TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT DEANULEAGI OVDDIDANPLÁNA JA GÁDDEOASSELÁVVAFIDNU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT DEANULEAGI OVDDIDANPLÁNA JA GÁDDEOASSELÁVVAFIDNU"

Transkriptio

1 Lähtökohtaraportti Utsjoen kunta TENONLAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA RANTAOSAYLEISKAAVAT Lähtökohtaraportti

2 Esipuhe Tenonlaakson kehittämissuunnitelma ja rantaosayleiskaavat -hanke on Lapin ympäristökeskuksen avustama Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite 1-ohjelmaprojekti. Hankkeen tarkoituksena on laatia kehittämissuunnitelma ja oikeusvaikutteiset, asemakaava-alueiden ulkopuolella rakennuslupien myöntämisen perustana käytettävät osayleiskaavat. Suunnittelualue käsittää Tenonlaakson ja Inarinjokilaakson sekä Utsjokilaakson alueet Utsjoen kunnassa. Tässä raportissa on esitelty Tenonlaakson kehittämissuunnitelma ja rantaosayleiskaavat hankkeen lähtökohtia. Tämän lisäksi lähtökohtia kuvataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Lähtökohtaraportti luo perustietopohjan suunnittelua varten. Suuri osa tiedoista on raportissa esitettyä tarkemmin koottu paikkatietojärjestelmään. Perustietoja täydennetään ja tarkennetaan tarpeellisilta osin kehittämissuunnitelmassa ja rantaosayleiskaavojen selostusasiakirjoissa. Raportin ovat laatineet hankkeessa konsulttina toimivan Maa ja Vesi Oy:n asiantuntijat. Hankkeen tilaaja on Utsjoen kunta ja sen toteuttamista johtaa ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna: Lapin liitto Lapin maakuntamuseo Lapin TE -keskus Lapin tiepiiri Lapin ympäristökeskus Saamelaiskäräjät ja Utsjoen kunta Kehittämissuunnitelman ja rantaosayleiskaavojen laatimisesta vastaa Maa ja Vesi Oy:n työryhmä, jota johtaa Jukka Noponen. Konsultin yhteystiedot Maa ja Vesi Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FIN Vantaa Puh Fax maajavesi.poyry.fi Yhteyshenkilöt: Jukka Noponen, Jorma Harju ja Tommi Tenno Lisätietoja hankkeen kotisivulta: Kansikuva: Viistoilmakuva suunnittelualueen koillisosasta kohti Tenon alajuoksua, Nivajokea ja Alaköngästä (Lentokuva Vallas Oy).

3 Sisältö 1 HANKE JA SEN LÄHTÖKOHDAT TOIMIJAT JA OSALLISET ALUEELLA SELVITYSTEN LAATIMISEN PERUSTEITA SELVITYSTEN TARKOITUS HANKKEESSA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ASETTAMAT TAVOITTEET JA VAATIMUKSET YLEISKAAVOITUKSEN SISÄLTÖVAATIMUKSET JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEET TENONJOKILAAKSON JA UTSJOKILAAKSON YLEISKAAVOITUKSEN SISÄLTÖ JA SELVITYSTARPEET ALUETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET, SUUNNITELMAT JA HANKKEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTASUUNNITTELU YLEISKAAVAT ASEMAKAAVAT RAKENNUSJÄRJESTYS MUUT SUUNNITELMAT JA HANKKEET UTSJOEN KUNNAN PERUSTIEDOT YLEISTIEDOT KUNNAN VÄESTÖRAKENNE KUNNAN TALOUS ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE UTSJOEN SEUDULLINEN SIJAINTI UTSJOEN YHDYSKUNTARAKENNE PALVELUT LIIKENNEVERKOSTO Tieverkosto Vesireitit Venelaiturit ja rantautumispaikat Polkuverkosto, patikkareitit ja niihin liittyvät palvelut ja kohteet Moottorikelkkareitit Hiihtoreitit ja muut reitit Lentoliikenne Joukkoliikenne ENERGIAHUOLTO VESIHUOLTO JÄTEHUOLTO TIETOLIIKENNEVERKOSTOT LUONNONYMPÄRISTÖ KESKEISET LUONNONMAANTIETEELLISET TEKIJÄT GEOMORFOLOGIA JA EROOSIO Geomorfologia Kulutusherkkyys TENOJOEN VESISTÖALUEEN HYDROLOGIA POHJAVEDET LUONTOVYÖHYKKEET LUONNONSUOJELU Natura 2000 verkosto...34

4 7.6.2 Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmien kohteet Perinnebiotoopit Uhanalainen lajisto Direktiivilajit KALASTO MAISEMA ALUKSI MAAPERÄ, GEOMORFOLOGIA MAASTONMUODOT JA JOKILAAKSOJEN LUONNE Inarijokilaakso Tenonlaakso Utsjokilaakso KASVILLISUUS KULTTUURIYMPÄRISTÖ Muinaisjäännökset Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt NYKYISEN RAKENTAMISEN VYÖHYKKEET JA TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN MILJÖÖTYYPIT MAISEMASELVITYSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA MAISEMALLISET TAVOITTEET ALUEEN JATKOSUUNNITTELULLE Yleistavoitteita Tavoitteita erilaisia miljöötyyppejä koskien Yhteenveto tavoitteista ja suosituksista SAAMELAISUUS JA KULTTUURI SAAMELAISET ALKUPERÄISKANSANA SAAMELAINEN IDENTITEETTI JA ARVOT SAAMELAISTEN OIKEUDET SAAMELAISTEN ELINKEINOT Saamelaisen luontaistalouden taustaa Saamelainen luontaistalous nykyisin Saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen välinen kytkentä Saamelaisuus ja matkailu SAAMEN KIELI JA SEN ASEMA SAAMELAISALUEEN TUTKIMUS- JA KOULUTUSYHTEISTYÖ SAAMELAISTEN YHTEISTYÖJÄRJESTÖJÄ YRITYS- JA ELINKEINOTOIMINTA JOHDANTO Menetelmät Muut hankkeet ja suunnitelmat ELINKEINOTOIMINTA UTSJOELLA Elinkeinorakenne Yritystoiminta Elinkeinotoiminnan erityispiirteitä Yritystoimintaan liittyvät viranomaiset, järjestöt ja tukiorganisaatiot Työvoimatoimiston ennusteet Yritystoiminta ja maankäyttö Tarkemmat selvitykset POROTALOUS Yleistä Porotalouteen liittyvät organisaatiot Taloudellinen merkitys Maankäyttö ja poronhoito...113

5 Poronlihamarkkinat Norjan läheisyys Porotalous ja muut elinkeinot Valtion tuet Osaaminen Porotalouden yhteenveto KALATALOUS Yleistä kalataloudesta Kalastukseen liittyvät viranomaiset Kalavesien omistus ja kalastusoikeus Kalavesien hallinto Tenojoen kalastuspiirin kalastussääntö Kalastusluvat Kalavesien hoito Taloudellinen merkitys RIISTATALOUS MATKAILU Yleistä Lapin matkailusta Matkailuun liittyvät viranomaiset Utsjoen matkailu osana Suomea ja Pohjois-Kalottia Olevat suunnitelmat ja niiden lähtökohdat Utsjoen matkailun nykytila Matkailun kehittämisen rajoitukset Utsjoen matkailun kysyntä Rahoitus TULEVAISUUDEN MUUTOSTEKIJÖITÄ MAAILMANLAAJUISIA MUUTOKSIA Kansainvälinen talous Turvallisuuden korostuminen Tietoyhteyskuntakehitys ALUEELLISIA MUUTOKSIA Euroopan integraatio Barentsin alueen kehitys Saamelaisuuden kehitys Pohjois-Suomen matkailun kehitys PAIKALLISIA MUUTOKSIA Väestörakenne Tenojoen kalastus Porotalous LIITTEET Liitekartat liite 1. Lähde- ja kirjallisuusluettelo liite 2. Kokonaisrakenne 1: liite 3. Rakennettu ympäristö ja yritykset 1: liite 4. Maaston korkeustasot ja nykyisen rakentamisen sijoittuminen (1:75 000) liite 5. Maaston kaltevuus (1 : ) liite 6. Poikkileikkauksia jokilaaksoista (ei mittakaavassa) liite 7. Miljöötyypit (1: ) liite 8. Maiseman- ja luonnonarvoihin perustuvat suunnitteluvyöhykkeet

6 1 1 HANKE JA SEN LÄHTÖKOHDAT Hankkeen tarkoituksena on laatia kehittämissuunnitelma sekä oikeusvaikutteiset, asemakaava-alueiden ulkopuolella rakennuslupien myöntämisen perustana käytettävät osayleiskaavat Tenojokilaakson ja Inarinjokilaakson sekä Utsjokilaakson alueelle Utsjoen kunnassa. Utsjoen kunnan jokivarsille on tehty useita rantaosayleiskaavoitusyrityksiä ja 1990-luvuilla, mutta yleiskaavoja ei ole onnistuttu saattamaan lainvoimaisiksi. Kunnassa on voimassa Lapin seutukaava sekä useita paikallisia pienialaisia kaavoja. Kehittämissuunnitelma ja kaavoitus ovat tarpeellisia erityisesti, koska: Utsjoen väestörakenne uhkaa vanheta, jolloin tarvitaan toimia, joilla nuorille tarjoutuu hyvät mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta kotiseudullaan Perinteisten elinkeinojen kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen turvaaminen edellyttää eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista Utsjoen kunta ja Tenonlaakso ovat saamelaista ydinaluetta. Saamelaisuutta alueen erityisvahvuutena halutaan säilyttää ja kehittää Tenonlaakson rakentamiseen liittyvät ratkaisut halutaan tehdä suunnitelmallisesti ja paikallisin päätöksin, ei poikkeuslupaharkinnalla kuten tähän asti Tenonlaakson herkkä luonto ja kulttuuriympäristö halutaan säilyttää. Osa Tenojoen laaksoa ja Utsjoen laakso ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja Utsjokilaakso eräs Suomen kansallismaisemista Matkailuelinkeinoja on tarpeen kehittää ja tarjota kaikille vuodenajoille sopivia palveluja kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoja kunnioittaen Yhteistyö Norjan kanssa on Utsjoen kunnalle tärkeätä Riittävä palvelutarjonta kyläalueilla halutaan varmistaa Tenonlaakson kehittämissuunnitelman ja laadittavien osayleiskaavojen yhteydessä suunnitellaan alueen tulevaa kehitystä, ohjataan ympäristömuutoksia sekä säilytetään ympäristön ja kulttuurin arvokkaita ominaispiirteitä. Suunnittelun alkuvaiheessa luodaan yhteiset pelisäännöt asioiden eteenpäin viemiselle niin, että lähivuosien aikana syntyy alueen toimijoiden ja osallisten yhteinen sopimus Tenonlaakson tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Näiden suuntaviivojen perusteella laaditaan osayleiskaavat, jotka luovat juridiset puitteet alueiden käytölle. Kehittämissuunnitelmassa tarkoitus on kehittää aluetta sen omista lähtökohdista. Suunnitelman tulee perustua elinkeinojen, saamelaiskulttuurin ja luontoarvojen tasapainolle. Kehittämissuunnittelu perustuu kestävän kehityksen periaatteille, jolloin aluetta kehitetään kulttuurisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tämä on linjassa saamelaisten kestävän kehityksen suunnitelman kanssa, jonka tavoitteiden toteuttamista kehittämissuunnitelman tulee tukea, koska Tenonlaakso kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Suunnitelma tehdään siten, että se perustuu alueen asukkaiden ja viiteryhmien tarpeisiin ja lähtökohtiin. Suunnitelma laaditaan yhteisten suunnittelutilaisuuksien ja konsultin keräämän aluekohtaisen tiedon perusteella. Kehittämissuunnitelma koskee koko kuntaa keskittyen kuitenkin Tenon, Utsjoen ja Inarinjoen laaksoihin Utsjoen kunnan alueella. Myös Norjan puoleinen osa Tenonlaaksoa, sekä taloudelliset ja muut yhteydet Norjaan otetaan työssä huomioon.

7 2 Kehittämissuunnitteluun liittyy myös erilaisia selvityksiä ja kehittämisseminaareja. Utsjoen kunnanvaltuusto ja -hallitus hyväksyvät kehittämissuunnitelman vuoden 2004 aikana. Kehittämissuunnitelmassa määriteltäviä toimenpiteitä toteutetaan sekä yleiskaavoituksella että muilla keinoilla. Osayleiskaavat valmistuvat ja käsitellään kunnassa vuoden 2006 loppuun mennessä. Kehittämissuunnitelman laatiminen aloitettiin tekemällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka ohjaa koko suunnitteluprosessin kulkua. Lokakuussa järjestettiin Utsjoen, Nuorgamin ja Karigasniemen kylissä tiedotus- ja yhteistyöseminaarit, jolloin tiedotettiin hankkeesta ja kerättiin paikallisilta ihmisiltä suosituksia kehittämissuunnitelman painopistealueiksi. Syksyn ja talven 2003 aikana on tehty selvityksiä eri osa-alueilta asiantuntijatyönä. Selvitysten keskeiset tulokset on koottu tähän lähtökohtaraporttiin.

8 3 2 TOIMIJAT JA OSALLISET ALUEELLA Kaavoituksessa ja kehittämissuunnittelussa osallisia ja toimijoita ovat ne, joiden elinoloihin tai intresseihin kaavoitus ja suunnittelu vaikuttavat. Tällaisia ryhmiä ovat: maanomistajat, viranomaiset, yhteisöt sekä muut joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma ja kaava saattavat huomattavasti vaikuttaa. Maanomistajia ovat: Metsähallitus, yksityiset maanomistajat muut kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Kuntatason osallisia ovat: Utsjoen kunta, Inarin kunta Karasjoen kunta, Tanan kunta Saamelaiskäräjät Valtion ja aluehallinnon viranomaisosallisia ovat: Lapin ympäristökeskus, Ympäristöministeriö Lapin liitto Lapin lääninhallitus Lapin maakuntamuseo, Museovirasto Lapin Maaseutukeskus Lapin metsäkeskus Lapin TE -keskus Lapin tiepiiri, Tiehallinto Metsähallitus Tullihallinto (Pohjoinen Tullipiiri) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Puolustusvoimat, Lapin rajavartiosto Suomalais - Norjalainen Rajavesikomissio Osallisia yhteisöjä ovat mm: Lapin Luonnonsuojelupiiri Lapin läänin rakennusperinne ry. Paliskuntain yhdistys Turun yliopisto ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset metsänhoitoyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset museo- ja kotiseutuyhdistykset jakokunnat, kalastuskunnat, kylätoimikunnat, paliskunnat paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ym. paikalliset yhdistykset Lisää yhdistyksiä on listattu suunnitteluhankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Muita, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, ovat: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, kesämökkien omistajat ja asukkaat, tonttien vuokralaiset yrittäjät ja yritysten työntekijät, laitoksien käyttäjät ja työntekijät porotalouden harjoittajat, kalastajat, metsästäjät, matkailijat, ym.

9 4 3 SELVITYSTEN LAATIMISEN PERUSTEITA 3.1 Selvitysten tarkoitus hankkeessa Tässä lähtökohtaraportissa kuvataan Tenonlaakson kehittämissuunnitelman ja rantaosayleiskaavojen laatimiseksi tarvittavien selvitysten keskeisiä tuloksia. Selvitykset perustuvat laajaan kirjalliseen aineistoon, jota suunnittelualueelta on ollut käytettävissä. Tämän lisäksi on suoritettu maastoinventointeja, käytetty hyödyksi alueella suoritettua viistokuvausta sekä haastateltu osallisia tietojen tarkentamiseksi ja ajantasaistamiseksi. Selvitysten tarkoituksena on tuottaa Tenon- ja Utsjokilaakson alueiden kehittämisen suunnittelun ja rantaosayleiskaavoituksen kannalta tarpeellista tietoa alueen olosuhteista, ympäristön asettamista lähtökohdista sekä alueen kehittämismahdollisuuksista. Selvitykset on laadittu hankkeen alkuvaiheessa yleispiirteisesti ja kattavasti riittävän kokonaiskuvan muodostamiseksi alueen olosuhteista. Selvityksiä tarkennetaan suunnittelun tarpeiden mukaan työn edetessä. Selvitystyö rajataan niihin seikkoihin, jotka ovat kehittämissuunnittelun ja yleiskaavoituksen kannalta merkityksellisiä. Tähän lähtökohtaraporttiin on koottu keskeisimmät suunnittelua ohjaavat perustiedot. Suuren tietomäärän ja raportin luettavuuden vuoksi osa suunnittelua varten käytössä olevasta aineistosta on esitelty vain esimerkkien kautta (paikkatiedot). 3.2 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet ja vaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiset ja alueiden käytön suunnittelua koskevat tavoitteet (MRL 1 ja 5 ), säädökset vuorovaikutuksesta kaavoja valmisteltaessa sekä kaavojen sisältöön ja asiakirjoihin kohdistuvat vaatimukset muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalta yleiskaavoituksen sisältöä, laatua ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan. Yleiskaavoitus on osa alueiden käytön ja rakentamisen suunnittelujärjestelmää. Sillä on oma, erityinen tehtävänsä, joka ilmenee tarkoituspykälässä (MRL 35 ), sisältövaatimuspykälässä (MRL 39 ) ja kaavaselostuspykälässä (MRA 17 ). Näiden lisäksi sen on sisällöltään ja ratkaisuissaan toteutettava kokonaisuudelle määriteltyjä, yhteisiä tavoitteita. Yleiskaavan sisältövaatimuksilla (MRL 39 ) on konkretisoitu niitä alueiden käytön suunnittelun tavoitteita ja kestävän kehityksen edistämisen periaatteita, joilla on erityinen merkitys yleiskaavan laatimisessa. Sisältövaatimukset ohjaavat yleiskaavan laatimista monin tavoin. Sisältövaatimukset määrittelevät osaltaan sen, mitä kysymyksiä yleiskaavassa tulee käsitellä ja ratkaista. Sisältövaatimusten avulla voidaan myös arvioida, onko suunnittelun tietopohja riittävä ja minkälaisia selvityksiä tarvitaan sen varmistamiseksi. Sisältövaatimukset ilmaisevat yleiskaavassa määriteltäviä alueidenkäytön kehittämistavoitteita, jotka liittyvät yleiskaavan tarkoitukseen ja yleistavoitteisiin, suunnitteluperiaatteisiin ja alueidenkäytön periaateratkaisuihin. Kehittämistavoitteita ovat mm. vaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, elinympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. Sisältövaatimukset määrittelevät yleiskaavoitukselle myös reunaehtoja, jotka suunnitelman on toteutettava. Ehtojen täyttymisen varmistamiseksi laadittavat selvitykset muodostavat pohjan suunnitteluratkaisuille sekä suunnitteluratkaisujen vaikutusten ar-

10 5 vioinnille. Sisältövaatimuksissa asetettuja reunaehtoja suunnittelulle ovat mm. yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Yleiskaavoituksessa on myös otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 3.3 Yleiskaavoituksen sisältövaatimukset ja kestävän kehityksen periaatteet Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on hyvän elinympäristön edellytysten luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä määritellyt yleiskaavoituksen sisältövaatimukset voidaan ryhmitellä em. kestävän kehityksen ulottuvuuksien mukaan seuraavan taulukon osoittamalla tavalla (suluissa oleva numero viittaa MRL 39 :n sisältövaatimusten numerointiin). Taulukko 1. Kestävän kehityksen periaate yleiskaavoituksessa

11 6 3.4 Tenonjokilaakson ja Utsjokilaakson yleiskaavoituksen sisältö ja selvitystarpeet Kuten aiemmin on todettu, sekä hankkeelle asetetut tavoitteet että lainsäädännön asettamat velvoitteet ohjaavat Tenonjokilaakson, Inarinjokilaakson ja Utsjokilaakson yleiskaavoituksen sisältöä ja sitä kautta myös selvitystarpeita. Ekologiselta kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ja tavoitteita tämän hankkeen kannalta ovat hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja alueiden ominaisuuksien perusteella mm.: Yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Maisemarakenne suunnitteluratkaisujen perustana. Asumismuotojen ja elinkeinojen ekologisuus. Infrastruktuurin järjestäminen ympäristön ja luonnonvarojen kannalta kestävällä tavalla. Tie- ja reittiyhteyksien suunnittelu kokonaismaiseman ja luontoarvojen ehdoilla. Vesiensuojelun sekä vesi- ja jätehuollon järjestäminen ympäristön laadun turvaamiseksi ekologisesti kestävällä tavalla. Olevien ympäristöhaittojen tunnistaminen ja haittojen lieventäminen. Luonnonvarojen ja arvojen vaaliminen. Luontoalueiden eheyden ja ekologisten käytävien sekä luonnon suojeluarvojen turvaaminen. Luontoarvot voimavarana ja alueen vetovoimatekijänä. Luonto- ja kalastusmatkailun kestävä edistäminen. Jokilaaksojen rakentamisen ja muun rantojen käytön sopeutuminen maiseman ja luonnon arvoihin. Ekologisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitykset. Selvitysten avulla on hahmotettu suunnittelualueen suhdetta laajempaan ympäristöönsä, suunnittelualueen kokonaisrakennetta sekä osaalueiden erityispiirteitä ja arvokkaita kohteita. Selvitykset on kohdennettu kehittämissuunnitelman ja maankäytön suunnittelutarpeiden kannalta olennaisiin seikkoihin ja alueisiin. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan suunnitteluvaihtoehtojen ja ratkaisujen vaikutusten selvitystyöllä myöhemmässä vaiheessa. Kunkin kolmen osayleiskaavan laatimisen aikana on todennäköisesti tarpeen tehdä yksityiskohtaisempia luonto- ja maisemaselvityksiä ja arvioita vaikutuksista luontoon kriittisimmiltä alueilta.

12 7 Taloudellisesti kestävän kehityksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ja tavoitteita ovat hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja alueiden ominaisuuksien perusteella mm.: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Lisärakentamisen suunnittelu nykyisiin rakennettuihin alueisiin tukeutuen Rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukevat ratkaisut Matkailualueiden kehittämisen edellytysten luominen Porotalouden tarpeiden huomioiminen Kalastuksen tarpeiden huomioiminen Taloudellisten tavoitteiden toteutumiseksi on alueelle laadittu selvitykset nykyisistä elinkeinoista, olemassa olevista verkostoista sekä rakennetusta ympäristöstä. Suunnitelmavaihtoehtojen ja suunnitteluratkaisujen taloudellisuutta arvioidaan kehittämissuunnittelun ja yleiskaavoituksen yhteydessä. Sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ja tavoitteita ovat hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja alueiden ominaisuuksien perusteella mm.: Asukkaiden elinympäristön toimivuus, turvallisuus, terveellisyys ja tasapainoisuus eri väestöryhmien kannalta Asumiseen ja loma-asumiseen varattavien alueiden tarkoituksenmukaisuus Eri ikäisten ihmisten tarpeiden huomioiminen Väestörakenteessa tapahtuvien muutosten huomioiminen Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Taantuvien alueiden kehittäminen Sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen edistämiseksi on laadittu ja laaditaan selvityksiä mm. kyläalueista, palveluista, väestörakenteesta sekä sosiaalisesta ympäristöstä. Tietoja täydennetään haastatteluilla työn aikana. Sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen selvittämiseksi haetaan asukkaiden ja muiden osallisten palautetta suunnitelmavaihtoehdoista ja suunnitteluratkaisuista useassa eri prosessin vaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää lisäksi, että tehtävät ratkaisut ovat maanomistajille kohtuullisia ja tasapuolisia. Tämän varmistamiseksi on alueelle laadittu maanomistus- ja kantatilaselvitykset, joiden avulla on tarkasteltu mm. rakentamisen historiaa ja tilojen käytettyjä rakennusoikeuksia. Maankäyttöratkaisujen kohtuullisuutta arvioidaan maanomistajakohtaisesti työn aikana.

13 8 Kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ja tavoitteita ovat hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja alueiden ominaisuuksien perusteella mm.: Elinympäristön laatu eri väestöryhmien kannalta Saamelaiskulttuurin erityispiirteiden huomioiminen suunnitteluratkaisuissa Alueen omaleimaisten erityispiirteiden turvaaminen ja vahvistaminen Rakennetun ympäristön arvojen ja maiseman vaaliminen Historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti ja kansallisperinnön kannalta arvokkaiden alueiden, rakennusten ja rakennusryhmien sekä muinaismuistojen huomioiminen Rakennusperinnön ja alueellisen monimuotoisuuden säilyttäminen Seudullisesti tyypillisten maisema- ja kulttuuripiirteiden säilyttäminen Paikallisten vahvuuksien ja ominaispiirteiden sekä identiteetin vahvistaminen Kulttuuristen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi on alueelle laadittu selvityksiä alueen kulttuuriympäristöstä (Siida), maisemasta, rakennetusta ympäristöstä sekä alueen muista kulttuurisista ominaisuuksista. Osa Siidan selvityksestä valmistuu vasta vuoden 2004 lopulla. Alueen kulttuuriset lähtökohdat ovat erityisen tärkeitä. Kulttuuristen tavoitteiden toteutumista seurataan arvioimalla suunnitelmavaihtoehtojen ja ratkaisujen vaikutuksia yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja paikallisten museoviranomaisten kanssa. Myös asukkaiden antama palaute hyödynnetään.

14 9 4 ALUETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET, SUUNNITELMAT JA HANKKEET 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on antanut päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä niiden soveltamisala on tarkemmin selostettu julkaisuissa, jotka löytyvät ympäristöministeriön kotisivuilta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tenonlaakson projektissa keskeisiä ovat erityisesti kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön, luonnonvaroihin sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiin aluekokonaisuuksiin liittyvät tavoitteet. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Asetettujen erityistavoitteiden mukaan on alueidenkäytössä mm. varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Suunnittelussa on myös otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Tämä edellyttää mm. kansainvälisten sopimusten, valtioneuvoston päätösten sekä valtakunnallisten inventointien huomioon ottamista. Utsjoella on seuraavia Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita: Kevo Vetsijoen suistolehto Paistunturin erämaa Kaldoaivin erämaa Utsjoella on seuraavia Natura 2000-verkostoa täydentäviä alueita: Kirkkotuppien niitty Luomusjoen kuolpuna Välimaan kenttä Pappilan niitty Mieraslompolon kenttä Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Luontoarvoltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen edellyttää yleensä pienempää mitoitusta kuin alueilla, joilla tällaisia arvoja ei ole. Kaavoitettavalla alueella mitoitus voidaan vyöhykkeistää luontoarvoiltaan arvokkaisiin alueisiin ja vastaavasti loma-asutukseen paremmin soveltuviin osiin.

15 10 Mitoituksessa on otettava huomioon myös loma-asumisen viihtyisyys. Tavoite ei tältä osin lähtökohdiltaan ota kantaa siihen, tuleeko loma asutuksen olla harvaa tai keskittynyttä. Lisäksi on suunnittelussa otettava huomioon pinta- ja pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet kuten sellaiset, jotka koskevat Saamelaisten kotiseutualuetta, tulee ottaa huomioon koko maata koskevien tavoitteiden ohella. Tenonlaakson kehittämissuunnitelman ja rantaosayleiskaavojen kannalta keskeinen alueidenkäyttötavoite liittyy saamelaisten kotiseutualuetta koskeva yleistavoite. Saamelaisten kotiseutualueella turvataan alueidenkäytössä saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kehittämisedellytykset ja sovitetaan ne yhteen luonnon kestokyvyn kanssa. Muuallakin poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :n mukaisesti Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan aluetta. Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, maankohoamisrannikon, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Toimiva aluerakenne Toimivan aluerakenteen kannalta on Tenonlaakson suunnittelussa otettava huomioon mm. rajavalvonnan tarpeet sekä toimintamahdollisuudet sekä taajama-alueiden kehittymisen aluerakenteellinen merkitys. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yhteysverkostojen ja energiahuollon osalta tarkasteltavaksi saattavat tulla teleliikenteen mastojen sekä tuulivoimaloiden tarpeiden selvittäminen. Tuulivoimakysymykset on kuitenkin tarkoitus varsinaisesti ratkaista maakuntakaavoituksen yhteydessä. Pohjavesialueiden suojelu sekä tulvasuojelun tarve tulee myös ottaa huomioon. Luonnonsuojelun kannalta tulee ottaa huomioon Natura 2000-alueet. Kehittämissuunnitelma ja yleiskaavat laaditaan siten, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon. Tavoitteiden huomioon ottaminen saattaa edellyttää niiden yhteensovittamista, mikäli ne osoittautuvat Tenonlaakson alueella merkitykseltään ristiriitaisiksi. Kehittämissuunnitelmassa ja kunkin rantaosayleiskaavan selostuksessa selvitetään suunnitelmien suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

16 Maakuntasuunnittelu Lapin liitto toimii maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvonta-asioissa. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava sekä alueellinen kehittämisohjelma (maakuntaohjelma). Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Lappi 2020 Lapin maakuntasuunnitelmassa todetaan mm. seuraavaa: Lapin omaleimaista kulttuuriympäristöä arvostetaan korkealle sekä asukkaiden viihtyisyyden ja kotiseututunteen kannalta että matkailun vetovoimatekijänä. Matkailun tavoitteena on kasvattaa matkailijavirtoja, kansainvälistyä, parantaa kannattavuutta, luoda ympärivuotista kysyntää, huolehtia saavutettavuudesta, nostaa käyttöasteita sekä lisätä tuloa ja työpaikkoja. Luontoaktiviteetit ovat merkittävin tuoteryhmä ja niistä kehitetään monipuolisia Lapille leimallisia tuotteita. Elinkeinojen, maankäytön, liikenteen, yhdyskuntatekniikan ja muun toiminnan suunnittelussa tulee ympäristönäkökulman vahvistua. Lapin seutukaavat on laadittu neljänä eri osaseutukaavana luvun alusta lähtien kahden vuosikymmenen kuluessa. Jokilaaksojen yhteyteen on seutukaavassa osoitettu mm. seuraavat aluevaraukset tai kohteet: Utsjoen kirkonkylän pientalovaltaiset taajama-alueet (AP) mahdollisine laajentumisalueineen Nuorgamin, Karigasniemen ja Outakosken kyläalueet (AT) Utsjoen Ailigas tunturi ympäristöineen hiihto- ja laskettelukeskukseksi soveltuvana lähivirkistysalueena (VL) (ei ole toteutunut) Karigasniemen Ailigas tunturin hiihto- ja laskettelukeskukseksi soveltuva lähivirkistysalue (VL) (ei ole toteutunut) hieman jokilaakson ulkopuolella Useita loma-asuntoalueita (RA) eri puolilla jokilaaksoja Tenon läheisyyteen Alakönkään länsipuolelle matkailutoimintojen (RM) laajahko aluevaraus (ei ole toteutunut) Useita moottorikelkkareittejä (kr) Alueella tiedossa olleet suojelu- ja muinaismuistokohteet Jokilaaksojen ulkopuolisena merkittävä kohteena on seutukaavassa luonnonsuojelualueena (SL) todettu Kevon luonnonpuisto Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella muuten kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Rakennuslain nojalla voimaan tullut seutukaava on voimassa rakennuslain mukaisin seutukaavan oikeusvaikutuksin, kunnes se korvataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maakuntakaavalla tai kumotaan. Jollei seutukaavaa 10 vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta korvata maakuntakaavalla tai kumota, se on voimassa uuden lain mukaisena maakuntakaavana.

17 12 Pohjois-Lapin maakuntakaavan (Inari, Sodankylä ja Utsjoki) laatiminen on aloitettu vuonna Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi vahvistaa kaavan vuoden 2005 keväällä.

18 Yleiskaavat Tenon ranta-alueille on 1990-luvulla laadittu maankäyttöä vyöhykkeittäin ja yleispiirteisesti ohjaavat yleiskaavat. Laaditut osayleiskaavat eivät yksiselitteisesti ratkaise eri maankäyttömuotojen sijoittumista ja määrää eivätkä siten vastaa nykyisen lainsäädännön mukaisia mm. rantarakennusoikeuden yksiselitteisesti määritteleviä rantayleiskaavoja. Nuorgamin ja Karigasniemen taajama-alueille on laadittu yleiskaavat, jotka tullaan huomioimaan nyt laadittavissa yleiskaavoissa. Pulmankijärven alueelle on laadittu rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty Asemakaavat Utsjoen kirkonkylälle on laadittu asemakaava. Muilla taajama-alueilla ei ole asemakaavaa. Utsjoen kunnan alueelle on laadittu tai on laadittavana seuraavat ranta-asemakaavat: Ylä-Jalven ranta-asemakaava, hyväksytty Aittisuvannon ranta-asemakaava on luonnosvaiheessa. Alakönkään rantakaava, vahvistettu Nillavaara rantakaava on valmistettu Kuninkaan kiven rantakaava, vahvistettu Kuninkaan kiven ranta-kaavan laajennus, vahvistettu Rakennusjärjestys Utsjoen kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennusjärjestys huomioidaan tarvittavilta osin yleiskaavoituksessa. 4.6 Muut suunnitelmat ja hankkeet Utsjoen kunnan alueella on käynnissä useita hankkeita, jotka liittyvät kehittämissuunnitelman ja osayleiskaavojen laatimiseen. Näistä tärkeimpiä ovat: Tenon säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena hanke (INTERREG IIIA) Tenon moninaiskäyttösuunnitelma (päivitys) (INTERREG IIIA) Johtolat-hanke; (EMOTR) reitistöjen kehittämishanke, joka täydentää kaavoitusta kaavoitusalueen ulkopuolelle jäävillä alueilla (sisältää mm. moottorikelkkaurat sekä luontopolut) Matkailun pohjoinen ulottuvuus MPU-hanke TUPA-hanke Utsjoen kunnassa parhaillaan tekeillä oleva vesihuollon kehittämissuunnitelma Arctic Trail II projekti Lisätietoa yllä mainituista hankkeista ja suunnitelmista on raportoitu yritys- ja elinkeinotoiminnan kuvausten yhteydessä. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tietoa muista hankkeista.

19 14 5 UTSJOEN KUNNAN PERUSTIEDOT 5.1 Yleistiedot Utsjoen kunta on Suomen pohjoisin kunta. Kunnan kuntakeskus on Utsjoen kirkonkylä. Utsjoen kunnan pinta-ala on km², josta vesialueita on 203 km². Kunnassa on 600 yli viiden hehtaarin suuruista järveä ja lisäksi noin 300 pienempää lampea. Valtaosa vesistöstä kuuluu Tenojoen vesistöalueeseen. Suurin osa Utsjoen kunnan pinta-alasta on luonnonsuojelualuetta. Kunta on erittäin harvaan asuttu, asukkaita on vain 0,3 asukasta/km². Asuinrakennusten määrä kunnassa on noin tuhat ja lomarakennusten määrä n (Utsjoen kunta, 2004) (Utsjoen ympäristötöiden yleissuunnitelma, 1998) Kunnan tärkeimmät kyläkeskukset ovat Utsjoen kirkonkylä, Karigasniemi ja Nuorgam. Karigasniemen alueella asuu 315 henkilöä, Outakosken alueella 182, Utsjoki- Mieraslompolo alueella 642 ja Nuorgamin alueella 214 (Tilastokeskus/SYKE YKR/Lapin liitto, 2004) Kunnan vahvin poliittinen puolue on Keskusta. Poliittiset voimasuhteet kunnassa ovat seuraavat: Kesk 46 %, SDP 7 %, KOK 18 % ja muut 29 %, jossa selvästi merkittävin on Utsjoen Saamelaisten puolue (kunnallisvaalit v. 2000). (Lappi lukuina, 2003) (Aikio, 2004). Tieyhteys Utsjoelle (Kaamanen Utsjoki) valmistui Utsjoen kylältä silta Norjan puolelle valmistui Nuorgamissa ja Karigasniemellä on ollut rajanylityspaikka jo pidempään. Norjan puolella olevat lähimmät kuntakeskukset ovat Karasjoki ja Tana. 5.2 Kunnan väestörakenne Utsjoen kunnan asukasluku vuonna 2002 oli 1402 henkilöä, josta miehiä on 55 %. Väestömäärä on ollut laskeva. Laskua on ollut vuodesta 1993 noin 10 %. (Lappi lukuina, 2003) (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004) Väestömäärässä tapahtui käänne vuoden 2000 jälkeen, jolloin kunnassa oli 1394 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2001 laatima väestöennuste vuodelle 2010 on 1464 ja vuodelle henkilöä. Utsjoki on ainut kunta Lapissa, jossa tilastokeskus arvioi väestömäärän lisääntyvän. Tilastokeskuksen tarkemman selvityksen mukaan (4/2004) kyseessä on kuitenkin tilastotekninen virhe, todellisuudessa väestöennusten Utsjoelle on laskeva. (Satunnaismuuttujien vuoksi kuntia on analyyseissä yhdistelty ja sitä kautta Utsjoen lähtömuutoksi on saatu todellista pienempi luku.) (Lappi lukuina, 2003) (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004) (Tilastokeskuksen suulliset kommentit, 2004) Utsjoen työvoimatoimisto on kuitenkin arvioinut lähitulevaisuudessa väestömäärän hitaasti laskevan ja muuttotaseen olevan lievästi negatiivinen. (Utsjoen työvoimatoimiston työmarkkinakatsaus, 2003)

20 15 Utsjoen kunnan ikärakenne vuotta 7-19 vuotta vuotta vuotta vuotta yli 75 vuotta miehiä naisia Kuva 1. Kunnan väestörakenne (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004) Verrattuna seutukunnan keskiarvoon, Utsjoella on vähemmän lapsia, mutta enemmän nuoria. Työikäisten osuus Utsjoella on sama kuin seutukunnan keskiarvo, mutta eläkeläisiä on enemmän kuin seutukunnassa keskimäärin. (Tilastokeskus/SYKE YKR/ Lapin liitto, 2004) Utsjoen kunnassa vuotiaita on 213, vuotiaita 177, vuotiaita 800 ja yli 65 -vuotiaita 204. Kunnan sisällä tilanne on sellainen, että Karigasniemellä on lapsia, nuoria ja eläkeläisiä kunnan keskiarvoa enemmän ja työikäisiä vähemmän. Utsjoella on nuoria ja työikäisiä keskimääräistä enemmän, lapsia ja eläkeläisiä vähemmän. Nuorgamissa ikärakenne on nuorin: lapsia ja nuoria on keskimääräistä enemmän, työikäisten osuus on keskimääräinen ja eläkeläisten osuus vähäinen. Kunnassa on keskiasteen koulutus 432 henkilöllä, korkea-asteen koulutus 179 henkilöllä ja vain peruskoulu 570 henkilöllä. (Tilastokeskus/SYKE YKR/Lapin liitto, 2004) Työttömien osuus työvoimasta oli v % mikä on selvästi alhaisempi kuin Lapin keskimääräinen työttömyysaste (18,6 %), mutta koko maan keskiarvoa (11,5 %) korkeampi. Työvoimasta naisten (36,0 %) ja nuorien alle 25-vuotiaiden (5,6 %) osuudet ovat hyvin verrattuna Lapin (44,8 % ja 12,4 %) ja koko maan (47,55 ja 12,5 %) keskiarvoihin. Työttömien määrä on selvästi laskenut viimeisten viiden vuoden aikana. Huoltosuhde on parantunut, koska poismuuttava väestö on ollut lähinnä työttömiä ja opiskelijoita. Kunnan sisällä työttömiä on eniten Karigasniemellä ja vähiten Nuorgamissa. (Lappi lukuina, 2003) (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004) (Tilastokeskus/SYKE YKR, Lapin liitto/2004) Vuosien välissä eläkeläisten osuus väestöstä on lisääntynyt 17 %:sta 22 %:iin. Samana aikana alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on laskenut 22 %:sta 14 %:iin. Suuntaus on hyvin samankaltainen kuin muualla Pohjois-Lapissa. (Lapin liiton tilastot, 2003) Saamelaisia väestöstä arvioidaan olevan 70 %, joten kunta on selvästi saamelaisenemmistöinen. Saamelaisuudesta on koottu enemmän tietoa oman otsakkeen alle.

21 16 Nuorten näkemykset Tenojoen moninaiskäyttösuunnitelman uusimisen yhteydessä on selvitetty Utsjokelaisten nuorten (alle 26-vuotiaat) halukkuutta työskennellä tulevaisuudessa Utsjoella. Kyselyyn vastanneita oli 64, heistä n. puolet oli koululaisia ja puolet opiskelijoita. Alustavien tulosten perusteella kolmannes kaikista vastanneista ilmoitti olevansa halukas työskentelemään Utsjoen kunnassa tulevaisuudessa, yli 17 vuotiaista yli puolet oli halukkaita työskentelemään Utsjoella tulevaisuudessa. Vajaa puolet vastanneista uskoo voivansa työskennellä tulevassa ammatissaan Utsjoen kunnassa. (Mäenpää, 2004) Negatiivisina asioina nuoret toivat esille erityisesti sen että työmahdollisuudet kunnassa ovat rajalliset eikä toiveammattia ole välttämättä mahdollisuus harjoittaa. Lisäksi mainittiin, että tulot kunnassa ovat pieniä ja kunta on köyhä. Paikkakunnan pienuuteen, ihmisten ja palveluiden vähäisyyteen sekä pitkiin etäisyyksiin viittasivat myös muutamat nuoret. Positiivisina asioina tuotiin esille luonto ja rauhallisuus, mahdollisuus harjoittaa porotaloutta ja mukavat ihmiset. Osa vastanneista mainitsi, että paluu Utsjoelle riippuu siitä, saako kunnasta töitä. Muutama vastaaja oli valmis perustamaan yrityksen. (Mäenpää, 2004) Kyselyn lopullisen tulokset saadaan moninaiskäyttösuunnitelmalta myöhemmin keväällä Lisäksi saadaan tietoa nuorten näkemyksistä Utsjoen tulevaisuuden visioista sekä tietoa nuorten kouluttautumisesta. Nuoret antavat v aikana myös yhteisen julkilausuman Tenojokilaakson kehittämisestä. (Mäenpää, 2004) 5.3 Kunnan talous Utsjoen kunnallisveroprosentti: 19,50 (v. 2003). Verotulo asukasta kohti euroa (v. 2002), joka on Lapin keskiarvoa (2 452 euroa) ja Pohjois-Lapin keskiarvoa (2 293 euroa) pienempi. Kunnan lainakanta oli v euroa/asukas, mikä on korkeampi kuin Lapin keskiarvo 1441 euroa/asukas (koko maa 781 euroa/asukas). Kunnan kassavarat ovat myös selvästi Lapin ja koko maan keskiarvoa alhaisemmat. Kunnan opetustoimen ja kulttuuritoimen menot asukasta kohden ovat korkeimmat koko Lapissa. Viime vuosien valtionosuusperusteiden uudistus on aiheuttanut Utsjoelle merkittäviä talousongelmia. Kunnassa menoihin vaikuttavat voimakkaasti myös pitkät etäisyydet ja pohjoinen sijainti. Kunnalle on myönnetty vuosittain valtion harkinnanvaraista rahoitustukea. (Lappi lukuina 2003) (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004) (Lapin kuntien keskeisimpien toimintojen kustannukset 1999, 2001) Kunnan taloudelliseen tilanteeseen perehtynyt Sisäasiainministeriön Pohjois-Lappi työryhmä esitti 2002 mm. että kunnan on tehtävä käyttötalouden säästöohjelma, kaikki kunnan investoinnit tulisi velkaantumisen rajoittamiseksi siirtää ja ajoittaa uudelleen, omaisuutta tulisi myydä ja tulot käyttää velanlyhennyksiin. Työryhmän mukaan kaikista kunnan määräysvallassa olevista menoista tulisi pidättäytyä. (Pohjois-Lappi työryhmä, 2002) Utsjoen kunnalla on hallinnossa pieni määrärahavaraus mahdollisten EU-hankkeiden, kärkihankkeiden tai muiden projektien aloittamiseen. Lisäksi on määrärahavaraus Norja-asiamiehen toiminnan osittaiseen rahoittamiseen. (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004)

22 17 6 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE 6.1 Utsjoen seudullinen sijainti Kuva 2. Utsjoen seudullinen sijainti

23 18 Seutuyhteistyö Suomessa Etelässä Utsjoki rajoittuu Inarin kuntaan. Inarissa on n asukasta. Etäisyys kuntakeskusten välillä on n. 165 km. Karigasniemeltä on Inarin kylään (90km) lyhyempi matka kuin Utsjoen kuntakeskukseen. Ivaloon Karigasniemeltä on matkaa 130 km. Utsjokelaiset käyttävät jonkin verran Inarin kunnan kaupallisia palveluita (ostovoimasta arviolta n %). Inarin kunta on Utsjoelle väylä muualle Suomeen, liikenneyhteyksien kannalta Inarin merkitys on suuri. Ivalossa on mm. vilkas lentokenttä. Seutuyhteistyötä Inarin kanssa on paljon. Kunnan sektoreilla yhteistyötä on mm. opetus-, palo- ja pelastus, terveys- ja sosiaalitoimessa. Lisäksi kunnilla on suunnitteilla elinkeinotoimien yhdistäminen. Myös matkailussa kunnilla on pientä yhteistyötä Pohjois-Lapin matkailun kautta sekä yritysten suorina yhteyksinä Saariselälle. Inari tukee myös rajan yli tapahtuvaa yhteistyötä. Yhteistyö Norjan kuntien kanssa Karasjoen kunta sijaitsee Utsjoen länsipuolella. Karasjoella on n asukasta, kunnan asukasluku on nousussa. Sen etäisyys on n. 20 km Karigasniemeltä. Karasjoella on mm. Norjan saamelaisten hallintokeskus ja Norjan saamelaiskäräjien parlamentti, sekä saamelaismuseo. Kunnassa on myös terveyskeskus, pankki, hyvät kaupalliset palvelut (erikoistavaroita myös suomalaisille), hotelli ja ravintoloita. Karigasniemen ja Karasjoen välillä on paljon vuorovaikutusta molempiin suuntiin. Rajakauppa on hyvin vilkasta. Karasjoen saamelaiskulttuurikeskukseen liittyvä palvelutarjonta ja yhteistyö on merkittävää. Kunnan sektoreilla yhteistyötä on vähän, koska Suomen puolella ei ole vastineeksi kuntakeskusta. Pelastuspalvelussa, terveys- ja opetustoimessa on kuitenkin jonkin verran yhteistyötä. Tanan kunta sijaitsee Utsjoen pohjoispuolella. Tana on n asukkaan taajama, n. 30 km Nuorgamista. Tanassa on mm. terveyskeskus ja hammaslääkäripalvelut, hyvät kaupalliset palvelut (esimerkiksi kalakauppa), hotelli, pankki ja ravintoloita. Tanan vuorovaikutus Utsjoen ja Nuorgamin kanssa on suhteellisen vähäistä. Rajakauppa on kylläkin vilkasta ja sen vaikutusalueena Tanan lisäksi koko Varanginvuonon alue (myös Vesisaari). Kansalaistoiminnassa tehdään kuitenkin yhteistyötä ja kunnan sektoreilla yhteistyötä on mm. opetuksessa, jätehuollossa ja pelastuspalvelussa. Nesseby on pieneltä osin rajakunta erämaan takana, mutta se jää syrjään, eikä ole merkittävä yhteistyökunta. Nessebyn liittämistä Tanaan suunnitellaan. Norjan palvelurakenteesta saadaan todennäköisesti Tenojoen moninaiskäyttösuunnitelman kautta tarkempaa tietoa v kevään ja kesän aikana. (Mäenpää, 2004)

24 Utsjoen yhdyskuntarakenne Utsjoen ja Tenojoen risteysalueella sijaitsee kirkonkylän taajama, joka on Utsjoen kunnan hallinnollinen keskus. Myös muut kunnan merkittävimmät taajama- / kyläalueet sijaitsevat Tenojokilaaksossa. Suomen pohjoisin kylätaajama Nuorgam sijaitsee kirkonkylältä noin 45 km koilliseen. Karigasniemen taajama sijaitsee puolestaan noin 90 km kirkonkylältä lounaaseen. Outakoski, Dalvadas ja Nuvvus, kylät Karigasniemen ja Kirkonkylän välillä, ovat rakenteeltaan väljempiä Tenojokilaakson tasanteilla sijaitsevia viljelysalueitakin omaavia kyläalueita. Taajamia ja kyliä toisiinsa liikenteellisesti yhdistää kattava yleinen tieverkosto. Karigasniemeltä kirkonkylän kautta Nuorgamiin kulkee Tenojokea mukaileva seututie 970. Kirkonkylään ulottuu etelän suunnasta Utsjokilaakson varrella kulkeva valtatie 4. Keskeisimmiltä taajama-alueilta eli Karigasniemeltä, Kirkonkylältä ja Nuorgamista on välittömät tieyhteydet (rajanylityspaikat) Norjan puolelle. Vuorovaikutus Norjan puoleisiin taajamiin onkin alati voimistuvaa. Kuva 3. Utsjoen kunnan aluerakenne

25 20 Asutus ja julkiset palvelut ovat keskittyneet em. taajamiin. Taajamien ulkopuolisilla jokien varsialueilla rakentaminen on haja-asutusluonteista. Viime vuosikymmeninä rakentaminen on ollut runsainta juuri näillä jokien varsialueilla, painottuen erityisesti lomaasuntojen rakentamiseen. Utsjoen kunnan rakentamisalueet sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan Utsjoen, Tenojoen ja Inarijoen jokilaaksoihin. Kunnan noin 1400 asukkaasta suurin osa asuu edellä mainituilla taajama- tai kyläalueilla tai niiden lähivaikutusalueella. Kokonaisuudessaan kunnassa on vajaa tuhat asuinrakennusta ja noin 600 vapaa-ajan asuntoa. Taajama-alueiden ulkopuolisten Tenojoen, Utsjoen ja Inarijoen ranta-alueiden (rantaviivaa yhteensä noin 300 km) keskimääräinen rakentamistehokkuus on nykyisin noin 2 rakennuspaikkaa / rantaviiva-km. Keskimäärin tiiveimmin rakennettuja ovat kirkonkylän ja Karigasniemen läheiset Tenon ranta-alueet. Keskimäärin väljimmin rakennettuja ovat Utsjoen ja Inarijoen ranta-alueet. Perinteisten luontaiselinkeinojen (poronhoito, kalastus, metsästys) ohella maankäytössä korostuvat yhä enenevässä määrin matkailun vaikutukset, mm. erilaiset reitistöt ja majoitusrakennukset. Porotalouden kannalta tärkeistä alueista ja kohteista saadaan käyttöön paikkatietoaineistot (porogis) todennäköisesti keväällä Liitekartoissa 2 ja 3 on esitetty alueen kokonaisrakenne, sekä rakennettu ympäristö ja yritykset 1: mittakaavassa. 6.3 Palvelut Laajassa mielessä palveluelinkeinoihin luetaan liikenne, kauppa, pankki-, vakuutus- ja kiinteistötoimi. Varsinaisia palveluita ovat yhteiskunnalle ja liike-elämälle tarjotut julkiset (= yhteiskunnan tarjoamat) palvelut (mm. julkisten yhdyskuntien hallinto, opetus, tutkimus ja terveydenhoito) sekä yksityiset palvelut (mm. matkailu- ja virkistyspalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut). Sosiaali-, terveys- ja opetuspalvelut ovat peruspalveluita, jotka kunnan on järjestettävä. Näiden palveluiden kautta toteutuu kansalaisten perustuslaillinen oikeus sosiaaliturvaan ja maksuttomaan perusopetukseen. Kuntalain mukaan kunnallinen palvelutuotanto on mahdollista järjestää hoitamalla toiminta itse tai sopimuksin yhdessä muun kunnan tai kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tahi yksityiseltä palvelujen tuottajalta (Kunnallisoikeus, 1995 ). Kunnan on mahdollista ostaa palveluita myös ulkomailta. Kokonaisuudessaan palveluiden osuus on Utsjoella jonkin verran korkeampi Lapin ja koko maan keskiarvoihin verrattuna. Julkisissa palveluissa työpaikkojen määrä on kokonaisuutena pysynyt lähes samana Lisäystä on tapahtunut sosiaali- ja terveyspalveluissa. (Lapin liiton tilastot ) Vuosina valtion työpaikoista menetettiin lähes puolet, niitä on nykyisin kunnassa n. 75. Kuntasektori lisäsi jonkin verran työpaikkoja, joita on tällä hetkellä n (Utsjoen työvoimatoimiston työmarkkinakatsaus, 2003) Kunnassa on kolme koulua: Utsjokisuun koulu (65 oppilasta), Karigasniemen koulu (60 oppilasta) ja Nuorgamin koulu (15 oppilasta). Nuorgamin koulussa ennustetaan lähivuosina oppilasmäärän lisääntyvän neljällä. Utsjokisuun koulun oppilasmäärän ennus-

26 21 tetaan vähenevän kuudella. Karigasniemen koulun oppilasmäärän ennustetaan vähentyvän kymmenellä. Saamenkielisen opetuksen kustannuksiin saadaan palkkakustannuksiin valtionapua 100 %. Utsjoella on saamelaislukio, joka on kunnan ainoa keskiasteen oppilaitos. Siellä on 43 oppilasta. Saamenkielisessä opetuksessa tehdään yhteistyötä Norjan kanssa. (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004) Kunnassa on terveyskeskus ja hammashoitola. Terveyskeskuksessa on 14 vuodepaikan vuodeosasto ja kunnassa on osa-aikainen lääkärinvirka. Osa sairaanhoidon palveluista ostetaan Ivalosta ja osa Norjasta. (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004) Kuntakeskuksessa on myös uimahalli ja kirjasto. Muita kyliä palvelee kirjastoauto. Kunnan kulttuuritoimi organisoi 4-5 tapahtumaa vuodessa. Kunnassa toimii myös kansalaisopisto, joka järjestää erilaisia kursseja jokaisella kylällä. (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004). Pelastustoimessa harjoitetaan paljon yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Suomessa pelastustoimi hoidetaan Lapin liiton koordinoimana seutuyhteistyönä. Lisäksi Norjan lähikuntien kanssa on yhteistyösopimus siten, että lähin yksikkö hoitaa esim. pelastustoimessa sammutustyöt. (Utsjoen kunnan talousarvio vuodelle 2004) Yksityisiä palveluita on kaikissa taajamassa. Jokien varsilla taajama-alueiden ulkopuolella toimii useita kymmeniä kalastus- ja luontomatkailuun tukeutuvia mm. vapaa-ajan majoitusta tarjoavia kohteita. Kunnan ulkoisen kysynnän vuoksi Utsjoen kunnassa on väestömäärään nähden hyvät kaupalliset palvelut. Yksityisiä palveluita on kuvattu laajemmin tämän raportin kohdassa yritys- ja elinkeinotoiminta. Lisätietoa palveluista on liitekartalla Liikenneverkosto Tieverkosto Suunnittelualueella on kattava yleinen ja yksityinen tieverkosto. Karigasniemeltä kirkonkylän kautta Nuorgamiin kulkee Tenojokea mukaileva seututie 970 (Tenon tienä tunnettu). Kirkonkylään ulottuu etelän suunnasta (Kaamanen, Inari) Utsjokilaaksoa seuraileva valtatie 4. Kaamasesta Karigasniemeen kulkee kantatie 92. Inarijoen varrella Karigasniemestä etelään Angeliin johtaa yhdystie Nuorgamista etelään Pulmankijärvelle kulkee paikallistie Karigasniemeltä, Kirkonkylältä ja Nuorgamista on hyvät tieyhteydet rajanylityspaikkoineen Norjan puolelle Vesireitit Utsjoen kunnassa Inarijoki-Tenojoki on aina toiminut vesireittinä ja liikenneväylänä. Varsinaista venereittiä joessa ei ole, mutta jokea on aina käytetty liikkumiseen. Pienessä mittakaavassa myös Utsjokea ja Pulmankijärveä on käytetty liikkumisen. Vesireittien mahdolliset kehittämistarpeet liittyvät lähinnä Inarijoella ja Utsjoella melontareittien kehittämiseen. Tenoa on myös ehdotettu käytettäväksi matkailullisiin veneretkiin. (Yrityskysely, 2003) Venelaiturit ja rantautumispaikat Tenojoen varrella on jonkin verran rantautumis- ja vesillelaskupaikkoja. Tenon säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena ympäristötyöt, ekologinen tila ja seuranta

27 22 hankkeessa kartoitetaan nykyiset vesillelaskupaikat ja rantautumispaikat. Hanketta toteuttaa Lapin ympäristökeskus. Hanke toimittaa tiedot kehittämissuunnitelma ja kaavoitus -hanketta varten syksyllä Vesillelaskupaikkoja ja rantautumispaikkoja voi lisätä ja nykyisten paikkojen opastuksessa on puutteita. Uusien paikkojen rakentamista rajoittaa monin paikoin rantojen yksityisomistus. Lisäksi suosituilla kalastusalueilla on myös puutetta pysäköintipaikoista ja tieltä rannalle johtavista reiteistä Polkuverkosto, patikkareitit ja niihin liittyvät palvelut ja kohteet Utsjoen kunnassa on Kevon luonnonpuisto ja erittäin hyvätasoinen Kevon reitti (60 km). Reitin kulkee vuosittain n matkailijaa. Kunnan toinen pääreitti on Sevettijärvi-Pulmanki (80 km). Kolmas pidempi reitti kulkee Utsjoen kyläkeskuksen läheisyydessä (25 km). Utsjoen ja Sevetti-Pulmankin reittien kävijämäärät ovat vain muutamia satoja vuodessa. Reittien taso on selvästi Kevon reittiä alhaisempi. Kevon reittiin liittyy erittäin korkeatasoinen Sulaojan luontopolku, jonka kävijämäärät ovat n vuodessa. (Kyrö, 2003) Patikkareitistöä on tarvetta täydentää kyläkeskusten ja yritysten yhteydessä helpoilla päiväreiteillä sekä tunturijärville suuntautuvilla reitillä. Utsjoen kunnassa on alkanut JOHTOLAT -reitistöjen kehittämishanke Moottorikelkkareitit Kaldoaivin halki kulkee Sevetti-Nuorgam reitti, josta on jatkoyhteydet Norjan Neideniin ja Jäämerelle sekä Inariin. Nuorganista on myös jatkoyhteys Norjaan. Nuorgam-Utsjoki välillä kulkee reitti. Utsjoelta jatkuu reitti etelään Petsikkoon, Kaamasmukkaan ja Inariin. Kaamasmukasta on Karigasniemelle reitti, joka jatkuu Norjan puolelle. Lisäksi Tenon Norjan puolelta lähtee reitti Levajoelta Laxelviin, Altaan ja Nordkappiin. Suoraa moottorikelkkareittiä Karigasniemeltä Utsjoelle ei ole.

28 23 Kuva 4. Utsjoen retkeily-, hiihto- ja moottorikelkkareitit Hiihtoreitit ja muut reitit Hiihtoreittejä on Utsjoen kylän (8 + 2,5 km), Karigasniemen kylän (3 km) ja Nuorgamin kylän (3 + 5 km) tuntumassa. Pulmankijärven eteläpuolelta Sevettijärvelle kulkee vaellushiihtoreitti. Pidempiä hiihtoreittejä olisi mahdollista kehittää jokilaaksoon. Erämaa-alueilla on paljon kulku-uria, joita käytävät mm. mönkijät. Tunturiin johtavat kulku-urat ovat alueella maankäytöllinen ongelma. Metsähallitus myöntää kulkulupia alueilleen, mutta niille on päästävä jokilaaksosta yksityisalueiden läpi. Kulku-urille on usein laitettu puomeja Lentoliikenne Utsjoen kuntakeskuksesta on Ivalon lentokentälle 175 km, Norjan Kirkkoniemen lentokentälle suurin piirtein sama matka. Lisäksi Porsangerissa ja Vesisaaressa on pienemmät lentokentät. Lähimmät säännölliset rautatieyhteydet päättyvät Rovaniemelle (450 km) ja Kolariin (390 km). Pohjois-Lapin maakuntakaavan tavoiteraportissa on esitetty selvitettäväksi Utsjoen lentokentän tarve. Yksi mahdollisuus voi olla pienlentokenttä. Ilmailulain mukaan Ilma-alusten lentoonlähtöön ja laskuun saa ilmailulaitoksen antamien määräysten mukaisesti tilapäisesti käyttää avointa vesialuetta sekä tai alueen omistajan tai haltijan suostumuksella muuta maa- tai vesialuetta vaikka aluetta ei ole sellaiseen tarkoitukseen erityisesti järjestetty. Näin ollen esim. vesitasot voivat laskeutua erämaajärville ilman erityistä lupaa kunhan kyseessä ei ole säännöllinen reittiliikenne.

29 Joukkoliikenne Ivalon ja Utsjoen kunnan välillä on säännölliset bussiyhteydet. Ivalon suunnasta Utsjoelle ja Nuorgamiin, sekä Karigasniemelle kulkee pääsääntöisesti yksi linja-autovuoro päivässä molempiin suuntiin. Karigasniemi Utsjoki välillä ei kulje säännöllisiä linjaautovuoroja. Norjan puolelle kulkee linja-autovuoroja Karigasniemeltä Karasjoelle ja Nuorgamista Tanaan. 6.5 Energiahuolto Utsjoella toimii Utsjoen sähköosuuskunta, jonka jakeluverkkoon kuului v asiakasta. Sähkön toimittaa Energia Polar Oy. Sähkönjakeluverkosto on koko Utsjoen kunnan kattava. Sähköosuuskunnan tulevaisuuden visioista todetaan mm. seuraavaa; verkkoliiketoiminnalle asetettujen velvoitteiden hoitaminen edellyttää enenevässä määrin kehittyneempien ATK-ohjelmien ja laajakaistayhteyksien käyttöä. Syrjäseudulla olevalle pienelle verkkoyhtiölle aiheutuu näistä asiakasta kohti jopa moninkertaiset kustannukset taajamayhtiöihin verrattuna. Järkevin ratkaisu olisi löytää taseselvitykseen kohtuuhintainen ulkopuolinen palveluntarjoaja, jolla on tarvittavat ohjelmat. Lisäksi yhteiskunnan tulisi taata myös syrjäseuduille kohtuuhintaiset laajakaistayhteydet kuten muunkin infrastruktuurin osalta on tehty. (www.utsjoensahkoosuuskunta.fi) 6.6 Vesihuolto Kirkonkylän, Nuorgamin ja Karigasniemen taajamissa on vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot vedenottamoineen ja jätevedenpuhdistamoineen. Kirkonkylän taajaman jätevedenpuhdistamo tullaan suunnittelemaan ja uusimaan vuoden 2004 loppuun mennessä. Jätevesihuollon yleissuunnitelma tehdään vuonna Puhdistamo tulee säilymään nykyisellä paikallaan. Kirkonkylän vedenottamon kapasiteetti on lähes täysin käytössä nykyisellä verkostollaan. Lisävedenhankintamahdollisuudet tulee selvittää, varsinkin jos taajamarakenne tulee nykyisestään laajentumaan. Kuntaan v laaditussa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (Suunnittelukeskus 2003) on esitetty uutta mahdollista (vara)vedenottamoa nykyisestä kirkonkylän taajamasta noin 4 km länteen päin. Uuteen vedenottamoon voi tukeutua myös taajaman länsipuolella laajentuva matkailurakentaminen. Karigasniemen nykyisiä jätevesi- ja vesijohtoverkostoja on mahdollista laajentaa nykyisiin verkostoihin tukeutuen. Nykyisen vedenottamon kapasiteetti on riittävä myös mahdollisille verkoston laajennustarpeille. Taajama-alueiden ulkopuolella ei ole vesijohto- tai viemäriverkostoja. Sekä vedenotto että jätevesien käsittely on järjestetty haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisesti. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa todetaan mm. että verkostoihin kuulumattomien kyläalueiden kuten Vetsikon, Nuvvuksen, Dalvadaksen, Outakosken ja Rovisuvannon vesihuollon järjestäminen on selvitettävä. 6.7 Jätehuolto Koko Utsjoen kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteet kuljetetaan Norjan puolelle Tanan kaatopaikalle.

30 25 Tenojokivarressa yleisten jätteen keräyspisteiden osalta kunta tekee yhteistyötä tiehallinnon ja metsähallituksen kanssa. Matkailusta muodostuvasta jätteestä yli 90 % muodostuu kesä syyskuun välisenä aikana. Jokien varsilla kulkeva päätieverkosto mahdollistaa useimmiten sujuvan jätteiden keräilyn keräilypisteestä pakkaavalla jäteautolla. Karigasniemessä on vastaanottopiste kiinteän asutuksen tuottamalle keräyspaperille. Karigasniemessä on myös vastaanottohalli eri hyötykäyttölajikkeiden vastaanottamista varten. Kunnalla on yhdessä Paistunturin paliskunnan kanssa kompostori, jossa on kompostoitu teurasjätettä, mutta sen käyttöä on suunniteltu laajennettavan muihinkin eloperäisiin jätteisiin. Tähän liittyen voisi olla mahdollista kehittää palveluja myös norjalaisille. 6.8 Tietoliikenneverkostot Utsjoen kirkonkylällä on Soneran kiinteä 4 Mt:n laajakaistayhteys. Kirkonkylältä Nuorgamiin ja Karigasniemeen on ISDN-yhteys (hidas yhteys tämän ajan tarpeisiin). Hajaasutusalueet ovat modeemiyhteyksien varassa.

31 26 7 LUONNONYMPÄRISTÖ 7.1 Keskeiset luonnonmaantieteelliset tekijät Utsjoki kuuluu ilmastollisesti Tunturi-Lappiin. Terminen kesä on lyhyt, alle 70 päivää, minkä takia mm. havupuut eivät menesty alueella. Sademäärä on muuta maata alhaisempi, noin mm vuodessa. Lumi peittää maan keskimäärin lokakuun puolivälistä touko-kesäkuulle. Vuoden keskilämpötila on -1,7 C. (Suomen kasvimaantiede, 1973) Yleisin maalaji on mannerjäätikön kerrostama pohjamoreeni, joka peittää vaihtelevan paksuisena kerroksena tunturiylänköjä ja niiden välisiä laaksoja. Tunturien lakialueet ovat yleensä paljaita avokallioita. Laaksoihin (mm. Tenojoen ja Utsjoen laaksot) on muodostunut sorasta ja hiekasta koostuvia harjuja mannerjäätikön sulamisvirtojen vaikutuksesta. Virtaava vesi on kuluttanut jokilaaksoihin eri korkeustasoille jokiterasseja, joita on nähtävissä erityisesti Tenojoella. Vallitseva kivilaji Utsjoella on gneissi, minkä takia kasvillisuuskin on pääosin varsin karua. Länsiosat kunnasta ovat pääosin gneissimäistä granuliittia. Kunnan itäosa on kallioperältään vaihtelevampaa: Graniittigneissi on yleisin kivilaji, mutta joukossa on kiilleliusketta, kiillegneissiä sekä amfiboliittia ja granodioriittia. Emäksisempiä kivilajeja, kuten amfiboliittia, esiintyy paikoitellen mm. Vetsijoen laaksossa sekä Pulmankijärvellä. (Finlandia. Otavan iso maammekirja 9, 1987) Utsjoki kuuluu subarktiseen vyöhykkeeseen. Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa Utsjoki kuuluu Tunturi-Lappiin. Maaston korkeudesta ja pohjoisesta asemasta johtuen tunturikoivikot ja paljakat hallitsevat aluetta. Mäntymetsiä tavataan vain suojaisissa ja syvissä jokilaaksoissa, kuten Utsjoella, Kevojoella ja Pulmangissa. Tenojokivarressa mäntymetsää tavataan vielä hieman Karigasniemen pohjoispuolelle, mutta ei sitä pohjoisempana. Suurin osa Tunturi-Lapista, ja siis Utsjoesta, on matalaa koivumetsää. Paljakkaa on vain tunturin lakiosissa. Tunturikoivikoiden ja paljakan raja on Utsjoella noin 300 metrin korkeudella. Laaksot ovat ilmastollisesti keskimääräistä lämpimämpiä ja siksi kasvillisuudeltaan rehevämpiä muuhun alueeseen verrattuna. Lisäksi suotuisa kallio- ja maaperä monipuolistaa kasvillisuutta paikoin. (Suomen kasvimaantiede, 1973) 7.2 Geomorfologia ja eroosio Geomorfologia Tenojokilaakso sijaitsee metriä syvemmällä kuin ympäröivä tunturiplatoo (tasanko/kulutustaso). Jokilaakso on syntynyt kallioperän ruhjelaaksoon ja on mannerjään voimakkaan kulutuksen takia muodostunut poikkileikkaukseltaan U-kirjaimen muotoiseksi ruuhilaaksoksi. Laakso on komeimmillaan Tenon yläjuoksulla. Inarijoen-Tenojoen kallioperä jakautuu Utsjoen ja Kistuskaidin väliseen granuliittialueeseen, Kistuskaidin ja Vetsijoen väliseen liuske- ja gneissivyöhykkeeseen sekä Vetsikosta Nuorgamiin ulottuvaan tummien liuskeiden vyöhykkeeseen. Liuskevyöhyke on kasvillisuudelle muita alueita edullisempaa. Muuta käytännön merkitystä kivilajilla ei ole rantojenkäytön kannalta. Sekä mannerjään kasvaessa että sulamisen jo alettua jäätikköjoet kasasivat hiekka- ja sorakerrostumia laakson pohjalle metrin vahvuisiksi kerroksiksi; harjuiksi, deltoiksi ja terasseiksi. Näiden aines on veden savesta ja hienosta hiesusta huuhtomaa ja

32 27 kivet ovat pyöristyneitä. Ohuimmillaan jäätikköjokikerrostumat ovat Tenojoen suulla noin 5 metriä ja paksuimmillaan Alakönkään kapeikossa 70 metriä joen pinnan korkeudesta mitattuna. Mannerjään vetäytyessä yläjuoksun suuntaan, työntyi meri Tenojokilaaksoon aina Utsjoen suun yläpuolelle saakka. Jokilaakson alajuoksulle syntyi tällöin selviä rantaterasseja ja laakson harjujen laet tasoittuivat monin paikoin. Harjut sijaitsevat usein laakson keskellä joen suunnassa (esimerkiksi Levajoen harju ja Inarijoen alajuoksun keskiharjut). Joskus runsaiden suppakuoppien muokkaamat muut jäätikköjokimuodostumat muistuttavat ulkonäöltään harjuselänteitä. Utsjoen alajuoksun järvet ovat syntyneet erillisten mannerjäästä irtautuneiden maapeitteisten jäälohkojen hitaasti sulaessa. Ne ovat näin ollen erillisiä järviä, joita nykyinen joki yhdistää. Mannerjäätikön sulaessa vetäytymissuunta oli koillisesta lounaaseen. Samaan aikaan kun Salpausselät muodostuivat etelässä, oli jää kutakuinkin paikoillaan Tenojoen alajuoksulla ( vuotta sitten). Vetäytyminen oli nopeaa, sillä noin vuotta sitten jään reuna oli Inarijoen latvoilla. Yläkönkäästä ylöspäin jäätikön vaikutus oli merkittävää vuoteen B.P (ennen nykyhetkeä, before present time), jonka jälkeen joen vaikutus alkoi dominoida. Yläkönkään ja Alakönkään välillä tämä vaihe oli B.P. Alakönkään ja Tenojoen suun välillä jäätikön vaikutus päättyi B.P. jolloin alkoi pitkä merivaihe. Jokikulutus alkoi hiljalleen B.P. vaiheilla. Tenovuonon alueella jäätikkövaihe korvautui B.P. paikkeilla merivaiheella, joka jatkuu edelleen. Joki on syöpynyt erilaisiin ja eri-ikäisiin jäätikköjokikerrostumiin muodostaen eri tasoille jokiterasseja. Näille alueille rakentaminen on ollut edullista ja viljely on myös sijoittunut pääosin jokiterasseille Kulutusherkkyys Tenojoen laakson rantojen käytössä on ongelmana jäätikköjokisyntyisen aineksen eli soran, hiekan, hiedan ja hiesun kulumisherkkyys. Kulumista edistäviä tekijöitä ovat ohut kasvipeite tai sen kuluminen, jyrkät rinteet ja paikoin tuulen kulutus. Ylärinteiden moreeniaines kestää kulutusta huomattavasti paremmin kuin jokisorakerrostumat. Moreenialueella ongelmana voivat olla routiminen, lumen sulamisvedet sekä paannejää. Tenojoen alajuoksulla, missä laakson pohjan aines on hienorakeista, on jonkin verran matalia dyynejä. Myös tuulieroosiota esiintyy. Laajinta se on Pulmankijokilaaksossa, mutta myös Tenojoen keski- ja yläjuoksulla on pienialaisia tuulieroosioalueita (deflaatioalueita). Näiden synty liittyy useimmiten ihmistoimintaan, lähinnä poronlaidunnukseen. Laakeat ja hienoaineksiset alueet ovat varsin suurelta osin maatalouskäytössä tai tiealueina. Myös loma-asutus pyrkii osin hakeutumaan näille alueille. Rakentamisen maaaineksen tarve voi jossain määrin uhata jokialueiden maisemaa. Tienrakentamisen yhteydessä tehdyt purolaaksojen leikkaukset sekä kuivatusvesien johtaminen saattavat aiheuttaa eroosio-ongelmia. Tallauksesta aiheutuvaa eroosiota on paikoin kaikkien suosituimmilla kalastusalueilla. Jalankulun ja veneilyn aiheuttamaa kulutusta voi ehkäistä rakentamalla porrasrakenteita, levähdyspaikkoja, veneluiskia sekä leirintä- ja majoitusyrittäjien valistamisella. Tenolle on toteutettu mm. Nivajoen venevalkama, rantasuojauksia (vuosina Suomessa yhteensä 9200 metriä 12 paikassa ja Norjassa 6980 metriä) sekä tien ja rannan välille louhesuojauksia eroosiota vastaan.

33 28 Eroosio on Tenojoella suurimmaksi osaksi luonnollista. Noin neljänneksessä jokien eroosiotörmistä oli ihmistoiminta osin tai kokonaan eroosion aiheuttava tekijä. Eroosio-ongelmat ovat suurimpia Tenojoen yläjuoksulla Karigasniemestä pohjoiseen sekä alajuoksulla lähellä Nuorgamia. Eroosioherkkiä alueita on käsitelty erillisessä peruskarttalehdittäin raportoidussa yleispiirteisessä tutkimusraportissa (Mansikkaniemi & Mäki 1985), pro gradu työssä (Mäki 1988) sekä jokieroosion osalta seikkaperäisesti Interreg II hankkeen osana Tenojoen eroosio - Tenojoen säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena, Lisäksi on käytettävissä kartta, jolle on merkitty tämänhetkiset eroosioalueet. 7.3 Tenojoen vesistöalueen hydrologia Tenojoen vesistöalueeseen kuuluu Norjan puoleisia latvavesialueita sekä alajuoksun alueet. Joki laskee Jäämereen Norjassa (ks. kuva 5). Joen virtaamat vaihtelevat Nuorgamin kohdalla erittäin paljon suurimman koskaan mitatun virtaaman ollessa 3209 m 3 /s. Samassa kohdassa virtaama on alimmillaan ollut 27 m 3 /s. Kuvissa 6. a., b., c. ja d. on kuvattu vedenkorkeuden vaihteluja neljässä eri havaintopisteessä Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmän tietojen perusteella. Kuva 5. Tenojoen valuma-alue.

34 29 Alakönkäällä ja Polmakista ei ole vedenkorkeustietoja käytettävissä. Tenossa Onnelansuvannolla vedenkorkeus vaihtelee noin 4 metriä ( mmpy.). Inarijoessa Karigasniemellä vaihtelu on noin 3.6 metriä ( mmpy.). Utsjoessa Patonivalla vaihtelu on noin 4.5 metriä ( mmpy.) ja Kevojärvessä 2.8 metriä ( mmpy.).

35 30 W HW MHW NHW HNW MNW NW Vedenkorkeus Suurin arvo Vuosimaksimien keskiarvo Vuosimaksimien pienin arvo Vuosiminimien suurin arvo Vuosiminimien keskiarvo Pienin arvo Kuva 6 a, b, c ja d. Vedenkorkeustietoja Tenonlaaksossa. Hydrologian tietolähteenä on käytetty Suomen ympäristökeskuksen internetsivuja. 7.4 Pohjavedet Utsjoella on useita pohjavesialueita, jotka ovat keskittyneet pääasiassa jokilaaksojen harjualueille. Alueella on kolme I luokan eli yhdyskuntien vedenkäytölle tärkeää pohjavesialuetta: Utsjoen kirkonkylässä, Nuorgamissa ja Karigasniemellä. Myös II luokan pohjavesialueita on kolme, muut 104 kuuluvat luokkaan III. Tenonlaaksossa on useita joen suuntaisia harju- tai delttamuodostumia, joista vain osasta on tarkempaa tutkimustietoa. Myös nämä alueet otetaan huomioon kunkin osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Olemassa olevat Lapin ympäristökeskuksen pohjavesialuetiedot ovat konsultin käytössä erillisenä paikkatietoaineistona. Vesihuoltoon liittyvät taustatekijät sekä tulevaisuuden suunnitelmat on esitetty Utsjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa

36 31 Kuva 7. Pohjavesialueet (Lapin ympäristökeskuksen pohjavesialuetiedot, 2004). 7.5 Luontovyöhykkeet Kasvillisuudessa voidaan erottaa seuraavat päävyöhykkeet: Jokivarsien rantametsät ja -niityt sekä sora- ja hiekkarannat, koivuvyöhyke, tunturikankaat ja paljakka. Varsinaista arktista vyöhykettä Utsjoella (tai muuallakaan Suomessa) ei ole, vaan paljakan puuttomuus on seurausta tunturien korkeudesta. Mäntymetsiä tavataan ainoastaan Karigasniemen ympäristössä sekä Kevojoen laaksossa ja Utsjokilaakson eteläosassa. Pienialaisia männikköjä esiintyy Tenojokivarressa vielä Outakosken pohjoispuolellakin. Männyn nykyesiintymiseen lienee vaikuttanut ihminen osaltaan mm. polttopuun oton seurauksena. (Suomen kasvimaantiede, 1973) (Suomen luonnon monimuotoisuus, 1999) Seuraavassa on kuvattu suunnittelualueen kasvillisuusvyöhykkeitä sekä vyöhykkeiden lajistoa. Lähteinä on käytetty pääasiassa seuraavia teoksia ja julkaisuja: Tenojoen rantakasvillisuus 1985, Suomen kasvimaantiede 1973, Kaunis Kotimaa Natura Fennica osa , Lapin perinnemaisemat 1999, Yleisten teiden ympäristön tilaselvitys luonto ja kulttuurihistoria 1998.

37 32 Tunturikoivuvyöhyke Suunnittelualue käsittää Utsjoen ja Tenojoen jokivarret ja tunturien alarinteet. Paljakkaa alueeseen sisältyy vain paikoitellen. Koivuvyöhyke, joka ulottuu jokien varsilta tunturien kankaille ja paljakalle, muistuttaa lajistollisesti havumetsävyöhykkeen metsiä. Tunturikoivun lisäksi katajaa tavataan yleisesti ja paikoittain mm. haapaa ja raitaa. Tunturikoivikoiden tyypillistä kasvilajistoa edustavat mustikka, variksenmarja, metsätähti, kultapiisku, vaivaiskoivu, ruohokanukka ja sielikkö. Tunturialueille tyypillinen riekonmarja muodostaa paikoin laajoja, yhtenäisiä mattoja. Linnuston valtalajeja ovat pajulintu, punakylkirastas ja järripeippo. Koivuvyöhykkeen lintutiheydet ovat pieniä verrattuna havumetsien tiheyksiin, mutta lajisto on monipuolinen. Muita tyypillisiä lajeja ovat mm. lapintiainen, hömötiainen, räkättirastas, harmaa- ja kirjosieppo sekä metsä- ja niittykirvinen. Niityt ja kedot Jokien rannat ovat kasvillisuudeltaan varsin vaihtelevia. Rannat ovat monin paikoin hiekkaisia tai soraisia. Laajoja hietikkoja ja soraikkoja on mm. Mantojärvellä sekä Roviniemessä. Monin paikoin koivuvyöhyke alkaa välittömästi jokirannasta. Alavammille paikoille ovat tyypillisiä niityt ja kedot, jotka osa on tai on ollut maatalouskäytössä laitumena tai viljelymaana. Niittyjä ja ketoja tavataan pienialaisina pitkin Teno- ja Utsjokivarsia. Laajempia niittyalueita on Tenojokivarressa Karigasniemellä, Rovisuvannossa, Outakoskella, Nuvvuksen ympäristössä,, Vetsikossa, Välimaalla ja Nuorgamissa. Utsjoen merkittävimmät niittyalueet ovat Pappilan niityt Mantojärvellä, Mieraslompolossa sekä Mierasjärven eteläpäässä. Merkittävämpää lajistoa edustavat noidanlukot, tunturikatkero ja keminängelmä. Erityisesti kedot ovat merkittäviä perhosalueita hietikkojen ohella. Ruijannokiperhonen (valtakunnallisesti uhanalainen, luontodirektiivin liitteen II laji) esiintyy useilla keto- ja hietikkoalueilla jokivarsissa. Osa niitty- ja ketoalueista on luokiteltu perinneympäristöiksi. Katajikot ja hietikot Jokien rannoilla on tasaisia hiekka-alueita, jotka ovat suotuisia alueita ketojen ja katajikkojen synnylle. Valtaosa Teno- ja Utsjoen hietikkoalueista on raivattu niityiksi tai muuhun käyttöön, joten vain pieniä alueita on säilynyt katajikkoina ja ketoina. Katajikkoja esiintyy mm. Rovisuvannossa, Nuorpiniemessä, Akujoella, Aittijoella ja Lohisniemen saarilla. Hietikoilla on omanlaisensa kasvillisuus, johon kuuluu tyypillisesti mm. tenonajuruoho. Myös rantavehnää tavataan paikoitellen. Hietikoiden yläpuolelle on usein kehittynyt ketokasvillisuutta tai katajikkoa, kosteammille paikoille niittyä. Hietikkoja on mm. Roviniemessä, Nuorpiniemessä, Nuvvos-Ailigaksella ja Mantojärvellä. Pahdat ja paljakka Pahtoja esiintyy jyrkillä tunturirinteillä sekä ihmisen rakentamina mm. tienleikkauksissa. Osalla pahdoista kasvilajisto on varsin edustavaa: rikkokasveja, saniaisia ja saroja. Merkittävimmät pahdat sijaitsevat Kistuskaidilla, Kenesjärvellä ja Anaraspaktilla. Pahdat tarjoavat kasvilajien lisäksi pesimisympäristön tietyille linnuille, kuten haukoille ja korpille. Paljakkaa suunnittelualueeseen kuuluu jokseenkin vähän. Koivuvyöhykkeen muuttuminen paljakaksi tapahtuu vähittäin: tunturikoivikko harvenee, kunnes vain yksittäisiä puita on siellä täällä. Paljakka käsittää puuttoman vyöhykkeen. Kasvillisuus on kuitenkin peruspiirteiltään koivuvyöhykkeen kaltainen. Vallitsevia lajeja ovat varvut, jotka sietävät

38 33 hyvin ankaria olosuhteita. Varpujen lisäksi tavataan patjamaisia kasveja, kuten sielikkö. Paljakalla on myös kasvittomia kalliopintoja sekä rakkakivikoita. Paikoitellen paljakka laskeutuu lähelle jokivarsia. Mm. Njallavaaran ja Nuorgamin seudulla paljakka tulee lähelle tietä. Suot, järvet ja lammet Utsjoki kuuluu Tunturi-Lapin palsasuovyöhykkeeseen, jossa soita on kaikkiaan vähän. Yhteinen piirre soille on palsojen muodostuminen. Utsjoen arvokkaimpia, ellei arvokkain, suoalue on Piesjänkä, joka kuuluu Paistunturin Natura 2000 alueeseen. Varsinaisella suunnittelualueella suot ovat pienialaisia. Tyypillisesti ne sijaitsevat suppakuopissa tai lampien rannoilla. pohjoisosassa esiintyy myös jonkin verran rinnesoita. Järviä on soiden tapaan vähän Utsjoella. merkittävimmät järvet ovat Pulmankijärvi ja Luomusjärvi, jotka sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella. lammet ovat muodostuneet tyypillisesti harjualueiden suppakuoppiin ja ne ovat tyypiltään karurantaisia. Paikoin tavataan myös rehevärantaisia lampia, joilla esiintyy myös monipuolista linnustoa. Karigasniemellä sijaitseva, vanhasta joenmutkasta muodostunut juoluajärvi rehevärantainen, hyvä lintujärvi. Koadnelveijarvi on Tenon ranta-alueiden suurimpia järviä. Rehevät metsät Maaperältään ja ilmasto-oloiltaan suotuisille paikoille on kehittynyt rehevämpää kasvillisuutta, paikoin jopa lehtomaista kasvillisuutta. Tyypillisesti rehevät alueet sijaitsevat puro- ja sivujokiuomien suistoissa. Lajistoon kuuluu mm. mesiangervo, huopaohdake, kurjenpolvi, lääte ja kullero. Yleensäkin purovarsien kasvillisuus erottuu ympäristöään rehevämpänä suotuisampien ympäristöolojen takia. Suotuisimpiin paikkoihin on kehittynyt Utsjoella harvinaista lehtokasvillisuutta, kuten Vetsijoen suistoon. lehtomaista kasvillisuutta tavataan lisäksi mm. Ruoho-ojan varressa ja Nuorpiniemessä. Linnusto Tuntureiden linnusto on vähälajinen, joskin paljakalla esiintyy useita erikoisia lajeja: keräkurmitsa, kiiruna, pulmunen, tunturihaukka, tunturipöllö ja tunturikihu. Alapaljakalla linnusto on jo monipuolisempaa ja useat pajukoiden lajit viihtyvät myös alapaljakalla. Tällaisia lintuja ovat mm. urpiainen, lapinsirkku, lapintiainen, suopöllö, riekko ja sinirinta. Laajoilla suoalueilla linnusto voi olla hyvinkin runsasta käsittäen vesilintuja, kahlaajia sekä pensaikkojen linnustoa. Utsjoella pesivien lintulajien määrä on noin 100. Näistä reilu kolmannes on vesistöjen ja soiden linnustoa. Perhoset ja hyönteiset Utsjoella esiintyy useita lähinnä vain pohjoisimmassa Suomessa tavattavia perhoslajeja. Lisäksi joillakin pohjoisessa esiintyvillä perhoslajeilla on oma pohjoinen muotonsa. Tunturipaljakoiden lajeja ovat mm. lapinkeltaperhonen, paljakkakylmänperhonen, lapinnokiperhonen, tundrahopeatäplä, pohjanhopeatäplä, tunturihopeatäplä ja tundrasinisiipi. Jokivarsien niityillä tai hietikoilla eläviä lajeja ovat mm. lapinkeltaperhonen, purohopeatäplä ja ruijannokiperhonen. Useimmat näistä lajeista ovat joko harvinaisia tai hyvin harvinaisia. Muista hyönteisistä mainittakoon vain Utsjoella esiintyvät outasurviainen ja tundrakiiltokorento, jotka molemmat elävät vesistöissä.

39 Luonnonsuojelu Natura 2000 verkosto Hankealueella tai sen läheisyydessä on kaikkiaan yhdeksän Natura 2000 aluetta. Näistä Kaldoaivin erämaa ja Paistunturin erämaa sekä Kevon luonnonpuisto sijaitsevat pääosin hankealueen ulkopuolella. Natura 2000 alueita on kahta tyyppiä: Lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita, joiden suojeluperusteena on linnusto (SPA-alueet) sekä luontodirektiivin mukaisia suojelualueita (SCI-alueet), joiden suojeluperusteena ovat luontodirektiivin lajit ja elinympäristöt. Utsjoen Natura 2000 alueet ovat SCIalueita lukuun ottamatta Kaldoaivin erämaata, joka on sekä SCI- että SPA-alue. Vetsijoen suistolehto (FI ), SCI Vetsijoen alue on pinnanmuodoiltaan tasaista, alue jää kevättulvan alle. Alueella on useita pieniä puroja ja kuivuneita uomia. Kasvillisuus on edustavaa saniaisvaltaista tulvalehtoa, jonka valtalaji on kotkansiipi. Puusto on tiheää koivikkoa, joukossa on pihlajaa ja pensaita. Kevo (FI ), SCI Luonnonpuiston läpi virtaa vähävetinen Kevojoki, jonka rotkolaakso on yksi maamme mahtavimmista geologisista muodostumista. Laakson jyrkät seinämät ovat paikoin yli 150 m korkeat. Puiston pääosa on kuitenkin loivapiirteistä tunturikivikkoa tai -kangasta (skaidia). Tunturimittari on aiheuttanut alueella paljon tuhoa. Kevo on tärkeä tieteellisen tutkimuksen kohde. Alueella on runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja sekä harvinaisia luontotyyppejä. Kaldoaivin erämaa (FI ), SCI ja SPA Kaldoaivin erämaa on Tunturi-Lapin suurin erämaa, jota luonnehtivat laajat tundramaiset tunturiylängöt. Paljakka valtaa alueen koillisosat jo alle 300 metrissä. Melko alavasta erämaasta kohoaa vain Kaldoaivin ylänkö yli 400 metriin. Tuntureita on myös pohjoisessa Tenon varressa. Tenon kaksi isoa sivujokea, Vetsi- ja Pulmankijoki, virtaavat erämaan läpi. Pulmankijoen varressa kasvaa maamme pohjoisin luonnonvarainen männikkö. Tunturikoivikot ovat suurimmaksi osaksi tunturimittarin tuhoamia. Paistunturin erämaa (FI ), SCI Paistunturin erämaata jakaa kahteen osaan Kevon luonnonpuisto. Pohjoisessa maisemaa hallitsevat loivapiirteiset tunturiylängöt ja palsasuot. Suurpiirteistä ylänköä rikkovat siellä täällä syvään uurtuneet jokilaaksot, joissa kasvaa vehmas koivikko. Koivikoiden ympäröimä ja korkean harjujakson kahteen osaan jakama Luomusjärvi on tärkeä kalavesi. Erämaa-alueen eteläosa on suurimmaksi osaksi alavaa suo- ja järviseutua. Kaamasjoen lähistöllä on laajoja soita. Piessuon-Luomusjoen soidensuojelualue ja Luomusjärven harju sisältyvät Natura 2000 alueeseen. Muotkatunturin erämaa (FI ), SCI Erämaan keski- ja pohjoisosaa jakavat Kaamasjoen latvahaarojen syvät laaksot loivanpyöreiksi tunturiselänteiksi, jotka ovat pääosin puutonta paljakkaa. Laaksoissa kasvaa tunturikoivikoita ja yksittäisiä mäntyjä tai mäntyryhmiä. Vuolaat joet, kaunis Peltojärvi ja kumpuilevat tunturit antavat maisemalle vaihtelevuutta. Erämaan eteläosa on alavampaa pienten vesistöjen, soiden ja vaarojen luonnehtimaa metsäkairaa. Alue on lähes kokonaan suojeltu erämaalailla.

40 35 Muut alueet Ruijannokiperhosen (luontodirektiivin liitteen II laji, jolle tulee osoittaa erityisiä suojelualueita, ts. Natura 2000 alueita) suojelemiseksi Utsjoella on viisi pienialaista Natura 2000 aluetta, joista neljä sijaitsee hankealueella. Kohteet ovat myös edustavia perinnebiotooppeja. Taulukko 2. Natura-alueet, joilla Ruijannokiperhosta. Alueen tunnus Tyyppi Alueen nimi Kokonaispinta-ala, ha FI SCI Kirkkotupien niitty 1,1 FI SCI Välimaan kenttä 2 FI SCI Pappilan niitty 3,2 FI SCI Mieraslompolon kenttä 2,25 Natura-alueita koskevat tiedot: ympäristöhallinnon www-palvelu, Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmien kohteet Hankealuella tai sen läheisyydessä sijaitsevista luonnonsuojelualueista ja luonnonsuojeluohjelmien kohteista suurin osa sisältyy Natura 2000 verkostoon. Natura 2000 verkoston ulkopuolisia alueita ovat Tsieskuljoen lehto, joka on suojeltu lehtojensuojelualueena sekä Kenesjärven rantojensuojeluohjelman kohde. Rantojensuojeluohjelman tavoitteena on säilyttää siihen kuuluvat ranta-alueet luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Rantojensuojelualueisiin sisältyviä metsiä voidaan yksityismailla käsitellä rantaalueita koskevien metsänhoitosuositusten mukaisesti (Ympäristöhallinnon Herttatietokanta 2004) Perinnebiotoopit Perinnemaisemainventoinnissa Utsjoelta on rajattu 14 perinnebiotooppia, joista 13 on hankealueella. Perinnebiotoopit ovat pinta-alaltaan pieniä. Ne sijaitsevat Utsjoki- ja Tenojokivarressa. Tenojoen varressa on kolme kohdetta ja Utsjoen varrella 10. Perinnebiotoopeista neljä sisältyy Natura 2000 verkostoon. Perinneympäristöjen säilyminen edellyttää perinteisten toimien, kuten laidunnuksen ja/tai niiton jatkamista. Muutoin alueet usein kasvavat vähitellen umpeen. Perinneympäristöissä esiintyy runsaasti kasvilajeja, jotka ovat harvinaisia tai uhanalaisia, ja tyypillisesti lähinnä perinneympäristöissä esiintyviä lajeja. Tällaisia lajeja Utsjoella ovat mm. tunturikatkero, noidanlukot ja keminängelmä. Lisäksi perinnebiotoopit tarjoavat perhosille ja muille hyönteisille elinympäristön. Utsjoella merkittävin perinnebiotoopeilla esiintyvä laji lienee valtakunnallisesti uhanalainen ruijannokiperhonen. (Lapin perinnemaisemat 1999) Taulukko 3. Perinnebiotoopit. Perinnebiotoopin nimi Tyyppi Muuta Välimaan pihakenttä pihaniitty Natura 2000 Boaresbäiki niitty Ylä-Kuolnan niitty keto ja niitty Utsjoen kirkkotuvat ja pappila pihakenttä Natura 2000, Valtakunnallisesti arvokas Palomuotka keto Jumppalan niitty keto ja niitty Kevon suun niitty keto ja niitty Tsieskulan niitty keto

41 36 Puksalan niitty keto ja niitty Mieraslompolon keto keto Natura 2000 Mieraslompolo niitty Mierasjärven niityt keto ja niitty Ravdaskaidi niitty Natura 2000 Kuva 8. Suojelualueet ja valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet Uhanalainen lajisto Utsjoen uhanalaiseen lajistoon kuuluu niin eläimiä kuin kasveja. Suojelualueilla esiintyviä uhanalaisia ei tässä ole erityisemmin käsitelty, koska hankkeella ei ole niihin vaikutuksia. Merkittävin uhanalaisen lajiston esiintymisalue Utsjoella on Kevon luonnonpuisto, jossa esiintyy mm. useita uhanalaisia kasvilajeja. Kaldoaivin ja Paistunturin erämaaalueilla esiintyy useita luontodirektiivin liitteen IV lajeja sekä lintudirektiivin liitteen I lajeja. Valtaosa Utsjoella esiintyvistä uhanalaisista lajeista on tunturialueilla esiintyviä pal-

42 37 jakan lajeja. Uhanalainen linnusto pesii pääasiassa paljakalla tai soilla. Niin ikään useimmat Lapissa esiintyvistä uhanalaisista perhosista tai hyönteisistä esiintyy tunturien erämaalammissa tai paljakalla. Näiden lajien esiintymiseen ei kaavoituksella ole suoria vaikutuksia. Kuitenkin muun muassa retkeily- ym. reittien suunnittelussa tulee huomioida myös kaava-alueen ulkopuoliset alueet. Uhanalaisia ja direktiivilajeja koskevat tiedot on koottu seuraavista lähteistä: Ympäristöhallinnon www-palvelu (uhanalaislistat, Hertta-tietokanta), Putkilokasvien uhanalaisuuden arviointi 2002, Uhanalaiset kasvimme 1997, Päiväperhosopas 2000, Lapin perinnemaisemat 1999, Yleisten teiden ympäristön tilaselvitys 1998, Suomen lajien uhanalaisuus 2000, 2001, Lapin ympäristökeskuksen uhanalaiskortit. Hankealueella tai sen läheisyydessä 1 esiintyvät seuraavat valtakunnallisesti uhanalaiset tai silmälläpidettävät putkilokasvit: Laji Uhanalaisuusluokka Esiintymä valkopärskäjuuri CR Kaldoaivi sukassara EN Paistunturit ruijankissankäpälä VU Paistunturit suikeanoidanlukko VU Rovisuvanto ruijanpahtahanhikki NT Kevo tundrasara NT Paistunturit lapinalppiruusu NT Paistunturit keminängelmä, NT Erityisesti välillä Utsjoki-Nuorgam, myös Utsjokivarressa ruijanruoholaukka NT Mantojärvi, Vetsikko ahonoidanlukko NT Tenojokivarsi, mm. Outakoski, Lohikoste, Paatus ketonoidanlukko NT Mantojärvi, Rovisuvanto, Outakoski, Nuorpiniemi, Mieraslompolo, Lohiniemen saaret kalliosirkunjyvä NT Kenesjärvi tuoksualvejuuri NT Kenesjärvi, Kevo tenonsuolaheinä NT lapinkissankello NT CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä Nevamesisientä (VU) esiintyy Kenesjärven alueella. Pohjansompasammalesta (VU) on vanhoja havaintoja niin ikään Kenesjärven alueelta. Utsjoella esiintyvät uhanalaiset lintu- ja nisäkäslajit ovat tunturialueiden lajistoa, joiden pesimisympäristöjä ovat pääasiassa tunturien paljakat sekä laajat suoalueet. Tällaisia lajeja ovat mm. punasotka, lapasotka, lapinsirri, maakotka ja tunturihaukka. Jokivarsissa esiintyviä uhanalaisia perhosia ja hyönteisiä ovat mm. ruijannokiperhonen ja isopurosurviainen. Ruijannokiperhosta tavataan useilla paikoilla sekä Teno- että Utsjokivarressa. Isopurosurviaista on tavattu ainakin yhdestä purosta. Somerikkopeilikääriäinen ja kenttähietakoi ovat valtakunnallisesti erittäin uhanalaisia perhoslajeja, joita on 1 Tässä on esitetty lähinnä ne lajit, joiden esiintymät eivät ole suojelualueilla.

43 38 tavattu Karigasniemeltä. Luhtakultasiipi ja pikkukultasiipi ovat vaarantuneita lajeja. Jälkimmäistä on tavattu Karigasniemen pohjoispuoleiselta alueelta Direktiivilajit Luontodirektiivin liitteessä IV on esitetty yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Hyönteisistä Utsjoelta on tehty havainto luhtakultasiivestä. Suomella on euroopanmajavaa, sutta, karhua, ilvestä ja kaikkia luontodirektiivin liitteen kuutta kalalajia koskeva poikkeama liitteen II vaatimuksesta, jonka mukaan lajeille on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Lisäksi Suomella on euroopanmajavaa ja sutta poronhoitoalueella koskeva poikkeama liitteen IV tiukan suojelun vaatimuksesta. Niihin sovelletaan liitteen V vaatimuksia, joiden mukaan on huolehdittava, ettei kyseessä olevien lajien suotuisan suojelun tason säilyttämistä vaaranneta. Suunnittelualueella) esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV lajit ovat:! tuoksualvejuuri! lapinleinikki! luhtakultasiipi! saukko Luontodirektiivin liitteessä II on esitetty yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura verkosto).tällaisia suunnittelualueella esiintyviä lajeja ovat:! ruijannokiperhonen Monipuoliset luonnonympäristöt, joissa kasvi- ja eläinlajisto tulisi huomioida rakentamisen suunnittelussa, ovat tyypiltään pääasiassa pahtoja, männyn pohjoisimpia esiintymisalueita, katajikkoja ja ketoja, hietikoita sekä reheviä lehtorantoja. Arvokkaiden luontokohteiden lisäksi mm. kulutusherkillä hiekkatörmillä ja jäkäliköillä rakentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäröivään luontoon. Rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet ovat lajistoltaan monotonisia, yleensä sammalpeitteisiä metsiä, jotka eivät ole erityisen kulutusherkkiä ja rakentaminen ei ole kovin näkyvää. Utsjoki koostuu peräkkäisistä järvistä, joista suurimpia ovat Mantojärvi, Kevojärvi, Kenesjärvi ja Mierasjärvi. Utsjokivarressa on niin ikään useita arvokkaita luonnonympäristöjä. Tunnetuin lienee Utsjoen kirkkotupien alue, joka kuuluu myös Natura verkostoon. Kenesjärvi kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Kenesjärven rannat ovat jyrkkärinteisiä ja rinteillä on useita pahtoja, joissa esiintyy monipuolista pahtojen lajistoa. Kevojoki laskee Utsjokeen Kevojärvellä. Kevojoen alajuoksu ei kuulu suojelualueisiin. Mierasjärvellä on arvokkaita perinnemaisemia Mieraslompolossa sekä järven eteläpäässä Mierasjärven tilalla. Järven rannat ovat hiekkavaltaisia. Utsjokeen laskee useita pieniä jokia ja puroja, joiden ympäristöt ovat vaihtelevia rehevyydeltään. 7.7 Kalasto Utsjoen pinta-alasta noin viisi prosenttia on vesistöjä. Vesistöjen pinta-ala on noin hehtaaria, josta noin 95 % on valtion omistuksessa. Järviä ja lampia Utsjoella on kaikkiaan noin 900. Suurimmat järvet ovat Pulmanki-, Vetsi- ja Johttijärvet. Tenojoen vesistöalueeseen kuuluu valtaosa Utsjoen vesistöistä. Kaakkoisosa kunnasta kuuluu Näätämöjoen vesistöalueeseen ja lounaisosa Paatsjoen vesistöalueeseen. Utsjoen

44 39 merkittävin joki on Tenojoki. Sen tärkeimmät sivujoet ovat Utsjoki, Inarijoki, Vetsijoki, ja Pulmankijoki. Ylä-Lapin vesistöt ovat tyypillisesti karuja ja kirkasvetisiä. Järvien kalantuotanto on yleensä melko pieni, kun taas virtaavien vesistöjen tuotanto voi olla kymmenkertainen. Utsjoen kalasto on lohikalavaltainen. Lohensukuisiin lajeihin kuuluvat lohi, taimen, harjus, siika ja rautu eli nieriä. Muita Utsjoella tavattavia kalalajeja ovat mm. hauki, ahven ja made. Lisäksi tavataan lajeja, joilla ei ole kalataloudellista merkitystä, kuten mutu. Taimen on lohikaloista yleisin, ja siitä voidaan erottaa useita eri kantoja. Yleisimmin esiintyy puro- ja lampikantoja, mutta isommissa järvissä esiintyy myös järvikantoja. Meritaimenta voi nousta Jäämerestä Tenojoen vesistöön. Tenojoki on 250 km pitkä subarktinen rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Jäät Tenojoesta lähtevät toukokuun lopulla ja jäiden lähtöä seuraa voimakas tulva, koska vesistöalueelta puuttuvat suuret järvialtaat, jotka tasoittaisivat tulvahuippua. Nopeat veden pinnan vaihtelut ovat Tenojoelle luonteenomaisia: keväällä ne viivästyttävät lohenkalastuksen alkamista ja kesän aikana haittaavat paikallista lohen patopyyntiä. Tenojoen lohi lisääntyy luonnonvaraisesti ja lohikantoja pyritään säilyttämään ja kehittämään kalastuksen säätelykeinoin. Tenojoki on Pohjois-Euroopan suurin ja tuottavin luonnontilainen lohijoki. Kalastusrajoituksista huolimatta arviolta 55-60% Tenojoen tuottamasta lohesta kalastetaan sen syönnösvaelluksen aikana rannikolla ja vuonoissa. Tenojoen lohi vaeltaa laajalla alueella Pohjois-Atlantilla, pääosa isoista lohista kasvaa Färsaarten pohjoispuoleisella merialueella ja muutamat käyvät aina Grönlannin itärannikolla asti. Teno- ja Näätämöjoissa on geneettisesti oma lohikantansa, joista voidaan edelleen erottaa sivujokien omia kantoja. Tenojoen lohi on tuhansien vuosien aikana vesistöön sopeutunut monimuotoinen arvokala. Se viettää jokiympäristössä keskimääriin 4 poikasvuotta ja vaeltaa mereen 17 senttimetrin pituisena vaelluspoikasena. Merikasvu on nopeaa, sillä vuodessa lohet kasvavat 1-2 kilon painoisiksi "diddeiksi", kahdessa vuodessa 3-7 kiloisiksi lohijaloiksi (luossajuolgi) ja kolmessa vuodessa noin kymmenen kilon painoisiksi, 1 metrin mittaisiksi lohiksi (luossa). Lohen meri-ikä on 1-5 vuotta. Tenojoen lohista n. 2% on aikaisemmin kudulla käyneitä yksilöitä. Vuosittain Tenojoesta saadaan useita yli 20-kiloisia lohia. Utsjoen järvissä esiintyy siikaa yleisesti. Vetsijoen vesistö on kokonaisuudessaan merkittävä siian esiintymisalue. Harjusta tavataan niin virtavesissä kuin järvissäkin. Haukea tavataan yleisesti samoissa järvissä siian ja harjuksen kanssa, kun taas made on levinnyt lähes kaikkiin vesistöihin. Ahven on haukea harvinaisempi. Rautua tavataan pääasiassa latvavesistöissä. Tyypillisesti rautujärvet sijaitsevat tunturiylängöllä.

45 40 8 MAISEMA 8.1 Aluksi Inarijokilaaksoon yhtyvä Tenonlaakso ja Utsjokilaakso ovat Pohjois-Lapin merkittävimmät jokilaaksot. Laaksot halkovat tunturiselännealueita ja muodostavat ympäröivästä karusta tunturiseudusta luonnonoloiltaan ja maisemaltaan selvästi poikkeavan kokonaisuuden. Luonnonolot ovat suoraan vaikuttaneet myös jokilaaksojen kulttuurihistoriaan ja elinkeinoihin, joilla puolestaan on ollut oma vaikutuksensa maisemaan. Jokilaaksoissa on ollut asutusta ja ne ovat toimineet tärkeinä kulkureitteinä jo esihistoriallisella ajalla, mistä merkkinä ovat mm. lukuisat muinaisjäännökset. Suunnittelualueen maisema on vaikuttavaa. Tunturien jyrkät rinteet tai jääkauden jälkeisten jokiprosessien muovaamat, harjuaineksesta muodostuneet rantaterassit nousevat paikoin suoraan jokiuomasta, ja maisema on erämaista ja jylhää. Paikoin jokiuoman ja tunturiselänteiden väliin jää kapeita rantatasanteita, joille alueen asutus ja pienialaiset viljelmät ovat keskittyneet. Näillä alueilla maiseman vaikuttavuus perustuu sekä komeaan luonnonmaisemaan että luonnonympäristön ja ihmisen toiminnan väliseen suhteeseen. Suunnittelualueen maisemassa on näkyvissä sekä saamelaisen että suomalaisen kulttuuriperinnön vaikutteita, ja lisäksi maisemaan liittyy erityisesti saamelaiskulttuurin osalta näkymättömiä merkityksiä ja arvoja, jotka eivät ole paikallistettavissa karttamerkinnöiksi. Sekä osa Tenonlaaksosta että osa Utsjokilaaksosta on Ympäristöministeriön selvityksessä määritelty valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, ja Utsjokilaakso on yksi maamme kansallismaisemista 2. Arvotus perustuu pitkälti kulttuuriympäristöjen ja luonnonmaiseman muodostamiin edustaviin kokonaisuuksiin. Maisema-aluerajausten ulkopuolella maiseman arvot perustuvat vaikuttaviin luonnonpiirteisiin. Maisema on suuripiirteisyydestään huolimatta herkkää muutoksille: Alaville, harjuaineksesta muodostuneille rantatasanteille sijoittuneet perinteiset rakentamisen vyöhykkeet tukeutuvat suoraan maisemarakenteen asettamiin lähtökohtiin ja olemassa oleva rakentaminen on pienipiirteistä ja volyymiltään vähäistä. Rakennettujen alueiden välissä on erämaisia vyöhykkeitä, joiden maisemassa ei näy merkkejä ihmisen toiminnasta. Maaperä on yleensä karua, ja eroosioherkillä alueilla uusien teiden ja rakennusten rakentaminen saattaa aiheuttaa pitkäkestoisiakin maisemavaikutuksia. Kasvillisuuden peittävä vaikutus on vähäinen, sillä puusto on matalaa ja lehdetön aika pitkä. Ilmasto- ja maaperäolosuhteista johtuen kasvipeitteen uusiutuminen on hyvin hidasta. Alueen komea maisema on arvo itsessään, ja sillä on sekä kansallista että kansainvälistä merkitystä. Maisema-arvojen turvaaminen on tärkeää myös alueen elinkeinojen toimintaedellytysten, erityisesti matkailuelinkeinojen kannalta: maisema on Tenon lohen lisäksi yksi alueen tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Alueen kehittämissuunnittelun ja kaavoituksen tavoitteissa onkin painotettu maiseman huomioon ottamista ja maisema-arvojen turvaamista. Maisemaselvityksessä on käyty läpi maiseman eri osatekijöitä teemoittain (topografia, maaperä, kasvillisuus, toimintojen sijoittuminen, miljöötyypit), jotta maiseman eri tekijöihin perustuva vyöhykejako voidaan ottaa suunnittelussa huomioon. Maiseman vyöhykejaon pohjana ovat alueen kallio- ja maaperäolosuhteet, jotka ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen on kunkin alueen topografia, minkälaista kasvillisuutta eri vyöhykkeil- 2 Arvokkaat maisema-alueet, Kansallismaisema

46 41 le on kehittynyt, minkälaisia miljöötyyppejä on eri toimintojen myötä muodostunut jne. Maisemaselvitysaineiston perusteella voidaan myös tunnistaa alueen erityyppiset maisemalliset potentiaalit sekä erityiset riskitekijät ja alueet. Maisemaselvitys perustuu olemassa olevaan selvitysaineistoon, elo- ja lokakuussa 2003 tehtyihin maastokäynteihin, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä paikkatietoanalyyseihin. Tähän raporttiin on kaikesta olemassa olevasta aineistosta kerätty vain otteita, sillä kaiken olemassa olevan tiedon esittäminen ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan. Alueen maisemaa on raportissa kuvattu tekstein, valo- ja ilmakuvin, poikkileikkauksin ja karttaottein. Koko suunnittelualuetta kuvaavat maisemaselvityskartat ovat raportin liiteaineistossa (liite 4: Maaston korkeustasot ja nykyisen rakentamisen sijoittuminen, liite 5: Maaston kaltevuus, liite 6: Poikkileikkauksia jokilaaksoista, liite 7: Miljöötyypit). Maisemaselvitysosion loppuosassa on annettu suosituksia maisemallisesta näkökulmasta alueen suunnittelua varten. Suosituksiin liittyen on laadittu liitekartta, jolla on yleispiirteisesti esitetty erilaiset suunnitteluvyöhykkeet ja niihin liittyvät suositukset (liite 8). Koko suunnittelualueen kattavat paikkatietoaineistot ovat käytettävissä suunnittelun aikana. Paikkatietopohjainen työskentely mahdollistaa erilaiset tarkastelut erilaisissa mittakaavoissa suunnittelun painopistealueiden ja tarpeiden täsmentyessä. Tähän raporttiin liitettyjen esimerkkikuvien ja liitekarttojen tarkoitus on antaa yleiskuva siitä, minkälaista paikkatietoaineistoa suunnittelua varten on käytettävissä ja minkälaisia analyysejä aineistosta voidaan tuottaa suunnittelun tarpeiden tarkentuessa. Suunnittelualueen kulttuuriympäristöstä laaditaan erillinen selvitys osayleiskaavatyötä varten Saamelaismuseosäätiö SIIDAn toimesta, joka vastaa projektissa kulttuuriympäristöön liittyvästä asiantuntemuksesta. Selvityksen on määrä valmistua syksyllä Kulttuuriympäristöselvityksen valmistuttua kaavoituksen lähtökohtia ja reunaehtoja tarkennetaan myös maiseman osalta. Tähän lähtökohtaraportin maisemaselvitysosioon on koottu perustiedot arvokkaista kulttuuriympäristöistä valtakunnallisiin selvityksiin perustuen. Kuva 9. Vinovalovarjostettu korkeusmalli pohjois-lapin alueelta (ei mittakaavassa). Jokilaaksot erottuvat selvästi ympäröivistä selännealueista.

47 Maaperä, geomorfologia Suunnittelualueella yleisimmin esiintyvä maalaji on kallioisia tunturiselänteitä vaihtelevan paksuisina kerroksina peittävä moreeni. Savea esiintyy alueella vain siellä täällä pieninä yksittäisinä laikkuina. Jokilaaksojen alaosissa on jäätiköiden sulamisvaiheissa muodostuneita hieta-, hiekka- ja sorakerrostumia. Turvetta on ainoastaan pienissä, yksittäisissä soistuneissa painanteissa. Laajoja suoalueita ei suunnittelualueella, jokiuoman lähiympäristössä ole lainkaan. Jokilaaksojen hiekka- ja sorakerrostumat erottuvat maisemassa selvästi ympäröivistä karuista kallio-/moreeniselännealueista sekä maastonmuodoiltaan, kasvillisuudeltaan että käytöltään. Jokieroosio muokkaa maisemaa jatkuvasti, ja jokiuoma rajautuu monin paikoin jyrkkiin, kasvittomiin eroosiorinteisiin. Kuva 10. Ote maaperäkartasta, esimerkkinä Dalvadaksen seutu. Kuvaan on mustalla katkoviivalla karkeasti rajattu kallioperän murroslaakso sekä yhtenäisellä mustalla viivalla varsinainen jokilaakso, jonka alueelle sijoittuvat jäätiköiden sulamisvaiheen hiekka- ja sorakerrostumat. (Tektonisen aktiviteetin synnyttämä) Kallioperän murroslaakso, josta viimeisen jääkauden viimeisen jäätiköitymisvaiheen jäätikkökulutus on muokannut ns. ruuhilaakson. Kuvaan on rajattu päälaakso, johon on yhtynyt useita sivulaaksojen pikkujäätiköitä jään vetäytymisvaiheessa. Nykyiset prosessit ovat painovoiman aiheuttamat rinneprosessit kuten kivivyöryt sekä kryogeeniset eli roudan aiheuttamat prosessit. Ihmisen toiminta voi aiheuttaa kulutusta ja vyöryjä. Lumivyöryjen aiheuttama kulutus on harvinaista ja vähäistä. Varsinainen jokilaakso: Jäätikköjokien kasaavan ja kuluttavan toiminnan synnyttämiä muodostumia, sulamisvaiheessa jäätikön reunavyöhykkeessä syntyneitä kerrostumia, jokieroosion ja sedimentaation luonnehtimia alueita sekä joen alajuoksulla meren rantaprosessien synnyttämiä muodostumia. Nykyiset prosessit ovat jokieroosio ja kasautuminen, painovoiman aiheuttamat rinneprosessit kuten hiekkaliukumat ja maanvieremät sekä ihmisen toiminta. Eolinen eli tuulen aiheuttama kulutus on melko vähäistä. Alueen geomorfologiaa ja eroosiota on myös kuvattu lähtökohtaraportin luontoselvitysosiossa ja siinä mainitussa tausta-aineistossa. Eroosioalueet ovat lisäksi taustaaineistoon kuuluvilla kartoilla.

48 43 Kuva 11. Jokieroosion kuluttamaa jokilaakson soramuodostumaa. Kuva Inarijoelta. Kuva 12. Jokeen liittyy monin paikoin matalan veden aikaan veden alta paljastuvia hietikoita. Etualalla oleva viljelyalue sijoittuu hienojen maalajien alueelle. Taustalla vasemmalla näkyvä tunturikoivikon peittämä rantaterassi, jonka maaperä on hiekkaa ja/tai soraa erottuu maisemassa selvästi ympäröivistä tunturiselännealueista. Kuva Norjan puolelta pohjoisesta kohti Vetsikkoa.

49 44 a. Nuvvuksen Dalvadaksen alue b. Yläköngäs Kuva 13. a ja b. Esimerkkejä jokiuoman lähiympäristön maaperäolosuhteista eri luonteisilta osa-alueilta. Ortoilmakuvan päällä on värillisillä rastereilla esitetty ne alueet, joilla maaperä on hietaa, hiekkaa, soraa tai turvetta. Avokalliopaljastumat on merkitty punaisella. Muut alueet ovat moreenia. Tarkastelualueeseen on sisällytetty jokiuoman lähiympäristö ja laakson alarinteet, ei tunturien lakialueita. Tiestö on esitetty mustalla viivalla.

50 Maastonmuodot ja jokilaaksojen luonne Utsjoen kunnan alueella maastonmuodot vaihtelevat korkeustasojen noin +20 mmpy (metriä merenpinnan yläpuolella) ja noin +620 mmpy välillä. Matalimmat maastonkohdat sijoittuvat Nuorgamin alueelle ja korkeimmat huiput Nuvvuksen Karigasniemen alueelle. Suurimmillaan paikalliset korkeuserot ovat Nuvvuksen alueella. Tenonlaaksossa korkeuserot pienenevät ja maastonmuodot loivenevat kohti Nuorgamia ja Tenon alajuoksua. Inarijokilaaksossa ja Utsjokilaaksossa paikalliset korkeuserot ovat vähäisempiä ja maastonmuodot loivempia kuin Tenonlaaksossa, ja laaksot ovat luonteeltaan pienipiirteisempiä ja rikkonaisempia kuin Tenonlaakso. Maaston korkeustasot ja nykyisen rakentamisen sijoittuminen suhteessa korkeustasoihin on esitetty liitekartalla (liite 4). Korkeustasot on liitekartalla esitetty värein 50 metrin välein. Lisäksi kartoille on tuotu korkeuskäyrät 20 metrin välein, sekä annettu karkeita raja-arvoja siitä, mitä korkeustasoja ylemmäs mahdollista uudisrakentamista ei kullakin osa-alueella tulisi sijoittaa. Pienennös korkeustasokartasta on esitetty kuvassa 14 seuraavalla sivulla. Tässä pienennöksessä ei kartan mittakaavasta johtuen ole esitetty nykyisen rakentamisen sijoittumista. Maaston kaltevuudet jokilaaksojen alueella vaihtelevat merkittävästi. Loivimmillaan maasto on jääkauden jälkeisten jokiprosessien muovaamien rantatasanteiden alueilla, joilla kaltevuus on yleensä 0 5 %. Korkeampien rantaterassien rinteet ovat sitä vastoin monin paikoin hyvinkin jyrkkiä. Jyrkät tunturiselänteiden rinteet (kaltevuus yli 20%) nousevat monesti suoraan jokiuomasta tai kapean rantatasanteen tai terassin jälkeen. Myös sivujokien uurtamat laaksot ovat yleensä jyrkkäpiirteisiä. Maaston kaltevuudet loivenevat lähestyttäessä tunturiselänteiden lakialueita ja tunturiylänköä. Korkeusmalliaineistosta on tuotettu koko aluetta koskevia kaltevuusanalyysikarttoja sekä periaatepoikkileikkauksia kattavasti koko suunnittelualueelta. Kaltevuusanalyysit sekä periaatepoikkileikkaukset on esitetty liitekartoilla (liitteet 5 ja 6). Liitekartalla 6 on myös indeksikartta, jossa on osoitettu, miltä alueilta poikkileikkauksia on tehty. Kuvissa 15 a., b. ja c. on esimerkinomaisesti esitetty otteita kaltevuusanalyysikartoista erityyppisiltä osa-alueilta. Periaatepoikkileikkaukset kertovat kunkin laakson ja osa-alueen maisematilan luonteesta: työntyvätkö ympäröivät tunturiselänteet jokiuomaan asti, jolloin uomaa ympäröivä maisematila on tiukasti rajautunut, vai jääkö tunturiselänteiden ja jokiuoman väliin harjuaineksista muodostuneita rantatasanteita tai terasseja, jolloin maisematila on avarampi. Myös poikkileikkauksia voidaan maisemaselvityksen paikkatietoaineistojen pohjalta tuottaa lisää suunnittelun edetessä niitä alueita koskien, joilla tutkitaan mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen. Raporttiin tuoduissa sekä liitekartalla 6 esitetyissä poikkileikkauksissa korkeussuuntaa on liioiteltu maaston muotojen korostamiseksi. Inarijokilaakson ja Tenonlaakson osalta mainittakoon, että poikkileikkauskuvissa Norjan puoli näkyy vasemmalla ja Suomen puoli oikealla. Kuvassa 16 on esimerkinomaisesti pyritty kuvaamaan maastonmuotojen ja jokiuomaa ympäröivän maisematilan välistä suhdetta. Maisematilan luonteeseen ja rajautumiseen vaikuttavia variaatioita on useita: Ympäröivien tunturiselänteiden jyrkät rinteet työntyvät joen molemmin puolin jokiuomaan asti Jokiuoma on toiselta puolelta rajautunut uomaan asti työntyvään tunturiselänteeseen ja toiselta puolelta jyrkkärinteiseen soramuodostumaan

51 46 Jokiuoma on molemmilta puoliltaan rajautunut jyrkkärinteiseen soramuodostumaan Jokiuoma on toiselta puolelta rajautunut jyrkkärinteiseen soramuodostumaan, toinen puoli rajautuu alavaan, harjuaineksista muodostuneeseen rantatasanteeseen Jokiuoma on toiselta puoleltaan rajautunut tunturiselänteen jyrkkään, suoraan jokiuomasta nousevaan rinteeseen, ja toiselta puolelta alavaan, harjuaineksesta muodostuneeseen rantatasanteeseen Jne. Maasto on vaihtelevaa ja eri luonteiset maisematilajaksot ovat paikoin hyvinkin lyhyitä. Maisematiloja analysoidaan yleiskaavoituksen yhteydessä tarkemmin niiltä alueilta, joihin kohdistuu maankäytöllisiä muutospaineita. Lisäksi voidaan laatia esimerkiksi näkymäalueanalyysejä, joiden avulla voidaan tutkia hankkeiden tai rakentamisen maisemavaikutusten laajuutta. Toimintojen sijoittumisen (ks. Toimintojen sijoittuminen ja Miljöötyypit kappaleet ja liitekartta 7.) kautta voidaan yleensä tehdä johtopäätöksiä myös maisematilan luonteesta. Esimerkiksi niillä osa-alueilla, joille on sijoittunut runsaasti kulttuuriympäristöjä, voidaan jokiuomaa ympäröivän maisematilan päätellä olevan kulttuuriympäristöjen kohdalla suhteellisen avara, sillä kulttuuriympäristöt (pysyvä asutus ja siihen liittyvät elinkeinot) ovat alueella perinteisesti sijoittuneet alaville, harjuaineksista muodostuneille rantatasanteille. Niillä osa-alueilla, joilla ei juurikaan ole kulttuuriympäristöjä, voidaan päätellä, että ympäristön olosuhteet ovat sellaiset, ettei pysyvän asutuksen ja elinkeinojen kehittymiselle ole ollut edellytyksiä: Maasto on kaltevaa, maaperä karua jne., ja alue on suurelta osin luonteeltaan luonnonaluetta. Koska rantatasanteita ei ole, voidaan päätellä, että jokiuomaa ympäröivä maisematila rajautuu yleensä joko jokiuomaan asti työntyvään tunturiselänteen rinteeseen tai jyrkkään, sorasta muodostuneen rantaterassin rinteeseen. Kuva 14. Maaston korkeustasot 50m välein (ei mittakaavassa). Koko suunnittelualueen kattavat tarkemmat karttaotteet maaston korkeustasoista sekä rakentamisen sijoittumisesta suhteessa korkeustasoihin ovat tämän raportin liitteenä (liite 4).

52 47 a. Dalvadas Nuvvus b. Utsjoen kirkonkylä - Mantojärvi Yläköngäs kaltevuus max. 12 % kaltevuus % tien maksimikaltevuussuositus (Suomessa), rakennusten ja tiestön sovittaminen maastoon ei yleensä vaadi erityistoimenpiteitä norjalaisen tien maksimikaltevuussuositus 20%, rakennusten ja tiestön sovittaminen maastoon vaikeutuu kaltevuus yli 20 % rakennusten ja tiestön sovittaminen maastoon vaikeaa ilman merkittävää maastonmuotoilua, luiskien tuentaa tms. Kuva 15. a, b ja c. Otteita kaltevuusanalyysikartoista eri luonteisilta osa-alueilta (ei mittakaavassa). Analyysissä käytetyt kaltevuuden raja-arvot on määritelty mahdollisen tulevan rakentamisen sijoittamisen suunnittelua ajatellen. Vastaava tarkastelu maaston kaltevuuksista koko suunnittelualuetta koskien on tämän raportin liitteenä (liite 5).

53 48 Kuva 16. Esimerkkipoikkileikkauksia eri tyyppisiltä osa-alueilta. Kuvilla on pyritty kuvaamaan maaston muotojen ja jokiuomaa ympäröivän maisematilan luonteen välistä suhdetta.

54 Inarijokilaakso Inarijokilaakso on luonteeltaan vaihteleva. Paikoin jokiuoma rajautuu jyrkkiin, eroosion kuluttamiin rantaterassien penkereisiin, paikoin pieniin rantatasanteisiin, ja paikoin laaksoon tuovat vaihtelevuutta sivujokien uomat ja suistot sekä juolua -järvet. Tunturiselänteiden rinteet jäävät yleensä hieman etäämmälle jokiuomasta, ja tunturiselänteen ja jokiuoman välissä on paikoin laajojakin soramuodostumia. Jokiuoman partaalle sijoittuvat kulttuuriympäristöt ovat yksittäisiä ja pienialaisia, ja rakentamista on kaiken kaikkiaan alueella vähän. Luonteeltaan Inarijoen alue on pääosin luonnonmaisemaa (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Matalimmat maastonkohdat sijoittuvat laakson pohjalla noin korkeustasoille mmpy. Ympäristön tunturien lakialueet nousevat korkeustasoille mmpy (katso liitekartta 4.). Kuva 17. Viistoilmakuva Inarijokilaaksosta. Jokiuomaa rajaavat paikoin soramuodostumien jyrkät rinteet, ja paikoin uoma rajautuu loivapiirteiseen rantatanteeseen, jolle on sijoittunut pysyvää asutusta. Kuva 18. Näkymä Inarijokilaaksosta.

55 50 Kuva 19. Esimerkkipoikkileikkaus Inarijokilaaksosta. Suomen puolella uomaa on laaja soramuodostuma, joka erottuu poikkileikkauksessa selvästi jokiuoman ja jyrkemmin nousevan tuntuturiselänteen rinteen välisellä jaksolla. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6). Kuva 20. Maaston korkeustasot, ote Inarijoen pohjoisosan Karigasniemen alueelta (ei mittakaavassa). Koko suunnittelualueen kattava kartta maaston korkeustasoista ja rakentamisen sijoittumisesta suhteessa korkeustasoihin on tämän raportin liitteenä (liite 4.) Tenonlaakso Tenojoella on mahtavin laaksomuodostuma koko Suomessa. Laakson ja uoman leveys ja luonne vaihtelevat eri luonteisilla osa-alueilla. Paikoin tunturiselänteiden rinteet nousevat jyrkkinä suoraan joesta, jokiuoma on kapea, laakson maisematila tiukasti rajattu ja maisema erämaista ja jylhää. Toisaalla tunturien jyrkät rinteet ovat vetäytyneet kauemmaksi joesta ja jokivarteen levittäytyy avara tasanne, jolle on sijoittunut asumuksia niittyineen ja pienine viljelyksineen, tai kokonainen kylä. Kesäkuivalla paljastuu veden

56 51 alta laajalti rantasomerikoita ja hietikoita. Maisemaa jaksottavat myös pienemmät sivujoet, jotka ovat uurtaneet rantatörmiin syviä sivulaaksoja (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Tenonlaaksossa paikalliset korkeuserot ovat suurimmillaan Karigasniemen - Nuvvuksen alueella. Tällä alueella on myös runsaasti kulttuuriympäristöjä sekä Suomen että Norjan puolella, ja maiseman arvot perustuvat sekä komeaan luonnonmaisemaan että luonnonympäristön ja ihmisen muokkaaman ympäristön väliseen suhteeseen. Rantatasanteiden kylät sijoittuvat noin korkeustasolle mmpy ja ympäröivien korkeimpien tunturien laet nousevat noin korkeustasolle 600 mmpy. Joelta katsottuna maisematilaa rajaavat rantatasanteiden kulttuuriympäristöt ja niiden takaa nousevat jyrkät rinteet. Jokiuomaan liittyy tällä alueella myös jyrkkärantaisia tai kanjonimaisia jaksoja, joilla maisematilaa rajaava kallio-/moreeniselänne työntyy jokiuomaan asti, tai rannat ovat rantaterassien jyrkkäpiirteisiä, eroosioherkkiä hiekka- tai soramuodostumia (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Kuva 21. Viistoilmakuva Nuvvuksen kylän alueelta. Alueen maaperäolosuhteet ovat mahdollistaneet maatalouden harjoittamisen alueella. Kuva 22. Näkymä Nuvvuksen kylän alueelta. Norjan puolella tunturiselänne työntyy lähelle jokiuomaa kun taas Suomen puolelle levittäytyy alava rantatasanne, jolle on sijoittunut pysyvää asutusta niittyineen ja peltoineen.

57 52 Kuva 23. Poikkileikkaus jokilaaksosta Dalvadaksen kylän alueelta. Laakso on uoman lähiympäristössä sekä Suomen että Norjan puolella luonteeltaan avara ja loivapiirteinen. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6). Kuva 24. Poikkileikkaus jokilaaksosta Nuvvuksen pohjoispuolelta. Laakso on Suomen puolella jyrkkäpiirteinen ja tunturiselänne työntyy aivan kiinni jokiuomaan. Norjan puolella maastonmuodot ovat loivempia. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6). Kuva 25. Maaston korkeustasot, ote Dalvadaksen Nuvvuksen alueelta (ei mittakaavassa). Koko suunnittelualueen kattava kartta maaston korkeustasoista ja rakentamisen sijoittumisesta suhteessa korkeustasoihin on tämän raportin liitteenä (liite 4).

58 53 Maiseman kulttuuripiirteet vähenevät Nuvvuksen jälkeen kohti Yläköngästä, ja maisema on luonteeltaan jylhää luonnonmaisemaa. Kulttuuriympäristöjä on Yläkönkään alueella enää siellä täällä ja ne ovat pinta-alaltaan hyvin pieniä. Alueella on joitakin matkailu- tai lomarakentamisen keskittymiä (katso liite 7.). Yläkönkään alueella jokilaaksoa rajaavat Suomen puolella jyrkkärinteiset, päältä tasaiset rantaterassit ja niiden takaa nousevat tunturien jyrkät kallio-/moreeniselänteet. Jokilaakson pohja on noin korkeustasolla mmpy, rantaterassin loivapiirteinen laki noin korkeustasolla mmpy ja ympäristön korkeimpien tunturien lakialueet noin korkeustasolla mmpy. Yläköngäs on toinen Tenon merkittävistä koskimiljöistä (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Kuva 26. Viistoilmakuva Yläkönkään alueelta Norjan puolelta kohti Suomea. Jokiuomaa rajaa jyrkkärinteinen, sorasta muodostunut rantaterassi, jonka tasaiselle lakialueelle on sijoittunut matkailutoimintaan liittyviä palveluita. Taustalla näkyy laajempaa laakson maisematilaa rajaava, jyrkästi nouseva tunturin kallio- /moreeniselänne. Rantaterassia peittää vehreä tunturikoivikko. Kasvillisuus vähenee kohti tunturin lakialuetta, ja osa rinteestä on jo puutonta tunturipaljakkaa. Kuva 27. Poikkileikkaus jokilaaksosta Yläkönkään alueelta. Jokiuoman ja moreeniselänteen välinen rantaterassi Suomen puolella (uoman oikealla puolella) erottuu poikkileikkauksessa selvästi. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6).

59 54 Kuva 28. Näkymä Yläkönkään alueelta Norjan puolelta kohti Suomea. Rantaterassi erottuu kuvassa selvästi. Kuva 29. Maaston korkeustasot, ote Yläkönkään alueelta (ei mittakaavassa). Koko suunnittelualueen kattava kartta maaston korkeustasoista ja rakentamisen sijoittumisesta suhteessa korkeustasoihin on tämän raportin liitteenä (liite 4). Yläkönkään jälkeen maaston korkeuserot alkavat pienentyä ja maastonmuodot loiventua vähitellen kohti joen alajuoksua (ks. liitteet 4 ja 5).

60 55 Yläkönkään ja Junttijoen välisellä alueella rannat ovat yleensä jyrkkiä ja tunturiselänne työntyy kiinni jokiuomaan. Pieniä rantatasanteita, joille on sijoittunut asutusta tai lomamökkejä on vähän. Tie kulkee monin paikoin aivan jokiuoman viertä (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Kuva 30. Viistoilmakuva Junttijoen itäpuolelta. Tunturin kallio-/moreeniselänne työntyy jokiuomaan asti, ja tie kulkee aivan jokiuoman vieressä. Alue on luonteeltaan luonnonmaisemaa. Kuva 31. Poikkileikkaus jokilaaksosta Junttijoen itäpuolelta. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6). Utsjoen kirkonkylä sijoittuu laajan, kirkonkylän länsi- ja itäpuolelle jatkuvan loivapiirteisen soramuodostuman alueelle, kahden merkittävän joen yhtymäkohtaan. Kirkonkylän länsipuolella jyrkän jokiuomaa rajaavan rinteen jälkeen on laajahko tasaisempi jakso. Tämän jälkeen tunturiselänne nousee taas jyrkemmin kohti lakialuetta. Norjan puolella jyrkkä tunturiselänne työntyy jokiuomaan asti (katso liitekartat 4 ja 5). Kuva 32. Poikkileikkaus jokilaaksosta Utsjoen kirkonkylän länsipuolelta. Suomen puolella (kuvassa uoman oikealla puolella) erottuu laaja, maastonmuodoiltaan loivapiirteinen jakso, jonka jälkeen tunturiselänne lähtee nousemaan jyrkemmin kohti tunturin lakialuetta. Norjan puolella jyrkkärinteinen tunturiselänne työntyy jokiuomaan asti. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6).

61 56 Utsjoen kirkonkylä sijoittuu Utsjoen pohjois eteläsuuntaiseen laaksoon, Tenojoen ja Mantojärven väliselle, luonteeltaan tasaiselle alueelle noin korkeustasolle mmpy. Laaksoa ympäröivien tuntureiden lakialueet sijoittuvat Utsjoen kirkonkylän - Mantojärven alueella noin korkeustasoille mmpy (katso liite 4). Kuva 33. Viistoilmakuva pohjoisesta kohti Utsjoen kirkonkylää ja Utsjokilaaksoa. Utsjokilaaksoa rajaavien tunturiselänteiden välissä on laajahko, maastonmuodoiltaan loiva soramuodostuma, jolle kirkonkylän rakentaminen on sijoittunut. Kuva 34. Maaston korkeustasot, ote Utsjoen kirkonkylän - Mantojärven alueelta (ei mittakaavassa). Koko suunnittelualueen kattava kartta maaston korkeustasoista ja rakentamisen sijoittumisesta suhteessa korkeustasoihin on tämän raportin liitteenä (liite 4).

62 57 Välittömästi Utsjoen kirkonkylän itäpuolella on pieniä kulttuuriympäristökokonaisuuksia, jotka ovat sijoittuneet rannan soratasanteille. Tästä itään, Utsjoen kirkonkylän ja Vetsikon välisellä alueella tunturiselänne työntyy Suomen puolella jokiuomaan asti muutamia pieniä rantatasanteita lukuunottamatta kun taas Norjan puolella on laaja, muodoltaan laakea rantamuodostuma. Suomen puoli on rantatasanteiden kulttuuriympäristöjä lukuun ottamatta luonteeltaan luonnonmaisemaa. Vetsikon länsipuolella tie rajautuu Suomen puolella jyrkkiin kallioseinämiin (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Kuva 35. Poikkileikkaus jokilaaksosta Utsjoen kirkonkylän itäpuolisten, uoman molemmin puolin sijaitsevien rantatasanteiden alueelta. Uomaa ympäröivä maisematila on luonteeltaan avara. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6). Vetsikossa Vetsijoki yhtyy Tenoon. Alueella on maastonmuodoltaan loivia rantatasanteita. Vetsijoen suiston alueen kulttuuriympäristökokonaisuus sijoittuu noin korkeustasolle mmpy. Kylän pohjoispuolisen, jyrkkärantaisen rantaterassin korkeimmat kohdat nousevat noin korkeustasolle +80 mmpy. Ympäristön korkeimmat tunturien lakialueet ovat Vetsikon seudulla noin korkeustasolla +400 mmpy (katso liite 4). Kuva 36. Viistoilmakuva Vetsikosta.

63 58 Kuva 37. Näkymä Vetsikosta. Alueella on sekä perinteistä rakennuskantaa (kuvassa) että uudempaa matkailupalveluiden rakentamista Kuva 38. Maaston korkeustasot, ote Vetsikosta kohti Tenon alajuoksua (ei mittakaavassa). Koko suunnittelualueen kattava kartta maaston korkeustasoista ja rakentamisen sijoittumisesta suhteessa korkeustasoihin on tämän raportin liitteenä (liite 4). Kuva 39. Poikkileikkaus jokilaaksosta Vetsikon kylän pohjoispuolelta. Suomen puoleinen rantaterassi, jonka jälkeen tunturiselännen nousee jyrkemmin kohti tunturin lakialuetta erottuu poikkileikkauksessa selvästi. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6).

64 59 Maastonmuodot loivenevat ja korkeuserot pienenevät kohti joen alajuoksua, ja jokilaakson itäosa on pääosin luonteeltaan avaraa. Vetsikon ja Alakönkään välisellä alueella erityisesti Norjan puolella jokiuoman lähiympäristö on loivapiirteistä ja alueella on runsaasti rantatasanteille sijoittuneita kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Suomen puolella tunturiselänne työntyy yleensä jokeen asti, mutta maastonmuodot ovat loivempia kuin Tenon yläjuoksulla. Alue on Suomen puolella luonteeltaan lähinnä luonnonaluetta, mutta siellä täällä on myös pieniä kulttuuriympäristöjä sekä jonkin verran loma-asutusta ja matkailupalveluiden rakentamista (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Alaköngäs on toinen Tenon merkittävistä koskiympäristöistä. Kosken kohdalla uomaa rajaavat jyrkät rinteet ja uomaa ympäröivä maisematila on kanjonimainen. Norjan puolella tunturiselänne työntyy uomaan asti, ja Suomen puolella koski rajautuu jyrkkärinteiseen, päältä loivapiirteiseen rantaterassiin. Maisematila aukeaa taas avarammaksi kosken alajuoksulla, Nuorgamin länsipuolella (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Kuva 40. Viistoilmakuva kohti joen alajuoksua, Nivajokea ja Alaköngästä. Jokiuoma on leveä ja sitä jäsentävät saaret ja matalan veden aikaan veden alta paljastuvat hiekkasärkät. Uoma kapenee saavuttaessa Alakönkään koskijaksolle. Suomen puoli (kuvassa oikealla) on luonteeltaan pääosin luonnonaluetta. Kuva 41. Poikkileikkaus jokilaaksosta Alakönkään kohdalta. Suomen puolella oleva jokiuoman ja moreeniselänteen välinen jyrkkärinteinen, mutta päältä loivapiirteinen rantaterassi erottuu poikkileikkauksessa selvästi. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6).

65 60 Nuorgamin alueella maasto on suhteellisen loivapiirteistä erityisesti Tenon yläjuoksun maastonmuotoihin verrattuna. Nuorgamin taajamaan liittyy kulttuuriympäristöjä, maatalousrakennuksia, peltoja ja niittyjä. Alueella on suhteellisen laaja savi-hiesu pohjainen alue, mikä on muuhun suunnittelualueeseen nähden poikkeuksellinen piirre. Taajamassa maastonmuotoja ja tietä mukaileva, nauhamainen rakentaminen on sijoittunut noin korkeustasojen mmpy alueelle. Ympäristössä tunturien korkeimmat laet nousevat noin korkeustasolle mmpy (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Kuva 42. Poikkileikkaus jokilaaksosta Nuorgamin alueelta. Maasto on luonteeltaan loivapiirteistä. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6). Kuva 43. Maaston korkeustasot, ote Alakönkään - Nuorgamin alueelta (ei mittakaavassa). Koko suunnittelualueen kattava kartta maaston korkeustasoista ja rakentamisen sijoittumisesta suhteessa korkeustasoihin on tämän raportin liitteenä (liite 4).

66 61 Kuva 44. Ote maaperäkartasta Nuorgamin alueelta (ei mittakaavassa). Vastaavanlaiset kartat maaperäolosuhteista on käytettävissä Tenonlaakson ja Inarijokilaakson alueilta. Myös Utsjokilaaksosta on käytettivissä maaperäkartat Utsjokilaakso Utsjoki virtaa loivasti aaltoilevan ylätasangon poikki syöpyneessä, pohjois-etelä suuntaisessa kapeassa laaksossa. Joen juoksussa vuorottelevat pitkät ja kapeat järvet ja niiden väliset nivat ja kosket. Jokiuomaa rajaavat rinteet ovat yleensä jyrkkiä, ja tasaista aluetta on vain niukasti laakson pohjalla. Laakson suuntaiset pitkät ja kapeat harjujaksot muodostavat paikoin saaria ja niemiä, maastonmuodot ovat vaihtelevia ja laakso monin paikoin rikkonainen. Utsjoen kirkonkylän Mantojärven alueella laakso on aukeaa avarammaksi ennen Utsjoen yhtymistä Tenojokeen. Utsjokilaakson kulttuuriympäristöt ovat yksittäisiä ja pienialaisia. Pysyviä on asuinpaikkoja harvakseltaan ja maatalouselinkeinojen harjoittamiseen sopivaa aluetta vähän. Vaikka rakentamista on siellä täällä koko laakson alueella, on laakso kuitenkin pääosin luonteeltaan luonnonmaisemaa, sillä rakentaminen ei muodosta selkeitä vyöhykkeitä ja on volyymiltään vähäistä. Runsaammin rakentamista on kirkonkylän lisäksi Patonivan ja Kevon alueilla (katso maisemaselvitykseen liittyvät liitekartat (liitteet 4 7)). Kuva 45. Poikkileikkaus Utsjokilaaksosta Utsjoen kirkonkylän kohdalta. Tunturiselänteiden välissä on laaja, loivapiirteinen soramuodostuma, jolle taajama on sijoittunut. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6).

67 62 Kuva 46. Viistoilmakuva Utsjokilaaksosta Patonivan kohdalta pohjoiseen. Laakso on luonteeltaan vaihteleva ja rikkonainen. Kulttuuriympäristöt ovat yksittäisiä ja pienialaisia, ja maisema on luonteeltaan luonnonmaisemaa. Maisematila on Utsjoen pohjoisosassa avara, sillä laaksoa rajaavat tunturiselänteiden rinteet sijaitsevat hieman etäämmällä jokiuomasta. Kuva 47. a ja b. Näymä Utsjokilaaksosta Ollilan alueelta elokuussa ja lokakuussa Utsjokilaakson kulttuuriympäristöt ovat yleensä yksittäisiä ja pienialaisia. Kuva 48. Näkymä Mantojärven kirkkotupien alueelta. Laakson maisematila on Mantojärven alueella avara.

68 63 Kuva 49. Poikkileikkaus jokilaaksosta Mantojärven alueelta. Järven länsipuolella laaksoa rajaava tunturin rinne on luonteeltaan loiva, kun taas itäpuolinen rinne on jyrkempi. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6). Kuva 50. Poikkileikkaus jokilaaksosta Kevon alueelta. Kevon alueella Kevojoen laakso yhtyy Utsjokilaaksoon. Kevon tutkimusasema sijoittuu kuvassa näkyvien laaksojen välisen selänteen pohjoisosaan. Poikkileikkaukset kattavasti koko suunnittelualueelta sekä leikkauslinjat osoittava indeksikartta ovat tämän raportin liitteenä (liite 6). Kuva 51. Maaston korkeustasot, ote Mieraslompolan Mierasjärven alueelta (ei mittakaavassa). Koko suunnittelualueen kattava kartta maaston korkeustasoista ja rakentamisen sijoittumisesta suhteessa korkeustasoihin on tämän raportin liitteenä (liite 4).

69 Kasvillisuus Suunnittelualueen kasvillisuutta (kasvupaikkatyyppejä, lajistoa, jne.) on käsitelty lähtökohtaraportin luontoselvitysosiossa. Tässä maisemaselvityksessä on kuvattu kasvillisuuden yleispiirteet lyhyesti maisemallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Jokilaaksojen kasvillisuus on edullisemmista kasvu- ja ilmasto-olosuhteista johtuen rehevämpää kuin muualla yhtä pohjoisessa. Tenonlaaksossa tunturiselänteiden rinteitä verhoavat matalat tunturikoivikot ja muutamissa paikoissa kasvaa mäntyäkin. Myös Utsjokilaakson pohjoisosassa tunturikoivikot ovat maisemalle leimaa antavia, mutta männyn osuus lisääntyy kohti etelää. Tunturipaljakat ovat karuja ja puuttomia. Kesällä, rinteiden tunturikoivikoiden ollessa lehdessä jokilaaksojen yleisilme on vehreä. Syksyn ruskan jälkeen koittaa pitkä lehdetön aika, jolloin maisema on läpinäkyvää ja kasvillisuuden peittävä vaikutus vähäinen. Viljely keskittyy rantatasanteille, joiden maaperä on hienojakoista harjuainesta. Jokien varsilla on jonkin verran myös tulvaniittyjä ja töyräillä ketoja. Kuva 52. a & b. Kesällä tunturikoivikon peittämien rinteiden yleisilme on vehreä, mutta talvella kasvillisuuden peittävä vaikutus on vähäinen. Kuva 53. Utsjokilaaksossa mäntyä kasvaa yleisesti. Kuva Kenesjärven alueelta.

70 Kulttuuriympäristö Kulttuuri- ja elinkeinohistorialla on merkittävä rooli tarkasteltaessa eri tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet maiseman kehittymiseen nykyisenlaiseksi. Kulttuuriympäristöstä laaditaan erillinen selvitys Tenonlaakson kehittämissuunnitelma ja rantaosayleiskaavat projektia varten Saamelaismuseosäätiö SIIDAn toimesta, joka vastaa projektissa kulttuuriympäristöön liittyvästä asiantuntemuksesta. Kulttuuriympäristöselvityksen suunniteltu valmistumisajankohta on syksyllä Tähän selvitykseen on kulttuuriympäristöä koskien koottu tiedot valtakunnallisista selvityksistä. Nämä kulttuuriympäristöä koskevat lähtötiedot on katsottu tarpeelliseksi liittää lähtökohtaraportin maisemaselvitysosioon, jotta jo ennen varsinaisen kulttuuriympäristöselvityksen valmistumista saadaan alustava käsitys siitä, minkälaisia kulttuuriympäristön piirteet alueella ovat ja minkälaisia arvoja kulttuuriympäristöön liittyy. Varsinaisen kulttuuriympäristöselvityksen valmistuttua kulttuuriympäristön arvoalueet ja kohteet otetaan tarkemmin huomioon alueen suunnittelussa ja kaavojen laadinnassa Muinaisjäännökset Utsjoen kunnan alueen kiinteät muinaisjäännökset keskittyvät pääasiassa jokilaaksoihin. Muinaisjäännöksiä on sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta, ja ne ovat tyypiltään pääasiassa asuin- tai hautapaikkoja, palvontapaikkoja tai pyyntiin liittyviä rakenteita, kuten peurakuoppia tms. Alueen Hertta tietojärjestelmään syötetyt kiinteät muinaisjäännökset on esitetty kuvassa 54. Toukokuuhun 2004 mennessä Museoviraston muinaismuistorekisteriin syötetyt kohteet on esitetty kuvassa 55. Näiden kohteiden rekisteritunnuksen avulla voidaan kohteesta saatavissa olevat tiedot hankkia erikseen Museovirastosta tarpeen mukaan. Museovirasto on tehnyt Utsjoen kunnan tiluksesta maastoinventointeja lähinnä Utsjokilaaksossa kesällä Näiden Taisto KarjaIaisen laatimien inventointien tulokset on viety Museoviraston muinaismuistorekisteriin keväällä 2004 (kuva 56). Valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännöksiksi 3 on Utsjoen kunnan alueella määritelty Ala-Jalven kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä Välimaan museotila, jonka historia ulottuu todennäköisesti 1600-luvulle. Kuva 54. Kiinteät muinaisjäännökset Utsjoen kunnan alueella. Lähde Hertta tietokanta Maiseman muisti

71 66 Kuva 55. Utsjoen kunnan kiinteät esihistorialliset muinaisjäänteet (lähde Museoviraston muinaismuistorekisteri, toukokuu 2004) Uusia kohteita löytyi 22 kappaletta, joista huomattavin on Suophajärvi N kohde, josta löytyi Utsjoen kunnan alueelta ensimmäinen kivikautinen keramiikka. Uudet kohteet ovat enimmäkseen pyyntikuoppia ja pyyntikulttuurin asuinpaikkoja, joiden ajoitusta ei tehdyn inventoinnin puitteissa suoritettu (Museovirasto. Tenojokilaakson ja Utsjokilaakson muinaisjäännösten inventointi. 2003)

72 67 Kuva 56. Vuoden 2003 inventointien kohteet on merkitty punaisella ja muut muinasmuistorekisterin kohteet keltaisella. Tämän kartan osoittaman alueen ulkopuolella on lisäksi yksi kohde.

73 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Utsjoen kunnan alueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt keskittyvät jokilaaksoihin. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvotus perustuu pitkälti kulttuuriympäristöjen ja luonnonmaiseman muodostamiin edustaviin kokonaisuuksiin. Maisema-aluerajausten ulkopuolella maiseman arvot perustuvat vaikuttaviin luonnonpiirteisiin. Utsjokilaakso on eräs maamme kansallismaisemista. Kansallismaisemiksi on nimetty 27 aluetta eri puolilta Suomea. Alueilla ilmenevät maamme eri osien edustavimmat luonnon- ja kulttuuripiirteet sekä tärkeimpien perinteisten elinkeinojen maankäyttötavat ja niiden vaikutus maamme maisemakuvan muotoutumiseen. Kuva 57. Valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristökohteet Utsjoella 4. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kuvaukset 5. Tenonlaakso Tenojoen laaksossa Pohjois-Lapin tunturiseudun mahtavien luonnonmaisemien kehystämänä on vanhaa poronhoidon, lohenkalastuksen ja maatalouden muovaamaa edustavaa kulttuurimaisemaa. Tenojokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue käsittää jokilaakson ja sitä reunustavien tunturien alarinteitä Raudnasta Piesjoen suun eteläpuolelta jokea alas Ailigasnjargaan. Maisema-alueen eteläpuolella uudisrakentaminen, muun muassa lo- 4 Rakennettu kulttuuriympäristö, Arvokkaat maisema-alueet, Kansallismaisema 5 lyhentäen lähteestä Arvokkaat maisema-alueet

74 69 ma-asutus on muuttanut perinteisen jokivarsiasutuksen luonnetta. Pohjoisessa Ailigasnjargan alapuolella jokivarsi on hyvin harvaan asuttua. Tenojoen laaksosta tunnetaan runsaasti eri ikäisiä eri ikäisiä muinaismuistokohteita. Tenojoki on ikivanha pohjoinen kulkuväylä, ja jokivarsi koko Utsjoen tiheimmin asuttua aluetta. Poronhoito, kalastus ja jokivarsien viljely ovat luoneet edellytykset pysyvän asutuksen muodostumiselle. Vanhinta ja monipuolisinta rakennuskantaa edustavat perinteisen maatalouden ja poronhoidon rakennukset ja rakennelmat. Ainutlaatuista leimaa Tenojokivarren rakennuksille luovat pohjoiset erityispiirteet: puutavaran säästeliäs käyttö, turvemateriaalit sekä neliömäistä pohjamuotoa lähenevä talotyyppi. Maataloustilojen pihapiirikokonaisuudet ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Rakennukset on ryhmitelty yleensä tiheään rakennuskelpoisen maan niukkuuden vuoksi. Myös poronhoidon merkitys näkyy selvästi, ja lohipadot ja muut kalastukseen liittyvät rakennelmat ovat olennainen osa maisemaa. Utsjokilaakso Utsjokivarren kulttuurimaisema edustaa Pohjois-Lapin tunturiseudun jokivarsiin keskittynyttä harvaa ja pienimuotoista asutusta. Maisema-alueeseen kuuluu Utsjoen varsi Mieraslompolosta Mantojärvelle. Maanviljelyyn sopivaa aluetta on vähän ja pysyviä asuinpaikkoja vain harvakseltaan. Monet asuinpaikat ovat maisemallisesti viehättäviä kohteita ja sisältävät monenlaisia perinnebiotooppeja. Ihmisasutus jää laaksossa kuitenkin luonnonmaisemien varjoon. Utsjokivarressa on runsaasti esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaismuistoja. Vanhoja pysyviä asuinpaikkoja on vain siellä, missä on viljelyyn sopivaa maata. Useimmiten talot sijaitsevat yksittäin, mutta Patonivan tienoilla on useamman talon muodostama asutusryhmä. Asuinkenttien talot ovat Pohjois-Lapille tyypillisiä vaatimattomia hirsipirttejä. Talojen ympärillä on usein pieniä pelto-, niitty- ja laidunaloja, rakennuspaikat on yleensä valittu huolellisesti ja maisemat ovat kauniit. Kulttuurihistoriallisesti arvokkain kohde on Mantojärven rannan kivikirkon hallitsema kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kuvaukset 6 Mantojärvi Utsjokivarren kulttuurimaisema on rakennuskannaltaan rikkainta Mantojärven kumpareisella länsirannalla, missä kirkko kirkkotupineen muodostaa vaikuttavan kokonaisuuden. Utsjoen kivikirkko rakennettiin valtion varoin Kirkon lisäksi alueella on mm. hirsinen sakasti vuodelta 1776, pappila (1843), pappilan pihapiirin punamullatut talousrakennukset, joista vanhimmat ovat kaksi 1700 luvun aittaa sekä Mantojärven rantatörmällä sijaitsevat kirkkotuvat, jotka pääosin ovat 1800 luvun alkupuolelta. Lohisaari, vanhat kalamajat Tenojoen Lohisaari on ikimuistoinen lohenkalastajien tukikohta ja saarella on paimennettu myös karjaa. Saaressa on säilynyt useita mökkejä, joista vanhimmat periytyvät 1800 luvun alkupuolelta. Välimaan rakennusryhmä Välimaan rakennusryhmä on säilynyt perinteisessä asussaan ja antaa aidon kuvan Tenon kalastajalappalaisen asuinkentästä. Harmaaseen, pienimuotoiseen rakennusryhmään kuuluvat asuinrakennus, turvenavetta, hirsinavetta, aittoja ym. Suurin osa rakennuksista on hirsisiä ja niitä kattaa turve- tai lautakatto. Rakennukset ovat vanhimmilta osin 1800 luvun loppupuolelta. 6 lyhentäen lähteestä Rakennettu kulttuuriympäristö

75 70 Talvadaksen kylä Talvadas, entinen talvikylä, koostuu ryhmästä eri ikäisiä rakennuksia, jotka sijaitsevat Tenojoen ranta-aukealla. Vanhimpia rakennuksia on Kirsti Rasmuksen tilan pihapiirissä sekä N.A. Pieskin ja Katekeetan pihapiireissä. Utsjoen kulttuurimaisema, Mieraslompolo Utsjokivarren vaikuttava kulttuurimaisema on rikas myös rakennuskannaltaan välillä Leppälä Ollila Mieraslompolo. Merkittävimmän kokonaisuuden muodostaa asuinkenttineen Mieraslompolon Lompolonlahti, jolle avautuu kauniit näkymät vanhalta postitieltä. Utsjoen postipolku Utsjoen postipolku tunnetaan jo 1700 luvulta. Polun noin 6 kilometrin museotieosuus alkaa Kenestuvalta ja päättyy Kenesjärven pohjoispäässä, jossa se yhtyy maantiehen. Nivajoki Ala-Jalve -tie Nivajoen ja Ala-Jalven välinen yksityistie sijaitsee Tenojoen Alakönkäällä. Vanha koskenkiertotie liitettiin 1928 yleiseen tieverkkoon. Sorapäällysteisen museotieosuuden pituus on vajaa viisi kilometriä. 8.6 Nykyisen rakentamisen vyöhykkeet ja toimintojen sijoittuminen Utsjoen alueen perinteiset rakentamisen vyöhykkeet tukeutuvat suoraan maisemarakenteeseen. Vanhat kylät, asuinpaikat ja kulkureitit ovat perinteisesti sijoittuneet jokilaaksojen alaosaan. Pysyvää asutusta on syntynyt jokiuoman läheisyyteen alueille, joilla ympäristön olosuhteet (maaperä, maaston muodot, suhde jokiuomaan, pienilmastoolot, rakennettavuus) ovat asumisen ja elinkeinojen harjoittamisen kannalta edulliset. Vesistön ääreen on ollut edullista asettua myös siksi, että joilla on ollut tärkeä merkitys kalastuksen kannalta ja erityisesti ennen tiestön rakentamista kulkureitteinä. Kulttuuriympäristöt niittyineen ja viljelyalueineen ovat sijoittuneet rantatasanteille, joilla maaperä koostuu hienojakoista harjuaineksista ja maasto on luonteeltaan tasaista tai loivaa. Monet pienialaiset kulttuuriympäristöt rajautuvat selkeästi ympäröivien tunturiselänteiden rinteisiin. Taajamat ovat syntyneet maisemallisiin ja/tai liikenteellisiin solmukohtiin. Maastonmuodot ovat taajaan rakennetuilla alueilla loivia ja maaperä hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Kaikkien kolmen suurimman taajaman yhteydessä on I -luokan pohjavesialue. Luonnonympäristönä ovat säilyneet alueet, joilla olosuhteet (maaperä, maaston kaltevuus) eivät ole olleet pysyvän asutuksen ja elinkeinojen harjoittamisen kannalta edullisia. Alueet, jotka eivät ole olleet rakentamisen ja asumisen kannalta edullisia ovat pitkälti säilyneet rakentamisen ulkopuolella ja luonteeltaan erämaisina. Viime vuosina on kuitenkin syntynyt hajarakentamista myös perinteisten rakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolelle, mm. tunturien rinteille tai jyrkkien rantaterassien rinteiden alueille, mikä pirstoo eheitä luonnonmaisemakokonaisuuksia. Monesti hyvien rakentamisalueiden ulkopuolelle rakentaminen aiheuttaa itse rakennuksen lisäksi myös muita maisemavaikutuksia, sillä esim. teiden rakentaminen jyrkkään, harjuaineksesta muodostuneen rantaterassin rinteeseen saattaa aiheuttaa pitkäkestoisiakin maisemavaikutuksia. Rakentamisen ja toimintojen sijoittumisen suhdetta maiseman eri osatekijöihin on tutkittu mm. maisemaselvitykseen liittyvien paikkatietoaineistojen avulla. Seuraavalla sivulla on joitakin esimerkkikuvia tehdyistä tarkasteluista.

76 71 Kuva 58. a ja b. Esimerkki rakentamisen sijoittumisesta suhteessa maiseman rakenteeseen, Dalvadaksen alue (ei mittakaavassa). Rakennukset on viitteellisesti esitetty karttaotteilla keltaisina neliöinä. Vanha kylä on syntynyt joen varteen alueelle, jossa maaperä on soraa tai hiekkaa ja maastonmuodot loivia. Myös sivujoen laaksossa on joitakin rakennuksia. Ylemmäs tunturin rinteelle on sijoittunut lähinnä lomarakentamista. Kuva 59. Ote maaperäkartasta Utsjoen kirkonkylän alueelta (ei mittakaavassa). Taajama sijoittuu laajan loivapiirteisen soramuodostuman alueelle kahden merkittävän joen liittymäkohdan yhteyteen. Vastaavantasoiset tiedot maaperäolosuhteista on käytettävissä Tenonlaakson ja Inarijokilaakson alueilta. Utsjokilaaksosta ei ole käytettävissä maaperätietoja.

77 72 Alueen tiestö noudattelee maastonmuotoja, ja päätiet seurailevat jokilaaksoja. Tiet on yleensä pyritty sijoittamaan maastonmuodoiltaan loivien, harjuaineksesta muodostuneiden rantakerrostumien alueelle, tai rantakerrostumien ja jyrkkärinteisten tunturiselänteiden rajakohtaan. Paikoin selänteen työntyessä aivan jokiuomaan asti on tien rakentamisen yhteydessä jouduttu joko täyttämään rantaa, tekemään maastoleikkauksia tai louhimaan kalliota. Myös ylös tunturiselänteille johtavat pienemmät tieurat on linjattu maastonmuotoja myötäillen ja jyrkimpiä maastonkohtia välttäen. Kuva 60. Päätiet noudattelevat jokilaaksojen maastonmuotoja. Kuva Utsjokilaaksosta. 8.7 Miljöötyypit Suurin osa suunnittelualueesta on luonteeltaan luonnonaluetta. Alueita, joiden luonne poikkeaa luonnonalueista on lähinnä jokilaaksojen rantatasanteilla ja terasseilla sekä jonkin verran tunturiselänteiden rinteiden alaosissa. Koko suunnittelualuetta koskien on laadittu miljöötyypitystarkastelu, johon on karkeasti rajattu alueet, joilla ihmistoiminnan vaikutus on selvästi nähtävissä. Nämä luonnonympäristöstä poikkeavat alueet on edelleen jaettu neljään luokkaan luonteensa mukaan. Rajausten ulkopuolelle on siis jätetty ne alueet, joilla ei ole juurikaan merkkejä ihmisen toiminnasta, eli alueiden yleisilme on luonnontilainen. Ihmistoiminnan muuttamien alueiden lisäksi miljöötyypityksessä on rajauksin osoitettu maisemallisesti merkittävimmät koskimiljööt ja sivujokien suistot tai laaksot, sekä maisemalliset solmukohdat, joilla on yleensä myös erityistä merkitystä maisemakuvan ja näkymien kannalta. Tenonlaakson ja Inarijokilaakson osalta tarkastelussa on tutkittu sekä Suomen että Norjan puoli. Miljöötyypitysaineistoa käytetään kaavoituksen lähtöaineistona tutkittaessa eri osakokonaisuuksien piirteitä ja niihin liittyviä erilaisia tavoitteita (esim. taajamat - taajamien lievealueet - laajat kulttuuriympäristökokonaisuudet yhtenäiset luonnonmaisemajaksot). Miljöötyyppien osalta maisemallisia lähtökohtia täydennetään ja tarkennetaan

78 73 osayleiskaavatöiden yhteydessä erityisesti kulttuuriympäristöjen arvotuksen osalta kulttuuriympäristöselvityksen (SIIDA) valmistuttua. Koko suunnittelualueen kattava miljöötyypityskartta on tämän raportin liitteenä (liite 7). Esimerkkejä miljöötyypityskartan rajauksista eri luonteisilta osa-alueilta on esitetty ortoilmakuvapohjan päällä kuvissa 59. a., b. ja c. Miljöötyypitysaineistoa voidaan kaavatöiden edetessä tarkastella vastaavalla tarkkuudella koko suunnittelualuetta koskien. Miljöötyyppien rajautumista tutkitaan tarkemmin niillä alueilla, joilla jatkossa tutkitaan mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen. Erilaisten miljöötyyppien luonnetta on seuraavassa kuvattu lyhyesti tekstein ja esimerkkivalokuvin. Taajamamaiset vyöhykkeet! palveluja, tiivistä asuinrakentamista, päällystetyt tiet, katuvalot, jne. Kulttuuriympäristövyöhykkeet! alueet, joiden ilme perustuu pitkäaikaiseen asutukseen ja elinkeinojen harjoittamiseen.! niittyjä, viljelyalueita, perinteistä rakennuskantaa Muut rakennetut alueet! taajamien lievealueet, mökkiryhmät, lomamökkien alueet tms.

79 74 Muut ihmisen muokkaamat alueet! maa-ainesten otto, GSM-masto, erityisen näkyvä tien penger tai liittymäalue, silta tms. Merkittävät koskimiljööt Maisemallisesti merkittävät sivujokien suistoalueet tai sivujokien laaksot Maisemalliset solmukohdat! useiden voimakkaiden maisematekijöiden keskittymiä, yleensä erityistä merkitystä myös maisemakuvan kannalta

80 75 a. Utsjoen kirkonkylä b. Dalvadaksen Nuvvuksen alue c. Yläköngäs Kuva 61. a, b ja c. Esimerkkejä miljöötyypitystarkastelun rajauksista eri luonteisilta osa-alueilta ortoilmakuvapohjalla esitettynä. Rajauksin on osoitettu ne alueet, joilla on merkkejä ihmisen toiminnasta (rakennetut alueet, kulttuuriympäristöt, muut ihmisen muokkaamat alueet). Lisäksi on osoitettu maiseman solmukohdat, jotka ovat useiden voimakkaiden maisematekijöiden keskittymiä ja joilla on yleensä erityistä merkitystä myös maisemakuvan kannalta. Lisäksi on osoitettu merkittävimmät koskimiljööt sekä sivujokien laaksot, joilla on erityistä maisemallista merkitystä. Koko suunnittelualueen kattava miljöötyypitysaineisto on tämän raportin liitteenä (liite 7.).

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kakslauttasen asemakaavan muutos kortteli 101 Sodankylän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.8.2017 Sodankylän

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kultaojan asemakaava ja korttelien 306, 308, 309 asemakaavan muutos Saariselän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUALUE. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.03.2012 U T S J O K I

UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUALUE. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.03.2012 U T S J O K I ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM UTSJOEN KUNTA OHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUALUE Yleiskaava-alueeseen sisältyy Utsjoen kyläkeskus ja sen ulkopuolista Tenojoen

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HULHAVANAHON, ISO-SYÖTTEEN JA LUOKKAVAARAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.10.2010 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava Info 20.6.2017 16.6.2017 Page 1 Suunnittelualue 16.6.2017 Page 2 16.6.2017 Page 3 Lainsäädännöllinen perusta 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY UTSJOEN KUNTA OHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA 20.03.2012 Tark.06.07.2012, 22.11.2013 SUUNNITTELUALUE Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta, joka sijaitsee Lapissa. Kunnassa on

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Puumalan kunta KESKUSTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Puumalan kunta KESKUSTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PUUMALAN KUNTA KESKUTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUALUE. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.03.2012 UTSJOEN KUNTA U T S J O K I

UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUALUE. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.03.2012 UTSJOEN KUNTA U T S J O K I TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY UTSJOEN KUNTA OHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA 20.03.2012 Tark.06.07.2012, 22.11.2013, 9.12.2013 SUUNNITTELUALUE Yleiskaava-alueeseen sisältyy

Lisätiedot

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599599404201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA YLEISTÄ "Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 670070562BBJ 21.12.2007 Jämsänkosken kaupunki Kaukialan kylä Koveroniemen tilan RN:o 3:2 ranta-asemakaava 1 Esipuhe Ranta-asemakaavan laatiminen Koveroniemen tilalle

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8.

KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8. KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO Puh 040 356 500, Fax 016-642259 31.8.2010 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8.2010

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 SAVITAIPALEEN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 SAVITAIPALEEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 SAVITAIPALEEN KUNTA YLEISTÄ "Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Asemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.

Asemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2014 Vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 21.10.2013

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo Maankäytön suunnittelun perusteet - Yleispiirteinen suunnittelu Hanna Mattila & Raine Mäntysalo 30.1.2017 Yleiskaavoitus 1 Yleiskaava (MRL 35-39, 42 ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot