PAAVO. avuntarpeen itsearviointimenetelmä. Oikeus elämään. Lapset ja nuoret. Vuosikirja Invalidiliitto

Transkriptio

1 PAAVO avuntarpeen itsearviointimenetelmä Oikeus elämään Lapset ja nuoret Vuosikirja 2006 Invalidiliitto

2 SISÄLLYS JOHDON KATSAUS 3 PAAVO avuntarpeen itsearviointimenetelmä 5 OIKEUS ELÄMÄÄN 6 LAPSET JA NUORET Vertaistuki 9 Perhekimppa 10 Validia-palvelut 13 Klippinki 14 Nuorisotyöryhmä 15 TALOUS 16 JÄSENYHDISTYKSET 18 LUOTTAMUSELIMET 20 YHTEYSTIEDOT 22 Toimitus: Viestintä / Sinikka Rantala, Sari Keskinen, Kaija Pulli sekä Rea Konttinen ja Juha Kotikangas Ulkoasu: Viestintä / Johanna Paulin Kuvat: Jyrki Heinonen,Tuula Heiskanen, Jaana Mertanen, Panu Raninen, Kirsti Pesola, Kalle Jokinen ja Antero Aaltonen

3 JOHDON KATSAUS Vuoden 2006 aikana liiton toimintaympäristössä muuttui moni asia. Valtioneuvoston eduskunnalle antama selonteko vauhditti yhteiskunnallista keskustelua vammaisten elinolosuhteista. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämisen valmistelu pysähtyi ja siirtyi uudelle hallitukselle. Uusi hankintalainsäädäntö, jolla on vaikutusta sekä liiton vaikuttamisettä palvelutoimintaan, oli eduskuntakäsittelyssä. Jo toimintavuonna se lisäsi kuntien halukkuutta kilpailuttaa ostopalveluitaan, erityisesti asumispalveluita. Liiton teettämä asennetutkimus osoitti, että asenteet liikuntavammaisia ihmisiä kohtaan ovat edelleen kovia ja välinpitämättömiä. Vuosi 2006 oli teeman Oikeus elämään Rätt till liv ensimmäinen toteuttamisvuosi. Teemalla herätellään keskustelua vammaisten ihmisten oikeudesta arkiseen elämään, mutta myös keskustelua vaikeistakin bioetiikan ja eutanasian kysymyksistä. Teeman käsittely jatkuu vuonna Vuosi osoitti, että vaikuttamistoiminnassa on otettava käyttöön uusia, liitolle ennen kokemattomia toimintatapoja. Edellisvuonna yhdessä Kynnyksen ja Suomen Reumaliiton kanssa tehtyyn kanteluun eduskunnan oikeusasiamiehelle ei vielä saatu päätöstä. Vuoden lopulla tehtiin yhdessä Kynnyksen ja Henkilökohtaisten avustajien työnantajaliiton HETAn kanssa kantelu oikeuskanslerille koskien henkilökohtaisen avustaja -järjestelmän lainsäädäntöperustaa ja valtioneuvoston laiminlyöntiä järjestelmän kehittämiseksi. Myöskään tähän kanteluun päätöstä ei ole vielä saatu. Järjestötoiminnan hienoimpia saavutuksia vuoden aikana oli ympäri maata kiertänyt atk-luokka, jossa annettiin jäsenistölle atk-koulutusta. Hanke poiki rahoitusta myös jatkotoimenpiteille. Vuoden alusta asumispalvelutoiminta siirrettiin liiton kokonaan omistamalle Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:lle. Muutos tapahtui joustavasti. Henkilökunta ja asukkaat ottivat muutoksen hyvin vastaan ja toiminta jatkui saumattomasti. Liitolla on nyt jäseninä 156 paikallista yhdistystä ja kahdeksan valtakunnallista pienvammajärjestöä. Jäsenyhdistyksissä on varsinaisia jäseniä ja kannattajajäseniä Järjestötoiminnassa siirryttiin yhä enemmän verkon käyttöön. Yhdistysnetin avulla informoidaan jäsenyhdistyksiä ja Vammaispalvelut tutuiksi -koulutusta annettiin netissä. Vertaistukitoimintaa uudistettiin. Vaikuttamistoiminnassa vammaispoliittinen selonteko, vammaislakien yhdistäminen ja matkapalvelukeskusjärjestelmä vaativat runsaasti voimavaroja. Esteettömyysprojekti lunasti heti paikkansa. Materiaalia tuotettiin runsaas- 3

4 ti ja osallistuttiin useisiin tilaisuuksiin asiantuntijana, jolloin tiedon levittämisen lisäksi saatiin näkyvyyttä. Asumispalvelutoiminnassa ja liiton kuntoutuspalveluissa aloitettiin palvelujen tuotteistaminen. Sitä edellyttää mm. palvelujen maksaja-asiakkaiden kilpailutuksiin osallistuminen. Liiton graafinen ilme uudistettiin. Samoin uudistettiin liiton verkkosivut, kuten myös IT-lehden verkkosivut. Esteettömän toimitalon rakennustyöt alkoivat. Tarkoituksena on, että se valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. milj). Niihin saatiin raha-automaattitai muita avustuksia 0,7 miljoonaa euroa. Invalidiliitto-konsernin kokonaistuotot olivat 93,2 miljoonaa euroa (2005: 91,5 milj). Konsernin kokonaistulos oli 4,1 miljoonan euron poistojen jälkeen 5,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Investoinnit konsernissa olivat 12,6 miljoonaa euroa (2005: 8,1 milj). Liiton palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 1089 henkeä. Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2051 (2005: 2040) henkeä. Monissa toimintayksiköissä oli vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä. nan. Lahjoitus- ja tukivaroja saadaan sekä yrityksiltä että yksittäisiltä henkilöiltä. Teidän tukenne on ehdottaman välttämätöntä, jotta luotettavaksi ja asiantuntevaksi luonnehdittua toimintaamme voidaan jatkaa. Kiitos! Vuonna 2007 teema Oikeus elämään jatkuu. Palvelujen kaupallistuminen vaatii liitolta tehokasta toimintaa vammaisten tarvitsemien palvelujen laadun kontrolloimiseksi ja niiden saatavuuden varmistamiseksi. Jäsenistön kasvattaminen 2500 hengellä on myös iso haaste. Toimintavuonna voimaan tulleiden hallinnollisten muutosten jälkeen on olennaista tarkastella erikseen Invalidiliitto ry:n taloutta ja Invalidiliittokonsernin taloutta. Liiton kokonaistuotot olivat 58,5 miljoonaa euroa (2005: 86,9 milj). Tuottojen vähentyminen johtuu edellä mainitusta asumispalvelujen yhtiöittämisestä. Liiton kokonaistulos on 3,7 miljoonan euron poistojen jälkeen 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Investoinnit olivat liitossa 4,4 miljoonaa euroa (2005: 5,1 Vuoden 2006 toiminnalliset tavoitteet pääsääntöisesti saavutettiin ja monilta osin ylitettiinkin. Tuloksen tekivät aktiivinen jäsenistö, päätösvaltaansa hyvin käyttäneet luottamushenkilöt sekä sitoutunut, taitava ja ahkera henkilöstö. Kiitos kuuluu teille! Liiton oma varainhankinta raha-automaattiyhdistyksen avustusten kanssa mahdollistaa vammaisten ihmisten elinolojen edistämiseen tarkoitetun toiminnan eli ns. vaikuttamistoimin- Pekka Tuominen Puheenjohtaja Raimo Lindberg Toimitusjohtaja 4

5 PAAVO avuntarpeen itsearviointimenetelmä tuo asiakkaan äänen kuuluviin PAAVO on menetelmä, jonka avulla henkilö voi itse arvioida omaa avun- ja tuentarvettaan. Erityisesti ikäihmisille, liikuntavammaisille ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu itsearviointimenetelmä toimii Internetissä ja on avoin ja maksuton kaikille käyttäjille. PAAVOsta itsetutkiskelun ja valtaistumisen väline PAAVOn tarkoituksena oli luoda menetelmä, jolla saataisiin aidosti asiakkaan ääni kuuluviin esimerkiksi palvelusuunnitelmapalaverissa. PAA- VO auttaa oman elämän tutkimisessa ja auttaa ottamaan vastuuta omasta itsestä. Sen lähtökohtana on, että asiakas on itse asiantuntija omassa elämässään. Osoitteesta löytyvien kysymysten avulla asiakas voi käydä läpi omaa arkeaan ja pohtia, millainen apu olisi tarpeen. Arvioinnin jälkeen asiakas saa avuntarpeestaan graafisen yhteenvedon, jolla hän voi todentaa ja perustella avuntarvetta esim. palvelujen maksajalle ja tuottajalle. Verkostohankkeella asiantuntijuus esiin PAAVO-projekti pohjautui aikaisempaan palvelutarpeen itsearviointimenetelmään SeLMA:an, jonka puitteissa jo aiemmin tehty laaja tutkimus- ja testaustyö lisäsivät PAAVO-projektin luotettavuutta. Alueellisesti ja toiminnallisesti laaja hanke oli erityisen haastava koordinoivalle taholle eli Invalidiliitolle. Projektin aikana syntyi kuitenkin laaja tietoverkko ja -verkosto, jonka avulla alan asiantuntemus saatiin todelliseen hyötykäyttöön ja jota voidaan hyödyntää myös jatkossa. PAAVO kehitettiin vuosina Invalidiliiton koordinoimassa verkostohankkeessa, jossa olivat mukana Asumispalvelusäätiö ASPA, Jyväskylän kaupunki/vammaispalvelut, Vantaan kaupunki, Kuntoutuksen edistämisyhdistys KEY, Terveyskylpylä Kivitippu, Mielenterveyden Keskusliitto ry ja Vanhustyön keskusliitto ry sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin edustaja asiantuntijana. Työ PAAVOn hyväksi jatkuu projektin loputtuakin. Seuraavia haasteita ovat PAAVOn markkinoiminen niin, että se löytää uusia käyttäjiä, ja menetelmän edelleen kehittäminen. 5

6 OIKEUS ELÄMÄÄN Teemana Oikeus elämään Oikeus elämään on Invalidiliiton teema vuosina Teemalla liitto haluaa korostaa jokaisen ihmisen, myös vammaisen, oikeutta lapsuuteen, koulutukseen, työhön ja ylipäätään tasa-arvoiseen elämään. Se, että on erilaisia ihmisiä, on rikkaus. Liitto haluaa teeman kautta nostaa esiin erilaisen yksilöllisyyden ja edistää yhteiskuntamme asenteiden kehittymistä entistä inhimillisempään suuntaan. Samalla halutaan herättää eettistä keskustelua vaikeistakin ihmisarvoon liittyvistä kysymyksistä kuten sikiödiagnostiikasta ja eutanasiasta. Oikeus toimivaan arkeen on jokaista ihmistä koskeva kysymys. Onko vammaisella ihmisellä oikeus myös hyvään, tasa-arvoiseen ja ihmisarvoiseen elämään? Tapa, jolla yhteiskunta suhtautuu vammaisten ihmisten oikeuksiin ja tarpeisiin, vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa elää täysipainoista ja hyvää elämää. Mm. esteellinen ympäristö estää käytännössä oikeuden elämään. Myös alueelliset erot luovat erilaisia mahdollisuuksia elää toimivaa arkea. Liitto korostaa teemakauden aikana ihmisen oikeutta elämään koko elämänkaaren aikana. Tällöin kyse on mm. oikeudesta päivähoitoon, ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen, perheeseen, koulutukseen, ammattiin, harrastuksiin ja toiminnalliseen vanhuuteen. Eettinen työryhmä Invalidiliiton eettinen työryhmä työskentelee Oikeus elämään -teemavuosien ajan. Työryhmän tehtävänä on mm. tuottaa kirjallista materiaalia keskustelun pohjaksi. Eettisen työryhmän puheenjohtaja Satu Järviön mukaan Invalidiliiton teema ja eettisen työryhmän perustaminen on tapahtunut juuri oikeaan aikaan. Tiedotusvälineissä käydään parasta aikaa keskustelua mm. vammaisen lapsen tai nuoren oikeudesta olemassaoloon. - Työryhmän keskusteluissa on kerta toisensa jälkeen päädytty korostamaan yksilön ja perheen oikeutta valintaan vaikeissa eettisissä kysymyksissä. Valinnan pohjaksi meillä tulee liitossa ja mahdollisuuksien mukaan myös paikallisyhdistyksissä olla tarjolla tietoa ja tukea, sanoo Järviö. Liikuntavammaisuuteen liittyy voimakkaita uskomuksia Invalidiliiton keväällä 2006 teettämän asennetutkimuksen mukaan liikuntavammaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet ovat edelleen yllättävän voimakkaita. Suomalaiset yhdistävät liikuntavammaisuuteen muun muassa muista riippuvaisuuden, eristyneisyyden ja tehottomuuden. Asenteita ei kuitenkaan tiedosteta, vaan ne nousevat esille vasta aiheesta tarkemmin keskusteltaessa. Tutkimuksesta käy ilmi, että liikuntavammaisiin ihmisiin ei suhtauduta tasavertaisesti. Täysin liikuntakykyinen ihminen on normi, jonka rinnalla liikuntavammaisuus näyttäytyy puutteellisuutena ja sen myötä esimerkiksi kyvyttömyytenä elää normaalia elämää. Useimpien suhtautuminen liikuntavammaisiin on säälivää, torjuvaa, väistelevää, ihailevaa tai pelokasta. Selkeä vähemmistö suhtautuu liikuntavammaisiin ihmisiin aidon tasa-arvoisesti ja neutraalisti. Tutkimus osoittaa, että kuva liikuntavammaisuudesta on edelleen hyvin yksiulotteinen. Liikuntavammaisen elämä määritellään valitettavan usein 6

7 kyvyttömyyden kautta ja liikuntavammaisuus nähdään negatiivisena erilaisuutena. Oikeus elämään -seminaari Invalidiliitto järjesti syyskuussa Helsingissä Oikeus elämään -seminaarin. Seminaarissa esiintynyt kuntoutuspsykologi Katri Koskinen pohti puheenvuorossaan mm. sikiötutkimuksia. Koskinen kertoi, että hänellä on vamma, joka voidaan nykyään todeta jo viidennellä raskausviikolla. - Voi olla, ettei minunlaisiani ihmisiä enää tulevaisuudessa synny, ainakaan kovin usein. Tästä tulee minulle hämmentynyt olo, sillä minä tai perheenjäseneni eivät ole koskaan ajatelleet, että syntymäni olisi ollut jotenkin harmillista. Kokemus elämästä ja sen onnellisuudesta ei ole geeneistä kiinni. Jos sikiötutkimuksin estetään tulevaisuudessa vammaisten ihmisten syntyminen, voi se vaikuttaa myös myöhemmin vammautuneitten ihmisten elämään, Koskinen arvioi. 7

8

9 Tukea, rohkeutta ja ilon pisaroita arjen jaksamiseen Vertaistukiperhetoiminta Invalidiliitossa Invalidiliitolla on ollut järjestelmällistä vertaistukiperhe- ja vertaistukihenkilötoimintaa jo 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2006 Invalidiliiton rekisterissä oli 17 vertaistukiperhettä eri puolella Suomea. Suurin osa Invalidiliiton vertaistukiperheistä on perheitä, joissa lapsella on jokin harvinainen liikuntaelinvamma tai -sairaus. Kokemusten jakaminen vertaistukiperheiden kanssa kannustaa löytämään uusia voimavaroja arjessa selviytymiseen. Se, että joku toinen on kokenut saman elämäntilanteen ja selvinnyt siitä, auttaa jaksamaan. Vertaistukiperhe antaa sellaista tukea ja kokemustietoa, jota ammattilainen ei voi antaa. Invalidiliitto järjestää koulutusta ja tapaamisia vertaistukihenkilöille ja -perheille. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa, jotta jokainen vertaistukea haluava henkilö saisi tarvitsemansa tuen haluamanaan ajankohtana mahdollisimman läheltä. Vertaistukiperheen kokemuksia Ranisen perhe lähti vertaistukiperheeksi noin viisi vuotta Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen järjestämän Marfan-sopeutumisvalmennuskurssin jälkeen. Perhe kävi vertaistukiperhetoiminnan peruskurssin Lahden kuntoutuskeskuksessa vuonna 2001, mutta oli jo sitä ennen toiminut vertaistukena Suomen Marfan -yhdistyksessä. Ranisilla on noin 5-10 tuettavaa per vuosi. Osan perheistä Raniset tapaavat vain kerran, toisten kanssa pidetään yhteyttä tiiviisti ja pitkään. Perheet tapaavat, viestittelevät sähköpostilla tai soittelevat toisilleen. Eniten uusia tuettavia tulee erilaisten kurssien ja tapaamisten myötä. Perheen äiti Leila kokee, että vertaistukitoiminnan suurinta antia ovat onnistuneet tapaamiset. - Onnistunut kohtaaminen palkitsee ja antaa paljon energiaa sekä hyvän mielen. Hienointa on, että pystyy jakamaan omia arkikokemuksiaan ja sitä kautta tukemaan esim. lapsen koulunkäyntiä ja kaverisuhteita. Toisaalta toiminta on myös vastavuoroista. Tilanteessa on aina läsnä kaksi perhettä ja kumpikin oppii toistensa kokemuksista. Olen iloinen, että tällaista toimintaa on, kun vaan tavoitettaisiin kaikki tukea tarvitsevat ja haluavat! Leila kannustaa myös isiä olemaan aktiivisesti mukana, sillä miehillä on erittäin tärkeä rooli myös vertaistuessa. Lisäksi olisi tärkeää saada isovanhemmat tuen piiriin, sillä lapsen vammaisuus koskettaa koko lähipiiriä. Leila antaa Invalidiliitolle kymmenen pistettä siitä, että tällaista toimintaa järjestetään. Leila toteaa, että jossain vaiheessa perheen on hyvä tavata muita saman kokeneita, sillä silloin asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. - Jos en olisi saanut kaikkea tätä vertaistukea mitä sain, en olisi se ihminen, joka nyt olen! Leena toteaa. LAPSET JA NUORET 9

10 Perhekimpasta helpotusta vammaisten lasten vanhemmille Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Perhekimppa-projekti käynnistyi keväällä 2004 ja päättyi vuoden 2006 lopussa. Kohderyhmän muodostivat perheet, joissa oli vammainen tai pitkäaikaissairas alle 17-vuotias lapsi. Hankkeen perustana oli taustajärjestöjen tekemä kartoitus perheiden tarpeista. Projekti tuki ja auttoi perheitä arjen jaksamisessa kehittämällä tilapäishoitoa ja vertaistukea. Samalla kehitettiin lasten ja nuorten itsenäisyyttä vertaistuen ja harrastusten kautta. Vanhemmille omaa aikaa Tilapäishoidolla tuettiin vanhempien jaksamista ja annettiin vammaisen lapsen vanhemmille pieni hengähdystauko. Hoito oli joko lyhytaikaista tai se kesti koko viikonlopun. Muutama tunti lepoon ja omien asioiden hoitoon koettiin merkittäväksi. Pitempikestoinen tilapäishoitoapu vaati kuitenkin ammattitaitoista, turvallista ja luotettavaa hoitoympäristöä. Perhekimppa-projektin avulla pyrittiin löytämään parhaiten perheitä palvelevia hoitomalleja. Tilapäishoitoavun kehittämiseksi tehtiin yhteistyötä kuntien sosiaalitoimen ja palveluntuottajien kanssa. Harrastukset osana lasten itsenäistymistä Kuntien järjestämää vapaa-ajan harrastustoimintaa on melko vähän tarjolla vammaiselle lapselle, vaikka vammaisen lapsen liikunta- ja vapaaajan tarpeet ovat samankaltaisia kuin vammattomien lasten. Myös vammainen lapsi tarvitsee kasvunsa ja itsenäistymisensä tueksi harrastuksia, sosiaalista kanssakäymistä sekä uusia kokemuksia ja elämyksiä. Ratkaisuksi ongelmaan järjestettiin Perhekimpassa perhekerhoja. Niiden tehtävä oli koota yhteen vammaisten lasten perheitä, toimia vertaistukena sekä järjestää virikkeellistä toimintaa koko perheelle. Muuta toimintaa olivat mm. taide- ja liikuntaleikkikoulut pienille, luova työpaja ja Futuurikerho isommille, erityisuinti ja erityisjudo. Suosittuja olivat myös tytöille järjestetyt TyyliLyyli-kurssit. Lasten Lystilauantait tarjosivat vanhemmille viikonlopun lepohetken ja omaa aikaa. Perhekimpan tulevaisuus Projektin aikana yhteistoimintaa tehtiin mm. kuntien, sosiaalitoimistojen ja järjestöjen kesken sekä luotiin hyviä verkostoja eri suuntiin. Perhekimpasta jäi perinnöksi hyviä toimintamalleja. Niiden jatkuminen ja eteenpäin vieminen jäi kuntien, seurakuntien, harrastusseurojen, yritysten ym. organisaatioiden tehtäväksi. Kaikissa päivissä oli jotain hauskaa ja tässä työssä kohtasi paljon koskettavia asioita ja ihmisiä. Lasten ja nuorten perheiden ilon näkeminen, kun lapsi onnistuu ja pärjää, on aina suuri elämys, muistelee Tuula Heiskanen Perhekimppa-projektin taivalta. Perhekimppa oli yhteishanke Suomen Reumaliiton, Lihastautiliiton ja Suomen CP-liiton kanssa. Invalidiliiton vetäjinä toimivat Pohjois-Savon alueella Tuula Heiskanen ja Pirkanmaalla Jaana Mertanen. 10

11

12

13 Lapset ja nuoret Validia-palveluissa Turun Validia-palveluissa lapset ja nuoret ovat olleet mukana koko talon historian ajan eli 25 vuotta. Talossa toimi oppilasasuntola 1990-luvun lopulle saakka. Erityiskouluopetuksen myötä asuntolatoiminta väheni ja tuli uusi tarve vammaisten lasten iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Erityisopetuksen piiriin kuuluvilla lapsilla on oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Turun talossa liikuntavammaisten lasten iltapäivätoiminta alkoi vuonna Varsinaista iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä klo Iltapäivätoiminnassa on 12 lasta ja nuorta, iältään 7 17-vuotiaita. Toimintaa lasten omilla ehdoilla Lasten perustarpeiden huolehtimisen lisäksi toimintaan kuuluu monipuolisten virikkeiden ja elämysten antaminen vertaisryhmässä. Samalla nuoret voivat harjoitella itsenäistä selviytymistä ja kokea onnistumisen iloa turvallisessa ja toimivassa ympäristössä osaavan henkilöstön avulla. Toiminnassa hyödynnetään käden taitoja askarrellen ja erilaisia pelejä pelaillen. Liikuntaa harrastetaan sekä sisällä että ulkona. Liikuntamuotoja ovat koripallo, pöytätennis, sähly, uinti, keilaaminen jne. Itsenäisyyttä harjoitellaan mm. oman välipalan teolla, leipomalla ja huolehtimalla kotitehtävien teosta itsenäisesti. Loma- ja viikonlopputoimintaa Iltapäivätoiminnan lisäksi koululaisille järjestetään päivätoimintaa lomien aikana. Kesällä retkeillään luontoon ja kaupungille kulttuuritapahtumiin. Vanhempien jaksamisen helpottamiseksi järjestetään ympärivuorokautista tilapäishoitoa viikonloppuna ja arkena. Kesäkuukausina nuorille annetaan asumisvalmennusta, jonka tarkoituksena on tukea nuoren itsenäistymistä, tehdä alustavaa arviointia sopivasta asumismuodosta ja harjaannuttaa itsenäiseen elämiseen ja asumiseen tarvittavia taitoja. Monipuolista palvelutarjontaa on vielä sijaishuollon järjestäminen huostaan otetuille liikuntavammaisille lapsille. Kaiken tämän kasvatustyön tavoitteena on tasapainoinen, omaa elämäänsä hallitseva, omat oikeutensa ja velvollisuutensa tunteva nuori, jolla on terve itsetunto ja kaikki mahdollisuudet onnistua elämässään. Avustajan sijainen Anna Kulpakko pitää lasten kanssa tehtävää toimintaa mielekkäänä. Meillä on kuukausipalaverit lasten kanssa, jolloin toimintaa kartoitetaan ja mietitään, mennäänkö katsomaan jääkiekko-ottelua vai touhutaanko sisällä tai tehdään jotain muuta. Pääasia on, että kaikkien toiveet otetaan huomioon, selvittää Anna Kulpakko lasten ja nuorten kanssa tehtävää toimintaa Turun Validia-palveluissa. Lapsille ja nuorille tarjottiin toimintaa myös muissa Validia-palveluissa. Jyväskylässä on järjestetty muutama touhulauantai ja neljän päivän kesäleiri parin viime vuoden aikana. Tampereella on järjestetty lasten ja nuorten viikonlopputoimintaa. 13

14 Klippingissä vaikeavammaiset nuoret asuvat itsenäisesti Espoossa sijaitseva Klippingin asumispalveluryhmä tarjoaa vaikeavammaiselle nuorelle mahdollisuuden muuttaa itsenäisesti asumaan muiden samanikäisten nuorten kanssa samaan taloon. Klippingin nuorisoasunnot ovat kohtuuhintaisia ja perusvarusteltuja ensiasuntoja. Asunnot ovat esteettömiä, ja niihin on hankittu tarvittavat apuvälineet ja ympäristönhallintalaitteet yhteistyössä lukuisten alan yritysten kanssa. Turvallisuutta asuntoihin tuovat automaattinen palovaroitinjärjestelmä sekä asuntojen ensisammutusjärjestelmä. Lisäksi vaikeavammaisten nuorten apuna on henkilökuntaa vuorokauden ympäri. Asunnot on sisustanut raikkaaseen tyyliin EVTEK Muotoiluinstituutti. Nuorisoasuntoliitto ry:n ja Alkuasunnot Oy:n nuorisoasuntotalo Klippinki valmistui Espoon Kauklahden asuntomessualueelle kesällä Asuntoja on 61 kappaletta, joista 12 on varattu vaikeavammaisille nuorille. Asumispalveluryhmän toiminnasta ja asukasvalinnoista vastaa Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n Pääkaupunkiseudun Validia-palvelut.

15 Nuorisotyöryhmässä vaikutetaan ja pidetään hauskaa Nuorten oma toiminta Invalidiliitossa järjestetään INTO-nimen alla, ja se on kohdistettu alle 29-vuotiaisiin nuoriin. Intolaisia on Invalidiliitossa noin Nuorisotoiminnan kehittämisestä, toteuttamisesta ja koordinoinnista vastaa nuorisotyöryhmä. Kymmenestä aktiivisesta nuoresta koostuva ryhmä pyrkii vaikuttamaan, olemaan esillä ja ottamaan kantaa. Vuonna 2006 nuorisotyöryhmä osallistui esimerkiksi vammaisjärjestöjen yhteiselle kesäleirille ja Seitin organisoimaan nuorisovaihtoon Itävallassa. Seitti on viiden liikuntavammaisjärjestön nuorisotoimintaa. Lisäksi yhteistyössä Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöryhmän ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin hanketta vammaisuustiedon viemisestä nuorisotyön opiskelijoille. Hankkeessa koulutettiin nuoria toimimaan kokemuskouluttajina vammaisuudesta. - Pidän erittäin tärkeänä yhteiskuntaan vaikuttamista, jota työryhmä on ansiokkaasti tehnytkin. Tärkeää on myös sellainen toiminta, joka tarjoaa mahdollisuuden vammaisten ja vammattomien inkluusioon, yhteensulautumiseen. Tarkoitan tällä sitä, että vammainen nuori voi mennä vaikka partioleirille kokemaan kaminatelttayöt ja köysilaskeutumiset yhdessä ikätoveriensa kanssa. Kontakteja ja konkreettista vaikuttamista tarvitaan! Ilonen toteaa. Nuorisotyöryhmän uusi puheenjohtaja, 24-vuotias Milla Ilonen, on ollut nuorisotyöryhmässä mukana jo kolme vuotta. 15

16 TALOUS TALOUS Vuonna 2006 Invalidiliiton kokonaistuotot olivat 58,5 miljoonaa euroa. Tästä 22 miljoonaa kertyi lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja 16 ammatillisesta kuntoutuksesta. Avustuksilla, varainhankinnalla, korko- ja osinkotuloilla sekä vuokraustuotoilla kyettiin kokoamaan järjestö- ja vaikuttamistoimintaa varten tuottoja yhteensä 17 miljoonaa euroa. Lisäksi liittoon kertyi kertaluonteisia omaisuuden myyntituottoja yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Pääosa tuotoista käytettiin henkilöstön palkkauksesta aiheutuviin kuluihin. Henkilöstökulut kasvoivat 3,7 % edellisvuodesta. Aineisiin ja tarvikkeisiin kului 2,3 miljoonaa euroa (6,7 % edellisvuotta enemmän), ja muihin kuluihin 16 miljoonaa euroa (6,3 % edellisvuotta enemmän). Poistojen ja rahoitustuottojen sekä kulujen määrä oli 4,2 miljoonaa euroa (1,3 % muutos edellisvuoteen). Tulos ennen omaisuuden myynnistä saatuja voittoja oli yhteensä 2,1 miljoonaa euroa positiivinen, kun vuonna 2005 vastaava luku oli 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden alussa siirrettiin asumispalvelutoiminta liitosta Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:lle. Siirrossa kaikkien asumispalveluyksiköiden työntekijät siirtyivät yhtiön palvelukseen, eikä asumispalvelutoimintaa sellaisenaan enää liitossa harjoiteta. 16

17 Tuottojen jakautuminen 2006 Vuokratuotot 9,8 % Varainhankinta 5,2 % Avustukset 4,1 % Lääkinnällinen kuntoutus 38,4 % Omaisuuden myyntituotot 7,2 % Muut tuotot 8,4 % Ammatillinen kuntoutus 27,1 % Palvelut 14,8 % Kulujen jakautuminen 2006 Henkilöstö 56,6 % Tarvikkeet 4,5 % Poistot ja rahoituskulut 8,1 % Muut kulut 16,0 % 17

18 JÄSENYHDISTYKSET 18 Alavuden Seudun Invalidit ry Anjalankosken Invalidit ry Ekenäsnejdens Invalider-Tammisaarenseudun Invalidit rf Espoon Invalidit-Esbo Invalider ry Etelä-Päijänteen Invalidit ry Etelä-Saimaan Invalidit ry Euran Seudun Invalidit ry Evijärven Invalidit ry Forssan Seudun Invalidit ry Haapajärven Invalidit ry Haminan Seudun Invalidit ry Hangöudds Invalider-Hankoniemen Invalidit rf Hankasalmen Invalidit ry Harjavallan Seudun Invalidit ry Heinolan Seudun Invalidit ry Helsingin Invalidien Yhdistys ry Himangan Seudun Invalidit ry Huittisten Seudun Invalidit ry Hyvinkään Invalidit ry Hämeenlinnan Seudun Invalidit ry Härmäin Invalidit ry Iisalmen Invalidit ry Iitin Invalidit ry Ikaalisten Invalidit ry Ilmajoen Invalidit ry Imatran Invalidit ry Invalidföreningen Aktiv rf Jakobstadsnejdens Invalider-Pietarsaaren Seudun Invalidit rf Jalasjärven Invalidit ry Joensuun Seudun Invalidit ry Joutsan Seudun Invalidit ry Joutsenon Invalidit ry Jurvan Invalidit ry Jyväskylän Seudun Invalidit ry Jämsänjokilaakson Invalidit ry Järvenpään Seudun Invalidit ry Järviseudun Invalidit ry Kajaanin Seudun Invalidit ry Kangasalan Invalidit ry Kankaanpään Seudun Invalidit ry Karisnejdens Invalider-Karjaanseudun Invalidit rf Karkkilan Seudun Invalidit ry Karstulan Seudun Invalidit ry Kauhajoen Invalidit ry Kauhavan Seudun Invalidit ry Kemin Seudun Invalidit ry Keravan Invalidit ry Keski-Karjalan Invalidit ry Keurusseudun Invalidit ry Kimito Nejdens Invalider-Kemiön Seudun Invalidit rf Kirkkonummen Seudun Invalidit-Kyrkslättsnejdens Invalider ry Kiuruveden Invalidit ry Koillis-Lapin Invalidit ry Kokemäen Seudun Invalidit ry Kokkolan Seudun Invalidit-Karlebynejdens Invalider ry Korsnäs Invalider rf Kortesjärven Invalidit ry Kotkan Seudun Invalidit ry Kouvolan Seudun Invalidit ry Kuhmon Invalidit ry Kuopion Seudun Invalidit ry Kurikan Invalidit ry Kuusamon Invalidit ry Kuusankosken Invalidit ry Kyrönmaan Invalidit ry Kärkölän Invalidit ry Lahden Seudun Invalidit ry Laihian Invalidit ry Lapinlahden Invalidit ry Lapuan Seudun Invalidit ry Laukaan Invalidit ry Leppävirran Invalidit ry Lieksan Seudun Invalidit ry Lohjan Seudun Invalidit ry Loimaan Seudun Invalidit ry Loviisan Seudun Invalidit-Lovisanejdens Invalider ry Luoteis-Lapin Invalidit ry Malax Invalider rf Mikkelin Seudun Invalidit ry Mäntsälän Invalidit ry Mäntyharjun Invalidit ry Mäntän Seudun Invalidit ry Nilsiän Invalidit ry Nivalan Seudun Invalidit ry

19 Nokian Invalidit ry Noormarkun Seudun Invalidit ry Nurmijärven Invalidit ry Närpes Handikappföreningen rf Orimattilan Invalidit ry Oulaisten Invalidit ry Oulun Invalidien Yhdistys ry Outokummun Invalidit ry Panelia-Kiukaisten Invalidit ry Pargas Invalider-Paraisten Invalidit rf Pieksämäen Seudun Invalidit ry Pihtiputaan Seudun Invalidit ry Polvijärven Seudun Invalidit ry Porin Seudun Invalidit ry Porvoon Invalidit-Borgå Invalider ry Posion Seudun Invalidit ry Pudasjärven Invalidit ry Punkalaitumen Seudun Invalidit ry Pyhäjärven Invalidit ry Pylkönmäen Invalidit ry Raahen Seudun Invalidit ry Raision Seudun Invalidit ry Rantasalmen Seudun Invalidit ry Ranuan Invalidit ry Rauman Invalidit ry Rautavaaran Invalidit ry Rautjärven Seudun Invalidit ry Reisjärven Invalidit ry Riihimäen Seudun Invalidit ry Rovaniemen Seudun Invalidit ry Ruokolahden Invalidit ry Ruukin Invalidit ry Saarijärven Invalidit ry Salon Seudun Invalidit ry Savitaipaleen Seudun Invalidit ry Savonlinnan Seudun Invalidit ry Seinäjoen Seudun Invalidit ry Siilinjärven Invalidit ry Sodankylän Invalidiyhdistys ry Someron Invalidit ry Sonkajärven Invalidit ry Sotkamon Invalidit ry Suolahden Seudun Invalidit ry Suomenselän Invalidit ry Suonenjoen Seudun Invalidit ry Susirajan Invalidit ry Suupohjan Invalidit-Syd-Österbottens Invalider ry Tampereen Seudun Invalidit ry Teuvan Invalidit ry Toijalan Invalidit ry Tornion Invalidit ry Tunturi-Lapin Invalidit ry Turun Seudun Invalidit ry Ulvilan Seudun Invalidit ry Vaasan Invalidit-Vasa Invaliderna ry Vakka-Suomen Invalidit ry Valkeakosken Seudun Invalidit ry Vammalan Invalidit ry Vantaan Invalidit ry Varkauden Seudun Invalidit ry Vihdin Invalidit ry Viitasaaren Invalidit ry Virtain Invalidit ry Vähäkyrön Invalidit ry Ylitornion Invalidit ry Ylivieskan Invalidit ry Ylä-Kainuun Invalidit ry Ylä-Karjalan Invalidit ry Ylä-Lapin Invalidit ry Ålands Invalider rf Äetsän Invalidit ry Äänekosken Seudun Invalidit ry Diagnoosipohjaiset jäsenyhdistykset AH-Potilaat ry (anusatresia ja hirchbrung) AMC ry (Arthrogryposis multiplex congenita) Kalfos ry Redy ry (Rapadilino-Erbin pareesi-dysmelia) Suomen Kampurajalkayhdistys ry (Skyry) Suomen Marfan -yhdistys ry Suomen Perthes potilasyhdistys ry Suomen Turner-yhdistys ry Yhteensä 164 jäsenyhdistystä 19

20 LUOTTAMUSELIMET LIITTOHALLITUS 2006 Puheenjohtaja Pekka Tuominen, Maarianhamina I varapuheenjohtaja Satu Järviö, Turku II varapuheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen, Helsinki Jäsenet Jorma Aspegrén, Kokkola Tomi Hotanen, Koria Hannu Ilonen, Varkaus Pirkko Kuusela, Espoo Paula Muotio, Teuva Onni Rata, Kajaani Heidi Rekola, Nokia Pauli Ritola, Tolkkinen Sinikka Salo, Lappeenranta Raimo Toratti, Tornio Tilintarkastajat Varsinainen tilintarkastaja Johanna Perälä, KHT Varatilintarkastajat Jani Käsnänen, KHT Matti Nykänen, KHT SVH PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö LIITTOVALTUUSTO 2006 Puheenjohtaja Pekka Hätinen, Uusimaa 1. varapuheenjohtaja Pertti Laajalahti, Savo-Karjala 2. varapuheenjohtaja Marjukka Latosuo, Häme-Keski-Suomi UUSIMAA Raimo Friberg Auli Hackman Erkki Heikkilä Jyrki Huikari Varpu Kamppinen Aki Keskinen Timo Narinen Taisto Ojansivu Aimo Tammisto TURKU-PORI Sulo Hiltunen Raija Kiviniitty Terttu Leppänen Eero Oikarinen Tapani Roukka Eino Saarinen Aimo Salminen Aatos Tall HÄME KESKI-SUOMI Marita Marja-aho Taito Ohmero Kalevi Pullinen Allan Pynnönen Reijo Suominen Satu Tahlo-Jortikka Olavi Tuononen Raili Virtaranta KAAKKOIS-SUOMI Hannu Itkonen Keijo Kaskiaho Reino Kokkola Matti Paavola Markku Sorsa Hannu Suuronen Kauko Väisänen POHJANMAA Pirkko Ahola Juhani Kivipelto Pekka Kuusela Kauno Luoma Pertti Meriruoho Raimo Penttala Irja Pesonen SAVO-KARJALA Timo Antikainen Mikko Korhonen Seija Lehikoinen Airi Mankinen-Yrjänheikki Leena Pulkkinen OULU-KAINUU Eila Järvelä Aarni Luhtala Markku Mikkonen Taisto Palosaari Pertti Sankilampi LAPPI Minna Aula Marke Martimo Kalevi Tiuraniemi HARVINAISET Lasse Niemi Yhteensä 56 jäsentä 20

21 Vuoden 2006 Invalidiliiton liittohallitus ja liittovaltuuston puheenjohtaja. Ylärivissä vasemmalta Heidi Rekola, Sinikka Salo, Paula Muotio, Tomi Hotanen, Leena Simola-Nikkanen, Pekka Tuominen ja Jorma Aspegrén. Alarivissä vasemmalla Onni Rata, Hannu Ilonen, Raimo Toratti, Pauli Ritola, Satu Järviö ja Pekka Hätinen. 21

22 YHTEYSTIEDOT KESKUSTOIMISTO Invalidiliitto ry Kumpulantie 1 A Helsinki Puh. (09) Faksi (09) fmd@invalidiliitto.fi Toimitusjohtaja Raimo Lindberg Talousjohtaja Juha Kotikangas Järjestö- ja vaikuttamisosasto Järjestöpäällikkö Marja Pihnala Kuntoutusosasto Kuntoutuspäällikkö Heidi Lindberg Viestintäosasto Viestintäpäällikkö Sinikka Rantala Varainhankintaosasto Keräyspäällikkö Petri Äikiä Laskentaosasto Laskentapäällikkö Kim Alm Toimistotiimi Laskentatiimi Erikoissuunnittelija Anne Kares Tietohallintotiimi Järjestelmäasiantuntija Pasi Dahlstedt Kiinteistöosasto Kiinteistöpäällikkö Toimi Niesniemi Henkilöstöpäällikkö Katriina Larvamo Kehittämiskoordinaattori Tuija Mäkelä KUNTOUTUSYKSIKÖT Käpylän kuntoutuskeskus Nordenskiöldinkatu 18 B Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Johtaja Hannu Alaranta Lapin kuntoutuskeskus Porokatu Rovaniemi Puh. (016) Faksi (016) Johtaja Tarja Lahtela Lahden kuntoutuskeskus Launeenkatu Lahti Puh. (03) Faksi (03) Johtaja Marjaana Suosalmi Järvenpään koulutuskeskus Mannilantie 29, PL Järvenpää Puh. (09) Faksi (09) Rehtori Jorma Varkila Järvenpään Kuntoinva Mannilantie Järvenpää Puh. (09) Johtaja Jorma Varkila SEESAM Työhönvalmennus Kumpulantie 1 A Helsinki Puh Faksi (09) Osastopäällikkö Yrjö Kekki SEESAM Työtoiminta Puh. (09) Faksi (09) Vt. johtaja Jorma Kaksonen Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka Varikontie Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Johtaja Seppo Salpakoski Kuopion kuntoutus- ja työklinikka Puijonkatu 19 B 4 krs Kuopio Puh. (017) Faksi (017) Johtaja Marja-Terttu Huuhtanen KUNTOUTUSOHJAAJAT Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuntoutusohjaaja Anna-Maija Savinainen KYS/Kuntoutustutkimusklinikka Rak. 6, 2 krs Kuopio Puh. (017) Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuntoutusohjaaja Maija Rautio Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu Mikkeli Puh. (015) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuntoutusohjaaja Kristiina Saarelma-Kallio Kanta-Hämeen keskussairaala Lääkinnällinen kuntoutus Hämeenlinna Puh. (03) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päijät-Hämeen keskussairaala, Keskussairaalankatu 7, Lahti Kirurgian klinikka Kuntoutusohjaaja Petra Luttinen Puh. (03) Neurologia klinikka Kuntoutusohjaaja Tuula Hyvärinen Puh. (03)

23 TYTÄRYHTIÖT Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Kumpulantie 1 A, Helsinki Puh. / vaihde (09) Faksi (09) Toimitusjohtaja Risto Hämäläinen YKSIKÖT Iisalmen Validia-palvelut Kirkonsalmentie Iisalmi Puh. (017) Faksi (017) Johtaja Marja Lankinen Joensuun Validia-palvelut Merimiehenkatu Joensuu Puh. (013) Faksi (013) Johtaja Soili Savolainen Jyväskylän Validia-palvelut Rusokinkatu Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Johtaja Leena Yksjärvi Kajaanin Validia-palvelut Kasakankuja Kajaani Puh. (08) Faksi (08) Johtaja Pirjo Väätäinen Kokkolan Validia-palvelut Metsonkuja Kokkola Puh. (06) Faksi (06) Johtaja sij. Leila Kangasluoma Kuopion Validia-palvelut Savonkatu Kuopio Puh. (017) Faksi (017) Päiväkeskus Tiihottarentie Kuopio Puh. (017) Faksi (017) Johtaja Seppo Rissanen Kuusankosken Validia-palvelut Itäinen Linjapuisto Kuusankoski Puh. (05) Faksi (05) Johtaja Ritva Hakkarainen Lahden Validia-palvelut Heinäkatu Lahti Puh. (03) Faksi (03) Johtaja Kaarina Oksalahti Mikkelin Validia-palvelut Kiiskinmäenkatu Mikkeli Puh. (015) Faksi (015) Johtaja Liisa Kilvensalmi Oulun Validia-palvelut Kaislatie 1 A Oulu Puh. (08) Faksi (08) Johtaja Sirpa Karvonen Porin Validia-palvelut Uusikoivistontie Pori Puh. (02) Faksi (02) Johtaja sij. Eija Kosunen Pääkaupunkiseudun Validia-palvelut Puh. (09) Faksi (09) Porslahden Portti Ruusuhelmenkatu Helsinki Käpylä Kimmontie 5 b Helsinki Kauklahti Klippinkitie Espoo Johtaja Arto Nyström Rovaniemen Validia-palvelut Pohjolankatu Rovaniemi Puh. (016) Faksi (016) Johtaja Tarja Lahtela Tampereen Validia-palvelut Insinöörinkatu Tampere Puh. (03) Faksi (03) Johtaja Maarit Hirvonen Turun Validia-palvelut Hippoksentie Turku Puh. (02) Faksi (02) Johtaja Eija Kosunen Vaasan Validia-palvelut Käsityöläiskatu Vaasa Puh. (06) Faksi (06) Johtaja Leila Kangasluoma Invatieto Oy Kumpulantie 1, Helsinki Puh. (09) Inva-apuväline Oy Kumpulantie 1, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Medimaster Oy Kumpulantie 1, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Kuulo-Inva Oy Kumpulantie 7 A, Helsinki Puh. (09) Faksi (09)

24 Invalidiliitto ry / Invalidförbundet rf / Finnish Association of People with Mobility Disabilities Kumpulantie 1 A / Gumtäktsvägen 1 A, FIN Helsinki, Finland Puh. / Tel , faksi / telefax