TÄHÄN ON TULTU! Suomi kuntoon JA NYT TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN AJATUKSIA LÄHI- PALVELUT BIOTALOUS STOPPI KESKITTÄMI- SELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄHÄN ON TULTU! Suomi kuntoon JA NYT TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN AJATUKSIA LÄHI- PALVELUT BIOTALOUS STOPPI KESKITTÄMI- SELLE"

Transkriptio

1 BIOTALOUS Suomi kuntoon julkinen talous vastuunotto LÄHI- PALVELUT VÄHEMMÄN BYROKRA- TIAA huolenpito talouskasvu STOPPI KESKITTÄMI- SELLE TÄHÄN ON TULTU! JA NYT TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN AJATUKSIA

2

3 Keskustan eduskuntaryhmä; kirjoittajat Graafinen suunnittelu: Juha Räty / Toimitustyö, takakannen teksti: Pirkko Määttälä Kuvat: Keskustan kuvapankki, Keskustan eduskuntaryhmä, edustajat, Otso Kääriäinen (s. 34), Sari Muhonen (s. 46), Venla Mutanen (s. 60), Jyrki Harala (s. 76). Suomen Keskusta Paino: Kirjapaino Öhrling 2015

4 Sisältö Kimmo Tiilikainen Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen Mikko Alatalo Luovuudella tehdään tulevaisuutta Sirkka-Liisa Anttila Vapaus tarkoittaa vastuuta Lasse Hautala Yrittäjyydessä Suomen tulevaisuus Antti Kaikkonen Olemme vastuussa ympäristöstämme Timo Kalli Metsä on yhä Suomen mahdollisuus Anne Kalmari Euro kotimaiseen ruokaan tuo työtä Elsi Katainen Tästä koostuu turvallinen arki Inkeri Kerola Jokainen tarvitsee huolenpitoa Esko Kiviranta Suomen talouskasvun eväät Katri Komi Miksi naiset katosivat maaseudulta? Timo Korhonen Keskitys vai hajautus? Laila Koskela Välittäminen ja vastuu Seppo Kääriäinen Pohjolan vakaus Paula Lehtomäki Venäjä ikuinen naapurimme Jari Leppä Biotalous tarvitsee maaseutua Mika Lintilä Miksi tarvitaan tervettä valtiontaloutta Markus Lohi Verotus kannustavaksi Eeva-Maria Maijala Syrjäseutu ei ole saattohoitola Aila Paloniemi Järjestöt palveluiden kehittäjinä Mauri Pekkarinen Suomi bioenergian mahtimaaksi Terhi Peltokorpi Joustoa työssä ja perheessä Arto Pirttilahti Biotalouden monet kasvot Tuomo Puumala Kunnon koulu kaikille

5 Antti Rantakangas Kuntien tehtävät vastaamaan rahoitusta Juha Rehula SOTE-raiteilla kohti tavoitteita Eero Reijonen Rakennetaan Suomi paremmaksi Markku Rossi Vain ehjää tietä voi kulkea Simo Rundgren Aarteet tunturien kätkössä Annika Saarikko Piste velaksi elämiselle Mikko Savola Miksi ja mitä puolustusta Suomelle? Ari Torniainen Luovia ratkaisuja joukkoliikenteeseen Tapani Tölli Mihin kuntia tarvitaan? Mirja Vehkaperä Stoppi nuorten syrjäytymiselle Anu Vehviläinen Kokeileva Suomi Juha Sipilä Tästäkin selvitään julkinen talous huolenpito vastuunotto talouskasvu

6 aluksi Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen Kimmo Tiilikainen Ruokolahti, Etelä-Karjala Kansanedustaja 2003 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, metsänhoitaja, luomuyrittäjä, MMM n Luottamustehtäviä mm. Luonnonvarainneuvosto, Ruokolahden kunnanvaltuusto. Vaiherikas vaalikausi on lopuillaan. Keskusta on noussut pienimmän oppositiopuolueen asemasta uskottavaksi haastajaksi nykymenolle. Talous mataa, työttömyys pahenee, velkataakka kasvaa, palvelut vaarantuvat ja eriarvoisuus lisääntyy. Tähän Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin kokoomushallitukset eivät ole lääkkeitä löytäneet. Kohta satavuotias Suomi ansaitsee parempaa. Suomeen tarvitaan uutta työpaikkaa vuosikymmenessä. Yrittäjyys, metsiin nojaava biotalous, korkean osaamisen puhdas teknologia sekä kotimainen energia ja ruoka ovat Keskustan ratkaisuja. Koko maan voimavarat on otettava käyttöön taantuman nujertamiseksi. Velkaantumisen taittaminen edellyttää verovarojen käytössä tervettä säästäväisyyttä sekä rohkeita uudistuksia. Niistä tärkein on sosiaali- ja terveysuudistus. Myös byrokratiaa on karsittava, jotta aika riittää olennaiseen. Hoitaja on vapautettava hoitamaan, opettaja opettamaan, työtön työllistymään ja viljelijä viljelemään. Tästä on kyse tuottavuuden parantamisessa. Tiukkanakin aikana on heikoimmista pidettävä huolta. Omaishoitajien asemaa on parannettava eikä pienten lasten kotihoidontukea saa heikentää. Eläkkeellä pitää tulla toimeen. Yhteiskunta ei pysty vastaamaan kaikesta. Siksi keskusta kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen ja huolenpitoon lähimmäisistä. Terveet elämäntavat, liikunta ja muut harrastukset lisäävät hyvinvointia. Urheiluseurat ja muut yhdistykset edistävät tätä. Niiden toimintaa on helpotettava. Keskustan eduskuntaryhmä on etsinyt ratkaisuja Suomen ongelmiin puheenjohtaja Juha Sipilän tukena. Kansanedustajiemme laaja kokemus ja osaaminen näkyvät, kun haemme ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi parempaan. On ollut ilo ja kunnia johtaa tätä joukkoa eduskuntatyössä. n 9

7 Luovuudella tehdään tulevaisuutta Mikko Alatalo Tampere, Pirkanmaa Kansanedustaja 2003 YTK, säveltäjä-sanoittaja, yrittäjä, toimittaja n Luottamustehtäviä: Tampereen kaupunginvaltuusto, Solo ry. Jenni Vartiaisen uusin cd maksaa levykaupan tiskillä 20 euroa. Entä jos levykauppa voisikin kopioida sen omana bisneksenään ja myydä kopioita sitten kympillä alkuperäisen sijaan? Joidenkin mielestä tämä olisi hyvä idea. Musiikin tekijän näkökulmasta tilanne on toinen. Jos kopiointi olisi vapaata, muusikolle jäisi tuloja vain alkuperäisistä cd-levyistä, kopiotulot menisivät kaupan kassaan. Tästä on kyse muusikoiden ja taiteilijoiden tekijänoikeuksissa. Heille kuuluu korvaus työstä, jonka he ovat tehneet. Keskusta on aina puolustanut kulttuurin tekijöitä. Tämä ei ole perinteistä esimerkiksi politiikan kentän oikealla oleville toimijoille. Meille keskustalaisille latinan cultura-sanasta tulevat käsitteet agriculture, maanviljely, ja culture, kulttuuri, ovat verrannollisia: viljelijän tulee saada leipäviljastaan kunnon palkkio eikä niin, että vain leipomo ja kauppa vievät kaiken. Näin on myös luovien alojen kohdalla. Sisällön tuottajan tulee saada oma osuutensa eivätkä jakelijat ja sisällönmuokkaajat saa viedä kaikkea tuottoa. Digitaalinen maailma on myllertänyt taiteellisten alojen tuotantoketjuja. Musiikkia ja myös kuvia on helppo imuroida, striimata ja kopioida internetin rajattomasta maailmasta. Haluaako kukaan enää muistaa alkuperäisen teoksen tekijää? Huolimatta murroksesta, meidän päättäjien tulee pitää huoli siitä, että tekijänoikeuksista pidetään kiinni. Osa vastuusta on syytä sälyttää myös omalle Yleisradiollemme. Sen pitäisi edistää suomalaista musiikkia ja soittaa sitä monipuolisesti, myös sellaista, jota kaupalliset kanavat eivät soita. Tv:n olisi syytä tehdä enemmän ohjelmia, joissa esitetään myös uutta kotimaista musiikkia. Tein itse yli 30 vuotta tv:n musiikkiohjelmia ja olen vakuuttunut siitä, että näin luovuus saisi potkua. Suomen musiikkikulttuurin vahvuuksia ovat oma kielialue, korkeatasoinen musiikkikoulutus, laulajien omaleimaisuus sekä hyvä tekijänoikeusjärjestelmä. Näitä puolustamalla pystymme säilyttämään luovuuden, jolla tehdään tulevaisuutta. n 11

8 Vapaus tarkoittaa vastuuta Sirkka-Liisa Anttila Forssa, Häme Kansanedustaja 1983 Hallintonotaari n Aiemmin mm. maa- ja metsä - ta lousministeri, Euroopan parlamentin jäsen. n Luottamustoimia mm. Forssan kaupunginvaltuusto, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Naisjärjestöjen keskusliitto ym. hmisyyskäsitteemme sisältää vastuun lähimmäisistä, ihmisten keskinäisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, toisten tapojen, arvojen ja hengellisen vakaumuksen kunnioittamisen sekä suvaitsevaisuuden. Nämä samat arvot löytyvät myös keskustalaisesta ajattelusta. Meillä on vapaa ja salliva yhteiskunta. Siksi omaa vastuutamme ei voi ulkoistaa muille. Kaikkien voimavarat eivät kuitenkaan ole samanlaiset. Vähemmilläkin voimilla varustettu voi ja yleensä haluaa tehdä jotakin oman elämänsä eteen. Siihen tulee kannustaa ja tarjota mahdollisuuksia. Hyvänä elämänohjeena suosittelen aina muistamaan: tee toiselle sellaista mitä haluaisit itsellesi tehtävän. Yhteiskunnan sivistystä mitataankin sillä, kuinka se huolehtii vähäosaisistaan. Keskustaliikkeen perustajan Santeri Alkion sanoin: älkää unohtako köyhän asiaa. Julkisen vallan pitää tukea heikompia takaamalla kansalasten perusoikeuksien toteutuminen. Yhteiskunnan vastuu tarkoittaa sitä, että holhousta ja turhaa sääntelyä pitää purkaa ja vapauttaa siten ihmiset omatoimisuuteen. Me keskustassa kannustamme ihmisiä huolenpitoon itsestään ja terveydestään edistämällä ihmisten omavoimaisuutta ja selviytymistä. Tämä lähtee jo lapsuudesta kodissa, perheessä, koulussa ja lähiyhteisössä. Vanhemmuutta on tuettava tärkeässä kasvatustehtävässä. Hyvinvointimme lähteet ovat työssä, ahkeruudessa ja yrittäjyydessä. Jokaisella on vastuu tehdä osansa ja yhteiskunnan vastuu on tarjota siihen mahdollisuuksia ja välineitä. Ympäröivästä luonnosta olemme jokainen vastuussa, jotta jätämme sen tuleville sukupolville elinvoimaisena. Politiikassa voin kantaa omaa vastuutani. Samalla voin lainsäädännön keinoin olla mukana luomassa vapauden ja vastuun elementtejä myös muille kansalaisille. n 13

9 Yrittäjyydessä Suomen tulevaisuus Lasse Hautala Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa Kansanedustaja , 2009 Agrologi, maanviljelijä n Luottamustoimia mm. Kauhajoen kaupunginvaltuusto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilkka-Yhtymä, Kuntaliitto ym. uomessa on suurtyöttömyys. Meillä on työttömiä, työttömyyseläkeläisiä ja työ voimapoliittisten tukitoi mien piirissä olevia yli Samanaikaisesti Suomen talous on jämähtänyt paikoilleen. Vienti ei vedä ja kansakuntamme velkaantuu miljoonan tuntivauhdilla ympäri vuorokauden, pyhänä ja arkena. Ilman suunnan muuttumista hyvinvointivaltiomme rapautuu. Keskusta on esittänyt tarpeen uuden työpaikan luomisesta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteeseen ei päästä ilman yrittäjyyttä. Tarvitaan uusia yrityksiä ja jo olemassa olevien pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Niitä voidaan saada yrittäjämyönteisen ilmapiirin ja sitä tukevien ratkaisujen kautta. Keskusta on esittänyt muun muassa yrittäjätulovähennystä, ensimmäisen työntekijän palkkatukea sekä tietoverkkojen joustavampaa käyttöä y-tunnuksen ja yritysten ennakkoperintä- ja alv-rekisterin saamiseen. Tärkeää olisi myös rahoituksen pullonkaulojen poistaminen. Perustettavan yrityksen alkupääomana voisi ainakin osittain olla, tai sellaiseksi siirtää, työttömäksi jääneen henkilön saama irtisanomiskorvaus. Yrittäjät ovat joutuneet byrokratiataakan kärsijöiksi. Heidän työajastaan menee tarpeettoman paljon aikaa erilaisten selvitysten tekemiseen. Erityisesti silloin kun yrityksessä on investointivaihe menossa. Lupa- ja hallintobyrokratiaa tulee karsia. Se lisäisi suoraan yrittäjän oman työpanoksen määrään yrityksessä ja parantaisi siten tuottavuutta. Suomessa on hyvät mahdollisuudet lisätä työpaikkoja erityisesti biotalouden, energia- ja ilmastoteknologian ja elintarviketuotannon aloille. Niiden kehittäminen vähentäisi tuontia ja lisäisi vientimahdollisuuksia. Yrittäjyys ja sen kasvattaminen ovat merkittävä ratkaisu nostettaessa Suomea uudelleen kasvu-uralle. Yrittäjille tulee taata yrittämisen vapaus ja sitä kautta tuleva menestymisen mahdollisuus. n n Harrastuksia: ulkoilu, metsästys. 15

10 Olemme vastuussa ympäristöstämme Antti Kaikkonen Tuusula, Uusimaa Kansanedustaja 2003 VTK n Luottamustehtäviä mm. Tuusulan kunnanvaltuusto, Uudenmaan Karjalaseurojen piiri, Urheiluseura Kellokosken Alku, HOK-Elannon edustajisto ym. Jos keskustalaista ympäristöpolitiikan lähtökohtaa kuvaisi vain yhdellä sanalla, olisi sana ylisukupolvisuus. Se tarkoittaa, että meidän on jätettävä Suomi ja maapallo tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa, kuin itse sen saimme. Kun tehdään politiikkaa, jonka vaikutukset näkyvät vielä vuosisatojen päästä, on kyse vastuun kannosta. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja talouskasvun ajatellaan usein olevan toisilleen vastakohtia. Näin asia ei suinkaan ole. On mahdollista tehdä päätöksiä, jotka johdattavat Suomea kohti kestävää ympäristötaloutta. Esimerkiksi biotalouden alalla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, jotka loisivat sekä talouskasvua että ympäristöä hyödyttäviä keksintöjä. Samalla luodaan Suomeen uusia työpaikkoja. Luontoa voi hyödyntää kestävällä tavalla, mutta meillä ei ole oikeutta tärvellä sitä. Puhtaat vedet ovat keskustalaisille sydämen asia. Meidän on jatkossa haettava entistä määrätietoisemmin sellaisia ratkaisuja, joilla voimme parantaa vesiemme tilaa niin Itämeressä kuin Manner-Suomen vesistöissäkin, pohjavesiä unohtamatta. Ravinteiden parempi kierrätys on tähän yksi avain. Samoin luonnon monimuotoisuutta pitää varjella sekä luontoa kunnioittaen että tervettä järkeä käyttäen. Jos mitään ei tehdä, monimuotoisuus heikkenee askel askeleelta. Suomen hieno luonto voi olla maallemme myös tulevaisuuden vetovoimatekijä. Koko Suomea ei tarvitse suojella, mutta siitä täytyy pitää huolta, että Suomen luonto säilyy puhtaana ja hienona etelästä pohjoiseen. n 17

11 Metsä on yhä Suomen mahdollisuus Timo Kalli Eura, Satakunta Kansanedustaja 1991 Maanviljelijä n Luottamustoimia mm. Euran kunnanvaltuusto, Lalli Oy, Satakunnan sairaanhoitopiiri. uomessa on pian päätettävä, pidetäänkö maamme teollisuusmaana vai annetaanko osaamisen ja työpaikkojen valua kilpailijamaihin. Kilpailu kovenee ja naapurimaat kirivät ohitse. Yritysten odotukset kasvavat. Firmoissa tehdään valintoja pääkonttorin, tuotekehityksen ja valmistuksen sijaintimaasta. Suomessa osatun ja tunnetun metsätalouden kilpailukykyä voidaan parantaa metsien lisähakkuilla ja lisäämällä puunkorjuun tehokkuutta. Meillä on käynnistynyt uusia ja uusittuja puunjalostuslaitoksia ja päätöksiä uusista investoinneista on tehty. Puun käyttö lisääntyy arviolta jopa 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi pitää sisällään satojen koneketjujen ja tuhansien uusien työpaikkojen syntymisen. Ennen niitä on kuitenkin varmistettava, että tuottavuus voi parantua. Vasta sen jälkeen kannattaa lisätä resursseja. Suurin osa metsäsektorin asioista voidaan hoitaa nykyistä toimintaa tehostamalla. Siten tuottavuus, kapasiteetin käyttöaste ja koko alan kilpailukyky paranevat. Yksi nopeimmin vaikuttavista keinoista on parantaa puun korjuuolosuhteita. Näin pitää tehdä etenkin harvennushakkuissa. Niiden parissa tehdään suurin osa työtunneista ja liikevaihdosta ja siellä on myös eniten kehitettävää. Huomiota pitää kiinnittää aluskasvuston raivaukseen ja hakkuiden ajoitukseen niin, että puuston järeytyminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Puukauppa ja toiminnan logistinen ohjaus ovat erityisesti puun ostajien käsissä. Näitä kehittämällä kaikki toimialat voivat vaikuttaa töiden ajoitukseen, esimerkiksi kausivaihteluun. Ympärivuotinen toiminta parantaa myös metsäkoneiden käyttöastetta. Pienempienkin teiden pitää olla siinä kunnossa, että puun luokse voidaan päästä ja puuta liikutella. Puuraaka-aineen kilpailukyky paranee, kun puu saadaan ympäri vuoden korjattua ja kuljetettua tehtaille. n 19

12 Euro kotimaiseen ruokaan tuo työtä Anne Kalmari Kivijärvi, Keski-Suomi Kansanedustaja 2007 MMM, agronomi n Maatalousyrittäjä, aiemmin mm. opettajantöitä, sijaisvanhemmuus. n Luottamustoimia: Kivijärven kunnanvaltuusto, Kalatalouden keskusliitto, 4H ym. n Harrastuksia: marjastus, sienestys. e suomalaiset syömme yhä enemmän ulkomaisia tuotteita. Myös sellaisia, joita kotimaassa kyllä tuotettaisiin, mutta tuotanto häviää globaalissa kilpailussa ulkomaisille. Häviää, vaikka tuottajan saama maksu on useissa tuotteissa Euroopan alhaisimpia. Suomessa ruuantuotannosta jää koko ajan pois pieniä perhetiloja. Tuotanto pyörii globaalin kilpailun, keskittyneen kaupan ja teollisuuden ehdoilla. Suomeen tuodaan elintarvikkeita yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin viedään. Jos tasapainottaisimme tämän, saisimme kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koko elintarvikeketjuun. Kun ulkomailta tuodaan halpaa bulkkiruokaa, sillä pistetään kotimaiset elintarvikejalostajat ja -tuottajat polvilleen. Kun ostamme suomalaista ruokaa, raha kiertää kotimaassa ja luo työtä. Yksi euro lisää kuukaudessa Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden ostoon voi tuoda vuodeksi jopa työpaikkaa. Haluan, että kuluttaja näkee pakkauksesta ruuan alkuperän ja voi siten vaikuttaa ostopäätöksillään. Tutkitusti maailman turvallisimman ja puhtaimman ruuan lisäksi kuluttaja saa kaupan päälle maaseutumme kulttuurimaiseman. Lähi- ja luomuruuan suosio luo uutta yrittäjyyttä. Se antaa tilaa vaihtoehtoisille jakelukanaville nettikaupasta kuluttajarinkeihin. Julkisten keittiöiden tulisikin suosia lähiruokaa. Tähän jokainen voi vaikuttaa omassa kunnassaan. Jos ruokabisnes siirtyy yhä harvempien käsiin, häviäjiä ovat ympäristö, kuluttajien terveys sekä suomalainen tuottaja. Hänelle jää vain mahdollisuus hypätä pois tai hän ajautuu vääjäämättä kohti arvoja, joita ei itse hyväksy. Ei hyväksyisi kuluttajakaan, jos tietäisi ruuan massatuotannon taustat. Vetoankin: osta tuotteita, jotka on tuotettu kotimaan toimivilla pelisäännöillä. n 21

13 Tästä koostuu turvallinen arki Elsi Katainen Pielavesi, Pohjois-Savo Kansanedustaja 2007 Maatalousyrittäjä, luonnonvara-alan opettaja n Luottamustehtäviä: Pielaveden kunnanvaltuusto, Pohjois-Savon maakuntahallitus, Suomen Keskustanaiset, Lepikko-säätiö, Kela. n Harrastukset: lukeminen, liikunta, kotoilu. Jokapäiväinen elämämme poh - jaa sille, että voimme astua ovesta ulos pelkäämättä jonkun käyvän kimppuun. Lapset pitää voida lähettää koulutielle ja nuori tapaamaan ystäviään ilman jokahetkistä valvontaa. Keskellä vilkasta taajamaa on voitava kävellä myös talviillan pimetessä. Pääosin tämä kaikki on aivan normaalia Suomessa. Kuitenkin syventynyt eriarvoisuus, kasvanut työttömyys, talouden sukeltaminen ja perheiden ahdinko ovat ilmiöitä, jotka voivat heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta ja meidän jokaisen turvallista arkea. Olennaista on, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee. Poliisin ja hätäkeskusten toimintakyky ja reagointiajat on voitava järjestää sekä maaseudulla että kaupungeissa, vaikka elämme pitkien etäisyyksien maassa. Rajojemme ulkopuolella huomiota kiinnitetään etenkin järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kyberuhkiin ja epidemioihin. Näihin kaikkiin on varauduttava. Arkemme turvaamiseen vaikuttaa yhä enemmän myös kansainvälinen yhteistyö. Omassa päätöksenteossamme pitää välttää eriarvoisuutta syventäviä, kylmiä arvoja edustavia valintoja. Siksi erityisesti lapsiperheistä ja pienituloisista kansalaisista on pidettävä huolta. Suomen lippulaivana ovat pitkään toimineet tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Ne täytyy taata myös tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kaikkien suomalaisten pääsy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on samoin avainkysymys. Nuorimmat ja vanhimmat kansalaisemme tarvitsevat hoivaa ja hoitoa. Hoitomuoto pitää voida valita perheiden ja ihmisten tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että hoitoa saa jokainen tarvitseva. Hoidon muotoon ei pidä holhousta ja sääntelyä ulottaa. Lähtökohdan pitää olla välittämisessä ja kannustamisessa. Suomalaisten turvallinen arki vaatii arvoihin pohjautuvaa päätöksentekoa. Arjen turvan säilyttäminen ja toteutuminen odottaa tulevilta hallituksilta todellista vastuuta. n 23

14 Jokainen tarvitsee huolenpitoa Inkeri Kerola Raahe, Pohjois-Pohjanmaa. Kansanedustaja KM, erityisopettaja n Luottamustoimia: Raahen kaupunginvaltuusto, Keliakialiitto ym. n Harrastuksia: liikunta, marjastus, luontoilu, purjehdus. ansanedustajana tapaan paljon ihmisiä. Mieleenpainuva ko kemus huolenpidon merkityksestä oli Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä luokkaretki laitakaupungille. Olen aina ollut vakuuttunut siitä, että julkiset palvelut muodostavat huolenpitomme kovan ytimen. Diakonissalaitoksen luokkaretkellä tutustuimme kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin päihde- ja mielenterveystyössä, nuorten palvelukeskuksessa ja matalan kynnyksen keskuksessa. Koin todeksi ohjeen, että varjon puolella kulkevien elämästä on huolehdittava. Omalla toiminnallaan kolmannen sektorin toimijat haluavat tukea kunnan toimintoja sekä koko palveluketjua. He haluavat olla mukana tukemassa ihmisen elämän muuttumista paremmaksi. Huolenpidon tavoitteena on osallisuus. On tärkeää tulla hyväksytyksi, olla mukana ja kuulua joukkoon. Osallisuus syntyy arjessa ja se tarkoittaa aika yksinkertaisiakin asioita, kuten ystäviä, kannustamista ja vaikuttamista. Koulutuksesta on leikattu viime vuosina liikaa. Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että uusia resursseja ei ole paljoa luvassa. Nuoria tippuu kelkasta joka päivä. Nuoren ja hänen lähipiirinsä inhimillisen murtuman lisäksi yhteiskunnalle lankeaa oma laskunsa. Nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Lapsista ja nuorista meidän on huolehdittava. Talouden luvut osoittavat, että varhaisiin vuosiin sijoitettu euro tuottaa seitsemän euroa takaisin. Luokkaretki laitakaupungille oli silmät auki räväyttävä kokemus. Tapaamani ihmiset eivät kaivanneet voimaantumista tai osallisuutta. Eivät bling-blingiä tai älypuhelimia. He kaipasivat ruokaa ja päivittäistä huolenpitoa. Tärkein oppi meille kaikille lienee ollut se, että asioihin tulee puuttua jo ennen tilanteiden kärjistymistä. Huolenpitomme alkaa kodista, kouluista ja päätöksenteosta. n 25

15 Suomen talouskasvun eväät Esko Kiviranta Sauvo, Varsinais-Suomi Kansanedustaja 2003 Agronomi, MMM, varatuomari, maanviljelijä n Aiemmin mm. MTK:n vero- ja rahoitusryhmän johtaja ja OKO:n maa- ja metsätalousosaston päällikkö. n Luottamustoimia: Sauvon kunnanvaltuusto, Varsinais-Suomen maakuntahallitus ym. uomi on viime vuosina toimeenpannut voimakkaan budjettielvytyksen. Maatamme uhkaa päätyminen velkaja verokiertee seen. Loputtomassa eurokriisissä kamppaileva Euroopan keskuspankki (EKP) on jo jonkin aikaa liikkunut kokeellisella puolella. Korkojen alasajo on ollut huimaa ja nyt ohjauskorko on jo lähellä nollaa. Samanaikaisesti EKP on pyrkinyt parantamaan rahoituksen saatavuutta euroalueella. Kansantaloutemme rakenteelliset uudistukset on tehtävä, mutta ne eivät auta välittömään tilanteeseen. Eläkeuudistus on järjestelmän rahoittamiseksi välttämätön, kun elinikä pitenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tähtää palvelujen varmistamiseen tehostamalla niiden järjestämistä. Julkisen sektorin koko on sopeutettava yksityisen sektorin kantokykyyn. Työelämää uudistettaessa myös pk-yrittäjien näkökulma on otettava huomioon. Kansainvälinen kilpailu suosii suuria toimijoita ja vahvoja kotimarkkinoita. Se suosii myös tuotantoyksiköiden sijoittamista alhaisten kustannusten maihin. Näiden rajoitusten vallitessa tarvitaan hyviä ideoita ja suomalaista rohkeutta niiden toteuttamiseen. Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys on pidettävä terässä. Meiltä löytyy lukuisia esimerkkejä vientiä harjoittavista pk-yrityksistä, jotka ovat omalla alallaan maailmanluokkaa. Vaikka tilanne on vaikea, pessimismi ei kuitenkaan saa vallata jalansijaa, vaan niiden, joilla on mahdollisuus, tulee avata lompakkonsa ja tehdä kulutus- ja investointipäätöksiä. Kansalaisten on hyvä suosia suorastaan vanhanaikaisella tavalla suomalaisia tuotteita ja palveluita. Ei ole olemassa taikatemppua, joka tekemällä, tai vipua, jota kääntämällä Suomen talous saataisiin kasvuun. Yksi asia on varma: noin 2,5 3 prosentin vuotuista vauhtia etenevä talouskasvu alkaa taas jossain vaiheessa. Sen takeena ovat globaali väestönkasvu ja teknologinen kehitys. Tämä on historiallinen totuus, josta poikkeamat ovat satojen vuosien historiatietojen perusteella pahimmillaankin olleet varsin lyhytaikaisia ja vähäisiä. n 27

16 Miksi naiset katosivat maaseudulta? Katri Komi Joroinen, Etelä-Savo Kansanedustaja MMM, agronomi n Aiemmin mm. vihannesyrittäjä, freelance-toimittaja. n Harrastuksia: ratsastus ja muu liikunta, lukeminen ja kirjoittaminen, mökkeily sekä maailman maihin ja kulttuureihin tutustuminen. uomessa on koettu viime vuosina ennennäkemätön keskittämisen täytäntöönpano, jonka kielteiset seuraukset näkyvät jo. Päätöksillä on kuritettu etenkin maaseutua. Naisten näkökulmasta on tultu tilanteeseen, jossa heillä on maaseudulla elämiseen yhä vähemmän edellytyksiä. Palvelusektorin työpaikat ovat kaikonneet. Perinteiset maaseudun elinkeinot maanviljelystä puunjalostuksen kautta poronhoitoon houkuttavat enemmän miehiä. Erot kärjistyvät nuoremmissa ikäluokissa. Puolet nuorista aikuisista elää alueilla, joissa on selvästi enemmän nuoria miehiä kuin naisia. Tahdosta maalle muutto ei ole kiinni. Maaseutu kiinnostaa myös alle 35-vuotiaita, korkeakoulutettujakin naisia. Töitä pitäisi kuitenkin olla, jotta naiset uskaltautuisivat jäämään tai palaamaan maaseudulle. Yrittäjyyden ja etätyön näkökulmasta on ongelmallista, etteivät tietoliikenneyhteydet toimi kaikkialla yhtä hyvin. Maalla yrittäjän voi olla myös vaikeaa löytää sijaisapua. Maaseudun elinkeinojen jatkamisen näkökulmasta oppisopimuskoulutusta pitäisi kehittää. Ei ole tarkoituksenmukaista, että toisen asteen koulutus karkaa yksinomaan kasvukeskuksiin. Toimiva oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työssäoppimisen halutessa omalla kotiseudulla. Keskusta suhtautuu vakavuudella sukupuolijakauman alueelliseen epäsuhtaan. Jos yhteiskunta lakkaa kannustamasta naisia elämään heidän parhaaksi katsomassaan ympäristössä, luopuu se kestävästä aluepolitiikasta ja mahdollisuudesta hyödyntää koko Suomen voimavaroja. n 29

17 Keskitys vai hajautus? Timo Korhonen Sotkamo, Kainuu Kansanedustaja 2007 Agrologi, toiminnanjohtaja n Luottamustoimia: Kainuun maakuntahallitus, VR, Keskustan Kainuun piiri, Itä- ja P-Suomen neuvottelukunnat, 4H-liitto, Vuokatin urheiluopisto ym. n Harrastuksia: mm. metsänhoito ja ruoka. uomi elää vain koko voimallaan. Maan kaikki alueet ja ihmiset ovat yhtä tärkeitä. Näin kiteytyy keskustan arvopohja koko Suomen kehittämisestä. Ihmisten, asun tojen, palveluiden ja mahdollisuuksien keskittyminen muutamiin keskuksiin ei ole luonnonlaki, eikä sen tarvitse olla. Suomen pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena on mahdollista. Yhteiskunnan keskittäminen vain muutamaan paikkaan suuressa maassa jättää voimavaroja hyödyntämättä. Se tulee myös kalliiksi, kun uutta infrastruktuuria rakennetaan ja osa jää hyödyntämättä. Keskittämisen aikaansaamat ongelmat näkyvät ihmisten arjessa työttömyytenä, turvattomuutena ja palvelujen heikkenemisenä sekä kasvavilla että tyhjenevillä alueilla. Työllistyminen ja työn tekeminen ansaitsevat edellytykset kaikkialla maassa. Kaikkialta koko Suomessa pitää päästä kulkemaan ja kuljettamaan tavaroita ja raaka-aineita. Ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä ei myöskään voida ajatella minkään alueen toimivuutta. Muuttoliikettä keskuksiin voidaan hillitä. Siksi koko maassa tarvitaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet esikoulusta aina korkeakoulutukseen asti. Koulutuksen lisäksi Suomen uusi nousu perustuu kotimaisiin, uusiutuviin luonnonvaroihin ja biotalouteen suomalainen ruoka mukaan lukien. Tasapainoinen Suomi tarkoittaa kukoistavaa pääkaupunkiseutua, virkeitä maakuntakeskuksia ja kaupunkeja sekä eläväisiä kirkonkyliä. Näiden ympärillä on valtavan potentiaalin maaseutu. Mahdollisuuksia on kunhan on poliittista viisautta ja tahtoa. Keskustan aluepolitiikka on maan kaikkien alueiden kehittämistä. Keskustan ratkaisu on hajautettu yhteiskunta. Näin edistämme monipuolisimmin tasapainoista kehitystä, kansalaisten oikeudenmukaisuutta, hyvää elämää ja onnellisuutta. Siksi hallitustyössä aluepolitiikka tulisikin ottaa uudelleen keskiöön. n 31

18 Välittäminen ja vastuu Laila Koskela Tampere, Pirkanmaa Kansanedustaja 2011 Sairaanhoitaja n Luottamustoimia: Tampereen kaupunginvaltuusto, Laitoshoidon johtokunta, Tullinkulman työterveys ja Pirkanmaan maakuntavaltuusto. n Harrastuksia: käsityöt, puutarhanhoito, mökkeily ja luonto. Tulin keskustan jäseneksi syksyllä Siirtymistäni uuteen puolueeseen edelsi noin vuoden pohdinta vaikuttamismahdollisuuksistani kansanedustajana ja tulevaisuuden suunnasta. Päätös oli erittäin vaikea, mutta toisaalta hyvin tärkeä. Päätökseni taustalla oli useita asioita. Esimerkkinä mainittakoon, että koen voivani vaikuttaa minua kiinnostaviin asioihin, kuten vanhustenhoitoon ja laajemminkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiempaa paremmin keskustan eduskuntaryhmässä. Vanhuspalvelulaista huolimatta vanhusten tilanne on huolestuttava. Kotihoitoon luvatut parannukset ovat edelleen vain puheen tasolla ja kaiken lisäksi hallitus suunnittelee satojen miljoonien eurojen säästöjä vanhusten hoitoon. Pidän tärkeänä arvona myös sitä, että autamme hädänalaisia ihmisiä niin tällä kotimaassa kuin ulkomailla. Keskustalaisuudessa yhdistyvät nämäkin arvot, jotka ovat lähellä sydäntäni. Olen saanut viime kuukausina ensikosketukseni keskustalaisuuteen ja Santeri Alkion ajatuksiin. Jo sata vuotta sitten Santeri Alkio muistutti, että jokaisen pitäisi pystyä ottamaan vastuuta omista päätöksistään. Päätöksenteossa tulisi auttaa niitä, joiden lähtökohdat ehkä eivät ole niin hyvät. Alkion ajatus jatkuu, että elämässä ja yhteiskunnassa pitää olla vapaus tehdä omaa elämää koskevia valintoja. Mutta jos ja kun on vapautta, pitää myös olla ymmärrystä tehdä vastuullisia valintoja sekä itsen että muiden kannalta. Näiden viisaiden ajatusten kanssa on helppo olla samaa mieltä. Uutena puolueen jäsenenä katson innostuneesti ja tarkkaillen keskustan toimintaa. Keskustalaiset ovat olleet sydämellisiä. Minut on otettu todella lämpimästi ja avosylin vastaan. Tässä yhteisen matkamme alkutaipaleella kohtaamani keskustalaiset ansaitsevat kiitokseni ystävällisyydestä. On ilo olla mukana näin hienossa porukassa. n 33

19 Pohjolan vakaus Seppo Kääriäinen Iisalmi, Pohjois-Savo Kansanedustaja 1987 VTT n Luottamustoimia: Iisalmen kaupunginvaltuusto, Pohjois-Savon liitto, Ulkopoliittinen instituutti, Patria Oyj, UKK- Seura. n Harrastuksia: penkkiurheilu, metsänhoito, historia. ohjolassa toimii rinnakkain kolmenlaisia turvallisuusjärjestelmiä. Kolme pohjoismaata ja kaikki kolme Baltian tasavaltaa ovat sotilasliitto NATO:n jäseniä, Suomi ja Ruotsi ovat valinneet sotilaallisen liittoutumattomuuden, ja idässä on Venäjä. Suomella ja Ruotsilla on kokoamme suurempi merkitys ja vastuu Euroopan tilanteessa. Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomina, omaa puolustustaan vahvistavina ja keskinäistä puolustusyhteistyötä tiivistävinä valtioina. Näiden naapureiden politiikalla on ollut ja on merkittävä vaikutus Pohjolan turvallisuuspoliittiseen vakauteen. Se on Suomen turvallisuudelle, Euroopan rauhoittumiselle ja koko maailmalle ensiarvoisen tärkeää. Arktisen alueen voimavarojen rauhanomainen hyödyntäminen, ekologisesti herkän luonnon suojeleminen ja alueen kulttuurin kunnioittaminen edellyttää yhteistyötä ja turvallisuuspoliittista vakautta. Itämeri on Pohjolan sisämeri, jonka puhdistamisessa riittää jo yksistään töitä. Vilkastuvasta liikenteestä heittyvät ympäristöriskit on hallittava. Niin Suomen kuin Ruotsinkin puolustuksen suorituskyvyistä ei saa herätä ulkopuolisissakaan epäilyksiä. Tarvitsemme teknologisesti terävää kärkeä ja laajaa tehtävästään tietoista reserviä. Voimavarat on turvattava. Toinen ehto on hyvin harkittu kansainvälinen yhteistyö. Suomen ja Ruotsin yhteistyö tiivistyy. Euroopan Unionin sisällä on syytä toimia aktiivisesti. Natojäsenyyden hakeminen ei ole näköpiirissä. Kumppanuuden jatkaminen ja kehittäminen on perusteltua. Turvallisuuspoliittisen vakauden ydin on varmuus siitä, että Suomen aluetta ei käytetä hyväksi ketään vastaan. Tässä kiteytyy Suomen turvallisuuspolitiikan perusajatus: sotilaallinen puolustus tukee viisasta ulkopolitiikkaa. Olemme sillanrakentaja. Epävarmuutta huokuvassa kireässä tilanteessa sillanrakentajan tärkein tehtävä on vakauden vaaliminen ja lujittaminen Pohjolassa. n 35

20 Venäjä ikuinen naapurimme Paula Lehtomäki Helsinki Kansanedustaja 1999 KTM, VTK n Luottamustoimia: Suomi-Venäjä -seura, UKK-seura, Kemijoki Oy. n Harrastukset: kuntoliikunta, laulaminen. Vuonna 2014 koimme jonkinlaisen herätyksen. Ukrainan kriisi, sotilastoiminnan aktiivisuus Itämerellä, Venäjäviennin lasku ja turistivirran oheneminen. Globalisaatiosta huolimatta Suomi sijaitsee juuri siinä kuin ennenkin, suuren naapurin luoteiskulmassa. Geopolitiikalla on merkitystä. Elämme saranakohdassa. EU-maa Suomi asettaa pakotteita Venäjää vastaan, Venäjä vastaa omilla toimillaan. Kriisissä poliittinen yhteydenpito on vähentynyt minimiin. Pakotepolitiikalla on perusteensa. Poliittisten kontaktien tiukka jäädyttäminen vie kuitenkin helposti väärään suuntaan. Yhtey denpito on tärkeää normaalioloissa, mutta kriisitilanteissa se tarjoaa ainoan väylän neuvotteluratkaisuun. Naapuruussuhteita pitää pystyä rakentamaan ja ylläpitämään myös vaikeina aikoina. EU:n jäsenenä Suomen ulkopoliittinen liikkumavara ei välttämättä ole aina kovin suuri, mutta sitä on ja se pitää käyttää. Tarvitsemme näkemyksellisyyttä ja rohkeutta. Ruohonjuuritasolta kuuluu parempaa. Alueellinen yhteistyö raja-alueilla jatkuu, samoin kulttuuri- ja kansalaisjärjestötyö. Omakohtaiset kokemukset ovat parasta lääkettä torjumaan ulkopuolelta tarjottavia mustamaalaavia mielikuvia Venäjä on Suomen kannalta aina naapuri, suuri ja monin tavoin merkittävä maa. Yhteydenpitoa ja yhteistyötä eri tasoilla tarvitaan. Emme voi eikä meidän tarvitse hyväksyä kaikkea Venäjän toimintaa. Voimme perustellusti olla huolissamme monista sen yhteiskunnallisista kehityskuluista. Mutta olisi turha takaisku menettää ne myönteiset saavutukset, joita aktiivinen naapuriyhteistyö on tuonut sekä se valtava potentiaali, joka on vielä toteuttamatta. n 37

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Keskustan viisi tavoitetta Suomelle 28.1.2015

Keskustan viisi tavoitetta Suomelle 28.1.2015 Keskustan viisi tavoitetta Suomelle 28.1.2015 Keskustan ehdotus strategiseksi hallitusohjelmaksi Strategiset tavoitteet vuosille 2015-2025 Visio Suomelle 2025 Hallituskauden 2015-2019 Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta PETTERI ORPO Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta Ajatuksia ja pohdintoja muutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Politiikasta ja Kokoomuksesta. Politiikka ratkaisee entistä vähemmän ongelmia

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous

Kuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous Kuntatalous ja kuntien tehtävät sekä Keski-Suomen kuntien talous Kommenttipuheenvuoro Kuntaliiton maakuntakierroksella maakuntavaltuustoseminaarissa 26.8.2014 Laajavuoressa kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Lisätiedot