Esteetön toimitalo. Koulutusta jäsenistölle. Joulun viettoa Lahdessa. Vuosikirja Invalidiliitto

Transkriptio

1 Esteetön toimitalo Koulutusta jäsenistölle Joulun viettoa Lahdessa Vuosikirja 2007 Invalidiliitto

2 Sisällys Johdon katsaus 3 Esteettömän toimistorakentamisen malli 6 Johtajuuskoulutusta jäsenistölle 9 Kiertävä atk-luokka vei opetusta yhdistyksiin 10 Joulunviettoa Lahdessa 13 Invalidiliitto jäsenyhdistystensä varainhankinnan tukena 15 Talous 16 Jäsenyhdistykset 18 Luottamuselimet 20 Yhteystiedot 22 Toimitus: Sinikka Rantala, Sari Keskinen, Kaija Pulli ja Juha Kotikangas Ulkoasu: Ari Niskanen Kuvat: Timo Porthan, Vesa Nopanen ja Merja Monto

3 JOHDON KATSAUS Vuoden 2007 aikana liiton toimintaympäristön muutos jatkui kiivaana ja tilanne oli vakiintumaton monissa asioissa. Uusi hallitusohjelma sisälsi vammaisliikkeen vaatimuksia. Muukin sosiaalipoliittinen uudistyö käynnistyi. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus aloitettiin ns. SATA-komiteassa, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksia valmisteltiin, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lainsäädäntöä alettiin yhdistää, kunta- ja palvelurakenneuudistus alkoi ns. PARAS-hankkeen tiimoilta. Verottaja tarkasteli sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelutoimintaa yhä tiukemmin elinkeinotoimintana. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä harkittiin uudelta pohjalta. Hanke ei juurikaan edennyt. Kunnat kilpailuttivat entistä enemmän vaikeavammaisten asumispalveluja. Ostajat kilpailuttivat myös kuntoutuspalveluja entistä useammin. Kansalaistoiminnan edellytysten parantamiseksi oikeusministeriöön asetettiin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Se käsittelee mm. järjestöjen verotukseen ja yleishyödyllisiin palveluihin liittyviä asioita. Vuosi 2007 oli liiton teeman Oikeus elämään Rätt till liv toinen toteuttamisvuosi. Teemaa käsittelemään asetettu eettinen työryhmä valmisteli työkirjaa, jota on tarkoitus jakaa keskustelujen pohjaksi. Vuoden keskeisimpiä vaikuttamistoiminnan asioita oli eduskuntavaalien vaalipaneeleissa ja muissa yhteyksissä käytetty ohjelma Oikeus elämään - sujuuko arki?. Sen monet kohdat päätyivät myös uuden hallitusohjelman kirjauksiksi. Vuoden aikana perustettiin yhdessä Kynnyksen kanssa Vammaisten ihmisoikeuskeskus (VIKE). Samoin oltiin keskeisesti mukana kun YK:ssa laadittiin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Muiden vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyössä vaikutettiin vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmän edistämiseksi. Itsenäisyyspäivänä järjestettiin ilmoituskampanja Helsingin Sanomissa ja mielenosoitus. Järjestökoulutuksen kohokohta oli kiertävä atk-luokka. Se kiersi 27:llä paikkakunnalla ja niillä koulutukseen osallistui 224 vammaista. Vapaaehtoisia kouluttajia oli kaikkiaan 16. Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen, joka toteutettiin yhteistyössä HUMAK-korkeakoulun kanssa, suoritti 22 osallistujaa. Myös yhdistystoiminnan verkkokoulutusmateriaali oli ahkerassa käytössä. Kaiken kaikkiaan järjestökoulutuksiin ja seminaareihin osallistui noin osallistujaa. Kuntoutus- ja asumispalveluissa palvelujen tuotteistaminen jatkui. Molemmilla sektoreilla yksiköiden välistä yhteistyötä tiivistettiin. Kuntoutuksessa aloitettiin iso CP-projekti. Asumispalveluissa liiton omistamalla yhtiöllä oli toinen toimintavuosi. Yhtiön toiminta sujui suunnitelmien mukaan. Yhtiölle laadittiin missio, strategia ja toimintaohjelma. Varainhankinnan ennätystulos muodostui erinomaisesti sujuneesta joulukeräyksestä, selvästi kasvaneesta puhelinhankinnasta ja kasvaneesta nettikaupasta. Vuoden viimeisinä päivinä valmistui liiton esteetön toimitalo, johon keskustoimisto muutti tammikuussa

4 Vuoden 2007 lopussa liitolla oli 155 (2006: 156, 2005: 156) paikallista ja 10 (2006: 8, 2005: 6) diagnoosipohjaista jäsenyhdistystä. Näissä oli yhteensä varsinaisia henkilöjäseniä (2006: , 2005: ). Liiton palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 907 henkeä (2006: 906). Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 1798 (2006: 1746) henkeä. Monissa toimintayksiköissä oli vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä. Suurista rakentamisinvestoinneista huolimatta talous säilyi kohtuullisella tasolla. Vuonna 2008 teema on Kiinni elämässä - Greppa livet. Se jatkaa kahden edellisen vuoden teemaa painottaen vammaista ihmistä tavallisena yhteiskunnan jäsenenä, jonka arjen sujumisen turvaaminen on tavallistakin tärkeämpää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen korostaa järjestöjen merkitystä palvelujen laadun ja riittävyyden kontrolloijina. Samalla palvelujen käyttäjät voidaan nähdä myös kuluttajina. Liiton on pystyttävä vaikuttamistoiminnassaan vastaamaan näihin haasteisiin. Erityisen tärkeä vaikuttamisen paikka vuonna 2008 on kunnallisvaalit. Mahdollisimman monen jäsenen saaminen ehdokkaaksi ja jopa kunnalliseksi luottamushenkilöksi on tärkeää. Vuoden 2007 toiminta- ja taloustavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tämä oli mahdollista toimeliaan ja aktiivisen jäsenistön ja luottamushenkilöstön sekä motivoituneen henkilöstön yhteistyöllä. Lisäksi liiton työtä tukeneet yhteisöt ja henkilöt olivat korvaamattomia. Lämmin kiitos kaikille. Pekka Tuominen puheenjohtaja Raimo Lindberg toimitusjohtaja

5 ESTEETÖN TOIMITALO Pääsuunnittelija: arkkitehti Hannu Jaakkola, projektiarkkitehti Kai Rajakaltio ja arkkitehti Helka Valtonen, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Rakennuttajakonsultti: Haahtela-rakennuttaminen Oy Laajuus: br-m2 ja 8020 hym2 Kustannukset (alv 0%): rakennus /brm2 tontti ja irtaimisto 507 /brm2 Suunnittelu alkoi: Rakentaminen alkoi: Valmistui:

6 ESTEETTÖMÄN TOIMISTORAKENTAMISEN MALLI Invalidiliitto on jo pitkään toiminut yhteiskunnassamme sekä rakennetun ympäristön että liikkumisen esteettömyyden edistämiseksi. Vuoden 2008 alussa työ sai jatkoa Invalidiliitolle valmistuneen esteettömän toimitalon myötä. Rakennushankkeen avulla luotiin työympäristö, joka sopii kaikille työntekijöille mahdollisista toimintakyvyn rajoitteista huolimatta ja joka soveltuu myös toimistosuunnittelun malliksi. Esteetön toimitalo on kaikkien käyttäjien ja vierailijoitten kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Esteettömyys ajattelutapana Hankkeessa panostettiin erityisesti suunnitteluun, joka käynnistettiin jo vuoden 2005 alussa. Esteettömyys toimitalossa on ensisijaisesti hyvin suunniteltua ja tavanomaiselta näyttävää toimistotilaa - pieniä valintoja, joista syntyy kaikille toimiva kokonaisuus. - Kaikki tilat talossa sopivat kaikille käyttäjille työpisteistä sosiaalitiloihin, lounasravintolaan ja kerroksissa sijaitseviin keittiöpisteisiin asti. Myös liikkuminen kaikkialla talossa on esteetöntä, ja ympäristö on selkeä hahmottaa. Lisäksi materiaalivalintoja tehtäessä on huomioitu erilaiset käyttäjät, kertoo arkkitehti Helka Valtonen Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:stä. Suunnittelun apuna käytettiin Invalidiliiton työntekijöistä ja jäsenistä koostunutta käyttäjäryhmää, joka vaikutti vahvasti kaikkiin esteettömyyden käytännön ratkaisuihin pienistä yksityiskohdista lähtien. Lisäksi kaikilla työntekijöillä oli jo suunnitteluvaiheessa mahdollisuus testata työpisteitten kalusteita ja toimivuutta mallityöpisteitten avulla. Huolellisella suunnittelulla saatiin aikaan mm. työpisteet, jotka vastaavat hyvin erilaisiin ergonomisiin tarpeisiin. Esimerkiksi työpisteen kalusteissa on reilusti säätövaraa, ja sähköisesti korkeussäädettävien työpöytien ääressä työskentely vaikkapa seisten osan päivästä onnistuu helposti. Myös kalusteiden paikkoja voi helposti vaihtaa käyttötarpeen mukaan. Toimitalo sopii yleisesti toimistosuunnittelun malliksi - Vaikka toimitalon tilat on suunniteltu esteettömiksi, eivät ne silti vaikuta erityisesti vammaisille ihmisille suunnitelluilta. Esteettömän toimitalon rakentaminen ei ole myöskään tullut tavanomaisen toimitalon rakentamista kalliimmaksi. Lisäksi tilat joustavat toiminnan muutosten mukaan: työpisteitä voidaan lisätä, poistaa tai yhdistellä tarpeen mukaan. Yleispätevyytensä vuoksi toimitalo sopiikin hyvin yleisen toimistosuunnittelun referenssiksi, kertoo Valtonen. Mallia tarvitaan, sillä panostamalla yleisesti enemmän työympäristön esteettömyyteen voitaisiin helpottaa vammaisten ihmisten työllistymistä. Myös väestön ikääntyminen luo paineita esteettömän rakentamisen kehittämiseen. Invalidiliiton työ esteettömyyden hyväksi jatkuu Invalidiliitto panostaa jatkossakin paljon esteettömyyteen. Esimerkiksi liiton Esteettömyysprojekti sekä Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittämisprojekti jatkuvat myös vuonna Tulevaisuudessa tavoitteena on luoda myös esteettömyyskeskus, joka järjestää koulutusta, ylläpitää ja kehittää esteettömyystietopalvelua, käynnistää ja koordinoi esteettömyystutkimusta sekä vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskunnassamme esteettömyyden edistämiseksi. Esteettömyys on vahvasti mukana myös yleisesti kaikessa Invalidiliiton työssä pieninä valintoina ja ajattelutapana. 6

7 TUKIJAT Esteetön toimitalo toteutettiin pääasiallisesti Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Muita tukijoita olivat mm. Ilmarinen, Metallityöväen Liitto ry, Pohjola, Sampo Oyj, Software Innovation Finland Oy, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Sähköalojen ammattiliitto ry, Orion Oyj ja VVO-yhtymä Oyj.

8

9 JOHTAJUUSKOULUTUSTA JÄSENISTÖLLE Invalidiliitto järjesti vuonna 2007 yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kanssa ensimmäistä kertaa Vapaaehtoisten johtajuuskoulutuksen, joka kokosi yhteen parikymmentä Invalidiliiton paikallisyhdistysten aktiivia. Monipuolinen kurssi oli osa Invalidiliiton ja Humakin yhteistyöhanketta, jonka tavoitteena oli Invalidiliiton paikallistoiminnan kehittäminen. Koulutus koostui kolmesta viikonlopun mittaisesta lähijaksosta, jotka järjestettiin huhti-, elo- ja marraskuussa Espoossa Siikaranta-opistolla. Jokaiselle lähijaksolle oli oma teemansa, jonka ympärille viikonlopun ohjelma rakennettiin. Teemoja olivat muun muassa yhdistyksen tavoitteellinen ja voimavaralähtöinen johtaminen, yhteisöllinen johtaminen sekä toiminta yhdistyksen sisällä ja yhdistyksestä ulospäin. Lähijaksojen välisenä aikana osallistujat työstivät välitehtäviään. Lisäapua kurssin aikana sai jokainen osallistuja henkilökohtaiselta konkarilta. Konkari oli osaava ja kokenut yhdistystoimija, joka antoi ohjausta ja tukea omaa kokemustansa ja tietotaitoaan hyödyntäen. Konkaritoiminnan avulla saatiin siirrettyä sitä arvokasta hiljaista tietoa ja asiantuntemusta, jota kertyy vain pitkän toimintakokemuksen aikana. Kurssille osallistuneet kokivat saaneensa koulutuksesta lisäpuhtia verkostoitumiseen ja oman yhdistyksen kehittämiseen. Viimeisellä lähijaksolla jokainen osallistuja esittelikin vähintään suunnitelman omasta kehittämishankkeestaan. Moni osallistuja koki myös saaneensa koko yhdistyksensä johtokunnan innostuneesti mukaan toiminnan kehittämiseen. Kurssin myötä on myös syntynyt yhteistyötä yhdistysten välillä. Invalidiliiton ja Humakin hedelmälliseksi todettu yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa. Vapaaehtoisten johtajuuskoulutus järjestetään uudelleen vuonna

10 KIERTÄVÄ ATK-LUOKKA VEI OPETUSTA YHDISTYKSIIN Invalidiliiton jäsenyhdistyksissä kiertänyt atk-luokka vei vuoden 2007 aikana perusopetusta tietokoneen käyttöön sadoille Invalidiliiton jäsenille. Atk-luokka kiersi vuoden aikana kahteen otteeseen kymmenissä yhdistyksissä ympäri Suomea. Mittavat kiertueet olivat osa laajempaa hanketta, jonka mahdollisti Microsoftin Unlimited Potential Umbrella Grant -hankerahoitus. Yhteistyöhankkeessa olivat Invalidiliiton lisäksi mukana Kynnys ry, Suomen MS-liitto ry ja Näkövammaisten Keskusliitto ry. jolla. Koulutustilatkaan eivät usein ole esteettömiä. Atk-luokan tarjoamaan koulutukseen oli helppo lähteä mukaan myös siksi, ettei osallistuminen edellyttänyt mitään etukäteistaitoja. Osallistuneet kiittivät myös erityisesti kiertueen opettajia, joitten kanssa perusasioita päästiin käymään läpi aina osallistujien omaan tahtiin. Järjestöjen ja Microsoftin yhteistyö jatkuu myös vuonna 2008, kun kiertävä atk-luokka aloittaa uudet kierrokset yhdistyksissä. Luokan avulla yhdistysväki sai työkaluja käytännön asioiden hoitamiseen ja lisää uskallusta tietokoneen käyttöön. Kiertävä atk-luokka oli suunniteltu niin, että se palveli erityisryhmien tarpeita. Luokassa oli 12 kannettavaa tietokonetta ohjelmistoineen ja verkkoyhteyksineen sekä joukko tarvittavia lisälaitteita, kuten web-kameroita, erikoishiiriä ja -näppäimistöjä. Atk-luokan toiminta koettiin yhdistyksissä arvokkaaksi mm. siksi, että kaikilla paikkakunnilla vastaavaa laitteistoa tai koulutusta ei ole tar- 10

11

12

13 JOULUNVIETTOA LAHDESSA Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus tarjoaa vammaisille henkilöille perinteisen joulun. Lahdessa on joulua vietetty yhdessä jo monen vuoden aikana. Ideana on tarjota vammaiselle henkilölle yhteisjoulu oman kodin asemasta sekä antaa myös omaisille ja omaishoitajille pieni hengähdystauko. Kaikilla ei ole omaisia, joiden luokse voisi jouluna mennä. Viime vuonna joulun viettoon osallistui 50 henkilöä. Heistä 29 oli tullut varta vasten Lahteen joulua viettämään. Loput asiakkaista olivat erilaisilla kuntoutusjaksoilla jo valmiiksi talossa. Joulunviettoon kuuluu täysihoito, tarvittava avustaminen ja joulun ohjelma. Jouluohjelma Joulua vietettiin Lahden kuntoutuskeskuksessa perinteisin menoin juhlavasti, mutta leppoisasti. Jouluvalmisteluja tehtiin pitkin jouluviikkoa talossa olevien asiakkaiden ja henkilökunnan toimesta. Joulun viettäjien saapuessa taloon aaton aattona käynnistyi joulu virallisesti ja koristelut viimeisteltiin huipentuen aattoaamun kuusen koristeluun. Aaton joulusaunan jälkeen nautiskeltiin joulupuurosta ja kohta keräännyttiinkin jo kuuntelemaan Suomen Turun julistamaa joulurauhaa. Jouluaterioille kokoonnuttiin suurperheenä nauttimaan maittavista jouluruuista. Jouluaamuksi oli järjestetty mahdollisuus osallistua joulukirkkoon, vaikka aaton ohjelmaan kuuluikin jo aattohartaus Launeen seurakunnan papin toimittamana. Joululaulujen ja -tarinoiden äärelle istahdettiin joulun aikaan useasti. Liikuntaa harrastettiin kinkunsulattelujumpan ja tapanintanssien merkeissä. Ulkonakin olisi oltu enemmän, mutta säänhaltijat päättivät järjestää toisin. Kaiken kaikkiaan perinteiseksi muodostunut tapa viettää joulua onnistui, saadun kirjallisen ja suullisen palautteen mukaan, tälläkin kertaa erinomaisesti. Edes vetinen sää ei sammuttanut joulun liekkiä. - Täällä on hyvä ja riittävä ohjelma ja tietysti hyvä ruoka. Perhe halusi viettää kiireettömän ja hoitovapaan joulun yhdessä. Ohjelmaa on ollut enemmän kuin kotona olisi ollut. Hoitohenkilökunta sai mm. tällaisia kommentteja. Joulun 2007 mieli Lahden kuntoutuskeskuksessa oli hyvä, lämmin, hellä. Invalidiliiton järjestämät tuetut ja aktiivilomat jäsenille: - Vaikeavammaisten virkistysloma - Naistenloma - Miestenloma - Seniori Luontoloma Lapissa - Joululomat vaikeavammaisille - Tuetut lomat - Selkäydinvammaisten luontolomat - Perhelomat 13

14 Vuoden 2007 kerääjäseminaari tehtiin Tallinnaan. Tyytyväiset osanottajat yhteisessä potretissa.

15 INVALIDILIITTO JÄSENYHDISTYSTENSÄ VARAINHANKINNAN TUKENA Invalidiliiton ja jäsenyhdistysten omalla varainhankinnalla on ollut hyvin ratkaiseva merkitys. Liitto on tehnyt varainhankintaa jo sen perustamisesta lähtien. Vanhin keräysmuoto on ollut listakeräys, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuoden 1938 lopulla. Vuosien kuluessa ja keräyslakien voimaantullessa uusia keräysmuotoja on kehitetty. Yhteisiä keräyksiä Listakeräys on vuosien saatossa jäänyt vähemmälle ja samoin yhdistysten tekemä joulukorttien myynti. Kevät- ja syyspinssimyynti on ollut hyvin suosittu keräysmuoto yhdistysten keskuudessa. Myyntiin osallistuu yli 100 yhdistystä. Jotkut yhdistykset tekevät yhteistyötä eri koulujen oppilaiden kanssa. Vaikuttavin yhteinen keräysmuoto on ollut eri järjestöjen yhdessä toteutettu vaalikeräys. Invalidiliitto sai toteuttaa vaalikeräyksen yksin vuonna Seuraavien vaalien yhteydessä velvoitettiin ottamaan mukaan myös muita vastaavia järjestöjä. Vaalikeräykseen osallistuvat lähes kaikki yhdistyksemme. Se on hyvä esimerkki 16:n eri kansalaisjärjestön kanssa tehdystä yhteistyöstä. Eduskuntavaalien yhteydessä tehty keräys onnistui hyvin. Keräyksen tuotosta jää heti puolet suoraan paikallistasolle, joka on hyvä tuki jäsenyhdistysten toimintaan. Keräyskulut ovat minimaaliset eli noin 10 % paikkeilla, valottaa keräyspäällikkö Petri Äikiä varainhankintaosastolta. Yhteisten keräysten edut Monella suuremmalla jäsenyhdistyksellä on myös omaa varainhankintaa. Kuitenkin suurin osa yhdistyksistä turvautuu liiton tekemiin keräyksiin ja myyntitoimintaan. Yhteistoiminnan etuna on riskittömyys ja helppous. Omalle keräystoiminnalle täytyy hankia luvat ja hoitaa tilitykset paikkakunnan omiin lääninhallituksiin. Liiton lupaamat myyntiprovisiot ovat aika hyvät ja esimerkiksi myymättä jääneet pinssit voi palauttaa. Liitto tekee valtakunnallista tiedotusta eri medioihin ja nettisivut palvelevat yhdistyksiä ja käyttäjiä ympäri vuoden. Uuden keräyslain myötä ei esimerkiksi pinsseille voi määrätä hintaa, vaan hinnan määrittelee ostaja itse. Liitto kouluttaa yhdistyksen varainhankkijoita tulevaisuudessa yhteisillä järjestökoulutuspäivillä. Aiemmin järjestetystä kerääjäseminaarista on nyt luovuttu. Tulevaisuuden näkymiä pidetään valoisina. Vaikka keräystoiminta ja varainhankinta kiristyvät, niin Invalidiliiton jäsenyhdistykset jaksavat tehdä varainhankintaa ja sitä kautta parantavat oman yhdistyksen vammaisten asioiden hoitamista. Yhdistykset toivovat nuoria ja uusia varainhankkijoita tulemaan mukaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Invalidiliitto on viime vuosina kehittänyt turvallisuutta edistävien tuotteiden myyntiä. Näitä tuotteita myyvät jo jotkut jäsenyhdistykset. 15

16 TALOUS Invalidiliiton, kuten kaikkien muidenkin yleishyödyllisten yhteisöjen, taloudenpito perustuu siihen, että toiminnalla ei tavoitella taloudellista voittoa. Tuotettavilla palveluilla katetaan niistä aiheutuvat kulut ja investointimenot. Järjestö- ja vaikuttamistoiminta puolestaan perustuu avustuksilla ja muulla varainhankinnalla saatuihin tuottoihin. Rahaautomaattiyhdistykseltä tai mm eri ministeriöiltä saatavilla avustuksilla katetaan yli 40 % järjestö- ja vaikuttamistoiminnan kuluista. Palveluiden tuottamisesta kertyy yli 80 % kaikista tuotoista. Palvelutoiminta koostuu asumispalveluista, kuntoutuspalveluista ja koulutuspalveluista. Tärkeimpiä asiakkaita ovat kunnat, ministeriöt, sairaanhoitopiirit, KELA ja vakuutusyhtiöt. Palvelutoiminnasta kertyi vuonna 2007 yhteensä 74 miljoonaa euroa. Laaja palvelutoiminta edellyttää investointeja toimintayksiköiden rakennuksiin, koneisiin ja välineisiin. Vuotuiset uusintainvestoinnit ovat yleensä yli 3 miljoonaa euroa. Invalidiliitto ry:n kokonaistuotot vuonna 2007 olivat 56,1 m (2006: 58,5 m, 2005: 86,9 m ). Vuonna 2006 toteutettu asumispalvelujen yhtiöittäminen vähensi tuottoja merkittävästi jo viime vuonna. Liiton kokonaistulos on 2,8 m poistojen jälkeen 3,2 m ylijäämäinen. Investoinnit olivat liitossa 5,2 m. (2006: 4,4 m, 2005: 5.1 m ) niihin saatiin raha-automaatti- tai muita avustuksia 0,3m. Invalidiliitto-konsernin kokonaistuotot olivat 95,0m (2006: 93,2 m, 2005: 91,5 m ). Konsernin kokonaistulos oli 3,4 m poistojen jälkeen 3,5 m ylijäämäinen. Investoinnit konsernissa olivat 13,9m (2006: 12,6 m, 2005: 8,1 m ). Vuoden 2007 aikana valmistui uusi esteetön toimitalo. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa malli toimistotalosta, jossa on otettu huomioon liikuntavammaisten erityistarpeet työympäristössään. Hanke toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. 16

17 Tuottojen jakautuminen 2007 Kiinteistötoiminta 10 % Muut toiminnat 13 % Varainhankinta 6 % Lääkinnällinen kuntoutus 42 % Ammatillinen kuntoutus 29 % Henkilöstö 58 % Palvelut 15 % Tarvikkeet 4 % Kulujen jakautuminen 2007 Poistot ja rahoutuskulut 7 % Muut kulut 16 % 17

18 JÄSENYHDISTYKSET Alavuden Seudun Invalidit ry Ekenäsnejdens Invalider-Tammisaarenseudun Invalidit rf Espoon Invalidit-Esbo Invalider ry Etelä-Päijänteen Invalidit ry Etelä-Saimaan Invalidit ry Euran Seudun Invalidit ry Evijärven Invalidit ry Forssan Seudun Invalidit ry Haapajärven Invalidit ry Haminan Seudun Invalidit ry Hangöudds Invalider-Hankoniemen Invalidit rf Hankasalmen Invalidit ry Harjavallan Seudun Invalidit ry Heinolan Seudun Invalidit ry Helsingin Invalidien Yhdistys ry Himangan Seudun Invalidit ry Huittisten Seudun Invalidit ry Hyvinkään Invalidit ry Hämeenlinnan Seudun Invalidit ry Härmäin Invalidit ry Iisalmen Invalidit ry Iitin Invalidit ry Ikaalisten Invalidit ry Ilmajoen Invalidit ry Imatran Invalidit ry Invalidföreningen Aktiv rf Jakobstadsnejdens Invalider-Pietarsaaren Seudun Invalidit rf Jalasjärven Invalidit ry Joensuun Seudun Invalidit ry Joutsan Seudun Invalidit ry Joutsenon Invalidit ry Jurvan Invalidit ry Jyväskylän Seudun Invalidit ry Jämsänjokilaakson Invalidit ry Järvenpään Seudun Invalidit ry Järviseudun Invalidit ry Kajaanin Seudun Invalidit ry Kangasalan Invalidit ry Kankaanpään Seudun Invalidit ry Karisnejdens Invalider-Karjaanseudun Invalidit rf Karkkilan Seudun Invalidit ry Karstulan Seudun Invalidit ry Kauhajoen Invalidit ry Kauhavan Seudun Invalidit ry Kemin Seudun Invalidit ry Keravan Invalidit ry Keski-Karjalan Invalidit ry Keurusseudun Invalidit ry Kimito Nejdens Invalider-Kemiön Seudun Invalidit rf Kirkkonummen Seudun Invalidit-Kyrkslättsnejdens Invalider ry Kiuruveden Invalidit ry Koillis-Lapin Invalidit ry Kokemäen Seudun Invalidit ry Kokkolan Seudun Invalidit-Karlebynejdens Invalider ry Korsnäs Invalider rf Kortesjärven Invalidit ry Kotkan Seudun Invalidit ry Kouvolan Seudun Invalidit ry Kuhmon Invalidit ry Kuopion Seudun Invalidit ry Kurikan Invalidit ry Kuusamon Invalidit ry Kuusankosken Invalidit ry Kyrönmaan Invalidit ry Kärkölän Invalidit ry Lahden Seudun Invalidit ry Laihian Invalidit ry Lapinlahden Invalidit ry Lapuan Seudun Invalidit ry Laukaan Invalidit ry Leppävirran Invalidit ry Lieksan Seudun Invalidit ry Lohjan Seudun Invalidit ry Loimaan Seudun Invalidit ry Loviisan Seudun Invalidit-Lovisanejdens Invalider ry Luoteis-Lapin Invalidit ry Malax Invalider rf Mikkelin Seudun Invalidit ry Mäntsälän Invalidit ry Mäntyharjun Invalidit ry Mäntän Seudun Invalidit ry Nilsiän Invalidit ry Nivalan Seudun Invalidit ry Nokian Invalidit ry 18

19 Noormarkun Seudun Invalidit ry Nurmijärven Invalidit ry Närpes Handikappföreningen rf Orimattilan Invalidit ry Oulaisten Invalidit ry Oulun Invalidien Yhdistys ry Outokummun Invalidit ry Panelia-Kiukaisten Invalidit ry Pargas Invalider-Paraisten Invalidit rf Pieksämäen Seudun Invalidit ry Pihtiputaan Seudun Invalidit ry Polvijärven Seudun Invalidit ry Porin Seudun Invalidit ry Porvoon Invalidit-Borgå Invalider ry Posion Seudun Invalidit ry Pudasjärven Invalidit ry Punkalaitumen Seudun Invalidit ry Pyhäjärven Invalidit ry Pylkönmäen Invalidit ry Raahen Seudun Invalidit ry Raision Seudun Invalidit ry Rantasalmen Seudun Invalidit ry Ranuan Invalidit ry Rauman Invalidit ry Rautavaaran Invalidit ry Rautjärven Seudun Invalidit ry Reisjärven Invalidit ry Riihimäen Seudun Invalidit ry Rovaniemen Seudun Invalidit ry Ruokolahden Invalidit ry Ruukin Invalidit ry Saarijärven Invalidit ry Salon Seudun Invalidit ry Savitaipaleen Seudun Invalidit ry Savonlinnan Seudun Invalidit ry Seinäjoen Seudun Invalidit ry Siilinjärven Invalidit ry Sodankylän Invalidiyhdistys ry Someron Invalidit ry Sonkajärven Invalidit ry Sotkamon Invalidit ry Suolahden Seudun Invalidit ry Suomenselän Invalidit ry Suonenjoen Seudun Invalidit ry Susirajan Invalidit ry Suupohjan Invalidit-Syd-Österbottens Invalider ry Tampereen Seudun Invalidit ry Teuvan Invalidit ry Toijalan Invalidit ry Tornion Invalidit ry Tunturi-Lapin Invalidit ry Turun Seudun Invalidit ry Ulvilan Seudun Invalidit ry Vaasan Invalidit-Vasa Invaliderna ry Vakka-Suomen Invalidit ry Valkeakosken Seudun Invalidit ry Vammalan Invalidit ry Vantaan Invalidit ry Varkauden Seudun Invalidit ry Vihdin Invalidit ry Viitasaaren Invalidit ry Virtain Invalidit ry Vähäkyrön Invalidit ry Ylitornion Invalidit ry Ylivieskan Invalidit ry Ylä-Kainuun Invalidit ry Ylä-Karjalan Invalidit ry Ylä-Lapin Invalidit ry Ålands Invalider rf Äetsän Invalidit ry Äänekosken Seudun Invalidit ry Diagnoosipohjaiset jäsenyhdistykset AH-Potilaat ry (anusatresia ja hirchbrung) AMC ry (Arthrogryposis multiplex congenita) Kalfos ry Mulibrey Nanismi ry Redy ry (Rapadilino-Erbin pareesi-dysmelia) Suomen Kampurajalkayhdistys ry (Skyry) Suomen Marfan -yhdistys ry Suomen Neurofibromatoosiyhdistys ry Suomen Perthes potilasyhdistys ry Suomen Turner-yhdistys ry Yhteensä 165 jäsenyhdistystä 19

20 LUOTTAMUSELIMET LIITTOHALLITUS 2007 Puheenjohtaja Pekka Tuominen, Maarianhamina I varapuheenjohtaja Satu Järviö, Turku II varapuheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen, Helsinki Jäsenet Jorma Aspegrén, Kokkola Tomi Hotanen, Koria Hannu Ilonen, Varkaus Pirkko Kuusela, Espoo Paula Muotio, Teuva Onni Rata, Kajaani Heidi Rekola, Nokia Pauli Ritola, Lapinjärvi Sinikka Salo, Lappeenranta Raimo Toratti, Tornio Tilintarkastajat Varsinainen tilintarkastaja Johanna Perälä, KHT Varatilintarkastajat Jani Käsnänen, KHT Matti Nykänen, KHT SVH PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö LIITTOVALTUUSTO 2007 Puheenjohtaja Pekka Hätinen, Uusimaa 1. varapuheenjohtaja Pertti Laajalahti, Savo-Karjala 2. varapuheenjohtaja Marjukka Latosuo, Häme-Keski-Suomi UUSIMAA Raimo Friberg Auli Hackman Erkki Heikkilä Jyrki Huikari Varpu Kamppinen Aki Keskinen Timo Narinen Taisto Ojansivu Aimo Tammisto TURKU-PORI Sulo Hiltunen Raija Kiviniitty Terttu Leppänen Eero Oikarinen Tapani Roukka Eino Saarinen Aimo Salminen Aatos Tall HÄME KESKI-SUOMI Marita Marja-aho Taito Ohmero Kalevi Pullinen Allan Pynnönen Reijo Suominen Satu Tahlo-Jortikka Olavi Tuononen Raili Virtaranta KAAKKOIS-SUOMI Hannu Itkonen Keijo Kaskiaho Reino Kokkola Matti Paavola Markku Sorsa Hannu Suuronen Kauko Väisänen POHJANMAA Pirkko Ahola Juhani Kivipelto Pekka Kuusela Kauno Luoma Pertti Meriruoho Tapani Saarinen Irja Pesonen SAVO-KARJALA Timo Antikainen Mikko Korhonen Seija Lehikoinen Airi Mankinen-Yrjänheikki Leena Pulkkinen OULU-KAINUU Eila Järvelä Aarni Luhtala Markku Mikkonen Taisto Palosaari Pertti Sankilampi LAPPI Minna Aula Marke Martimo Kalevi Tiuraniemi HARVINAISET Lasse Niemi Yhteensä 56 jäsentä 20

21 Vuoden 2007 Invalidiliiton liittohallitus ja liittovaltuuston puheenjohtaja. Alhaalta vasemmalta Hannu Ilonen, Pauli Ritola, Pekka Hätinen, Satu Järviö, Raimo Toratti, Onni Rata. Ylhäältä vasemmalta Pekka Tuominen, Jorma Aspegrén, Leena Simola-Nikkanen, Pirkko Kuusela, Sinikka Salo, Paula Muotio, Tomi Hotanen, Heidi Rekola. 21

22 YHTEYSTIEDOT KESKUSTOIMISTO KUNTOUTUSYKSIKÖT SEESAM Työhönvalmennus KUNTOUTUSOHJAAJAT Invalidiliitto ry Mannerheimintie Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Toimitusjohtaja Raimo Lindberg Talousjohtaja Juha Kotikangas Järjestö- ja vaikuttamisosasto Järjestöpäällikkö Marja Pihnala Kuntoutusosasto Kuntoutuspäällikkö Heidi Lindberg Kuntoutusohjauksen yhteyshenkilö Hélène Stjernschantz Viestintäosasto Viestintäpäällikkö Sinikka Rantala Varainhankintaosasto Keräyspäällikkö Petri Äikiä Laskentaosasto Laskentapäällikkö Kim Alm Kiinteistöosasto Kiinteistöpäällikkö Jukka Seppälä (aloittaa ) Henkilöstöpäällikkö Katriina Larvamo Kehittämiskoordinaattori Tuija Mäkelä Käpylän kuntoutuskeskus Nordenskiöldinkatu 18 B Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Johtaja Aarne Ylinen (aloittaa ) Lapin kuntoutuskeskus Porokatu Rovaniemi Puh. (016) Faksi (016) Johtaja Tarja Lahtela Lahden kuntoutuskeskus Launeenkatu Lahti Puh. (03) Faksi (03) Johtaja Marjaana Suosalmi Järvenpään koulutuskeskus Mannilantie 29, PL Järvenpää Puh. (09) Faksi (09) Rehtori Jorma Varkila Järvenpään Kuntoinva Mannilantie Järvenpää Puh. (09) Johtaja Jorma Varkila Kumpulantie 1 A, 5 krs Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Osastopäällikkö Yrjö Kekki SEESAM Työtoiminta Puh. (09) Faksi (09) Vt. johtaja Jorma Kaksonen Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka Varikontie Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Johtaja Seppo Salpakoski Kuopion kuntoutus- ja työklinikka Puijonkatu 19 B 4 krs Kuopio Puh. (017) Faksi (017) Johtaja Seppo Salpakoski Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuntoutusohjaaja Anna-Maija Savinainen KYS/Kuntoutustutkimusklinikka Rak. 6, 2 krs Kuopio Puh. (017) Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuntoutusohjaaja Maija Rautio Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu Mikkeli Puh. (015) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päijät-Hämeen keskussairaala, Keskussairaalankatu 7, Lahti Kirurgian klinikka Kuntoutusohjaaja Petra Luttinen Puh. (03) Neurologia klinikka Kuntoutusohjaaja Tuula Hyvärinen Puh. (03)

23 TYTÄRYHTIÖT Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mannerheimintie 107, Helsinki Puh. / vaihde (09) Faksi (09) Toimitusjohtaja Risto Hämäläinen YKSIKÖT Iisalmen Validia-palvelut Kirkonsalmentie Iisalmi Puh. (017) Faksi (017) Johtaja Marja Lankinen Joensuun Validia-palvelut Merimiehenkatu Joensuu Puh. (013) Faksi (013) Johtaja Soili Savolainen Jyväskylän Validia-palvelut Rusokinkatu Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Johtaja Leena Yksjärvi Kajaanin Validia-palvelut Kasakankuja Kajaani Puh. (08) Faksi (08) Johtaja Pirjo Väätäinen Kokkolan Validia-palvelut Metsonkuja Kokkola Puh. (06) Faksi (06) Johtaja Leila Kangasluoma Kuopion Validia-palvelut Savonkatu Kuopio Puh. (017) Faksi (017) Päiväkeskus Tiihottarentie Kuopio Puh. (017) Faksi (017) Johtaja Seppo Rissanen Kuusankosken Validia-palvelut Itäinen Linjapuisto Kuusankoski Puh. (05) Faksi (05) Johtaja Ritva Hakkarainen Lahden Validia-palvelut Heinäkatu Lahti Puh. (03) Faksi (03) Johtaja Kaarina Oksalahti Mikkelin Validia-palvelut Kiiskinmäenkatu Mikkeli Puh. (015) Faksi (015) Johtaja Marketta Montonen Oulun Validia-palvelut Kaislatie 1 A, Oulu Puh. (08) Faksi (08) Johtaja Sirpa Karvonen Porin Validia-palvelut Uusikoivistontie 38, Pori Puh. (02) Faksi (02) Johtaja Merja Ahonen-Roslakka Pääkaupunkiseudun Validia-palvelut Ruusuhelmenkatu 1, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Johtaja Arto Nyström Rovaniemen Validia-palvelut Pohjolankatu Rovaniemi Puh. (016) Faksi (016) Johtaja Sinikka Hotti Tampereen Validia-palvelut Insinöörinkatu 12, Tampere Puh. (03) Faksi (03) Johtaja Maarit Hirvonen Turun Validia-palvelut Hippoksentie Turku Puh. (02) Faksi (02) Johtaja Eija Kosunen Vaasan Validia-palvelut Käsityöläiskatu Vaasa Puh. (06) Faksi (06) Johtaja Leila Kangasluoma Inva-apuväline Oy Mannerheimintie Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Invatieto Oy Mannerheimintie Helsinki Puh. (09) Medimaster Oy Mannerheimintie Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Kuulo-Inva Oy Kumpulantie 7 A, Helsinki Puh. (09) Faksi (09)