TÄHÄN ON TULTU! Suomi kuntoon JA NYT TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN AJATUKSIA LÄHI- PALVELUT BIOTALOUS STOPPI KESKITTÄMI- SELLE

Transkriptio

1 BIOTALOUS Suomi kuntoon julkinen talous vastuunotto LÄHI- PALVELUT VÄHEMMÄN BYROKRA- TIAA huolenpito talouskasvu STOPPI KESKITTÄMI- SELLE TÄHÄN ON TULTU! JA NYT TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN AJATUKSIA

2

3 Keskustan eduskuntaryhmä; kirjoittajat Graafinen suunnittelu: Juha Räty / Toimitustyö, takakannen teksti: Pirkko Määttälä Kuvat: Keskustan kuvapankki, Keskustan eduskuntaryhmä, edustajat, Otso Kääriäinen (s. 34), Sari Muhonen (s. 46), Venla Mutanen (s. 60), Jyrki Harala (s. 76). Suomen Keskusta Paino: Kirjapaino Öhrling 2015

4 Sisältö Kimmo Tiilikainen Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen Mikko Alatalo Luovuudella tehdään tulevaisuutta Sirkka-Liisa Anttila Vapaus tarkoittaa vastuuta Lasse Hautala Yrittäjyydessä Suomen tulevaisuus Antti Kaikkonen Olemme vastuussa ympäristöstämme Timo Kalli Metsä on yhä Suomen mahdollisuus Anne Kalmari Euro kotimaiseen ruokaan tuo työtä Elsi Katainen Tästä koostuu turvallinen arki Inkeri Kerola Jokainen tarvitsee huolenpitoa Esko Kiviranta Suomen talouskasvun eväät Katri Komi Miksi naiset katosivat maaseudulta? Timo Korhonen Keskitys vai hajautus? Laila Koskela Välittäminen ja vastuu Seppo Kääriäinen Pohjolan vakaus Paula Lehtomäki Venäjä ikuinen naapurimme Jari Leppä Biotalous tarvitsee maaseutua Mika Lintilä Miksi tarvitaan tervettä valtiontaloutta Markus Lohi Verotus kannustavaksi Eeva-Maria Maijala Syrjäseutu ei ole saattohoitola Aila Paloniemi Järjestöt palveluiden kehittäjinä Mauri Pekkarinen Suomi bioenergian mahtimaaksi Terhi Peltokorpi Joustoa työssä ja perheessä Arto Pirttilahti Biotalouden monet kasvot Tuomo Puumala Kunnon koulu kaikille

5 Antti Rantakangas Kuntien tehtävät vastaamaan rahoitusta Juha Rehula SOTE-raiteilla kohti tavoitteita Eero Reijonen Rakennetaan Suomi paremmaksi Markku Rossi Vain ehjää tietä voi kulkea Simo Rundgren Aarteet tunturien kätkössä Annika Saarikko Piste velaksi elämiselle Mikko Savola Miksi ja mitä puolustusta Suomelle? Ari Torniainen Luovia ratkaisuja joukkoliikenteeseen Tapani Tölli Mihin kuntia tarvitaan? Mirja Vehkaperä Stoppi nuorten syrjäytymiselle Anu Vehviläinen Kokeileva Suomi Juha Sipilä Tästäkin selvitään julkinen talous huolenpito vastuunotto talouskasvu

6 aluksi Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen Kimmo Tiilikainen Ruokolahti, Etelä-Karjala Kansanedustaja 2003 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, metsänhoitaja, luomuyrittäjä, MMM n Luottamustehtäviä mm. Luonnonvarainneuvosto, Ruokolahden kunnanvaltuusto. Vaiherikas vaalikausi on lopuillaan. Keskusta on noussut pienimmän oppositiopuolueen asemasta uskottavaksi haastajaksi nykymenolle. Talous mataa, työttömyys pahenee, velkataakka kasvaa, palvelut vaarantuvat ja eriarvoisuus lisääntyy. Tähän Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin kokoomushallitukset eivät ole lääkkeitä löytäneet. Kohta satavuotias Suomi ansaitsee parempaa. Suomeen tarvitaan uutta työpaikkaa vuosikymmenessä. Yrittäjyys, metsiin nojaava biotalous, korkean osaamisen puhdas teknologia sekä kotimainen energia ja ruoka ovat Keskustan ratkaisuja. Koko maan voimavarat on otettava käyttöön taantuman nujertamiseksi. Velkaantumisen taittaminen edellyttää verovarojen käytössä tervettä säästäväisyyttä sekä rohkeita uudistuksia. Niistä tärkein on sosiaali- ja terveysuudistus. Myös byrokratiaa on karsittava, jotta aika riittää olennaiseen. Hoitaja on vapautettava hoitamaan, opettaja opettamaan, työtön työllistymään ja viljelijä viljelemään. Tästä on kyse tuottavuuden parantamisessa. Tiukkanakin aikana on heikoimmista pidettävä huolta. Omaishoitajien asemaa on parannettava eikä pienten lasten kotihoidontukea saa heikentää. Eläkkeellä pitää tulla toimeen. Yhteiskunta ei pysty vastaamaan kaikesta. Siksi keskusta kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen ja huolenpitoon lähimmäisistä. Terveet elämäntavat, liikunta ja muut harrastukset lisäävät hyvinvointia. Urheiluseurat ja muut yhdistykset edistävät tätä. Niiden toimintaa on helpotettava. Keskustan eduskuntaryhmä on etsinyt ratkaisuja Suomen ongelmiin puheenjohtaja Juha Sipilän tukena. Kansanedustajiemme laaja kokemus ja osaaminen näkyvät, kun haemme ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi parempaan. On ollut ilo ja kunnia johtaa tätä joukkoa eduskuntatyössä. n 9

7 Luovuudella tehdään tulevaisuutta Mikko Alatalo Tampere, Pirkanmaa Kansanedustaja 2003 YTK, säveltäjä-sanoittaja, yrittäjä, toimittaja n Luottamustehtäviä: Tampereen kaupunginvaltuusto, Solo ry. Jenni Vartiaisen uusin cd maksaa levykaupan tiskillä 20 euroa. Entä jos levykauppa voisikin kopioida sen omana bisneksenään ja myydä kopioita sitten kympillä alkuperäisen sijaan? Joidenkin mielestä tämä olisi hyvä idea. Musiikin tekijän näkökulmasta tilanne on toinen. Jos kopiointi olisi vapaata, muusikolle jäisi tuloja vain alkuperäisistä cd-levyistä, kopiotulot menisivät kaupan kassaan. Tästä on kyse muusikoiden ja taiteilijoiden tekijänoikeuksissa. Heille kuuluu korvaus työstä, jonka he ovat tehneet. Keskusta on aina puolustanut kulttuurin tekijöitä. Tämä ei ole perinteistä esimerkiksi politiikan kentän oikealla oleville toimijoille. Meille keskustalaisille latinan cultura-sanasta tulevat käsitteet agriculture, maanviljely, ja culture, kulttuuri, ovat verrannollisia: viljelijän tulee saada leipäviljastaan kunnon palkkio eikä niin, että vain leipomo ja kauppa vievät kaiken. Näin on myös luovien alojen kohdalla. Sisällön tuottajan tulee saada oma osuutensa eivätkä jakelijat ja sisällönmuokkaajat saa viedä kaikkea tuottoa. Digitaalinen maailma on myllertänyt taiteellisten alojen tuotantoketjuja. Musiikkia ja myös kuvia on helppo imuroida, striimata ja kopioida internetin rajattomasta maailmasta. Haluaako kukaan enää muistaa alkuperäisen teoksen tekijää? Huolimatta murroksesta, meidän päättäjien tulee pitää huoli siitä, että tekijänoikeuksista pidetään kiinni. Osa vastuusta on syytä sälyttää myös omalle Yleisradiollemme. Sen pitäisi edistää suomalaista musiikkia ja soittaa sitä monipuolisesti, myös sellaista, jota kaupalliset kanavat eivät soita. Tv:n olisi syytä tehdä enemmän ohjelmia, joissa esitetään myös uutta kotimaista musiikkia. Tein itse yli 30 vuotta tv:n musiikkiohjelmia ja olen vakuuttunut siitä, että näin luovuus saisi potkua. Suomen musiikkikulttuurin vahvuuksia ovat oma kielialue, korkeatasoinen musiikkikoulutus, laulajien omaleimaisuus sekä hyvä tekijänoikeusjärjestelmä. Näitä puolustamalla pystymme säilyttämään luovuuden, jolla tehdään tulevaisuutta. n 11

8 Vapaus tarkoittaa vastuuta Sirkka-Liisa Anttila Forssa, Häme Kansanedustaja 1983 Hallintonotaari n Aiemmin mm. maa- ja metsä - ta lousministeri, Euroopan parlamentin jäsen. n Luottamustoimia mm. Forssan kaupunginvaltuusto, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Naisjärjestöjen keskusliitto ym. hmisyyskäsitteemme sisältää vastuun lähimmäisistä, ihmisten keskinäisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, toisten tapojen, arvojen ja hengellisen vakaumuksen kunnioittamisen sekä suvaitsevaisuuden. Nämä samat arvot löytyvät myös keskustalaisesta ajattelusta. Meillä on vapaa ja salliva yhteiskunta. Siksi omaa vastuutamme ei voi ulkoistaa muille. Kaikkien voimavarat eivät kuitenkaan ole samanlaiset. Vähemmilläkin voimilla varustettu voi ja yleensä haluaa tehdä jotakin oman elämänsä eteen. Siihen tulee kannustaa ja tarjota mahdollisuuksia. Hyvänä elämänohjeena suosittelen aina muistamaan: tee toiselle sellaista mitä haluaisit itsellesi tehtävän. Yhteiskunnan sivistystä mitataankin sillä, kuinka se huolehtii vähäosaisistaan. Keskustaliikkeen perustajan Santeri Alkion sanoin: älkää unohtako köyhän asiaa. Julkisen vallan pitää tukea heikompia takaamalla kansalasten perusoikeuksien toteutuminen. Yhteiskunnan vastuu tarkoittaa sitä, että holhousta ja turhaa sääntelyä pitää purkaa ja vapauttaa siten ihmiset omatoimisuuteen. Me keskustassa kannustamme ihmisiä huolenpitoon itsestään ja terveydestään edistämällä ihmisten omavoimaisuutta ja selviytymistä. Tämä lähtee jo lapsuudesta kodissa, perheessä, koulussa ja lähiyhteisössä. Vanhemmuutta on tuettava tärkeässä kasvatustehtävässä. Hyvinvointimme lähteet ovat työssä, ahkeruudessa ja yrittäjyydessä. Jokaisella on vastuu tehdä osansa ja yhteiskunnan vastuu on tarjota siihen mahdollisuuksia ja välineitä. Ympäröivästä luonnosta olemme jokainen vastuussa, jotta jätämme sen tuleville sukupolville elinvoimaisena. Politiikassa voin kantaa omaa vastuutani. Samalla voin lainsäädännön keinoin olla mukana luomassa vapauden ja vastuun elementtejä myös muille kansalaisille. n 13

9 Yrittäjyydessä Suomen tulevaisuus Lasse Hautala Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa Kansanedustaja , 2009 Agrologi, maanviljelijä n Luottamustoimia mm. Kauhajoen kaupunginvaltuusto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilkka-Yhtymä, Kuntaliitto ym. uomessa on suurtyöttömyys. Meillä on työttömiä, työttömyyseläkeläisiä ja työ voimapoliittisten tukitoi mien piirissä olevia yli Samanaikaisesti Suomen talous on jämähtänyt paikoilleen. Vienti ei vedä ja kansakuntamme velkaantuu miljoonan tuntivauhdilla ympäri vuorokauden, pyhänä ja arkena. Ilman suunnan muuttumista hyvinvointivaltiomme rapautuu. Keskusta on esittänyt tarpeen uuden työpaikan luomisesta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteeseen ei päästä ilman yrittäjyyttä. Tarvitaan uusia yrityksiä ja jo olemassa olevien pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Niitä voidaan saada yrittäjämyönteisen ilmapiirin ja sitä tukevien ratkaisujen kautta. Keskusta on esittänyt muun muassa yrittäjätulovähennystä, ensimmäisen työntekijän palkkatukea sekä tietoverkkojen joustavampaa käyttöä y-tunnuksen ja yritysten ennakkoperintä- ja alv-rekisterin saamiseen. Tärkeää olisi myös rahoituksen pullonkaulojen poistaminen. Perustettavan yrityksen alkupääomana voisi ainakin osittain olla, tai sellaiseksi siirtää, työttömäksi jääneen henkilön saama irtisanomiskorvaus. Yrittäjät ovat joutuneet byrokratiataakan kärsijöiksi. Heidän työajastaan menee tarpeettoman paljon aikaa erilaisten selvitysten tekemiseen. Erityisesti silloin kun yrityksessä on investointivaihe menossa. Lupa- ja hallintobyrokratiaa tulee karsia. Se lisäisi suoraan yrittäjän oman työpanoksen määrään yrityksessä ja parantaisi siten tuottavuutta. Suomessa on hyvät mahdollisuudet lisätä työpaikkoja erityisesti biotalouden, energia- ja ilmastoteknologian ja elintarviketuotannon aloille. Niiden kehittäminen vähentäisi tuontia ja lisäisi vientimahdollisuuksia. Yrittäjyys ja sen kasvattaminen ovat merkittävä ratkaisu nostettaessa Suomea uudelleen kasvu-uralle. Yrittäjille tulee taata yrittämisen vapaus ja sitä kautta tuleva menestymisen mahdollisuus. n n Harrastuksia: ulkoilu, metsästys. 15

10 Olemme vastuussa ympäristöstämme Antti Kaikkonen Tuusula, Uusimaa Kansanedustaja 2003 VTK n Luottamustehtäviä mm. Tuusulan kunnanvaltuusto, Uudenmaan Karjalaseurojen piiri, Urheiluseura Kellokosken Alku, HOK-Elannon edustajisto ym. Jos keskustalaista ympäristöpolitiikan lähtökohtaa kuvaisi vain yhdellä sanalla, olisi sana ylisukupolvisuus. Se tarkoittaa, että meidän on jätettävä Suomi ja maapallo tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa, kuin itse sen saimme. Kun tehdään politiikkaa, jonka vaikutukset näkyvät vielä vuosisatojen päästä, on kyse vastuun kannosta. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja talouskasvun ajatellaan usein olevan toisilleen vastakohtia. Näin asia ei suinkaan ole. On mahdollista tehdä päätöksiä, jotka johdattavat Suomea kohti kestävää ympäristötaloutta. Esimerkiksi biotalouden alalla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, jotka loisivat sekä talouskasvua että ympäristöä hyödyttäviä keksintöjä. Samalla luodaan Suomeen uusia työpaikkoja. Luontoa voi hyödyntää kestävällä tavalla, mutta meillä ei ole oikeutta tärvellä sitä. Puhtaat vedet ovat keskustalaisille sydämen asia. Meidän on jatkossa haettava entistä määrätietoisemmin sellaisia ratkaisuja, joilla voimme parantaa vesiemme tilaa niin Itämeressä kuin Manner-Suomen vesistöissäkin, pohjavesiä unohtamatta. Ravinteiden parempi kierrätys on tähän yksi avain. Samoin luonnon monimuotoisuutta pitää varjella sekä luontoa kunnioittaen että tervettä järkeä käyttäen. Jos mitään ei tehdä, monimuotoisuus heikkenee askel askeleelta. Suomen hieno luonto voi olla maallemme myös tulevaisuuden vetovoimatekijä. Koko Suomea ei tarvitse suojella, mutta siitä täytyy pitää huolta, että Suomen luonto säilyy puhtaana ja hienona etelästä pohjoiseen. n 17

11 Metsä on yhä Suomen mahdollisuus Timo Kalli Eura, Satakunta Kansanedustaja 1991 Maanviljelijä n Luottamustoimia mm. Euran kunnanvaltuusto, Lalli Oy, Satakunnan sairaanhoitopiiri. uomessa on pian päätettävä, pidetäänkö maamme teollisuusmaana vai annetaanko osaamisen ja työpaikkojen valua kilpailijamaihin. Kilpailu kovenee ja naapurimaat kirivät ohitse. Yritysten odotukset kasvavat. Firmoissa tehdään valintoja pääkonttorin, tuotekehityksen ja valmistuksen sijaintimaasta. Suomessa osatun ja tunnetun metsätalouden kilpailukykyä voidaan parantaa metsien lisähakkuilla ja lisäämällä puunkorjuun tehokkuutta. Meillä on käynnistynyt uusia ja uusittuja puunjalostuslaitoksia ja päätöksiä uusista investoinneista on tehty. Puun käyttö lisääntyy arviolta jopa 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi pitää sisällään satojen koneketjujen ja tuhansien uusien työpaikkojen syntymisen. Ennen niitä on kuitenkin varmistettava, että tuottavuus voi parantua. Vasta sen jälkeen kannattaa lisätä resursseja. Suurin osa metsäsektorin asioista voidaan hoitaa nykyistä toimintaa tehostamalla. Siten tuottavuus, kapasiteetin käyttöaste ja koko alan kilpailukyky paranevat. Yksi nopeimmin vaikuttavista keinoista on parantaa puun korjuuolosuhteita. Näin pitää tehdä etenkin harvennushakkuissa. Niiden parissa tehdään suurin osa työtunneista ja liikevaihdosta ja siellä on myös eniten kehitettävää. Huomiota pitää kiinnittää aluskasvuston raivaukseen ja hakkuiden ajoitukseen niin, että puuston järeytyminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Puukauppa ja toiminnan logistinen ohjaus ovat erityisesti puun ostajien käsissä. Näitä kehittämällä kaikki toimialat voivat vaikuttaa töiden ajoitukseen, esimerkiksi kausivaihteluun. Ympärivuotinen toiminta parantaa myös metsäkoneiden käyttöastetta. Pienempienkin teiden pitää olla siinä kunnossa, että puun luokse voidaan päästä ja puuta liikutella. Puuraaka-aineen kilpailukyky paranee, kun puu saadaan ympäri vuoden korjattua ja kuljetettua tehtaille. n 19

12 Euro kotimaiseen ruokaan tuo työtä Anne Kalmari Kivijärvi, Keski-Suomi Kansanedustaja 2007 MMM, agronomi n Maatalousyrittäjä, aiemmin mm. opettajantöitä, sijaisvanhemmuus. n Luottamustoimia: Kivijärven kunnanvaltuusto, Kalatalouden keskusliitto, 4H ym. n Harrastuksia: marjastus, sienestys. e suomalaiset syömme yhä enemmän ulkomaisia tuotteita. Myös sellaisia, joita kotimaassa kyllä tuotettaisiin, mutta tuotanto häviää globaalissa kilpailussa ulkomaisille. Häviää, vaikka tuottajan saama maksu on useissa tuotteissa Euroopan alhaisimpia. Suomessa ruuantuotannosta jää koko ajan pois pieniä perhetiloja. Tuotanto pyörii globaalin kilpailun, keskittyneen kaupan ja teollisuuden ehdoilla. Suomeen tuodaan elintarvikkeita yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin viedään. Jos tasapainottaisimme tämän, saisimme kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koko elintarvikeketjuun. Kun ulkomailta tuodaan halpaa bulkkiruokaa, sillä pistetään kotimaiset elintarvikejalostajat ja -tuottajat polvilleen. Kun ostamme suomalaista ruokaa, raha kiertää kotimaassa ja luo työtä. Yksi euro lisää kuukaudessa Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden ostoon voi tuoda vuodeksi jopa työpaikkaa. Haluan, että kuluttaja näkee pakkauksesta ruuan alkuperän ja voi siten vaikuttaa ostopäätöksillään. Tutkitusti maailman turvallisimman ja puhtaimman ruuan lisäksi kuluttaja saa kaupan päälle maaseutumme kulttuurimaiseman. Lähi- ja luomuruuan suosio luo uutta yrittäjyyttä. Se antaa tilaa vaihtoehtoisille jakelukanaville nettikaupasta kuluttajarinkeihin. Julkisten keittiöiden tulisikin suosia lähiruokaa. Tähän jokainen voi vaikuttaa omassa kunnassaan. Jos ruokabisnes siirtyy yhä harvempien käsiin, häviäjiä ovat ympäristö, kuluttajien terveys sekä suomalainen tuottaja. Hänelle jää vain mahdollisuus hypätä pois tai hän ajautuu vääjäämättä kohti arvoja, joita ei itse hyväksy. Ei hyväksyisi kuluttajakaan, jos tietäisi ruuan massatuotannon taustat. Vetoankin: osta tuotteita, jotka on tuotettu kotimaan toimivilla pelisäännöillä. n 21

13 Tästä koostuu turvallinen arki Elsi Katainen Pielavesi, Pohjois-Savo Kansanedustaja 2007 Maatalousyrittäjä, luonnonvara-alan opettaja n Luottamustehtäviä: Pielaveden kunnanvaltuusto, Pohjois-Savon maakuntahallitus, Suomen Keskustanaiset, Lepikko-säätiö, Kela. n Harrastukset: lukeminen, liikunta, kotoilu. Jokapäiväinen elämämme poh - jaa sille, että voimme astua ovesta ulos pelkäämättä jonkun käyvän kimppuun. Lapset pitää voida lähettää koulutielle ja nuori tapaamaan ystäviään ilman jokahetkistä valvontaa. Keskellä vilkasta taajamaa on voitava kävellä myös talviillan pimetessä. Pääosin tämä kaikki on aivan normaalia Suomessa. Kuitenkin syventynyt eriarvoisuus, kasvanut työttömyys, talouden sukeltaminen ja perheiden ahdinko ovat ilmiöitä, jotka voivat heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta ja meidän jokaisen turvallista arkea. Olennaista on, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee. Poliisin ja hätäkeskusten toimintakyky ja reagointiajat on voitava järjestää sekä maaseudulla että kaupungeissa, vaikka elämme pitkien etäisyyksien maassa. Rajojemme ulkopuolella huomiota kiinnitetään etenkin järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kyberuhkiin ja epidemioihin. Näihin kaikkiin on varauduttava. Arkemme turvaamiseen vaikuttaa yhä enemmän myös kansainvälinen yhteistyö. Omassa päätöksenteossamme pitää välttää eriarvoisuutta syventäviä, kylmiä arvoja edustavia valintoja. Siksi erityisesti lapsiperheistä ja pienituloisista kansalaisista on pidettävä huolta. Suomen lippulaivana ovat pitkään toimineet tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Ne täytyy taata myös tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kaikkien suomalaisten pääsy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on samoin avainkysymys. Nuorimmat ja vanhimmat kansalaisemme tarvitsevat hoivaa ja hoitoa. Hoitomuoto pitää voida valita perheiden ja ihmisten tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että hoitoa saa jokainen tarvitseva. Hoidon muotoon ei pidä holhousta ja sääntelyä ulottaa. Lähtökohdan pitää olla välittämisessä ja kannustamisessa. Suomalaisten turvallinen arki vaatii arvoihin pohjautuvaa päätöksentekoa. Arjen turvan säilyttäminen ja toteutuminen odottaa tulevilta hallituksilta todellista vastuuta. n 23

14 Jokainen tarvitsee huolenpitoa Inkeri Kerola Raahe, Pohjois-Pohjanmaa. Kansanedustaja KM, erityisopettaja n Luottamustoimia: Raahen kaupunginvaltuusto, Keliakialiitto ym. n Harrastuksia: liikunta, marjastus, luontoilu, purjehdus. ansanedustajana tapaan paljon ihmisiä. Mieleenpainuva ko kemus huolenpidon merkityksestä oli Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä luokkaretki laitakaupungille. Olen aina ollut vakuuttunut siitä, että julkiset palvelut muodostavat huolenpitomme kovan ytimen. Diakonissalaitoksen luokkaretkellä tutustuimme kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin päihde- ja mielenterveystyössä, nuorten palvelukeskuksessa ja matalan kynnyksen keskuksessa. Koin todeksi ohjeen, että varjon puolella kulkevien elämästä on huolehdittava. Omalla toiminnallaan kolmannen sektorin toimijat haluavat tukea kunnan toimintoja sekä koko palveluketjua. He haluavat olla mukana tukemassa ihmisen elämän muuttumista paremmaksi. Huolenpidon tavoitteena on osallisuus. On tärkeää tulla hyväksytyksi, olla mukana ja kuulua joukkoon. Osallisuus syntyy arjessa ja se tarkoittaa aika yksinkertaisiakin asioita, kuten ystäviä, kannustamista ja vaikuttamista. Koulutuksesta on leikattu viime vuosina liikaa. Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että uusia resursseja ei ole paljoa luvassa. Nuoria tippuu kelkasta joka päivä. Nuoren ja hänen lähipiirinsä inhimillisen murtuman lisäksi yhteiskunnalle lankeaa oma laskunsa. Nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Lapsista ja nuorista meidän on huolehdittava. Talouden luvut osoittavat, että varhaisiin vuosiin sijoitettu euro tuottaa seitsemän euroa takaisin. Luokkaretki laitakaupungille oli silmät auki räväyttävä kokemus. Tapaamani ihmiset eivät kaivanneet voimaantumista tai osallisuutta. Eivät bling-blingiä tai älypuhelimia. He kaipasivat ruokaa ja päivittäistä huolenpitoa. Tärkein oppi meille kaikille lienee ollut se, että asioihin tulee puuttua jo ennen tilanteiden kärjistymistä. Huolenpitomme alkaa kodista, kouluista ja päätöksenteosta. n 25

15 Suomen talouskasvun eväät Esko Kiviranta Sauvo, Varsinais-Suomi Kansanedustaja 2003 Agronomi, MMM, varatuomari, maanviljelijä n Aiemmin mm. MTK:n vero- ja rahoitusryhmän johtaja ja OKO:n maa- ja metsätalousosaston päällikkö. n Luottamustoimia: Sauvon kunnanvaltuusto, Varsinais-Suomen maakuntahallitus ym. uomi on viime vuosina toimeenpannut voimakkaan budjettielvytyksen. Maatamme uhkaa päätyminen velkaja verokiertee seen. Loputtomassa eurokriisissä kamppaileva Euroopan keskuspankki (EKP) on jo jonkin aikaa liikkunut kokeellisella puolella. Korkojen alasajo on ollut huimaa ja nyt ohjauskorko on jo lähellä nollaa. Samanaikaisesti EKP on pyrkinyt parantamaan rahoituksen saatavuutta euroalueella. Kansantaloutemme rakenteelliset uudistukset on tehtävä, mutta ne eivät auta välittömään tilanteeseen. Eläkeuudistus on järjestelmän rahoittamiseksi välttämätön, kun elinikä pitenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tähtää palvelujen varmistamiseen tehostamalla niiden järjestämistä. Julkisen sektorin koko on sopeutettava yksityisen sektorin kantokykyyn. Työelämää uudistettaessa myös pk-yrittäjien näkökulma on otettava huomioon. Kansainvälinen kilpailu suosii suuria toimijoita ja vahvoja kotimarkkinoita. Se suosii myös tuotantoyksiköiden sijoittamista alhaisten kustannusten maihin. Näiden rajoitusten vallitessa tarvitaan hyviä ideoita ja suomalaista rohkeutta niiden toteuttamiseen. Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys on pidettävä terässä. Meiltä löytyy lukuisia esimerkkejä vientiä harjoittavista pk-yrityksistä, jotka ovat omalla alallaan maailmanluokkaa. Vaikka tilanne on vaikea, pessimismi ei kuitenkaan saa vallata jalansijaa, vaan niiden, joilla on mahdollisuus, tulee avata lompakkonsa ja tehdä kulutus- ja investointipäätöksiä. Kansalaisten on hyvä suosia suorastaan vanhanaikaisella tavalla suomalaisia tuotteita ja palveluita. Ei ole olemassa taikatemppua, joka tekemällä, tai vipua, jota kääntämällä Suomen talous saataisiin kasvuun. Yksi asia on varma: noin 2,5 3 prosentin vuotuista vauhtia etenevä talouskasvu alkaa taas jossain vaiheessa. Sen takeena ovat globaali väestönkasvu ja teknologinen kehitys. Tämä on historiallinen totuus, josta poikkeamat ovat satojen vuosien historiatietojen perusteella pahimmillaankin olleet varsin lyhytaikaisia ja vähäisiä. n 27

16 Miksi naiset katosivat maaseudulta? Katri Komi Joroinen, Etelä-Savo Kansanedustaja MMM, agronomi n Aiemmin mm. vihannesyrittäjä, freelance-toimittaja. n Harrastuksia: ratsastus ja muu liikunta, lukeminen ja kirjoittaminen, mökkeily sekä maailman maihin ja kulttuureihin tutustuminen. uomessa on koettu viime vuosina ennennäkemätön keskittämisen täytäntöönpano, jonka kielteiset seuraukset näkyvät jo. Päätöksillä on kuritettu etenkin maaseutua. Naisten näkökulmasta on tultu tilanteeseen, jossa heillä on maaseudulla elämiseen yhä vähemmän edellytyksiä. Palvelusektorin työpaikat ovat kaikonneet. Perinteiset maaseudun elinkeinot maanviljelystä puunjalostuksen kautta poronhoitoon houkuttavat enemmän miehiä. Erot kärjistyvät nuoremmissa ikäluokissa. Puolet nuorista aikuisista elää alueilla, joissa on selvästi enemmän nuoria miehiä kuin naisia. Tahdosta maalle muutto ei ole kiinni. Maaseutu kiinnostaa myös alle 35-vuotiaita, korkeakoulutettujakin naisia. Töitä pitäisi kuitenkin olla, jotta naiset uskaltautuisivat jäämään tai palaamaan maaseudulle. Yrittäjyyden ja etätyön näkökulmasta on ongelmallista, etteivät tietoliikenneyhteydet toimi kaikkialla yhtä hyvin. Maalla yrittäjän voi olla myös vaikeaa löytää sijaisapua. Maaseudun elinkeinojen jatkamisen näkökulmasta oppisopimuskoulutusta pitäisi kehittää. Ei ole tarkoituksenmukaista, että toisen asteen koulutus karkaa yksinomaan kasvukeskuksiin. Toimiva oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työssäoppimisen halutessa omalla kotiseudulla. Keskusta suhtautuu vakavuudella sukupuolijakauman alueelliseen epäsuhtaan. Jos yhteiskunta lakkaa kannustamasta naisia elämään heidän parhaaksi katsomassaan ympäristössä, luopuu se kestävästä aluepolitiikasta ja mahdollisuudesta hyödyntää koko Suomen voimavaroja. n 29

17 Keskitys vai hajautus? Timo Korhonen Sotkamo, Kainuu Kansanedustaja 2007 Agrologi, toiminnanjohtaja n Luottamustoimia: Kainuun maakuntahallitus, VR, Keskustan Kainuun piiri, Itä- ja P-Suomen neuvottelukunnat, 4H-liitto, Vuokatin urheiluopisto ym. n Harrastuksia: mm. metsänhoito ja ruoka. uomi elää vain koko voimallaan. Maan kaikki alueet ja ihmiset ovat yhtä tärkeitä. Näin kiteytyy keskustan arvopohja koko Suomen kehittämisestä. Ihmisten, asun tojen, palveluiden ja mahdollisuuksien keskittyminen muutamiin keskuksiin ei ole luonnonlaki, eikä sen tarvitse olla. Suomen pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena on mahdollista. Yhteiskunnan keskittäminen vain muutamaan paikkaan suuressa maassa jättää voimavaroja hyödyntämättä. Se tulee myös kalliiksi, kun uutta infrastruktuuria rakennetaan ja osa jää hyödyntämättä. Keskittämisen aikaansaamat ongelmat näkyvät ihmisten arjessa työttömyytenä, turvattomuutena ja palvelujen heikkenemisenä sekä kasvavilla että tyhjenevillä alueilla. Työllistyminen ja työn tekeminen ansaitsevat edellytykset kaikkialla maassa. Kaikkialta koko Suomessa pitää päästä kulkemaan ja kuljettamaan tavaroita ja raaka-aineita. Ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä ei myöskään voida ajatella minkään alueen toimivuutta. Muuttoliikettä keskuksiin voidaan hillitä. Siksi koko maassa tarvitaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet esikoulusta aina korkeakoulutukseen asti. Koulutuksen lisäksi Suomen uusi nousu perustuu kotimaisiin, uusiutuviin luonnonvaroihin ja biotalouteen suomalainen ruoka mukaan lukien. Tasapainoinen Suomi tarkoittaa kukoistavaa pääkaupunkiseutua, virkeitä maakuntakeskuksia ja kaupunkeja sekä eläväisiä kirkonkyliä. Näiden ympärillä on valtavan potentiaalin maaseutu. Mahdollisuuksia on kunhan on poliittista viisautta ja tahtoa. Keskustan aluepolitiikka on maan kaikkien alueiden kehittämistä. Keskustan ratkaisu on hajautettu yhteiskunta. Näin edistämme monipuolisimmin tasapainoista kehitystä, kansalaisten oikeudenmukaisuutta, hyvää elämää ja onnellisuutta. Siksi hallitustyössä aluepolitiikka tulisikin ottaa uudelleen keskiöön. n 31

18 Välittäminen ja vastuu Laila Koskela Tampere, Pirkanmaa Kansanedustaja 2011 Sairaanhoitaja n Luottamustoimia: Tampereen kaupunginvaltuusto, Laitoshoidon johtokunta, Tullinkulman työterveys ja Pirkanmaan maakuntavaltuusto. n Harrastuksia: käsityöt, puutarhanhoito, mökkeily ja luonto. Tulin keskustan jäseneksi syksyllä Siirtymistäni uuteen puolueeseen edelsi noin vuoden pohdinta vaikuttamismahdollisuuksistani kansanedustajana ja tulevaisuuden suunnasta. Päätös oli erittäin vaikea, mutta toisaalta hyvin tärkeä. Päätökseni taustalla oli useita asioita. Esimerkkinä mainittakoon, että koen voivani vaikuttaa minua kiinnostaviin asioihin, kuten vanhustenhoitoon ja laajemminkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiempaa paremmin keskustan eduskuntaryhmässä. Vanhuspalvelulaista huolimatta vanhusten tilanne on huolestuttava. Kotihoitoon luvatut parannukset ovat edelleen vain puheen tasolla ja kaiken lisäksi hallitus suunnittelee satojen miljoonien eurojen säästöjä vanhusten hoitoon. Pidän tärkeänä arvona myös sitä, että autamme hädänalaisia ihmisiä niin tällä kotimaassa kuin ulkomailla. Keskustalaisuudessa yhdistyvät nämäkin arvot, jotka ovat lähellä sydäntäni. Olen saanut viime kuukausina ensikosketukseni keskustalaisuuteen ja Santeri Alkion ajatuksiin. Jo sata vuotta sitten Santeri Alkio muistutti, että jokaisen pitäisi pystyä ottamaan vastuuta omista päätöksistään. Päätöksenteossa tulisi auttaa niitä, joiden lähtökohdat ehkä eivät ole niin hyvät. Alkion ajatus jatkuu, että elämässä ja yhteiskunnassa pitää olla vapaus tehdä omaa elämää koskevia valintoja. Mutta jos ja kun on vapautta, pitää myös olla ymmärrystä tehdä vastuullisia valintoja sekä itsen että muiden kannalta. Näiden viisaiden ajatusten kanssa on helppo olla samaa mieltä. Uutena puolueen jäsenenä katson innostuneesti ja tarkkaillen keskustan toimintaa. Keskustalaiset ovat olleet sydämellisiä. Minut on otettu todella lämpimästi ja avosylin vastaan. Tässä yhteisen matkamme alkutaipaleella kohtaamani keskustalaiset ansaitsevat kiitokseni ystävällisyydestä. On ilo olla mukana näin hienossa porukassa. n 33

19 Pohjolan vakaus Seppo Kääriäinen Iisalmi, Pohjois-Savo Kansanedustaja 1987 VTT n Luottamustoimia: Iisalmen kaupunginvaltuusto, Pohjois-Savon liitto, Ulkopoliittinen instituutti, Patria Oyj, UKK- Seura. n Harrastuksia: penkkiurheilu, metsänhoito, historia. ohjolassa toimii rinnakkain kolmenlaisia turvallisuusjärjestelmiä. Kolme pohjoismaata ja kaikki kolme Baltian tasavaltaa ovat sotilasliitto NATO:n jäseniä, Suomi ja Ruotsi ovat valinneet sotilaallisen liittoutumattomuuden, ja idässä on Venäjä. Suomella ja Ruotsilla on kokoamme suurempi merkitys ja vastuu Euroopan tilanteessa. Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomina, omaa puolustustaan vahvistavina ja keskinäistä puolustusyhteistyötä tiivistävinä valtioina. Näiden naapureiden politiikalla on ollut ja on merkittävä vaikutus Pohjolan turvallisuuspoliittiseen vakauteen. Se on Suomen turvallisuudelle, Euroopan rauhoittumiselle ja koko maailmalle ensiarvoisen tärkeää. Arktisen alueen voimavarojen rauhanomainen hyödyntäminen, ekologisesti herkän luonnon suojeleminen ja alueen kulttuurin kunnioittaminen edellyttää yhteistyötä ja turvallisuuspoliittista vakautta. Itämeri on Pohjolan sisämeri, jonka puhdistamisessa riittää jo yksistään töitä. Vilkastuvasta liikenteestä heittyvät ympäristöriskit on hallittava. Niin Suomen kuin Ruotsinkin puolustuksen suorituskyvyistä ei saa herätä ulkopuolisissakaan epäilyksiä. Tarvitsemme teknologisesti terävää kärkeä ja laajaa tehtävästään tietoista reserviä. Voimavarat on turvattava. Toinen ehto on hyvin harkittu kansainvälinen yhteistyö. Suomen ja Ruotsin yhteistyö tiivistyy. Euroopan Unionin sisällä on syytä toimia aktiivisesti. Natojäsenyyden hakeminen ei ole näköpiirissä. Kumppanuuden jatkaminen ja kehittäminen on perusteltua. Turvallisuuspoliittisen vakauden ydin on varmuus siitä, että Suomen aluetta ei käytetä hyväksi ketään vastaan. Tässä kiteytyy Suomen turvallisuuspolitiikan perusajatus: sotilaallinen puolustus tukee viisasta ulkopolitiikkaa. Olemme sillanrakentaja. Epävarmuutta huokuvassa kireässä tilanteessa sillanrakentajan tärkein tehtävä on vakauden vaaliminen ja lujittaminen Pohjolassa. n 35

20 Venäjä ikuinen naapurimme Paula Lehtomäki Helsinki Kansanedustaja 1999 KTM, VTK n Luottamustoimia: Suomi-Venäjä -seura, UKK-seura, Kemijoki Oy. n Harrastukset: kuntoliikunta, laulaminen. Vuonna 2014 koimme jonkinlaisen herätyksen. Ukrainan kriisi, sotilastoiminnan aktiivisuus Itämerellä, Venäjäviennin lasku ja turistivirran oheneminen. Globalisaatiosta huolimatta Suomi sijaitsee juuri siinä kuin ennenkin, suuren naapurin luoteiskulmassa. Geopolitiikalla on merkitystä. Elämme saranakohdassa. EU-maa Suomi asettaa pakotteita Venäjää vastaan, Venäjä vastaa omilla toimillaan. Kriisissä poliittinen yhteydenpito on vähentynyt minimiin. Pakotepolitiikalla on perusteensa. Poliittisten kontaktien tiukka jäädyttäminen vie kuitenkin helposti väärään suuntaan. Yhtey denpito on tärkeää normaalioloissa, mutta kriisitilanteissa se tarjoaa ainoan väylän neuvotteluratkaisuun. Naapuruussuhteita pitää pystyä rakentamaan ja ylläpitämään myös vaikeina aikoina. EU:n jäsenenä Suomen ulkopoliittinen liikkumavara ei välttämättä ole aina kovin suuri, mutta sitä on ja se pitää käyttää. Tarvitsemme näkemyksellisyyttä ja rohkeutta. Ruohonjuuritasolta kuuluu parempaa. Alueellinen yhteistyö raja-alueilla jatkuu, samoin kulttuuri- ja kansalaisjärjestötyö. Omakohtaiset kokemukset ovat parasta lääkettä torjumaan ulkopuolelta tarjottavia mustamaalaavia mielikuvia Venäjä on Suomen kannalta aina naapuri, suuri ja monin tavoin merkittävä maa. Yhteydenpitoa ja yhteistyötä eri tasoilla tarvitaan. Emme voi eikä meidän tarvitse hyväksyä kaikkea Venäjän toimintaa. Voimme perustellusti olla huolissamme monista sen yhteiskunnallisista kehityskuluista. Mutta olisi turha takaisku menettää ne myönteiset saavutukset, joita aktiivinen naapuriyhteistyö on tuonut sekä se valtava potentiaali, joka on vielä toteuttamatta. n 37