SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560"

Transkriptio

1 1 SUKUPUU nykypäivästä taaksepäin; yhdessä kohtaa edetään jopa vuoteen 1560 tekijä: Saila Karvinen Tiedot löydetty kirkonkirjoista ja netistä sekä sukulaisilta Merkkien selitykset: * = sukukokoontuminen, väri kertoo sukuhaaraan, suluissa lapsi, joka kuoli lapsena Alueina Pirkanmaa, Etelä ja Pohjois Pohjanmaa sekä Keski Suomi Taulu 1 I Saila Marjatta Karvinen o.s. Seppo, s.1959 Kouvola; Lapset Ilmari, Juhani, Viljami; Puoliso 1981 (eronnut 2004) vanhemmat II Esa Eino Martti Seppo, taulu 2 Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, taulu 3 Vuoden 1970 alusta siirryttiin koulujärjestelmässä 9 vuotiseen peruskouluun, josta voitiin siirtyä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Ihmiset kävivät ensi kertaa kuussa 1969, Neuvostoliitto hajosi 1991, Suomi liittyi Euroopan Unioniin Taulu 2 II Taiteilija, kauppapuutarhuri Esa Eino Martti Seppo, s Oulu; vihitty Iitti; Lapset Saila Marjatta1959 Kouvola ks. taulu 1, Elina Riitta 1961 Vammala, Leena Maria Vammala( k Espoo) vanhemmat III Eino Eliel Seppo, taulu 4 Saima Kaisa Seppo o.s. Muilu, taulu 5 Taulu 3 II Leila Sisko Marjatta Seppo o.s. Vuorenoja, s Tyrvää; Lapset ks. taulu 2 vanhemmat III Toivo Johannes Vuorenoja, taulu 6 Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, taulu Talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja uskoi, että valtaisi maan muutamassa viikossa. Käytiin mm. Raatteen tien ja Kollaan taistelu. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta Suomen voimat ehtyivät ylivoimaa vastaan käydyssä kamppailussa. Moskovan rauhassa Suomi menetti suuria alueita: Karjalan sekä Sallan ja Kuusamon itäosat. Lisäksi Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle Jatkosota. Se oli suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtivät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkoi Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto piti Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytettiin saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iski pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julisti sodan. Myös Iso Britannia, sekä Australia, Kanada ja Uusi Seelanti toimittivat sodanjulistuksen Suomelle. Aluksi suomalaisten onnistui edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin kesällä Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Karjalankannaksella. Moskovan rauhan rajojen lisäksi menetettiin Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi. Sukunimien suuri suomennoskampanja oli Piiat ja rengit olivat yleisiä suuremmissa maataloissa vielä 1950 ja 1960 luvuilla. Taulu 4 III A Taulu 5 III A Vuoden 1898 annetun asetuksen mukaan kunta oli jaettava koulupiireihin niin, että kenenkään koulumatka ei ollut viittä kilometriä pidempi eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain. Koulunkäyntivelvollisuus oli 7 13 vuotiailla. Oppikoulu

2 2 uudistuksen perusteella lapset saattoivat pyrkiä oppikouluun 4 kansakouluvuoden jälkeen. Oppikoulu oli 8 vuotinen säädettiin, että kouluissa tulee tarjota ilmainen ateria päivässä. Säätyvaltiopäivät lakkautettiin Tilalle tuli eduskuntalaitos. Viimeiset muodollisesti voimassa olleet säätyerioikeudet lakkautettiin Säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo sekä Suomessa ja Pohjoismaissa talonpojat. Kaksi kolmasosaa väestöstä oli säätyjen ulkopuolella ja ilman oikeutta vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tilattoman väestön yläkerrosta olivat torpparit. Kansa puhui suomea ja säätyläiset ruotsia. Kyläsepät tekivät koko kylän isännille tarvittavia rautatarvikkeita ja korjasivat niitä. Seppä kuului käsityöläisiin. Taulu 6 III Kyläseppä Toivo Johannes Vuorenoja, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Vammala; Lapset Terttu Anneli 1933 Tyrvää (k Vammala syöpään), Leila Sisko Marjatta 1935 ks. taulu 3, Teuvo Tapani 1937, kaksoset Seppo Johannes ja Ritva Maria 1940, Eero Olavi 1944, Timo Ensio 1946 Tyrvää vanhemmat IV Nestori Vilhelm Vuorenoja, taulu 12 Hilda Kristiina Vuorenoja o.s. Ossberg, taulu 13 Taulu 7 III Sylvi Maria Vuorenoja o.s. Kursi, (Sylvi Maria Idantytär Lepistö) s Vesilahti, muutti äitinsä kanssa Tyrväälle, palasi perheen mukana Vesilahdelle , vihitty Tyrvää, k Vammala; Lapset ks. taulu 6. vanhemmat IV Väinö Edward Santalahti, Edvard V. Sands, taulu 14 Ida Lahja Lepistö, taulu Ensimmäinen maailmansota. Suomen alueella ei ollut sotatoimia ennen kevättä 1918 (Suomen sisällissota), mutta yhteensä noin suomalaista osallistui sotaan joko Venäjän tai Saksan armeijassa (jääkäriliike). Sisäinen valtataistelu aiheutti lopulta sisällissodan Etelä Suomea hallinneiden punaisten (Suomen kansanvaltuuskunta) sekä Keski ja Pohjois Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta 15. toukokuuta Tampereen taistelu maalis huhtikuussa 1918 oli sisällissodan ratkaiseva yhteenotto, joka päättyi valkoisten voittoon. Neuvosto Venäjä tuki punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittivat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehitti eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sota vaati uhria Vuoden 1842 asetus velvoitti perustamaan yleissivistävää opetusta antavia sunnuntaikouluja ammattiopissa oleville nuorille suomen kieli tuli ensimmäistä kertaa oppiaineeksi oppikouluihin. Tyttökoulujakin perustettiin. Kaupunkeihin perustettiin 1880 luvulla valmistavia kouluja ja yksityisiä kansakouluja. Joskus vanhemmat palkkasivat kotiopettajan. Suomen kielen yliopisto opetus alkoi 1828 ja ensimmäinen professuuri perustettiin 1850 keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon ( ) vastaperustetussa Helsingissä. Taulu 8 H* IV A Taulu 9 H IV A Taulu 10 H IV A Taulu 11 H IV A Oma raha, markka, otettiin käyttöön 1860 ja metrijärjestelmään siirryttiin vuonna Taulu 12 H IV Nahkuri, suutari, maanviljelijä, tilan omistaja Nestori Vilhelm Vuorenoja s Tyrvää, vihitty?, k Tyrvää 78 vuotiaana; Lapset Eero Nestori 1901, (Hilja Severiina 1903), Toivo Johannes Tyrvää ks. taulu 6, Taimi Elisabet 1908, Aino Esteri 1910, Elsa Inkeri 1913, Erkki Vilho Paavali 1916, Helvi Helena 1919, Alli Toini Kyllikki 1923 vanhemmat V Juho Maurits Vuorenoja, taulu 24 Vilhelmiina Vuorenoja, taulu 25

3 3 Taulu 13 H IV Hilda Kristiina Ossberg s Tyrvää, k Tyrvää 87 vuotiaana: Lapset ks. taulu 12 vanhemmat V Paul (Paavo) Heikki Ossberg, taulu 26 Eeva Kristiina Villentytär, taulu 27 Talonpoikaissäädyllä oli oikeus valita edustajansa valtiopäiville. Kunkin tuomiokunnan edustaja valittiin talollisten ja muiden maanomistajien keskuudessa valitsijamiesmenettelyssä. Suomen autonomian aikana talonpoikaissäädyn asema ja merkitys korostuivat 1800 luvun lopun valtiopäivillä, jolloin mitään asiaa ei voitu päättää ilman säädyn suostumista. Kunta ja seurakunta sekä päätöksenteko ja toimeenpano erotettiin toisistaan Toimeenpanovalta annettiin kunnallishallitukselle, jonka jäsenten toimikausi oli kolme vuotta. Kuntakokouksiin sai osallistua jokainen veronsa maksanut, joka ei ollut toisen palveluksessa. Aviovaimot eivät saaneet, mutta leskivaimot saivat osallistua kokouksiin luvulla pitäjät kantoivat köyhäinhoitomaksuja, joista kehittyi kunnallisverotus. Jokaiseen pitäjään perustettiin 1826 kirkkoneuvosto. Seurakunnat jakoivat pitäjät köyhäinhoitopiireihin. Tilalliset, tilojen vuokraajat ja käsityöläiset saivat toimia luottamustoimissa jokaisen suomalaisen oli henkikirjoituttava jonkun palvelukseen, jotta häntä ei kohdeltaisi ja rangaistaisi irtolaisena. Taulu 14 H IV A Taulu 15 H IV A oli Krimin sota, jossa Suomi oli sivunäyttämönä. Oolannin sodassa Englannin ja Ranskan laivastot hyökkäilivät Suomen rannikoille. Muistetaan Bomarsundin taistelu ja Viaporin pommitus. Kokkolassa englantilainen maihinnousu torjuttiin (Halkokarin kahakka). Taulu 16 H J V A Taulu 17 H L V A Muonamies eli muonatorppari tarkoitti torpparijärjestelmän aikaan tilatonta, mutta omillaan asuvaa henkilöä, joka tekee päivätöitä maanomistajalle. Muonamies on "talon ruoassa" eli osan hänen palkastaan muodostaa työnantajan tarjoama ruoka. Muonamiehet olivat osa aikaista työvoimaa, jotka tekivät talolle esimerkiksi 2 4 työpäivää viikossa. Muonamiehet kuuluivat alempiin luokkiin, mutta heidän asemansa oli kuitenkin parempi kuin esimerkiksi loisilla. Lampuoti on maanviljelyyn tarkoitetun koko tilan vuokraaja. Tässä suhteessa lampuodit erosivat torppareista, jotka olivat vuokranneet vain osan vuokranantajan tilasta työvastiketta, taksvärkkiä vastaan. Mäkitupalaiset puolestaan olivat vuokranneet vain asuntotontin, eivät viljelymaata. Taulu 18 H H V A Taulu 19 H K V A Nälkävuodet, , olivat tuhoisa väestökatastrofi, sillä silloin kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä Pohjanmaalta ja Savosta lähteneet nälkiintyneet kerjäläislaumat saivat ruokaa Keski ja Etelä Suomesta elokuun 23.päivän halla tuhosi tuulentumattoman viljan laajoilla alueilla. Jotkut muuttivat Ruotsiin ja Norjaan. Lavantauti, punatauti ja hinkuyskä koituivat turmaksi lähinnä paikoilleen asettuneille ihmisille peruna ja juurekset mätänivät peltoon ja talvi oli pitkä ja ankara. Viljaa yritettiin saada ulkomailta ja kansalle jaettiin tietoa sienten käytöstä, hätäleivän valmistuksesta ja karjalle sopivasta hätäleivästä sama jatkui ja syksyllä ihmisiä kuoli tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois Karjala menettivät väestöstään 20%. Kulkutaudit levisivät ja tappoivat nälkiintyneitä ihmisiä laumoittain. Nälänhätä oli suurimmillaan Nälkävuosien jälkeen karjatalouden asemaa parannettiin, kulkuyhteyksiä parannettiin (rautatiet) ja teollisuutta kehitettiin. Taulu 20 H* J V A Taulu 21 H M V A Uusi kansakoulu erotettiin 1866 asetuksella kirkosta. Alkeisopetuksen hoiti edelleen lukkarikoulu. Kiertokouluopetus säilyi

4 4 joillakin seuduilla 1930 luvulle asti. Taulu 22 H M V A Taulu 23 H V V A Vuoteen 1864 saakka kosijan piti saada avioliittolupa morsiamen isältä. Siitä vuodesta alkaen 21 vuotta täyttänyt nainen sai mennä avioliittoon ilman vanhempien suostumustakin. Käden pyytämistä naisen isältä jatkettiin kuitenkin kohteliaisuudesta 1900 luvun puolelle. Pappi tarkasti oliko parin lukutaito ja kristinopin tuntemus riittävä kuulutuksia varten. Palkaksi pappi sai rahaa ja sukat. Talonpoikainen tapa oli mennä mielitietyn kanssa markkinoille ja ostaa sieltä kihlat, kun yhteiset varat riittivät avioliittoon. Sukupuolielämä aloitettiin, kun sormus oli sormessa ja asia kaikkien tiedossa. Kun morsian tuli raskaaksi, mentiin naimisiin. Taulu 24 H JM V torppari Johan (Juho) Maurits Mäenpää, s Tyrvään Vatajan Haukka, asui 1860 (1872) Nätkinmäen torpassa, k Tyrvää Vuorenojalla 55 vuotiaana; Lapset: Serafiina Vilhelmiina 1860, Juho Herman (1862, myöh. nahkuri Vammalassa Herman Jokinen), Matilda Karoliina 1865, (Karl August 1870), (Karl August 1875), Nestori Vilhelm ks. taulu 12 vanhemmat VI Torppari Juha Matinpoika Mäenpää, taulu 48 Maria Elisabet Juhantytär Virri, taulu 49 Taulu 25 H V V Vilhelmiina Tuomaantytär Vuorenoja o.s. Harjanen s Tyrvää Lummaja Harjanen k Tyrvää Leiniälä, Vuorenoja 82 vuotiaana; Lapset ks. taulu 24; Mentyään naimisiin 60 muutti Ekojärven Nätkinmäen torppaan, josta myöhemmin Leiniälän Juurijoen torppaan. Jouduttuaan jättämään tämän torpan saivat he vastikemaata Leiniälän Haunian talosta, jonne rakensivat uuden torpan, Vuorenojan torpan, jota Vilhelmiina hoiti miehensä kuoleman jälkeen yhdessä nuorimman poikansa kanssa 1919 saakka. vanhemmat VI Tuomas Johanneksenpoika Ikola, taulu 50 Kaisa (Katariina) Stenberg, taulu Puolan kapina: Suomen Kaarti on mukana kukistamassa puolalaisten kansannousua Venäjän valtaa vastaan. Raskaat tappiot kärsinyt kaarti saa tunnustuksena Pyhän Yrjön ritarikunnan lipun. Taulu 26 H P V Torppari Paul (Paavo) Henrik (Heikki) Ossberg (myöh. Koivu), s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 91 vuotiaana; Lapset: Hilda Kristiina Tyrvää ks. taulu 13, Vilho (Ville) Heikki 1879, Kaarle (Kaarlo) Johannes Tyrvää (Leiniälä), Frans Herman Tyrvää, Sem (Semmi) Paavali Tyrvää (seppä, joka opetti Toivolle (taulu 6) sepän taidot), Erkki Viktor (Vihtori) Tyrvää, Konrad Johannes Tyrvää vanhemmat VI Torppari Henrik Henriksson, taulu 52 Maria Andersdotter, taulu 53 Taulu 27 H E V Eeva Kristiina Villentytär, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 39 vuotiaana sokeritautiin; lapset ks. taulu 26 vanhemmat VI Torppari Wilhelm Andersinpoika Myllyntausta, taulu 54 Maria Kristiina Matintytär, taulu 55

5 5 Torppari oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Torpan vuokra maksettiin maanomistajille tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli taksvärkkiä omistajan tilalla. Vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. Torpparikysymys nousi merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kiistaksi 1800 luvun lopussa ja 1900 luvun alussa. Torpparisopimuksen ehdot saattoivat olla kohtuuttomat ja suulliset. Torpparilla ei ollut suojaa häädön varalle. Kun torpista oli kysyntää yli tarjonnan ja vaatimus päivätöistä muutenkin kasvoi, se johti sopimusehtojen kiristymiseen ja torppareiden tyytymättömyyteen luvun puolivälistä oli tyytymättömyyden ilmauksia. Kuuluisiksi muodostuivat Laukon kartanon häädöt säädettiin laki kirjallisista sopimuksista ja 50 vuoden minimivuokra ajasta. Torppareiden toivomaa mahdollisuutta tilaksiostamisesta ei tullut, mutta se säädettiin Taulu 28 H* V V A Taulu 29 H M V A Suutari oli käsityöläinen, joka korjasi ja valmisti kenkiä. Suutari kuului yleensä jokaiseen kylään, sillä sopivia kenkiä ei kaupoissa ollut. Jotkut suutarit valmistivat kenkänahat itse. Kenkää tehtäessä nahka vedettiin puusta valmistetun jalkamuotin, ns. lestin päälle ja neulottiin kokoon erityisellä suutarin kaksisilmäisellä neulalla, jolla voidaan neuloa kaksisuuntaisesti. Myös pohjat tehtiin nahasta ja kiinnitettiin neulomalla. Nahka piti rei ittää ennen neulomista erityisellä terävällä piikillä ns. naskalilla. Neulomiseen käytettiin pikilankaa. Räätäli varmisti vaatteita. Pyhävaatteet kuten tumma puku teetätettiin räätälillä. Isojen talojen isäntien, kauppiaiden, kirkon ja virkamiesten puvut olivat lähes aina räätälin työtä. Taulu 30 H HE V A Taulu 31 H HI V A 1809 Suomi siirtyi Venäjän hallintaan ja siitä tuli suurherttuakunta. Venäjän vallan aikana paikallishallinto, koululaitos, kulkuyhteydet, teollistuminen ja kaupungistuminen kehittyivät. Monesti merimiehet maalasivat tauluja ollessaan maissa. Matkoillaan he ostivat tarveaineita. Taulu 32 H J Taulu 33 H J Mäkitupa (1700 luvun lopusta 1900 luvun alkupuolelle) tarkoittaa jonkin maatilan alueella olevaa vuokrattua pikku tupaa, johon yleensä kuulu vain hieman viljelypinta alaa. Mäkitupalaiset olivat palkollisina ulkopuolisissa töissä ja muodostivat maaseudun työvoimareservin. Lainsäädäntöön mäkituvat tulivat 1762, jolloin talonisännät velvoitettiin rakentamaan naimisissa oleville (tai aikoville) palkollisilleen mäkitupia. Tarkoitus oli edistää syntyvyyttä ja työvoiman saatavuutta. Mäkitupalaiset miellettiin osaksi alempia yhteiskuntaluokkia. Asumismuoto määritti yhteiskunnallista asemaa. Taulu 34 H L Taulu 35 H L Taulu 36 H H Taulu 37 H H Taulu 38 H K Taulu 39 H K Köyhäinhoito oli kirkon vastuulla, kunnes se 1860 luvulle siirrettiin juuri perustetun kunnanhallinnon alaisuuteen. Köyhäinhoitoasiakkaat olivat varattomia tai holhouksen alaisia pitäjän vakituisia asukkaita. Vuonna 1698 Turun hiippakunnan synodaalikokouksessa oli päätetty, että niissä pitäjissä, joihin ei haluttu perustaa köyhäintaloja, pitäjänkokouksen tehtävänä oli jakaa talot ruotuihin. Ruodun tuli ottaa huoltaakseen yksi köyhä vanhus, orvoksi jäänyt lapsi tai henkilö, joka ei kyennyt huolehtimaan itsestään. Pysyvästi köyhät olivat ruotuvaivaisia ja tilapäisen avun

6 6 tarpeessa olevat kirkonvaivaisia, joita avustettiin kirkon köyhäinkassasta. Ruotujärjestelmän valvojaksi tuli nimittää ruotumestari. Lapset huolehtivat vanhempiensa toimeentulosta. Mikäli lapsista ei siihen ollut, köyhät asuivat omissa mökeissään ja heille annettiin avustusta kirkon köyhäinkassasta. Taulu 40 H J Taulu 41 H J Vuonna 1831 perustettiin kaupunkeihin ja maalla kihlakuntiin koleratoimikunnat luvun monien vaikeiden kulkutautien johdosta määrättiin 1834, että seurakuntiin on perustettava terveystoimikunnat kulkutautien esiintymisen ajaksi. Näin terveydenhoidon valvonta oli siirtymässä pitäjien luottamushenkilöille Taulu 42 H M Taulu 43 H M Tieteen varmuus kyseenalaistettiin 1800 luvulla. Moni kokeellinen tiede syntyi vasta 1800 tai 1900 luvulla. Esimerkiksi psykologia erkaantui filosofiasta kokeelliseksi tieteeksi. Isaac Newton toi matematiikan ja luonnonlakien esittämisen yhtälöinä tieteelliseen paradigmaan, ja 1900 luvun alussa Albert Einsteinin ajatukset siivittivät modernin fysiikan käyntiin. Kvanttifysiikka on muokannut länsimaisten ihmisten käsitystä tieteestä. Syytinki eli kiinteistöeläke oli kiinteistön kaupan yhteydessä toteutettu sopimus asumisoikeudesta. Syytinki takasi myyjälle oikeuden jäädä asumaan tilalle. Usein maatilan omistaja luovutti tilan lapselleen ja tämän puolisolle ja pidätti itselleen ja puolisolleen elinaikaisen elatuksen eläkkeenä kiinteistöstä. Taulu 44 H M Taulu 45 H M Taulu 46 H V Taulu 47 H V Piika tarkoitti maataloon tai kartanoon palkattua naista tai tyttöä. Piiat tekivät myös raskaita pelto ja navettatöitä. Piiaksi lähdettiin tavallisesti 15 vuoden iässä. Yleensä piian ura päättyi avioliittoon. Yksin elävät piiat saattoivat jatkaa palveluksessa koko ikänsä. Postimerkit otettiin käyttöön Suomessa 1856, mutta ne syrjäyttivät (aluksi ilmaiset) arvoleimaiset kuoret hitaasti. Vielä 1830 luvun lopulla postin kulku kesti pohjoisen kautta Pietarista Tukholmaan kolme viikkoa. Taulu 48 H JM VI Torppari Johan Mattson Mäenpää, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 65 vuotiaana; Lapset (Johan Wilhelm ), Johan Mauritz ks. taulu 24, Carolina Wilhelmina 1841, Carl Benjamin 1842, (Maria Christina ), (Amanda Amalia ), David Herman 1849, Gustaf Hesekiel 1854; Asuivat aluksi Wirrillä, sitten 1838 Watajan Haukalla ja myöhemmin 1842 Mäenpään torpassa vanhemmat VII torppari Mats Jacobsson Niemi, taulu 96 Anna Gabrielsdotter Packala, taulu 97 Taulu 49 H JM VI Tilallisen tytär Maria Elisabet Juhantytär Virri, s Tyrvää Isojärvi Virri, vihitty Tyrvää, k vuotiaana Vuorenojan torpassa Tyrvää. vanhemmat VII Tilallinen Johan Johanson Wirri, taulu 98 Anna Carlsdotter, taulu "virkavaltaisuuden aika". Valtiopäiviä ei kutsuttu koolle.

7 7 Taulu 50 H* V VI Torppari Tuomas Johanneksenpoika Ikola, Ikola Tyrvään Stormi, vihitty Tyrvää, k Harjanen Lummajan kylässä 78 vuotiaana; Lapset: Kustaa Vilhelm , Vilhelmiina ks. taulu 25, Karl Herman 1840, Helena Karoliina 1843, Johan 1846 vanhemmat VII Tilallinen Johannes Juhonpoika, taulu 100 Elisabet Juhantytär Pakula, taulu 101 Taulu 51 H V VI Kaisa (Katariina) Stenberg, s Tyrvää Liuhalan kylä, vihitty , k Harjasten torpan emäntänä 59 vuotiaana: Lapset ks. taulu 48 vanhemmat VII seppä Johan Stenberg, taulu 102 ratsutilallisen tytär Valpuri Heikintytär Suikki, taulu 103 Taulu 52 H P VI Torppari Henrik Henriksson Ossberg s Tyrvää Leiniälä (Sänsi); Vihitty Tyrvää, k vuotiaana; Lapset: Maria Vilhelmina , Johanna Carolina 1842, Eva Catharina 1843, Josefina 1847, Hilma 1849 (Josefina ja Hilma Kataran piioiksi), Paul Henrik 1852 ks. taulu 26, Matilda 1855, Wilhelm , Herman Eli leskenä vuonna 1882 yhdessä lastensa Hilman ja Hermanin sekä Paavo Heikin ja tämän perheen (vaimo ja kolme lasta) kanssa. Ville muutti muualle asumaan vanhemmat VII Torppari Henric Sänsi, taulu 104 Maria Bertilsdotter, taulu 105 Taulu 53 H P VI Kataran talon piika Maria Christina Andersdotter, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 50 vuotiaana; Lapset ks. taulu 52 vanhemmat VII Torppari Anders Busk, taulu 106 Maria Henriksdotter, taulu 107 Puustelli oli Ruotsin kruunun ruotujakolaitoksen sotapäällystölle luovuttama palkkatila. Oli myös papiston virkataloja, joista myös saatettiin käyttää nimitystä puustelli. Kuningas Kaarle XI uudisti ruotujakolaitosta , eikä virkatalon haltijalla ollut enää perintöoikeutta tilaan. Samoihin aikoihin toimeenpantiin aatelille luovutettujen tilojen peruuttaminen kruunulle, mikä lisäsi kruununtilojen lukumäärää. Usein puustellin haltija antoi tilan vuokralle vuokraviljelijälle eli lampuodille ja asui itse muualla. Virkatalovelvollisuus lakkasi Venäjän vallan alla (1809 ). Talojen silloiset haltijat saivat asua niissä kuolemaansa saakka. Puustelleja on ollut kaikkiaan noin 840. Taulu 54 H E VI Torppari Vilhon Antinpoika Kankaansyrjä, Wilhelm Andersinpoika Myllyntausta, s Tyrvää, vihitty , k Tyrvää vanhuuteen 74 vuotiaana: Lapset Eeva Kristiina Tyrvää ks. taulu 27, (Paul ), (Karl ), kaksoset (Johan Wilhelm ), (Maria Wilhelmina ), (Hilma Karolina ). Asui Kankaansyrjän eli Myllyntaustan torppaa Ojansuun puustellin alla. vanhemmat VII Torppari Anders Andersson Myllyntausta, taulu 108 Justina Johansdotter, taulu109

8 8 Taulu 55 H E VI Maria Kristiina Matintytär, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 69 vuotiaana ahdistukseen, lapset ks. taulu 54 vanhemmat VII Torppari Mats Mattila, taulu 110 Maria Johansdotter, taulu 111 Taulu 56 H V Taulu 57 H V Taulu 58 H M Taulu 59 H M Taulu 60 H HE Taulu 61 H HE Taulu 62 H HI Epäsäätyisiä avioliittoja vastustettiin. Esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet olivat tavallisia, mutta kirkko kontrolloi niitä ja määräsi niistä sakkorangaistuksia luvulla yhteiselämä oli ehdottomasti sallittua vain avioliitossa. Naimattomista naisista tuli yhteiskunnan köyhimpiä väestönosia. Taulu 63 H HI Suuri osa aviottomista raskauksista päättyi kuolleen lapsen syntymään. Tämä johtui odottavan äidin nälästä ja usein asunnottomuudesta. Toisinaan lehtolapsen piti elättää itseään seitsenvuotiaasta asti. Taulu 64 H J Taulu 65 H J Perinteisesti avioliitossa mies vastasi vaimonsa puolesta. Tosin vaimon suku sai valvoa vaimon oikeuksia. Jos vaimo toi mukanaan myötäjäismaata, mies ei voinut sitä vähentää. Naisen vanhin oikeus omaisuuteen tuli huomenlahjan muodossa. Siitä sovittiin häiden yhteydessä. Vihkiminen tuli pakolliseksi Naisleskellä oli oikeus elää jakamattomassa pesässä ja jatkaa lastensa kasvattamista ja perheen omaisuuden hoitoa. Tilan isännän velvollisuuksiin kuului valvoa talonväen kirkossakäyntiä. Taulu 66 H J Taulu 67 H J Taulu 68 H L Taulu 69 H L Taulu 70 H L Taulu 71 H L Taulu 72 H H Taulu 73 H H Taulu 74 H H

9 9 Taulu 75 H H Taulu 76 H K Taulu 77 H K Taulu 78 H K Taulu 79 H K VII Talontarkastussääntö vuodelta 1681 määräsi, että yhden manttaalin (1600 luvun verotusyksikkö) kokoisilla talonpoikaistiloilla miespihaan kuului tupa kamareineen, isoissa taloissa vierastupa sekä ruoka ja jauhoaitta, kärryvaja, porttiliiteri ja käymälä. Karjapihaan tuli sijoittaa talli, navetta, lammasnavetta, sikala ja ladot. Saunat ja kuivatushuoneet piti tehdä tulipalovaaran vuoksi kokonaan ydinpihan ulkopuolelle. Sisäänkäynnin molemmin puolin oli isot huoneet, joista toinen oli kylmä varastohuone. Myöhemmin molemmat saattoivat olla lämmitettäviä. Eri kokoisilla taloilla huoneiden käyttö vaihteli: vaatimattomalla torpalla oli saman katon alla tupa ja sauna. Taulu 80 H J Taulu 81 H J Taulu 82 H J Taulu 83 H J Taulu 84 H M 1762 määrättiin pitäjät palkkaamaan opettajan. Pitäjänkoulun opettajaa kutsuttiin koulumestariksi. Kirkko järjesti lukkarinkouluja, kinkereitä ja kiertokouluja. Vanhempia, joiden lapsi ei käynyt kiertokoulua, saatettiin sakottaa. kiertokoulu viipyi kussakin kylässä 5 8 viikkoa ja kokoontui jossakin suuren talon tuvassa. Testamenttien avulla perustettiin rouvasväen köyhäinkoulu, ruukinkoulu, kartanonokoulu jne. Taulu 85 H M Taulu 86 H M Taulu 87 H M Taulu 88 H M Taulu 89 H M Taulu 90 H M Taulu 91 H M Taulu 92 H V Taulu 93 H V Taulu 94 H V Taulu 95 H V Taulu 96 H JM

10 10 VII torppari Mats Jacobsson Niemi (entinen merimies Mats Forsman), s Isojoki (Forsby), vihitty Isojoki, muutti perheen kanssa Tyrväälle helmikuu 1800 ja syyskuu 1801 välillä, k Tyrvää punatautiin 66 vuotiaana; Lapset (Johannes Isojoki), (Elias 1796), Maria Isojoki, Anna Helena Isojoki, (Mats 1801 Tyrvää), (Mats 1802 Tyrvää), Justiina 1804 Tyrvää, Elias 1806, Mats 1808, Lisa 1811, Johan Tyrvää ks. taulu 48 vanhemmat VIII Tilallinen Jacob Henriksson (Bötom, Brosis), taulu 156 Tilallisen tytär Lisa Michelsdotter (Forsby), taulu 157 Taulu 97 H JM nna Gabrielsdotter, s Isojoki, vihitty Isojoki, k Tyrvää 64 vuotiana kuumeeseen, lapset ks taulu 96 vanhemmat VIII Gabriel Samuelsson, taulu 158 Lena Henriksdotter, taulu 159 Isojoella oli 1700 luvun alussa noin 200 asukasta luvun alussa suuri pohjansota eli isoviha tuntui, 1713 syystalvella Isojokea hävitettiin pahoin. Kaikesta huolimatta uudisasutustakin esiintyi, vaikka köyhä seutu ei juuri ulkopuolisia houkutellut vanhoillekaan tiloille annettu asetus lisäsi uudisasutusta yhteismaille isojakoasetus, jota täydennettiin 1777, nostivat kasvun ennennäkemättömiin mittoihin. Kruununtilojen muuttaminen perintötiloiksi oli Etelä Pohjanmaalla eräänlainen kunnia asia. Torpat alkoivat lisääntyä 1760 luvulta lähtien. Lapsikuolleisuus oli suurta luvun lopulla kieliraja jyrkkeni. Vähemmistöt sulautuivat nopeasti puolin ja toisin, tai muuttivat muualle. Taulu 98 HHH VII Perintötilallinen Johan Johanson Wirri, s Tyrvää, vihitty Tottijärvi, perintötilan isäntä , k keuhkokuumeeseen 69 vuotiaana; Lapset: (Johan 1793 Tyrvää), (Maria1795), (Anna 1797), Thomas , Anna 1801, Johan 1803, Carl ks. taulu 56, (Maria ), (Anders ), Henric ks. taulu 60, Maija Lisa ks. taulu 49, Gustaf 1818 vanhemmat VIII Tilallinen Johan Johansson Wirri, taulu 160 Maria Pehrsdotter, taulu 161 Taulu 99 HHH nna Carlsdotter Wirri, s Tottijärvi, vihitty Tottijärvi, k Tyrvää kuumeeseen 59 vuotiaana; Lapset ks. taulu 98 Vanhemmat VIII Carl Mattsson Humaloja, taulu 162 Caisa Matintytär, taulu 163 Perintötila on perintönä kulkeva tila, josta oli maksettava veroa. Vanhinta poikaa suosivan perintöjärjestelmän vuoksi monien nuorukaisten ainoa mahdollisuus päästä avioliittoon oli naida rahaa. Rikas leskirouva saattoi päättää avioitumisestaan varsin itsenäisesti. Taulu 100 H V VII Perintötila Yli Ikolan isäntä Johannes Juhonpoika s Tyrvää, vihitty , perintötilan isäntä , k Tyrvää 79 vuotiaana; Lapset Johan , (Maria ), Maria 1791 (kotonaan vielä 1817), Valpuri avioitui talollisen kanssa, Liisa , (Matti 1799), Matti (Yli Ikolan isäntä ), Tuomas Tyrvää ks. taulu 50 vanhemmat VIII Tilallinen Johan Michelinpoika, taulu 164 Anna Tuomaksentytär Teinilä, taulu 165 Tyrväällä Teinilä Laukula perintötila tunnetaan vuodesta 1507

11 11 Tyrväällä Yli Ikola Stormi perintötila tunnetaan vuodesta 1788 Tyrväällä Ikola Stormi kruunutila tunnetaan vuodesta 1481 Taulu 101 H V VII Perintötilan tytär Elisabet Juhantytär Pakula, s Tyrvää, vihitty 1784 molemmat kotoisin Stormin kylästä, k vuotiaana; Lapset ks. taulu 100 vanhemmat VIII Talon isäntä Johan Jöransson Pakula, taulu 166 Lisa Johansdotter Houttu, taulu 167 Pakula Stormi perintötila tunnetaan vuodesta 1677 Rustholli eli ratsutilan tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaan. Vastapalveluksi rustholli sai verohelpotuksia. Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista. Ruotuväkiarmeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi Venäjän valtakuntaa. Ratsutilat nousivat usein tavallisten maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle ja ne muodostivat talonpoikaisen eliitin. Ne olivat uudistusten edelläkävijöitä. Taulu 102 H V VII Seppä Johan Andersson Stenberg s Tyrvää, vihitty Karkku (Wihtilä), k Harjanen 73 vuotiaana: Lapset: Johan Karkku, Maria 1802 Karkku, Anders 1805 Karkku(Wihtilä), Johan Kristian 1807 Tyrvää, Kaisa Tyrvää ks. taulu 51, (Lena 1811 Tyrvää), (Thomas 1814 Tyrvää) vanhemmat VIII Ratsutilallinen Antti Antinpoika Harsu, taulu 168 Valpuri Antintytär Kuutti, taulu169 Kuutti Sammaljoki ratsutila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Harsu Kaltsila ratsutila tunnetaaan Tyrväässä vuodesta 1540 Taulu 103 H V VII ratsutilallisen tytär Valpuri Heikintytär Suikki s Karkun karkunkylän Suikilla k Harjanen 74 vuotiaana; Lapset ks. taulu 102 vanhemmat VIII Rusthollari Henrik Henrikinpoika (Eerola) Suicki, taulu 170 Maria Antintytär Perttula, taulu 171 (Valpurin isoveli: Rusthollari Henrik Henrikinpoika Suicki, s Pirkkala, vihitty Karkku yhteen rusthollarintyttären Lisa Antintytär Nurkan kanssa (s.1750), k Karkku; Lapset Lisa 1778, Anders 1781, Anna 1784, Henrik 1787, Matts 1789; Suikin talossa eli 1700 luvun lopussa Heikin ja Lisan perhe, sekä isä Heikki, äiti Maria ja heidän lapsensa Matti s.1762 ja Valpuri s Suikki Karkunkylä ratsutila tunnetaan vuodesta 1752 Taulu 104 H P VII Tilallinen, torppari Henric Johansson Sänsi, s Karkku (Kärppälä), vihitty Tyrvää, Vähä Komero eli Sänsi Komerola perintötilan isäntä 1831, k Tyrvää 81 vuotiaana; Lapset (Maria 1800), (Anna 1802), Ewa Caisa 1804, Maria 1806, (Ulrica 1809), (Stina ), Henric Tyrvää ks. taulu 52, Ulrica Juliana 1818, (Benjamin 1821); solmi toisen avioliiton vaimon kuoleman jälkeen 1827 tilallisen Maria Matsdotterin (s Tyrvää, k Tyrvää) kanssa. Maria Matsdotter oli aiemmin naimisissa ( ) tilallinen Thomas Johanssonin ( ) kanssa, jonka ensimmäinen vaimo oli Henrikin vaimon sisar Anna ( ). Henrikin ja Maria Matsdotterin kanssa asuivat Henrik, Ulrica Juliana sekä Marian lapsista Anders Wilhelm 1817, Benjamin 1819, Mats Marialla oli myös Thomas 1805 ja Johan vanhemmatviii

12 12 Tilallinen Johan Mickelsson Aittomäki, taulu 172 Beata Ehrsdotter, taulu 173 Kärppälä Kärppälä lb. tila tunnetaan Karkussa vuosina Taulu 105 H P VII Torpparin vaimo, tilallisen tytär Maria Bertilsdotter, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k vuotiaana kihtiin, luuvaloon; lapset ks. taulu 104 vanhemmat VIII Tilallinen Bertil Johansson Sanso Vähä Komero, taulu 174 Beata Henriksdotter Jaatsi, taulu 175 Vähä Komero l. Sänsi Komerola perintötila Tyrväällä tunnetaan vuodesta Taulu 106 H P VII Torppari (entinen sotilas) Anders Johansson Busk (Busk on annettu sotilasnimi), s Kiikka, vihitty Tyrvää, k Tyrvää pistokseen 47 vuotiaana; Lapset: Maria Christina Tyrvää ks. taulu, Lisa 1820, Eva Caisa 1822, (Johanna ), Anders 1827, (Johan Wilhelm ); Maria Christinan toisena kummina oli Uotila Soinila perintötilan isäntä Matts Uotila ja rouva Lisa Johanneksentytär (Andersin sisar). Vanhemmat VIII Rakuuna Johan Johansson Uotila, taulu 176 Tilallisen tytär Anna Andersdotter Inkilä, taulu 177 Tyrväällä Uotila Soinila perintötila tunnetaan vuodesta 1540 Tyrväällä Inkilä Vihattula perintötila tunnetaan vuodesta 1460 Taulu 107 H P VII Tilallisen tytär Maria Henriksdotter, s Tyrvää, lapset ks. taulu 106, solmi miehensä kuoleman jälkeen avioliiton tilallisen(karapi Ulfi kruunutial) poika Carl Anderssonin (s Kiikka, elossa 1880) kanssa, k Tyrvää 88 vuotiaana. Vanhemmat VIII Tilallinen Henrik Jacobson Vähä Iivari, taulu 178 Tilallisen tytär Brita Johansdotter Mulli, taulu 179 Mulli Karimäki tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1688 Vähä Iivari Laukula perintötila Tyrväällä tunnetaan 1750 luvulta Taulu 108 H E VII Torppari Anders Andersson Myllyntausta, s Tyrvää, vihitty Tyrvää (Ojansuu, Myllyntausta); Lapset: (Esaias 1823), Eva Stina 1824, Wilhelm Tyrvää ks. taulu 54, Anders Gustaf 1833, Maria Carolina 1837, Carl Gustaf 1840; k. hukkumalla 43 vuotiaana vanhemmat VIII torppari Anders Myllyntausta, taulu 180 Caisa Jakobsdotter Taulu 109 H E VII Justina Johansdotter, s Tyrvää, k Tyrvää 58 vuotiaana hengenahdistukseen; lapset ks. taulu 108, meni uusiin naimisiin Tyrvää toisen torpparilesken Anders Eriksonin (s Tyrvää, k. vesipöhöön ) kanssa. vanhemmat VIII

13 13 Sotilas Johan Matsson Snäll, taulu 181 Leena Henrikintytär, taulu 182 Renki on tilallisen maanviljelijän apulainen. Tavallisesti renki asui talon mailla ja he olivat talon ruoassa ja vaatteessa. Renki saattoi olla kausirenki eli heinänteon tai viljankorjuun ajan. Säästeliäs ja uurastava renki saattoi naida talon tyttären tai leskiemännän tai ostaa omilla säästöillään talon. Taulu 110 H E VII Ilomäki torppari Matthias Matsson Mattila, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k vuotiaana Tyrvää; Lapset Isaac Wilhelm 1817, Christian 1820, Maria Kristiina Tyrvää ks. taulu 55, Eva , Mats Adolf 1829, vanhemmat VIII Tilallinen Matts Eriksson Nurcki, taulu 183 Maria Johansdotter Nurkki, taulu 184 Nurkki Laukula perintötila Tyrväällä vuodesta 1524 Taulu 111 H E VII torpparin rouva, tilallisen tytär Maria Kristina Johansdotter s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k vuotiaana kuumeeseen, lapset ks. taulu 110 vanhemmat VIII tilallinen (Äijälä Laukulan isäntä) Johan Michelinpoika Iso Iivari, taulu 185 tilanomistajan tytär Wallborg Johansdotter Äijälä, taulu 186 Äijälä Laukula perintötila tunnetaan vuodesta 1518 Taulu 112 HHH kuten taulu 98 Taulu 113 HHH kuten taulu 99 Taulu 114 H V Taulu 115 H V Taulu 116 H M Taulu117 H M Taulu 118 H M Taulu 119 H M Taulu 120 HHH kuten taulu 98 ja 112 Taulu 121 HHH kuten taulu 99 Taulu 122 H HE Taulu 123 H HE Taulu 124 H HI Taulu 125 H HI Taulu 126 H HI Taulu 127 H HI Itsellinen oli perinteisessä maaseutuyhteisössä henkilö joka asui vuokralla toisen omistamassa asunnossa ja maksoi asumisestaan joko rahalla tai työnteolla. Pääansionsa itsellinen sai tekemällä muuta kuin maatöitä, esimerkiksi toimimalla käsityöläisenä. Itsellisellä saattoi olla myös omaa pientä viljelystä ja muutamia kotieläimiäkin. qp tarkoittaa, että on rangaistu salavuoteudesta, inh tarkoittaa loinen, itsellinen, koturi

14 14 Isoviha ( ) ja sitä edeltäneet vaikeat ajat olivat aiheuttaneet huomattavia muutoksia talonpoikaistilojen omistussuhteissa. Kun aikaisemmin niitten valtaosan olivat muodostaneet n.s. perintö ja verotilat ts. talot, joihin omistajilla oli täysi omistusoikeus, niin verojen maksamatta jättäminen oli muuttanut ne kruununtiloiksi. Näihin viljelijöillä oli ainoastaan käyttöoikeus, sillä kruunu katsottiin tilojen oikeaksi omistajaksi.kruununtiloihin luettiin luonnollisesti myös ne tilat, mistä aateliset olivat joutuneet luopumaan reduktiossa 1600 luvun lopussa. Kruununtilat annettiin talonpoikien käyttöön. Halukkaan täytyi ensin järjestää takuumiehet, joiden kelpoisuus tarkastettiin käräjillä ja tämän jälkeen maaherra asetti hänet kruununtilan haltijaksi. Jos tilaa hoidettiin huonosti, verot jäivät maksamatta ja rästejä kertyi, saattoi esivalta ilman muuta erottaa viljelijän ja ottaa hänen tilalleen toisen. Isonvihan jälkeen ruvettiin kruununtiloja myymään perintötiloiksi ja Tukholmassa sijaitseva Kamarikollegio antoi n.s. perintökirjan. Autonomian aikana siitä huolehti senaatti. Näiden perintö ja kruununtilojen lisäksi oli entiseen tapaan myös rälssitiloja aikoinaan aatelin haltuun joutuneita perintömaita sekä läänitys ja lahjoitusmaista syntyneitä tiloja. Taulu 156 H JM VIII Tilallinen Jacob Henriksson, s Karijoki, vihitty Isojoki, lapset Johannes , Jacobus 1751, Andreas 1753, Elisabetha 1757, Sigfridus 1760, Mathias 1763, k Isojoki 69 vuotiaana katarriseen kuumeeseen Taulu 157 H JM VIII Lisa Michelsdotter, s Isojoki, vihitty Isojoki, lapset ks taulu 156, k vuotiaana vanhuuteen Taulu 158 H JM VIII Gabriel Samuelson, kastettu Isojoki (Talvitie), vihitty Isojoki, lapset Anna Isojoki ks taulu 97, (Elisabetha 1772), (kaksoset Helena ja Maria 1773), (Elias 1775), Brita , (Joel 1783) Hedvig , Maria Kristina , Catharina , Ulrika Isojoki (Honganiemi) itsellinen Samuel Matson, vihitty , lapset Gabriel ks yllä, Abrahamus 1749, Susanna 1753 Kerstin Jacobsdotter Taulu 159 H JM VIII Lena Henriksdotter, kastettu Isojoki (Honganniemi), vihitty Isojoki, ks lapset taulu 158 tilallinen Henrik Eerikinpoika, vihitty Isojoki tilallisen tytär Marja Bengtsdotter Taulu 160 HHH VIII Tilallinen Johan Johansson Wirri, s Tyrvää, vihitty , perintötilan isäntänä , k Tyrvää 66 vuotiaana; Lapset: Maria Tyrvää ks. taulu 161, Johan Tyrvää ks. taulu 98, Lisa Tyrvää (k Tyrvää(Isojärvi) 44 vuotiaana) Johan Simonsson Wirri, taulu 357 Carin Josephsdotter, taulu 358 Taulu 161 HHH VIII Maria Pehrsdotter, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, lapset ks. taulu 160, kuoli Tyrvää 70 vuotiaana Taulu 162 HHH VIII Carl Mattsson Humaloja, s Hämeenkyrö, vihitty Tottijärvi, yksi lapsi Anna ks taulu 99, haudattiin kruununmaan asukkaana Carlbergissä vesitautiin 63 vuotiaana kuolleena Sotilas Mats Blom Margetha Henriksdotter

15 15 Taulu 163 HHH VIII Caisa Matintytär, s Hämeenkyrö, vihitty Tottijärvi, haudattiin suomalaissyntyneenä rouvana, verovapaassa Carlbergissä asuneena ja keuhkotautiin kuolleena lähes 75 vuotiaana Mats Heikkilä Margeta Matsdotter Taulu 164 H V VIII Kruunutila Ikolan isäntä Johan Michelinpoika, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, kruunutilan isäntänä ; haudattu Tyrvää, k. 50 vuotiaana; Lapset Elisabet , Johannes ks. taulu 100 Michel Andersson Haro, taulu 359 Rusthollarin tytär Maria Johannesdotter Rosila, taulu 360 Haro Haroinen puustelli tunnetaan Karkussa vuodesta 1666 Taulu 165 H V VIII Anna Tuomaksentytär Teinilä, s Tyrvää, k Tyrvää 52 vuotiaana, lapset ks. taulu 164 Thomas Henrics Setälä, taulu 361 Wallborg Johansdotter, taulu 362 Taulu 166 H V VIII Talon isäntä Johan Jöransson Pakula, s Tyrvää, vihitty Kiikka, perintötilan isäntänä , kuoli Tyrvää 69 vuotiaana; Lapset: Johan Tyrvää, Maria 1754, Michel 1756, Anna 158, Matthias 1761, Elisabet ks. taulu 101, (Andreas 1768, k Tyrvää) Brof Jöran Michelsson, taulu 363 Lisbeth Ragvaldsdotter, taulu 364 Taulu 167 H V VIII Lisa Johansdotter Houttu, s Kiikka, vihitty Kiikka, k Tyrvää 66 vuotiaana; lapset ks. taulu 166 vanhemmati IX Johan Houttu, taulu 365 Lisa Andersdotter, taulu 366 Taulu 168 H V VIII Ratsutilallinen Antti Antinpoika Harsu, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, ratsutilan isäntänä ,k vuotiaana; Lapset Walborg , (Anders 1761), Andreas 1764, Thomas 1765, Maria 1771, Johannes ks taulu 102, kaksoset Matts ja Henric Tilallinen Anders Göransson Harsu, taulu 367 Tilallisen tytär Carin Johansson Arkila, taulu 368 Taulu 169 H V

16 16 VIII Valpuri Antintytär Kuutti, s Tyrvää, vihitty , k Tyrvää 56 vuotiaana, ks. lapset taulu 168 Tilallinen, rusthollari Anders Hindrichsson Cuuti, taulu 369 Wallborg Hindrichdotter Jonkka, taulu 370 Vampulassa tunnetaan perintötila Jonkka vuodesta 1540 Taulu 170 H V VIII Rusthollari Henrik Henrikinpoika (Eerola) Suicki, s.1713 Pirkkala, vihitty Pirkkala, Suikki Karkunkylä ratsutilan ensimmäinen isäntä , kuoli Karkku 84 vuotiaana vanhuuteen; Lapset Henrik 1748 Pirkkala,.., (1757 Maria), Andreas 1758, Maria 1761, Mathias 1762, Georgius 1765, Wallborg Karkku ks. taulu 103 Tilallinen Henrik Jöransson Eerola (s Pirkkala, vihitty 1705, Eerola Partola Pirkkala tilan isäntä , k Pirkkala)(tila ollut suvulla lähes alusta asti, Anders Henrikson s jatkoi tilan isännyyttä ) Wallborg Jacobsdotter (s.1684, vihitty 1705, k.1766 Pirkkala) Eerola Partola Pirkkala tila tunnetaan Pirkkalassa vuodesta 1540 Taulu 171 H V VIII Maria Antintytär Perttula, s Pirkkala, vihitty Pirkkala, k Karkku 72 vuotiaana vanhuuteen, lapset ks. taulu 170 Tilallinen Anders Grelsson Perttula (s Pirkkala, Perttula Nuoliala Pirkkala tilan isäntä , k.1761 Pirkkala)(tila ollut suvussa ainakin vuodesta 1634) Margareta (s. 1700, k Pirkkala) Perttula Nuoliala Pirkkala tila tunnetaan Pirkkalassa vuodesta 1540 Taulu 172 H P VIII Tilallinen Johan Mickelsson Aittomäki, Karkku, vihitty Karkku (Kärppälä), lapset Maria 1772 Karkku, Henrik Karkku ks taulu 104, Johannes 1777 Tyrvää, Anna 1779, Michel 1785, Lisa 1788, Caisa Hän oli tilallinen vuosina (Kärppälä Kärppälä lb.tila, Karkku, mutta torppari Tyrväässä, Johanneksen syntyessä Aittomäen torppari, Annan ja Michelin syntyessä Haunian torppari, Lisan syntyessä Kataran torppari ja Caisan syntyessä itsellinen Komeron kylässä talossa Pippa. Kuoli Ylöjärvi 58 vuotiaana Tilallinen Mickel Jaksson, taulu 371 Margareta Henriksson Taulu 173 H P VIII Beata Ehrsdotter s Karkku, vihitty Karkku (Kärppälä), k Nokia 78 vuotiaana, lapset ks taulu 172 Erik Andersson (s Karkku, vihitty Karkku, lapsi Beata Karkku) Anna Johansdotter Keisari, taulu 372 Keisari Kutala tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1670 Taulu 174 H P

17 17 VIII Tilallinen Bertil Johansson Sanso Vähä Komero s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 52 vuotiaana, Lapset: (Maria 1769), Anna , Mats , Maria Tyrvää ks taulu 105, isä uudestaan avioon 1789 Anna Andersdotterin (s Tyrvää k Tyrvää) kanssa: (Johannes 1790), Christina 1792, Lisa 1797 Tilallinen Johan Bertilsson Lillcomero, taulu 373 Anna Ehrsdotter Suutari, taulu 374 Suutari Siivikkala perintötila tunnetaan Vampulassa vuodesta 1540 Jaatsi Nuupala perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Taulu 175 H P VIII Beata Henriksdotter Jaatsi s Tyrvää, vihitty Tyrvää, kuoli 48 vuotiaana , Lapset: (Maria 1769), Anna , Mats , Maria Tyrvää taulu 105 Tilallisen poika Hindrich Johansson Jaatsi, taulu 375 Anna Mårthensdotter Taulu 176 H P VIII Rakuuna Johan Johansson Fors, s tyrvää (entinen Soinila Uotila tilan isäntä), vihitty Tyrvää, k Kiikka 49 vuotiaana, lapset: Johannes Kiikka(Jamala, rustholli), (Maria ), Catharina , Henric Kiikka, Lisa Kiikka (Uotila Soinilan emännäksi), Helena Kiikka, Walborg Kiikka, Anders Kiikka ks taulu 106 Tilallinen Johan Matsson Uotila, taulu 376 Beata Henrichsdotter Houhala, taulu 377 Taulu 177 H P VIII Tilallisen tytär Anna Andersdotter Inkilä, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Kiikka 53 vuotiaana keuhkotautiin; ks.lapset taulu 176 Tilallinen Anders Eriksson Inkilä, taulu 378 Valborg Andersdotter Mikola, taulu 379 Rakuuna oli sotilas, joka taisteli jalan, mutta liikkui ratsastaen. Rakuunoiden aseistuksena oli tyypillisesti lyhyet musketetit tai karbiinit. Rakuunoiden koulutus oli helpompaa ja nopeampaa, koska hevosia ei käytetty taistelussa ja joukkojen perustaminen ja huolto oli halvempaa, koska hevosten ei tarvinnut olla varsinaisesti sotahevosia. Rakuunoiden perinneasu on luurankotakki Taulu 178 H P VIII Tilallinen Henrik Jacobson Vähä Iivari, s Tyrvää, vihitty 1780 Karkku, k Tyrvää 74 vuotiaana; lapset (Maria ), Lisa 1784, Maria ks taulu 107, Johannes 1790, Valborg 1793 Tilallinen Jacob Jöransson Tussu, taulu 380 Lisa Henriksson Villi, taulu 381 Villi Vehmaankylä perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Taulu 179 H P

18 18 VIII Brita Johansdotter Mulli,s Karkku, vihitty 1780 Karkku, k Tyrvää 71 vuotiaana, lapset ks taulu 178 Tilallinen Johan Jakobsson Mulli (s. 1732, vihitty 1752 Karkku, Mulli Karimäki tilan isäntä , k Karkku) Brita Jakobsdotter, taulu 382 Mulli Karimäki tila tunnetaan Karkussa vuodesta 1688 Taulu 180 H E VIII torppari Anders Myllyntausta, s Tyrvää, Lapset Maria 1794, Anders ks. taulu 108, k vuotiaana Isoviha on suuren Pohjan sodan ( ) aiheuttama miehitys Suomessa vuosina Eniten venäläisiä sotilaita oli koko isonvihan aikana Länsi Suomessa. Venäläiset suunnittelivat hyökkäystä Ruotsiin. Myllärin tehtävä on jauhaa viljanjyvät jauhoksi. Myllärit hienonsivat myös muita materiaaleja, joista oli tarpeen tehdä hienoa, jauhomaista ainetta, kuten värijauhetta. Myllärin ammatti on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja on esiintynyt joka puolella maapalloa. Mylläreillä oli tärkeä osuus maanviljelyn kehittymisessä. Jyvien jauhaminen on tarpeellista ruoanlaiton helpottamiseksi ja jauhetun viljan ravintoaineet imeytyvät paremmin. Ennen vesi ja tuulimyllyjä myllärit jauhoivat käsivoimin, pyörittämällä leveää, tasapintaista, pyöreää ja litteää jauhinkiveä vastaavanlaista aluskiveä vasten, jolloin materiaali hienontui liikkuvien kivien välissä. Taulu 181 H E VIII Sotilas Johan Snäll, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k? lapset: (Johan ), Henric 1793, (Christina 1796), Justiina Tyrvää ks taulu 109, Matts 1801, Thomas 1803 Tyrvää Inh Mats Andersson (lapset Johannes Tyrvää, Andreas 1770, Maria 1773, Elias 1775, Anna 1779, Walburg 1781, Caisa 1783, Lisa 1787) Maria Henriksdotter Taulu 182 H E VIII Leena Henrikintytär, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 46 vuotiaana kuumeeseen sotilas Henrik Friskfelt (lapset Helena Tyrvää, Anna 1764, Henric 1767, Johannes 1769, Maria 1771, Lisa 1774, k Tyrvää 59 vuotiaana) Kristina Matsdotter (haudattu , k. 65 vuotiaana ) Ruotsin valtakunnassa tuli voimaan kahvinkieltolaki vuonna Se olla voimassa vuoteen Kahvi kiellettiin Ruotsissa toisen kerran vuonna 1767, ollen voimassa tällä kertaa kolme vuotta. Kahvi kiellettiin kolmannen ja viimeisen kerran vuonna Kieltolaki oli voimassa, kunnes kuningas Kustaa IV Aadolf kumosi sen vuonna Kieltolain perustana olivat merkantilistiset kauppapoliittiset tavoitteet, koska kahvintuonti ulkomailta verotti raskaasti maan valuuttavarantoja. Taulu 183 H E VIII Tilallinen Matts Eriksson Nurcki (ent Kylly), s Huittinen, vihitty Huittinen, lapset Johannes Tyrvää, Andreas 1762, Anna 1765, Maria 1769, Matts Tyrvää ks. taulu 110, Lena 1779, k Tyrvää 66 vuotiaana Tilallinen Erik Simonsson Kylli, taulu 383 Anna Matsdotter Toikko, taulu 384 Taulu 184 H E

19 19 VIII Maria Johansdotter Nurkki, s Tyrvää, vihitty Huittinen, k Tyrvää 71 vuotiaana Tilallinen Johan Johansson Nurkki, taulu 385 Maria Jaakobintytär Ränki, taulu 386 Kylly Sampu perintötila tunnetaan Huittisissa vuodesta 1540 Ränki Vinkkilä perintötila tunnetaan Tyrväällä vuodesta 1540 Taulu 185 H E VIII tilallinen (Äijälä Laukulan isäntä) Johan Michelinpoika Iso Iivari, s Tyrvää, vihitty , k vuotiaana; Lapset Johan , (Thomas 1794), Maria Kristiina Tyrvää ks. taulu 111, Caisa Lisa 1800, Andreas 1802, Eva Johanna 1805, (Thomas 1808), vanhemmat Tilallinen Michel Ericsson Iso Iivari, taulu 387 tilallisen tytär Caisa Johansdotter Priiki, taulu 388 Taulu 186 H E VIII tilanomistajan tytär Wallborg Johansdotter Äijälä, s Tyrvää, k vuotiaana, ks. lapset taulu 184 Tilallinen Johan Matsson Äijälä, taulu 389 Maria Johansdotter Punto, taulu 390 Taulu 187 H M VIII A Taulu 188 H M VIII A Taulu 189 H HE VIII A Taulu 190 H HE VIII A Taulu 191 H HI VIII A Taulu 192 H HI VIII A Kuudennusmies (ruots. sexman) valittiin pitäjänkokouksessa, jonka paikkana oli yleensä kirkkohuone ja aika jumalanpalveluksen jälkeen, kirkkoherra ja pitäjäläiset valitsivat yhdessä kirkkopitäjän kuudennusmiehet, joita oli aina useampi samanaikaisesti. Kuudennusmiehiksi valittiin usein vakavaraisia ja vaikutusvaltaisia seurakunnan jäseniä. Yhdessä kirkonisännän kanssa he muodostivat eräänlaisen kunnanvaltuuston. Heidän tuli kantaa myös kirkollisista rikkomuksista langetetut sakot, he toimeenpanivat ulosottoja, ja heillä oli joskus jopa oikeus maan pakkolunastukseen, he huolehtia että asukkaat suorittivat yhteiset velvollisuutensa, elivät herran nuhteessa ja tottelivat annettuja käskyjä. Keskeistä oli myös huolehtiminen papiston kymmenysten ja verojen maksamisesta. Heidän piti ilmoittaa papistolle, jos ilmaantui tarttuvia tauteja, ja he toimittivat sairaanhoitoa tarvitsevat seurakuntalaiset hospitaaleihin. Lisäksi viranomaiset kääntyivät kuudennusmiesten puoleen, kun he tarvitsivat tietoja pitäjän väestöstä ja sen asemasta. Tärkeä tehtävä oli myös kirkonarkun avaimen säilyttäminen. Seurakunnat olivat suuria rakennuttajia ja he kutsuivat talonpojat koolle kirkkoon ja jakoivat jokaiselle työosuuden, ja he myös valvoivat oman alueensa töiden suorittamista osuuksien mukaisesti. Omassa kinkerikunnassaan kuudennusmies oli yleinen hyvien tapojen ja moraalin vartija; järjestivät kyläläisten kellonsoittovuorot ja valvoivat tehtävän suorittamista. Taulu 357 HHH IX Johan Simonsson Wirri, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k vuotiaana, Lapset Maria (Mustala Eko tilan emännäksi 1765, k ), Carin (Piukku Isojärvi perintötilan emännäksi 1759, k ), (Lisa 1737), Johan Tyrvää ks. taulu 160, Anna 1743 Simon Mårthsson, ehkä synt 1663, k. huhtikuussa 1712, lapset Johan ks yllä, maria 1712 Walborg Thomasdotter

20 20 Taulu 358 HHH IX Carin Josephsdotter, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 51 vuotiaana Ratsumies Joseph Ehrsson Lisa Jörensdotter Vammalassa Virrin perintötila Isojärvi, josta on tietoja ainakin vuodesta 1540 Taulu 359 H V IX Michel Andersson Haro (Buondi), s Karkku, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 63 vuotiaana; lapset: Johannes ks taulu 164, Carin 1737, (Maria 1745), Maria 1746, Anna 1750, Beata 1753, Helena 1758 Tilallinen Anders Jöransson Haro (s Karkku, vihitty 1699, haudattu Tyrvää (uusikylä(buondi)) Brita Pehrsdotter (s.1664, vihitty 1699, k Tyrvää (Uusikylä(Buondi)) Taulu 360 H V IX Maria Johannesdotter Rosila, s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää 62 vuotiaana; lapset ks. taulu 359 Rusthollari Johan Eriksson Rosila (s Tyrvää, vihitty Tyrvää, k Tyrvää) Caisa Johansdotter (s Tyrvää, 1.kerta , 2.kerta Tyrvää, k Tyrvää) Tyrväällä Rosila Kaltsila ratsutila tunnetaan vuodesta 1477 Taulu 361 H V IX Tilallinen Thomas Henrics Setälä, s Kiikka, Vehkakorpi (Setälä), vihitty 1729, k Tyrvää 53 vuotiaana, lapset Caisa (jäi pitämään tilaa), Anna ks. taulu 165, Brita Tilallinen Henrik Jörensson (kastettu Tyrvää, haudattu vuotiaana) Wallborg Thomasdotter Kylväjä (kastettu Tyrvää, k vuotiaana) Kylväjä Nevo ratsutila 1 Kiikassa tunnetaan vuodesta 1580 Setälä Vehkakorpi perintötila Kiikassa tunnetaan vuodesta 1540 Taulu 362 H VIX Walborg Johansdotter, s Tyrvää, vihitty 1729, k Tyrvää 58 vuotiaana, lapset ks. taulu kirkko hyväksyi lain, jonka mukaan voitiin määrätä määräaikainen vuode ero (asumusero). Puolisoita voitiin sakottaa keskinäisen epäsovun perusteella. Taulu 363 H IX Brofogd Jöran Michelsson, s Tyrvää, vihitty , k. haudattu vuotiaana; Lapset Catharina , Johan Tyrvää ks. taulu 166, Michael 1730, Maria 1733, Anders 1735, Margetha 1738, Ericus 1740, Elisabeth 1742 Michel 1600 luvun loppu ja 1700 luvun alku toivat koettelemuksia toisensa perään. Alkua olivat 1690 luvun puolivälin suuret nälkävuodet: 1697 arviolta prosenttia väestöstä kuoli. Suuri Pohjan sota oli jo alkanut. Verotaakka kasvoi, väkeä joutui sotaan ja sotaväen majoituksesta koitui lisäkuluja.

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Erik.... Johan...... Tuomaanpojan............. esipolvet...........................................................................

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Kalle..... Salmen...... esipolvet....................................................................................... 1....

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi 1.1 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 8.4.1792, k. 8.4.1792 1.2 Fredrik Fredrikinp. Kihlman, synt. 10.12.1792, k. 10.1.1793 1.3 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 24.11.1793,

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Kuusiston......... os.... Anttila...... esipolvet.............................................................................

Lisätiedot

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1 KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *

Lisätiedot

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1.

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1. Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio 01.01.2006 TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k. 19.03.1842 Ollikkala. 1. Puoliso:?????? 1. Magdalena Laakko (Laako), s. 1796. Tauluun 2. 2. Fredrik Laakko

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6.

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6. TAULU 1 I Jöran Hannunpoika Kosonen, Talollinen, s. 1688 Kerimäki Haapaniemi Rantala, k. 15.9.1728 Kerimäki Lötjölä Mutajärvi. Jöran Hansinpojan pojista, Jöran ja Peter polveutuu Sulkavan Hannikaiset.

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Sammatti, Haarjärvi. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio

Sammatti, Haarjärvi. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio Sammatti, Haarjärvi Torpat ja torpparit Toivo Haatio Yhteystiedot: Toivo Haatio Teuvo Pakkalantie 8 K 96 00400 HELSINKI p. (työ) 09 1923 296 gsm 040 544 1580 s-posti: toivo.haatio@met.fi Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.

Lisätiedot

Ruokolahti Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Ruokolahti Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Ruokolahti 0 5.11.2014 Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tuomas Laakko, s. 25.08.1849 Savitaipale. Tauluun 2. Matti Laakkonen. Tauluun 3. Johannes Laakkonen.

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Sven Stenholm. s. 12.1.1838 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Sven Stenholm. s. 12.1.1838 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Sven Stenholm s. 12.1.1838 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218 risto.sajaniemi@fonet.fi

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Hannu Numminen 2017 Sivu 1 / 22

Hannu Numminen 2017 Sivu 1 / 22 Hannu Numminen 2017 Sivu 1 / 22 TAULU 1 I Paavali Yrjänänpoika, talollinen (Huru), k. 1703 Huittinen, Sampu, Huru, haudattu 15.11. 1703 Huittinen. Puoliso: 9.6. 1679 Huittinen Maisa (Margareta) Simontytär,

Lisätiedot

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1 1774 Henkikirjat filmi Es 2503 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen

Kaavin sukuhaara 2.  Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen, renki, torppari, s. n.1779, k. 16.11.1843 Renki, torppari. Syntynyt noin (12.2.1779

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Pulkat 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Ahlfors Taavetti Nikolai Lamminmäki

PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Ahlfors Taavetti Nikolai Lamminmäki PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s. Ahlfors, s. 20.5.1904 Kela, Kittilä, Suodenniemi, k. 25.6.1975 Tampere, kuolinsyy Keuhkokuume. Kummit: Talollinen Antti Kela ja vaimonsa Eeva sekä

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

TAULU 3. k. 11.6.1868 Kivijärvi Jauhoniemi 6 Palomäki

TAULU 3. k. 11.6.1868 Kivijärvi Jauhoniemi 6 Palomäki Poikosten sukuseura Rönn 1 (8) TAULU 1 I Maja Johansdotter Riekko o.s. Poikonen (90), itsellisen vaimo, s. 1785 Karstula Pääjärvi, k. 22.10.1842 Karstula Kalavastinki 6, kuolinsyy halvaus (slag). Aluksi

Lisätiedot

Lämsä * Sakkola Riiska Sakkola

Lämsä * Sakkola Riiska Sakkola Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Matti Lylander Lämsä * 24.6.1790 Sakkola Riiska 8.4.1860 Sakkola Taipale. Paavo * 27.8.1815 do 13.4.1875 Taulu 6. Antti * 7.4.1818 do 29.7.1879 Taulu 9. Anna

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Israel Johaninpoika Iso-Luukas o.s. Luukas s Ikaalinen, Vatsiainen. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu:

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Israel Johaninpoika Iso-Luukas o.s. Luukas s Ikaalinen, Vatsiainen. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: SUKUSELVITYKSEN KOHDE Israel Johaninpoika Iso-Luukas o.s. Luukas s. 29.11.1720 Ikaalinen, Vatsiainen ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 05.07.2016 Tekijä: Kirsti Rantala SUKUJUTUT -ohjelma ATK-palvelu

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h. Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Kantahenkilö: Jooseppi Tolvanen [ ] T1-41

Kantahenkilö: Jooseppi Tolvanen [ ] T1-41 Jooseppi Tolvanen, 5 jälkipolvea t1 41 5polvea 1 (6) Jooseppi Tolvasen 5 jälkipolvea Kalevi Hyytiä Kantahenkilö: Jooseppi Tolvanen [1736 1781] T1-41 1: Tolvanen, Jooseppi [09.01.1736 Kiv. Rantakylä - 14.04.1781

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Määritelmät laadittu Nykysuomen sanakirjan sekä tietosanakirjojen avulla.

Määritelmät laadittu Nykysuomen sanakirjan sekä tietosanakirjojen avulla. Sanasto Määritelmät laadittu Nykysuomen sanakirjan sekä tietosanakirjojen avulla. fleini luuvalo, reuma(tismi). huonekunnainen huonekunta: yhdessä asuvat ja yhteiseen ruokatalouteen kuuluvat henkilöt.

Lisätiedot

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala Kyläkeskiviikko 12.3.2014 Elsa Hietala www.karttaikkuna.fi Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Seppä (Heikki Kipsä) Polo (Luukas Polo) Jaettiin 1562 Tuomo ja Heikki

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

Kaapre * do Metsäpirtti Arkuntanhua. Tuomas * Sakkola Saaroinen 1832 do. Antti Hanna 1786

Kaapre * do Metsäpirtti Arkuntanhua. Tuomas * Sakkola Saaroinen 1832 do. Antti Hanna 1786 Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Juho Repo Juho 1723 Jaakko 1760 Taulu 1 Antti 1783 Hanna 1786 Kaarina 1789 Anna 1792 Jaakko 1825 Eeva 1826 Kaapre 1829 Tuomas 1832 Juho Repo * 1723 Sakkola

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008,

Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008, Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008, törmäsin muutaman kerran yhteyksiä Ilomantsiin. Ensinnäkin

Lisätiedot

Espoon sukututkimusviesti N:o 3, 09.03.2014

Espoon sukututkimusviesti N:o 3, 09.03.2014 Espoon sukututkimusviesti N:o 3, 09.03.2014 Espoo 1 ja Espoo 2 Sisältö: 1. FamilyTree-palvelun harjoitussivusto käytettävissäsi 2. Ohjeita kantakortin merkintöjen tulkintaan 3. Karjala-aiheisia nettisivuja

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Lapinlahti TAULU 1

Lapinlahti TAULU 1 Lapinlahti 15.1.2015 I Johan Laakko (Laacko Lako), torppari Ollikkala 5, s. 12.1.1774 Pulkkila Tavastkengä Laakko, k. 19.3.1842 Ollikkala. Vanhemmat: Eric Påhlsson Laakko (Laacko) s. 19.1.1743 Pulkkila

Lisätiedot

Torpparilaitoksen synty

Torpparilaitoksen synty Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Hattula Tenholan sukuhaara 1. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Anders Puoliso: N.N. Lapset: Olof Andersson Lakkonen. Tauluun 2.

Hattula Tenholan sukuhaara 1. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Anders Puoliso: N.N. Lapset: Olof Andersson Lakkonen. Tauluun 2. Hattula Tenholan sukuhaara 1. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Anders Puoliso: N.N. Olof Andersson Lakkonen. Tauluun 2. TAULU 2 (taulusta 1) II Olof Andersson Lakkonen, Talollinen Tenholan Lakkosella.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Johan ja Alexiina Kuvan lähde?

Johan ja Alexiina Kuvan lähde? Johan 1852 1908 ja Alexiina 1851-1943 Kuvan lähde? Aleksiina evakossa Kannuksessa 1941 Olisiko takana Matti Kajander?? Renki Johan ja piika Alexina muuttivat Pyhäjärvelle lokakuussa 1872; Olivat nimismies

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

TAULU 1 1. Olof Andersinpoika Krogerus e. Kröger, Kuopion viides kirkkoherra, k Kuopio. Olof Andersinpoika Krogerus (ilmeisesti aikaisemmin

TAULU 1 1. Olof Andersinpoika Krogerus e. Kröger, Kuopion viides kirkkoherra, k Kuopio. Olof Andersinpoika Krogerus (ilmeisesti aikaisemmin TAULU 1 1. Olof Andersinpoika Krogerus e. Kröger, Kuopion viides kirkkoherra, k. 1625 Kuopio. Olof Andersinpoika Krogerus (ilmeisesti aikaisemmin Kröger, käytetty myös muotoa Krögare) oli Kuopion maaseurakunnan

Lisätiedot

Esipolviraportti henkilölle: Sivu 1 / 19 Laine Markku Tapani

Esipolviraportti henkilölle: Sivu 1 / 19 Laine Markku Tapani Esipolviraportti henkilölle: Sivu 1 / 19 1. Sukupolvi 1. (Urho Antero 6, Petter, Daavidinp 5, David Theodor, Johannanpoika 4, Gustaf, Gustafsson 3, Gustaf 2, M 1 ) syntynyt 18 Touko 1950 Multia, Haapakumpu.

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TAULU 1 I Kristiina (Christina) Laakkonen (Laackoin) Antti (Anders) Varis Anna Varis (Waris) Susanna Varis Antti Varis Påhl Varis Staffan Varis

TAULU 1 I Kristiina (Christina) Laakkonen (Laackoin) Antti (Anders) Varis Anna Varis (Waris) Susanna Varis Antti Varis Påhl Varis Staffan Varis Ilomantsi_13 29.8.2014 TAULU 1 I Kristiina (Christina) Laakkonen (Laackoin), Piika, s. 1714 Ilomantsi, k. 7.1.1753 Ilomantsi. Asui Ilomantsin Sonkajassa. Puoliso: 12.4.1730 Ilomantsi Antti (Anders) Varis,

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Kantahenkilö: Aapeli Tolvanen [ ] T1-12

Kantahenkilö: Aapeli Tolvanen [ ] T1-12 Aapeli Tolvasen 5 jälkipolvea T1 12 5polvea.pdf 1 (5) Aapeli Tolvasen 5 jälkipolvea Kalevi Hyytiä (kalevi.hyytia@metsapirtti.net) Kantahenkilö: Aapeli Tolvanen [1730 1801] T1-12 1: Tolvanen, Aapeli [12.10.1730

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Pulckiset Petuckassa eli Aholassa

Pulckiset Petuckassa eli Aholassa Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 1 Pulckiset Petuckassa eli Aholassa Ukkini Pekka Pulkkinen syntyi Kuhmoniemen Lentiiran kylässä Aholan talossa (talo no 19) 4.7.1884. Hänen isänsä oli Matti (Matts)

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Pyhän Ristin hautausmaa

Pyhän Ristin hautausmaa Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautaaminen vanhaan hautausmaahan...2 Hautausmaa nykyisin...2 Haudat 4 Lähteet 11 Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Sisällys

Lisätiedot