Vuoden 2005 Einari Vuorela -runopalkinnon ohjeet ja säännöt. runopalkinto

Transkriptio

1 Vuoden 2005 Einari Vuorela -runopalkinnon ohjeet ja säännöt 2014 runopalkinto

2 Korpirastas-juhla klo 14 Kivelän koululla Tervehdyssanat Einari Vuorelan Seuran puheenjohtaja Eine Joutsijoki Pikku-Einari kirjoituskilpailun palkinnnon jakaminen Runon ruusun jakaminen Lauluja Einarin runoihin Aimo Varjotie Keuruun kaupungin puheenvuoro Kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Onni Haapala Palkintoraadin puheenvuoro Puheenjohtaja Jukka Koskelainen Einari Vuorela runopalkinnon jakaminen Juhlakahvitus Runo-musiikkimatinea Ystäväni olet minulle kieltä Johanna Venho, Juuli Niemi, Kristiina Lähde Musiikki-improvisaatiot Soili Perkiö TERVETULOA Kivelän koulu, os. Uskalintie 6-8, Keuruu

3 EINARI VUORELA runopalkinto Keuruun kaupungin vuonna 1997 perustama Einari Vuorela runopalkinto annetaan kirjailijalle ansiokkaasta suomenkielisestä runoteoksesta euron tunnustus on huomionosoitus maamme runoilijoille, runolle ja kielelle. Vuoden 2014 runopalkinnon suojelijana toimii rouva Jenni Haukio. Runopalkinnon kunniapuheenjohtajana toimii professori Anto Leikola. Palkintolautakunta Kirjailija, kriitikko Jukka Koskelainen pj. Kirjailija Hannele Huovi Kriitikko Juha-Pekka Kilpiö Palkintoa tavoitteli tänä vuonna 78 teosta, joista palkintolautakunta on nimennyt viisi voittajaehdokasta. Ehdokkaiden nimet julkistettiin Keuruulla Runopalkinnon saajat Ilpo Tiihonen, Muusa (WSOY 1994) 2000 Jukka Koskelainen, Erän taistelun kuvaus (Tammi 1997) 2005 Jouni Inkala, Kirjoittamaton (WSOY 2002) 2008 Johanna Venho, Yhtä juhlaa (WSOY 2006) 2011 Saila Susiluoto, Carmen (Otava 2010)

4 Ehdolle on asetettu seuraavat kirjailijat ja teokset: Kristian Blomberg: ITSEKSEEN MUUTTUVA ( P o e s i a ) Kristian Blombergin Itsekseen muuttuva luotaa taltioinnin välineitä ja historiaa. Miten maisema tai äänimaailma muuttuu, kun se jäljennetään? Sarjoiksi jäsennetyt lauseet, säkeet ja aforismimaiset kappaleet ottavat etäisyyttä havaintoihin ja lähestyvät niitä jälleen. Välillä kokoelma vieraannuttaa maisemasta, muistuttaa että olemme keinojen armoilla, välillä taas luodaan runokuvaa aivan kuin ennen vanhaan. Näin syntyy kiehtova ja taitava havaintojen ja anekdoottien kooste, joka kertoo niin geometrisistä kuvioista kuin jäljentämisen tekniikoista mutta joka ei kaihda kiertotarinaakaan. Lisäksi Blombergin kirja on ulkoisesti hieno esine, jota on hyvä pitää kädessä. Mutta on jokin määrittelemätön, joka saa keskustelun kuluessa väistämään toista ihmistä, katselemaan hänen huuliaan, miten ne liikkuvat, kuin ne vain liikkuisivat mutta eivät kunnolla puhuisi. Vesa Haapala & Markus Pyörälä: KUKA AMPUI ÖTZIN? ( O tava ) Kahden tekijän, runoilija Vesa Haapalan ja graafikko Markus Pyörälän, yhteistyönä kehkeytynyt magnum opus on vaikuttava jo silkkaa aineellisuuttaan, mutta ennen kaikkea kirja perustelee multimodaaliset keinonsa, kuvan ja sanan kytkennät, poikkeuksellisen vakuuttavasti. Kumpikaan elementti ei ole koriste eikä niiden suhde toisteinen. Ötzin osaa aikalaistodellisuudessa ei voi pelkistää esimerkiksi kritiikiksi, vaan sen ratkaisu on kerryttää ja tuhlata täysin pidäkkeettä itse kirjoitusta: lähteitä, tekstilajeja, rekistereitä ja runomuotoja. Moneutta juhliva ja riemastuttavan epätasainen teos vedonnee yhtä lailla äännemaalailun maistelijaan kuin paranoidiin koodinpurkajaan.

5 Pauliina Haasjoki: HIUKSET ( O tava ) Hiukset-teoksen runot keräävät havaintoja kuin läikkyvälle kalvolle. Maailman ja ihmisen välille virtaa jatkuvasti uusia yhteyksiä, viestit ovat matkalla moneen suuntaan. Runojen peruselementit ovat tuttuja, mutta liike on dynaamista ja lauseet kauniisti sommiteltuja. Hiukset aaltoilee ja polveilee sarjoittain kutoutuvina säkeinä, luotaa luontoa uudeksi niin maisemien kuin hiukkasten tasolla. Runot ovat kielen virtaa ja herkkää havaitsemista, jättäytymistä voimien ja avaruuden kappaleiden vaikutuksen alle. Pimeän aineen väki kenties istuu verhon takana ja keskustelee, lasi kädessä, kuunnellen ihmeellistä musiikkia. Kyllä he hämmästyvät nähdessään meidät, valon maailmankaikkeuden. Silja Järventausta: HYVÄN YÖN PUISTO ( T e o s ) Silja Järventaustan Hyvän yön puiston lukeminen on ponnistelua, joka vie kielen epävarmalle pinnalle. Siellä lukijan on kuljettava kuin heikolla jäällä, varovasti. Tavalliset asiat näyttäytyvät outoina ja kieli osoittaa arvoituksellisen luonteensa. Järventausta vetää sivuun kielen verhoa ja paljastaa lukijan luutuneen ja kaavamaisen kielen ja ajattelun. Järventausta näkee tiheitä, taipuisia ja alakuloisia unia, mutta uskaltaa myös ilakoida ja leikkiä runokielellään. Se on kuin vasara, joka tulee kuin tuleekin lyödyksi. V. S. Luoma-aho: KRONOLOGI ( P o e s i a ) V. S. Luoma-ahon Kronologin 229 tekstifragmenttia muodostavat oudon tunnistettavan multiversumin, jossa niveltyvät kokemus tilasta, koneelliset ruumiit ja mutaation prosessit. Kotimaisen runouden kentässä teos tekee omintakeisen avauksen genrefiktioon. Tieteiskirjallinen viritys tuottaa visionääristä kuvastoa, mutta se myös lataa teoksen avoimen ja aukkoisen rakenteen täyteen merkitystä: näky romahduksen jälkeisestä maailmasta on esitettävissä vain viitteellisinä muistiinpanoina ja kertomuksen jälkinä. Kronologi asuu suurenmoisia raunioita.

6 Lisätietoja: einari-vuorela-runopalkinto ILTALAMPPU Iltalamppu, miksi palat? Tunnet miehen mielialat: toivotonta kättä kaksi hioo hiiltä valkeaksi. Einari Vuorela Täältä kaukana (1927)

7 KORPIRASTAAN LAULAJA Keuruun valtakunnallinen runopalkinto heiluttaa uuden suomalaisen runon lippua, mutta sen juuret ovat vahvasti eilisessä; mikään ei juuritta kasva. Palkinnon nimikko, runoilija Einari Vuorela, syntyi Keuruun Jukojärven kylässä 7. elokuuta Syntymäkylän kuva löytyy lähes jokaisesta Vuorelan runosta. Ensimmäinen kokoelma, Huilunsoittaja, ilmestyi Sen jälkeen kansakoulunopettaja Einari Vuorelasta tuli tunnustettu runoilija Vuorela, mutta säkeiden lähde ei muuttunut, se oli edelleen Keuruun maisema. Opettajan virkoja löytyi muun muassa Soinista, Töysästä ja Virroilta, lopulta myös kotikylästä Jukojärveltä. Taiteilijapari Laura Soinne-Vuorela ja Einari Vuorela hankki runoilijan rakkaan kotipaikan omistukseensa ja vietti siellä kesät. Keuruu on heimojen sulattona saanut maineen yleiskieltä puhuvana paikkakuntana, joten kirjallisuus, erityisesti runous nousee sen kulttuurielämän vahvuudeksi luontevasti. Einari Vuorela -runopalkinto on ulottuvuus, joka yhdistää suomalaisen runouden eilisen ja nykyisyyden. Lintua kuunnellaan aina. Eine Joutsijoki Einari Vuorelan seura

8 Einari Vuorela -runopalkinto 2014 YHTEYSTIEDOT Palkintolautakunnan sihteeri Virva Asp puh Keuruun kaupunki/runopalkinto Multiantie 5, KEURUU Digipaino Keuruskopio Oy 2014