SODANKYLÄN KUNTA. Työ: E Turku,

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA Savikankaan asemakaavan muutosalueella sijaitsevan betoniaseman ympäristövaikutusten selvittäminen Työ: E24887 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 2 (29) Mika Manninen / MMAN Kannen kuva: Maanmittauslaitos, maastokartta kiinteistörajoilla, kopiointilupa 790/KP/11 Sisältö 1. Johdanto Betroc Oy:n toiminnot Lähiympäristön kuvaus Pohjavesialueet Pintavesialueet Luonnonsuojelu- ja Natura 2000 alueet Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Liikenne Maisema Lähiasutus Muut toiminnot Arvioidut ympäristövaikutukset Melu ja tärinä Päästöt ilmaan Liikenne Maisema Pohjavesi ja pintavedet Maaperä Häiriö- ja onnettomuustilanteet Rakentamisen aikaiset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ympäristövaikutusten pienentäminen Melu ja tärinä Päästöt ilmaan Liikenne Maisema Pohjavesi ja pintavedet Maaperä Häiriö- ja onnettomuustilanteet Rakentamisen aikaiset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Lähteet Liitteet AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus , Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot internet-sivuiltamme osoitteesta

3 3 (29) 1. JOHDANTO Sodankylän kunta valmistelee Kirkonkylän asemakaavan muutostyötä Savikankaan alueella, Rovaniementien kaakkoispuolella. Varsinaiset muutokset alueella kohdistuvat teollisuustoimintaan (betoniaseman laajentaminen ja ympäristö) ja olevien kortteleiden läheisyyteen. Tavoitteena on myös muuttaa Rovaniementien ja vesistön välinen maatalousalue virkistysalueeksi. Tässä selvityksessä käsitellään betoniaseman ja sen laajennuksen ympäristövaikutuksia. Selvitystyöstä on vastannut AIRIX Ympäristö Oy:ssä ympäristöasiantuntija, M.Sc. Mika Manninen. Työryhmään ovat kuuluneet kaavasuunnittelija Mikko Korhonen ja diplomi-insinööri Tapio Tuuttila (laadunvarmistus). Kuvassa 1 on esitetty kaavamuutosalueen rajaus (Juha Auno, ). Kuva 1. Kaavamuutosalueen rajaus. Mittakaava 1:5000. Sodankylän kunta. Kuvassa 2 on esitetty aluerajaus kaavakarttana (Juha Auno, ). Liitteessä 1 kaavakartta on suurempana kuvana.

4 4 (29) Kuva 2. Kaavamuutosalueen kaavakartta. Mittakaava 1:5000. Sodankylän kunta. Betoniasemien merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät tyypillisesti meluun, tärinään, pölyyn ja liikenteeseen. Joissain tapauksissa myös maisemavaikutukset voivat olla merkittäviä. Betoninvalmistuksessa käytetään huomattava määrä vettä, joten vedenoton vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeuteen voivat olla merkittäviä. Lämpökeskuksen, työkoneiden ja liikenteen päästöt ilmaan eivät yleensä ole erityisen merkittäviä. Onnettomuustilanteissa on mahdollista, että öljyperäisiä aineita tai kemikaaleja pääsee ympäristöön. Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset (melu, tärinä, liikenne) voivat olla paikallisesti merkittäviä, mutta usein melko lyhytkestoisia. Sosiaalisten vaikutusten merkittävyys on aina tapauskohtaista riippuen suurelta osin lähiasukkaiden suhtautumisesta nykytoimintaan ja laajennussuunnitelman esittelytavasta.

5 5 (29) 2. BETROC OY:N TOIMINNOT Betoniaseman toiminta on alkanut vuonna 1955 ja se on jatkunut keskeytyksettä nykypäivään asti. Laitoksen rakennuksia on laajennettu moneen kertaan toimintahistorian aikana. Laitoksen aloittaessa toimintansa Savikankaan alueella lähialueella ei sijainnut asutusta (Pentti Ahopelto, ). Betroc Oy toimittaa valmisbetonia lähialueen rakentajille noin m 3 vuodessa. Lisäksi laitos valmistaa betonielementtejä, joiden valmistukseen käytetään betonia noin m 3 vuodessa. Tuotantoa on arkipäivisin klo Kaikki työvaiheet toteutetaan sisähallissa. Betoniaseman teoreettinen kapasiteetti on noin m 3 betonia vuodessa. (Pentti Ahopelto, ). Käytettävistä kemikaaleista määrällisesti merkittävin on nesteyttimenä käytettävä Finnsementin kehittämä ja valmistama VB-Parmix, joka käytetään nykykapasiteetilla noin 30 m 3 /v. Em. polykarboksylaattipohjaista nesteytintä ei ole luokiteltu haitalliseksi, eikä pilaantunutta kemikaalia luokitella ongelmajätteeksi. Muita käytettäviä kemikaaleja ovat mm. pintahidastimet ja huokostimet. Kevyttä polttoöljyä kuluu vuodessa noin m 3. Kaikki kiviainekset varastoidaan nykyisin katetussa tilassa. Kiviainesvarasto lämpiää pääosin maalämmön avulla. Piha on pääosin asfaltoitu ja se harjataan muutaman kerran kesässä pölyämisen estämiseksi. Kuvassa 3 on esitetty ote betoniaseman asemakuvasta (Pentti Ahopelto, ). Laajennus (nykyinen laajennussuunnitelma 490 m 2 ) on tarkoitus toteuttaa nykyisiä rakennuksia leventämällä (Kuva 3, laajennus vihreä viiva). Rakenteiden korkeudet ovat 6 27,5 metriä. Mikäli tuotantoa halutaan tulevaisuudessa laajentaa lisää, pitää rakentaa kokonaan uusi erillinen tuotantotila. (Pentti Ahopelto, ). Liitteessä 2 on esitetty tehdasalueen koko asemakuva.

6 6 (29) Tehdashalli Betoniasema Toimistorakennus Eristevarasto Kiviainesvarasto Kuva 3. Betroc Oy:n asemakuva. Betroc Oy, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy.

7 7 (29) 3. LÄHIYMPÄRISTÖN KUVAUS Lähiympäristön osalta seuraavissa kappaleissa on esitetty lähimmät pohjavesialueet, joet ja muut pintavesistöt, vedenottamot, Natura 2000 kohteet, luonnonsuojelualueet, mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet, liikennöinti, lähiasutus ja muut toiminnot POHJAVESIALUEET Lähimmät pohjavesialueet ovat taulukon 1 ja kuvan 4 mukaiset. Taulukko 1. Lähimmät pohjavesialueet. Nimi Luokka Sijainti Numero kartalla Piittiövaara I länsi-luode noin 7 km 1 Kyläjärvenharju I länsi noin 6 km 2 Kyläoja III lounas noin 6,5 km 3 Taka-uhriselkä III lounas noin 6,5 km 4 Kehtomaa III itä-kaakko noin 1 km 5 Halssikangas III kaakko noin 3,5 km 6 Kommattivaara III koillinen noin 6,5 km 7 Betroc Oy Kuva 4. Lähimmät pohjavesialueet. Mittakaava 1: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. OIVA-ympäristötietopalvelun mukaan lähin pohjaveden seuranta-asema (Sodankylä) sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä kaakossa Kehtomaan pohjavesialueella. Lähin pohjaveden havaintoputki (Piittiövaara) sijaitsee noin 6,5 kilometrin päässä lännessä.

8 8 (29) 3.2. PINTAVESIALUEET Lähin pintavesialue on Korvenlampi, joka on lähimmillään noin 30 metrin päässä betoniaseman kiinteistörajasta. Korvenlammi on pinta-alaltaan noin 3,5 hehtaaria ja sillä on yhteys Kitiseen, joka on yksi Kemijoen latvahaaroista. Jeesiöjoki, joka laskee Kitiseen, on lähimmillään vähän yli 100 metrin päässä betoniaseman kiinteistöstä koillisessa ja idässä. (Kuva 5). Kitisen vedenlaatu on ollut Hamppunivan mittauspisteessä (Korvenlammen yhteyden pohjoispuolella, jätevedenpuhdistamon kohdalla) happipitoisuudeltaan, sameudeltaan ja bakteeripitoisuudeltaan (koliformiset bakteerit) erinomaista sekä kokonaisfosforiltaan hyvää (Lapin Vesitutkimus Oy, näytteenotto ). Arvot olivat vastaavat noin 4,5 km päässä alajuoksulla. Alle viiden kilometrin säteellä ei sijaitse merkittäviä järviä. Jeesiöjoki Betroc Oy Korvenlampi Kitinen Kuva 5. Lähimmät pintavedet. Mittakaava 1: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu LUONNONSUOJELU- JA NATURA 2000 ALUEET Lähin luonnonsuojelualue (Viiankiaavan soidensuojelualue) sijaitsee noin 13 km päässä koillisessa (Kuva 6). Natura 2000 alueita ei sijaitse 15 km säteellä betoniasemasta.

9 9 (29) Betroc Oy Viiankiaava Kuva 6. Lähin luonnonsuojelualue. Mittakaava 1: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu MAHDOLLISESTI PILAANTUNEET MAA-ALUEET Lähimmät mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet sijaitsevat betoniasemasta noin 400 metrin päässä luoteessa (Kuva 7). Kyseessä ovat polttoaineiden jakeluasemat Shell ja Seo. Polttoaineiden jakeluasemien ympäristöriskinä on polttoaineen pääseminen maaperään maanalaisista säiliöistä tai tankkauksen yhteydessä.

10 10 (29) Betroc Oy Kuva 7. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet (siniset pisteet). Mittakaava 1: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu LIIKENNE Kuvissa 8 ja 9 on esitetty lähiteiden liikennemäärät (ajoneuvoa vuorokaudessa) vuodelta Liikennemääräkartat ovat Lapin ELY-keskuksen laatimia.

11 11 (29) Betroc Oy Kuva 8. Ote liikennemääräkartasta Mittakaava 1: Lapin ELYkeskus.

12 12 (29) Betroc Oy Kuva 9. Ote raskaan liikenteen liikennemääräkartasta Mittakaava 1: Lapin ELY-keskus MAISEMA Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ei sijaitse 10 km säteellä betoniasemasta. Betoniaseman pohjois- ja eteläpuolella on metsää ja itäpuolella on yksittäisiä puurykelmiä. Lännessä maisema avautuu Korvenlammelle ja kauempana lännessä noin metrin päässä on metsäkaistaleita (saaria). Suoraan lännessä sijaitsee Savisaari ja lounaassa Korpisaari LÄHIASUTUS Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 50 metrin päässä pohjoisessa nykyisestä betoniasemasta. Seuraavaksi lähimmät asunnot sijaitsevat idässä noin 100 metrin päässä Hampputörmäntiellä ja etelässä noin 200 metrin päässä Rakovalkeantiellä. (Kuva 10). Ilmakuvasta puuttuu kiviaineshalli.

13 13 (29) Betoniaseman lähiasukasmäärät ovat taulukon 2 mukaiset. Kyseessä ovat vakituiset asukkaat. (Juha Auno, ). Taulukko 2. Betoniaseman lähistön asukasmäärät. Etäisyys (m) Asukasmäärä (hlöä) Kuva 10. Lähin asutus. Betroc Oy:tä lähimmät asuinkiinteistöt rajattu punaisella viivalla. Mittakaava 1:2000. Maanmittauslaitos, ilmakuva vuodelta 2006, kopiointilupa 790/KP/ MUUT TOIMINNOT Betoniasemasta kaakkoon noin kilometrin päässä sijaitsee Sodankylän jätevedenpuhdistamo. Noin 600 metrin päässä koillisessa sijaitsee Kylälaakson päiväkoti, jonka pohjoispuolella sijaitsevat mm. kunnanvirasto, kirjasto, valtion virastot, poliisi, posti ja seurakuntatalo. Sodankylän kotiseutumuseo sijaitsee betoniasemasta noin 400 metrin päässä kaakossa.

14 14 (29) 4. ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Työhön ei ole kuulunut maastokatselmusta, eikä matemaattisia päästöjen tai pohjavesien mallinnuksia. Työhön ei ole sisältynyt melumittausta, näytteenottoa (vesi, maaperä), eikä laboratorioanalyysejä. Työhön ei ole kuulunut asukaskyselyn tekemistä. Kappaleessa 5 on esitetty toimenpiteitä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Olennaisimmat tietolähteet on esitetty kappaleessa MELU JA TÄRINÄ Meluvaikutusten arviointi perustuu vastaavantyyppisten laitosten melupäästötietoihin (ympäristölupapäätökset). Arvioinnin luotettavuuden parantamiseksi ja meluvaikutusalueiden rajaamiseksi on mahdollista toteuttaa kyseisen laitoksen melupäästöjen mittaus ja mittaustuloksiin perustuva matemaattinen melumallinnus. Äänen leviämiseen vaikuttavat mm. äänen geometrinen leviäminen (leviämisvaimennus), maanpinnan ja muiden pintojen aiheuttama absorptio ja heijastukset, ilmakehän vaikutus (ilmakehän ominaisuudet ja sääolot) ja estevaikutus. Laitosalueen melu syntyy hiekka- ja kiviaineskuormien tyhjennysten yhteydessä, työkoneiden työskentelystä ja betonin valmistuksesta. Betoniaseman ja betonielementtien valmistuksen kaikki työvaiheet tapahtuvat sisätiloissa, mikä vaimentaa merkittävästi ympäristöön leviävää melua. Tuotantoa on arkipäivisin klo Melun vaikutusalue rajoittuu pääosin laitosalueen läheisyyteen, eivätkä naapurit ole valittaneet melusta. Etelän suuntaan (Savikankaan omakotitaloalue) on rakennettu maamassoista noin 7,5 metriä korkea meluvalli (Pentti Ahopelto, ). Kiinteistön itä- ja pohjoisreunaan on suunniteltu rakennettavan 2,4 metriä korkea meluaita. Meluvallin sijainti on esitetty kuvassa 11 punaisella monikulmiolla ja suunnitellun meluaidan sijainti vihreällä viivalla. Melua aiheuttavat myös betonia ja betonielementtejä ja niiden raaka-aineita kuljettavat raskaat ajoneuvot. Nykytoiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä noin 12 ajoneuvoa/työpäivä.

15 15 (29) Kuva 11. Meluvallin ja suunnitellun meluaidan sijainti. Betroc Oy, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy. Täryä käytetään hienojen kiviaineksien tiputtamiseen siiloista ja betonin tiivistämiseen. Siitä voi aiheutua ajoittaista meluhaittaa. Perustuen Sodankylän kunnalta ja Betroc Oy:ltä saatuihin tietoihin, ettei toiminnasta ole valitettu, voidaan arvioida meluvaikutusten olevan siedettäviä. Meluavien työvaiheiden sijoittaminen sisätiloihin ja rakennettu meluvalli vähentävät negatiivista meluvaikutusta PÄÄSTÖT ILMAAN Betoniaseman toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan lähinnä polttoöljyn palamisesta lämmityskattilassa ja pyöräkuormaajista. Nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kevyttä polttoöljyä käytetään noin 6 m 3 /kk eli noin 70 m 3 /v, joka vastaa noin 30 omakotitalon vuotuista öljynkulutusta. Yhdessä öljylämmitteisessä omakotitalossa kuluu lämmitysöljyä keskimäärin 2,3 m 3 /v. Kiviainesvarastoissa hyödynnetään maalämpöä, joka vähentää polttoöljyn kulu-

16 16 (29) tusta. Vuonna 2010 kevyen polttoöljyn kulutus oli noin 57 m 3, mutta silloin maalämpöä ei vielä hyödynnetty täysimääräisesti. Vuoden 2010 öljynkulutus vastasi noin 25 öljylämmitteisen omakotitalon vuotuista öljynkulutusta. Betoniaseman pölypäästöt syntyvät lähinnä laitosalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Betoniaseman piha-alue on pääosin asfaltoitu ja sen pölyäminen estetään lakaisemalla. Sideaineiden siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Sideainesiilojen poistoilmasuodattimet on uusittu noin kolme vuotta sitten. Pölypäästömittauksia ei ole suoritettu. (Pentti Ahopelto, ). Vastaavantyyppisen (ympäristölupapäätös) suodattimen valmistajan ilmoittama päästöarvo on siilon täyttövaiheessa korkeintaan 10 mg/m 3, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 gramman pölypäästöä 40 tonnin sementtikuormaa kohti. Betoniaseman normaalitoiminnan päästöillä ilmaan ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ilman laatuun tai asumisviihtyvyyteen. Pöly saattaa aiheuttaa ajoittaista asumisviihtyvyyshaittaa (pintojen likaantuminen) LIIKENNE Nykytoiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä noin 12 ajoneuvoa/työpäivä. Liikennöinti tapahtuu reittiä Rovaniementie/Kittiläntie Hampputörmäntie - laitosalue. Raskaan liikenteen määrä oli vuonna 2010 Rovaniementien ja Hampputörmäntien eteläpuolella 250, pohjoispuolella 385 ja Kittiläntiellä 94 ajosuoritetta vuorokaudessa. Oletetaan, että betoniaseman liikenne jakaantuu tasan Rovaniementiellä etelän (33 %) ja pohjoisen (33 %) suuntaan sekä Kittiäntielle (33 %). Tällöin betoniaseman osuus Rovaniementien raskaan liikenteen ajosuoritteista on nykykapasiteetilla Rovaniementiellä noin 3,2 % (etelä) ja 2,1 % (pohjoinen) sekä 8,5 % Kittiläntiellä. Laskelmassa on huomioitu edestakainen liikenne. Liikennemäärät kasvavat uudessa tilanteessa arviolta maksimissaan noin 30 % (Pentti Ahopelto, ). Tällöin betoniaseman osuus Rovaniementien raskaan liikenteen ajosuoritteista on Rovaniementiellä noin 4,2 % (etelä) ja 2,7 % (pohjoinen) sekä 11,1 % Kittiläntiellä. Hampputörmäntien ja Rovaniementien/Kittiläntien risteyksessä on hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin ja nopeusrajoitus on 40 km/h, joten risteysaluetta voidaan pitää liikenneturvallisena. Risteyksessä ei ole liikennevaloja. Laitosalueelle on suunniteltu uutta raskaan liikenteen tielinjausta, joka kulkisi alustavasti (luonnos) kuvan 12 mukaisesti (Juha Auno, ). Tielinjauksen sijoitus (punainen viiva) ei ole mittakaavassa ja sijoitus on suuntaa antava. Uusi tielinjaus vähentäisi raskaasta liikenteestä asutukselle aiheutuvaa haittaa. Tielinjauksen toteutuksesta ja aikataulusta ei ole vielä tehty päätöksiä.

17 17 (29) Kuva 12. Uusi raskaan liikenteen tielinjaus (luonnos). Mittakaava 1:2000. Maanmittauslaitos, maastokartta, kopiointilupa 790/KP/11, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy. Raskaan liikenteen ympäristövaikutukset ovat seuraavat: melu, päästöt ilmaan ja pöly. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat yleensä negatiivisia, mutta voivat joissain tapauksissa olla positiivisiakin. Raskas liikenne voi alentaa paikallisia ylisuuria nopeuksia. Liikennemäärien kasvu ja siitä aiheutuvat vaikutukset eivät ole erityisen merkittäviä. Hampputörmäntie on kapea paikallistie, jonka liikenneturvallisuutta parantaa merkittävästi tien itäpuolelle rakennettu kevyen liikenteen väylä. Betroc Oy:n nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan hakuprosessin aikaan vuosina erillistä kevyen liikenteen väylää ei vielä ollut. Alueen lapset käyttävät Hampputörmäntietä mm. koulumatkoillaan, joten raskaiden ajoneuvojen liikennöinti tiellä voi kevyen liikenteen väylästä huolimatta aiheuttaa vaaratilanteita. Raskaiden ajoneuvojen kohtaamistilanteissa erityisesti liuk-

18 18 (29) kaalla kelillä talviaikaan, jolloin tie voi olla entistä kapeampi, on toki edelleen omat vaaransa MAISEMA Betoniaseman vaikutukset lähimaisemaan (välitön vaikutusalue) ovat merkittäviä. Betoniasema näkyy hallitsevana idän (Hampputörmäntie), lännen (Korvenlampi) ja etelän (Savikankaantie) suuntaan. Rakenteiden korkeudet ovat seuraavat (Pentti Ahopelto, ): tuotantohalli 11,4 m kiviainehalli 8,2 m toimistorakennus / varastohalli 6,2 m eristevarasto 6,1 m betoniaseman sideainesiilot 23,4 m torninosturin pystypuomi 27,5 m Pohjoisessa kiinteistö rajoittuu metsään. Lähialueen virkistyskäytön kannalta merkittävin maisemahaitta aiheutuu Korvenlammen suuntaan. Korvenlammen virkistyskäyttömääristä ei ole käytettävissä tietoja, joten maisemahaitan suuruutta on mahdoton arvioida. Joka tapauksessa määrällisesti eniten ihmisiä liikkuu laitoksen ohi Hampputörmäntietä pitkin, joten sieltä avautuva lähimaisema on merkityksellisin. Rovaniementien ja Korvenlammen välissä on harvaa, pienikasvuista koivikkoa ja osin harvaa mäntymetsää. Korvenlammen Savisaaressa, joka sijaitsee betoniaseman ja Rovaniementien välissä, on tiheämpää ja suurempaa puustoa. Rovaniementieltä noin 400 metrin päässä sijaitsevat betoniaseman sideainesiilot ja torninosturin pystypuomi näkyvät silti selvästi Rovaniementielle kohoten metsän yläpuolelle. (Google Maps, Street View). Laitoslaajennuksen vaikutusten nykyiseen maisemakuvaan ei arvioida olevan erityisen merkittäviä, sillä alue on jo nykyisellään selkeästi teollisuusaluetta ja laitoslaajennus toteutetaan saman kiinteistön alueella. Ainakin ensivaiheen laajennus (490 m 2 ) toteutetaan laajentaen nykyisiä rakennuksia samankorkuisina, joten maisemavaikusta ei voida pitää erityisen merkittävänä. Suojaviheralueet ja 7,5 metriä korkea nurmikolla verhoiltu meluvalli pienentävät osaltaan aiheutuvaa maisemahaittaa POHJAVESI JA PINTAVEDET Betoniaseman merkittävimmät suorat ympäristövaikutukset liittyvät häiriö- ja onnettomuustilanteiden mahdollisten häiriöpäästöjen vaikutuksiin, joita on käsitelty kappaleessa 4.7. Normaalitoiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä pohjavesivaikutuksia. Lähimmät vedenhankintaa varten tärkeät (luokka I) pohjavesialueet sijaitsevat lännessä 6-7 kilometrin etäisyydellä, joten mahdollisen öljy- tai kemikaalipäästön ympäristövaikutukset eivät todennäköisesti aiheuta vaaraa vedenhankinnalle. Lähin muu pohjavesialue (Kehtomaa, luokka III) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä laitosalueesta kaakkoon. Kehtomaan

19 19 (29) pohjavesialueen seuranta-aseman analyysitulosten perusteella pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat kohollaan, mikä on melko yleinen pohjavesiongelma Suomessa. Tässä selvityksessä ei suoritettu matemaattista pohjavesien virtausmallinnusta. Nykytoiminnassa käytetään vettä vuodessa noin m 3 ja uudessa tilanteessa maksimissaan noin m 3. Kesäaikaan pesuihin käytetään omien porakaivojen vettä ja talviaikaan kunnan toimittamaa talousvettä. Järjestelmää on tarkoitus kehittää siten, että omien porakaivojen vettä voitaisiin käyttää myös talvella. Toiminnasta syntyvät jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevesiverkostoon. Vuodessa syntyy jätevettä noin 550 m 3 ja uudessa tilanteessa maksimissaan noin 700 m 3. Betonisekoittimien ja -autojen pesuvesi johdetaan maastoon kahden lietteenerotuskaivon kautta. Lietteenerotuskaivojen yhteistilavuus on noin 36 m 3. ja ne tyhjennetään 6-8 kertaa vuodessa. Kiintoaine toimitetaan läjitykseen. Pesuvesiä syntyy vuodessa noin 900 m 3 (max noin m 3 ) eli tuotantovuorokaudessa noin 3,5 m 3 (max noin 5 m 3 ). Maastoon johdettavista pesuvesistä ei ole tehty laboratorioanalyysejä, joten niiden ympäristövaikutusten kvantitatiivinen analysointi on mahdotonta. Jätevesi sisältää vettä, hienoa kiviainesta ja sementtiä sekä pieniä määriä lisäaineita. Betoni on voimakkaasti emäksistä. Perustuen vastaavantyyppisen laitoksen maastoon johdettujen pesuvesien analyysituloksiin (ympäristölupapäätös) pesuvesien ph on todennäköisesti noin Muut jätevedet johdetaan Sodankylän kirkonkylän jätevedenpuhdistamoon, joka on ns. lammikkopuhdistamo. Sitä on vuosien varrella saneerattu useasti. Puhdistamo käsittää lietteen käsittelyn, hapetus- ja tasausaltaan sekä biomatot. Puhdistettu jätevesi johdetaan laskuojaa pitkin Kitiseen. Jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen ( ) mukaan jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja: BOD 7ATU enintään 17 mg/l O 2 ja puhdistusteho vähintään 90 % kokonaisfosfori enintään 0,5 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 90 % Laitoksen käytössä ja hoidossa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Puhdistamolta vesistöön johdettu vuosien keskimääräinen vesistökuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BOD 7 70 g/as./d, P 4 g/as./d, N 15 g/as./d, kiintoaine 105 g/as./d) laskien kokonaistypen osalta 137 hengen, BOD 7 :n osalta 740 hengen ja kiintoaineen osalta 137 hengen sekä kokonaisfosforin osalta 165 hengen puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamon kuormituksen aiheuttamilla keskimääräisillä pitoisuusmuutoksilla ei arvioida olevan Kitisen virtaamassa merkitystä. Toisaalta arvioidut pitoisuusmuutokset edustavat keskimääräistä tilannetta ja vaikutukset ovat toden-

20 20 (29) näköisesti jonkin verran suurempia alivirtaamakaudella. Toteutetun vesistötarkkailun perusteella puhdistamon vaikutuksia oli vain harvoin mitattavissa Kitisen veden laadussa. Betoniaseman laajennuksella ja laitoksen normaalitoiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta pohja- ja pintavesien laatuun tai Sodankylän jätevedenpuhdistamon toimintaan. Maastoon johdettavien pesuvesien vaikutusta on syytä arvioida tarkemmin pohjautuen pesuvesien laboratorioanalyysituloksiin. Mikäli betonisekoittimien ja autojen esikäsitellyt pesuvedet johdettaisiin puhdistamolle, tulee asiaa tarkastella yhdessä puhdistamon toiminnasta vastaavan tahon kanssa MAAPERÄ Toiminnan aikana ei ole tapahtunut merkittäviä päästöjä maaperään. Joitain pieniä putkirikkoja on tapahtunut, jolloin ympäristöön päässyt öljy on imeytetty turpeeseen. (Pentti Ahopelto, ). Meluvallin rakentamiseen on käytetty murskattua betonia (ydinosa) ja läheisen kauppatyömaan rakentamisen yhteydessä poistettuja puhtaita maamassoja (Pentti Ahopelto, ). Meluvallin rakentamisessa ei ole syytä olettaa käytetyn pilaantuneita maamassoja, joskaan sitä ei voida täysin sulkea pois. Betoniaseman normaalitoiminnalla ei arvioida olevan suoria vaikutuksia maaperään. Kun laitoksen toiminta aikanaan loppuu, on kiinteistön maaperään syytä suhtautua potentiaalisesti pilaantuneena maa-alueena. Pitkään jatkuneella teollisella toiminnalla on yleisesti negatiivisia vaikutuksia maaperän laatuun. Toiminnan alkuvuosikymmeninä on tuskin suhtauduttu ympäristöasioihin yhtä valveutuneesti kuin nykyään ja myöskään tietoa ei ole ollut käytettävissä vastaavalla tavalla. Ennen kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamista (esim. asuinalueeksi) tulee suorittaa riskinarviointi, jonka perusteella päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä (maaperänäytteiden otto, kunnostaminen) HÄIRIÖ- JA ONNETTOMUUSTILANTEET Häiriötilanteessa voi ilmetä lyhytaikaista pölyämistä, mikäli sideaineiden purkamisessa tapahtuu toimintahäiriö tai pölysuodattimet eivät jostain syystä toimi suunnitellulla tavalla. Onnettomuudet polttoaineiden ja kemikaalien lastauksessa ja varastoinnissa ovat mahdollisia häiriöpäästöjen aiheuttajia, jolloin maaperän, pintavesistöjen (erityisesti lähellä sijaitseva Korvenlampi) ja/tai pohjaveden pilaantuminen ovat mahdollisia. Lämmitysöljy on varastoitu maanalaiseen säiliöön ja betoniaseman pohjakerroksessa olevaan säiliöön. Kaikilla säiliöillä on suoja-altaat. Kiinteistöllä on useammassa paikassa käytettävissä turvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämiseksi (Pentti Ahopelto, ).

21 21 (29) Tulipalon sattuessa on mahdollista, että ympäristöön pääsee häiriöpäästöjä. Sammutusvesien mukana voi kulkeutua öljyperäisiä aineita ja kemikaaleja lähivesistöihin RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Laitoslaajennuksen (490 m 2 ) rakentaminen tapahtuu noin puolen vuoden aikana, joten rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat melko lyhytaikaisia. Rakentamisesta voi aiheutua ajoittaista melu-, pöly-, tärinä- ja liikennehaittaa. Rakentamisen aikana ei ole tarvetta tehdä räjäytyksiä. (Pentti Ahopelto, ). Rakentamisen aikaiset positiiviset vaikutukset liittyvät yleisesti työllisyyteen. Laitoslaajennus toteutettaneen suurelta osin lähiseudun paikallisia rakennusalan yrityksiä hyödyntäen, joten taloudelliset vaikutukset ovat positiivisia. Myös laajentuneen toiminnan vaikutukset paikalliseen työllisyyteen ovat todennäköisesti positiivisia SOSIAALISET VAIKUTUKSET Betoniaseman lähivaikutusalueella alle 200 metrin päässä asuu noin 20 ihmistä. Betoniasemasta 500 metrin säteellä asuu kaikkiaan noin 150 ihmistä. Betoniaseman merkittävien vaikutusten ei arvioida kohdistuvan yli 500 metrin päässä asuviin ihmisiin. He voivat kokea toiminnasta aiheutuvaa hetkellistä haittaa, mutta haitan ei arvioida olevan erityisen merkittävää. Teollista toimintaa on harjoitettu alueella yli 50 vuoden ajan, joten lähialueen asukkaiden voi olettaa sopeutuneen toimintaan tai muuttaneen pois. Betoniasema on sijainnut nykypaikallaan ennen asutuksen sinne tuloa, joten lähiasukkaiden voi olettaa tiedostaneen muuttaessaan alueelle, että betoniasemasta voi ajoittain aiheutua haittaa asumisviihtyvyydelle. Nykytoiminnasta ei ole valitettu Sodankylän kunnalle viimeisen viiden vuoden aikana (Juha Auno, ). Betoniasema laajenee nykytontillaan, joten toiminnan laajentumisella ei ole merkittäviä maankäytöllisiä (virkistyskäyttö) vaikutuksia. Siitä huolimatta lähiasukkaat voivat kokea betoniaseman laajennuksen vaikuttavan negatiivisesti heidän arkielämäänsä. Mikäli betoniasema laajenee erittäin merkittävästi, voi lähialueen asukkaiden huolena olla laajennuksen negatiivinen vaikutus heidän kiinteistöjensä arvoon. Mikäli lähiasukkaat kokevat sietävänsä juuri ja juuri nykytoimintaa, laitoslaajennus aiheuttaa todennäköisesti kriittistä suhtautumista. Mikäli nykytoiminta ei suuremmin häiritse, eikä sen koeta haittaavan asumista, laitoslaajennus ei välttämättä kohtaa minkäänlaista vastarintaa. Jos lähiasukkaat kokevat, että Betroc Oy on viime vuosina vähentänyt toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia (esim. meluvallin rakentaminen), voi

22 22 (29) suhtautuminen toiminnan laajentamiseen olla passiivisen hyväksyvä. Jotta suhtautuminen myös pysyisi sellaisena, tulee laajennuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset pyrkiä minimoimaan (kappale 5). Rakennustöiden aikainen liikenteen lisääntyminen ja ajoittaiset meluhaitat voivat aiheuttaa negatiivista palautetta lähiasukkailta. Myös liikennemäärien lisääntymiseen voidaan suhtautua negatiivisesti.

23 23 (29) 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN Seuraavissa kappaleissa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan täsmentää ja tarvittaessa pienentää. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödynnettävä sitä mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä MELU JA TÄRINÄ Tavallista voimakkaammasta melusta tulee tiedottaa naapureille etukäteen. Erityisen häiritsevästä melusta tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristö- ja/tai terveysviranomaiselle. Uusissa ympäristölupamääräyksissä on syytä esittää toiminnalle rajoituksia kuten 1) Erityisen häiritsevää melua aiheuttavia toimintoja ei saa harjoittaa maanantaista perjantaihin yöllä, kello 20 ja 07 välisenä aikana. (Laki eräistä naapuruussuhteista 17 ). 2) Päivällä, kello toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen alueella ja virkistysalueilla aiheuttaa yli 55 db(a):n melutasoa päivittäisen toiminta-ajan ekvivalenttitasona mitattuna. (VNp 993/1992). 3) Yöllä, kello toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen alueella ja virkistysalueilla aiheuttaa yli 50 db(a):n melutasoa öisen toiminta-ajan ekvivalenttitasona mitattuna. (VNp 993/1992). 4) Meluavaa tuotantotoimintaa saa harjoittaa vain arkipäivisin. 5) Tarvittaessa melutaso on tarkistettava mittauksin ympäristöviranomaisten kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 6) Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli laajennetusta toiminnasta aiheutuu yleisten melutason ohjearvojen (VNp 993/1992) ylittävää melua, tulee ryhtyä melua vaimentaviin toimenpiteisiin ja/tai tuotannon rajoituksiin. Suunnitellun meluaidan (korkeus 2,4 m) rakentaminen vähentää jonkin verran toiminnoista aiheutuvaa meluhaittaa. Muita melua vaimentavia toimenpiteitä ovat mm. meluvallin korottaminen ja/tai pidentäminen sekä toimintojen melupäästöjen vähentäminen rakennus- ja työteknisillä ratkaisuilla. Taulukossa 3 on esitetty yleiset melutason ohjearvot.

24 24 (29) Taulukko 3. Yleiset melutason ohjearvot PÄÄSTÖT ILMAAN Lämmityskattilassa on käytettävä vähärikkistä polttoöljyä (rikkipitoisuus enintään 0,1 painoprosenttia) ja kattila on huollettava säännöllisesti. Mikäli halutaan entisestään parantaa laitoksen kasvihuonekaasutasetta, tulevaisuudessa kaikki käytettävä energia (myös sähkö) on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä. Siirtyminen maalämmön käyttöön on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta oikeansuuntainen toimenpide. Alueelle yleiseltä tieltä johtavat kulkuväylät ja piha-alue on hoidettava (joko kasteltava ja/tai lakaistava riittävästi tai päällystettävä) siten, että pölyäminen estetään. Sementtisiilojen suodattimia on hoidettava niin, että poistoilman pölypitoisuudet eivät ylitä hyväksyttävää tasoa (esim. 30 mg/m 3 ). Suodattimien tehokkuus on tarvittaessa tarkistettava mittauksin LIIKENNE Tien nopeusrajoitus 40 km/h on riittävän alhainen, eikä merkittävää turvallisuuslisää ole saavutettavissa nopeusrajoitusta alentamalla. Mikäli tiellä esiintyy ylisuuria nopeuksia, ovat oikein mitoitetut ja suunnitellut hidasteet tehokas keino vähentää huippunopeuksia. Hidasteet voivat maaperän laadusta riippuen aiheuttaa tärinää, joten hidasteiden soveltuvuus täytyy aina arvioida ta-