerroksen paksuuden kasvaminen rajoittavat rakentamista rannan läheisyyteen. Rantatörmän jyrkkyys on osin suurempi kuin maalajin sisäinen kitkakulma. Lisäksi veden eroosio syövyttää rantatörmää. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta rannan läheisyydessä voi tapahtua paikallisia rannan sortumia nykytilanteessa. Alueelle ei suositella sijoitettavaksi omakoti- tai rivitaloja, koska rakennukset on varauduttava paaluttamaan ja paalupituudet tulevat olemaan suuria (yli 20m). Lisäksi rantatörmän riittävästä stabiliteetista tulee huolehtia. Alueelle voidaan sijoittaa kevytrakenteisia esim. saunarakennuksia, joille voidaan sallia painumia. Rannan eroosiosuojauksesta ja stabiliteetistä tulee huolehtia. 13(35)

16 Kuva 23. Ote rakennettavuusselvityksestä /FCG Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle: Kadut voidaan perustaa alueella 1 pohjamaan varaan. Otettujen näytteiden perusteella pohjamaa on routivaa hienoa hiekkaa ja silttiä. Asfaltoitavilla ja laatoitettavilla katu- ja piha-alueilla on syytä varautua noin 1 m rakennekerrosten käyttöön vaikkakin pohjavesipinta on tehdyn havainnon perusteella syvällä. Kunnallistekniset putkijohdot on perustettavissa pohjamaan varaan tarvittaessa murskearinaa käyttäen. Putkijohtoja ei suositella sijoitettavaksi alueelle 2 lukuun ottamatta mahdollisia kiinteistökohtaisia jäteveden pumppaamoja ja niiden paineviemäreitä. 14(35)

17 Tekninen huolto Kunnallistekniikkaa on rakennettu alueelle seuraavasti: Viettoviemäri (punainen), pumppaamo Rohtolan asuintontin rannassa. Kaukolämpöjohdot (ruskea) Valokaapeli on rakennettu yleisen tien alueelle ja Paavontien laitaan, kaapelia ei ole merkitty tähän karttaan. Vesijohto, (sininen) Sähköjohto ( musta) Kuva 24. Kunnallistekninen verkosto / Saarijärven Vesihuolto Oy. Vesijohdoista vastaa Saarijärven Vesihuolto Oy, viemäriverkostosta Saarijärven kaupungin viemärilaitos. Kaukolämpöjohdot on rakennettu suunnittelualueen pohjoislaitaan (Saarijärven kaukolämpö oy). Valokaapelilinjat on rakennettu kokonaan voimassa olevan asemakaavan yleisen tien alueelle. Sähköverkkoyhtiönä alueella on LNI Verkko Oy, alueen eteläreunassa harjua pitkin kulkee Palvaansalmen yli menevä keskijännitelinja, joka on PAS120 johdinta. Kyseistä linjaa käytetään Saarijärven keskustan varasyöttöyhteytenä. Linja on vuodelta 1991 ja saneeraustarvetta ei ole vielä ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Liikenne Valtatie 13: Vuonna 1938 nimettiin Viipurista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Kokkolaan kulkenut reitti valtatieksi 13. Sodan jälkeisten alueluovutusten seurauksena tie katkaistiin päättymään Lappeenrantaan. Välillä Jyväskylä Saarijärvi valtatie kulki nykyisiä teitä no. 630 ja Äänekosken ja Saarijärven välinen osuus rakennettiin v ja vuonna 1962 valtatie virallisesti siirrettiin tälle linjalle. ( Valtatie 13 rakentaminen Saarijärven keskustan halki aloitettiin Vuonna 1961 öljysorapäällystetty valtatie 13 syrjäytti rautatien merkittävänä liikenneväylänä. Vuonna 1963 kirkonkylään valmistunut linja-autoasema tehosti linjaliikennettä ( Rautatie: Suunnittelualueen pohjoispuolelta kulkee Jyväskylä Haapajärvi rautatie, se on rakennettu etelästä päin Saarijärvelle v ja Saarijärveltä Kannonkoskelle v Saarijärvellä junilla oli kaksi pysähtymispaikkaa; rautatieasema (Asemankannaksella) ja keskustan seisake. Henkilöjunaliikenne väliltä Saarijärvi-Haapajärvi lakkautettiin 1968 ja väliltä Äänekoski-Saarijärvi vuonna Rata on tällä hetkellä kokonaan tavaraliikenteen käytössä, suurin osa liikenteestä on raakapuun kuljetusta. Keskimäärin radalla kulkee yksi raakapuujuna päivässä suuntaansa. Äänekoski Saarijärvi-väli on syksyllä 2011 peruskorjattu ja kevyet kiskot on vaihdettu raskaisiin kierrätyskiskoihin sekä päällysrakenteen sora on korvattu sepelillä ja puupölkyt betonisilla. Äänekosken kaupunki puolestaan toivoo liikenneministeriön selvittävän henkilöjunaliikenteen palauttamisen edellytykset Jyväskylä Äänekoski-välille. Äänekosken kaupunginjohtajan Hannu Javanaisen mukaan radalla on kymmenien tuhansien matkustajapotentiaali. Kansanedustaja Lauri Oinosen mukaan kunnostus mahdollistaisi henkilöliikenteen palauttamisen Jyväskylä Oulu-välillä. ( Raideryhmän raportin (www. raideryhma.fi) mukaan rautatien osuus välillä Äänekoski Haapajärvi on lakkautusuhan alla vv Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa varten laaditun selvityksen mukaan (Keski-Suomen liikennejärjestelmä, Keski-Suomen liitto 2006 ) uhkaksi tavaraliikenteessä koetaan Haapajärven radan kunnostuksen epävarmuus ja uhka radan lakkauttamisesta. Kehittämistarpeet: 15(35)

18 Äänekoski-Haapajärvi radan liikennekelpoisuus Valtatie 13 Karstula Saarijärvi Maakuntakaavassa on esitetty: Haapajärven radan säilyttäminen liikennekelpoisena raaka- ainekuljetusten ja elämysmatkailun tarpeisiin. Valtatiellä 13 turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. Liittymät suunnittelualueelle: Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin 603 on kaksi liittymää LYT-alueelta, toinen Rohtolan AO-tontille ja toinen aivan korttelin kaakkoisreunasta. Käytännössä liikennöinti pappilan pihaalueelle tapahtuu Paavontieltä kevyen liikenteen reitin viereen rakennettua pihatietä pitkin. Piha-alue on korkeustasolla , Paavontien ja valtatien risteys on noin tasossa +123,5, valtatien taso suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on +124,7. Pappilan piha-alue on siis muutamia metrejä Paavontien ja valtatien tasoa ylempänä. Kuva 25. Paavontien koron ja suunnittelualueen korkeustason välillä on eroa 2,5-3,5 m. Kuvassa Paavontien pengertä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Liikennemelu: Valtatien 13 liikenteen melu on tutkittu selvityksessä: Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen. (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Alla olevat melukartat ovat em. selvityksestä, niissä on esitetty päiväajan keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2030 ennusteliikenteelle ilman meluesteitä. Kuva 26. Melukäyrät osayleiskaavan mukaiselle valtatien 13 linjaukselle (Valtatie siirretään rautatien viereen, nopeustasoa nostetaan 80 km/h). 16(35)

19 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kuva 27. Valtatien 13 melukäyrät, jos valtatie pidetään samassa kohden kuin se on nykyjään. Kiinteistön RN:o 3:106 omistaa Saarijärven seurakunta, Rohtolan asuintontti RN:o 142:5 on yksityisessä omistuksessa. Saarijärven vesialue on Saarijärven osakaskunnan omistuksessa ( ). Valtatie ja Paavontie (?) ovat valtion omistuksessa Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Saarijärven vanhaan osaan (RKY 2009) Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa , ympäristöministeriössä ja se on tullut lain voimaiseksi Kuva 28. Ote maakuntakaavasta. 17(35)

20 Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta C, valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta (kuk). Keski-Suomen Liiton 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kuva 29. Ote vaihemaakuntakaavasta, Saarijärven keskustatoimintojen alueen rajaus. Kuva 30. Ote vaihemaakuntakaavasta. C: Keskustatoimintojen alue km: Vähittäiskaupan suuryksikkö A: Taajamatoimintojen alue. Vihreä alue: Virkistysalue. Vihreä palloviiva : ulkoilureitti Sininen palloviiva: vesiretkeilyreitti 18(35)

21 Yleiskaava Saarijärven keskustan osayleiskaava on luonnosvaiheessa, luonnosaineisto oli nähtävillä Suunnittelualuetta ja lähiympäristöä koskevat seuraavat määräykset: Kuva 31. Ote yleiskaavaluonnoksesta. A: Asuntovaltaisten taajamatoimintojen alue. /s: Alue, jolla ympäristö säilytettävä. SL: Luonnonsuojelualue. 19(35)

22 Asemakaava Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Kuva 32. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät ja määräykset: YK-7 : Seurakunnallisten rakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennusten peruskorjaaminen ja ympäristöön soveltuva lisärakentaminen sallitaan. Rakennusten tulee sopeutua vanhan rakennuskannan mittakaavaan ja tyyliin. Rakentamisessa tulee ottaa totutut kulkureitit huomioon. - kerrosluku ½II, rakennusoikeus e=0,40 AR : Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. - kerrosluku I, rakennusoikeus 800 k-m². - rakenteellinen ääneneristysvaatimus valtatien suuntaan 35 db. AO: Erillispientalojen korttelialue. - kerrosluku ½I, rakennusoikeus e=0,10 S-2 : Luonnonsuojelualue, jolla suojelu koskee harju- ja kosteikkokasvillisuutta ja eläimistöä. LYT : Yleinen tie vierialueineen. VP : Puisto. s: Istutettava alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maisemanhoidolliset toimenpiteet. Rakennusjärjestys Saarijärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoa eikä suojelupäätöksiä. Pohjakartta Saarijärven kaupungin asemakaavan numeerinen pohjakartta on laadittu 1:1000, se on ETRS89- GK22 - koordinaattijärjestelmässä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Seurakunnan omistaman Tarvaalan pappilan alueen asemakaavaa on tarpeen tarkistaa mm. seuraavista näkökohdista: alueen kulttuurihistoriallinen arvo on ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan tonttijakoon, kaavassa oleva käyttötarkoitus ei toteudu, seurakunnan toiminta on muuttanut muihin 20(35)

23 kiinteistöihin. Alue tulisi saattaa myös helpommin markkinoitavaksi, seurakunnalla on suunnitelmissa myydä kiinteistö. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Tarvaalan pappilan asemakaavamuutoksen vireilletulo on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoituskatsauksen Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Saarijärven kaupungin ja Saarijärven seurakunnan välisen Tarvaalan pappilan alueen asemakaavan muuttamisen käynnistämistä koskevan sopimuksen. Kaupunki ja maaomistaja pyrkivät neuvottelemaan asemakaavaluonnoksen valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta. Tavoitteena on, että maankäyttösopimus hyväksytään valtuustossa samanaikaisesti kuin asemakaavanmuutos on hyväksymiskäsittelyssä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa: 1. Maanomistajat ja asukkaat - Kaavamuutosalueen ja tähän rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaavamuutosalueen vaikutusalueen asukkaat - Kaavamuutosalueen vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset/elinkeinonharjoittajat - Kaavamuutosalueen liikenneväylien käyttäjät 2. Kaupungin hallintokunnat 3. Viranomaiset - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY -keskus - Keski-Suomen museo - Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö - Terveysviranomaisena Saarikan terveysvalvonnan johtaja 4. Muut osalliset - Saarijärven Vesihuolto Oy - Saarijärven Kaukolämpö Oy - LNI Verkko Oy - Saarijärvi Seura r.y. - Saarijärven vesiosuuskunta Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä Vireille tulo Kaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus kaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Aloitusviranomaisneuvottelu xx.x. xx.x.2013 Kaavaluonnosasiakirjat liitteineen nähtävillä. 21(35)

24 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet Suunnittelussa tulee vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää maankäyttö- ja rakennuslain 5 mukaisten alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden toteutumista alueella. Kunnan tavoitteet Alueen kehittäminen kulttuuriarvoihin perustuen, mm. palveluasumisen sijoittaminen alueelle on yksi tavoiteltava vaihtoehto. Asemakaavan tulee mahdollistaa monenlaiset toiminnot. Maakuntakaava, yleiskaavoitus, liikennesuunnittelu Alue on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, alue sijaitsee keskustan ( C- alue) ja asemankannaksen (vaihemaakuntakaavassa km-merkintä) palvelualueen välissä. Yleiskaavoitus on luonnosvaiheessa, suurin ympäristöä muokkaava tekijä, joka vaikuttaa myös pappilan alueeseen, on valtatien 13 kehittäminen asemankannaksella; siirretäänkö valtatie rautatien viereen vai ei, mikä on Paavontien ja valtatien liittymän sijainti. Asemakaava Nykyisestä asemakaavasta johdettuja tavoitteita: - rakennussuojelu - täydennysrakentamisen tarkempi sijoittaminen maaperäolosuhteet huomioon ottaen, rakentamistavan ohjaaminen. - tonttijako, liittymät, meluasiat - sijainnin hyödyntäminen keskustan ja asemankannaksen välivyöhykkeessä - maisemallinen ja tiemaisemallinen merkitys Luonnonympäristö Luontoselvityksen perusteella: Lepakkohavaintojen perusteella, mikäli rakennuksia puretaan, suositetaan niissä tehtäväksi asianmukainen rakennusinventointi, joissa etsitään lepakoiden jätöksiä rakenteista. Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Pappilan pihapiirissä (kuvio 2, sivu 6.) ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. Alueelle voi halutessaan istuttaa perinteisiä perennoja, joita ei enää juuri ole. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lehtoakileija ja useat liljalajit. Vesirajaan suositetaan jätettävän riittävä suojavyöhyke luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Pappilan alueen länsilaidassa on vanha peltolaikku, joka on istutettu koivikolle: ei suojeltavia luontoarvoja. Kapea harjukannas (Kuvio 3, sivu 6.) on uhanalaisuusluokituksessa silmällä pidettävä (NT), erittäin monimuotoinen ja merkittävä kokonaisuus. Erityisen arvokkaita ovat järeät männyt, joista osa on kilpikaarnaisia ja näin ollen erittäin vanhoja. Alueen omistaja voi halutessaan rauhoittaa tällaisia arvokkaita puuryhmiä luonnonmuistomerkeiksi (Luonnonsuojelulaki 23) Ilman erityistä rauhoittamistakin luonnonmuistomerkiksi kuvio suositetaan säilytettävän jatkossa täysin ennallaan ja koskemattomana. Rantaluhta (Kuvio 4., sivu 6.) on uhanalaisuusluokituksessa silmällä pidettävä (NT) sekä metsälain (10 ) mukainen kohde, joka tulee säilyttää ennallaan. Se on hyvin monimuotoinen kohde, joka muodostaa yhdessä läheisen harjuniemen kanssa merkittävän luonnonympäristön. Luontoselvityksen yhteenveto, päätelmät: Tutkitulla alueella koivuluhta ja kangasmetsäniemi ovat arvokkaita luonnonarvoiltaan. Rantaluhta on lisäksi metsälakikohde. Nämä kaksi kuviota on syytä jättää täysin ennalleen, jotta ne voivat kehittyä luonnontilaisina. Muilta osin maankäytölle ei ole esteitä. Muuta huomioon otettavaa: - rantaluhdan vesitalous on tärkeä tekijä, joten laiturirakennelmia ei tulisi sijoittaa siten, että vapaa veden virtaus luhdalle estyisi. 22(35)

25 - Jos lepakoita löydetään siirrettävästä/purettavasta rakennuksesta, purkaminen tapahtuu paikallisen ELY-keskuksen poikkeusluvalla. Luonnonympäristön maisemalliset arvot: Tutkimusalueella olevassa harjuniemessä on merkittäviä maisemallisia arvoja, sillä kyseessä on luonnontilainen ja kapea kannas, joka työntyy Saarijärveen. Niemessä kasvaa kymmeniä järeitä mäntyjä, joista osa on kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä sekä vänkyröitä. Männyt näkyvät yhtäältä sekä Saarijärven vesillä liikkuville henkilöille että pappilan pihapiiristä järvelle päin. Maisemallisena elementtinä niemi on hyvin arvokas ja se suositetaan säilytettävän luonnontilaisena. Rakennettu kulttuuriympäristö Pappila erilaisine rakennuksineen on merkittävä osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa osaa. Historiallisesti pappilan merkityksestä koko Suomenkin kannalta kertoo Mathias Caloniuksen muistomerkki piha-alueella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset: - Pappilan päärakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, sen alkuperäinen rakennustyyli (uusgotiikka, uusrenessanssi) on kuitenkin kokonaan poissa, rakennuksella on edelleen maisemallisesti tärkeä asema (maisemallinen dominantti) ja se tulee säilyttää, kun harkitaan täydennysrakentamisen paikkoja. Rakennuksen alkuperäisen tyylin palauttamisessa on hankaluuksia mm. v korjaustyön yhteydessä muutetun rakennusmassan takia. Alkuperäisen tyylin palauttaminen tuo myös huomattavia kustannuksia. Asiaa on pohdittava yhdessä museoviranomaisten kanssa. - Väentupa on vanha v rakennettu pappilan päärakennus, siinä on tehty pienehköjä muutoksia: mm. jako kahdeksi huoneistoksi, julkisivun väri, nurkkalautojen leveyttä on kavennettu, uusi lapekattoinen kuisti. Rakennuksen alkuperäistä asua on mahdollista palauttaa korjaustöiden yhteydessä. Rakennuksen sijoitus; rintama kohden kirkkoa, on tärkeä osa rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa ja se tulee ottaa täydennysrakentamisessa huomioon. - Hirsiaitat ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ne kertovat pappilan pitkäaikaisesta maatilataloudesta. Asemankannas on ollut viljeltyä peltoa vielä 1900-luvun alkupuolella. Hirsiset piharakennukset muodostavat edelleen eräänlaisen talouspihan, vaikka moni sen talousrakennuksista on purettu. Valtatien ja rautatien rakentamisen yhteydessä osa pihapiirin ulkopuolisista maatalousrakennuksista purettiin, osa siirrettiin pihapiiriin, mm. jyväaitta on karttatiedon mukaan siirretty valtatien alta pihan kaakkoislaidalle. Piha-alueet on 1900-luvun alkupuolella aidattu korkealla säleaidalla maantien suuntaan. Väentuvan piha-alueen rajaus valtatien suuntaan on keskeneräinen ja pihakokonaisuus aika rikkonainen. Täydennysrakentamisella tavoitellaan pihapiirin eheyttämistä. Vanha maantie seurasi harjumuotoja ja lähestyttäessä keskustaa tien maisemallisena päätteenä nousi kirkko kellotapuleineen. Uutta valtatien linjausta varten maastoa tasattiin ja nykyinen valtatien korko ei mahdollista näkemäyhteyden palauttamista. Vanha näköyhteys kirkkoa ja kellotapulia kohden on mahdollista kuitenkin jossain määrin palauttaa pappilan alueelle, esim. pohjoislaidan pihatielle tai kevyen liikenteen väylälle. Näkemäyhteyden palauttaminen kirkkoon on tärkeä pappilan alkuperäiseen viitekehykseen kuuluva tavoite. Maisemanhoitosuunnitelma /V. Veisterä: Palavasalmen ja pappilan aluetta kehitetään kaupungin identiteettialueena ja sisääntuloporttina. Muinaisjäännökset: Kiinteälle muinaisjäännökselle varataan halkaisijaltaan 10 m suuruinen suojelualue (sm) (Tiedot Keski-Suomen museo/ Miikka Kumpulainen). Rakennettavuus (Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Alue jakautuu kahteen rakentamisalueeseen: Alueella 1 omakoti- ja rivitalot ovat perustettavissa maanvaraisesti yhtenäiselle anturalle tai reunavahvistetulle laatalle. Alueelle 2.(rantavyöhyke n. 30 m syvyydeltä) ei suositella sijoitettavaksi omakoti- tai rivitaloja, koska rakennukset on varauduttava paaluttamaan ja paalupituudet tulevat olemaan suuria (yli 20m). Lisäksi rantatörmän riittävästä stabiliteetista tulee huolehtia. Putkijohtoja ei suositella sijoitettavaksi alueelle 2 lukuun ottamatta mahdollisia kiinteistökohtaisia jäteveden pumppaamoja ja niiden paineviemäreitä. Kullekin rakennukselle tulee tehdä täydentäviä pohjatutkimuksia rakennesuunnitteluvaiheessa ja laatia kutakin rakennusta käsittelevä perustamistapalausunto. 23(35)

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta RN:o 729-876-3-1

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE

INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 16.4.2018 Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Inarin kunta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2

Lisätiedot

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Teollisuusalueen asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki Ylikylä KAAVASELOSTUSLUONNOS KAAVOITUS 2017 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 Asemakaavan muutos Rovaniemen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS / / /

KAAVASELOSTUS / / / KAAVASELOSTUS 7.2.2011 / 31.3.2011 / 19.9.2011 / Siltakatu Kelhänkatu Suunnittelualueen sijainti 195. JÄMSÄN KAUPUNKI Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN JÄMSÄN KAUPUNGIN

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08

KAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 KAAVASELOSTUS 2.4.2009 / 12.5.2009 / 2.7.2009 / 28.8.2009 Suunnittelualueen sijainti 1:10 549 Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 MÄNTYMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN KYLÄTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 732

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 732 Kydön asemakaavamuutos, kortteli 732 Kaavaselostus 18.10.2011 UUSI KAAVA POISTUVA KAAVA Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 17. kaupunginosa, Nivavaara virkistysalue SusihukantieMatkavaaranpolku. Kuva: Blom Kartta Oy

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 17. kaupunginosa, Nivavaara virkistysalue SusihukantieMatkavaaranpolku. Kuva: Blom Kartta Oy Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 17. kaupunginosa, Nivavaara virkistysalue SusihukantieMatkavaaranpolku Kuva: Blom Kartta Oy KAAVASELOSTUS 11.4.2018, luonnos KAAVOITUS 2018 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen

Lisätiedot

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 10. kaupunginosa korttelit ja sekä lähivirkistysalue, Vennivaara

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 10. kaupunginosa korttelit ja sekä lähivirkistysalue, Vennivaara Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 10. kaupunginosa korttelit 10155 ja 10218 sekä lähivirkistysalue, Vennivaara KAAVASELOSTUS, valmisteluvaihe 8.12.2017 KAAVOITUS 2017 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1/12 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSA 3. KESKUSTA KORTTELI 3063, PUISTOT JA KADUT ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Kemijärven kaupunki

Lisätiedot

SELOSTUS, kaavaehdotus

SELOSTUS, kaavaehdotus JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA)

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) L O V I I S A KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: SEPPÄLÄNTIE / TORPPARINKUJA Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa:

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1.

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1. KOKEMÄEN KAUPUNKI LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS: OSAKORTTELI

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 L O V I I S A 10.10.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: LÄNSIPORTTI Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa: 6 Kortteli:

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 715

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 715 Kydön asemakaavamuutos, kortteli 715 Kaavaselostus 14.10.2009 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue Kuhmo Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavaselostusluonnos, joka liittyy 10.10.2011 päivättyyn kaavakarttaan. Kaavaselostus täydentyy suunnittelun edetessä.

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS

KAAVASELOSTUS KAAVASELOSTUS 191. JÄMSÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN JÄMSÄN KAUPUNGIN PIETILÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN ASEMAKAAVAKARTTAA PÄIVÄTTY 7.1.2011. Kannen kuva: Keski-Suomen liiton kuva-arkisto,

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE PITKÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KORTTELEITA 882-884 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYS- ALUEITA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVALLA (LAAJENNUS)

Lisätiedot

ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE

ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (6) ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 13.11.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 815 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Asema KORTTELI KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

S i s ä l l y s l u e t t e l o

S i s ä l l y s l u e t t e l o S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Liitteet 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 82 TONTIN 15 ASEMAKAAVAN MUUTOS, Pitkäkatu 25 2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut/kaavoitus 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 344, osa korttelia 346 sekä katualuetta MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ak 5147 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Justeerinpuiston/ Kotikioskin asemakaavan muutoksen selostus 9. kaupunginosa (Kärki) korttelin 731 osa sekä katu- ja puistoalue HALLINTOKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 1.8.2006

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 (6) 16.4.2019 Kuutinrannan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SEPÄNKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 11:091

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SEPÄNKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 11:091 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEPÄNKATU 14 KAAVATUNNUS 11:091 KAAVAN PÄIVÄYS 3.6.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

Lisätiedot