Kevätön-Pyylampi yleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1

2 Kevätön-Pyylampi Yleiskaava 1 (10) Sisällys: 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)? MITEN VAIKUTAN KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA? LÄHTÖKOHDAT TAUSTAA SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS JA VAIKUTUSALUE KAAVOITUSTILANNE... 5 Maakuntakaava... 5 Yleiskaava... 6 Asemakaava MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET... 6 Kuntastrategia... 6 Laaditut suunnitelmat ja selvitykset LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET JA TIEDOTTAMINEN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT Karttapohjat Maanmittauslaitos Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy Siilinjärven kunta 2011

3 2 (11) ) 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)? (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kerrotaan kaavaprosessiin liittyvistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Käytännössä OAS:ssa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat ja periaatteet sekä se miten kaavatyö etenee, kuinka ratkaisujen vaikutukset arvioidaan ja kuinka osalliset voivat osallistua kaavoitukseen. 2. MITEN VAIKUTAN KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA? Kaavan osallisten on mahdollista ja toivottavaa osallistua suunnitteluprosessiin. Kaavoituksessa osalliseksi katsotaan jokainen, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavatyön aikana osallisia tiedotetaan kaavasta ja heidän kanssa käydään tarvittavia neuvotteluja kaavan sisällöstä. Kaavakokoukset ovat merkittäviä vuorovaikutteisuuden, tiedotuksen ja yhteydenpidon kannalta ja niitä järjestetään tarpeellinen määrä kaavatyön aikana. Kunnan kotisivuilla ( on ajankohtaista tietoa kaavojen merkittävistä käsittelyvaiheista ja päätöksenteosta. Kuva 1 Kaavoituksen kulku

4 3 (10) 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Taustaa Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman. Ohjelmaan sisältyivät myös Kevättömän järvi ja Pyylampi rantavyöhykkeineen. Ohjelman valmisteluaineistossa esitettiin, että kunnan tulisi laatia alueelle rantayleiskaava, jolla mahdollinen rantarakentaminen ohjattaisiin linnuston ja kasvillisuuden kannalta sopivampiin osiin. Yleiskaavan laatimisen tarkoituksena on saada aikaan maankäyttösuunnitelma, joka sovittaa yhteen linnustonsuojelun ja rantarakentamisen sekä maa- ja metsätalouden harjoittamisen Kevättömän ympäristössä. Yleiskaavan on tarkoitus osoittaa alueen kehittämisperiaatteet ja toimia yksityiskohtaisesti rantarakentamisen luvittamisen perustana. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kevättömän yleiskaavatyö käynnistyi 1980-luvun lopulla ja valmistui luonnosvaiheeseen vuonna 1992, jolloin se oli myös nähtävillä ja lausuntokierroksella. Kaavan käsittely kuitenkin keskeytyi, koska rantarakennusoikeuden määrästä oli huomattavia näkemyseroja luvun alussa kaavatyö jälleen käynnistettiin muuttuneen lainsäädännön pohjalta. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 2011 ja kaavaehdotus Yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 2013, mutta Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen muotovirheen vuoksi. Kaavatyötä päätettiin jatkaa asemakaavoitettavia alueita lukuun ottamatta ehdotusvaiheen uudelleen laatimisella. Panninniemen ja Harjamäen alueet rantoineen siirrettiin käsiteltäväksi Kirkonkylän yleiskaavaan, josta siten saadaan parempi kokonaisuus tulevaisuuden taajaman yhdyskuntarakenteen suunnitteluun. Linnustonsuojeluohjelman mukaiset suojelualueet vesialueille perustettiin vuonna 2009 ilman valmista yleiskaavaa. Kaavaluonnoksessa, joka valmistui 2011, oli vielä melko paljon nykyisiä perustettuja suojelualueita täydentäviä suojelumerkintöjä. Vaikka kaavan käynnistymisen suurin tarve, linnustonsuojelualueet ovatkin jo pääosin perustettu, kaavalla on edelleen merkittävä suojelua täydentävä merkitys rajoituksineen ja määräyksineen. Jotta yleiskaavalla saavutetaan tarvittava ohjausvaikutus, se on tarkoituksenmukaista laatia ja hyväksyä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

5 4 (10) 3.2 Suunnittelualueen rajaus ja vaikutusalue Suunnittelualue käsittää Kevättömän järven ja Pyylammen rantavyöhykkeineen Harjamäen ja Panninniemen alueita lukuun ottamatta, jotka käsitellään samanaikaisesti vireillä olevan Kirkonkylän yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Kaavalla saattaa olla vaikutuksia myös lähiympäristöön ja myös nämä vaikutukset on työn kuluessa arvioitava. Kuva 2 Yleiskaava-alueen rajaus

6 5 (10) 3.3 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, Pohjois-Savon maakuntakaava ja Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava, joiden koostekartta on esitetty kuvassa 3. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan tai asemakaavan alueella muutoin kuin mainitun ohjausvaikutuksen osalta (MRL 32 ). Kuva 3 Ote maakuntakaavojen koostekartasta Maakuntakaavassa Kevättömän-Pyylammen alueelle on osoitettu seuraavia alue- ja yhteysvarauksia: - VT 5:n kohdalle noin 3 km kuntakeskuksesta pohjoiseen on osoitettu tilaa vievän erikoiskaupan keskittymä. - Pöljän kylä on osoitettu kylää koskevalla at -merkinnällä. - Kevätön on osoitettu suojelualueeksi. - Pöljän ja Hamulan alueille on osoitettu laajoja maatalousalueita. - Rautatie on osoitettu kaksiraiteisella pääratamerkinnällä. - Pohjois-eteläsuuntaisesti Kevättömän poikki on osoitettu moottorikelkkareittivaraus. - Kevättömän itäpuolelle on osoitettu pohjois-eteläsuuntainen retkeilyreittivaraus. - Kevättömän kaakkois- ja lounaispuolelle on varattu olemassa olevien sähkönsiirtolinjojen varaukset

7 6 (10) Yleiskaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nyt laadittavana oleva kaavaehdotus perustuu pääosin 2013 laadittuun kaavaehdotukseen, jonka hyväksymispäätös kumoutui Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja 3.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset Kuntastrategia Siilinjärven kunnan strategia 2025, 2013 Siilinjärven kunnan maankäyttöpoliittinen ohjelma, 2010 Laaditut suunnitelmat ja selvitykset Lintuvesitoimikunnan mietintö, Lintuvesitoimikunta, 1982 Valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma, Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonsuojeluosasto, 1992 Kevättömän hajakuormitusselvitys, Arja Rönkkö, Siilinjärven kunta, ympäristötoimisto, Pertti Karjalainen, Siilinjärven-Maaningan kansanterveystyön kuntainliiton valvontaosasto, 1987 Kevättömän sedimenttitutkimus, Matti K. Lappalainen, Vesi-Eko Oy, 1988 Karjanlannan ja virtsan sekä säiliörehun puristenesteen talteenottoselvitys Kevättömän rantatiloilla, Matti Voutilainen, Maatalouskeskus, 1988 Karjanlannan ja virtsan sekä säiliörehun puristenesteen talteenottoselvitys Pöljänjärven rantatiloilla, Matti Voutilainen, Maatalouskeskus, 1989 Kevättömän ja Pöljänjärven hajakuormitusselvityksen jatkoselvitys, Arja Rönkkö, Siilinjärven kunta, ympäristötoimisto, 1989 Kevättömän ja Pöljänjärven fosforitaselaskelmat, Matti K. Lappalainen, Vesi-Eko Oy, 1989 Kevättömän ja Pöljänjärven kalastoselvitys, Esko Lehtinen ja Petri Muje, Kuopion yliopisto, soveltavan eläintieteen laitos, 1989 Kevättömän pohjaeläintutkimus, Hannu Molsä ja Ossi Ritola, Kuopion yliopisto, soveltavan eläintieteen laitos, 1989 Kevättömän vesi- ja rantalinnustoselvitys, Markku Ukkonen, 1989 Kevättömän vesi- ja rantakasvillisuus, Carita Nybom, Vesi- ja ympäristöhallitus, 1990 Kevättömän ja Pöljänjärven kunnostussuunnitelma, Esko Lehtinen, Kuopion yliopisto, soveltavan eläintieteen laitos, 1991 Kevättömän vuoden 1991 eläinplanktonselvitys, Esko Lehtinen ja Petri Muje, Kuopion yliopisto, soveltavan eläintieteen laitos, 1991 Pöljänjoen säännöstely, Kari Korhonen, Maa ja Vesi Oy, 1992 Kevättömän maisemanhoitosuunnitelma, perinnemaisemien kartoitus, Sari Turpeinen, 1993 Kevättömän maisemanhoitosuunnitelma, maatilakartoitus, Matti Voutilainen, Maatalouskeskus, 1993 Kevättömän maisemahoitosuunnitelma, linnuston täydennyskartoitus, Markku Ukkonen, 1993 Kevättömän maisemanhoitosuunnitelma, Marja Mikkola ja Antti Karvonen, MAarkkitehdit, 1993

8 Kevättömän ja Pöljänjärven kunnostukseen liittyviä tutkimuksia ja suunnitelmia, useita 7 (10) Harjamäki-projekti, loppuraportti liitteineen, Harjamäki-projekti, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Siilinjärven kunta, Pohjois-Savon liitto, 2000 Kevättömän-Pyylammen emätilakohtainen rakennusoikeustarkastelu ja rantojen rakennettavuusluokitus, Siilinjärven kunta, maankäyttöpalvelut, 2009 Siilinjärven Kevättömän vesi- ja rantalinnustoselvitys 2007, Jari Jokela, Pohjois- Savon ympäristökeskuksen raportteja 3/2009 Kevättömän-Pyylammen maisemaselvitys, MA-arkkitehdit, 1992, 2010 Yhteenvetoraportti Kevätön-Pöljänjärven alivedenkorkeuden toteuttamisvaihtoehdoista, Maveplan, Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen, Hankesuunnitelma, Maveplan Oy Siilinjärven Kevätön-Pyylampi alueen kiinteistöinvestointi 2012, Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 4. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: - maakuntakaava; - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; - ympäristöhaittojen vähentäminen; - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen sekä - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaavatyön tavoitteet Nyt käsillä olevan yleiskaavatyön keskeinen tavoite on sovittaa yhteen suunnittelualueen ristiriitaiset maankäyttöpaineet ja kohdentaa suojeluvaraukset linnustonsuojelun kannalta arvokkaimmille osille. Mahdollinen rantarakentaminen pyritään ohjaamaan siten, että se haittaa mahdollisimman vähän suojelutavoitteiden toteutumista. Virkistys- ja ulkoilutoiminnat pyritään myös ohjaamaan niille luontaisesti soveltuville alueen osille.

9 8 (10) 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavahankkeen keskeiset vaikutukset arvioidaan suunnittelun aikana ja ne dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmaston Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset - miten kaava toteuttaa tavoitteita - yhdyskuntarakenne - liikenteen sujuvuus ja turvallisuus - joukkoliikenne - maisemakuva - kulttuurimaiseman hoito - rakennettu ympäristö - kasvillisuus - eläimistö - linnustonsuojelun tavoitteiden toteutuminen - luonnon monimuotoisuus - maa- ja kallioperä - pinta- ja pohjavedet - ilman laatu - nykyiset ja tulevat asukkaat ja yrittäjät - alueen virkistyskäyttö - kaavan oikeudelliset vaikutukset, osallisten oikeudet ja velvoitteet - kaava- ja yhdyskuntatalous - elinkeinoelämä ja yritystoiminta - kuntatalous ja asukkaiden talous - suojeluvarausten taloudelliset vaikutukset - energiatalous Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Myös osalliset voivat esittää arvioitaan vaikutuksista ja vaikutusten arvioinnista yhtäältä asiantuntijoina ja toisaalta oman viiteryhmänsä edustajina.

10 9 (10) 6. OSALLISET JA TIEDOTTAMINEN Alueen suunnittelua tehdään aktiivisessa vuorovaikutuksessa osallisten ja suunnittelijoiden kesken sekä niiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, joiden toimialaa kaavoitus koskee. Osallisten esittämät huomiot ja kannanotot otetaan huomioon suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioitaessa. Suunnittelussa mukana olevia osallisia ovat mm.: - alueen asukkaat ja maanomistajat; - osakaskunnat; - muut kuntalaiset, joiden oloihin kaavoitus vaikuttaa; - alueella toimivat yritykset; - Pohjois-Savon ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ja liikenne ja infrastruuri vastuualue; - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo; - Pohjois-Savon pelastuslaitos; - Savon Voima Oyj; - alueen kylätoimikunnat; - Siilinjärven kunnan hallintokunnat. Osallisilla on ollut mahdollisuus arvioida kaavaratkaisuja ja esittää mielipiteitään mm.: - kaavakokouksissa; - henkilökohtaisissa neuvotteluissa; - kaavaluonnoksen nähtävilläpidon yhteydessä; - kaavaehdotuksen nähtävilläpidon yhteydessä. Tiedottaminen Kaavoituksesta on tiedotettava sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan käsittelyvaiheista tiedotetaan seuraavasti: - Kuulutukset paikallislehti Uutis-Jousessa; - Kaavaluonnos ja kaavaehdotus pidetään nähtävillä kunnantalolla, pääkirjaston Info-pisteessä sekä kunnan verkkosivuilla; - Tiedotteet merkittävistä käsittelyvaiheista tiedotusvälineille; - Kirjeet kaavaehdotuksen nähtävilläpidosta ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille; - valmistelu- ja tausta-aineisto Kansalaisen kansiossa nähtävillä kunnantalolla sekä pääkirjaston Info-pisteessä; - keskeiset tiedot hankkeesta kunnan kaavoituskatsauksessa; - merkittävistä käsittelyvaiheista tieto kunnan internet-kotisivuilla

11 7. AIKATAULU 10 (10) Yleiskaava on ehdotusvaiheessa nähtävillä toukokuun 2015 ajan. Yleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. 8. YHTEYSTIEDOT Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö puh Postiosoite: Siilinjärven kunta, Kaavoitustoimisto, PL SIILINJÄRVI Käyntiosoite: Siilinjärven kunnantalo, Kasurilantie 1 virasto avoinna Sähköposti: etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi Internet: