Etelä-Siilinjärven yleiskaava

Transkriptio

1 , OAS

2 Sisällysluettelo 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)? MITEN VAIKUTAN KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA? LÄHTÖKOHDAT Taustaa Suunnittelualueen rajaus ja vaikutusalue Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja selvitykset TAVOITTEET ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET AIKATAULU YHTEYSTIEDOT Kuvaluettelo Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti Kuva 2: Kaavoituksen kulku... 4 Kuva 3: Yleiskaava-alueen rajaus... 5 Kuva 4: Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta... 6 Kuva 5: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan muutoksista Kuopion seudun maakuntakaavaan... 7 Kuva 6: Jännevirran osayleiskaava... 8 Kuva 7: Voimassa olevat asemakaavat Etelä-Siilinjärven alueella / 14

3 Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti. 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)? (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kerrotaan kaavaprosessiin liittyvistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Käytännössä OAS:ssa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat ja periaatteet sekä se miten kaavatyö etenee, kuinka ratkaisujen vaikutukset arvioidaan ja kuinka osalliset voivat osallistua kaavoitukseen. 2. MITEN VAIKUTAN KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA? Kaavan osallisten on mahdollista osallistua suunnitteluprosessiin. Kaavoituksessa osalliseksi katsotaan jokainen, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavatyön aikana osallisia tiedotetaan kaavasta ja heidän kanssaan käydään tarvittavia neuvotteluja kaavan sisällöstä. Kaavakokoukset ovat merkittäviä vuorovaikutteisuuden, tiedotuksen sekä yhteydenpidon kannalta ja niitä järjestetään tarpeellinen määrä kaavatyön aikana. Kunnan kotisivuilla ( on ajankohtaista tietoa kaavojen 3 / 14

4 merkittävistä käsittelyvaiheista ja päätöksenteosta. Kaavaprosessi etenee kuva 2 mukaisesti: Kuva 2: Kaavoituksen kulku 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Taustaa Toivalan ja Vuorelan taajama-alueet ovat toteutuneet pääasiassa voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kuntastrategian mukainen kasvu edellyttää uusien asemakaava-alueiden suunnittelua ja toteutumista sekä taajamien sisälle ja liepeille tapahtuvaa täydennysrakentamista. Kaavahierarkian mukaisesti kuntarakennetta suunnitellaan kokonaisuutena yleiskaavalla. Tässä yleiskaavatyössä tutkitaan Toivala-Vuorelan ja ympäristön nykyinen maankäyttö ja tulevaisuuden tarpeet vuoteen 2030 saakka asemakaavoitusta varten. 3.2 Suunnittelualueen rajaus ja vaikutusalue Suunnittelualue (kuvat 1 ja 3) sijaitsee Siilinjärven ja Kuopion välissä noin 10 km päässä molemmista keskustoista. Alue on suurimmaksi osaksi vesistöjen ympäröimä. Etelässä 4 / 14

5 alue rajautuu Kuopion kaupungin rajaan. Pohjoisesta luoteeseen raja kulkee Säyneenjoelta Haapamäen tilan länsipuolelta Savilahteen pääasiassa kiinteistörajoja pitkin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4900 ha, josta osa on vesialuetta. Suunnittelualue käsittää Paasisalon, Jännevirran kylän, lentoaseman alueen, Toivala- Vuorelan ja Metsäkoulun taajamat sekä niiden väliin jäävät teollisuus-, työpaikka- ja haja-asutusalueet sekä maa- ja metsätalousalueet. Yleiskaavan vaikutukset ulottuvat kaava-alueen lisäksi kaupallisten palveluiden, työpaikkojen ja asuinrakentamisen osalta koko Kuopion seudulle, maiseman ja taajamakuvan osalta koko Etelä-Siilinjärven alueelle. Kuva 3: Yleiskaava-alueen rajaus 3.3 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kuopion seudun maakuntakaavan (kuva 4) ja Pohjois-Savon maakuntakaavan (kuva 5). 5 / 14

6 Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa tai asema kaavaa mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan tai asemakaavan alueella muutoin kuin mainitun ohjausvaikutuksen osalta (MRL 32 ). Kuva 4: Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta Kuopion seudun maakuntakaavassa (kuva 4)Etelä-Siilinjärvelle on osoitettu useita alue- ja yhteysvarauksia: Valtatie 5:n kehitysvyöhyke akselilla Varkaus-Iisalmi Toivala ja Vuorela on osoitettu kaupunkiseudun aluekeskukseksi, johon tai jonka läheisyyteen sijoittuu seudullisia ja julkisia palveluja ja asumista. Maantie 559 varsi on osoitettu taajama-alueeksi Ranta-Toivala on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi Rissalan lentoasema on osoitettu lentoliikenne- ja melualueeksi sekä osittain puolustusvoimien alueeksi. Valtatiet 5 ja 17 on osoitettu perusparannettaviksi välillä Päiväranta Vuorela ja Vuorela Lentoasemantie. Molempien valtateiden varrelle on osoitettu seudullinen kevyenliikenteen reitti. Valtatie 5:n itäpuoli ja valtatie 17:n reuna-alueet lentoasemantielle asti on osoitettu työpaikka- ja teollisuusalueiksi. 6 / 14

7 Pohjoisesta etelään ja idästä länteen on osoitettu seudullinen retkeilyreittivaraus. Jännevirralla, Vuorelassa ja lentoaseman Iso-Jälän puoleisella rannalla (Järviterminaali) on pienvenesatamat. Siltasalmen rannassa hieman kaava-alueen pohjoispuolella on kunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue ja vedenottamo Kuva 5: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan muutoksista Kuopion seudun maa kuntakaavaan Pohjois-Savon maakuntakaavassa tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä on osoitettu ns. Green Valleyn kohdalle. Alueet Vuorelan ja Toivalan taajamista pohjoiseen on merkitty yhdyskuntarakenteen laajenemissuunniksi. Maatalousalueita on poistettu kaavasta. Vuorelassa on osoitettu muinaismuistokohteita. Etelä- Siilinjärven ranta-alueita on osoitettu Tahkon ja Kallaveden matkailun kehittämisvyöhykkeeksi. Lentokentäntien ympäristö on osoitettu lentoliikenteen erityisalueeksi ja pääosa kaava-alueesta joukkoliikennevyöhykkeeksi. Lisäksi muutoksissa on osoitettu Jännevirran uusi silta sekä nopean ratayhteyden jatkaminen Toivalasta pohjoiseen Yleiskaava Alueella on voimassa Jännevirran osayleiskaava (kuva 6), jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut pohjoiselta osaltaan Alue on rakentunut sekä pohjois- että eteläosastaan yleiskaavaan noudattaen. 7 / 14

8 Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. (MRL 42 ). Kuva 6: Jännevirran osayleiskaava Asemakaava Ensimmäiset asemakaavat laadittiin Toivalaan ja Vuorelaan 1970-luvun puolivälissä. Tällä hetkellä suuri osa alueesta on asemakaavoitettu (kuva 7) asunto- tai työpaikka-alueiksi. 8 / 14

9 Kuva 7: Voimassa olevat asemakaavat Etelä-Siilinjärven alueella 3.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset Kuntastrategia Siilinjärven kunnan strategia 2020, 2010 Siilinjärven kunnan maankäyttöpoliittinen ohjelma, 2010 Liikennesuunnitelmat ja selvitykset Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Savo Karjalan tiepiiri, Vuorelan liikekeskuksen asemakaavan liikenneselvitys. SITO Oy, Valtatien 17 parantaminen välillä Toivala Lentoasemantie, Tiesuunnitelma. Savo-Karjalan tiepiiri, Maantien 562 parantaminen välillä valtatie 17 lentoasema, Siilinjärvi, Tiesuunnitelma. Savo Karjalan tiepiiri, Valtatien 5 parantaminen välillä Päiväranta Vuorela, Tiesuunnitelma. Savo- Karjalan tiepiiri, Kuopion kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategia ja logistiikka-alueselvitys. Tiehallinto, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen lääninhallitus, Valtatien 17 parantaminen välillä Vuorela Jännevirta. Yleissuunnitelma. Savo Karjalan tiepiiri, / 14

10 Kuopion kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kuopio Siilinjärvi- laatukäytävä. Joukkoliikenteen toimintaympäristön parantaminen. Tiehallinto, Savo- Karjalan tiepiiri 2003 Valtatien 17 parantaminen Jännevirran sillan kohdalla. Toimenpideselvitys, tiejärjestelyt. Savo Karjalan tiepiiri, 2000 Tasoristeyksien poistaminen rataosalta Kuopio-Kajaani. Tarveselvitys. Ratahallintokeskus, 1998 Luonto-, rakennus- ja maisemaselvitykset Etelä-Siilinjärven rakennusinventointi, Hanna Oijala, Etelä-Siilinjärven muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, Etelä-Siilinjärven liito-oravaselvitys, Biologitoimisto Vihervaara, 2012 ja sen täydennys 2013.Siilinjärven kunta, Eteläosan yleiskaava, luontoselvitys, Pöyry Finland Oy, Siilinjärven Hanhimäen liito-oravaselvitys. Biologitoimisto Vihervaara, Ruskeamäen yleispiirteinen luontoselvitys. Biologitoimisto Vihervaara, Maantien 562 täydentävä liito-oravaselvitys 2007, VT 17 Lentoasema, Siilinjärvi. Biologitoimisto Vihervaara, Vuorelan teollisuusalueen liito-oravaselvitys. Biologitoimisto Vihervaara, Siilinjärven luonto- ja maisemaselvitys. Jaakko Pöyry Infra, Toivalan Vuorelan liito-oravaselvitys. Helena Rönkä, Toivalan luonto- ja maisemaselvitys osa 2, jatkotutkimusalueet. Helena Rönkä, Toivalan luonto- ja maisemaselvitys. Helena Rönkä, 2001 Toivalan Vuorelan maisemanhoitosuunnitelma. Suunnittelukeskus Oy, 1982 Meluselvitykset Lukuisia tie- ja asemakaavahankkeisiin liittyviä selvityksiä. Lentomeluselvitys, FINAVIA OY, Kuopio Siilinjärvi tie- ja raideliikenteen meluselvitys, WSP Finland Oy, Maaperäselvitykset Useita eri hankkeisiin liittyviä selvityksiä. Raideliikenteen tärinävaikutuksia on tutkittu Toivalan Vuorelan teollisuusalueen asemakaavatyön yhteydessä. Muut selvitykset ja julkaisut Etelä-Siilinjärven hulevesiselvitys, Pöyry Finland Oy, Siilinjärven kunnan alueella sijaitseville pohjavesialueille on valmistunut pohjavesien suojelusuunnitelma, hyväksytty kunnanvaltuustossa / 14

11 Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys, hyväksytty Kh Tulvariskien alustava arviointi, Vuoksen vesistöalue. ELY-keskus, Etelä-Siilinjärven kyläkysely, Jännevirran, Toivalan ja Vuorelan kyläyhdistykset, Tulvavaarakartoitus. Heikkinen, Auli. Suomen ympäristökeskus, Kuopion ja Siilinjärven 2005 ja 2020 typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Rasila, Timo ym. Ilmatieteen laitos, Toivala- Luonnollisesti kasvava kylä, kyläsuunnitelma , Toivalan kylätoimikunta, kehittämisyhdistys Kalakukko ry, Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2005 ja 2020 hiukkaspäästöjen ja Kuopion vuoden 2005 autoliikenteen hiilimonoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Rasila, Timo ym., Ilmatieteen laitos, Siilinjärven ympäristöohjelma, 2006.Kuopion ympäristön muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy. Pohjois-Savon Liitto, Kipsivuoren juurella, Siilinjärven luonnon vaiheita. Savon luonto 28. Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys ry, Siilinjärven rakennuskulttuuri, osa 2. Haavikko, Jari ja Rinne, Hannu (toim.). Pöljän kotiseutumuseon julkaisusarja, Siilinjärven rakennuskulttuuri, osa 1. Koponen, Ismo (toim.). Pöljän kotiseutumuseon julkaisusarja, TAVOITTEET Nyt tehtävän yleiskaavatyön tavoitteet ovat tiivistetysti: Määritellään Etelä-Siilinjärven asema osana Siilinjärven kuntarakennetta sekä Kuopion kaupunkiseudun aluerakennetta. Osoitetaan uudet ja täydennysrakentamisalueet asunto-, palvelu- ja työpaikkarakentamiselle kaudelle niin, että yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteet täyttyvät. Maankäyttöratkaisujen keskeisenä lähtökohtana on yksityisautoilun tarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Maankäyttöratkaisuilla tavoitellaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä sopeutumista ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutuksiin kuten esimerkiksi sään ääriilmiöiden yleistymiseen. Maankäyttöratkaisuilla edistetään luonnonympäristön, alkutuotannon ja kulttuurimaiseman sekä rakennetun ympäristön tarpeiden yhteensovittamista ja elinympäristön laadun parantamista. Turvataan valtakunnallisten ja seudullisten liikenne- ja energiahuollon verkostojen jatkuvuus ja kehittäminen sekä lentokentän kehittämismahdollisuudet ja maanpuolustuksen tarpeet. Turvataan avoin, vuorovaikutteinen, osallistava ja sitouttava suunnitteluprosessi. 11 / 14

12 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavahankkeen keskeiset vaikutukset arvioidaan suunnittelun aikana ja ne dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset - Miten kaava toteuttaa tavoitteita - Asema Kuopion kaupunkiseudun aluerakenteessa - Kuntarakenteen hyväksikäyttömahdollisuudet, kehittäminen, eheyttäminen ja täydennysrakentaminen - Uusien alueiden liittyminen yhdyskuntarakenteeseen - Teknisen huollon verkostojen hyödyntäminen - Liikenneverkko: nykytilanne ja muutoksien vaikutukset liikennevirtoihin - Liikenneturvallisuuden parantaminen - Kevyen liikenteen verkon täydentäminen - Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja kehittäminen - Lento-, vesi- ja raideliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen - Maisema- ja taajamakuvallisten arvojen huomioiminen - Infrastruktuuri ja rakennettu ympäristön parantaminen - Kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyttäminen - Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen - Ekologiset yhteydet - Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin - Eri väestöryhmien kannalta toimiva ja tasapainoinen elinympäristö - Terveellisyys, viihtyisyys ja elinolot (melu ja ilman laatu) - Palveluiden alueellinen saatavuus - Virkistystarpeet - Kaava- ja yhdyskuntatalous - Elinkeinoelämä ja yritystoiminta - Kuntatalous ja asukkaiden talous 6. OSALLISET Alueen suunnittelua tehdään aktiivisessa vuorovaikutuksessa osallisten ja suunnittelijoiden kesken sekä niiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, joiden toimialaa kaavoitus koskee. Osallisten esittämät huomiot ja kannanotot otetaan huomioon suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioitaessa. 12 / 14

13 Suunnittelussa mukana olevia osallisia ovat mm.: - Alueen asukkaat, kiinteistöjen omistajat, nykyiset ja tulevat yritykset - Kuntalaiset, joiden oloihin kaavoitus saattaa vaikuttaa - Pohjois-Savon Liitto - Pohjois-Savon ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Pohjois-Savon ELY-keskus liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue - Kuopion kaupunki - Liikennevirasto - Järvi- Suomen merenkulkupiiri - Museovirasto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo - Pohjois-Savon pelastuslaitos - Puolustusvoimat - Finavia Oy - Savon Voima Oyj - DNA Palvelut - Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys - Alueen kylätoimikunnat, osakaskunnat ja yhdistykset - Siilinjärven kunnan hallintokunnat 7. AIKATAULU Etelä-Siilinjärven yleiskaavaa on valmisteltu katkonaisesti vuodesta 2000 lähtien, jolloin kunnanhallituksen jaosto hyväksyi Toivalan-Vuorelan osayleiskaavatyötä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Yleiskaavatyö käynnistettiin uudestaan 2008, jolloin Etelä-Siilinjärven yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksen jaostossa. Nykyisen Jännevirran osayleiskaavan alueet ja lentokenttäalue otettiin silloin mukaan suunnittelualueeseen. Helmikuussa 2009 pidettiin viranomaisneuvottelu, jonka jälkeen myös Paasisalo päätettiin ottaa mukaan kaavatyöhön. Kaavan sisällöstä on keskusteltu viranomaisten ja muiden osallisten kanssa lukuisissa neuvotteluissa. Viime vaiheissa kaavan selvityksiä ja maankäyttöratkaisuja on tarkennettu mm. maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa, seuturakennemallissa ja maakuntakaavoissa määriteltyjen tavoitteiden ja rajoitteiden perusteella. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja yleiskaavaehdotus viedään hyväksymiskäsittelyyn syksyn 2013 aikana. 13 / 14

14 8. YHTEYSTIEDOT Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Saija Kärkkäinen, yleiskaavainsinööri Postiosoite: Siilinjärven kunta Kaavoitustoimisto PL SIILINJÄRVI Käyntiosoite: Siilinjärven kunnantalo Kasurilantie SIILINJÄRVI virasto avoinna Fax: Sähköposti: etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi Internet: 14 / 14