1 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

Transkriptio

1 1 / 2006 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti Vaikuta kylän kehittämiseen, vastaa keskiaukeaman kyselyyn. Tue kyläyhdistystä, maksa jäsenmaksu. Tule Vauvojen Veikkola -tilaisuuteen 28.3.

2 2 PÄÄKIRJOITUS Kylänraitti 1/2006 Sata vuotta, samat huolet Veikkolalaiset valittivat Kirkkonummen historiankirjoittajan mukaan vuonna 1910 senaattiin siitä, että Kirkkonummen kunta ei huolehdi Veikkolan kouluoloista. Kouluksi osoitettiin silloin huvilarakennus. Kaivattu koulutalo valmistui vasta 15 vuotta myöhemmin. Kuulostaako tutulta? Veikkolan uutta koulua hankittiin lähes yhtä kauan. Valmistuessaan se oli täynnä. Nyt tarvitaan kiireesti uusia koulu- ja uusia päiväkotitiloja. Neuvolan kortistossa on 840 lasta. Haapajärven koulua muutetaan päiväkodiksi. Siskolaan siirtyy päiväkoti, kun entinen vuokrasopimus päättyy. Esikouluun siirretään 5-vuotiaita. Ensimmäiselle luokalle ilmoittautui yli sata lasta. Kuuleman mukaan kaksi ekaluokkaa aloittaa syksyllä esikoulutiloissa. Tässä on vanhan kunnon veikkolalaisten kunnanvaltuutettujen yhteistyön paikka. Sitä tehtiin puoluekannasta välittämättä, vai miten on, Raili, Matti, Kauko, Outi tai Rauno? Pohjoiskirkkonummelaisia valtuutettuja on yhteensä 16, enemmän kuin koskaan, mutta missä on meille ennen vaaleja luvattu yhteistyö Veikkolan puolesta yli puoluerajojen? Kyläyhdistys järjestää tänä keväänä kolme tilaisuutta teemoilla: 1. Vauvojen Veikkola klo18.30 päivähoito ja neuvolat, ylilääkäri Jaana Santaholma, osastonhoitaja Kristiina Lyyrtö ja päivähoitopäällikkö Raili Santavuori 2. Veikkolan ja Nummelan kunnallisten palvelujen yhteistyö 3.5. klo 18.30, kunnanjohtajat Tarmo Aarnio ja Petri Härkönen 3. Mistä löytyvät tilat koululaisille ja esikoululaisille? klo 18.30, koulutoimen johtaja Hannele Kujala ja tilahallinnon johtaja Eva Forstén. Toivotan kaikki Pohjois-Kirkkonummen valtuutetut ja muut luottamushenkilöt tervetulleiksi näihin tilaisuuksiin! Tämän lehden keskiaukeamalla on kyläkysely, johon vastaamalla voit vaikuttaa kyläsuunnitelmaan. Kyläsuunnitelmalla päätämme omista kylän kehittämistavoitteistamme. Tutustu kyselyyn ja vastaa. Veikkola on paras kylä, pidetään sen puolta. Raija Kari kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päätoimittaja Matti Saartamo, Vastaavat toimittajat Raija Kari ja Marjokaisa Piironen Toimituskunta Katriina Aatsalo, Tapani Iivari, Taru Kantola, Raili Leidenius, Nirali Parekh, Franz Raschbacher, Paavo Sortti, Minna Tormilainen Askartelu ja sarjakuva PF Paja KY/Franz Raschbacher KYLÄNRAITTI 1/2006 Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys. Ilmoitukset Paavo Sortti Taitto Urkki Löfqvist Painopaikka Kangasalan Lehtipaino Oy Seuraava numero 2/2006 ilmestyy Aineistopäivä on Aineisto-osoite TOIMITUSSIHTEERI KYLÄNRAITTI-LEHDELLE Haluatko ansiolistallesi kokemuksen Kylänraitin toimitussihteerin tehtävistä? Tarjoamme aitiopaikan Veikkolan asioiden seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen, sekä mukavaa toimitusseuraa kotoisissa ympäristöissä. Tehtävä on talkootyötä, josta ei makseta palkkaa. Yhteydenotot: Johanna Artola, puh Matti Saartamo, puh Ilmoitushinnat v (mv) 1/16 sivu 60 e 1/8 sivu 100 e 1/4 sivu 180 e 1/2 sivu 300 e 1/1 sivu 450 e Neliväri-ilmoitukset ja määräpaikat sopimuksen mukaan. Jakelu Kylänraitti jaetaan vapaaehtoisvoimin Veikkolassa, Haapajärvellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja Siikajärvellä, sekä joihinkin Nummelan kauppoihin. Kustantaja Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys Byförening i Veikkola ry. kolme - neljä kertaa vuodessa. Painosmäärä: 3500 kpl ISSN Kannen kuva: Eerikinkartanon pihan tapahtumia kuvasi Juha Puikkonen. Veikkolan Kyläyhdistys ( Vuosikokoukseen asti ) Puheenjohtaja Raija Kari , , raija.kari@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Matti Saartamo , matti.saartamo@manari.fi Rahastonhoitaja Paavo Sortti paavo.sortti@elisanet.fi, , sihteeri Nina Sipilä-Latovehmas, nina.sipila-latovehmas@edu.hel.fi Muut hallituksen jäsenet: Katriina Aatsalo, , katriina.aatsalo@pp.inet.fi Leena Aarras, , , leena.aarras@pp.inet.fi Pirkko-Liisa Iivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi Marjokaisa Piironen, , kaisa@saunalahti.fi Raili Leidenius, , , perhe.leidenius@kolumbus.fi Tuovi Hyvärinen, , tuovi.hyvarinen@hus.fi Varajäsenet: Maria Feldt, , maria.feldt@kolumbus.fi Kimmo Latovehmas, Rauno Lahti, , , rauno.lahti@kolumbus.fi Pirkko Kautto, , pirkko.kautto@elisanet.fi Nuorisojaos Marja Huovila, , marja.huovila@kolumbus.fi Frisbeegolf Pyry Ahlfors, , pyry.ahlfors@saunalahti.fi Talviuinti Pirkko-Liisa Iivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi Kyläsaunan vuokraus: 20 euroa/5 tuntia, sisältää polttopuut, vuokraaja lämmittää, varaukset ja avain kuittia vastaan Leena Aarras,

3 AJASSA Kylänraitti 1/ Vauvojen Veikkola 28.3 Tiistaina klo18.30 koululla. Neuvolaan on saatu lisää työvoimaa. Uudet tilat on otettu käyttöön. Tule kyselemään neuvola-asioista. Vastaajina ylilääkäri Jaana Santaholma ja osastonhoitaja Kristiina Lyyrtö. Miten on päivähoidon laita, riittävätkö tilat kaikille vauvoille ja vähän vanhemmillekin? Päivähoitokysymyksiin vastaa päivähoitopäällikkö Raili Santavuori. Raitti kukkimaan 18.4 Tilaisuus tiistaina klo Mietimme joukolla, miten saamme kylästämme ja kyläraitistamme kauniimman, siistimmän ja hoidetumman. Työ aloitetaan jo tänä keväänä. Tähän tarvitaan väkeä. Mukaan ovat tervetulleita sekä puutarhaihmiset, että ne jotka haluaisivat olla puutarhaihmi- siä, mutta eivät tiedä tai osaa vielä mielestään riittävästi. Ensimmäinen suunnittelukokous koululla tiistaina klo Seuraava tapaaminen onkin sitten toukokuussa työmaalla. Lisätietoja saat Mari Aulangon jutusta tässä lehdessä. Ennakkokyselyt mari. aulanko@bene.fi tai Miten sujuu kunnilta yhteistyö 3.5 Veikkolan ja Nummelan kunnallisten palvelujen yhteistyöselvitys valmistuu toukokuun alussa. Kunnanjohtajat, Kirkkonummen Tarmo Aarnio ja Vihdin Petri Härkönen, kertovat kylien yhteistyömahdollisuuksista 3.5. klo Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus: kaksi kunnanjohtajaa yhtä aikaa tuoreeltaan tentattavana. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Kyläpäivä 13.5 Nummelan kunnanjohtaja Petri Härkönen tautuvat mennessä os. kylapaiva@saunalahti.fi Tilaisuuteen osallistuvilta peritään osallistumismaksu, jota ei ole vielä Kylänraitin painoon mennessä Veikkolan kunnanjohtaja Tarmo Aarnio päätetty. Tarkemmat tiedot kyläpäivän ohjelmasta yms. Veikkolaverkosta os. kylapaiva.htm tai sähköpostitse os. kylapaiva@saunalahti.fi Lue lisää tapahtumakalenterista sivulta 31. Saunarannassa tapahtuu Sunnuntaisauna talviuimareille Sunnuntai-iltapäivisin sauna lämpiää talviuimareille. Ajankohtaa on saunojien toiveesta muutettu myöhemmäksi klo Lämmin pukukoppi on rannassa huhtikuun loppuun, ja saunaa lämmitetään niin kauan huhtikuussa kuin lämmittäjiä riittää. Saunan vuokraus Muina aikoina saunaa voi vuokrata myös yksityiskäyttöön tai ryhmille. Saunan voi vuokrata vaikkapa pihatalkoiden tai jonkin muun tapahtuman mukavaksi lopuksi. Sauna on jatkuvalämmitteinen puusauna, jonka kiukaan vesisäiliöstä saa lämmintä vettä. Vesi on kannettava järvestä, mutta se menee viemäriverkostoon, joten saunassa voi peseytyä. Saunassa on pieni pukeutumistila, jonka läpi mennään saunaan. Lisätilana voi lokakuusta huhtikuun loppuun käyttää kunnan lämmintä pukukoppia (jos on avain sinne) tai kesällä rannan pukukoppeja. Saunaan mahtuu hyvin istumaan 5-8 henkilöä kerrallaan. Sauna lämpiää kesällä noin tunnissa kylpykuntoon. Maksu on 20 euroa/neljä tuntia ja 20 euroa/kaksi lisätuntia. Saunan vuokraaja huolehtii itse saunan lämmityksestä ja veden kannosta sekä siisteydestä saunomisen jälkeen. Osallistumalla sunnuntain yhteissaunan lämmitykseen saa ilmaisia yksityissaunavuoroja. Kahdesta saunan lämmityksestä saa yhden yksityissaunavuoron. Saunamaksu maksetaan kyläyhdistyksen tilille Avaimen saa kuittia vastaan. Saunan avain ja varaukset Leena Aarras, puh tai Pirkko-Liisa Iivari, puh Teksti ja kuva: Pirkko-Liisa Iivari Talvinen ranta. Kovalla pakkasella helmikuussa avanto oli näin pieni. Kevät-Näkki ja uimakisat 1.4. klo alkaen Joulukuun alussa Näkki heitti kyläsaunan kiukaalla lämmitetyn kiven uimareiden avantoon. Kivellä on ihmeitä tekevä, parantava voi- ma. Avantouimarit ovat saaneet virkistystä koko talven ajan kylmästä kylvystä klo Näkki nostaa kiven järvestä ja muuttaa sitten kesä- LIITY SINÄKIN KYLÄYHDISTYKSEEN Länsi-Uudenmaan kylien edustajat vierailevat Veikkolassa lauantaina Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Länsi-Uudellamaalla asuvat, jotka ilmoitpaikkaansa Haapajärveen, missä hänet voi tavata Navalan juhannusjuhlilla. Kiven noston jälkeen on KIS:in järjestämät pipopäässäuinnit. Tuleekohan parempia aikoja kuin joulukuussa? Kyläyhdistyksen perhekohtainen jäsenmaksu: 10 euroa/talous Jäsenmaksutili: Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Viite: Miten sauna lämpiää ensi talvena? Kyläsaunaa on lämmitetty sunnuntaisin nyt neljä vuotta. Talviuintijaos kutsuu kaikki saunomisesta kiinnostuneet suunnittelukokoukseen klo saunarantaan miettimään, miten jatketaan. Myös saunan vuokraajat ovat tervetulleita. Ehdotuksia toiminnasta voi jättää myös sähköpostissa pirkko.iivari@kolumbus.fi tai puh Mietittäviä asioita on esimerkiksi:. - miten saadaan lämmittäjiä? - puiden hankinta, talkoilla vai osto (ostopuut nostavat hintoja) - miten ihmisiä saadaan talkoisiin? - voisiko saunakertoja harventaa tai kautta lyhentää? - sopisiko muu päivä tai ajankohta paremmin? - muita ideoita saunan käyttöön. Tervetuloa mukaan kaikki avantosaunasta ja saunan muusta käytöstä kiinnostuneet! Talviuintijaos

4 4 AJASSA Kylänraitti 1/2006 Neuvola toimii uusissa tiloissa Veikkolan neuvola on muuttanut Koskentorin esikoulurakennukseen, Veikkolan koulun taakse osoitteeseen Kisapolku 7 c. Uudessa valoisassa, avarassa neuvolassa on vastaanottohuoneet lääkärille, kolmelle terveydenhoitajalle sekä odotustilat. Henkilökunta Kolme terveydenhoitajaa: Helena Wärnhjelm-Holmström äitiys- ja ehkäisyneuvola, Jaana Kinnunen äitiys- ja lastenneuvola sekä Sari Väisänen lastenneuvola ja Sjökullan kouluterveyshuolto. Heljä Hynynen työskentelee sijaisena kouluterveydenhoitajana. Asiakkaat Veikkolassa oli 840 neuvolaikäistä (0-6-vuotiasta) lasta Aukioloajat ovat päivisin klo 8-16 Perhevalmennusajat ajoittuvat iltaan. Neuvolatyö on terveyden kasvun ja kehityksen seurantaa painottuen sairauksien ennaltaehkäisyyn, kertoi haastattelumme aluksi terveydenhoitaja Sari Väisänen. Perhevalmennukseen tulee suurin osa ensimmäistä lastaan odottavista veikkolalaisista vanhemmista. Valmennuksessa käsiteltäviä asioita ovat perheen muotoutuminen, synnytys ja vanhemmuus sekä parisuhdeosio. Yhteiskunnan vaatimusten muuttuessa vanhemmuuskin on muuttumassa. Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen antaa enemmän haasteita vanhemmuudelle. Tällöin myös tuen tarve perhetilanteen muuttuessa kasvaa. Perheen muotoutuminen lähtee kahdesta ihmisestä lapsen myötä. Uusia vanhempia askarruttavat, miten työ ja harrastukset muuttuvat uudessa tilanteessa. Veikkolalaiset lapset syntyvät pääosin Jorvin sairaalassa. Mikä- Maija, 10 kk, on haapajärveläisen nelilapsisen perheen kuopus. Tänne neuvolaan on kiva tulla, lattiat ovat puhtaat, ympärillä ei ole yskiviä potilaita, on rauhallista ja lapsetkin ovat levollisempia, Maijan äiti kertoi. li raskauden kehittymiseen liittyy vaateita, joihin Jorvissa ei voida vastata, tällöin uusi veikkolalainen syntyy Naistenklinikalla, jossa on erikoisosaaminen kulloisenkiin tilanteeseen. Pieni osa synnytyksistä tapahtuu myös Tammisaaren sairaalassa. Sairaalan omat suuntaukset vaikuttavat neuvolan perhevalmennuksen synnytysosioon. Lastenhoitotunnilla käsitellään vauvaan liittyviä käytännön asioita. Vanhempia askarruttaa Ensimmästä lastaan odottavat vanhemmat saavat paljon vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin kirjallisuudesta, lehdistä, internetistä, mutta oma terveydenhoitaja on se henkilö, jolta saadaan vielä vahvistusta esiin tulleisiin vastauksiin. Asiakkaat tulevat omiksi. Puhelimen pirahtaessa ja tutun äänen kuuluessa terveydenhoitajalle muotoutuu jo nopeasti kuva Veikkolan neuvolassa ja hammashoitola II:ssa osoitteessa Kisapolku 7 C avoimet ovet tiistaina klo Terveydenhoitajat Heljä Hynynen ja Sari Väisänen. Uudet, aurinkoiset tilat ja kolmas terveydenhoitaja luovat neuvolatyölle myönteisen ja iloisen ilmapiirin sekä asiakkaan että työntekijän kannalta. kyseisesta perheestä, sanoi Sari Väisänen. Neuvolavaiheen jälkeen lapset siirtyvät kouluterveydenhuollon piiriin. Hammashoitolakin muutti Veikkolassa on hammashoitolalla uudet ajanmukaiset tilat aivan uuden neuvolan naapurissa. Nyt myös aikuisilla veikkolalaisilla on mahdollisuus saada hammashoitoa kotikylällään. Teksti: Katriina Aatsalo Kuvat: Raija Kari Avoimet ovet uudessa neuvolassa Neuvola sijaitsee koulualueella, uuden koulun takana, Koskentorin esikoulun rakennuksessa. Sisäänkäynti neuvolaan löytyy koulurakennuksen ja esikoulurakennuksen väliseltä pihalta. Tervetuloa!

5 Kylänraitti 1/2006 AJASSA 5 KOHTAAMME KYMPPIKIOSKILLA Kirjoittaessani tätä eletään helmikuun lopun sunnuntaita kello 14. On aurinkoinen, kevyt pakkassää, noin viisi astetta. Tässä hetkessä on erikoista värinää, joka ei johdu pelkästään säästä. Se johtuu siitä, että tunnin päästä pelataan Torinon olympiakisojen viimeisenä lajina legendaarinen jääkiekon loppuottelu Suomi Ruotsi. Voiko enempää toivoa? Kymppikioskilla viimeiset veikkaajat ovat paikalla. Yksi heistä on Toni Höglund, 28- vuotias varastotyöntekijä, joka on muuttanut Veikkolaan vasta kolme kuukautta sitten. Miten käy matsissa? Suomi voittaa. Mitä veikkasit tulokseksi? Suomelle 2-1 ja 3-1. Kuka tekee Suomen ekan maalin? Niko Kapanen. Missä meinaat katsoa ottelun? Kotiin on rakennettu kisastudio. Pari kaveria tulee seuraksi. Mitä mieltä olet Suomen menestyksestä yleensä Torinon kisoissa? Ei kovin huono. Kuka on ollut positiivisin yllättäjä? Niittymäki. Kuka pahin pettymys? Ei kukaan. Teksti ja kuva: Matti Saartamo Neuvola-aloitteen takana osa valtuutetuista Veikkolan Kyläyhdistys keräsi viime kesänä 2500 nimeä elokuussa jätetyn neuvola-aloitteen tueksi. Neuvola-aloitteen allekirjoitti vain osa Pohjois-Kirkkonummen valtuutetuista. Kaikkien 16 valtuutetun kannat tai kannan puuttuessa pelkkä aloitteen allekirjoittaminen tai sen puuttuminen julkaistaan tässä. He allekirjoittivat: Marjut Frantsi (aloitteen tekijä) Harri Herlevi (sdp) Airi Hyvönen (sdp) Antti Salonen (kesk.) Heli Yli-Knuuttila (vihr) Eero Lankia (kesk) Lasse Streng (sdp) Marjut Frantsi: Hyvin toimiva ja resurssoitu neuvolajärjestelmä tukee lapsiperheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisee ongelmia. Meillä neuvolan th:a ei ole lisätty lapsiperheiden määrän ja palveluiden tarpeiden kasvaessa. Työkuorma on ollut ylisuuri ja palvelut alimitoitetut. Siksi tein aloitteen uudesta terveydenhoitajasta. Harri Herlevi: Pidetään veikkolalaisten puolta! Viime kunnallisvaaleissa veikkolalaiset äänestivät aktiivisimmin koko kunnassa ja keskittivät äänensä Pohjois-Kirkkonummen ehdokkaille. Samalla äänestäjät asettivat odotuksia kunnanvaltuutetuilleen kylänsä asioiden puolesta puhumiseen. Airi Hyvönen: MLL teki jo 2004 asiasta aloitteen. Ehdotukseni terveydenhoitajan virasta viime vuoden budjettiin yksimielisesti ja sen piti alkaa Samaan aikaan kyläyhdistys aloitti nimien keräyksen. Johtava ylilääkäri siirsi viran alkamisen tilojen puutteen takia vuoden vaihteeseen. Toki allekirjoitin aloitteen - kuntalaisten painostus toi julkisuutta ja vihdoin Veikkolan neuvola sai lisävoimia. Antti Salonen: Lasten ja nuorten syrjäytyminen on iso ongelma. Usein syynä on joko psyykkinen tai fyysinen ongelma johon varhaisella puuttumisella on saatavissa apu. Vanhempien kasvatusvastuun rinnalle saatava ammattilaisen apu on tärkeä varhaisen puuttumisen kannalta. Uudella paikkakunnalla ilman muuta sosiaalista tukiverkkoa tämä apu korostuu. Heli Yli-Knuuttila (vihr): Pidän neuvolatoimintaa erittäin tärkeänä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävänä toimintana. Nykyisillä resursseilla neuvola ei pysty tunnistamaan erityistukea tarvitsevia lapsia ja perheitä ja järjestämään heille myös tukea. Neuvolatoiminta on korjaavaan toimintaan verrattuna edullista. Henkilöstöä on lisättävä, että toiminnan sisältö saadaan perheiden tarpeiden tasolle. Terveyttä ja hyvinvointia edistävään työhön kannattaa panostaa. He olivat poissa kokouksesta: Matti Kaurila (kok) Janne Miilukangas (sdp) Veronica Palmgren (rkp) Kristo Savola (vihr.) Matti Kaurila: Veikkolan neuvolan suurasiakkaana (kuusi lastani on tai on ollut asiakkaana) pidän neuvolan kehittämistä tärkeänä. Olen tyytyväinen henkilökunnan ystävälliseen hyvään ja ammattitaitoiseen palveluun, jota perheemme on resurssipulasta huolimatta saanut. Veronica Palmgren: Emme ole joutuneet käymään terveyskeskuksessa saati neuvolassa pakollisia kertoja enemmän. Olen ollut tyytyväinen palveluun, jota olen saanut hyvällä ruotsin kielellä. Joskus olen toki huomannut, että henkilökunnalla on hieman kiire, mutta sellaistahan välillä on joka työpaikalla. Tilanne on kuitenkin hallitsematon, jos ongelmatapauksiakaan ei ehditä seurata ja auttaa kunnolla, tämä kostautuu varmasti myöhemmässä vaiheessa vielä enemmän. Kristo Savola: Aloite oli allekirjoitettavana valtuuston kokouksessa, josta olin poissa - ensimmäistä kertaa viiden vuoden aikana - työmatkan vuoksi. Siksi en voinut allekirjoittaa tätä aloitetta. Sen sijaan tilallani istunut varavaltuutettu Sirkka Lehtomäki allekirjoitti. Myös vihreät valtuutetut Outi Hakkarainen, Johanna Kohl, Antti Kilappa ja Heli Yli-Knuuttila panivat nimensä aloitteeseen. He eivät alle kirjoittaneet: Ulf Kjerin (rkp) Hans Hedberg (rkp) Marjo Huotari (kok) Eija Numminen (kok) Pauliina Uusivirta (kok) Ulf Kjerin: En allekirjoittanut aloitetta, koska terveyslautakunnan puheenjohtajana olen vastuussa neuvola- ja muiden terveyspalveluiden järjestämisestä kunnassa. Neuvolapalvelut ovat järjestetty yhtä hyvin Veikkolassa kuin muualla kunnassa, ongelma on resurssien puute. Tukiadressinne Veikkolasta tuli hyvään aikaan, koska se nosti esille neuvola-asian uuden lautakunnan pöydälle. Kuluvan vuoden aikana saadaan lisäresursseja neuvolatoimintaan ja lautakunnan tavoitteena on saada resurssit suositusten tasolle vuoden 2008 loppuun mennessä. Teksti: Raija Kari Veikkolan presidentti 2006 Ensimmäisellä vaalikierroksella Veikkolan äänestysalueen äänestysprosentti nousi yli 83:een, kun se muualla maassa oli 73. Toisella vaalikierroksella äänestysprosentti nousi koko Suomessa 77,1 prosenttiin, Veikkolassa peräti 86,85 prosenttiin. Veikkolassa oltiin myös sitä mieltä, että toinen äänestyskierros tarvitaan. Ensimmäisen kierroksen äänet Veikkolasta jakautuivat seuraavasti, ensin ehdokkaan nimi ja äänimäärä, suluissa prosenttia äänistä Kirkkonummella, sitten koko Suomessa. Halonen 893 (Kn 44% - Suomi 46,3%), Niinistö 803 (33,1% - 24,1%), Vanhanen 228 (8,3% - 18,6%), Hautala 111 (5,0% - 3,5%), Soini 68 (2,5% - 3,4%), Kallis 40 (1,7% - 2,0), Lax 31 (4,8 % - 1,6%) ja Lahti 10 (0,6% - 04,%). Toisella kierroksella Veikkola valitsi presidentiksi Niinistön. Hän sai veikkolalaisten äänistä 1219 ja Halonen Kirkkonummelaisetkin olisivat valinneet Niinistön (51,4 % äänistä). Koko maan äänistä Halonen sai 51,8 % ja Niinistö 48,2 %. Hotelli Lepolammen kevään tanssikalenteri. Tervetuloa! MAALISKUUSSA Ke 22.3 TERO KYRÖLÄ Liput 6 Eur Pe 24.3 KARAOKETANSSIT, Juontaa Matti Kahila La 25.3 KARI HIRVONEN Liput 12 Eur Ke 29.3 J.ESKELINEN & HARRI NUUTINEN Liput 6 Eur HUHTIKUUSSA Ke 5.4 ANNIINA MATTILA & AVENUE Liput 12 Eur KE 19.4 TRIO WÄHÄKOSKET Liput 6 Eur KE 26.4 KARI VEPSÄ & ONNENMAA Liput 12 Eur TOUKOKUUSSA KE 3.5 HIETAMÄKI Liput 6 Eur KE 10.5 MATTI RAUTAVAARA Liput 6 Eur KE 17.5 SAIJA VARJUS Liput 12 Eur KE 31.5 ANTTI RAISKI & SESAM Liput 12 Eur Tanssit klo Keskiviikkoisin naistentanssit. Hotelli Lepolampi Puhelin: Kivilammentie ESPOO Telefax:

6 6 Kylänraitti 1/2006 Suuret oppilasmäärät Veikkolaverkko palveluksessasi! Veikkola on saanut uuden koulun, oppilaat ovat kotiutuneet sinne, ja koulutyö on päässyt käyntiin. Saimme myös hienon taideteoksen koulun pääsisäänkäynnin eteen. Mutta oppilasmäärät ovat kasvaneet siten, että ne ovat nyt Kirkkonummen suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan määrittelemän ylärajan tuntumassa. Koulumme on suurin koko Kirkkonummen alueella. Koko koulussa on yli 760 oppilasta. Tämän hetken tiedon mukaan ensimmäiselle luokalle on ilmoittautunut 102 lasta. Tulevilla 2. luokilla on 95 oppilasta, 3. luokilla arviolta 92 oppilasta ja 4. luokilla 93 oppilasta. 3. ja 4. luokilla on myös useita erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Opetusryhmiä on 1. ja 2. luokilla neljä ja 3. ja 4. luokilla kolme. Veikkolan koululle on tulossa ensi lukuvuodeksi yksi luokanopettajan virka lisää. Mutta miten tämä yksi virka hyödynnetään? Kirkkonummen kunnassa opetusryhmät määräytyvät seuraavasti: Uusi opetusryhmä voidaan perustaa, kun oppilaita on luokilla 25 ja luokilla 32 opetusryhmää kohden. Tämän laskuperusteen mukaan luokanopettajan virka menee 1. luokkalaisille. Laskuperusteessa ei ole otettu huomioon sitä tosiseikkaa, että erityistukea tarvitsevat oppilaat vaativat opettajalta enemmän aikaa, mitä opettajalla ei ole riittävästi suurissa luokkaryhmissä. Tässä tilanteessa isoissa opetusryhmissä osa lapsista jäisi vaille riittävää huomiota sekä opetusta. Lisäksi suurissa luokissa tarvitaan tavallista enemmän tukiopetusta sekä kouluavustajia, mikä lisää taas kustannuksia. Entä sitten opettajat? Kuinka kauan he jaksavat? Suuret opetusryhmät ovat myös heille raskaita henkisesti. Opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö ovat myös huolissaan tästä yhteisestä ongelmasta huoltajien kanssa. Veikkolan väestö lisääntyi viime vuonna 9,11 prosenttia. Jos Veikkola kasvaa tätä vauhtia (vaikka pienemmälläkin prosentilla), koulumme ratkeaa saumoistaan. Tilat ovat jo nyt liian pienet, ja oppilasryhmät kasvavat liian suuriksi. Päättäjät eivät katso tulevaisuuteen eivätkä näe niitä suuria kustannuksia, jotka odottavat, jos nyt ei tehdä mitään. Eikö olisi aika tarttua härkää sarvista ajoissa, jotta emme pian ole katastrofitilanteessa miettimässä, mitä nyt tehdään? Veikkolan koulu tarvitsee lisää määrärahoja, opettajien virkoja ja tilaa! Jaana Kukkonen RUOKARAVINTOLA VEIKKOLAN TORPPA AUKIOLOAJAT: ma ke to pe la su Kutsumme sinut tutustumaan uusittuun tuvan puoleen. Tarjoamme sinulle erilaisia oluita, taiten tehtyä pientä syötävää jne. Nettisivuiltamme löydät ajankohtaisen lounas ja ala carte listamme. A - OIKEUDET Pöytävaraukset ja tiedustelut numerosta: Torpan tiloissa sinulla on mahdollisuus hemmotella itseäsi hieronnalla, jalkojenhoidolla ja kosmetologin palveluilla. Milla Innanen p urheiluhieroja Erja Westerholm p SKY-kosmetologi Tuula Sandén p jalkojenhoitaja/kuntohoitaja Veikkolan toimipiste: jalkojenhoito Espoon Sello: jalkojenhoito, hieronta ja vyöhyketerapia Jalkojenhoito kotikäyntinä Kirkkonummella ja Espoossa. TERVETULOA Vanhatie 7 9, 02880, Veikkola, viherminttu@viherminttu.fi Osoitteesta löytyy jokaiselle jotakin. Veikkolaverkossa on tietoa Pohjois- Kirkkonummen ajankohtaisista tapahtumista. Olethan muistanut ilmoittaa oman yhdistyksesi tai yrityksesi tapahtumista? Verkko raportoi myös kylän uutisia kuvin. Toivomme juttuja kuvineen julkaistavaksi verkossamme, jotta saisimme siitä ajankohtaisemman ja vieläkin monipuolisemman. Voit myös pyytää meitä kuvaamaan ja/ tai tekemään juttua verkkoon. Samoja juttuja voidaan julkaista Kylänraitissa, jos tilaa on ja juttu on vielä riittävän ajankohtainen. Joulunajan ponnistus Veikkolaverkossa on kahtena viime vuonna toteutettu kylän yhteinen toiminnallinen joulukalenteri. Sen tarkoituksena on esitellä kylän yhdistyksiä ja yrityksiä sekä tarjota mukavaa ajanvietettä kyläläisille erilaisten tapahtumien yhteydessä. Kerro meille uusista ideoista joulukalenterin kehittämiseksi! Muista ilmoittautua kalenteritapahtumien järjestäjäksi ajoissa! Ilmainen ilmoitustaulu Tältä sivulta on pääsy Kirpputaulu ja Löytöeläimet -sivuille. Kirpputaululla on palstat Annetaan, Myydään, Ostetaan, Vuokralle annetaan ja Vuokralle otetaan. Löytöeläimet-sivulla voit ilmoittaa kadonneesta tai löytyneestä lemmikistä. Ilmoitustaulu-sivulle voit lähettää ilmoituksen esimerkiksi vapaasta työpaikasta, tarjoamistasi palveluista tai muusta. Sivumme ei kuitenkaan ole tarkoitettu kaupallisille mainoksille. Tiesitko, että voit lähettää Veikkolaverkolle kysymyksen kylää tai itse verkkoa koskevasta asiasta? Veikko vastaa verkossa yleistä mielenkiintoa herättäviin kysymyksiin. Veikko = ylläpitäjien etsimä asiantuntija, joka vastaa Veikon suulla kuhunkin kysymykseen. Keskustele muiden kyläläisten kanssa Keskustelu-sivulta pääset Veikkolaverkon keskustelufoorumille, jossa käsitellään eri aiheita. Keskustelu voisi olla vilkkaampaakin. Viimeisimmät puheenvuorot ovat polttopuista ja eläinten jätöksistä. Keskustelut säilyvät näkösällä, paitsi jos ylläpitäjä joutuu poistamaan asiattomat viestit. Tarjolla on myös enintään 50 henkilön samanaikainen chattailumahdollisuus. Kokeilepa sitä vaikka yhdistyksesi hallituksen kokouksen pitämiseen! Kylänraitti on myös verkossa Kylanraitti-sivulta löydät vuoden sisällä ilmestyneet Kylänraitit pdf-muodossa sekä kaikki lehdessämme julkaistut askartelut, sarjakuvat ja ristikot. Muistatko, missä lehdessä kerrottiin Potasta ja mitä se tarkoittaa? Sivulta näkee myös seuraavien lehtien aikataulut sekä mediatiedot. Veikkola-sivu on oikeastaan supervarasto Sillä sivulla on linkkejä karttoihin, joista kylämme mukavasti löytyy. Matkahuollon aikatauluhakuun on useita suoria linkkejä Helsingin, Kirkkonummen ja Lohjan suuntaan. Tämän lisäksi Palveluita-linkistä löytyy tietoa torista, saunasta ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Jätehuolto-linkistä näet jätteiden keräilypaikat ja lajitteluohjeet. Tiesitkö, että Sorttiasemalta voit vuokrata peräkärryn kolmeksi tunniksi viidellä eurolla? Vesihuolto-linkistä avautuu ajankohtaista tietoa Veikkolan vesihuollosta ja kunnallistekniikan suunnitelmista. Sieltä löydät myös ohjeita jätevesien käsittelyyn. Yrityksiä-linkistä löytyy ylläpitäjien linkkivinkkejä pohjoiskirkkonummelaisiin yrityksiin. Ovathan oman yrityksesi tiedot verkossamme ajan tasalla? Tulevaisuuden suunnitelmia -linkistä näet kehittämistyöryhmien suunnitelmia: tule mukaan! Veikkola eilen -linkistä löytyy tarinoita ja kuvia tapahtumista aina vuodesta 1841 eiliseen. Valokuvia kylältä -linkistä näet maisemia ja tunnelmia kylältä: lähetä sinäkin omasi! Yhdistystoiminnan luvattu kylä Sivulle on koottu ne kaikki tietoomme tulleet yhdistykset, joilla on toimintaa kylällämme. Jos yhdistyksellä, jossa toimit, ei ole vielä omaa kotisivua, ota meihin yhteyttä! Veikkolaverkko tarjoaa yhden sivun ja opastaa sen päivittämiseen. Palautetta Ota yhteyttä -sivulta löytyy tietoa verkon alkuvaiheista, sivukartta ja palautelomake. Sivuston ylläpito Veikkolalaisia palvelevan verkon ideointi aloitettiin vuonna Monien vaiheiden jälkeen Veikkolaverkon avasi virallisesti kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Nykyään Veikkolan kyläyhdistys huolehtii yhteisen verkon pääpalvelimen maksuista. Osa vanhoista sivuista on vielä Kirkkonummen kunnan palvelimella. Verkkohankkeessa koulutettiin yhdistysten edustajia tekemään yhdistyksensä nettisivut. Edelleenkin yhdistykset ylläpitävät itse omia sivujaan, mutta Veikkolaverkon kaikille yhteisiä sivuja päivittävät nykyään Marjokaisa Piironen, Pirkko-Liisa Iivari ja Maria Feldt. Jos haluat tulla mukaan ylläpitotyöryhmään, ota yhteyttä os. veikkolaverkko@s aunalahti.fi. Lyhyen opastuksen jälkeen päivittäminen on helppoa nettityökaluilla ja sitä voi tehdä mistä tahansa, nettiyhteys riittää. Teksti ja kuva: Marjokaisa Piironen ja Pirkko-Liisa Iivari

7 Kylänraitti 1/ Kouluterveydenhuollon alennustila Veikkolan peruskoulun oppilaiden vanhemmat saivat 24. marraskuuta 2005 seuraavan viestin: Veikkolan koulun terveydenhoitaja ei ole koululla lähtien, arviolta kahdesta kolmeen viikkoon. Poissaolon ajaksi emme ole yrityksistä huolimatta onnistuneet saamaan sijaista. Viestin oli allekirjoittanut neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon osastonhoitaja, joka toimii Kirkkonummen terveyslautakunnan alaisuudessa. Viesti järkytti joukkoa veikkolalaisia vanhempia. He päättivät ryhtyä peräämään lapsilleen niitä oikeuksia, joita lainsäädäntö suo. Perusopetuslaissa ja kansanterveyslaissa määrätään, että kunnan on pidettävä yllä kouluterveydenhuoltoa. Sen pitää huolehtia oppilaiden terveydenhoidosta ja terveydellisten olojen valvonnasta. Vanhempien mielestä Kirkkonummen kunta toimi vastoin lakia. Siksi he tekivät joulukuun alussa kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vanhemmat olivat huolissaan lastensa ja kaikkien veikkolalaisten koululaisten terveydestä, ja he pyysivät oikeusasiamiestä tutkimaan Kirkkonummen terveyslautakunnan toimien laillisuuden. Oliko terveyslautakunta tai sitä valvova kunnanvaltuusto rikkonut perusopetuslain ja kansanterveyslain määräyksiä kouluterveydenhuollon järjestämisestä? Oikeusasiamies on pyytänyt Etelä-Suomen lääninhallitusta selvittämään asiaa. Lääninhallitus on puolestaan pyytänyt selvitystä asiasta Kirkkonummen kunnalta. Tätä kirjoitettaessa oikeusasiamies ei ollut tehnyt ratkaisua kantelusta. Kohtuuton työmäärä? Kouluterveydenhuollon osastonhoitaja selitti kouluterveydenhoitajan puuttumista sillä, että kunta ei ollut yrityksistä huolimatta saanut palkatuksi sijaista. Hän ei täsmentänyt, mistä tämä johtuu. Ainakaan raha ei saa - tai ei saisi - olla sijaisen palkkaamisen este. Kouluterveydenhoitajan sijaisen palkkaaminen pariksi kolmeksi viikoksi maksaa kunnalle sivukuluineen reilut 1500 euroa. Sitä paitsi terveystoimi alitti budjettinsa viime vuonna, joten rahaa kunnalla olisi ollut. Onko kyse sitten siitä, että kukaan ei halunnut tulla hoitamaan veikkolalaisten oppilaiden terveyttä? Mistä moinen haluttomuus voisi johtua? Siitäkö, että kouluterveydenhoitaja joutuu täällä paiskimaan töitä yli kaiken kohtuuden, uupumisen rajoilla? Tiedämme, että kouluterveydenhoitaja kuten muukin Veikkolan terveydenhuolto on ylikuormitettu. Jonot lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolle ovat pahimmillaan viikkojen pituisia. Terveysasema Päätön pyy lensi kirjastoon Ystävällisesti myhäilevä Pekka Lempiäinen oli ystävänpäivän iltana mukana Veikkolan kirjastossa, kun Kirjaston ystävät kahvittivat asiakkaita. Kirjastossa Pekka on tuttu mies, ja tiskiltä löytyy myös hänen äskettäin ilmestynyt kirjansa Päättömän pyyn tapaus. Kahdeksan kirjan lisäksi Pekka Lempiäinen on kirjoittanut kuunnelman ja ainakin yhden rakkausnovellin. Mistä lähti kirjoittamisen innostus? Kannustiko joku lapsena? - Enpä muista kenenkään kannustaneen. Koulussa en kirjoittanut ollenkaan, ja äidinkielen vitonen oli todistuksen huonoin numero. Kun sitten aikuisena aloitin kirjoittamisen, oli itsellenikin yllätys, että osasin. Se olikin helppoa, kun ei ollut enää opettajaa pakottamassa. Kirjoitat hyvää ja kaunista kieltä. Mistä se on löytynyt? Luitko lapsena paljon? - Lehtiä enimmäkseen, Jerry Cottoneita ja lännen sarjoja. Mutta minulla oli kaksi vanhempaa siskoa. Luin myös kaikki heidän sydänsarjansa, ja niitä oli paljon. Mitä luet nykyään? - Eric Malpass on mieleen, hänellä on semmoista sopivaa huumoria. Mistä omasta kirjastasi pidät eniten? - Puolen peikon tarinasta. Se tuntuu omimmalta tekstiltä. Ensimmäinen julkaistu juttusi? - 27-vuotiaana myin Elämä-lehteen jonkin rakkausnovellin. Olin pari kuukautta aikaisemmin aloittanut ensimmäisen kirjani kirjoittamisen, vaikka sen valmistumiseen sitten vielä menikin kymmenen vuotta. Elämä-lehden piilotin enkä näyttänyt kenellekään, mutta juttupalkkio tuntui ruhtinaallisen isolta. Miten kirjoitat? - Lyijykynällä aamukahvin jälkeen, mitä sattuu mieleen tulemaan. Töissä ollessa kirjoitin aamuisin bussissa ja illalla sitten saman koneella. Proosaa enimmäkseen, runoa olen vähän kokeillut, mutta kokeiluksi on jäänyt. Yhdelle tutulle muusikolle olen tehnyt sanoituksen. Nyt on työn alla kaksi romaanitekstiä. Saa nähdä kumpi ensiksi valmistuu. Toisen kanssa olen tehnyt töitä jo viitisen vuotta. kärsii tilanahtaudesta, eikä ajanvaraukseen pääse arkiaamuisin läheskään aina läpi puhelimella, kun yrittää saada kiireellistä vastaanottoaikaa. Ja vaikka puhelinkontakti onnistuisikin, kiireellisiä vastaanottoaikoja on tarjolla todella harvoin. Kiireelliset tapaukset toki hoidetaan joko keskustan terveysasemalla tai Jorvissa. Mutta ei sen niin pitäisi olla. Lähiterveysasema on sitä varten, että me veikkolalaiset pääsemme sinne tapaamaan lääkäriä tai terveydenhoitajaa. Toiveita paremmasta on, ehkä. Kunnanvaltuusto on velvoittanut terveyslautakuntaa palkkaamaan lisää terveydenhoitajia, jotta henkilöstömäärä vastaisi valtakunnallisia suosituksia. Uusia toimia on näillä näkymin tulossa kaksi, joista toinen ilmeisesti Veikkolaan. Uuden terveydenhoitajan vastuulle lienee tulossa myös osa kouluterveydenhuollosta. Mutta riittääkö se, kun väestönkasvu on kahtena viime vuotena ollut yhdeksän prosenttia, ja kouluun on tullut - ja tulee joka vuosi - jatkuvasti lisää oppilaita? Entä mikä tilanne on 5-6 vuoden päästä, kun nyt neuvolaa kuormittavat suuren syntyvyyden ikäluokat aloittavat koulunkäynnin? Simo Sipola Onko tullut lukijapalautetta? Mikä on tuntunut parhaalta? - Lapsuustarinoideni (Kertomuksia Tuulensuun mäeltä) julkaisun aikaan kävin vierailemassa Veikkolan koulussa. Paljon myöhemmin tapasin samoja oppilaita tuossa bussipysäkin seutuvilla. He muistivat minut sekä kirjani ja tulivat juttelemaan. Se tuntui mukavalta. Olet jo kirjoittanut melkein puolet elämästäsi. Mikä saa jatkamaan? - Jonkinmoista terapiaa kirjoittaminen on. Nuorempana kyllä monta kertaa lopetinkin, mutta enää se ei käy edes mielessä. Nyt tiedän, että kuitenkin aina tulee idea, jonka kanssa on ihan pakko jatkaa. Päättömän pyyn tapauksen kannessa on hieno värikuva. Mistä se on peräisin? - Siinä on käytetty minun maalaustani. Olen harrastanut akryyliväreillä maalaamista pari vuotta. Kouluaikoina olin parempi piirtäjä kuin kirjoittaja, ja kerran sain jonkin palkinnonkin. Nykyään en kuitenkaan kirjoittamista vaihtaisi maalaamiseen. Uudessa Kirjasto-lehdessä Kirkkonummen kirjaston ystäviä verrataan ratsuväkeen. Mitä mieltä yhdistyksen varapuheenjohtaja on hevosista? - Ratsastuksen kannalta hevoset ovat ehdottomasti parempia kuin lehmät. Arja Puikkonen Samettisiipi, uusi luontaishoitola Dipl. vyöhyke- ja hierontaterapeutti Tarja Tolonen on avannut Veikkolassa Testamenttitiellä luontaishoitolan. Luontaishoitolan valikoimissa ovat moderni vyöhyketerapia, osteopaattinen hieronta, korvakynttilähoito ja intialainen päähieronta. Moderni vyöhyketerapia (MVT) on koko kehon hoitoa. Hoitomenetelmiä ovat pehmeä vyöhykeratahieronta ja polaarinen kaksipistehoito sekä magneeteilla hoitaminen; voimaa ei käytetä. Hoitoon kuuluvat myös klassiset vyöhykejärjestelmät: jalkaterä, kämmen ja korva. Osteopaattinen hieronta on klassista hierontaa kevyempää, rentouttavaa hierontaa, jossa on perinteisen hieronnan lisäksi erikoiskäsíttelyjä, mm. kahden pisteen rentoutus, vastavoimatekniikalla tehtävä rentoutus, nivelten käsittely sekä oskillointi. Intialainen päähieronta on alunperin osa ayurvedista perinnettä, jota on harjoitettu Intiassa jo yli 5000 vuotta. Korvakynttilähoito pohjautuu Hopi-intiaanien vanhaan hoitomenetelmään. Kynttilä asetetaan hoidettavan, joka on makuullaan hoitopöydällä, korvan suulle, ja kynttilän toiseen päähän sytytetään tuli, jolloin alipaine kierrättää yrttiuutehöyryä korvassa. Lisätiedot ja ajanvaraus: Luontaishoitola Samettisiipi, p , samettisiipi@kolumbus.fi Tule keskustelemaan toiveittesi kodista asuntoasiantuntijoidemme kanssa Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Suunnitteletko kodin hankintaa, rakentamista tai remontoimista? Tule ja kerro toiveesi asuntoasioiden osaajille. Saat reilun laina- ja välitystarjouksen lisäksi asiantuntevaa neuvontaa ja opastusta. Autamme sinua tekemään asuntotoiveistasi totta. Tervetuloa! Koskentie 3, Veikkola

8 8 AJASSA Kylänraitti 1/2006 Suomiko laajakaistateknologian edelläkävijämaa? Pari vuotta sitten valtion laajakaistastrategian tavoitteeksi määriteltiin vähintään 256 kilobit/s nopeuksisen aina päällä olevan laajakaistaliittymämahdollisuuden tarjoaminen markkinalähtöisesti suurelle osalle suomalaisia vuoden 2005 loppuun mennessä. Nyt olemme ylittäneet nämä nopeustavoitteet jo neljä tai jopa kahdeksankertaisesti ja vuonna 2008 jo kolmekymmenkertaisesti. Tämähän kuulostaa entisen neuvostoliiton stahanovilaisten iskurityöläisten toiminnalta. Mistä onkaan oikeastaan kysymys? Ei niillä biteillä ole merkitystä vaan palveluilla. Mitä laajakaistaliittymällä voidaan oikeasti tehdä? Tämä riippuu pitkälti laajakaistaliittymän nopeudesta sekä verkosta kotiin että ennen kaikkea kotoa verkkoon päin. Jos siirtonopeus on riittämätön, on tilanne sama kuin talossa, jossa halutessa laittaa sähkösauna päälle pitää sammuttaa kaikki valot eikä pullaa voi paistaa samaan aikaan, kun katsotaan telkkaria. Onko nykyinen euroa vuodessa kohtuullinen maksu laajakaistaliittymästä? Kyllä on, jos kysyy liikenneministeriön edustajilta tai teleoperaattoreilta. Ei todellakaan, jos minulta kysytään! Kaapelintäydeltä digihömppää Jo tänä päivänä Internetin kautta voidaan katsoa televisiokanavia. Nykyisin tarjonta on vielä melko vähäistä eli likimain samoja kanavia kuin satelliittikanavien ja digitv:n kautta yhteensä. Lisäksi muutamat operaattorit tarjoavat mahdollisuutta katsoa elokuvia verkon kautta. Tulevaisuudessa Internetin kautta voidaan katsoa käytännössä mitä tahansa, mistä päin maailmaa tahansa lähetettävää tv-ohjelmaa tai -sarjaa. Vertaisverkkojen avulla digitaalisen sisällön (laiton) jakelu on levinnyt räjähdymäisesti. On vain ajan kysymys, milloin tämä levy- ja elokuvayhtiöiden kammoksuma hirviö saadaan hyödylliseen ja lailliseen käyttöön sopivilla ohjelmistoilla, jotka takaavat myös sisällöntuottajien oikeuksien kunnioittamisen. Tulevaisuuden mahdollisuudet Tulevaisuudessa Internetissä suurimmat sisällöntuottajat eivät olekaan levy- tai elokuvayhtiöt vaan me itse, me tavalliset kaduntallaajat. Eihän kännyköitäkään juuri tarvittaisi, jos niillä soiteltaisiin vain valtion viralliseen uutistoimistoon tai musiikkiyhtiön levyautomaattiin. Soittelu kavereiden kesken on se kännyköiden pääkäyttötarkoitus. Puhelinverkkoa tarvitaan vain tiedonsiirtoon, sisällön me teemme itse. Näin tulee tapahtumaan myös Internetissä, kuten pari seuraavaa esimerkkiä osoittaa. Mietitäänpä hetken aikaa, mitä tietoverkolla voisikaan Veikkolan kirjasto avoinna: ma 15-20, ti & to 14-19, ke & pe Allastie 6 p veikkolan.kirjasto@kirkkonummi.fi web-kirjasto: PIHA KUNTOON BETONILAATAT MUURIKIVET REUNA- JA PIHAKIVET KUKKARUUKUT VESIKOURUT LOISKEKUPIT KAIVONRENKAAT VALURAUTAKANSISTOT KULJETUSPALVELU SEMENTTIVALIMO T. HAAPANEN OY Teollisuustie 13, Veikkola puh (09) , (09) Gsm Fax (09) tehdä, jos verkon siirtokapasiteetti ja käyttökustannukset eivät rajoittaisi meidän mielikuvitusta... Sosiaalinen kanssakäyminen Kaupungeissa ja maaseudulla elävä väestö erkanee monesti toisistaan sosiaalisten yhteyksien katketessa tai rajoittuessa satunnaisiin vierailuihin kesäloman aikana. Yhteydenpito sukulaisiin vähenee, mikä näkyy toisaalta vanhenevan väestön elämänlaadun laskemisena syrjäseuduilla, mutta myös merkittävänä esteenä nuorten ihmisten muuttohalukkuudelle maaseudulle. Monasti nuoret karsastavat maalle muuttoa, koska pelkäävät sosiaalisten kontaktiensa rajoittumista pelkästään muutamaan paikalliseen naapuriin. Nopeiden tietoverkkojen avulla voidaan tarjota mahdollisuus sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseen asuinpaikasta riippumatta. Tulevaisuudessa tämä ei tarkoita mitään postimerkin kokoista, huonolaatuista kuvapuhelinyhteyttä, vaan lähes koko seinän kokoista näyttöä, jossa vastapuoli näkyy luonnollisessa koossa reaaliajassa. Luonnollisesti tietoverkkojen avulla tehtävät etävierailut eivät korvaa aitoja vierailuita ja ihmisten tarvetta fyysiseen yhdessäoloon, mutta ne tarjoavat monipuolisemman etäkanssakäymisen. Ne voidaan siten nähdä luonnollisena evoluutiopolkuna ihmisten välisessä kommunikoinnissa: kirje -> puhelin -> videovierailu. Etätyöskentely Monissa ammateissa voidaan merkittävä osa työstä tehdä ajasta ja paikasta riippumattomasti missä tahansa. Tällöin houkuttelevana vaihtoehtona on tehdä etätöitä joko kotoa tai kodin lähellä olevasta etätoimistosta. Syitä etätyön kiinnostukseen ovat mm. työmatkaan kuluva aika ja kustannukset, lastenhoidon järjestelyt, mutta myös halu asua väljemmin ja edullisemmin maaseudulla. Sinunkin kotiisi Jotta etätyöskentely olisi mahdollista, tarvitaan nopeita tietoverkkoja, joiden avulla voidaan tarvittaessa pitää yhteyttä muihin työtovereihin ja muihin tahoihin. Minimivaatimuksena on mahdollisuus lukea yrityksen sähköposteja, mutta nopeat tietoverkot mahdollistavat myös etäosallistumisen palavereihin (samaa järjestelmää voidaan kotona käyttää yhtä hyvin työhön liittyvään kanssakäymiseen kuin ihmisten muuhunkin sosiaaliseen yhteydenpitoon). Opetus Jokaiseen kyläkouluun tai maaseutulukioon ei mitenkään pystytä palkkaamaan kaikkien alojen huippuopettajia saati tarjoamaan yhtä laajaa valikoimaa erityiskursseja ja -opetusta kuin vaikkapa Helsingin keskustan huippukouluihin. Tämä johtaa yhä kärjistyvään eriarvoistumiseen opetuksen tasossa eri puolilla Suomea. Maaseutu ja syrjäkylät ovat pahimpina kärsijöinä. Tätä tilannetta voitaisiin helpottaa hyödyntämällä tietoverkkoja yhä tehokkaammin mm. etäopetuksessa. Tällöin vaikkapa Veikkolan koulussa voitaisiin seurata Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun opettajan pitämää matematiikan erikoiskurssia. Erityisen tärkeää tämä on maaseudulla asuvien yksittäisten huippulahjakkaitten lasten kannalta, mutta yhtä tärkeää myös koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Meillä ei ole varaa menettää tärkeintä luonnonvaraamme: lahjakkaita lapsia. Sosiaalitoimi Terveydenhoidossa on useita tarpeita, joissa nopeat tietoverkot pystyvät helpottamaan työtä ja tehostamaan toimintaa. Nykyisin terveydenhoidossa käytetyt ohjelmistot vaativat yhä enemmän kapasiteettia verkoilta (esimerkiksi tietokonetomografia- ja röntgenkuvien siirtäminen digitaalisesti tietoverkkojen avulla maaseutulääkäriltä yliopistollisen sairaalan erikoislääkärin arvioitavaksi). * Laatukeittiöt suoraan valmistajalta * Laajasta malllistosta jokaisen makuun * Suunnittelu ja asennuspalvelu Toinen merkittävä käyttösovellus sosiaalitoimen puolella on etäterveydenhoito. Esimerkiksi yksinään asuvien vanhusten elämänlaatua voitaisiin merkittävästi parantaa sillä, että heillä olisi turvanaan tietotekniikan tehostama etäterveydenhoitojärjestelmä. Sen sijaan että syrjäkylällä asuvan vanhuksen tulisi terveyttään uhmaten raahautua liukkaassa talvikelissä kymmenien kilometrien päässä olevaan terveyskeskukseen lääkereseptin uusimista varten, asia voitaisiin hoitaa joko lääkärin etävastaanottona tai yhteistoiminnassa kotiavustajan kanssa. Kotiavustaja voisi vanhuksen luona käydessään tehdä lääkärin ohjeistamana tarvittavat mittaukset ja kokeiden ottamiset lääkärin ollessa omassa virkahuoneessaan terveyskeskuksessa. Tarvittaessa voitaisiin ottaa yhteys yliopistollisen sairaalan erikoislääkäriin, joka voisi antaa nopeasti toimintaohjeita. Yhteenveto Korostan sitä, että meidän on otettava huomioon tietotekniikan erittäin nopea kehitys sekä sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja tarpeet tulevaisuuden yhteiskunnan kehittämisessä. Erityisesti tämä on tärkeää pyrittäessä tasavertaiseen kehitykseen Suomessa ja haluttaessa taata myös maaseudulla asuville ihmisilla tasavertaiset mahdollisuudet tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa. Suomalaista laajakaistastrategiaa ei saa ohjata peruutuspeiliin katsomalla. Jos haluamme olla kärkimaita maailmassa, tulee meillä olla myös huipputeknologia omassa käytössämme. Jos haluamme, että maaseutumme ei jää jälkeen, niin sen tulisi olla Suomessa myös kehityksen kärjessä eikä jälkijunassa. Veikkolassa, Hannu H. Kari tietotekniikan professori *Keittiöt *Kylpyhuoneet * Eteiset puh Könninkuja VEIKKOLA puh. (09) faksi (09)

9 Kylänraitti 1/2006 AJASSA 9 Veikkolan päivittäiskaupan uudet luotsit Palvelu säilyy Tuulensuussa Uudella kauppiaalla ei aikaisemmin ole ollut yhteyksiä Veikkolaan, mutta hän on omasta mielestään saanut kylästämme riittävästi informaatiota. Ja saihan hän tuntumaa Veikkolaan ollessaan K-Instituutissa Siikajärvellä. Tuulensuun asiakkaat, joista noin 10 % on ruotsinkielisiä, ovat ottaneet uuden kauppiaan hyvin vastaan. Mitäpä kauppias sitten asiakkailleen lupaa, muuttuuko meno Tuulensuussa? Palvelutiski tulee säilymään myös jatkossa. Toivottavasti asiakkaat osaavat myös arvostaa sitä. Palvelutaso pidetään muutenkin korkealla. Lisää myyntiä hae- Tuoreet tuulet puhaltavat Veikkolan päivittäiskaupassa, kun Joakim Lindqvist aloitti K-Market Tuulensuun kauppiaana, ja Seppo Niklander otti S- Market Veikkolan vetovastuun. Virkkalasta Veikkolaan Vuodenvaihde oli työntäyteistä aikaa Joakim Lindqvistille, sillä hän aloitti virallisesti Tuulensuun kauppiaana 11. joulukuuta. Samaan aikaan hän jatkoi kauppiaana myös Lohjan Virkkalassa 14. tammikuuta asti. Lindqvist on työskennellyt K-ryhmässä 15 vuotta, mistä ajasta neljä vuotta kauppiaana. Esimies- ja kauppiaskoulutukset hän on suorittanut K- Instituutissa Siikajärvellä. Lindqvist on kotoisin Espoon Olarista ja asuu tällä hetkellä Vantaan Hämeenkylässä, mistä hurauttaa Veikkolaan parissakymmenessä minuutissa. Joakim Lindqvist on toiminut K-kauppiaana neljä vuotta. taan laskemalla hintoja sekä panostamalla tuorepuoleen. Tässä osa niistä strategioista, joita nuoren kauppiaan mielessä väikkyy. Kauppiaan vähäinen vapaa-aika kuluu kotona, siitä pitävät terhakkaat 2,5 -vuotiaat kaksospojat huolen. Aikaisemmin hän soitteli pianoa ja kitaraa. Mikäli luppoaikaa tenavilta jää, hän rentoutuu hyvän kirjan parissa. Myynnin ammattilainen Seppo Niklander on paljasjalkainen stadilainen. Hänelle työ kaupan palveluksessa oli luonnollinen vaihtoehto, sillä vanhemmilla oli oma myymälä. Niklander on toiminut pitkän uransa aikana mm. myymäläpäällikkönä HOK:ssa. S-ryhmän palveluksessa hän on ollut yhteensä 12 vuotta, viimeiset seitsemän vuotta Varubodenin palkkalistoilla. Hän on uransa aikana ehtinyt toimia myös itsenäisenä T-kauppiaana Helsingissä, Lohjalla ja Hyvinkäällä yhteensä yli 16 vuotta. Kaupan haasteet Seppo Niklander otti S-market Veikkolan päällikkyyden vastaan 2.1. Veikkolaan hän siirtyi S-Market Kirkkonummen myymäläpäällikön tehtävistä. Veikkolan myymälän ilme ei tule sanottavasti lähitulevaisuudessa muuttumaan. Tarkoitus on jatkossa saada Seppo Niklanderilla on takanaan pitkä ura kaupan palveluksessa. parempi myymäläkohtainen asema. Tuotevalikoima räätälöidään vastaamaan paremmin Veikkolan asiakkaiden tarpeisiin. Niklanderin mukaan Veikkolan asiakaskunta koostuu nuoremmista ostajista kuin hänen aikaisemmissa toimipaikoissaan. Tuoretuotteiden kuten leivän menekki on hyvä. Oluen myynti on täällä suhteellisen pientä. Hän on pannut merkille kylämme rajun kasvun ja toivoo niin julkisen kuin kaupan sektorin palveluiden pystyvän vastaamaan muuttuviin haasteisiin. Niklanderin mielestä veikkolalaiset ovat mukavia ihmisiä. Jotkut ovat tuttuja hänelle jo aiemmilta vuosilta. Tuore myymäläpäällikkö haluaa jatkossa tutustua paremmin kyläämme ja sen ympäristöön. Muutto Vantaalta tänne ei ole poissuljettu vaihtoehto. Ratsumies Seppo Niklander on nuorempana harrastanut esteratsastusta ihan kilpailumielessä. Onpa hän kunnostautunut myös oman ratsutallin pitäjänä. Kun lapset ovat jo aikuisia, on Niklanderilla mahdollisuus viettää toivelomia ratsastuksen merkeissä jokaisen hevosharrastajan paratiisissa Unkarissa. Teksti ja kuvat Paavo Sortti Sudoku Ohje: Aseta numero yhdestä yhdeksään jokaisen tyhjään ruutuun siten, että jokainen pysty- ja vaakarivi, sekä jokainen 3 x 3 laatikko sisältää kaikki numerot yhdestä yhdeksään. Sudoku-ratkaisu sivulla 25 - huonekaluja, sisustus- ja lahjatavaraa -

10 10 AJASSA Kylänraitti 1/2006 Syötävän hyvä piparkakkukylä Työryhmä iloitsee, kun Pipari-Veikkola valmistui. Kuvassa vas. Marjokaisa Piironen, Franz Raschbacher, Pirkko-Liisa Iivari, Raija Kari ja Pirkko Kautto. Kuva Tuomo Rautavirta. Piparkakkukylä sijoitettiin osuuspankin näyteikkunaan. Kuvassa Nora Feldt piparkakkuhuoltoaseman kohdalla. Pöydällä näkyy Kylänraitti, jonka kanteen Franz Rascbacher suunnitteli tietokoneella Veikkolan keskustan piparkakuista. Lehden ilmestyttyä kylällä kyseltiin, missä tämä piparkakkukylä on nähtävillä. Siitä syntyi idea toteuttaa pipari-veikkola ihan oikeasti. Kuva Maria Feldt. Veikkolan kyläyhdistyksen yllätysjoululahja kyläläisille oli Veikkolan piparkakkukylä. Piparityöryhmä ahkeroi neljä iltaa ja sai kuin saikin Veikkolan keskustan paistetuksi, kootuksi, koristelluksi ja vielä kuljetetuksi ehjänä Osuuspankin näyteikkunaan. Piparikylä arvottiin Työryhmä oli tehnyt Pipari-Veikkolaan tahallisesti yhden virheen. Sen löytäneet saivat osallistua piparkakkukylän arvontaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin piparkakkukiinteistöjä tontteineen. Suurimman liikekiinteistön, osuuspankin ja K-kaupan talon, voitti Anna-Kaisa Ant-Wuorinen. Hän lahjoitti voittonsa edelleen koululaisille. S-Marketin sai Pauliina Uusivirta. Huoltoaseman voitti Tuula Lindroth ja 10-kioskin Hannu Lindroth. Viidennen palkinnon eli Sepän mökin ja kuusen sai Katri Tulonen, Pallon, patsaan ja lähimetsän sai Sanna Aho ja riemukaaren penkkeineen voitti piparkakkukylän suunnittelija Franz Raschbacher. Lisää kuvia: Teksti Marjokaisa Piironen Veikkolan piparkakkukylää rakennetaan. Vasemmalla Pirkko Kautto kokoaa osuuspankin taloa, Pirkko-Liisa Iivari etsii liimaukseen valmiita paloja ja Katriina Aatsalo koristelee palasia. Kuva Marjokaisa Piironen. SOKERILLA SILEÄKSI Haluatko jättää höylän kotiin kesäloman ajaksi? Varaa aikasi heti Gerard?s uutuuksia: * A-, C- ja E-vitamiinitiivisteet ulkoiseen käyttöön; - luonnollinen ratkaisu ja tehokas suojakilpi ihon ikääntymistä vastaan. * SUKLAATUOTTEET; - sopivat miehille ja naisille päästä varpaisiin, pehmentää, kosteuttaa ja ravitsee ihoa. Suklaatuotteiden tutustumistarjoushinnat voimassa saakka. Kauneushoitola Anni Hiltunen Vanhatie 26, Veikkola p. (09) / * Kasvohoidot (myös kasvolymfa) * Jalkahoidot * Käsihoidot * Kestovärit kulmiin ja ripsiin * Depilaatiot lämminvahalla ja sokerilla; body sugaring * Korvien rei itykset ja korvakorut * Meikit arkeen ja juhlaan * Maskeeraukset * Aromaterapia * Tule tutustumaan tuotteisiin; Gerard s, Rosadir, Grimas, Belfeet, Trind, EXUVIANCE - helppo tie raikkaaseen kauneuteen Näin tehtiin joulukalenteri Kirkkonummen Sanomissa oli loppukesällä 2005 kirjoitus Helsingin Kauppakamarin ja Helsingin kaupungin opetusviraston yhteistyöstä, jolla etsittiin konkreettisia keinoja yritysten ja koulujen yhteistyön kehittämiseen. Koululaiset tuntevat paikkakuntansa yrittäjyyttä vähäisesti. Tästä kehitimme kyläyhdistyksessä veikkolaisen toimintamallin, jossa koululaisryhmä tekee Veikkolan joulukalenterin. Veikkolan kyläyhdistys työllisti koulun taksvärkkipäivänä kuusi yhdeksäsluokkalaista oppilasta, jotka päivän aikana kiersivät kotikylänsä yrityksissä kertomassa kalenteristamme ja keräsivät samalla muutakin tietoa yrityksestä ja valmistelivat joulukalenteritapahtumia. Työelämään tutustumisjaksolla, TET-jaksolla, yhteistyö kotikylän yritysten kanssa jatkui ja joulukalenteri saatiin valmiiksi. Tammikuun lopulla 2006, uuden TET-jakson aikana, kolme yhdeksäsluokkalaista oppilasta keräsi joulukalenterissa mukanaolleilta yrityksiltä palautteen. Yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen palaute saatiin sähköpostitse. Kalenterihan toimi siten, että siinä luukkuina olivat yhteistyötahojen ovet. Luukkupäivänä näissä ovissa oli kalenterin tunnus, punainen joulupallo, päivämäärällä varustettuna. Pallon symbolina oli Veikkolan koulun pihalla oleva Kirkkonummen kunnan taidehankinta, veikkolalaisen taiteilijan Anna-Kaisa Ant-Wuorisen tekemä, vielä nimeämätön punainen pallotaideteos. Palaute Vastaukset saatiin kaikilta mukana olleilta yrityksilta ja muutamilta muilta yhteistyötahoilta. Palaute joulukalenterista oli myönteistä kaikilta osin. Joulukalenteri todettiin asiasisällöltään erinomaiseksi tai hyväksi. Joulukalenterin toteutusta myös tänä vuonna toivottiin melkein kaikissa palautteissa, sillä siitä oli hyötyä ja mukana oleminen koettiin innostavana. Kalenteritapahtumien myötä yritykset tavoittivat uusia asiakkaita ja tapahtuman myötä voitiin luoda ihmisystävällistä ilmapiiriä. Se vastasi mukana olleiden yhteistyötahojen odotuksia hyvin ja tietoa saatiin paljon, varsinkin jos osasi kysyä. Veikkolalaisten yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääntymistä oli aistittavissa. Poliisit tulivat tutuksi lapsille, osa poliisin työstähän on juuri lähipoliisityötä. Jälkeenpäin Veikkolassa partioidessa moni lapsi nostaa kätensä poliisiauton nähdessään, varmasti kalenteripäivän tapahtumista rohkaistuneina. Kalenterin tekijät totesivat, tietoja kerätessään yrityskäyntien jälkeen, Onhan meillä mahdollisuus Veikkolasta saada hampurilaisia ja vuokrata elokuvia! Nämä toiveethan olivat keväälllä 2004 koululaisilla tehdyn mielipidekyselyn mukaan selvästi toivomuslistalla. Mutta ei niin hyvää, etteikö parantamisen varaakin olisi, ensi syksynä ideoidaan kalenteriin uutta veikkolalaista ilmettä ja toteutusmallia! Katriina Aatsalo

11 Kylänraitti 1/2006 AJASSA 11 Vesihuolto rakennetaan pakkokeinoin Helsingin Hallinto-oikeus hylkäsi Kirkkonummen kunnan valituksen. Vesihuollon valvontaviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus, määräsi viime heinäkuussa Kirkkonummen kunnan rakentamaan Veikkolan vanhan asemakaava-alueen koko vesihuollon valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Hallintopakkopäätöksensä tueksi ympäristökeskus asetti euron ja euron uhkasakot eri vaiheiden valmistumisajoille. Päätöksen vesihuoltolain mukaisina perusteluina olivat suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. rakennettu vuoden 2010 loppuun mennessä. Kunnassa ymmärrettiin, että valituskierrettä on hyödytöntä jatkaa, ja tyydyttiin päätökseen. Lopputulos on suuri voitto kaikille veikkolalaisille, sillä järvien kuormituksen vähetessä niiden virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat, vesi kirkastuu, sinileväkukinnat vähenevät ja kalastusarvo nousee, kun riski talvisen happikadon aiheuttamille kalakuolemille pienenee ja toisaalta kalojen makuvirheet vähenevät. Ympäristössä muutokset tapahtuvat kuitenkin viiveellä ja positiivisten vaikutusten odotetaan alkavan näkyä vasta 2010-luvulla. Järvien toipumisen tueksi tarvitaan Veikkolan Kalastuskunnan ja KIRVES ry:n organisoimia ponnisteluja vielä pitkään. Päätös on voitto myös niille asukkaille, jotka eivät nyt saa tonteiltaan hyvää vettä tai riittävästi vettä, sekä niille asukkaille, joiden kaikki jätevedet johdetaan ensin omaan umpisäiliöön ja siitä tankkiautolla siirtoviemäriin. Tämän kohtuuttoman kalliin rallin loppuminen on vihdoinkin näköpiirissä. Avaintekijä tuloksen takana oli Uudenmaan ympäristökeskus, jonka valmisteleman prosessin käynnistymistä vauhditti Ilkka Huuhtasen hakemus. Hallinto-oikeuden päätöksen taakse konkretisoitui myös kaikki se vapaaehtoinen kansalaistoiminta Veikkolassa, jonka voimalla on vuosia yritetty saada kunta tekemään rakentamispäätös järkisyistä. Oikeudella oli käytettävissään dokumentteja mm. valtuustoaloitteista ja asukasadressista vesihuollon pikaiseksi rakentamiseksi sekä KIRVES ry:n toiminnasta puuttuvan vesihuollon riskien ja haittojen kuvaamiseksi, jotta kunta heräisi korjaamaan asian. Kun vesihuoltolain mukaan toiminta-alueeseen liittäminen ei vaadi vesihuoltoverkoston välitöntä rakentamista, niin kunnan itselleen asettama tavoite ei lopulta tarkoita mitään konkreettista. Niinpä oikeuskaan ei ottanut mitään kantaa kunnan esittämään tavoiteaikatauluun. Sen päätöksessä vain todetaan ykskantaan, että ympäristökeskuksen menettelylle on perusteet, koska kunta ei ole ryhtynyt vesihuoltolain mukaisesti toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi. Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES ry. Kirkkonummen kunta vaati Helsingin Hallinto-oikeudelta hallintopakkopäätöksen kumoamista. Kunta perusteli vaatimustaan monin syin. Se on päättänyt asettaa tavoitteekseen koko Veikkolan asemakaava-alueen liittämisen vesihuoltolaitoksen toimintaalueeseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Alueen kaivojen veden huono laatu on tyypillistä koko Etelä-Suomelle, eikä kunnan tiedossa ole vesihuolto-ongelmia alueelta. Talousveden riittävyys varmistetaan sitomalla tonttikohtainen lisärakennusoikeus vesihuoltorakentamiseen. Jätevesien ympäristövaikutuksia kunta epäili. Se esitti Kalljärven tilan alkaneen parantua vuonna Lopuksi kunta esitti rakentamiskustannusten olevan Veikkolassa poikkeuksellisen korkeita. Ainoa konkreettinen asia mikä näkyi perusteluiden läpi oli se, että kunta ei halua nopeuttaa rakentamista. Perustelut olivat huteria, eikä niissä ollut näyttöä, jolla olisi voinut horjuttaa ympäristökeskuksen hallintopakkopäätöksen perusteluita. Hallinto-oikeus hylkäsi kunnan vaatimukset kokonaisuudessaan, mutta antoi kunnalle vuoden lisäaikaa kunnan talouteen vedoten. Päätöksen mukaan vesihuollon pitää olla kokonaan Kunnan aikataulu oli bluffia Kunnan omaan aikatauluun ei juuri kukaan uskonut Veikkolassa, niin täydellisesti vesihuoltolaitos on vuosien mittaan menettänyt uskottavuutensa. Aikataulu ei näykään kunnan missään toiminnassa ja suunnittelussa. Kunta itsekin paljasti aikataulun onttouden hallintopakkopäätöksen käsittelyn yhteydessä, sen ensimmäisessä kuulemisvaiheessa. Vesihuoltopäällikön lausuntoa lainaten rakentamista on jatkossakin suunnitteilla toteuttaa vesihuoltolaitoksen omalla tulorahoituksella. Pääosin vesihuoltolaitoksen omalla tulorahoituksella on Veikkolan vesihuoltoa rakennettu tähänkin asti ja vauhti on ollut itse kunkin nähtävissä. Kun vesihuoltolaitoksen talous pysyy kuralla vielä pitkään Kirkkonummi Suomenoja -siirtoviemärin rakentamiseen otetun lainan lyhennyksien takia, niin tavoitevuosi 2012 ja laitoksen tulorahoitus ovat täysin mahdoton yhtälö. Hallintopakkopäätöksen todellinen voitto vuosina mitaten onkin paljon suurempi kuin miltä paperilla näyttää. Jos oikeus olisi kumonnut päätöksen ja rakentaminen olisi jätetty vesihuoltolaitoksen oman rahoituksen ja kunnan tulevien päätöksien varaan, odotettaisiin Tarvontien takana, Veikkolan perillä, vesihuoltoa vielä 2020-luvullakin! Kunta yritti hämätä hallintooikeutta Epämääräinen ja katteeton aikataulu ei ollut ainoa hämärä kohta kunnan perusteluissa! Väite, ettei kunta ole tietoinen alueen vesihuolto-ongelmista, saa haukkomaan henkeä ne, jotka vuosia ovat kamppailleet kunnan kanssa vesihuollon rakentamiseksi. Onneksi oikeudella oli paksu nippu kopioita todisteena tuosta ponnistelusta. Vuoden 2004 runsaat sateet laimensivat vesistöjen ravinnepitoisuuksia yleisesti Suomessa. Kalljärven aiempaa alhaisemmat pitoisuudetkaan eivät muusta johtuneet ja kunnalle tuli huti senkin perustelun kohdalla. Kunnan hallinto-oikeudelle esittämä arvio vesihuollon rakentamiskustannuksista oli loppusummaltaan moninkertainen verrattuna kunnan Suunnittelukeskus Oy:ltä tilaaman Veikkolan asemakaavoitetun alueen vesihuollon yleissuunnitelman kustannusarvioon vuodelta Kunta ei kuitenkaan esittänyt arvionsa laskentaperusteita. Kun tulevia vesihuoltolinjoja ei ole vielä suunniteltu, ei ole tehty tarvittavia maaperätutkimuksiakaan. Joten kunnan esittämä kustannusarviokin on tarkoitushakuinen ja peräisin hihasta. Vain kovemmat otteet tehoavat Kirkkonummeen? Veikkolassa on syytä pysähtyä pohtimaan, pitäisikö ottaa kovemmat konstit käyttöön muissakin lakisääteisten palveluiden järjestämistä koskevissa asioissa. Kunnan velvollisuuksia kansalaisia kohtaan määrittelevät lait sisältävät yleensä kansalaiselle osoitetun menettelyn, jonka avulla valvovan viranomaisen voi panna hakemaan oikeutta kunnan toimimattomuuttakin vastaan. Kenties kynnys käyttää näitä mahdollisuuksia on pidetty tarpeettoman korkealla. Vuosien mittaan on monesti kuitenkin nähty, miten kunta toimii Veikkolassa, kun tänne pitäisi investoida. Se kiertelee ja kaartelee kuin Lahden Hemohess-syylliset ja myöntää vain juuri sen verran kuin on ehdottoman välttämätöntä. Kunta pelaa koko ajan aikaa ja samalla rahaa käytettäväksi jossain muualla Kirkkonummella. Mikä tulee Veikkolaan, tulee vasta pakon edessä. KIRVES ry:n painostustaktiikkaan liittynyt pyrkimys säilyttää puhevälit hyvinä vesihuoltolaitokseen ja kuntaan ylipäätään osoittautui täysin vääräksi. Järkisyyt eivät tehonneet, koska kunnan vastahangan taustalla vaikuttivat muut syyt. Kunnassa pitää vihdoinkin keskustella auki, miksi se pelaa Veikkolassa aina näin. Vesihuollon asiakirjojen toimittaminen oikeuteen oli muutamien kunnan luottamus- ja virkamiesten vastuulla. Olisi täysi aiheellista selvittää, toimivatko he vastuun edellyttämällä tavalla, kun hallintopakkopäätöksen kumoamista vaadittiin perättöminkin perusteluin. Pertti Palanne Kirjoittaja toimii varapuheenjohtajana KIRVES ry:ssä. Marjatsalo - oikaisut Kylänraitin numerossa 3 / 2005 oli haastattelu Unto Marjatsalosta. Siihen oli pujahtanut muutama asiavirhe, jotka haluan tässä oikaista. - Unton isä Antti Marjatsalo tuli Suomeen kaksistaan sisarensa - eikä vanhempiensa kanssa. - Tarvontien rakentamisen aikaan myöskin moni työntekijä asui kylillä, mutta Unton isovanhempien luona, nykyisen Koskentorin päiväkodin paikalla olleessa hirsitalossa, kortteeriaan pitivät muutama vuosikymmen aikaisemmin Veikkolassa työskennelleet Turuntien rakentajat. Anteeksi huolimattomuuteni. Terveisin Raili Leidenius Isovanhemmat eivät enää eläneet, kun Tarvontietä rakennettiin. He muuttivat jo 30-luvulla Haapajärvelle vaarin rakentamaan Raakkalan taloon. Silloin kun nykyistä Vanhaa Turuntietä rakennettiin, he asuivat Tuulensuussa ja antoivat kortteerin muutamille tietyömiehille. Heillä itsellään oli seitsemän lasta, joista Aune oli Unton äiti. Talo Lamminpääntie 2:n kohdalla oli Kilpisen talo ainakin 50-luvulla. Talo, jossa Kinnuset asuivat, oli Turuntien ja Lamminpääntien vanhassa liittymässä eli Turuntien ja nykyisen jalankulkutien välissä. Siinä oli vielä 70-luvulla sokkeli paikoillaan. Olemme Unton kanssa samojen isovanhempien Svante ja Aina Lindholmin perillisiä. Kunnioittaen Antero Lindholm Vanhat tekstiilit kierrätykseen Veikkolan Martat järjestävät käytettyjen, puhtaiden tekstiilien keräyksen lauantaina klo Veikkolan kirjaston parkkipaikalla, Allastie 6. Hämeenlinnan Sininauhan auto hakee säkit / laatikot noin klo Sininauhan työntekijät lajittelevat kaikki tekstiilit. Osa jaetaan suo- VEIKKOLAN TAKSI leikkaa talteen raan tarvitseville, osa myydään heidän omalla kirpputorillaan (15 %), osa lahjoitetaan Baltiaan ja Venäjälle (15 %). Puuvilla- ja villapitoiset materiaalit toimitetaan teollisuudelle uusiokäyttöön. Niistä valmistetaan teollisuuspyyhkeitä, autonkumien vahvikkeita, öljynimeytysmattoja, trasselia, rakennusteollisuuden tarvitsemia parketinalusmattoja ja erilaisia nauhoja (yhteensä 60 %). Uusiokäyttöön sopimaton tekstiili (10 %) murskataan energiaksi polttolaitokselle. Toiminnasta kertyneet varat käytetään huumevalistus ja - vieroitustyöhön. Lisätietoja: Raili Leidenius, puh / Veikkolan Koskentori p TAKSIKESKUS Lähitaksi

12 12 KULTTUURI Kylänraitti 1/2006 Kalljärven Maansiirto Oy Palindrominäyttely kirjastossa Pauli Konttinen, Veikkola p Rakennusten pohjatyöt Louhinnat Salaojitukset Viemäröinnit Jätevesijärjestelmät Purkutyöt 20 vuoden kokemuksella SOITA JA KYSY LISÄÄ! Terveisiä Sirpan Vintiltä! Tosi edullisia lahjatavaroita jopa alle tukkuhintojen (tinaa, ruostumatonta terästä ym.) Nyt myös Kerttu Strojan kuultokudostöitä, kaitaliinoja, poppanoita Meiltä myös vaatteet, lelut, lahjatavarat, ompelutarvikkeet, loisteputket, paristot, vahakankaat, sekä kalkin- ja ruosteenpoistoaine KR-10 ym. ym. ym. Avoinna ma-pe klo la klo puh Sirpan Vintti, Siwan yläkerta Turuntie 563, Veikkola Kirjaston näyttelyssä sanataituri-veikon ja kuvittaja-franzin nerokasta yhteistyötä Ainutlaatuiset sarjakuvat vetoavat mielen leikkiin Jos sinulle on tuttu sana saippuakauppias tai sanapari innostunut sonni, arvaat, mistä on kyse. Jos tunnet Alivaltiosihteerin radioohjelmissaan viljelemät viikon palindromit, tiedät jo jotain tästä aiheesta. Mutta ellet ole kuullut Veikko Pohjolan tekemistä palindromeista tai nähnyt hänen ja Franz Raschbacherin yhdessä tekemiä palindromisarjakuvia, olet vailla suurta elämystä. Veikko ja Franz ovat toimittaneet pienen kirjasen palindromien syvemmästä olemuksesta ja sen uskomattomista ulottuvuuksista. Veikko ei kovin paljon arvosta palindromia, joka on vain kuriositeetti tai vitsi. Sen sijaan hän pitää kenties kiehtovimpana palindromin piirteenä sitä, että pystyisi sillä ilmaisemaan jotain merkityksellistä. Veikon käsittelyssä palindromi laajenee moneen suuntaan. Symmetrisestä palindromista normaaliin lukusuuntaan ja lopusta alkuun samanlaisesta voidaan kirjoittaa vain toinen puoli näky- viin: Niitti edellytys ääriviivalle. Kun se luetaan toisin päin, saadaan lause Ella, Viivi, rääsyt ylle deittiin! Enemmän kekseliäisyyttä vaatii kaksiviestinen rengaspalindromi: teksti on ympyrässä ja päättymätön, eikä alkukohtaa ole määrätty. Tämä sopii vaikkapa olutpullon alustaan. Sen eri puolilla teksti on luettavissa eri suunnilta. Jos rengaspalindromi on kolmiulotteinen, esimerkiksi T-paidassa tai mukissa, myös kuva voidaan ilmaista rengasmaisena. Muita Veikon esittämiä ihmetyksen aiheita ovat vuorosanat palindromeina, tiettyjä kirjaimia käyttäen laaditut palindromit, jotka voi kääntää ylösalaisin, ja silti ne toimivat samoin. Veikko päätyy musiikkiin, mm. J.S. Bachin leikittelyyn palindromirakenteella, ja DNA-kierteen palindromiseen mysteeriin. Veikon ja Fanzin toimittamassa kirjasessa julkaistaan ensimmäiset kuvitetut rengaspalindromit ja tekijöiden tietojen mukaan ensimmäiset missään julkaistut juonelliset palindromisarjakuvat. Veikko Pohjola on 66-vuotias emeritusprofessori, joka pitää tieteellisenä elämäntyönään luomaansa PSSP-kieltä todellisuuden yhtenäiseksi kuvaamiseksi. Hän on harrastanut sanataiteilua, kuten palindromeja ja sanaristikoiden laadintaa, nimimerkillä Olavi Kivalo. Veikko julkaisi sisäpiiripalindromeja suunnistusseuransa Lynxin tiedotuslehdessä 80-luvulla. Hän teki muutamia kokeiluja palindromisarjakuvilla 90-luvulla. Vuonna 2004 alkoi yhteistyö Franz Raschbacherin kanssa kuvitettujen palindromien tuottamiseksi. Veikko yhdisti tieteelliset ja sanataiteelliset harrastuksensa erään kansallisen tutkimusohjelman päätösseminaarissa viime vuonna selittämällä PSSP-kielen perusteet palindromisarjakuvan avulla. Franz vastasi esityksen kuvituksesta. Franz Raschbacher on Itävallan lahja Veikkolalle vuodelta Hän on koulutukseltaan arkkitehti. Nykyään hän tekee graafisia töitä, mutta kaikesta huolimatta hän haluaa nyt nimittää itseään kotiäidiksi. Vuoden 2004 Elojuhlilla Franzille myönnettiin Veikkolan Veitikan arvonimi. Veikon ja Franzin näyttely Ylevä kävely avautuu Veikkolan kirjastossa maanantaina maaliskuun 20. päivänä ja jatkuu ainakin kahden viikon ajan. Teksti: Tapani Iivari Kuva: Franz Raschbacher Hautakivet Taidekoulu Tretjakov Kaiverrukset ja kultaukset Ota yhteyttä, tulemme mielellämme esittelemään valokuvia valikoimastamme myös kotiin. Rakentaja tai remontoija! Meiltä myös kivitasot mittatilaustyönä. Valikoimissamme kymmeniä eri värejä. Yläneen hautauspalvelu Mäkelä Oy Taidekoulu Tretjakov järjestää kursseja ja opetusta Kirkkonummen ja Espoon alueella. Monipuolinen tarjonta käsittää mm. musiikin, kuvataiteiden, tanssin ja videofilmauksen opetusta. Yksi taidekoulun toimipisteistä sijaitsee Veikkolan koululla. Tiedustelut: Taidekoulu Tretjakov, puh. (09) , Tiina Tretjakov: , ov.fi Teksti ja kuva: Paavo Sortti Matti Mäkelä Männistöntie 5 E 18, Veikkola Puh , fax Pianonsoiton opettaja Liisa Lipas opastaa Tea Uimosta musiikin saloihin Veikkolan toimipisteessä.

13 KULTTUURI Kylänraitti 1/ PURA VIDA! Costaricalaiset kutsuvat itseään Ticoksi ja Ticaksi. He ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä, jotka tervehtivät toisiaan sanomalla Pura Vida. Suomeksi käännettynä se merkitsee puhdasta elämää, mutta on merkitykseltään paljon enemmän. Jos haluaa saada paikallisen ticon tai tican hyvälle tuulelle, kannattaa käyttää tätä sanontaa. Suuri kohteliaisuus on sanoa Usted es Pura Vida. Se tarkoittaa että olet hyvä tyyppi! Muistatteko Erneston? Moni veikkolalainen muistaa iloisen, tummahiuksisen Erneston, costaricalaisen pojan, joka oli vaihto-oppilaana vuonna Hanna ja Vesa Laaksosen perheessä Veikkolan Rantatiellä. Iloinen velikulta palasi kotimaahansa Costa Ricaan, kävi koulunsa loppuun, opiskeli yliopistossa ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Tällä hetkellä hän työskentelee AFS:ssä samassa vaihto-oppilasjärjestössä, jonka kautta hän oli Suomessa. Kyllä Suomi oli mukava maa. Kyllä tulen vielä takaisin, hän toteaa lähes virheettömällä suomen kielellä. Melkoinen saavutus, kun ottaa huomioon, että hän ei ole paljonkaan päässyt käyttämään kieltä Suomessa oleskelunsa jälkeen. Erneston sukunimi on isän puolelta Herra, äidin puolelta Castro. Suomessa olin Herra. Kyllä kaverit nauroivat, kun olin herra. Tapasin Erneston tammikuussa Costa Ricassa, joka on Keski- Amerikan kehittynein valtio. Kuten Suomessa, sielläkin elettiin vaalikuumeessa, sillä helmikuun alussa maalle oltiin valitsemassa uutta presidenttiä. Nyt jo tiedämme, että valituksi tuli keskustalainen Oscar Arias, joka oli toiminut maan presidenttinä vuosina Vuonna 1987 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto välitystyöstään Nicaraguan ja El Salvadorin kriiseissä. Voitto tuli tosin äärimmäisen pienellä äänierolla: ääntä vaadittiin vastaehdokkaan, keskustalaisvasemmistolaisen Otton Solisin, lyömiseen. Ernesto kuuluu siihen joukkoon, joka on huolissaan maan tulevaisuudesta. Costa Rican tulevaisuus huono juttu. Paljon korruptiota. Paljon Veikkolassa vaihto-oppilasvuotensa viettänyt Ernesto Herra puhuu edelleen hyvää suomea. köyhiä ihmisiä. Minä en usko, että mikään muuttuu. Amerikka iso rooli täällä. Hiukan yllättävää on, että yksi maailman vähiten korruptoituneista maista, Suomi, on näkyvästi esillä maan laajimmassa skandaalissa, jossa Instru myi sairaalalaitteita Costa Ricaan. Suomen valtio antoi 30 miljoonan dollarin korkotukilainan Costa Ricalle sillä edellytyksellä, että vähintään puolet laitteista ostetaan Suomesta. Valitettavasti huomattava osa rahoista eli 8.8 miljoonaa dollaria meni suoraan korkeiden virkamiesten tileille. Kerrotaan että myös entinen presidentti Rafael Calderon oli juonessa mukana. Tämä on aivan normaalia. Se kuuluu Keski-Amerikan kulttuuriin, toteaa Ernesto ja nauraa ironisesti. Costa Rica = rikas rannikko Costa Rica sijaitsee Keski-Amerikassa Panaman ja Nicaraguan välissä. Lännessä on Tyyni valtameri eli Pacifico ja idässä Atlantti eli Karibia. Matkailun kannalta tärkeätä rantaviivaa on runsaasti sekä idässä että lännessä. Maan neljä miljoonaa asukasta elävät alueella, joka on noin puolet Lapin läänistä. Costa Rica on muista Keski-Amerikan valtioista poiketen saanut elää melko rauhallista ja demokraattista elämää viimeiset viisikymmentä vuotta. Ekoturismia Maa on tunnettu ekoturismistaan, ja sen huomaa: Kaikkialla on julisteita ja plakaatteja, joissa muistutetaan luontoa säästävistä toimenpiteistä. Ekoturismin ytimenä ovat valtaisat luonnonpuistot, joita on yli kolmekymmentä. Niiden ja suojelualueiden kattamat alueet ovat lähes 30 % maan pinta-alasta. Kun maassa vierailee yli miljoona turistia vuodessa, sen tuottama taloudellinen merkitys on huomattava. Kansallispuistot ja sademetsät tarjoavat mahdollisuuksia mitä moninaisimpiin harrastuksiin. Arenal Volcano on Costa Rican ainoa aktiivinen tulivuori. Puussa lepäilevä Iguana on tuttu näky Costa Ricassa. Varsinkin canope on paikallinen erikoisuus: Siinä liikutaan vaijereiden varassa noin metrin korkeudella. Pari tuntia kestävän kierroksen kuuluu etappia, joiden pituudet vaihtelevat metriin. Puiden yläpuolella avautuvat mahtavat maisemat sademetsien ylle; kova vauhti vaatii myös keskittymään itse vaijerilla reissaamiseen. Yltäkylläistä luontoa Sademetsien monimuotoinen luonto ja sen runsas eläinmaailma tarjoavat elämyksiä, joita ei meidän leveysasteiltamme löydy. Pelkästään erilaisia lintulajeja on noin 850; enemmän kuin Pohjois- Amerikassa, Australiassa tai Euroopassa. Kun siihen lisätään yli erilaista hyönteistä, 200 nisäkäslajia, lähes 250 matelijaa ja kasvia, voidaan puhua jo luonnon yltäkylläisyydestä. Paikallisia erikoisuuksia ovat ns. ulvovat apinat eli suomeksi mölyapinat, jotka ovat pieniä mutta äänen voimakkuudeltaan jättiläisiä. Värimaailmaltaan kärjessä ovat sammakot, joita löytyy punaisia, mustia, sinisiä, keltaisia ja vihreitä. Matelijoita löytyy mielin määrin; kaimaanit ja pikku alligaattorit herättävät väristyksiä ulkomuodollaan, mutta elävät sulassa sovussa muun eläinkunnan kanssa. Niihin kuuluvat mm. kilpikonnat, joista suurimmat ovat yli puolitoistametrisiä ja painavat keskimäärin 360 kiloa. Tulinen laavashow Maa tunnetaan myös tulivuoristaan. Varsinkin Arenal Volcano on turistien suosima kohde, koska siellä sijaitsee yksi maan harvoista aktiivisista tulivuorista. Se sijaitsee kolmen neljän tunnin ajomatkan päässä maan pääkaupungista San Josesta pohjoiseen. Päätiet ovat siedettävässä kunnossa, mutta kun ajetaan hiukankin sivuun, niin keskinopeus on km tunnissa. Varasimme hotellin vuorta vastapäätä sijaitsevalta kukkulalta, josta avautuivat komeat näkymät. Jo päiväsaikaan vuoren kraaterista tuleva höyry herätti kunnioituksemme. Kun ilta pimeni, seurasimme ravintolan terassilta, josko tulikivet eli palava laava alkaisivat vyöryä vuorelta. Täytyy myöntää, että muutama drinkki kului, ennen kuin näimme ensimmäisen kultapallon tulevan alas vuoren rinnettä. Odotus kannatti, sillä näky oli huikea pimeässä illassa. Eikä hyvä valoshow ole mitään ilman hyviä äänitehosteita: vuoren sisältä kumpuavat jylinät olivat henkeäsalpaavia. Teksti: Matti Saartamo Kuvat: Eija Ahvo

14 14 KULTTUURI Kylänraitti 1/2006 Meikäläisiä mukana Porkkala-oopperassa Porkkala-ooppera Varuboden Areenalla kesäkuussa Meikäläisiä mukana rooleissa ja kuorossa Porkkalan vuokra-alueen palauttamisesta takaisin Suomelle tuli tammikuun lopussa kuluneeksi 50 vuotta. Alun perin alue, jolla asui henkilöä, vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Lukuisten neuvottelujen jälkeen vuokraaja palautti Porkkalan alueen takaisin runsaan 11 vuoden jälkeen tammikuussa Tämän tapahtuman kunniaksi ensi kesäkuun päivinä esitetään Varuboden Areenalla Porkkala-ooppera. Sen libreton on laatinut kirjailija Arto Nieminen. Noin kaksi tuntia kestävän teoksen on säveltänyt oopperalaulaja, säveltäjä Annukka Ahola. Esityksen ohjaa Jarmo Hämeranta, ja musiikin johtaa kapellimestari Juhani Lamminmäki. Kirkkonummen historiasta ja väestöstä johtuen on hyvin luonnollista, että ooppera esitetään osin suomen ja osin ruotsin kielellä. Alkuperäisväestöä ja miehittäjiä esittävät Kyrkslätts Manskör, Kirkkonummen Kamarikuoro sekä Kirkkonummen Oopperayhdistys yhteensä noin 70 laulajan voimalla. Orkesterina on Kirkkonummen Kamariorkesteri. Nimekkäimpinä solisteina ovat Jyrki Anttila, Johanna Tuomi ja Pasi Saarelma. Neljäntoista solistin joukossa on myös meitä pohjoiskirkkonummelaisia. Veikkolasta meitä on kaksi, Roosaa esittävä mezzosopraano Sari Hytönen, ja allekirjoittanut, tenori. Saan rovasti Lindbergin roolissa vihkiä Roosan pyhään avioliittoon Jallen kanssa. Jallen osan laulaa Tuomas Ortia. Kylmälässä asuva monien oopperaesitysten konkari, tenori Ari Tuunainen, esittää Manttelia. Kerstin Munck Lapinkylästä tekee Ullan roolin. Kokemuksesta voin sanoa, että Annukka Ahola on jälleen luonut hienoa, laulettavaa ja sielukasta musiikkia. Säveltäjä on myös ottanut hienosti huomioon esiintyjien äänen ulottuvuudet. Kun hän esimerkiksi minulta kysyi, millä äänialalla papin lauluosuus voi kulkea, ei ainakaan säveltäjää voi syyttää siitä, jos rovasti ei yllä vaadittaviin sävelkorkeuksiin. Helmi-maaliskuun paikkeilla kerrottuna harjoitukset ovat edenneet hyvää vauhtia. Kuoro-osuudet ovat kuulostaneet todella mahtavilta, ja me pienten roolien esittäjät olemme päässeet hyvään käsitykseen siitä, mitä meiltä odotetaan. Oopperaesitykset: perjantaina klo 19 (ensi-ilta), lauantaina klo 14 ja klo 19 sekä sunnuntaina klo 19. Lippuja myyvät Lippupalvelu ja Luckan. Ne maksavat 25/20 euroa. Lisätietoja oopperasta löytyy internetistä osoitteesta Tapani Iivari Askartele Veikon kanssa Kaunis Veikkolamme OSA 17: Rakennusideat Veikkolan keskustaan TURUNTIE KYLMÄLÄNTIE kyse on tästä tontista 10 kioski OP-TALO Rakkaat lapset! Tällä kertaa vastassamme on erityinen haaste: Emme askartele rakennusta, joka on olemassa tai jonka elämä on jo päättynyt, vaan suunnittelemme rakennuksen, jonka haluaisimme olevan olemassa. Veikkolan keskustassa on nimittäin iso tontti, jolla tällä hetkellä seisoo autoja hyödyttöminä riveinä. Tilaa kun olisi jollekin upealle rakennukselle! Kuten te lapset tiedätte, tehtävää ei kannata antaa aikuisille, koska luultavasti tuloksena olisi jokin tylsä toimistorakennus. Veikkolassahan tarvittaisiin paljon kipeämmin esim. uima- tai keilahallia...! Siispä kynät käteen ja suunnittelemaan rakennusta tuolle tontille. Kun olette valmiita, ilmoittakaa Veikolle, niin voimme järjestää hienon näyttelyn ehdotuksista. Tässä näette oman ehdotukseni, joka liittyy Veikon lempiruokaan - PERUNAMUSEO! Arvaanko oikein, että teillä on jo mielessä kiinnostavampi idea?