TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Transkriptio

1 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 1. Operatiivinen katsaus 2. Taloudellinen katsaus 3. Turvallisuus, henkilöstö ja ympäristö 4. Toimintaympäristö 5. Eteenpäin 2

3 ERITTÄIN VAIKEA VUOSI, MUTTA MYÖS ONNISTUMISIA Tuotanto ja tulos suuria pettymyksiä - Vesi vaikeutti tuotantoa oleellisesti - Alhainen ja laskeva nikkelin hinta Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen marraskuussa Tuotantoennätykset saavutettiin louhinnassa, murskauksessa ja kasauksessa Vesitilanne parantui oleellisesti 3

4 TUOTANTO Nikkelin tuotanto (t) Vesi vaikutti tuotantoon oleellisesti - Vanhat kasat passiivisia kesästä 2012 saakka - Malmintuotantoa vain toukokuusta marraskuuhun - Metallitehdas pysähdyksissä 4 viikkoa marrasjoulukuussa alhaisen liuospitoisuuden vuoksi Malmintuotantoennätykset saavutettiin - Uudet kuukausiennätykset louhinnassa, murskauksessa ja kasauksessa ,317 Q ,732 Q ,776 Q ,595 Q ,559 Q ,068 Q ,916 8, Metallitehdas toimi luotettavasti - Erittäin kylmistä liuoksista huolimatta prosessi toimi alkuvuonna 2013 hyvin - Tehtaan käyttöaste n. 90% Uudet kasat toimivat hyvin - Vaikutus tuotantoon viimeisellä neljänneksellä - Liukeneminen uusissa kasoissa parhaiden kasojen mukaista 4

5 UUDET KASAT TUOTTAVAT SUUNNITELLUSTI 25 t/vrk m3/h 1, ,600 1, , , Nikkelin syöttö metallien talteenottolaitokseen kasasta 1 (t/vrk) Päivittäinen nikkelin tuotanto kasasta 1 (t/vrk) joka vastaa tonnin vuosituotantoa Nikkelin pitoisuus (g/l) liuoksessa 5

6 KASALÄMPÖTILAT KORKEAT LÄPI TALVEN Uudet kasat toimivat: liuosten lämpötilat läpi talven noin 20 C Korkeat liuoslämpötilat - ovat näyttö korkeasta liukenemisaktiivisuudesta - mahdollistavat hyvän kemikaalitehokkuuden metallien talteenotossa - parantavat tuotteiden laatua 60.0 Liuoslämpötilat ( C) C Kasa 4 Kasa 1 Kasa 3 Kasa 2 6

7 METALLITEHTAAN TOIMINTA ON LUOTETTAVAA Tehtaan käytettävyys hyvällä tasolla; ei merkittäviä laiterikkoja Rikinsulatuskapasiteettia nostettu Seisakki marras-joulukuussa Liuokset laimentuvat mikäli louhinta ei käynnisty m3/h Liuosvirtaamat tehtaalle (m3/h)

8 VESIENKÄSITTELYN TILANNE VAKAA Vesitaseen korjausvaihtoehdot Kevätsulaminen ei aiheuttanut ongelmia Varotilavuudet riittäviä Kipsialtaissa vain välttämätön vesimäärä Kolme käänteisosmoosilaitosta toiminnassa Pitkän tähtäimen suunnitelmat työn alla Etelävarastot tyhjätty - Lisä käänteisosmoosikapasiteettia - Käsiteltyjen vesien johtaminen suurempaan vesistöön - Kemialliset vesienkäsittelymenetelmät Avolouhos tyhjätty Louhinta on paras ja nopein tapa poistaa ylimääräinen vesi alueelta Louhinta Johtaminen suurempaan vesistöön Lisäkäänteisosmoosi 8

9 VESIENHALLINNAN RISKITASON ALENTAMINEN ONNISTUI, TYÖ JATKUU Kipsisakka-altaat tyhjennetty (vain operointiin tarvittava vesi altaissa) Varotilavuutta alueella yli 2 miljoonaa kuutiota 9

10 YRITYSSANEERAUSMENETTELY Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuivat yrityssaneeraukseen Emoyhtiön saneeraus käynnistyi ja tytäryhtiön Espoon käräjäoikeus nimitti Pekka Jaatisen molempien yhtiöiden selvittäjäksi Molemmilla yhtiöillä sama velkojatoimikunta Määräaika saneerausohjelmaehdotuksen jättämiselle

12 TALOUDELLINEN YHTEENVETO Milj. EUR Q Q FY 2013 FY 2012 Liikevaihto 12,6 25,7 77,6 143 Liiketappio ennen alaskirjauksia -109 Liiketappio , ,6 % liikevaihdosta % -222% -905% -59% Tilikauden tappio , Investoinnit 7,4 29,6 60,5 97,5 Korolliset nettovelat Rahat ja pankkisaamiset 5,9 36,1 5,9 36,1 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuivat yrityssaneeraukseen marraskuussa 2013 Nikkelin heikko hinta keväästä 2013 lähtien oli pitkittyneiden, ylimääräisestä vedestä johtuneiden tuotantoongelmien ohella määräävä tekijä taloudellisen tilanteen heikentymisessä Merkittävä panostus ympäristöön ja kestävään kehitykseen: - Ympäristöinvestoinnit 34 milj. euroa - Vesienhallinnan kustannukset 36 milj. euroa 12

13 2013 TALOUDELLINEN TULOS Taloudellisen tuloksen taustatekijöitä Nikkelin heikko hinta Ylimääräisen veden vaikutus tuotantomääriin Käyttöomaisuuteen, keskeneräiseen tuotantoon ja laskennallisiin verosaamisiin kohdistuneet alaskirjaukset 593 milj. euron alaskirjaukset 499 milj. euroa käyttöomaisuudesta 94 milj. euroa keskeneräisestä tuotannosta Laskennallisia verosaamisia alaskirjattiin 76 milj. euroa niin, että ne ovat laskennallisten verovelkojen tasolla 2013 liiketappio -109 milj. euroa ennen alaskirjauksia -702 milj. euroa alaskirjausten jälkeen Investoinnit 60,5 milj. euroa vuonna Uraanin talteenottolaitos, sekundääriliuotus, allas- ja patorakenteet, pumppaus- ja putkitusjärjestelmät ja muut vesien käsittelyyn liittyneet investoinnit Q Q Q Liikevaihto (milj. EUR) 13 Q Q Q Q Liiketappio (milj. EUR) Q Q Q

14 TASE JA RAHOITUSASEMA Rahat ja pankkisaamiset 5,9 milj. euroa Korolliset nettovelat (milj. EUR) Korolliset nettovelat 549 milj. euroa Suurin osa veloista uudelleenluokiteltu lyhytaikaisiksi, koska yrityssaneeraukseen hakeutuminen rikkoo lainojen ehtoja - Lyhytaikaisiksi luokiteltuja lainoja yhtiö ei kuitenkaan voi maksaa ennen kuin niiden maksusuunnitelmista on päätetty saneerausohjelmissa - Saneerausohjelmia ei ole vielä ehdotettu eikä yhtiöllä ole näin ollen tietoa mahdollisista velkojen leikkauksista tai maksuohjelmista Vuoden 2014 huhtikuussa saatu lisärahoitusta Nyrstarin kanssa allekirjoitetun sopimuksen kautta: - Enimmillään 20 milj. euron laina - Lainan nostot asteittain suhteessa Nyrstarille toimitettuihin sinkkitonneihin Q4 Q1 Q2 Q Optio keskeyttää sinkin tuotevirtasopimuksen noudattamine sinkkitonnin toimitusten ajaksi; keskeytyksen aikana Nyrstar ostaisi sinkin Talvivaaralta markkinaehtoisesti, millä olisi yli 50 milj. euron lisärahoitusvaikutus Talvivaaralle Sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitusneuvottelut jatkuvat yhteistyössä saneerausmenettelyn selvittäjän kanssa Q

16 TAPATURMATAAJUUS ,4 10,7 TAPATURMATAAJUUS (kpl / miljoona työtuntia) 16,1 16,6 29,4 33, /2014 (rullaava 12 kk) 16

17 17

18 PARANNUSOHJELMA 2014 Kehitämme turvallisuuskulttuuriamme Pienennämme vesipäästöjä ja niiden vaikutuksia Rajoitamme edelleen kaivoksen pölyämistä ja hajuhaittoja Parannamme ympäristöviestintäämme Vähennämme jatkuvasti toimintamme ympäristö- ja turvallisuusriskejä, lisäämme turvallisuushavainnointia ja kehitämme työympäristöämme Parannamme vesitaseen hallintaa, lisäämme veden sisäistä kiertoa ja lopetamme raakavedenoton. Käsittelemme vesienkäsittelyssä muodostuneita sakkoja. Tutkimme ja kunnostamme lähivesistöjä. Selvitämme ja eliminoimme edelleen metallitehtaan hajulähteitä ja jatkamme louhinnasta, rakentamisesta ja liikenteestä aiheutuvan pölyämisen ehkäisyä. Kerromme kaikista ympäristöasioista välittömästi usein jo etukäteen suurelle yleisölle, medialle ja ennen kaikkea lähialueen asukkaille 18

19 TURVALLISUUSPERIAATTEEMME Turvallisuusasioissa päämääränä on turvallinen ja terveellinen työympäristö, jolla tavoittelemme nollaa tapaturmaa: - Ennakoimme turvallisuusasiat jo suunnitteluvaiheessa ja ennen työhön ryhtymistä. - Huolehdimme omasta ja työkaverin turvallisuudesta. - Puutumme välittömästi turvallisuutta vaarantavaan toimintaan. - Tutkimme perusteellisesti vaaranpaikkojen perimmäiset syyt ja kehitämme jatkuvasti parhaita turvallisuuskäytäntöjä. 19

20 KÄYTÄNNÖN TEKEMISIÄ TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMISEKSI 5S Talvivaaralainen viisas Työhygieniaohjelma Meluohjelma DuPont turvallisuuskulttuurin ja prosessiturvallisuuden auditointi vuonna 2013 Jatkuvaa turvallisuuskoulutusta Työkohteilla omat suojainmatriisit Oma tehdaspalokunta ja ensiaputaitoinen henkilöstö Sähköinen havainto- ja tapaturmajärjestelmä Sähköinen työlupakäytäntö AVACK turvainfot ja tekstiviestitoiminnot Johdon turvakierrokset, turvaiskut ja turvavartit 20

21 MERKITTÄVÄT PANOSTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristön suojelukulut (milj. euroa) Investoinnit Investments Käyttökustannukset Operating costs

22 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Yhteenveto Henkilöstö keskimääräinen henkilöstömäärä on ollut 554 työntekijää Sekä kesällä 2012 että kesällä 2013 Talvivaara työllisti noin 100 kesätyöntekijää Yt- neuvotteluiden henkilöstövaikutuksena helmikuussa 2013 Talvivaara lomautti 184 työntekijää enintään 90 päiväksi Elokuussa 2013 yt- neuvotteluiden päätyttyä henkilöstön määrä väheni irtisanomisten ja eläkkeelle siirtymisten kautta 68 henkilöllä Tammikuussa 2014 päättyneiden yt- neuvotteluiden henkilöstövaikutus oli 246 työntekijän vaiheittainen lomautus toistaiseksi; lomautuksista toteutui 110, koska yhtiö on ottanut itselleen töitä, joihin oli aikaisemmin käytetty urakoitsijoita Toukokuussa 2014 on kutsuttu 40 lomautettua takaisin töihin Ylemmät toimihenkilöt Toimihenkilöt Työntekijät Passiivinen henkilöstö 22

23 HENKILÖSTÖ Osaamisen varmistaminen nyt ja tulevaisuudessa on henkilöstötyön fokusalue - Talvivaaran henkilöstö on osaavaa: tieto-taito on kehittynyt viiden operatiivisen toimintavuoden aikana kaikilla organisaatiotasoilla - Prosessiosaaminen, prosessien kehittäminen sekä vesienhallinnan osaaminen ovat erityisosaamisalueita, joiden täydentäminen uusilla resursseilla on haasteellista - Yhtiön tulevaisuudennäkymien epävarmuus ja toistuvat yhteistoimintaneuvottelut vaikuttavat henkilöstön sitoutumiseen ja tulevaisuudenuskoon. Lähtövaihtuvuus haasteena - Vuonna 2014 lähtövaihtuvuus on ollut 8 %, kun keskimääräinen vuositason lähtövaihtuvuus on ollut n. 3 % - Yhtiön operatiivisen jatkuvuuden sekä kestävän kehityksen kannalta on keskeistä, että osaaminen säilyy organisaatiossa - Sitoutumiseen, osaamisen kehittämiseen sekä työssä jaksamiseen on panostettu mm. aktiivisella viestinnällä, yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa sekä erilaisilla osaamisen kehittämisen tukimuodoilla 23

24 TILANNE MUUTTUNUT, JOHDOSSA MUUTOKSIA Pekka Perä, s.1964 toimitusjohtaja Talvivaaran perustaja Arctic Platinum Pyhäsalmi Mine Outokumpu Diplomi-insinööri Pekka Erkinheimo, s.1972 kaupallinen johtaja Yhtiön palvelukseen 2006 Castren & Snellman Arthur Andersen Oikeustieteen kandidaatti Pertti Pekkala, s.1967 metallituotannon johtaja Yhtiön palvelukseen 2011 Outokumpu Technology ja Outotec Diplomi-insinööri Saila Miettinen-Lähde, s.1962 varatoimitusjohtaja, CFO Yhtiön palvelukseen 2005 SIDOS Partners 2004 Carnegie Orion 2000 Sitra Leiras Diplomi-insinööri Eeva Ruokonen, s.1960 kestävän kehityksen johtaja Yhtiön palvelukseen 2010 ABB Boliden Outokumpu Diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti Maija Kaski, s.1967 henkilöstöjohtaja Yhtiön palvelukseen 2012 Nokia Elcoteq Kasvatustieteen maisteri Lassi Lammassaari, s.1973 kehitysjohtaja Yhtiön palvelukseen 2005 Diplomi-insinööri 24

25 MAINEEN HALLINTA Yhtiö ei ole ollut passiivinen Talvivaarasta yli 15 uutista päivässä Johtavat viestintäkonsultit auttamassa jo vuodesta 2011 Ensimmäinen blogi-sivusto Paikallistiedottaminen hyvin avointa ja tiivistä Mutta PUHUMALLA EI ASIOITA SAA KORJATTUA, PITÄÄ UNOHTAA MENNEET JA TEHDÄ ASIAT PAREMMIN 25

27 NIKKELIMARKKINAT OVAT MUUTOKSESSA 22,000 Nikkelin hinta (USD/t) ja LME-varastot (t) 305,000 20, ,000 18,000 16,000 Q , , ,000 14, ,000 12, ,000 Indonesian nikkelimalmin vientikielto on vähentänyt Ni-raaka-ainetarjontaa 15-25% 27

29 TULEVAISUUDEN TÄRKEIMMÄT ASIAT Rahoituksen turvaaminen Useita neuvotteluja käynnissä Tuotanto Louhinnan nopea käynnistäminen Kasan purun tehostaminen Ympäristö Vesien vähentäminen Suljetun kierron mahdollistaminen Turvallisuus Merkittävä parantaminen lyhyellä aikavälillä Henkilöstö Hyvinvoinnin ja saatavuuden varmistaminen KANNATTAVUUDEN OLEELLINEN PARANTUMINEN 29

30 YKSI HAASTE RATKAISTU 30

31 KIITOS! KYSYMYKSIÄ? 31