Nurmijärven kunnan Elinkeinopoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven kunnan Elinkeinopoliittinen ohjelma 2012 2015 www.nurmijarvi.fi"

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Valtuusto Nurmijärven kunnan Elinkeinopoliittinen ohjelma

2 1. Johdanto Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkoitus, tavoitteet ja laadinta Kunnan sekä yritysten ja toimialojen nykytila ja tulevaisuuden suuntia Elinkeinorakenne Kaupan ala Hoivapalvelut Logistiikka-ala Teollisuus Hallinnolliset palvelut Työvoima Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Työttömyys Yritysten perustaminen Yritysten investointi ja kehittämistarpeet Yritysharavasta Yritysalueet Nurmijärven kunnan elinkeinotoimi Toimintaympäristön muutostekijät Elinkeinopolitiikan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä Osaavan työvoiman saatavuus Elinkeinomarkkinointi Eri toimijoiden verkostoyhteistyö Kunnan hankintatoimen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Koulutus Rahoitustukiavustukset Yritysneuvontapalvelut Yritysvaikutusten arviointi Seuranta, päivitys ja tiedottaminen Liitteet 28 Kannen kuva: Stén & Co Oy Ab Kimet -teräspalvelukeskus Nurmijärven Ilvesvuoressa 2

3 1. Johdanto Kunnan tulee huolehtia alueellaan elinkeinojen edistämiseen kuuluvista tehtävistä. Tehtäviin sisältyy yritysten toimintaedellytysten luominen, niiden edistäminen ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Tehokkaalla ja hyvin hoidetulla elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan myös em. toimenpiteiden lisäksi kunnan sisällä eri toimialojen yhteistyökykyä ja myönteisen elinkeinoilmaston rakentamista. Kuntien rooli paikallisen kunta- ja seututason elinkeinopolitiikan harjoittajana on voimistunut yritysten sijoittumisen tukijana ja työllisyyden sekä yritysten verkottumisen aktivoijana. Nurmijärven kunnan toimintaa ohjaa kuntastrategia, joka uudistettiin vuonna Kuntastrategia muodostaa Nurmijärven kunnan kehittämisen suunnan ja toiminnan lähtökohdan. Nurmijärven arvoja ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky, yhteistyö ja palveluhenkisyys. Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Nurmijärven visio on Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Kunta haluaa korostaa sijaintiaan ja yhteistyötä Helsingin seudulla ja samalla korostaa omia vahvuuksiaan vetovoimaisena asumisen sekä yrittämisen kuntana, jossa on 1. Toimivat palvelut, 2. Kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. Kuvat: Asuminen kuntakeskuksissa tarjolla monipuolisia asumismuotoja 3

4 1.1 Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkoitus, tavoitteet ja laadinta Nurmijärven elinkeinopoliittisia toimenpiteitä on ohjannut vuodesta 2003 alkaen elinkeinopoliittinen ohjelma. Vuonna 2006 ohjelmaa uudistettiin ja sen tavoitevuosi oli Elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan niiden toimenpiteiden kokonaisuutta, joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan yritys- ja yrittäjyysympäristöön. Tavoitteena on saada aikaan yritysten perustamista, kuntaan sijoittumista ja kunnassa toimivien yritysten hyvinvointia ja kasvua tukevat olosuhteet. Elinkeinopolitiikan toteuttaminen koskettaa lähes kaikkia kunnan toimintoja ja palveluja. Tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan kunnan toimialojen ja keskusten, kunnassa toimivien yritysten, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyötä. Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, joka perustuu kunnan strategiaan ja joka on valmisteltu yhdessä sidosryhmien ja yrittäjien kanssa. Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkistaminen aloitettiin huhtikuussa 2011 Yritysharavan esittelyllä ja yhteisellä työpajalla yrittäjien, luottamushenkilöiden, yhteistyökumppaneiden ja kunnan virkamiesten välillä. Toinen yhteinen työpaja pidettiin toukokuussa. Ohjelmaluonnos on valmistettu kuntakehitystoimikunnan ja kunnanhallituksen käsittelyyn kesäkuussa. Sidosryhmille varattiin kommentointimahdollisuus mennessä. Ohjelman hyväksymiskäsittely alkoi joulukuussa Valtuusto käsittelee ohjelman alkuvuonna Kuva: Kunnan tuottamia julkaisuja 4

5 2. Kunnan sekä yritysten ja toimialojen nykytila ja tulevaisuuden suuntia 2.1 Elinkeinorakenne Kunnan ylläpitämän yritysrekisterin mukaan yrityksiä on noin 2 600, joista noin 93 % on pieniä alle 10 henkilötyövuotta työllistäviä yrityksiä. Alkutuotannon osuus on vähentynyt samalla kun teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen osuudet ovat kasvaneet. Elinkeinorakenne vuonna 2008 Kuva: Nurmijärven kunnan elinkeinorakenne Kaupan ala Suurimpia työllistäjiä Nurmijärvellä ovat kotitalouksien kaupallisten ja julkisten palvelujen tuottajat, joiden osuus työpaikoista on 45 %. Kotitalouksien kaupalliset ja julkiset palvelut sijoittuvat asiakkaiden saavutettavuuden kannalta asuinalueille ja palvelukeskittymiin. Erikoistuneiden ja tilaa vievien palveluiden osalta kehitys riippuu kunnan keskittymien vetovoimasta suhteessa seudun muihin keskittymiin. Ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään ja käyttää lähellä olevia palveluja. Tämän johdosta uusien pienmyymälöiden ja asuinalueiden lähikauppojen tarve on lisääntynyt. Nettikauppa kasvattaa tulevaisuudessa osuuttaan etenkin kansainvälisen nettikaupan osalta. Kaupan palvelujen liikenteellinen saatavuus on yksi avaintekijä kauppapaikan sijoittumisessa Hoivapalvelut Valtakunnan tasolla Sosiaali- ja terveysministeriön tekemien laskelmien mukaan väestön vanhentumisesta johtuva sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu kohdistuu etenkin vanhusten pitkäaikaishoitoon ja kotipalveluihin. Hoivapalveluita tarvitsevien määrän odotetaan kaksinkertaistuvan kolmenkymmenen vuoden kuluessa. Muutos on nopeaa etenkin 2020 luvulla, kun suuret ikäluokat saavuttavat 80-vuoden iän. Myös perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon vuodehoidon tarve tulee todennäköisesti kasvamaan. Avohoidon palveluiden sekä lapsiperheiden palveluiden tarpeen odotetaan pysyvän lähellä nykytasoa. Nurmijärven kunnan on tarpeen varautua hoivapalvelujen kysynnän kasvuun. Tämä merkitsee toisaalta tarvetta selvittää kunnan oma tarve erityisasumiseen tarvittaviin tontteihin ja toisaalta linjausta siitä, kuinka paljon yksityisille hoivapalvelualan yrittäjille varaudutaan luovuttamaan tontteja. Näitä koskevia linjauksia tehdään ao. erityisohjelmissa kuten palveluverkkosuunnittelussa ja maakäytön toteuttamisohjelmassa. 5

6 2.1.3 Logistiikka-ala Nurmijärvellä Ilvesvuoren yritysalue tarjoaa logistiikkakeskuksille hyvät toimintaedellytykset. Ilvesvuori sijaitsee näköalapaikalla Helsinki Tampere -moottoritien liittymässä. Moottoritiellä liikennöi päivittäin noin ajoneuvoa. Alueen laajentaminen tulee vastaamaan yritysten tonttikysyntään erityisesti tilaa vaativalle toiminnalle hyvien kulkuyhteyksien varrella. Logistiikan, rakentamisen ja teollisuuden osuus kunnan työpaikoista on noin 37 %. Kunnassa toimivia suuria kuljetusalan yrityksiä ovat mm. Kiitosimeonyhtiöt ja Korsisaari-yhtiöt. Tällä hetkellä Keski-Uudellemaalle tulevia logistiikkakeskittymiä ovat Keravan Kerca, Tuusulan Focus ja Sipoon Bastukärr. Logistiikkakeskusten liikennemääristä arvioidaan suuntautuvan 25 % pääkaupunkiseudulle sekä muualle Suomeen 63 %. Muualle menevä liikenne kuormittaa erityisesti valtatietä 3 (25 %) ja valtatietä 4 (17 %). EU:n komissio on arvioinut, että tavaraliikenne kasvaa Suomessa 42 % vuosina ja tiekuljetusten määrä lähes 51 %. Kehä V alueella on tehty logistiikkaselvitystä, jossa on tutkittu kuntien valmiutta logistiikkatoimintojen vastaanottamiseen. Selvityksessä kyseltiin yli sadan yrityksen mielipidettä siitä, mikä vaikuttaa niiden sijoittumispäätökseen. Suurin merkitys kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan oli tieyhteyksien kunto, kuljetuskustannukset sekä työvoiman saatavuus Teollisuus Nurmijärvellä suuria teollisuusalan yrityksiä ovat mm. Altia Oyj ja Teknos Oy. Teollisuuden ja rakentamisen toimialasta löytyy myös paljon pientä alihankintaa tekeviä yrityksiä. Teollisuuden, rakentamisen ja logistiikka-alan yrityksiä on lukumääräisesti eniten Järvihaan, Karhunkorven ja Kuusimäen teollisuusalueilla. Elinkeinotoimi teki yrityshaastatteluja vuonna 2009 ja yhtenä kohderyhmänä olivat mm. alle 10 hlöä työllistävät metallialan yritykset. Yrityshaastattelujen mukaan yksi ongelma pienillä metallialan yrityksillä oli löytää motivoituneita, ammattitaitoisia työntekijöitä. Tämä korostui erityisesti nuorten kohdalla. Lisäksi metallialan yritykset toivoivat parempaa yhteistyötä alihankkijaverkoston kanssa, jotta suuriin työtilauksiin voitaisiin vastata yhdistämällä yrittäjien voimat ja suunnittelemalla tarjoukset/ostotilaukset yhdessä. Valtakunnallisesti kova kilpailu tilauksista ja toimialaa ravisteleva rakennemuutos pakottavat yritykset kar simaan kuluja ja lisäämään tuottavuutta. Pienvalmistajien ja alihankkijoiden on panostettava tuoteosaamiseen, kansainvälistymiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämi seen. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi on metallialan yritysten ja yritysverkostojen tilaus- ja toi mitusprosesseihin tehtävä tuottavuusinnovaatioita, joilla kustannuksia voidaan pienentää. Verkostojen toimivuus yrityssektorilla on myös Nurmijärvellä haastava tavoite Hallinnolliset palvelut Kolmanneksi suurin toimialaryhmä Nurmijärvellä on liike-elämän, rahoituksen ja hallinnon palveluiden toimialat, jotka ovat pääasiassa toimistotyöpaikkoja. Nämä toimialat ovat riippuvaisia henkilöliikenteen ja tietoliikenteen yhteyksistä. Toimistotyöpaikat näyttävät keskittyvän Helsingin seudulla liikenteellisiin solmukohtiin. Nurmijärvellä toimistotyöpaikat ovat hajautuneet ja koostuvat mm. pienistä mikroyrityksistä asuinalueilla ja pienissä keskittymissä sekä kunnan omasta hallintokeskittymästä. Erilaiset räätälöidyt palvelupaketit, joustavat oheis- ja tukipalvelut, asiantuntijapalvelut sekä lisääntyvät verkkopalvelut edellyttävät uudenlaisen palvelukonseptin omaksumista myös julkisissa organisaatioissa. 6

7 2.2 Työvoima Nurmijärvi on tunnetusti nuorten ja nuorten lapsiperheiden kunta. Väestöstä runsas neljännes on lapsia ja kouluikäisiä. Kunnan maankäytön kehityskuvan mukaan kunnassa on asukasta vuonna Nurmijärven asukkaista korkea-asteen koulutuksen suorittaneita on 26,6 % ja keskiasteen koulutuksen suorittaneita 37,1 %. Kunnan asukkaat ovat korkeammin koulutettuja kuin koko maan väestö keskimäärin. Nurmijärven työllisestä työvoimasta hieman yli 50 % (v n henkilöä) käy työssä pääkaupunkiseudulla ja hieman vajaa 40 % oman kunnan alueella (v n henkilöä). Noin 10 % työllisestä työvoimasta (v n henkilöä) käy työssä mm. Hyvinkäällä (n. 3 %, v n. 600 henkilöä), Tuusulassa (n. 1,5 %, v n. 400 henkilöä), Keravalla (n. 130 henkilöä v. 2008), Järvenpäässä (n. 130 henkilöä v. 2008) ja Riihimäellä (n. 110 henkilöä v. 2008). Loput noin 500 henkilöä käyvät töissä muualla. Työllisen työvoiman elinkeinorakenne Henkilölukumäärä Kuva: Nurmijärven työllinen työvoima toimialoittain Tärkeää on, että kunnassa toimii ja voi hyvin elinvoimainen yritystoiminta, joka tarjoaa entistä useammalle kuntalaiselle mahdollisuuden työskennellä oman kunnan alueella. 7

8 2.3 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Nurmijärvellä oli työpaikkaa vuonna Työpaikkojen määrä on vuosien ajan Nurmijärvellä, kuten monessa muussa Helsingin seudun kehyskunnissa kasvanut hitaammin kuin työllisten määrä. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 59,2 %. Kuntastrategian mukaan tavoite on 70 %. Perinteinen työpaikkaomavaraisuustarkastelu ei kerro sitä, kuinka suuri osa työssäkäynnistä tapahtuu omassa asuinkunnassa ja kuinka paljon käydään töissä asuinkunnan ulkopuolella. Suuri työpaikkaomavaraisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että asuinkunta ja työpaikkakunta olisivat samoja. Todellinen työpaikkaomavaraisuus kertoo omassa kunnassa työssäkäyvien osuuden kunnan työllisestä työvoimasta. Nurmijärven todellinen työpaikkaomavaraisuus on laskenut vuoden 1985 lähes 50 %:sta vuoteen 2007 noin 37 %:iin. Kunnassa toimivat yritykset tuovat kunnalle välittömästi ja välillisesti tuloja. Nurmijärvellä kunnan saaman yhteisöveron osuus kaikista kunnan verotuloista on 2,5 % vuonna 2009, kun osuus Uudellamaalla on keskimäärin 7,3 %. Kiinteistöverojen osuus verotuloista on Nurmijärvellä 3,7 % (Uusimaa 5 %), josta muiden kuin asuinkiinteistöjen osuus on pieni. Nurmijärven kunnan väestö on kasvanut 2000-luvulla seudun keskiarvoa nopeammin ja työllisyysaste on ollut jatkuvasti seudun tasoa korkeampi. Tämän vuoksi työpaikkaomavaraisuuden nostaminen on kunnalle iso haaste. Työpaikat ja työllinen työvoima Kuva: Nurmijärven työpaikat ja työllinen työvoima Kunnan työpaikkaomavaraisuustavoite maankäytön kehityskuvan mukaan v on %. Maankäytön kehityskuvan 2040 mukaan 60 %:n työpaikkaomavaraisuus edellyttäisi noin uutta työpaikkaa ja 65 %:n työpaikkaomavaraisuudella noin uutta työpaikkaa. 8

9 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus Työttömyys Nurmijärven työttömyysprosentti on ollut Uudenmaan pienimpiä, jopa alle viisi prosenttia. Helsingin seudun laajat työmarkkinat ovat työllistäneet hyvin. Nurmijärven vahvuus on osittain sijainnissa ja siinä, että oman paikkakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Nurmijärvellä on paljon pieniä palvelualan yrityksiä. Työttömyys ja työvoiman tarve eivät aina kohtaa ja avoimia työpaikkoja saattaa jäädä täyttämättä. Työpaikkojen täyttämisongelmiin on monia syitä. Osa johtuu työnhakijoista, osa työpaikasta ja osa työvoimapulasta. Rekrytointiongelmien syyt kohdistuvat useimmiten työnhakijan ominaisuuksiin. Työnhakijan ominaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi riittämätöntä tai vanhentunutta koulutusta Työnvälitystilasto ,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työttömien määrä Avoimet työpaikat Työttömyysaste Nurmijärvi % Työttömyysaste Uusimaa % Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

10 2.5 Yritysten perustaminen Uusien yritysten neuvonnasta kunnassa vastaa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta neuvonta-apua ensisijaisesti yrityksen perustamista harkitseville henkilöille. Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimialueena on Nurmijärvi, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Pornainen ja Mäntsälä. Uusina kuntina mukaan ovat tulleet Vihti ja Karkkila. Nurmijärvellä kuntakohtainen toimipiste sijaitsee Klaukkalassa. Nurmijärvelle on perustettu keskimäärin 170 yritystä/vuosi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusyrityskeskuksen palveluiden kautta aloittaneiden yritysten osuus on ollut merkittävä, sen markkinaosuus kaikkien yritysten osalta on ollut 35 %. 10

11 2.6 Yritysten investointi ja kehittämistarpeet Yritysharavasta Yritysharava-kysely käynnistyi Nurmijärvellä Kyselyssä selvitettiin puhelimitse yritysten työvoima-, koulutus-, rahoitus-, tontti-, toimitila- ja kehittämistarpeita. Yritysharavan toteutti Työ- ja elinkeinoministeriön ESR-rahoitteinen valtakunnallinen KOTTI-hanke. Vastuussa toteuttamisesta ovat olleet Pohjois-Uudenmaan TE-toimisto ja ELY-keskus. Yritysharavan kautta tulleita palvelu- ja kehittämistarpeita on lähdetty ratkaisemaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Nurmijärven tavoitteena oli haastatella yritystä. Tästä tavoitteesta jäi toteutumatta noin 5 % eli lopullinen haastateltujen yritysten määrä oli Liiketoiminnan kehittäminen Kuva: Yritysten kehittämistarpeet Yritysharavasta 2.7 Yritysalueet Kunnassa on kymmenkunta yritystoimintaa varten kaavoitettua aluetta. Osa näistä alueista on jo pitkään ollut käytössä, eikä niissä ole enää kunnan omistamia vapaita tontteja. Uusin työpaikka-alueista on Helsinki Tampere -moottoritien varressa oleva Ilvesvuoren yritysalue, josta on myyty reilut 25 tonttia. Alue on laajentumassa noin 150 hehtaarin kokonaisuudeksi ja eteläosan laajennusalueen asemakaava on lähes valmis. Kunnan maankäytön kehityskuvan mukaisesti pohjavesialueet ja asutuksen välitön läheisyys huomioidaan työpaikka- ja teollisuusalueiden sijoittamisessa. Tällä hetkellä teollisuus, logistiikka ja kauppa tarvitsevat uusia sijoituspaikkoja. Pääkaupunkiseudulla kaavoitetaan teollisuusalueita asunnoille ja Kehä III:n varsi on täyttymässä ja ruuhkaantunut. Ilvesvuoren lisäksi suurimpia kunnan työpaikka-alueita ovat Karhunkorven, Järvihaan ja Kuusimäen työpaikka-alueet sekä pienempiä ovat Ketunpesä ja Matku Rajamäellä sekä Pietarinmäki ja Ristipakka Klaukkalassa. Tulevan Ilvesvuoren laajennuksen lisäksi uusia yritystontteja saadaan myyntiin Kirkonkylän Laidunalueen itäreunasta, jonne avataan kulkuyhteys maantie 130:ltä. Myös Pietarinmäen aluetta voidaan jonkin verran täydennysrakentaa. 11

12 Kuva: Ilvesvuoren työpaikka-alue Visualisoinnit: Arkkitehdit LSV Oy Alhonniitun työpaikka-alueella kirkonkylässä toimii seitsemän yritystä. Yleisin toimiala on erikoistunut rakennustoiminta (2 yritystä). Työntekijöitä alueella on yhteensä 221. Suurimmat työllistäjät ovat Nurmijärven Linja Oy (150 työntekijää) sekä Aarsleff Oy (41 työntekijää). Nurmijärven uusimmalla yritysalueella Ilvesvuoressa toimii 32 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat tukkukauppa (14 yritystä) sekä ravitsemistoiminta (4 yritystä). Työntekijöitä alueella on yhteensä noin 270. Suurimmat työllistäjät ovat Hämeen Laaturemontti Oy (25 työntekijää), Kulko Group Oy (25 työn- Kuva: Ilvesvuoren yritysalueen laajennustyöt tekijää) ja Stén & Co Oy Ab (44 työntekijää). Järvihaan työpaikka-alueella on 99 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus (30 yritystä) sekä teollisuus (20 yritystä). Työntekijöitä alueella on yhteensä noin 700. Suurimpiä työllistäjiä ovat UFF (70 työntekijää), Darekon Oy (40 työntekijää) ja Fendo Oy + Koneteollisuus Oy (40 työntekijää). Karhunkorven työpaikka-alueella on 63 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat teollisuus (17 yritystä), tukkuja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus (16 yritystä) sekä rakentaminen (12 yritystä). Työpaikkoja Karhunkorven työpaikka-alueella on noin 790. Suurimpia työllistäjiä ovat Ferrometal Oy (80 työntekijää), Parma Oy Nurmijärven seinätehdas (65 työntekijää) ja Plastone Oy (62 työntekijää). Ketunpesän yritysalueella Rajamäellä toimii yhdeksän yritystä. Yleisin toimiala on maaliikenne ja putki- 12

13 johtokuljetus (2 yritystä). Työpaikkoja Ketunpesän työpaikka-alueella on 133. Suurin työllistäjä on Kiitosimeon -konserni (yhteensä 100 työntekijää). Kuusimäen työpaikka-alueella toimii 20 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus (9 yritystä) sekä teollisuus (6 yritystä). Työpaikkoja Kuusimäen työpaikkaalueella on 109. Suurimpia työllistäjiä ovat Muovihaka Oy (20 työntekijää), Salhydro Oy (17 työntekijää) sekä Kartanon Leipä Oy (15 työntekijää). Matkun työpaikka-alueella Rajamäellä on 16 yritystä. Yleisimmät toimialat ovat tukkukauppa (3 yritystä), kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (2 yritystä), moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (2 yritystä) sekä maaliikenne ja putkijohtokuljetus (2 yritystä). Työpaikkoja siellä on 560. Suurimmat työllistäjät ovat Teknos Oy (220 työntekijää) ja TTS-Työtehoseura (200 työntekijää). Pietarinmäen työpaikka-alueella Klaukkalassa toimii viisi yritystä. Toimialoja ovat mm. korjaamolaitteiden valmistus sekä opasteiden valmistus, suunnittelu, asennus ja huolto. Työntekijöitä alueella on yhteensä 75. Suurimmat työllistäjät ovat Versaali Oy (20 työntekijää) sekä Arpré Oy (21 työntekijää). Ristipakan työpaikka-alueella Klaukkalassa toimii neljä yritystä. Toimialoina ovat mm. sahatavaran sekä puutuotteiden valmistus (1 yritys), metallituotteiden valmistus (1 yritys) sekä erikoistunut rakennustoiminta (2 yritystä). Työntekijöitä alueella on 11. Suurin työllistäjä on Top-Metalli Oy (5 työntekijää). Rajamäen taajamassa Valta-akselin teollisuusalueella sijaitsee Altia Oyj:n omistama teollisuusalue. Alueella on laajat palvelut mm. elintarvike- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Yrityksiä on 11 kpl ja työpaikkoja 519 kpl. Altian työpaikka-alueen suurin yritys on Altia Oyj, jossa on työpaikkoja lähes 300 kpl. Yritysalueet ja työpaikat Kuva: Yritysten ja työpaikkojen lukumäärä yritysalueilla

14 Työpaikkoja kunnassa on uusimman (2009) tilastokeskuksen tilaston mukaan yhteensä kpl, joista kolmannes sijaitsee kunnan työpaikka-alueilla. 5 % 17 % 6 % Ammat., tieteel. ja tekninen toiminta 8 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Koulutus 14 % 9 % Kuljetus ja varastointi Rakentaminen Teollisuus 10 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 15 % 15 % Tukku- ja väh. kauppa; moott. ajon. ja moott. pyör. korjaus Muut toimialat Kuva: Nurmijärven kunnan alueen työpaikat toimialoittain 2009 Kuva: Nurmijärven kunnan alueen työpaikat toimialoittain % 6 % 7 % Hallinto- ja tukipalvelutoim. 22 % 12 % Koulutus Kuljetus ja varastointi Rakentaminen Teollisuus 32 % 13 % Tukku- ja väh. kauppa; moott. ajon. ja moott. pyör. korjaus Muut toimialat Kuva: Työpaikat toimialoittain kunnan yritysalueilla 2011 (ilman Altia Oyj:n työpaikka-aluetta) Kuva: Työpaikat toimialoittain kunnan yritysalueilla 2011 (ilman Altia Oyj:n työpaikka-aluetta) 14

15 Uusia, tällä hetkellä vielä esisuunnitteluvaiheessa olevia työpaikka-alueita ovat maankäytön kehityskuvassa osoitetut alueet Klaukkalan ohikulkutien tuntumassa Mäyränkallion läntinen ja pohjoinen alue sekä Klaukkalan pohjoispuolella oleva Jussilan - Tyynelän alue. Lisäksi Ketunpesän aluetta varaudutaan laajentamaan Vt 25:n molemmille puolille Hämeenlinnanväylän suuntaan. Kuva: Nurmijärven yritysalueet 2.8 Nurmijärven kunnan elinkeinotoimi Elinkeinoasioista kuntaorganisaatiossa vastaa Elinkeino- ja kuntakehityskeskus. Se laatii elinkeinopoliittisen ohjelman sekä luovuttaa tontteja asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen sekä edistää yritystoimintaa kunnan alueella. Elinkeino- ja kuntakehityskeskus ylläpitää myös yritys-, tontti- ja toimitilarekisteriä. Käytännön elinkeinoasioista vastaa elinkeinopäällikkö apunaan yritysasiamies ja toimistosihteeri. Vuoden 2010 alusta elinkeinopäällikkö on siirretty tilapäisesti viestintätehtäviin ja yritysasiamies on toiminut hänen sijaisenaan ja yksikössä on ollut yksi vakanssi täyttämättä. Neuvontapalveluja ja muita alihankintapalveluja hankitaan sekä seudullisilta että muilta toimijoilta. Yritysten perustamisneuvontaa hoitaa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Forum Oy (Keuke) vastaa yli kolmevuotiaiden yritysten yrityshautomotoiminnasta sekä toimivien yritysten neuvonnasta. Syksyllä 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuusto päätti, että Nurmijärven kunta hankkii jo toimivien yritysten neuvontapalvelut Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Forum Oy:ltä (Keuke) vuonna Toimipiste järjestetään Klaukkalasta Lepsämäntie 1 yhteydestä, josta kunta omistaa tarkoitukseen sopivan huonetilan. Samoihin tiloihin tulee siirtymään myös Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, joka palvelee uusia, aloittavia yrittäjiä. Vinkin tiloja voivat käyttää myös alueen muut toimijat kuten kunnan elinkeinotoimi, yrittäjäyhdistykset, TE-toimisto, ProAgria, TUTKA-hanke, Finnvera ja Tekes. Laajalla yhteistyöllä pystytään parhaiten kehittämään yritysten toimintaedellytyksiä sekä hyödyntämään olemassa olevaa neuvontaosaamista alueella. Uusyrityskeskuksen, Keuken ja muiden toimijoiden yhteistyö tuo synergiaa ja jatkumoa yritysten toimintojen kehittämiselle alkavasta yrityksestä toimivaan yritykseen. 15

16 Neuvontapalvelujen helppo saatavuus nostaa myös kunnan profiilia yritystoimintaan kannustavana kuntana ja edesauttaa yritysten sijoittumista kuntaan. Talousarviokäsittelyn yhteydessä päätettiin myös, että elinkeinotoimen kaikkia vakansseja ei toistaiseksi täytetä. Elinkeinopäällikön virkaa ei täytetä vaan ko. tehtävien hoitaminen järjestetään yritysasiamiehen toimenkuvaa muuttamalla. 3. Toimintaympäristön muutostekijät Koko Suomi ja myös Uusimaa ja Nurmijärvi ovat uudenlaisten kehittämiseen kohdistuvien haasteiden edessä. Alueelle kohdistuvia haasteita ovat mm. kiristyvä kilpailu, teknologian kehitys, energian ja raakaaineiden merkityksen kasvu, ikääntyminen sekä arvojen ja elämäntapojen muutos. Väestön ikääntymisen kautta syntyy uusia palvelutarpeita. Tärkeä muutos lähitulevaisuudessa on myös perinteisten toimialajakojen muuttuminen ja verkostoitumisen merkityksen kasvaminen. Toimintaympäristön muutostekijät vaativat myös kunnalta toimintatapojen kehittämistä ja niiden tehostamista. Toimenpiteiden pitäisi rakentua yhä enemmän asiakaslähtöisempään ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Asioiden ennakointi, resurssien hallinta ja nopea päätöksenteko ovat tärkeitä. Nurmijärven kunnan palvelutuotanto-ohjelma tarkistetaan v aikana ja siinä asiakaslähtöisyys on keskeisesti esillä. Suomalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä ja valtaosa Nurmijärvenkin yrityksistä on yhden hengen yrityksiä. Verkostoituminen sekä yhteistyö yrittäjien ja alueen eri toimijoiden kanssa on erittäin tärkeää, jotta pystytään tunnistamaan ne yritykset, joilla on tulevaisuudessa vahvan kasvun edellytykset. Kasvaakseen ja kehittyäkseen yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa ja työllistyvyyden turvaamista. Kuva: Stén & Co Oy Ab Kimet -teräspalvelukeskus Nurmijärven Ilvesvuoressa Kuva: ClipArt -arkisto Kuva: Ilvesvuoren yritysalue. Visualisointi: Arkkitehdit LSV Oy 16

17 4. Elinkeinopolitiikan painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Elinkeinotoiminnan perustan muodostavat olemassa olevat yritykset. Kunnan rooli on tukea ja vahvistaa olemassa olevaa yrittäjyyttä, yritystoimintaa ja luoda hyvät toimintaedellytykset ja kasvumahdollisuudet nykyisille ja tuleville yrittäjille. Tämän lisäksi onnistunut pitkäjänteinen maapolitiikka ja kaavoitus luovat perustan kunnan elinkeinopolitiikalle ja antavat mahdollisuuden yritysten sijoittumiselle kuntaan. Tavoite: erikokoisten yritystonttien tarjonta riittävää ja tasapuolista kaikissa päätaajamissa tonttien luovutuksessa toimiva ja ripeä päätöksentekoprosessi tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet varmistetaan työvoiman pysyvyys ja sen saatavuus turvataan toimivat tietoliikenneyhteydet hyödynnetään kunnassa toimivia yrityksiä kuntahankinnoissa hankintalain suomilla mahdollisuuksilla edistetään hyvää työllisyyttä kehitetään julkista liikennettä kunnan sisällä ja lähikuntien alueella Toimenpiteet: tunnistetaan kasvuyritykset ja niiden tarpeet sekä ohjataan yritystä verkostossa eteenpäin hyödynnetään seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia yritysten toimintojen kehittämisessä hankitaan riittävästi maavarantoa kaavoitettaviksi yritysalueiksi räätälöidään uudet yritysalueet joustavasti niille sijoittuvien yritysten tarpeita vastaaviksi ja houkutteleviksi reagoidaan nopeasti sijoittumiskyselyihin ja konsultoidaan yrittäjiä myös muiden verkoston toimijoiden sijoittumista tukevista palveluista huolehditaan nopeasta ja joustavasta päätöksenteosta tonttien luovutuksessa, myös erikoistilanteissa pidetään tonttien hinta kilpailukykyisenä tehdään aktiivista kunnan, toimivien yritysten, yritysalueiden/tonttien markkinointia eri kohderyhmille kehitetään tontti- ja toimitilarekisterin sisältöä ja löydettävyyttä kunnan nettisivuilla Vastuutaho/tahot: Elinkeino- ja kuntakehityskeskus, ympäristötoimiala, keskushallinnon toimiala/viestintä, yrittäjäyhdistykset 17

18 4.2 Yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä Nurmijärvi koetaan kehittyväksi ja edistyväksi alueeksi, jonne syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Yrittäjyyttä arvostetaan ja se näkyy yrittäjien ja kunnan välisenä yhteistyönä. Kunnan ja yritysten luottamukselliset välit auttavat kuntaa saamaan reaaliaikaista tietoa yritysten suunnitelmista. Kunnan on kehitettävä omaa palvelutuotantoaan ja pyrittävä asiakaslähtöisempään ja tuottavampaan toimintamalliin palvelutuotannossaan. Tavoite: kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä pyritään tehostamaan kunnan palvelurakennetta ja palveluiden saatavuutta lisätään yhteistyötä yrittäjien kanssa laajentamalla kohderyhmää kehitetään toimivia palveluprosesseja ja pyritään yhden luukun periaatteeseen tutkitaan palvelusetelin käyttöönottoa pyritään lisäämään pysäköintipaikkoja kaikissa päätaajamissa Toimenpiteet: järjestetään yhteisiä verkostointitapahtumia eri teemoilla eri toimialoille laaditaan elinkeinotoimen ajankohtaisia sähköisiä tiedotteita lähetetään tervetuliaiskirjeet uusille yrittäjille järjestetään info- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista tehdään yritysvierailuja pk - ja mikrosektorille tehdään yrityskäyntejä ja etsitään aktiivisesti kasvupotentiaalisia yrityksiä laaditaan etenemispolku palvelusetelin vaiheittaisesta käyttöönotosta Vastuutaho/vastuutahot: Elinkeinotoimi, yrittäjäjärjestöt Kuva: Hankintakoulutus yrittäjille 18

19 4.3 Osaavan työvoiman saatavuus Työssäkäyvän väestön koulutustaso kasvaa tasaisesti, sillä työelämään tulevat ikäluokat ovat eläköityviä ikäluokkia kouluttautuneempia. Erityisesti korkeasti koulutettujen määrä ja osuus lisääntyvät. Kaikki tulevaisuudessa avautuvat työtehtävät eivät ole tällä hetkellä tiedossa muutosnopeus ja yllätyksellisyys kasvavat. Menestyminen kiristyvässä kilpailussa vähenevästä työvoimasta edellyttää, että tilanteeseen valmistaudutaan. Tästä esimerkkinä on oppilaitosten, yritysten ja kunnan yhteistyö, jonka tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Nurmijärvellä. Koulutussuunnittelussa pitää olla ennakointikykyä ja kykyä reagoida nopeasti niihin koulutustarpeisiin mitä kentällä syntyy. Tavoite: tarjotaan yritysten tarpeita vastaavaa koulutusta (toimialakohtaisesti) valitaan kohderyhmäksi työvoimaa menettävät alat ja kasvualat vaikutetaan kunnassa olevien oppilaitosten koulutustarjontaan huolehditaan asuntotuotannon sekä vuokra-asuntojen riittävyydestä turvaamaan työvoiman saatavuutta Toimenpiteet: tehostetaan ja ideoidaan yhteistyötä TE-toimiston, yrittäjien, kunnan ja oppilaitosten välillä työvoimatarpeeseen ja työvoimakapeikkoihin vastaamiseksi tarjotaan riittävästi monipuolista koulutusta (asuminen, energia ja ympäristö, matkailu, hyvinvointi, kone ja metalli, kauppa ja logistiikka) seurataan eri toimialojen ja työpaikkojen määrän kehittymistä ja vaihdetaan informaatiota eri toimijoiden kanssa pyritään ennakoimaan aloja, joilla työvoimatarvetta tarjotaan täsmäkoulutusmahdollisuutta työelämässä oleville edistetään pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumista lisätään mahdollisuuksien mukaan omassa kunnassa olevien oppilaitosten koulutustarjontaa Vastuutaho: TE-toimisto, oppilaitokset, yrittäjäyhdistykset, elinkeino- ja kuntakehityskeskus (koordinointitehtävä), opetuspalvelut 19

20 4.4 Elinkeinomarkkinointi Elinkeinomarkkinointi on kunnan markkinointia yritysten sijoittumispaikkana, olemassa olevan yrityskannan markkinointia ja positiivisen yrittäjyysilmaston luomista. Elinkeinomarkkinointi kohdistuu sekä seudulla jo oleviin yrityksiin että yrityksiin, jotka hakevat Nurmijärveltä sijoittumispaikkaa. Keskeinen kysymys on Miksi sijoittua juuri Nurmijärvelle? Yrityksen sijoittumispäätökseen ei vaikuta yksin yritysalueen sijainti ja tontin koko vaan myös monet muut tärkeät seikat kuten asumisvaihtoehdot, työvoiman saatavuus, liikenteen sujuvuus ja palvelut. Kunnan tehtävä on kehittää ja markkinoida paikkakuntaa aktiivisesti. Markkinoinnin kautta luodaan positiivista yrittäjyysilmastoa sekä kunnassa toimiville yrityksille että tänne muuttaville yrityksille. Elinkeinomarkkinointi käsittää mediamainonnan lisäksi mm. www-viestinnän, verkostojen ja yhteistyökumppaneiden hoitamisen ja yhteydenpidon yrityksiin. Tavoite: suuntaudutaan tulevaisuuteen profiloidutaan terävämmin yrittäjyyden kuntana markkinoidaan kuntaa ja yritysalueita sijoittumispaikkana eri kohderyhmille markkinoidaan kunnan yrityskantaa yritysten tunnettavuuden parantamiseksi edistetään ja kehitetään yritysten tarpeista lähtevää verkostoa eli klusteritoimintaa kehitetään toimivia palveluprosesseja ja pyritään yhden luukun periaatteeseen Toimenpiteet: otetaan kuntamarkkinoinnissa yritystoiminta vahvemmin esille (esim. esitteissä yrittäjyys enemmän esille) tarjotaan joustavaa ja nopeaa sijoittumispalvelua yrityksille tehostetaan yhteistyötä kunnan sisällä eri toimialojen kanssa uusien toimintatapojen kartoittamiseksi kehitetään yrittäjille sähköinen kalenteri tarjolla olevista koulutuksista ja tapahtumista kehitetään sähköinen yrityskauppa markkinapaikka, jossa on Nurmijärven kunnan alueella myytävät ja ostettavat yritykset sekä mahdollisesti sähköinen keskustelupalsta välitetään tietoa kunnassa toimivista yrityksistä aktiivisesti kunnan verkkosivujen ja muiden tiedotuskanavien kautta. Elinkeinotoimi ylläpitää mm. kattavaa yritysrekisteriä Nurmijärvellä toimivista yrityksistä osoitteessa: yritykset.nurmijarvi.fi. päivitetään yritysalueiden opastetauluja Vastuutaho: Elinkeino- ja kuntakehityskeskus, keskushallinnon toimiala/viestintä 20

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 17.6.2014 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sipoon kunnassa on yli 1200 yritystä, joista yli 90 % on pieniä, joissa työntekijämäärä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 YLITORNIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Loppi. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti Loppi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hausjärvi. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti Hausjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylivieska. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti Ylivieska Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toholampi. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti Toholampi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kokemäki. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti Kokemäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Utajärvi. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti Utajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot