TÄHÄN ON TULTU! Suomi kuntoon JA NYT TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN AJATUKSIA LÄHI- PALVELUT BIOTALOUS STOPPI KESKITTÄMI- SELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄHÄN ON TULTU! Suomi kuntoon JA NYT TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN AJATUKSIA LÄHI- PALVELUT BIOTALOUS STOPPI KESKITTÄMI- SELLE"

Transkriptio

1 BIOTALOUS Suomi kuntoon julkinen talous vastuunotto LÄHI- PALVELUT VÄHEMMÄN BYROKRA- TIAA huolenpito talouskasvu STOPPI KESKITTÄMI- SELLE TÄHÄN ON TULTU! JA NYT TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN AJATUKSIA

2

3 Keskustan eduskuntaryhmä; kirjoittajat Graafinen suunnittelu: Juha Räty / Toimitustyö, takakannen teksti: Pirkko Määttälä Kuvat: Keskustan kuvapankki, Keskustan eduskuntaryhmä, edustajat, Otso Kääriäinen (s. 34), Sari Muhonen (s. 46), Venla Mutanen (s. 60), Jyrki Harala (s. 76). Suomen Keskusta Paino: Kirjapaino Öhrling 2015

4 Sisältö Kimmo Tiilikainen Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen Mikko Alatalo Luovuudella tehdään tulevaisuutta Sirkka-Liisa Anttila Vapaus tarkoittaa vastuuta Lasse Hautala Yrittäjyydessä Suomen tulevaisuus Antti Kaikkonen Olemme vastuussa ympäristöstämme Timo Kalli Metsä on yhä Suomen mahdollisuus Anne Kalmari Euro kotimaiseen ruokaan tuo työtä Elsi Katainen Tästä koostuu turvallinen arki Inkeri Kerola Jokainen tarvitsee huolenpitoa Esko Kiviranta Suomen talouskasvun eväät Katri Komi Miksi naiset katosivat maaseudulta? Timo Korhonen Keskitys vai hajautus? Laila Koskela Välittäminen ja vastuu Seppo Kääriäinen Pohjolan vakaus Paula Lehtomäki Venäjä ikuinen naapurimme Jari Leppä Biotalous tarvitsee maaseutua Mika Lintilä Miksi tarvitaan tervettä valtiontaloutta Markus Lohi Verotus kannustavaksi Eeva-Maria Maijala Syrjäseutu ei ole saattohoitola Aila Paloniemi Järjestöt palveluiden kehittäjinä Mauri Pekkarinen Suomi bioenergian mahtimaaksi Terhi Peltokorpi Joustoa työssä ja perheessä Arto Pirttilahti Biotalouden monet kasvot Tuomo Puumala Kunnon koulu kaikille

5 Antti Rantakangas Kuntien tehtävät vastaamaan rahoitusta Juha Rehula SOTE-raiteilla kohti tavoitteita Eero Reijonen Rakennetaan Suomi paremmaksi Markku Rossi Vain ehjää tietä voi kulkea Simo Rundgren Aarteet tunturien kätkössä Annika Saarikko Piste velaksi elämiselle Mikko Savola Miksi ja mitä puolustusta Suomelle? Ari Torniainen Luovia ratkaisuja joukkoliikenteeseen Tapani Tölli Mihin kuntia tarvitaan? Mirja Vehkaperä Stoppi nuorten syrjäytymiselle Anu Vehviläinen Kokeileva Suomi Juha Sipilä Tästäkin selvitään julkinen talous huolenpito vastuunotto talouskasvu

6 aluksi Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen Kimmo Tiilikainen Ruokolahti, Etelä-Karjala Kansanedustaja 2003 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, metsänhoitaja, luomuyrittäjä, MMM n Luottamustehtäviä mm. Luonnonvarainneuvosto, Ruokolahden kunnanvaltuusto. Vaiherikas vaalikausi on lopuillaan. Keskusta on noussut pienimmän oppositiopuolueen asemasta uskottavaksi haastajaksi nykymenolle. Talous mataa, työttömyys pahenee, velkataakka kasvaa, palvelut vaarantuvat ja eriarvoisuus lisääntyy. Tähän Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin kokoomushallitukset eivät ole lääkkeitä löytäneet. Kohta satavuotias Suomi ansaitsee parempaa. Suomeen tarvitaan uutta työpaikkaa vuosikymmenessä. Yrittäjyys, metsiin nojaava biotalous, korkean osaamisen puhdas teknologia sekä kotimainen energia ja ruoka ovat Keskustan ratkaisuja. Koko maan voimavarat on otettava käyttöön taantuman nujertamiseksi. Velkaantumisen taittaminen edellyttää verovarojen käytössä tervettä säästäväisyyttä sekä rohkeita uudistuksia. Niistä tärkein on sosiaali- ja terveysuudistus. Myös byrokratiaa on karsittava, jotta aika riittää olennaiseen. Hoitaja on vapautettava hoitamaan, opettaja opettamaan, työtön työllistymään ja viljelijä viljelemään. Tästä on kyse tuottavuuden parantamisessa. Tiukkanakin aikana on heikoimmista pidettävä huolta. Omaishoitajien asemaa on parannettava eikä pienten lasten kotihoidontukea saa heikentää. Eläkkeellä pitää tulla toimeen. Yhteiskunta ei pysty vastaamaan kaikesta. Siksi keskusta kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen ja huolenpitoon lähimmäisistä. Terveet elämäntavat, liikunta ja muut harrastukset lisäävät hyvinvointia. Urheiluseurat ja muut yhdistykset edistävät tätä. Niiden toimintaa on helpotettava. Keskustan eduskuntaryhmä on etsinyt ratkaisuja Suomen ongelmiin puheenjohtaja Juha Sipilän tukena. Kansanedustajiemme laaja kokemus ja osaaminen näkyvät, kun haemme ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi parempaan. On ollut ilo ja kunnia johtaa tätä joukkoa eduskuntatyössä. n 9

7 Luovuudella tehdään tulevaisuutta Mikko Alatalo Tampere, Pirkanmaa Kansanedustaja 2003 YTK, säveltäjä-sanoittaja, yrittäjä, toimittaja n Luottamustehtäviä: Tampereen kaupunginvaltuusto, Solo ry. Jenni Vartiaisen uusin cd maksaa levykaupan tiskillä 20 euroa. Entä jos levykauppa voisikin kopioida sen omana bisneksenään ja myydä kopioita sitten kympillä alkuperäisen sijaan? Joidenkin mielestä tämä olisi hyvä idea. Musiikin tekijän näkökulmasta tilanne on toinen. Jos kopiointi olisi vapaata, muusikolle jäisi tuloja vain alkuperäisistä cd-levyistä, kopiotulot menisivät kaupan kassaan. Tästä on kyse muusikoiden ja taiteilijoiden tekijänoikeuksissa. Heille kuuluu korvaus työstä, jonka he ovat tehneet. Keskusta on aina puolustanut kulttuurin tekijöitä. Tämä ei ole perinteistä esimerkiksi politiikan kentän oikealla oleville toimijoille. Meille keskustalaisille latinan cultura-sanasta tulevat käsitteet agriculture, maanviljely, ja culture, kulttuuri, ovat verrannollisia: viljelijän tulee saada leipäviljastaan kunnon palkkio eikä niin, että vain leipomo ja kauppa vievät kaiken. Näin on myös luovien alojen kohdalla. Sisällön tuottajan tulee saada oma osuutensa eivätkä jakelijat ja sisällönmuokkaajat saa viedä kaikkea tuottoa. Digitaalinen maailma on myllertänyt taiteellisten alojen tuotantoketjuja. Musiikkia ja myös kuvia on helppo imuroida, striimata ja kopioida internetin rajattomasta maailmasta. Haluaako kukaan enää muistaa alkuperäisen teoksen tekijää? Huolimatta murroksesta, meidän päättäjien tulee pitää huoli siitä, että tekijänoikeuksista pidetään kiinni. Osa vastuusta on syytä sälyttää myös omalle Yleisradiollemme. Sen pitäisi edistää suomalaista musiikkia ja soittaa sitä monipuolisesti, myös sellaista, jota kaupalliset kanavat eivät soita. Tv:n olisi syytä tehdä enemmän ohjelmia, joissa esitetään myös uutta kotimaista musiikkia. Tein itse yli 30 vuotta tv:n musiikkiohjelmia ja olen vakuuttunut siitä, että näin luovuus saisi potkua. Suomen musiikkikulttuurin vahvuuksia ovat oma kielialue, korkeatasoinen musiikkikoulutus, laulajien omaleimaisuus sekä hyvä tekijänoikeusjärjestelmä. Näitä puolustamalla pystymme säilyttämään luovuuden, jolla tehdään tulevaisuutta. n 11

8 Vapaus tarkoittaa vastuuta Sirkka-Liisa Anttila Forssa, Häme Kansanedustaja 1983 Hallintonotaari n Aiemmin mm. maa- ja metsä - ta lousministeri, Euroopan parlamentin jäsen. n Luottamustoimia mm. Forssan kaupunginvaltuusto, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Naisjärjestöjen keskusliitto ym. hmisyyskäsitteemme sisältää vastuun lähimmäisistä, ihmisten keskinäisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, toisten tapojen, arvojen ja hengellisen vakaumuksen kunnioittamisen sekä suvaitsevaisuuden. Nämä samat arvot löytyvät myös keskustalaisesta ajattelusta. Meillä on vapaa ja salliva yhteiskunta. Siksi omaa vastuutamme ei voi ulkoistaa muille. Kaikkien voimavarat eivät kuitenkaan ole samanlaiset. Vähemmilläkin voimilla varustettu voi ja yleensä haluaa tehdä jotakin oman elämänsä eteen. Siihen tulee kannustaa ja tarjota mahdollisuuksia. Hyvänä elämänohjeena suosittelen aina muistamaan: tee toiselle sellaista mitä haluaisit itsellesi tehtävän. Yhteiskunnan sivistystä mitataankin sillä, kuinka se huolehtii vähäosaisistaan. Keskustaliikkeen perustajan Santeri Alkion sanoin: älkää unohtako köyhän asiaa. Julkisen vallan pitää tukea heikompia takaamalla kansalasten perusoikeuksien toteutuminen. Yhteiskunnan vastuu tarkoittaa sitä, että holhousta ja turhaa sääntelyä pitää purkaa ja vapauttaa siten ihmiset omatoimisuuteen. Me keskustassa kannustamme ihmisiä huolenpitoon itsestään ja terveydestään edistämällä ihmisten omavoimaisuutta ja selviytymistä. Tämä lähtee jo lapsuudesta kodissa, perheessä, koulussa ja lähiyhteisössä. Vanhemmuutta on tuettava tärkeässä kasvatustehtävässä. Hyvinvointimme lähteet ovat työssä, ahkeruudessa ja yrittäjyydessä. Jokaisella on vastuu tehdä osansa ja yhteiskunnan vastuu on tarjota siihen mahdollisuuksia ja välineitä. Ympäröivästä luonnosta olemme jokainen vastuussa, jotta jätämme sen tuleville sukupolville elinvoimaisena. Politiikassa voin kantaa omaa vastuutani. Samalla voin lainsäädännön keinoin olla mukana luomassa vapauden ja vastuun elementtejä myös muille kansalaisille. n 13

9 Yrittäjyydessä Suomen tulevaisuus Lasse Hautala Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa Kansanedustaja , 2009 Agrologi, maanviljelijä n Luottamustoimia mm. Kauhajoen kaupunginvaltuusto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilkka-Yhtymä, Kuntaliitto ym. uomessa on suurtyöttömyys. Meillä on työttömiä, työttömyyseläkeläisiä ja työ voimapoliittisten tukitoi mien piirissä olevia yli Samanaikaisesti Suomen talous on jämähtänyt paikoilleen. Vienti ei vedä ja kansakuntamme velkaantuu miljoonan tuntivauhdilla ympäri vuorokauden, pyhänä ja arkena. Ilman suunnan muuttumista hyvinvointivaltiomme rapautuu. Keskusta on esittänyt tarpeen uuden työpaikan luomisesta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteeseen ei päästä ilman yrittäjyyttä. Tarvitaan uusia yrityksiä ja jo olemassa olevien pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Niitä voidaan saada yrittäjämyönteisen ilmapiirin ja sitä tukevien ratkaisujen kautta. Keskusta on esittänyt muun muassa yrittäjätulovähennystä, ensimmäisen työntekijän palkkatukea sekä tietoverkkojen joustavampaa käyttöä y-tunnuksen ja yritysten ennakkoperintä- ja alv-rekisterin saamiseen. Tärkeää olisi myös rahoituksen pullonkaulojen poistaminen. Perustettavan yrityksen alkupääomana voisi ainakin osittain olla, tai sellaiseksi siirtää, työttömäksi jääneen henkilön saama irtisanomiskorvaus. Yrittäjät ovat joutuneet byrokratiataakan kärsijöiksi. Heidän työajastaan menee tarpeettoman paljon aikaa erilaisten selvitysten tekemiseen. Erityisesti silloin kun yrityksessä on investointivaihe menossa. Lupa- ja hallintobyrokratiaa tulee karsia. Se lisäisi suoraan yrittäjän oman työpanoksen määrään yrityksessä ja parantaisi siten tuottavuutta. Suomessa on hyvät mahdollisuudet lisätä työpaikkoja erityisesti biotalouden, energia- ja ilmastoteknologian ja elintarviketuotannon aloille. Niiden kehittäminen vähentäisi tuontia ja lisäisi vientimahdollisuuksia. Yrittäjyys ja sen kasvattaminen ovat merkittävä ratkaisu nostettaessa Suomea uudelleen kasvu-uralle. Yrittäjille tulee taata yrittämisen vapaus ja sitä kautta tuleva menestymisen mahdollisuus. n n Harrastuksia: ulkoilu, metsästys. 15

10 Olemme vastuussa ympäristöstämme Antti Kaikkonen Tuusula, Uusimaa Kansanedustaja 2003 VTK n Luottamustehtäviä mm. Tuusulan kunnanvaltuusto, Uudenmaan Karjalaseurojen piiri, Urheiluseura Kellokosken Alku, HOK-Elannon edustajisto ym. Jos keskustalaista ympäristöpolitiikan lähtökohtaa kuvaisi vain yhdellä sanalla, olisi sana ylisukupolvisuus. Se tarkoittaa, että meidän on jätettävä Suomi ja maapallo tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa, kuin itse sen saimme. Kun tehdään politiikkaa, jonka vaikutukset näkyvät vielä vuosisatojen päästä, on kyse vastuun kannosta. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja talouskasvun ajatellaan usein olevan toisilleen vastakohtia. Näin asia ei suinkaan ole. On mahdollista tehdä päätöksiä, jotka johdattavat Suomea kohti kestävää ympäristötaloutta. Esimerkiksi biotalouden alalla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, jotka loisivat sekä talouskasvua että ympäristöä hyödyttäviä keksintöjä. Samalla luodaan Suomeen uusia työpaikkoja. Luontoa voi hyödyntää kestävällä tavalla, mutta meillä ei ole oikeutta tärvellä sitä. Puhtaat vedet ovat keskustalaisille sydämen asia. Meidän on jatkossa haettava entistä määrätietoisemmin sellaisia ratkaisuja, joilla voimme parantaa vesiemme tilaa niin Itämeressä kuin Manner-Suomen vesistöissäkin, pohjavesiä unohtamatta. Ravinteiden parempi kierrätys on tähän yksi avain. Samoin luonnon monimuotoisuutta pitää varjella sekä luontoa kunnioittaen että tervettä järkeä käyttäen. Jos mitään ei tehdä, monimuotoisuus heikkenee askel askeleelta. Suomen hieno luonto voi olla maallemme myös tulevaisuuden vetovoimatekijä. Koko Suomea ei tarvitse suojella, mutta siitä täytyy pitää huolta, että Suomen luonto säilyy puhtaana ja hienona etelästä pohjoiseen. n 17

11 Metsä on yhä Suomen mahdollisuus Timo Kalli Eura, Satakunta Kansanedustaja 1991 Maanviljelijä n Luottamustoimia mm. Euran kunnanvaltuusto, Lalli Oy, Satakunnan sairaanhoitopiiri. uomessa on pian päätettävä, pidetäänkö maamme teollisuusmaana vai annetaanko osaamisen ja työpaikkojen valua kilpailijamaihin. Kilpailu kovenee ja naapurimaat kirivät ohitse. Yritysten odotukset kasvavat. Firmoissa tehdään valintoja pääkonttorin, tuotekehityksen ja valmistuksen sijaintimaasta. Suomessa osatun ja tunnetun metsätalouden kilpailukykyä voidaan parantaa metsien lisähakkuilla ja lisäämällä puunkorjuun tehokkuutta. Meillä on käynnistynyt uusia ja uusittuja puunjalostuslaitoksia ja päätöksiä uusista investoinneista on tehty. Puun käyttö lisääntyy arviolta jopa 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi pitää sisällään satojen koneketjujen ja tuhansien uusien työpaikkojen syntymisen. Ennen niitä on kuitenkin varmistettava, että tuottavuus voi parantua. Vasta sen jälkeen kannattaa lisätä resursseja. Suurin osa metsäsektorin asioista voidaan hoitaa nykyistä toimintaa tehostamalla. Siten tuottavuus, kapasiteetin käyttöaste ja koko alan kilpailukyky paranevat. Yksi nopeimmin vaikuttavista keinoista on parantaa puun korjuuolosuhteita. Näin pitää tehdä etenkin harvennushakkuissa. Niiden parissa tehdään suurin osa työtunneista ja liikevaihdosta ja siellä on myös eniten kehitettävää. Huomiota pitää kiinnittää aluskasvuston raivaukseen ja hakkuiden ajoitukseen niin, että puuston järeytyminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Puukauppa ja toiminnan logistinen ohjaus ovat erityisesti puun ostajien käsissä. Näitä kehittämällä kaikki toimialat voivat vaikuttaa töiden ajoitukseen, esimerkiksi kausivaihteluun. Ympärivuotinen toiminta parantaa myös metsäkoneiden käyttöastetta. Pienempienkin teiden pitää olla siinä kunnossa, että puun luokse voidaan päästä ja puuta liikutella. Puuraaka-aineen kilpailukyky paranee, kun puu saadaan ympäri vuoden korjattua ja kuljetettua tehtaille. n 19

12 Euro kotimaiseen ruokaan tuo työtä Anne Kalmari Kivijärvi, Keski-Suomi Kansanedustaja 2007 MMM, agronomi n Maatalousyrittäjä, aiemmin mm. opettajantöitä, sijaisvanhemmuus. n Luottamustoimia: Kivijärven kunnanvaltuusto, Kalatalouden keskusliitto, 4H ym. n Harrastuksia: marjastus, sienestys. e suomalaiset syömme yhä enemmän ulkomaisia tuotteita. Myös sellaisia, joita kotimaassa kyllä tuotettaisiin, mutta tuotanto häviää globaalissa kilpailussa ulkomaisille. Häviää, vaikka tuottajan saama maksu on useissa tuotteissa Euroopan alhaisimpia. Suomessa ruuantuotannosta jää koko ajan pois pieniä perhetiloja. Tuotanto pyörii globaalin kilpailun, keskittyneen kaupan ja teollisuuden ehdoilla. Suomeen tuodaan elintarvikkeita yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin viedään. Jos tasapainottaisimme tämän, saisimme kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koko elintarvikeketjuun. Kun ulkomailta tuodaan halpaa bulkkiruokaa, sillä pistetään kotimaiset elintarvikejalostajat ja -tuottajat polvilleen. Kun ostamme suomalaista ruokaa, raha kiertää kotimaassa ja luo työtä. Yksi euro lisää kuukaudessa Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden ostoon voi tuoda vuodeksi jopa työpaikkaa. Haluan, että kuluttaja näkee pakkauksesta ruuan alkuperän ja voi siten vaikuttaa ostopäätöksillään. Tutkitusti maailman turvallisimman ja puhtaimman ruuan lisäksi kuluttaja saa kaupan päälle maaseutumme kulttuurimaiseman. Lähi- ja luomuruuan suosio luo uutta yrittäjyyttä. Se antaa tilaa vaihtoehtoisille jakelukanaville nettikaupasta kuluttajarinkeihin. Julkisten keittiöiden tulisikin suosia lähiruokaa. Tähän jokainen voi vaikuttaa omassa kunnassaan. Jos ruokabisnes siirtyy yhä harvempien käsiin, häviäjiä ovat ympäristö, kuluttajien terveys sekä suomalainen tuottaja. Hänelle jää vain mahdollisuus hypätä pois tai hän ajautuu vääjäämättä kohti arvoja, joita ei itse hyväksy. Ei hyväksyisi kuluttajakaan, jos tietäisi ruuan massatuotannon taustat. Vetoankin: osta tuotteita, jotka on tuotettu kotimaan toimivilla pelisäännöillä. n 21

13 Tästä koostuu turvallinen arki Elsi Katainen Pielavesi, Pohjois-Savo Kansanedustaja 2007 Maatalousyrittäjä, luonnonvara-alan opettaja n Luottamustehtäviä: Pielaveden kunnanvaltuusto, Pohjois-Savon maakuntahallitus, Suomen Keskustanaiset, Lepikko-säätiö, Kela. n Harrastukset: lukeminen, liikunta, kotoilu. Jokapäiväinen elämämme poh - jaa sille, että voimme astua ovesta ulos pelkäämättä jonkun käyvän kimppuun. Lapset pitää voida lähettää koulutielle ja nuori tapaamaan ystäviään ilman jokahetkistä valvontaa. Keskellä vilkasta taajamaa on voitava kävellä myös talviillan pimetessä. Pääosin tämä kaikki on aivan normaalia Suomessa. Kuitenkin syventynyt eriarvoisuus, kasvanut työttömyys, talouden sukeltaminen ja perheiden ahdinko ovat ilmiöitä, jotka voivat heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta ja meidän jokaisen turvallista arkea. Olennaista on, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee. Poliisin ja hätäkeskusten toimintakyky ja reagointiajat on voitava järjestää sekä maaseudulla että kaupungeissa, vaikka elämme pitkien etäisyyksien maassa. Rajojemme ulkopuolella huomiota kiinnitetään etenkin järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kyberuhkiin ja epidemioihin. Näihin kaikkiin on varauduttava. Arkemme turvaamiseen vaikuttaa yhä enemmän myös kansainvälinen yhteistyö. Omassa päätöksenteossamme pitää välttää eriarvoisuutta syventäviä, kylmiä arvoja edustavia valintoja. Siksi erityisesti lapsiperheistä ja pienituloisista kansalaisista on pidettävä huolta. Suomen lippulaivana ovat pitkään toimineet tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Ne täytyy taata myös tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kaikkien suomalaisten pääsy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on samoin avainkysymys. Nuorimmat ja vanhimmat kansalaisemme tarvitsevat hoivaa ja hoitoa. Hoitomuoto pitää voida valita perheiden ja ihmisten tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että hoitoa saa jokainen tarvitseva. Hoidon muotoon ei pidä holhousta ja sääntelyä ulottaa. Lähtökohdan pitää olla välittämisessä ja kannustamisessa. Suomalaisten turvallinen arki vaatii arvoihin pohjautuvaa päätöksentekoa. Arjen turvan säilyttäminen ja toteutuminen odottaa tulevilta hallituksilta todellista vastuuta. n 23

14 Jokainen tarvitsee huolenpitoa Inkeri Kerola Raahe, Pohjois-Pohjanmaa. Kansanedustaja KM, erityisopettaja n Luottamustoimia: Raahen kaupunginvaltuusto, Keliakialiitto ym. n Harrastuksia: liikunta, marjastus, luontoilu, purjehdus. ansanedustajana tapaan paljon ihmisiä. Mieleenpainuva ko kemus huolenpidon merkityksestä oli Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä luokkaretki laitakaupungille. Olen aina ollut vakuuttunut siitä, että julkiset palvelut muodostavat huolenpitomme kovan ytimen. Diakonissalaitoksen luokkaretkellä tutustuimme kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin päihde- ja mielenterveystyössä, nuorten palvelukeskuksessa ja matalan kynnyksen keskuksessa. Koin todeksi ohjeen, että varjon puolella kulkevien elämästä on huolehdittava. Omalla toiminnallaan kolmannen sektorin toimijat haluavat tukea kunnan toimintoja sekä koko palveluketjua. He haluavat olla mukana tukemassa ihmisen elämän muuttumista paremmaksi. Huolenpidon tavoitteena on osallisuus. On tärkeää tulla hyväksytyksi, olla mukana ja kuulua joukkoon. Osallisuus syntyy arjessa ja se tarkoittaa aika yksinkertaisiakin asioita, kuten ystäviä, kannustamista ja vaikuttamista. Koulutuksesta on leikattu viime vuosina liikaa. Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että uusia resursseja ei ole paljoa luvassa. Nuoria tippuu kelkasta joka päivä. Nuoren ja hänen lähipiirinsä inhimillisen murtuman lisäksi yhteiskunnalle lankeaa oma laskunsa. Nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Lapsista ja nuorista meidän on huolehdittava. Talouden luvut osoittavat, että varhaisiin vuosiin sijoitettu euro tuottaa seitsemän euroa takaisin. Luokkaretki laitakaupungille oli silmät auki räväyttävä kokemus. Tapaamani ihmiset eivät kaivanneet voimaantumista tai osallisuutta. Eivät bling-blingiä tai älypuhelimia. He kaipasivat ruokaa ja päivittäistä huolenpitoa. Tärkein oppi meille kaikille lienee ollut se, että asioihin tulee puuttua jo ennen tilanteiden kärjistymistä. Huolenpitomme alkaa kodista, kouluista ja päätöksenteosta. n 25

15 Suomen talouskasvun eväät Esko Kiviranta Sauvo, Varsinais-Suomi Kansanedustaja 2003 Agronomi, MMM, varatuomari, maanviljelijä n Aiemmin mm. MTK:n vero- ja rahoitusryhmän johtaja ja OKO:n maa- ja metsätalousosaston päällikkö. n Luottamustoimia: Sauvon kunnanvaltuusto, Varsinais-Suomen maakuntahallitus ym. uomi on viime vuosina toimeenpannut voimakkaan budjettielvytyksen. Maatamme uhkaa päätyminen velkaja verokiertee seen. Loputtomassa eurokriisissä kamppaileva Euroopan keskuspankki (EKP) on jo jonkin aikaa liikkunut kokeellisella puolella. Korkojen alasajo on ollut huimaa ja nyt ohjauskorko on jo lähellä nollaa. Samanaikaisesti EKP on pyrkinyt parantamaan rahoituksen saatavuutta euroalueella. Kansantaloutemme rakenteelliset uudistukset on tehtävä, mutta ne eivät auta välittömään tilanteeseen. Eläkeuudistus on järjestelmän rahoittamiseksi välttämätön, kun elinikä pitenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tähtää palvelujen varmistamiseen tehostamalla niiden järjestämistä. Julkisen sektorin koko on sopeutettava yksityisen sektorin kantokykyyn. Työelämää uudistettaessa myös pk-yrittäjien näkökulma on otettava huomioon. Kansainvälinen kilpailu suosii suuria toimijoita ja vahvoja kotimarkkinoita. Se suosii myös tuotantoyksiköiden sijoittamista alhaisten kustannusten maihin. Näiden rajoitusten vallitessa tarvitaan hyviä ideoita ja suomalaista rohkeutta niiden toteuttamiseen. Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys on pidettävä terässä. Meiltä löytyy lukuisia esimerkkejä vientiä harjoittavista pk-yrityksistä, jotka ovat omalla alallaan maailmanluokkaa. Vaikka tilanne on vaikea, pessimismi ei kuitenkaan saa vallata jalansijaa, vaan niiden, joilla on mahdollisuus, tulee avata lompakkonsa ja tehdä kulutus- ja investointipäätöksiä. Kansalaisten on hyvä suosia suorastaan vanhanaikaisella tavalla suomalaisia tuotteita ja palveluita. Ei ole olemassa taikatemppua, joka tekemällä, tai vipua, jota kääntämällä Suomen talous saataisiin kasvuun. Yksi asia on varma: noin 2,5 3 prosentin vuotuista vauhtia etenevä talouskasvu alkaa taas jossain vaiheessa. Sen takeena ovat globaali väestönkasvu ja teknologinen kehitys. Tämä on historiallinen totuus, josta poikkeamat ovat satojen vuosien historiatietojen perusteella pahimmillaankin olleet varsin lyhytaikaisia ja vähäisiä. n 27

16 Miksi naiset katosivat maaseudulta? Katri Komi Joroinen, Etelä-Savo Kansanedustaja MMM, agronomi n Aiemmin mm. vihannesyrittäjä, freelance-toimittaja. n Harrastuksia: ratsastus ja muu liikunta, lukeminen ja kirjoittaminen, mökkeily sekä maailman maihin ja kulttuureihin tutustuminen. uomessa on koettu viime vuosina ennennäkemätön keskittämisen täytäntöönpano, jonka kielteiset seuraukset näkyvät jo. Päätöksillä on kuritettu etenkin maaseutua. Naisten näkökulmasta on tultu tilanteeseen, jossa heillä on maaseudulla elämiseen yhä vähemmän edellytyksiä. Palvelusektorin työpaikat ovat kaikonneet. Perinteiset maaseudun elinkeinot maanviljelystä puunjalostuksen kautta poronhoitoon houkuttavat enemmän miehiä. Erot kärjistyvät nuoremmissa ikäluokissa. Puolet nuorista aikuisista elää alueilla, joissa on selvästi enemmän nuoria miehiä kuin naisia. Tahdosta maalle muutto ei ole kiinni. Maaseutu kiinnostaa myös alle 35-vuotiaita, korkeakoulutettujakin naisia. Töitä pitäisi kuitenkin olla, jotta naiset uskaltautuisivat jäämään tai palaamaan maaseudulle. Yrittäjyyden ja etätyön näkökulmasta on ongelmallista, etteivät tietoliikenneyhteydet toimi kaikkialla yhtä hyvin. Maalla yrittäjän voi olla myös vaikeaa löytää sijaisapua. Maaseudun elinkeinojen jatkamisen näkökulmasta oppisopimuskoulutusta pitäisi kehittää. Ei ole tarkoituksenmukaista, että toisen asteen koulutus karkaa yksinomaan kasvukeskuksiin. Toimiva oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työssäoppimisen halutessa omalla kotiseudulla. Keskusta suhtautuu vakavuudella sukupuolijakauman alueelliseen epäsuhtaan. Jos yhteiskunta lakkaa kannustamasta naisia elämään heidän parhaaksi katsomassaan ympäristössä, luopuu se kestävästä aluepolitiikasta ja mahdollisuudesta hyödyntää koko Suomen voimavaroja. n 29

17 Keskitys vai hajautus? Timo Korhonen Sotkamo, Kainuu Kansanedustaja 2007 Agrologi, toiminnanjohtaja n Luottamustoimia: Kainuun maakuntahallitus, VR, Keskustan Kainuun piiri, Itä- ja P-Suomen neuvottelukunnat, 4H-liitto, Vuokatin urheiluopisto ym. n Harrastuksia: mm. metsänhoito ja ruoka. uomi elää vain koko voimallaan. Maan kaikki alueet ja ihmiset ovat yhtä tärkeitä. Näin kiteytyy keskustan arvopohja koko Suomen kehittämisestä. Ihmisten, asun tojen, palveluiden ja mahdollisuuksien keskittyminen muutamiin keskuksiin ei ole luonnonlaki, eikä sen tarvitse olla. Suomen pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena on mahdollista. Yhteiskunnan keskittäminen vain muutamaan paikkaan suuressa maassa jättää voimavaroja hyödyntämättä. Se tulee myös kalliiksi, kun uutta infrastruktuuria rakennetaan ja osa jää hyödyntämättä. Keskittämisen aikaansaamat ongelmat näkyvät ihmisten arjessa työttömyytenä, turvattomuutena ja palvelujen heikkenemisenä sekä kasvavilla että tyhjenevillä alueilla. Työllistyminen ja työn tekeminen ansaitsevat edellytykset kaikkialla maassa. Kaikkialta koko Suomessa pitää päästä kulkemaan ja kuljettamaan tavaroita ja raaka-aineita. Ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä ei myöskään voida ajatella minkään alueen toimivuutta. Muuttoliikettä keskuksiin voidaan hillitä. Siksi koko maassa tarvitaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet esikoulusta aina korkeakoulutukseen asti. Koulutuksen lisäksi Suomen uusi nousu perustuu kotimaisiin, uusiutuviin luonnonvaroihin ja biotalouteen suomalainen ruoka mukaan lukien. Tasapainoinen Suomi tarkoittaa kukoistavaa pääkaupunkiseutua, virkeitä maakuntakeskuksia ja kaupunkeja sekä eläväisiä kirkonkyliä. Näiden ympärillä on valtavan potentiaalin maaseutu. Mahdollisuuksia on kunhan on poliittista viisautta ja tahtoa. Keskustan aluepolitiikka on maan kaikkien alueiden kehittämistä. Keskustan ratkaisu on hajautettu yhteiskunta. Näin edistämme monipuolisimmin tasapainoista kehitystä, kansalaisten oikeudenmukaisuutta, hyvää elämää ja onnellisuutta. Siksi hallitustyössä aluepolitiikka tulisikin ottaa uudelleen keskiöön. n 31

18 Välittäminen ja vastuu Laila Koskela Tampere, Pirkanmaa Kansanedustaja 2011 Sairaanhoitaja n Luottamustoimia: Tampereen kaupunginvaltuusto, Laitoshoidon johtokunta, Tullinkulman työterveys ja Pirkanmaan maakuntavaltuusto. n Harrastuksia: käsityöt, puutarhanhoito, mökkeily ja luonto. Tulin keskustan jäseneksi syksyllä Siirtymistäni uuteen puolueeseen edelsi noin vuoden pohdinta vaikuttamismahdollisuuksistani kansanedustajana ja tulevaisuuden suunnasta. Päätös oli erittäin vaikea, mutta toisaalta hyvin tärkeä. Päätökseni taustalla oli useita asioita. Esimerkkinä mainittakoon, että koen voivani vaikuttaa minua kiinnostaviin asioihin, kuten vanhustenhoitoon ja laajemminkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiempaa paremmin keskustan eduskuntaryhmässä. Vanhuspalvelulaista huolimatta vanhusten tilanne on huolestuttava. Kotihoitoon luvatut parannukset ovat edelleen vain puheen tasolla ja kaiken lisäksi hallitus suunnittelee satojen miljoonien eurojen säästöjä vanhusten hoitoon. Pidän tärkeänä arvona myös sitä, että autamme hädänalaisia ihmisiä niin tällä kotimaassa kuin ulkomailla. Keskustalaisuudessa yhdistyvät nämäkin arvot, jotka ovat lähellä sydäntäni. Olen saanut viime kuukausina ensikosketukseni keskustalaisuuteen ja Santeri Alkion ajatuksiin. Jo sata vuotta sitten Santeri Alkio muistutti, että jokaisen pitäisi pystyä ottamaan vastuuta omista päätöksistään. Päätöksenteossa tulisi auttaa niitä, joiden lähtökohdat ehkä eivät ole niin hyvät. Alkion ajatus jatkuu, että elämässä ja yhteiskunnassa pitää olla vapaus tehdä omaa elämää koskevia valintoja. Mutta jos ja kun on vapautta, pitää myös olla ymmärrystä tehdä vastuullisia valintoja sekä itsen että muiden kannalta. Näiden viisaiden ajatusten kanssa on helppo olla samaa mieltä. Uutena puolueen jäsenenä katson innostuneesti ja tarkkaillen keskustan toimintaa. Keskustalaiset ovat olleet sydämellisiä. Minut on otettu todella lämpimästi ja avosylin vastaan. Tässä yhteisen matkamme alkutaipaleella kohtaamani keskustalaiset ansaitsevat kiitokseni ystävällisyydestä. On ilo olla mukana näin hienossa porukassa. n 33

19 Pohjolan vakaus Seppo Kääriäinen Iisalmi, Pohjois-Savo Kansanedustaja 1987 VTT n Luottamustoimia: Iisalmen kaupunginvaltuusto, Pohjois-Savon liitto, Ulkopoliittinen instituutti, Patria Oyj, UKK- Seura. n Harrastuksia: penkkiurheilu, metsänhoito, historia. ohjolassa toimii rinnakkain kolmenlaisia turvallisuusjärjestelmiä. Kolme pohjoismaata ja kaikki kolme Baltian tasavaltaa ovat sotilasliitto NATO:n jäseniä, Suomi ja Ruotsi ovat valinneet sotilaallisen liittoutumattomuuden, ja idässä on Venäjä. Suomella ja Ruotsilla on kokoamme suurempi merkitys ja vastuu Euroopan tilanteessa. Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomina, omaa puolustustaan vahvistavina ja keskinäistä puolustusyhteistyötä tiivistävinä valtioina. Näiden naapureiden politiikalla on ollut ja on merkittävä vaikutus Pohjolan turvallisuuspoliittiseen vakauteen. Se on Suomen turvallisuudelle, Euroopan rauhoittumiselle ja koko maailmalle ensiarvoisen tärkeää. Arktisen alueen voimavarojen rauhanomainen hyödyntäminen, ekologisesti herkän luonnon suojeleminen ja alueen kulttuurin kunnioittaminen edellyttää yhteistyötä ja turvallisuuspoliittista vakautta. Itämeri on Pohjolan sisämeri, jonka puhdistamisessa riittää jo yksistään töitä. Vilkastuvasta liikenteestä heittyvät ympäristöriskit on hallittava. Niin Suomen kuin Ruotsinkin puolustuksen suorituskyvyistä ei saa herätä ulkopuolisissakaan epäilyksiä. Tarvitsemme teknologisesti terävää kärkeä ja laajaa tehtävästään tietoista reserviä. Voimavarat on turvattava. Toinen ehto on hyvin harkittu kansainvälinen yhteistyö. Suomen ja Ruotsin yhteistyö tiivistyy. Euroopan Unionin sisällä on syytä toimia aktiivisesti. Natojäsenyyden hakeminen ei ole näköpiirissä. Kumppanuuden jatkaminen ja kehittäminen on perusteltua. Turvallisuuspoliittisen vakauden ydin on varmuus siitä, että Suomen aluetta ei käytetä hyväksi ketään vastaan. Tässä kiteytyy Suomen turvallisuuspolitiikan perusajatus: sotilaallinen puolustus tukee viisasta ulkopolitiikkaa. Olemme sillanrakentaja. Epävarmuutta huokuvassa kireässä tilanteessa sillanrakentajan tärkein tehtävä on vakauden vaaliminen ja lujittaminen Pohjolassa. n 35

20 Venäjä ikuinen naapurimme Paula Lehtomäki Helsinki Kansanedustaja 1999 KTM, VTK n Luottamustoimia: Suomi-Venäjä -seura, UKK-seura, Kemijoki Oy. n Harrastukset: kuntoliikunta, laulaminen. Vuonna 2014 koimme jonkinlaisen herätyksen. Ukrainan kriisi, sotilastoiminnan aktiivisuus Itämerellä, Venäjäviennin lasku ja turistivirran oheneminen. Globalisaatiosta huolimatta Suomi sijaitsee juuri siinä kuin ennenkin, suuren naapurin luoteiskulmassa. Geopolitiikalla on merkitystä. Elämme saranakohdassa. EU-maa Suomi asettaa pakotteita Venäjää vastaan, Venäjä vastaa omilla toimillaan. Kriisissä poliittinen yhteydenpito on vähentynyt minimiin. Pakotepolitiikalla on perusteensa. Poliittisten kontaktien tiukka jäädyttäminen vie kuitenkin helposti väärään suuntaan. Yhtey denpito on tärkeää normaalioloissa, mutta kriisitilanteissa se tarjoaa ainoan väylän neuvotteluratkaisuun. Naapuruussuhteita pitää pystyä rakentamaan ja ylläpitämään myös vaikeina aikoina. EU:n jäsenenä Suomen ulkopoliittinen liikkumavara ei välttämättä ole aina kovin suuri, mutta sitä on ja se pitää käyttää. Tarvitsemme näkemyksellisyyttä ja rohkeutta. Ruohonjuuritasolta kuuluu parempaa. Alueellinen yhteistyö raja-alueilla jatkuu, samoin kulttuuri- ja kansalaisjärjestötyö. Omakohtaiset kokemukset ovat parasta lääkettä torjumaan ulkopuolelta tarjottavia mustamaalaavia mielikuvia Venäjä on Suomen kannalta aina naapuri, suuri ja monin tavoin merkittävä maa. Yhteydenpitoa ja yhteistyötä eri tasoilla tarvitaan. Emme voi eikä meidän tarvitse hyväksyä kaikkea Venäjän toimintaa. Voimme perustellusti olla huolissamme monista sen yhteiskunnallisista kehityskuluista. Mutta olisi turha takaisku menettää ne myönteiset saavutukset, joita aktiivinen naapuriyhteistyö on tuonut sekä se valtava potentiaali, joka on vielä toteuttamatta. n 37

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous

Kuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous Kuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous Kommenttipuheenvuoro Kuntaliiton maakuntakierroksella maakuntavaltuustoseminaarissa 26.8.2014 Laajavuoressa kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Keskustan viisi tavoitetta Suomelle 28.1.2015

Keskustan viisi tavoitetta Suomelle 28.1.2015 Keskustan viisi tavoitetta Suomelle 28.1.2015 Keskustan ehdotus strategiseksi hallitusohjelmaksi Strategiset tavoitteet vuosille 2015-2025 Visio Suomelle 2025 Hallituskauden 2015-2019 Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta PETTERI ORPO Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta Ajatuksia ja pohdintoja muutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Politiikasta ja Kokoomuksesta. Politiikka ratkaisee entistä vähemmän ongelmia

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot