I N V A L I D I L I I T T O

Transkriptio

1 I N V A L I D I L I I T T O Vuosikirja 1

2 Toimitus: Sinikka Rantala, Sari Keskinen, Hanna Löfgren, Kaija Pulli ja Juha Kotikangas Ulkoasu: Ari Niskanen Kuvat: Timo Porthan, Jyrki Heinonen Paino: Kirjapaino Öhrling Oy 2

3 Sisällys Johdon katsaus 4 Invalidiliiton köyhyysohjelma 6 Kohti ainutkertaista tavallista 8 Yhdistystoimintaan ytyä YKEstä 10 Seniorijäsenet kunniaan 12 Arjen rytmiin ryhmän siivin 14 Talous 16 Jäsenyhdistykset 18 Luottamuselimet 20 Yhteystiedot 22 3

4 Johdon katsaus Toimintaympäristön muutos oli hallitseva vuonna Se vaikutti niin vaikuttamistoimintaan kuin liiton varainhankintaankin. Palvelutoimintaan vaikutus oli kenties vähäisempi. Vuosi 2009 oli teeman Kiinni elämässä Greppa livet toinen toteuttamisvuosi. Teemaan paneuduttiin erityisesti mielenterveyden kannalta. Vammaisten ihmisten kannalta toimintavuonna keskeisin asia oli vammaispalvelulain muutos, jolla henkilökohtainen apu saatiin kunnan erityiseksi järjestämisvelvollisuudeksi. Vuoden aikana sosiaali- ja terveyspolitiikassa valmisteltiin useita suuria kehittämishankkeita. Näitä olivat mm. Sata-komitean työ, vammaispoliittinen ohjelma ja terveydenhuoltolaki, myös yhdenvertaisuuslaki ja ihmisoikeusinstituutti. Osa näistä hankkeista jatkuu ja niiden toimeenpano saattaa viedä useampia vuosia. Ne ovat myös työllistäneet liiton vaikuttamistoimintaa. EU-vaaleihin valmisteltiin Oikeudet kaikille -vaaliohjelma. Vaikuttamistoiminnassa annettiin 47 lausuntoa. Esteettömyystyön vaikuttamistoiminnan parantamiseksi yhdistettiin liiton ja sen yhteydessä aikaisemmin toimineen Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelun toiminta Esteettömyyskeskus ESKEksi. Järjestötoiminnassa keskeisin asia oli liittovaalien järjestäminen uuden valtuuston valitsemiseksi. Äänestysprosentti oli tälläkin kertaa korkea, 50 %. Yhdistystoiminnan uudistamiseksi kehitelty YKE-hanke ulottui yli 30 yhdistykseen. Aluetoiminnassa uusi aluestrategia jalkautettiin kahdeksalle alueelle aluepäivien yhteydessä. Järjestökoulutukseen osallistui 914 henkilöä (2008: 1 272; 2007: 1 089). Kuntoutus on voimakkaassa muutoksessa koko maassa ja myös kaikilla sisältöalueilla. Maassa on runsaasti liikakapasiteettia rahoitusmahdollisuuksiin verrattuna. Muutamilla liiton kuntoutusyksiköillä oli merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Liiton kuntoutuksen keskittyminen vaikeavammaisiin kuntoutujiin on jossain määrin tasoittanut tilannetta. Kuitenkin kuntoutuksen tarvetta yleisemminkin on edelleen, 4

5 mutta kuntoutukseen pääsy on heikentynyt huomattavasti. Asumispalvelutoimintaa toteutettiin edelleen Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n toimesta. Yhtiö käyttää tuotemerkkiä Validia. Vuoden lopussa liitossa oli 159 (165;165) jäsenyhdistystä, joista pienvammaryhmiä edustavia diagnoosipohjaisia yhdistyksiä oli 11. Jäsenyhdistyksissä oli henkilöjäseniä kaikkiaan (33 209; ). Vuonna 2009 Invalidiliitto ry:n kokonaistuotot olivat 60,5 milj. euroa (59,8; 57,0). Liiton kokonaistulos oli 2,7 milj euron poistojen jälkeen 0,3 milj euroa ylijäämäinen. Investoinnit olivat liitossa 4,9 milj euroa (4,3; 5,2). Niihin saatiin RAY:n ja muita avustuksia 0,1 milj euroa. Invalidiliitto-konsernin kokonaistuotot olivat 113,9 milj euroa (107,6; 95,9). Konsernin kokonaistulos oli 5,0 milj euron poistojen jälkeen 2,7 milj euroa ylijäämäinen. Investoinnit konsernissa olivat 7,4 milj euroa (16,2; 15,3). Liiton palveluksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 904 henkeä (916; 907). Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 1997 henkeä (1911; 1830). Osaaikaisten osuus oli 33 % ja määräaikaisten 14 %. Vuotta 2010 leimaa yleinen taloudellinen epävarmuus ja kiivas sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutos. Nämä edellyttävät pitkäjänteistä vakaata talouden hoitoa sekä nopeaa reagointikykyä lainsäädännön ja viranomaisten toimenpiteiden muutoksiin. Liitolle keskeistä on myös yhdistys- ja aluetasolla toimivien henkilöiden mittava ja jatkuva koulutus. Liiton toiminnalle on tyypillistä aktiivinen ja kehityshakuinen jäsenistö ja henkilöstö. Tämä lisättynä vahvaan sitoutumiseen tuotti taas vuonna 2009 hyvän tuloksen. Toimintaamme tukevat yritykset ja yhteisöt sekä yksittäiset henkilöt ovat korvaamattomia. Kiitämme kaikkia! Pekka Tuominen puheenjohtaja Raimo Lindberg toimitusjohtaja 5

6 6

7 Invalidiliiton köyhyysohjelma nostaa esiin toimeentulon sudenkuoppia Monet vammaiset ihmiset eivät koskaan työllisty ja joutuvat siksi elämään köyhyydessä. Tällöin on valittava, ostaako ruokaa vai lääkkeitä puhumattakaan siitä, että rahaa riittäisi joskus vaikkapa iltapäivälehden ostamiseen. Invalidiliiton Tullaan toimeen? Elämyksiä kansaneläkkeellä -niminen köyhyysohjelma on ensimmäinen suomalainen vammaisten ihmisten köyhyyttä käsittelevä puheenvuoro ja katsaus toimeentulon kanssa taistelevien ihmisten arkitodellisuuteen. Köyhyysohjelma sisältää myös toimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Tilanteen korjaaminen ei vaatisi kohtuuttomia toimenpiteitä yhteiskunnaltamme, toteaa Invalidiliiton sosiaalineuvoja Pirkko Justander. Työllistymisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet Joskus vamma voi olla niin vakava, että se estää opiskelun ja työn tekemisen ainakin täysipäiväisesti. Myös työympäristön esteellisyys ja vammaisuuteen liittyvät asenteet vaikuttavat työllistymiseen. Jos vammainen henkilö ei työllisty, muodostuvat hänen tulonsa pääasiassa täydestä kansaneläkkeestä ja Kelan myöntämistä vammais- tai/ja hoitotuista. Vaikka terveydentila sen sallisikin, on tulotason nostaminen osapäiväisesti työskentelemällä haastavaa. Vammainen henkilö, joka ei voi osallistua työelämään täysipainoisesti vammansa takia, voi tienata vain 600 euroa kuukaudessa eläkettään menettämättä. Lisäansiot eivät saa nousta edes kesälomarahojen vuoksi yli sallitun rajan. Vertailun vuoksi: vuonna 2008 keskivertosuomalainen käytti pelkästään elämysten hankintaan yli 4000 euroa. Yksinelävän, täyden kansaneläkkeensaajan koko vuositulo jäi noin 6700 euroon. Kuinka paljon vamma maksaa? Vammaisen ihmisen kohdalla jo lähtökohtaisesti pieniä tuloja pienentävät entuudestaan vamman aiheuttavat terveydenhoitokustannukset, joita kertyy esimerkiksi erilaisista asiakasmaksuista. On täysin mahdollista, että korkeitten lääkekustannusten takia maksukatto (672,20 euroa) täyttyy jo ensimmäisellä apteekkikäynnillä tammikuussa. Lisähelpotusta vammasta tai sairaudesta johtuviin ylimääräisiin kuluihin ei välttämättä saa edes Kelan myöntämistä vammais- tai hoitotuista. Esimerkiksi kertaluonteisia kuluja, kuten esimerkiksi silmälääkärillä käyntiä, ei hyväksytä korvattavaksi. Terveydenhoitokulujen lisäksi vammasta voi aiheutua myös erilaisia piilokuluja. Happirikastimen käyttö ja sähköpyörätuolin lataaminen nostavat kumpikin sähkölaskua useilla sadoilla euroilla vuodessa. Matkapalvelukeskukseen soittaminen voi kestää kauan, ja maksullinen jonottaminen nostaa puhelinlaskua. Tukisidokset ja pyörätuoli kuluttavat vaatteet nopeasti, piha- ja lumityöt on vamman vuoksi teetettävä ulkopuolisella jne. Selviytyminen vaatii luovuutta ja tukea Osallistuminen ja kansalaisjärjestötoiminta ovat monelle taloudellisen tilanteen kanssa kamppailijalle tärkeitä selviytymiskeinoja. Invalidiliiton jäsenistöstä löytyy luovia selviytyjiä, jotka ovat saattaneet elää pelkällä kansaneläkkeellä jopa 50 vuotta. Invalidiliitto pyrkii nostamaan selviytyjien määrää paitsi yhdistystoiminnan ja neuvontatyön avulla myös tarjoamalla tuettuja lomia sekä joulupaketteja. Testamenttilahjoituksista myönnetään apua myös esimerkiksi virkistykseen tai opiskeluun. Katso, miten vammaisten ihmisten taloudellista tilannetta voitaisiin konkreettisesti parantaa: 7

8 8

9 Kohti ainutkertaista tavallista Kuntoutuksen tärkein tavoite on tavallinen arki. Se on selviytymistä päivittäisestä itsestä huolehtimisesta, mielekästä tekemistä, osallistumista yhteiskunnan menoon. Se on myös omalle elämälle asetettujen tavoitteiden täyttymistä, ilon ja onnen pilkahduksia, ihmissuhteita tunnetta siitä, että elämällä on mieli. Invalidiliiton kuntoutuksessa normaali ja tavallinen hahmottuu kuntoutujan omasta kokemuksesta. Kokemus itselle tyydyttävästä ja tavallisesta on ainutkertainen kuten ihminen itsekin. Ainutkertaisten kuntoutumispolkujen saattaminen tavoitteiltaan ja tuloksiltaan samalla vatupassilla mitattaviksi on merkinnyt tarvetta kehittää kuntoutusyksiköiden yhteinen laatusitoumus, Hyvä kuntoutuskäytäntö. Se on Invalidiliiton kuntoutustoiminnan lupaus kuntoutuksen laadusta, sisällöistä ja käytännön toimintatavoista. Vuonna 2009 sitoumus uudistettiin perinpohjin vastaamaan ajan vaatimuksia. Kunnianhimolla ja sitkeydellä Lahden kuntoutuskeskuksessa kehittämispäällikkönä toimiva Hely Streng sai äidinperintönä pohjalaisen kunnianhimon ja satakuntalaiselta isältä sitkeyden ja tunnollisuuden. Molemmista ominaisuuksista ja vuosikymmenten kokemuksesta oli etua Strengin pidellessä käsissään uudistuksen lankoja. Sitoumuksen ensimmäinen versio on 10-vuotias. Tänä aikana sekä kuntoutuksen ympärillä että sisällä on muuttunut paljon. Mahdollistajien vaatimukset ovat kiristyneet. Itsekin haluamme kuvata kuntoutuksen toteutusta monipuolisemmin. Aiemmin korostimme erityisesti vammaisten henkilöiden palveluiden saatavuutta, nyt puhumme kuntoutujista, joilla on kuntoutumistarpeita ja meillä niihin erilaisia ratkaisuja. Uudessa versiossa toimintakyky ja erityisesti ICF toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus on keskeisesti esillä. Puhumme myös entistäkin enemmän vertaistuesta, yhteisöllisyydestä ja perustarpeista, kuten avustamisen palveluista ja terveellisestä ruuasta, summaa Streng. Mitä on hyvä ja laadukas kuntoutus? Hely Strengin toinen tärkeä tehtävä Lahdessa on työ perhepsykoterapeuttina. Kahden toimen ristivalotuksessa on tiivistynyt näkemys hyvästä kuntoutuksesta. Kuntoutuksen kivijalka on palvelun käyttäjän tarpeisiin, tavoitteisiin ja erityisiin vaatimuksiin vastaaminen niin, että ihminen kokee saavansa avun toimintakyvyssään kokemaansa ongelmaan. Huippulaatua on osua ilmaisemattomiinkin tarpeisiin niihin, joita kuntoutuja ei pysty nimeämään, mutta jotka näkyvät pulmina elämässä, kertoo Streng. Laadukkaalla kuntoutuksella on tavoitteet. Sen sisältö ja menetelmät perustuvat tietoon, osaamiseen ja kokemukseen. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisella yhteistyöllä. Kuntoutuspalveluilla on merkitystä kuntoutujalle, vaikutusta hänen toimintakykyynsä ja vaikuttavuutta hänen arkeensa pidemmällä aikavälillä. Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden laadulle luo pohjan vammaisjärjestölle jäsentensä kautta kertynyt pitkä kokemus vammaisten ihmisten tarpeista. Palvelutoimintamme perustuu läpinäkyvyyteen. Uusittu Hyvä kuntoutuskäytäntö tekee kuntoutuksen perusteet ja toteutustavan näkyväksi sekä kuntoutujille, maksajille, henkilökunnalle että muille sidosryhmillemme. 9

10 10

11 Yhdistystoimintaan ytyä YKEstä! Jotkut saattavat pitää yhdistystoimintaa kuivakkaana hommana. Sitä se ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Päinvastoin, vauhtia ja jännitystäkin riittää, mutta myös leppoisaa ja iloista yhdessä tekemistä ja viihtymistä. Toimintaa on kuitenkin hyvä aika ajoin arvioida ja pohtia uusia tuulia ja toimintatapoja, jotta yhdistys eläisi ajassa ja kiinnostaisi uusia ihmisiä. Invalidiliiton jäsenyhdistyksistä suurin osa on paikallisia yhdistyksiä ympäri Suomea. Joukkoon mahtuu niin suuria kuin pieniäkin yhdistyksiä, mutta yhteinen haaste kaikilla on toiminnan kehittäminen ja uusien toimijoiden houkutteleminen mukaan. Visiona elävä yhdistys Yli 30 Invalidiliiton yhdistystä on vuoden 2009 aikana lähtenyt kehittämään toimintaansa yhdistystoiminnan kehittämishankkeen (YKE) avulla. Hankkeen tavoitteena on antaa yhdistyksille toimivia välineitä arvioida ja kehittää omaa toimintaansa. Visiona on elävä yhdistys, jonka vireä toiminta antaa jäsenilleen hyvän mielen ja tempaa mukaansa. Yhdistyksen toimijoilla on myös intoa ja osaamista arvioida ja uudistaa toimintatapojaan. Yhdistyksissä toiminnan arviointi ja kehittäminen on startannut järjestötyön suunnittelijan vetämästä kehittämispäivästä, jossa on päätetty yhdessä kehittämisen tavoitteista ja keinoista sekä mittareista, miten etenemistä voidaan seurata, kertoo koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen. Käytännössä yhdistysväki on ensin pohtinut yhdistyksen perustehtävää eli miksi yhdistys ylipäänsä on olemassa. Sen jälkeen on yhdessä arvioitu yhdistysten eri toimintoja ja valittu yksi tai muutama kehittämisen kohde. Lopuksi on tehty kehittämissuunnitelma, jossa tavoite on pilkottu osiin ja sovittu yhdessä vastuuhenkilöt ja aikataulu. Kehittäminen on iloinen asia Palautteen mukaan valtaosa kehittämispäivään osallistuneista on kokenut päivän hyödyllisenä yhdistykselleen. Jopa 97 % suositteli kehittämispäivää muille yhdistyksille. Osallistujat kokivat, että vuorovaikutus oli ollut onnistunutta ja oman äänensä sai kuuluviin. En tiennyt, mitä päivä tuo. Päivän lopussa oli hyvä mieli, kun sai oman suunsa auki ja pystyin antamaan rutkasti omia mielipiteitä. Yhdistyksen toiminnan tulee olla hauskaa yhdessä tekemistä. YKE oli juuri sitä, toteaa eräs osallistuja. Kehittämiskohteita yhdistyksillä on ollut lukuisia. Erityisesti on haluttu aktivoida jäseniä, kehittää vaikuttamista ja tiedottamista. Kiinnostavaa ja innostavaa on tietenkin se, että hankkeet ovat myös edenneet. YKE siis toimii! iloitsee Auli Tynkkynen. 11

12 12

13 Seniorijäsenet kunniaan Vuoden 2009 aikana seniorijäsenten fyysisiin ja psyykkisiin tarpeisiin kiinnitettiin Invalidiliitossa erityistä huomiota. Seniorityöryhmän laatiman toimenpideohjelman mukaisesti järjestettiin mm. seminaareja ja aktiiviloma. Seniorijäsenet huomioitiin myös kansainvälisenä vammaisten päivänä. Invalidiliiton seniorityöryhmän mukaan ikääntyminen tuo omat muutoksensa arkipäivästä selviytymiseen. Seniorityöryhmän tehtävänä oli huomioida ikääntyvän jäsenistön erityistarpeita. Samaan aikaan kun ihminen ikääntyy, muuttuu myös vamma. Työryhmä korosti ikääntymisen tuomiin muutoksiin valmistautumista etukäteen. Seniorityöryhmä voi olla tyytyväinen vuoden aikaansaannoksiin. Seniorijäsenten huomioiminen toiminnassa on todella tärkeää ja on osoittautunut tarpeelliseksi, kertoo työryhmän sihteerinä toiminut järjestötyön suunnittelija Tarja Honkanen. Seniorityöryhmässä käytiin keskustelua ikääntyvän jäsenistön nykytilanteesta, tarpeista ja tulevaisuudesta. Työryhmän työskentelyä syvensi jäsenten oman pitkäaikaisen kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen. Lähtökohtana senioritoimenpideohjelmaa laadittaessa oli fyysisesti vammainen henkilö, hänen tarpeensa ja toiveensa. Huomioitavana olivat toimintaympäristö, elinolosuhteet, sosiaaliset suhteet, palvelut ja omaehtoinen toiminta sekä erilaiset käytettävissä olevat tukitoimet. Yhdessä lomalla ja seminaareissa Lokakuussa järjestettiin neljän päivän aktiiviloma Kokkolassa. Asiantuntijaluentojen ohella liikuttiin, kuntoiltiin ja vietettiin tiivistä yhteistoimintaa omaksi ja lähimmäisten iloksi. Syksyllä toteutettiin myös vuoden teeman mukainen senioriseminaari Helsingissä sekä ikäseminaari Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Päivillä annettiin ohjeita iän tuomiin muutoksiin arkiaskareissa sekä tietoa ja neuvoja kuntoutuksista. Kansainvälisenä vammaisten päivänä Invalidiliitto halusi kiinnittää erityistä huomiota ikääntyvään jäsenistöönsä. Jäsenyhdistyksiä patisteltiin yhteistyöhön muiden järjestöjen senioreiden kanssa. Ystäviä, yhdessäoloa ja virkistystä Seniorityöryhmän toimenpideohjelma on toteutunut suunnitelmien mukaan. Osallistujien palautteet tapahtumista puhuvat omaa myönteistä kieltään. Tapahtumista on saatu henkistä voimaa, ystäviä, yhdessäoloa, virkistystä ja rentoutusta. Tapahtumat senioreille ovat vastanneet juuri niihin tarpeisiin, joita suunnittelimme. Seniorijäsenet tarvitsevat erityistä huomiota, ja heidän tarinoidensa ja kokemustensa jakaminen olisikin hyvin tärkeää, arvioi Honkanen. Monilta on tullut viestiä järjestettävien tapahtumien jatkamisesta. Senioreita on tarpeen huomioida myös alue- ja yhdistystoiminnassa. On hyvä muistaa yhteisten tapahtumien merkitys hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Nyt mukana olleet seniorit totesivat, että tapahtumien avulla pysytään paremmin kiinni elämässä ja yhdessä on hyvä mennä elämää eteenpäin. 13

14 14

15 Arjen rytmiin ryhmän siivin Flamencoa, savitöitä, yhteisöllistä elokuvaa, Afrikan rytmejä Kuulostaa listalta ensimmäisinä täyttyvistä kansanopiston kursseista. Vaan ei ole. Nämä teemakurssit, kuten myös levyraadit, sananselityspelit ja retket ovat Porin Validia-palveluiden suosituimpia päivätoiminnan muotoja. Vammaispalvelulaki takaa oikeuden päivätoimintaan henkilöille, joille työtoiminta ei toimintarajoitteiden vuoksi sovi. Se on hyvä vaihtoehto myös seuraa ja virikkeitä kaipaavalle vanhukselle. Porissa osanottajien ikähaitari venyy tällä hetkellä 20-vuotiaasta 65 täyttäneeseen. Toimintaa vetää päivätoimintavastaava tukenaan tarpeellinen määrä avustajia. Palvelupäällikkö Merja Ahonen-Roslakka Porin Validia-palveluista on valmis laittamaan päivätoimintaa koskevat käsitykset remonttiin. Yhteydenottojen perusteella oikeutta päivätoimintaan tai sen sisältöjä ei tunneta vielä kovin hyvin. Kahvinjuontia, jutustelua ja vessapaperirullista askartelua tämä ei ole. Suunnitelmallisuus ja yksilöllinen ohjaus tekevät päivätoiminnasta kaikkea muuta kuin puuhastelua. Validia-päivätoiminta erottuu edukseen tavoitteellisena ja monipuolisena, lataa Ahonen- Roslakka. Ajassa kiinni Päivätoiminnalle suunnitellaan aina viikko- ja päiväohjelma: sopivasti liikuntaa, hieman kädentaitoja, mausteeksi keittiöpuuhia ja ehkä vielä kirjallisuuspiiri. Porin erikoisuus on omia leffoja tuottanut elokuvaryhmä. Ulkopuolisten luennot avaavat uusia maailmoja. Meille on käyty kertomassa muun muassa mehiläisten kasvatuksesta ja museoista, kertoo päivätoimintavastaava Jaana Tuulivaara. Kävijät osallistuvat ohjelman suunnitteluun. Jokaisella on oma makunsa, mutta harvoin käy niin, ettei väki pitäisi päivän ohjelmasta. Ryhmä kantaa. Porilaisilla on halu pysytellä ajanhermolla yhteiskunnallisesti ja trendeissä. Seuraamme kulttuurielämää, yhteiskuntaa ja vuodenkiertoa. Täällä keskustellaan ja otetaan kantaa. Kädentaidoissa tehdään muodikkaasti saippuaa, paperinarutöitä ja tildataan. Kierrätetään ja tuunataan. On maalattu Validia-talon asukkaiden tuoleja ja pöytiä ja somistettu tuunatuilla tavaroilla. Voimaa ryhmästä Parhaimmillaan päivätoimintaryhmä kuten kaikki ryhmät on kun dynamiikka toimii ja ilmapiiri on salliva ja kiinnostunut. Ihanne on, että ryhmässä kohdataan tasavertaisina kumppaneina, huomioidaan toiset yksilöinä ja kunkin määräysvaltaa omaan elämään kunnioitetaan. Ryhmän voimauttava vaikutus on toiminnan tärkein anti. Ryhmässä tulee osaksi jotain suurempaa, kokee olevansa voimakkaampi. Sillä on iso merkitys, kuvaa Jaana Tuulivaara. Porissa hyvä päivätoiminta määritellään vuorovaikutuksen ja yhteistyön kautta. Niiden myötä voi vammasta huolimatta kokea pystyvänsä mitä erilaisimpiin asioihin. Itsetunto vahvistuu. Onnistumiset rohkaisevat ottamaan vastuuta omasta selviytymisestä. Ja siinä onkin touhun ydin: tuemme sairauden tai vamman kanssa selviytymisessä. Onnistumisia myös seurataan. Kirjallista palautetta kootaan kävijöiltä ja maksajatahoilta säännöllisesti. Suullista palautetta saadaan päivittäin. Suoraa ja rehellistä, onneksi enimmäkseen positiivista, myös omaisilta, kuvaavat Merja Ahonen-Roslakka ja Jaana Tuulivaara. Toiminnan tulokset antavat virtaa jatkaa kehittämistä. Se kun arki solahtaa rytmiinsä, ihmissuhteet elpyvät tai kontakti ulkomaailmaan löytyy uudelleen. Asiakkaiden voimaantuminen ja heidän hyvinvointinsa lisääntyminen antavat voimia itsellekin. 15

16 Talous Invalidiliitto yleishyödyllisenä yhdistyksenä ei toiminnallaan tavoitele taloudellista voittoa. Palveluita myytäessä pyritään siihen, että niiden maksuilla katetaan palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kulut sekä rakennusten, koneiden ja laitteiden uusiminen. Järjestö- ja vaikuttamistoiminta puolestaan perustuu avustuksilla ja muulla varainhankinnalla saatuihin tuottoihin. Raha-automaattiyhdistykseltä tai mm. eri ministeriöiltä saatavilla avustuksilla katetaan yli 40 % järjestöja vaikuttamistoiminnan kuluista. Palveluiden tuottamisesta kertyy lähes 80 % kaikista tuotoista. Palvelutoiminta koostuu kuntoutuspalveluista ja koulutuspalveluista. Liiton kuntoutuksessa painopiste siirtyy yhä enemmän vaikeasti liikuntavammaisten kuntoutukseen. Sen johdosta kuntoutusvuorokausien määrä aleni noin neljä prosenttia. Lisäksi avokuntoutusta ja muita kuntoutuskäyntejä toteutui liki kappaletta. Tältä osin palveluiden kysyntä on kasvussa. Koulutuskeskuksessa oli keskimäärin 563 oppilasta, tässä kasvua edellisvuoteen noin neljä prosenttia. Järjestö- ja vaikuttamistoimintaa sekä keskusjärjestötoimintaa varten kertyi varainhankinnasta, sijoitus- ja rahoitustoiminnasta, omaisuuden myynnistä sekä avustuksista yhteensä seitsemän miljoonaa euroa. Lisäksi kiinteistöjen ja asuntojen vuokraamisesta kertyi noin seitsemän miljoonaa euroa. Suurin osa, noin 80 %, liiton lähes 1000 asunnosta on vuokrattu liikuntavammaisille henkilöille. Liiton omistaman asumispalveluita tuottavan yhtiön palveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan, ja yhteensä toteutui liki asumispalveluvuorokautta eri yksiköissä. Lisäksi päivätoiminnasta kertyi lähes käyntiä. Kuluneen vuoden aikana avattiin uusi vaikeavammaisten asumispalveluyksikkö Helsingissä sekä aloitettiin neljän muun yksikön käynnistäminen. Ne toteutuvat vuonna Liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen heijastui myös näihin yhtiöihin. Kulut Tuotot tuhatta euroa Henkilöstökulut Ostetut palvelut Tarvikkeet Muut kulut Poistot Rahoituskulut Kulut yhteensä Tilikauden tulos tuhatta euroa Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Vuokratuotot Varainhankinta Avustukset Muut tuotot Omaisuuden myynti Tuotot yhteensä

17 Kuntoutusvuorokaudet kuntoutusyksiköissä Oppilasmäärät Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n asumisvuorokaudet

18 Jäsenyhdistykset 2009 Alavuden Seudun Invalidit ry Ekenäsnejdens Invalider-Tammisaarenseudun Invalidit rf Espin-Espoon invalidit ry Etelä-Päijänteen Invalidit ry Etelä-Saimaan Invalidit ry Euran Seudun Invalidit ry Evijärven Invalidit ry Forssan Seudun Invalidit ry Haapajärven Invalidit ry Hangöudds Invalider-Hankoniemen Invalidit rf Hankasalmen Invalidit ry Harjavallan Seudun Invalidit ry Heinolan Seudun Invalidit ry Helsingin Invalidien Yhdistys ry Himangan Seudun Invalidit ry Huittisten Seudun Invalidit ry Hyvinkään Invalidit ry Hämeenlinnan Seudun Invalidit ry Härmäin Invalidit ry Iisalmen Invalidit ry Iitin Invalidit ry Ikaalisten Invalidit ry Ilmajoen Invalidit ry Imatran Invalidit ry Invalidföreningen Aktiv rf Jakobstadsnejdens Invalider-Pietarsaaren Seudun Invalidit rf Jalasjärven Invalidit ry Joensuun Seudun Invalidit ry Joutsenon Invalidit ry Jurvan Invalidit ry Jyväskylän Seudun Invalidit ry Jämsänjokilaakson Invalidit ry Järvenpään Seudun Invalidit ry Järviseudun Invalidit ry Kajaanin Seudun Invalidit ry Kangasalan Invalidit ry Kankaanpään Seudun Invalidit ry Karisnejdens Invalider-Karjaanseudun Invalidit rf Karkkilan Seudun Invalidit ry Karstulan Seudun Invalidit ry Kauhajoen Invalidit ry Kauhavan Seudun Invalidit ry Kemin Seudun Invalidit ry Keravan Invalidit ry Keski-Karjalan Invalidit ry Keurusseudun Invalidit ry Kirkkonummen Seudun Invalidit-Kyrkslättsnejdens Invalider ry Kiuruveden Invalidit ry Koillis-Lapin Invalidit ry Kokemäen Seudun Invalidit ry Kokkolan Seudun Invalidit-Karlebynejdens Invalider ry Korsnäs Invalider rf Kortesjärven Invalidit ry Kotkan Seudun Invalidit ry Kouvolan Seudun Invalidit ry Kuhmon Invalidit ry Kuopion Invalidit ry Kurikan Invalidit ry Kuusamon Invalidit ry Kuusankosken Invalidit ry Kyrönmaan Invalidit ry Kärkölän Invalidit ry Lahden Seudun Invalidit ry Laihian Invalidit ry Lapinlahden Invalidit ry Lapuan Seudun Invalidit ry Laukaan Invalidit ry Leppävirran Invalidit ry Lieksan Seudun Invalidit ry Lohjan Seudun Invalidit ry Loimaan Seudun Invalidit ry Loviisan Seudun Invalidit-Lovisanejdens Invalider ry Luoteis-Lapin Invalidit ry Malax Invalider rf Mikkelin Seudun Invalidit ry Mäntsälän Invalidit ry Mäntyharjun Invalidit ry Mäntän Seudun Invalidit ry Nilsiän Invalidit ry Nivalan Seudun Invalidit ry Nokian Invalidit ry Noormarkun Seudun Invalidit ry Nurmijärven Invalidit ry Närpes Handikappföreningen rf 18

19 Orimattilan Invalidit ry Oulaisten seudun Invalidit ry Oulun Invalidien Yhdistys ry Outokummun Invalidit ry Panelia-Kiukaisten Invalidit ry Pargas Invalider-Paraisten Invalidit rf Pieksämäen Seudun Invalidit ry Pihtiputaan Seudun Invalidit ry Porin Seudun Invalidit ry Porvoon Invalidit-Borgå Invalider ry Posion Seudun Invalidit ry Pudasjärven Invalidit ry Lounais-Pirkanmaan vammautuneet ry Pyhäjärven Invalidit ry Raahen Seudun Invalidit ry Raision Seudun Invalidit ry Rantasalmen Seudun Invalidit ry Ranuan Invalidit ry Rauman Invalidit ry Rautavaaran Invalidit ry Rautjärven Seudun Invalidit ry Reisjärven Invalidit ry Riihimäen Seudun Invalidit ry Rovaniemen Invalidit ry Ruokolahden Invalidit ry Ruukin Invalidit ry Saarijärven Invalidit ry Salon Seudun Invalidit ry Savitaipaleen Seudun Invalidit ry Savonlinnan Seudun Invalidit ry Seinäjoen Seudun Invalidit ry Siilinjärven Invalidit ry Sodankylän Invalidiyhdistys ry Sonkajärven Invalidit ry Sotkamon Invalidit ry Suolahden Seudun Invalidit ry Suomenselän Invalidit ry Suonenjoen Seudun Invalidit ry Suupohjan Invalidit-Syd-Österbottens Invalider ry Tampereen Seudun Invalidit ry Teuvan Invalidit ry Akaan Seudun Invalidit ry Tornion Invalidit ry Tunturi-Lapin Invalidit ry Turun Seudun Invalidit ry Ulvilan Seudun Invalidit ry Vaasan Invalidit-Vasa Invaliderna ry Vakka-Suomen Invalidit ry Valkeakosken Seudun Invalidit ry Vammalan Invalidit ry Vantaan Invalidit ry Varkauden Seudun Invalidit ry Vihdin Invalidit ry Viitasaaren Invalidit ry Virtain Invalidit ry Vähäkyrön Invalidit ry Ylitornion Invalidit ry Ylivieskan Invalidit ry Ylä-Karjalan Invalidit ry Ylä-Lapin Invalidit ry Ålands Invalider rf Äetsän Invalidit ry Äänekosken Seudun Invalidit ry Diagnoosipohjaiset jäsenyhdistykset AH-Potilaat ry (anusatresia ja hirchbrung) AMC ry (Arthrogryposis multiplex congenita) APECED ry Kalfos ry Mulibrey Nanismi ry Redy ry (Rapadilino-Erbin pareesi-dysmelia) Suomen Kampurajalkayhdistys ry (Skyry) Suomen Marfan -yhdistys ry Suomen Neurofibromatoosiyhdistys ry Suomen Perthes potilasyhdistys ry Suomen Turner-yhdistys ry Yhteensä 159 jäsenyhdistystä 19

20 Luottamuselimet Liittohallitus 2009 Puheenjohtaja Pekka Tuominen, Maarianhamina Liittovaltuusto 2009 I varapuheenjohtaja Satu Järviö, Turku II varapuheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen, Helsinki Jäsenet Jorma Aspegrén, Kokkola Tomi Hotanen, Imatra Hannu Ilonen, Varkaus Pirkko Kuusela, Espoo Paula Muotio, Teuva Onni Rata, Kajaani Heidi Rekola, Nokia Pauli Ritola, Lapinjärvi Sinikka Salo, Lappeenranta Raimo Toratti, Tornio Tilintarkastajat Varsinainen tilintarkastaja Johanna Perälä, KHT SVH PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö Puheenjohtaja Pekka Hätinen, Uusimaa 1. varapuheenjohtaja Pertti Laajalahti, Savo-Karjala 2. varapuheenjohtaja Marjukka Latosuo, Häme-Keski-Suomi UUSIMAA Raimo Friberg Auli Hackman Erkki Heikkilä Jyrki Huikari Varpu Kamppinen Aki Keskinen Timo Narinen Taisto Ojansivu Aimo Tammisto TURKU-PORI Sulo Hiltunen Raija Kiviniitty Terttu Leppänen Eero Oikarinen Tapani Roukka Eino Saarinen Aimo Salminen Aatos Tall HÄME KESKI-SUOMI Marita Matokangas Taito Ohmero Kalevi Pullinen Allan Pynnönen Reijo Suominen Satu Tahlo-Jortikka Olavi Tuononen Raili Virtaranta KAAKKOIS-SUOMI Hannu Itkonen Keijo Kaskiaho Reino Kokkola Matti Paavola Markku Sorsa Hannu Suuronen Kauko Väisänen POHJANMAA Pirkko Ahola Juhani Kivipelto Pekka Kuusela Kauno Luoma Pertti Meriruoho Irja Pesonen Tapani Saarinen SAVO-KARJALA Timo Antikainen Mikko Korhonen Seija Lehikoinen Airi Mankinen-Yrjänheikki Leena Pulkkinen OULU-KAINUU Eila Järvelä Aarni Luhtala Markku Mikkonen Taisto Palosaari Pertti Sankilampi LAPPI Minna Aula Marke Martimo Kalevi Tiuraniemi HARVINAISET Lasse Niemi Yhteensä 56 jäsentä 20

21 Vuoden 2009 Invalidiliiton liittohallitus ja liittovaltuuston puheenjohtaja. Alhaalta vasemmalta Satu Järviö, Onni Rata, Hannu Ilonen, Pekka Hätinen, Pauli Ritola, Raimo Toratti. Ylhäältä vasemmalta Jorma Aspegrén, Sinikka Salo, Heidi Rekola, Pirkko Kuusela, Tomi Hotanen, Leena Simola-Nikkanen, Pekka Tuominen, Paula Muotio. 21

22 Yhteystiedot KESKUSTOIMISTO KUNTOUTUSYKSIKÖT Invalidiliitto ry Mannerheimintie Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Toimitusjohtaja Raimo Lindberg Talousjohtaja Juha Kotikangas Järjestö- ja vaikuttamistoimintaosasto Järjestöpäällikkö Marja Pihnala Kuntoutusosasto Kuntoutuspäällikkö Jorma Varkila Viestintäosasto Viestintäpäällikkö Sinikka Rantala Varainhankintaosasto Keräyspäällikkö Petri Äikiä Laskentaosasto Laskentapäällikkö Kim Alm Kiinteistöosasto Kiinteistöpäällikkö Jukka Seppälä Henkilöstöpäällikkö Katriina Larvamo Kehittämiskoordinaattori Tuija Mäkelä Käpylän kuntoutuskeskus Nordenskiöldinkatu 18 B Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Johtaja Aarne Ylinen Lapin kuntoutuskeskus Porokatu Rovaniemi Puh. (016) Faksi (016) Johtaja Tarja Lahtela Lahden kuntoutuskeskus Launeenkatu Lahti Puh. (03) Faksi (03) Johtaja Marjaana Suosalmi Järvenpään koulutuskeskus Mannilantie 29, PL Järvenpää Puh. (09) Faksi (09) Rehtori Tiina Meriläinen Järvenpään Kuntoinva Mannilantie Järvenpää Puh. (09) Johtaja Jorma Varkila SEESAM Työhönvalmennus Kumpulantie 1 A, 5 krs Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Osastopäällikkö Yrjö Kekki SEESAM Työtoiminta Puh. (09) Faksi (09) Vt. johtaja Jorma Kaksonen Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka Varikontie Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Johtaja Seppo Salpakoski Kuopion kuntoutus- ja työklinikka Puijonkatu 19 B 4 krs Kuopio Puh. (017) Faksi (017) Johtaja Seppo Salpakoski KUNTOUTUSOHJAAJAT Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuntoutusohjaaja Anna-Maija Savinainen KYS/Kuntoutustutkimusklinikka Rak. 6, 2 krs Kuopio Puh. (017) Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuntoutusohjaaja Maija Rautio Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu Mikkeli Puh. (015)

23 TYTÄRYHTIÖT Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mannerheimintie Helsinki Puh. / vaihde (09) Faksi (09) Toimitusjohtaja Risto Hämäläinen VAMMAISPALVELUT Iisalmen Validia-palvelut Kirkonsalmentie Iisalmi Puh. (017) Joensuun Validia-palvelut Merimiehenkatu Joensuu Puh. (013) Jyväskylän Validia-palvelut Rusokinkatu Jyväskylä Puh. (014) Kajaanin Validia-palvelut Kasakankuja Kajaani Puh. (08) Kokkolan Validia-palvelut Metsonkuja Kokkola Puh Kouvolan Validia-palvelut Itäinen Linjapuisto Kuusankoski Puh. (05) Kuopion Validia-palvelut Savonkatu Kuopio Puh. (017) Lahden Validia-palvelut Heinäkatu Lahti Puh. (03) Mikkelin Validia-palvelut Kiiskinmäenkatu Mikkeli Puh. (015) Oulun Validia-palvelut Kaislatie 1 Aa Oulu Puh. (08) Porin Validia-palvelut Uusikoivistontie Pori Puh. (02) Pääkaupunkiseudun Validia-palvelut Mannerheimintie Helsinki Puh Rovaniemen Validia-palvelut Pohjolankatu Rovaniemi Puh. (016) Tampereen Validia-palvelut Insinöörinkatu Tampere Puh. (03) Turun Validia-palvelut Hippoksentie Turku Puh. (02) Vaasan Validia-palvelut Käsityöläiskatu Vaasa Puh. (06) VANHUSPALVELUT Toimialajohtaja Hanna Aschan Pudasjärven Validia-palvelut Lonikantie Pudasjärvi Puh Vantaan Validia-palvelut Tanhurinne Vantaa Puh Invatieto Oy Mannerheimintie Helsinki Puh. (09) Medimaster Oy Mannerheimintie Helsinki Puh. (09)

24 Invalidiliitto ry / Invalidförbundet rf Mannerheimintie 107 / Mannerheimvägen 107, FI Helsinki / Helsingfors, Finland Puh. / Tel , faksi / telefax