LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ"

Transkriptio

1 1 / 2015 ZONTA HELENA RANTA: SUURESSA KYLÄSSÄ s. 16 ANN STORSJÖ: INTOHIMOSTA TYÖHÖN s LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ s Tammisaaren torilla. 1

2 2 ZONTA 1 / 2015

3 1 / 2015ZONTA 1 / 2015 ZONTA HELENA RANTA: SUURESSA KYLÄSSÄ s. 16 ANN STORSJÖ: INTOHIMOSTA TYÖHÖN s LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ s Tammisaaren torilla. ZONTA 1/2015 ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 RY JULKAISIJA Zonta International Piiri 20 ry Raseborg - Raasepori Zonta Club r.f. VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Salla Tuominen PÄÄTOIMITTAJA Paula Ilvetsalo TOIMITTAJAT, TEKSTIT Paula Ilvetsalo, Kerstin Karlberg, Monika Fagerholm, Ulrica Isaksson ILMOITUKSET Kerstin Karlberg VALOKUVAT Antti Aalto, Chris Senn KANNEN KUVAT Antti Aalto GRAAFINEN SUUNNITTELU Mikael Rehn, Leo Graphics, Tammisaari PAINO Oy Nord Print Ab, Helsinki 2015 PAINOS 2000 kpl ISSN SISÄLTÖ Governorin tervehdys Guvernörens hälsning Kuberneri tervitus... 4 Tervetuloa Raaseporin piirikokoukseen Välkommen till distriktsmötet i Raseborg Tere tulemast Raaseporin piirikonnakoosolekule... 6 Kädet savessa... 7 Nainen ja luovuus Kreativa kvinnor Creative women... 8 Linnoja, laulua, elämää Polttopisteitä Tanssin kylällä, kävelen metsissä Kotona historian henkilöt ja klassikkotarinat Suuressa kylässä maailmalla Alussa oli pöytä, tuoli ja Fiskarsin sakset Talo puusta, taide savesta Saaria, vuokkoja, historiaa Hyppään mereen On aika kaivaa lapio maahan Ainoa oikea leivoskakku Tuulta, hiekkaa, merta Kaiken aikaa tilallinen Maalaus usvassa Sadun taikaa Piirikokousohjelma På promenad med Merete Mazzarella Kesäaamusta yömyöhään Mopin ja pulpetin liitto Intohimo työhön ratkaisee ja koulutus Aistien keidas Iloa, hikeä ja kyyneleitä Takaovesta Tammiharjuun Munkkeja ja sympatiaa Naiseus on voimaa Käsissä luovuus ja pora Kerran Zonta aina Zonta Sininen vihkiviitta Junassa maisteriksi Väkivallasta ja perhedynamiikasta Ehodokasasettelu Ruanda-projekti Osaamisen johtamisessa voimamme? Pikkujoulut On itse yritettävä muuttaa asioita Vapaaehtoistyö ja perheväkivalta Joensuu kutsuu Kiitos Tua Forsström: runoja - dikter

4 ZONTA 1 / 2015 ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 RY GOVERNORIN TERVEHDYS Salla Tuominen Governor lub Raseborg Raaseporin kerho on keksinyt nyt piirikokoukselle sellaisen aiheen, että governorkin on sanaton! En ole missään määrin luova ihminen; ne pelimerkit jaettiin pikkusiskolleni, joka aina keksii kaikkea uutta ja ihmeellistä, näkee ympärillään kauneutta pienissä asioissa, imee niistä itseensä ja laittaa sen kiertämään upeina kädentaitoja vaativina ja minua ihastuttavina lopputuloksina. Ammatissani tarvitsen välillä luoviakin ratkaisuja, mutta niiden keksimistä en varsinaisesti C ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 RY GUVERNÖRENS HÄLSNING Club Raseborg Raasepori har ett sådant tema för sitt distriktsmöte att guvernören är förstummad! Jag är inte en kreativ människa, det är däremot min lillasyster som alltid hittar på något nytt och förunderligt och som ser det vackra i små ting i sin omgivning, som tar allt till sig och som kan skicka det underbara vidare förädlat med pidä luovuutena, kunhan teen työtäni. Mitä se luovuus sitten oikeastaan onkaan? Onko se jotain erilaista, epäkonventionaalista? Mistä ideat kumpuavat? Saako luova ihminen kokeilla, hullutella ja oppia erehdyksen kautta? Onko luovuus aina uudenluomista? Raseborg Raaseporin kerho on laittanut parastaan jotta viihtyisimme Fiskarsin upeassa kulttuurihistoriallisessa miljöössä nykyaikaisin puittein. Fiskars inspiroikoon meitä ajattelemaan luovasti myös Zontatoiminnassa. Näkemään lähelle ja kauas, ajattesina skickliga händer. I mitt arbete behöver jag ibland kreativa lösningar men jag tycker att det egentligen inte är kreativt att hitta på dem, jag gör ju bara mitt arbete. Vad är kreativitet? Är det någonting annorlunda, något okonventionellt? Varifrån dyker idéerna upp? Får en kreativ människa pröva, vara lite galen och lära sig av sina misstag? Är kreativitet alltid nyskapande? Club Raseborg Raasepori har gjort sitt bästa för att vi ska trivas i Fiskars fantastiska kulturhistoriska miljö. Må Fiskars inspirera oss att tänka kreativt också inom Zontaverksamheten. Att se nära och långt bort, att tänka litet annorlunda än förr. ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 RY KUBERNERI TERVITUS Minu meelest on nüüd Raseborg - Raasepori klubi mõelnud välja piirkonna koosolekule sellise teema, et kubernergi on sõnatu! Ma ei ole mingilgi määral loov inimene, need mängukaardid jagati mu väikeõele, kes alati mõtleb välja midagi uut ja imelist, näeb enda ümber ilu ka väikestes asjades, imeb selle kõik endasse ja paneb siis need uhketesse, palju käteosavust nõudvatesse ja mind imetlema panevatesse töödesse. Oma ametis vajan ka mina vahel loovaid lahendusi, 4 aga nende väljamõtlemist ei pea ma kindlasti loovaks, kuna teen ju oma tööd. Mis see loovus siis õieti on? On see midagi erilist, ebakonventsionaalset? Kust tuleb ideedetulv? Kas loov inimene saab proovida, hulluda ja õppida eksituste kaudu? Kas loovus on alati millegi uue loomine? Raseborg-Raasepori klubi on andnud parima, et me tunneksime ennast hästi Fiskarsi kultuuriajaloolises miljöös ka kaasaegses raamistikus. Fiskars inspireerigu meid mõtlema loovalt ka Zontatoimingutes. Nägema lähedale ja kaugele, mõtlema natuke teistmoodi kui varem. Koosoleku programmi on nüüd lisatud ka töötoad, kus saame loodetavasti ellu viia piirkonna koosolekunädalalõppude mõtet endisest rohkem.kohtame Zontasid Piirkonna erinevatest paikadest, vahetame muljeid, saame uut inspiratsiooni. Märkame, et mingit õiget viisi tegutsemiseks või mingi asja lahendamiseks ei ole, on palju erinevaid toimivaid lahendusi.piirkonna

5 1 / 2015ZONTA lemaan vähän eri tavalla kuin ennen. Piirikokouksen ohjelmaan on nyt otettu workshopit, joissa toivottavasti pääsemme toteuttamaan piirikokousviikonloppujen tarkoitusta entistä paremmin. Kohtaamme Zontia Piirin eri kolkista, vaihdamme ajatuksia, inspiroidumme. Huomaamme, että yhtä oikeaa tapaa toimia tai ratkaista jokin asia ei ole, on monia toimivia ratkaisuja. Piirin toimikunnat ovat valmistelleet workshoppeja eri teemoilla mutta punaisena lankana "jokaiselle jotakin". Piirikokousviikonlopun ohjelmasta pitäisi löytyä nyt jokaiselle itseään kiinnostava aihe, josta ammentaa uusia ajatuksia ja inspiraatiota kotiinviemisiksi kerhoihin olkoon se sitten palvelutoimintaa, vaikuttamistyötä, verkottumista, jäsenhankintaa tai vaikkapa varojenkeruuta ja lahjoituksia. Lisäksi piirikokousviikonloppuna pyrimme katsomaan jo vähän pitemmällekin eteenpäin kuin Zontille tyypilliseen kaksivuotiskauden sykliin. Yhtenä workshopaiheena on Piirin strategian valmistelu. Mitä kohden Piiri etenee, mitä se tavoittelee? Toinen tulevaisuuteen suuntaava workshop käsittelee tulevan Zonta Internationalin 100-vuotisjuhlavuoden suunnittelua. Keskustellaan yhdessä siitä, juhlisimmeko muun ohessa upean järjestömme kunnioitettavaa sadan vuoden ikää vuonna 2019 niin sanotusti "työn merkeissä" järjestämällä kaikkien aikojen suurimman Keltaisen Ruusun Kampanjan. Sen suunnittelemisessa saakin antaa luovuuden päästä valloilleen; ideointivaiheessa saa luvan kanssa antaa niiden hulluimpien ideoiden ja ajatusten lentää. Insipiroitua! Kiitos Raseborg-Raaseporin kerholle aktiivisuudesta, sitoutumisesta ja rohkeudesta ottaa vastattavaksi piirikokousjärjestelyt. Tervetuloa Raaseporiin! Salla Tuominen Governori Zonta International Piiri 20 ry På distriktsmötena kommer det att hållas workshops som förhoppningsvis leder till att vi kan göra distriktsmötesveckosluten ännu bättre än tidigare. Vi träffas från Zonta Distriktets olika hörn, utbyter tankar, låter oss inspireras. Vi märker att det finns många olika fungerande lösningar inte bara en enda. Distriktets kommittéer har förberett workshops med olika teman, men den röda tråden är någonting för alla. På programmet för distriktsmötesveckoslutet finnas något som kan intressera var och en, något som kan ge nya tankar och inspiration att ta med hem till klubbarna. Det kan vara serviceverksamhet, arbete för att påverka, för att bygga nätverk, för att skaffa medlemmar eller för att samla medel och donationer. Dessutom strävar vi på distriktsmötesveckoslutet till att se litet längre framåt än Zontas typiska två- årscykel. Temat för en workshop är Distriktets strategiberedning. Mot vad strävar Distriktet, vad är det man eftersträvar? En annan workshop gällande framtiden behandlar Zonta Internationals 100-års jubileumsår. Vi diskuterar tillsammans frågan om huruvida vi år 2019 firar i arbetets tecken genom att arrangera den största Gula Rosen Kampanjen någonsin. Vid planering får man verkligen låta kreativiteten flöda, låta lite galna idéer och tankar flyga. Låta sig inspireras! Salla Tuominen Guvernör Zonta International Piiri 20 ry komitee on ettevalmistanud töötubasid erinevatel teemadel, aga punase liinina - "igaühele midagi". Piirkonnakoosoleku nädalalõpul peaks nüüd leiduma igaühele teda huvitav teema, kust ammutada uusi mõtteid ja inspiratsiooni kaasaviimiseks oma koduklubidesse - olgu see siis mingi teenus, propaganda, võrgutootmine, liikmete juurdekasv või kasvõi rahakogumine ja annetused. Lisaks püüame Piirkonnakoosoleku nädalalõpul vaadata ka natuke kaugemale tulevikku, kui tavaks saanud kaheaastane tsükkel. Ühe töötoa teemaks on Piirkonna strateegia ettevalmistamine. Kus suunas Piirkond areneb, mis on selle eesmärk? Teine, tulevikku suunatud töötuba käsitleb eesoleva Zonta International`i 100-aastase aastapäeva planeerimist. Arutleme üheskoos ka selle üle, kas me tähistaksime muuhulgas oma suurepärase ühingu soliidset saja aastaseks saamist aastal 2019 niiöelda "töö tähe all", korraldades kõikide aegade suurima Kollase Roosi Kampaania. Selle planeerimisel saabki lasta loovusel valla pääseda. Ideeede genereerimise faasis on lubatud kõige hullematel ideedel ja mõtetel lennata. Innustust! Täname Raseborg-Raasepori klubi aktiivsuse, seostumise ja julguse eest võtta enda peale vastutus piirkonnakoosoleku korraldamise eest. Tere tulemast Raasepori! Salla Tuominen Kuberner Zonta International Piiri 20 ry 5

6 ZONTA 1 / 2015 TERVETULOA RAASEPORIN PIIRIKOKOUKSEEN aaseporin nimi viittaa keskiaikaiseen Raaseporin linnaan. Linna antoi nimensä kaupungille, joka syntyi vuonna 2009 kun Tammisaari, Karjaa ja Pohjan kunta yhdistyivät. Nyt Raasepori tunnetaan paitsi linnastaan myös Fiskarsin ja Billnäsin ruukeista, Karjaa rautatiestään ja hyvistä kulkuyhteyksistään, Tammisaari vanhasta kaupungistaan ja kauniista saaristostaan kuten myös Tenhola, Bromarv ja Snappertuna. Raaseporissa on elävää kaksikielisyyttä ja yrittäjyyttä. R Kesäisin vilkas torielämä Tammisaaressa ja monissa saaristokylissä saa ihmiset kokoontumaan keskustaan. Tammisaaressa kävijä voi kulkea vanhassa kaupungissa, missä katuverkko ja asutus kertovat elämästä vuosisatojen takaa. Aikanaan Pohjan kunnan alueella Billnäsin ja Fiskarsin ruukit työllistivät ja antoivat elannon sadoille perheille. Nykyään Fiskarsin ruukkialue on monen kädentaitajan ja taiteilijan koti. Ruukkikylässä vierailee vuosittain tuhansia turisteja. Haluamme tarjota teille mieleenpainuvia elämyksiä Fiskarsissa ja Tammisaaressa. Unohtamatta että Raaseporissa on vielä jotakin muuta. Täällä on luovia, rohkeita ja osaavia Zonta naisia. Tervetuloa viettämään kanssamme ZONTA piirikokousta. Lea Adolfsson puheenjohtaja Raseborg-Raasepori Zonta Club rf. VÄLKOMMEN TILL DISTRIKTSMÖTET I RASEBORG Namnet Raseborg härstammar från Raseborgs medeltida slott. Slottet gav sitt namn åt staden som bildades år 2009 när Ekenäs, Karis och Pojo kommun sammanslogs. Nuförtiden är Raseborg känt förutom för slottet också för bruken i Fiskars och Billnäs, för järnvägsknutpunkten Karis, för gamla stan i Ekenäs, för den vackra skärgården samt för Tenala, Bromarv och Snappertuna. I Raseborg finns en levande tvåspråkighet och här finns företagaranda. Sommartid får det livliga torglivet i Ekenäs och i många skärgårdsbyar folk att samlas. I Ekenäs kan besökarna promenera i gamla stan där gatunätet och bebyggelsen berättar om gamla tider. På sin tid födde bruken Billnäs och Fiskars i Pojo kommun hundratals familjer. Idag är bruksområdet i Fiskars hemvist för många hantverkare och konstnärer. Bruksbyn besöks årligen av tusentals turister. Vi vill bjuda er minnesvärda upplevelser i Fiskars och i Ekenäs. Utan att glömma att det också finns annat i Raseborg. Här finns kreativa, modiga och kunniga Zonta-kvinnor. Välkomna till vårt ZONTA distriktsmöte. Lea Adolfsson ordförande Raseborg-Raasepori Zonta Club rf. TERE TULEMAST RAASEPORIN PIIRIKONNAKOOSOLEKULE Raasepori linn sündis aastal 2009, kui ühinesid Tammisaari, Karjaa ja Pohja omavalitsused. Linn sai oma nime keskaegse Raasepori lossi järgi. Tänapäeval tuntakse Raasepori mitte ainult lossi, vaid ka Fiskarsi ja Billnäsi vanade tööstusalade ning Karjaa raudtee ja hea ligipääsetavuse järgi. Samuti Tammisaare vanalinna, kauni saarestiku ning Tenhola, Bromarvi ja Snappertuna järgi. Raaseporis on hästi arenenud ettevõtlus ja aktiivne kakskeelsus. Suviti paneb vilgas turuelu Tammisaares ja mitmes saarestikukülas inimesed keskustesse kogunema. Tammisaare külastaja võib jalutada vanalinnas, kus tävavavõrgustik ja asula ise räägivad inimeste elust aastasadu tagasi.. Omal ajal andis Pohja maakonnas tegutsenud Billnäsi ja Fiskarsi terasetööstus tööd ja elatist sadadele peredele. Tänapäeval on Fiskarsi endine tööstusala mitme kunstniku ja käsitöölise koduks. Suviti külastab seda paikkonda tuhandeid turiste. Tahame teile pakkuda meeldejäävaid elamusi Fiskarsis ja Tammisaares. Unustamatta sealjuures, et Raaseporis on veel ka midagi muud. Siin on loovad, julged ja osavad Zonta naised. Tere tulemast pidama meiega ZONTA piirkonnakoosolekut. Lea Adolfsson Raasepori Zonta Klubi eesistuja 6

7 1 / 2015ZONTA KÄDET SAVESSA arita Castren, 64, istui Cirkon, nykysirkuskeskuksen katsomossa Helsingissä. Oli kauttaaltaan pimeää ja mustaa, vain yksi voimakas valokiila kohdistui katosta riippuvaan köyteen. Köyteen kietoutuneena, köyttä pitkin, liikkui tanssitaitelija Sanna Vellava. Kokemus oli vahva ja ihmeellinen: hidastetut ja hallitut, pehmeät ja voimakkaat liikkeet seurasivat toisiaan, ikään kuin painovoima ei koskisi tanssijaa. Pidän modernista tanssista, se on fyysistä ja veistoksellista. Köysitaiteilijan esitys oli vahva kokemus eikä se jättänyt minua rauhaan. Kului joitakin viikkoja ja kysyimme miesystäväni kanssa Sanna Vellavalta lupaa päästä kuvaamaan hänen tanssiharjoituksiaan. Seuraavaksi minulla olikin jo kädet savessa, kertoo Marita Castren tanssiaiheisen veistoksensa syntyvaiheista. Veistäjä aloitti savimöykystä, rupesi muovaamaan tanssijan figuuria ja tämän asentoa sellaisena kuin tanssija oli näyttäytynyt sirkuskeskuksen lavalla. Keraamista veistosta ei valeta muottiin vaan se muotoillaan käsin suoraan savesta. Työtapa on monivaiheinen. Valmiina teoksen on kestettävä tarkastelua joka suunnalta. Muotoilussa on välistä pidettävä taukoja niin, että savi kuivahtaa, jotta taas pystyy jatkamaan. Jatkan niin kauan että olen tyytyväinen jokaiseen senttiin ja millimetriin saven olemuksessa. Marita näkee ja tuntee sormenpäissään milloin teos on valmis. Joskus aihe voi pyöriä päässä pitkään, jokaisesta ideasta ei välttämättä synny veistosta. Köysitanssija asettui ideasta todeksi varmuudella ja innolla. Raakapolttovaiheessa teos laitetaan uuniin, missä lämpö kohotetaan vähitellen 850 asteeseen. Raakapolttoa seuraa lasituspoltto, lämpö on kuumimmillaan 1250 astetta. Marita käyttää peittävän lasituksen sijasta oksideja. Menetelmä korostaa M veistoksen pintastruktuuria, käden ja sormien jälkeä. Tässä tapauksessa tehokeinona lisäsin paikoin kultausta veistoshahmon pinnalle. Viimeistelyvaiheessa veistäjä pyysi vielä kerran apua köysitaiteilijalta. Sisalnaru piti saada kulkemaan veistoksen käsissä ja jaloissa kuten oikeassa tanssitilanteessa. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Jopa niin että jatkoin aihetta, varioin teosta, muotoilin figuurin eri asentoihin. Näin syntyi teossarja aiheena köysitanssija, Marita Castren sanoo. Marita Castren on mukana Raaseporin Zontatoiminnassa. Kokouksessa veistäjän kotona Kerstin Karlberg kysyi, voisitko lahjoittaa piirikokousta varten tanssijaveistoksen. Marita lahjoitti Köysitanssija teoksensa Zontatoiminnan hyväksi. Veistos huutokaupataan piirikokouksessa Fiskarsissa. KUKA Marita Castren, MC, ekonomi, kuvanveistäjä MISSÄ Åminnefors, Raasepori TYÖSTÄ aikaisemmin sisustusalalla, veistänyt 1980 luvun puolivälistä alkaen YKSITYISNÄYTTELYITÄ Raasepori, Iitti, Lahti sekä lukuisia yhteisnäyttelyjä TAITEESTA lähtökohtana ihminen, materiaalit mm. betoni, pronssi ja keramiikka NIMI Sanna Vellava SYNTYNYT AMMATTI Sirkustaiteilija, tanssija KOULUTUS Sirkustaiteen koulutusohjelma, ESAC, Bryssel, Belgia Sirkusalan perustutkinto Tanssitaiteen opinnot VTK, sosiaali- ja kulttuuriantroplogia. 7

8 ZONTA 1 / 2015 NAINEN JA LUOVUUS eillä Raaseporissa on useita kansainvälistä tunnustusta niittäneitä naispuolisia muotoilijoita ja käsityöläisiä. Meillä on myös palkittuja kirjailijoita. He kaikki ovat erittäin luovia. Zontayhdistyksen piirikokouksessa haluan nostaa esiin kolme luovaa naista, jotka toimivat perinteisissä elinkeinoissa. Anna Alm on nuori maanviljelijä Mörbyn tilalla. Hän haluaa muuttaa maanviljelyä, tuottaa ekologista lähiruokaa ja selittää, miksi maanviljelijöitä tarvitaan. Hän johtaa Pohjan maataloustuottajia. Tea Tukia-Kangas osoittaa, että langan kehrääminen ja kankaan kudonta onnistuu myös Suomessa. Hän johtaa KWH M Mirkan yksikköä, joka tuottaa tekstiilipohjaista materiaalia korkealuokkaisiin hiontatuotteisiin koko maailman autoteollisuudelle.raaseporin perusturvajohtaja Jeanette Pajunen uskaltaa muuttaa työtapoja ja tuotantomuotoja hoitotyössä, joka on puristuksissa ammattien sekä varojen ja henkilökuntapulan välissä. Monet luovista naisistamme ovat aktiivisia Raaseporin Zontan jäseniä. Toivotan kaikki Zontat sydämellisesti tervetulleiksi. Mårten Johansson kaupunginjohtaja KREATIVA KVINNOR Vi har i Raseborg flera kvinnliga designers och hantverkare som vunnit internationell erkänsla. Vi har också prisbelönta författare. Alla är mycket kreativa. Inför Zontas distriktsmöte vill jag lyfta fram tre kreativa kvinnor inom traditionella näringar. Anna Alm är en ung bonde på Mörby gård som vill förändra jordbruket, producera ekologisk närmat och förkla- rar varför bonden behövs. Hon leder lantbruksproducenterna i Pojo. Tea Tukia-Kangas visar att det går att spinna garn och väva tyg också i Finland. Hon leder KWH:s Mirkas enhet som producerar textilbaserat material för högklassiga slipprodukter till bilindustrin i hela världen.raseborgs grundtrygghetsdirektör Jeanette Pajunen vågar ändra arbetssätt och produktionsformer inom vården som pressas mellan professioner och brist på pengar och personal. Många av våra kreativa kvinnor är aktiva i Zonta Raseborg. Jag hälsar alla Zontor hjärtligt välkomna. Mårten Johansson stadsdirektör CREATIVE WOMEN In Raseborg, we have several female designers and artisans with international prizes and fame. We also have award winning authors. Creativity is one of their common nominations.in this District meeting for Zonta Club I would like to attract your focus on three creative women who represent traditional occupations. Anna Alm is a young farmer at Mörby estate. Her target is to change the way we farm, to produce ecological food near us consumers and make people understand why agriculture is so important. She is the leader of production of agricultural products in Pojo. Tea Tukia-Kangas proves that spinning of garn and weaving can be quite successful even in Finland. She is the head of KWH Mirka unit which produces textile based material for high class abrasive products for car industry all over the world. Director of basic security in Raseborg, Jeanette Pajunen, has the courage to change methods of working and ways to produce care even when the branch is squeezed between professions and shortage of money and personnel. Many of our creative ladies are active members of Zonta Raseborg. My warmest welcome to you all Zontas! Mårten Johansson Mayor 8

9 1 / 2015ZONTA 9

10 ZONTA 1 / 2015 LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ Ainutlaatuiset Raaseporin linnan rauniot ovat jäänteitä Ruotsin vallan aikaisesta kivilinnoituksesta 1300-luvulta. Ensimmäinen kirjoitettu merkintä linnasta löytyy 1378 ja ensimmäisenä mahtimiehenä siellä vaikutti Bo Joninpoika Grip. Nyt kunnostetut linnanrauniot ovat Metsähallituksen vastuulla, vuosittain alueella vierailee n matkailijaa ja raunioilla toimii ruotsinkielinen kesäteatteri. Ramsholmenin ja Hagenin lehdoissa laidunsivat lehmät ja hevoset vielä 1800-luvun alkupuolella. Nyt luonnonsuojelualueella lehtometsässä risteilevät hiekkapolut, keväällä maa puhkeaa kukkaan. Gullö gårdin metsässä tulppaanien kukinnan aikaan on kuin matkustaisi Hollantiin. Metsänpolkujen varrella kukkii tuhatmäärin sipulikasveja. Tilalla on tilausravintola ja kahvila. Karjaalle pääsee vaivattomasti junalla. Kansallisromantiikan tyyliin 1890 valmistunut asemarakennus kertoo ajasta jolloin rautahepo valloitti Suomen. Myöhemmin Karjaan arkkitehtuurin suuri nimi on Hilding Ekelund. Hänen suunnittelemia rakennuksia on mm. Kiilan koulurakennus, julkisivullaan keraamikko Michael Schilkinin reliefi. Tenholan kirkosta on ensimmäinen maininta aikakirjoissa vuodelta Asustuksesta kertovat muinaislöydöt jo ajalta 4000 vuotta sitten. Kirkossa on historiallisia esineitä mm luvulta aatelisvaakunoita paikallisilta kartanosuvuilta kuten Lindö, Prästkulla, Rilax. Kuvassa on Göran Jönsson Svinhufvudin vaakuna. Brödtorp Pohjassa, marja- ja hedelmätila, on säteritila keskiajalta. Tilaa pitää Knapen suku, Birgitta Knape toimii Raaseporin Zontakerhossa. Aikaisempia omistajasukuja ovat mm. Balk, Ram, vapaaherralinen suku Hisinger ja Rotermann. Pohjan keskustassa on vilkas ja eläväinen ostoskeskus. Rakennus on hieno esimerkki 70-lukulaisesta modernismista ja ajattelusta. Nyt keskuksessa toimivat mm. ravintola Glöden, luomu- ja lähiruokaa myyvä DeliTukku ja kahvila. Frida Andersson ja Cafe Gamla Stan ovat Tammisaaren Vanhan kaupungin kuuluisuuksia. Frida laulaa, säveltää, soittaa ja sanoittaa laulujaan. Hän aloitti esiintymisensä jo neljä vuotiaana Cafe Gamla Stanissa, perhe Anderssonien pihapiirin kesä- ja joulukahvilassa yhdessä perheen muiden musikanttien kanssa. Mustion 1792 valmistuneen linnan suojissa on vaikuttanut monta suomalaista merkkihenkilöä, mm Suomen rikkaimmaksi mieheksi kutsuttu Hjalmar Linder. Marie Linder on ( ), yksi maan ensimmäisistä naispuolisista kirjailijoista. Teoksessaan Aikamme nainen (En Qvinna af vår tid, 1867,) Linder käsittelee naisen asemaa. Historiallinen linna ja sen puisto ovat avoinna läpi vuoden. 10

11 1 / 2015ZONTA Raaseporin linnan rauniot. Billnäsin Rakennusapteekista löytyvät tietotaito ja varaosat vanhan rakennuksen remonttiin. Karjaan juna-asema. Mustion linnapuisto. Svinhufvudin vaakuna Tenholan kirkossa. Gullö gård. DeliTukun kahvilassa Pohjan keskustassa. Frida Andersson. 11

12 ZONTA 1 / 2015 POLTTOPISTEITÄ irjailija Monika Fagerholmin työhuone on Österbyn kylällä Tammisaaren kyljessä. Vuokratussa omakotitalon vinttihuoneessa ei ole ylimääräisiä tavaroita eikä huonekaluja. Ikkunasta avautuu näkymä Pohjan lahdelle merelle. Ikkunan vieressä on pieni pöytä ja tuoli ja pöydällä tietokone. Huoneessa on myös toinen pöytä, ikkunan vieruspöytää suurempi. Näiden kahden pöydän välillä kirjailija rakentaa romaaniensa maailmat. Kirjoittaessa on hyvä unohtaa itsensä. Kotona kaikki muistuttaa minusta. Täällä luon uuden planeetan, maailman, polttopisteet. Irrotan itseni arki-monikasta. Suuren pöydän pinta on kirjailijan pelikenttä. Hän kokoaa pöydälle postit lappuja, muistoja jostakin, piirroksia, kartan palasia, pöydällä voi olla vierekkäin Tenhola ja New York, eri aikatasoja, yksittäisiä sanoja tai lauseita, huonoja piirustuksia, sävelmiä. Hän kutsuu lappuja polttopisteiksi. Aloitan kirjani siitä ettei ole sanoja, ei lauseita eikä rakennetta. Minulla on raamit, suunnitelma ja käsitys tarinasta, mutta en aloita tässä vaiheessa vielä kirjoittamaan tarinaa sivulta yksi. Raameina tarinoille toimivat kirjoittamisen lajityypit kuten dekkari tai trilleri. Ihanat naiset rannalla kirjan sysäsi alkuun se että Monika Fagerholm halusi kirjoittaa melodraaman. Ajattelin tuolloin että siinä olisi ripaus 50-luvun amerikkalaista filmien glamouria, hän kertoo. Amerikka-tarinat ja Lola ylösalaisin lähtivät liikkeelle mysteeristä; on tapahtunut rikos tai murha. Kirjoittamisen muotona käytin trilleriä. Dekkari on minulle liian tiukka, trilleri antaa kirjoittajalle väljyyttä. Silti inhoan trillereitä, missä lukija on kahlannut 600 sivua huomatakseen, ettei kirjailija välitä kertoa lukijalle, kuka oikeasti oli tekijä. Minun K 12 Kirjailija Monika Fagerholm viihtyy omien tarinoittensa universumissa. Kirjat syntyvät kahden pöydän välissä. Toisen pinnalle hän on kerännyt lippuja ja lappuja joita hän nimittää polttopisteiksi. Pienemmällä pöydistä on tietokone kirjoittamista varten. jutuissani tekijä selviää myös lukijalle. Jos yrittää pakottaa tarinaa kirjoittamalla tietoisesti johonkin tyyliin, viattomuus katoaa, syntyy tekstiä missä on estetiikkaa mutta tunne puuttuu. Kirjailijan tarina ja maailma syntyvät pöydälle kerätyistä polttopisteistä. Hän sukeltaa polttopisteitten paaluttamaan universumiin. Jokin alkaa elää, tarina hahmottua. Prosessin aikana ajatukset kulkevat vapaina tekniikan hienouksista. Suosikkejani ovat säröt. Jokin juttu joka polttaa. Kun siirryn tietokoneelle, tarina on jo selkäytimessä valmiina. Nyt kieli juoksee kuin itsestään, samalla syntyy muoto, mutta tosi myöhään. Annan vain niitten tulla ulos. Kirjoittaminen vie aikaa, yritän olla työhuoneella joka päivä. Viihdyn tarinoitteni maailmassa. Monika pitää myös kirjoituskoulua ihmisille jotka haluavat kokeilla kirjoittamista, usein vain omaksi ilokseen. Kaikki osaavat kirjoittaa. Yritän löytää oppilaalle oman äänen, se mikä hänessä on, mutta joka on piilossa erilaisten luulojen alla kuten että olin koulussa huono kirjoittamaan aineita. Tarina on vaarallista aloittaa tekniikasta ja kielestä, hyvistä lauseista. Hyvää lausetta etsiessä sitä hioo ja hioo ja samalla hioutuu pois koko elämä. Intuitiota kannattaa kuunnella. Kokemus opettaa sitten milloin on aika lopettaa, milloin teksti on valmista, Monika Fagerholm sanoo seistessään kirjoittajan vintillä, missä ikkunasta välkehtii meri kattojen ja puitten välistä.

13 1 / 2015ZONTA TANSSIN KYLÄLLÄ, KÄVELEN METSISSÄ T aiteilija Annatuuli Saine, 45, sitoo tanssiteoksensa paikkaan ja ympäristöön. Tanssijan oma asuinpaikka on Fiskarsin ruukkikylällä vanha hirsirunkoinen talo. Talossa asuu tanssijan lisäksi hänen miehensä kirjailija ja dramaturgi Jusa Peltoniemi, 41, ja heidän kaksi tytärtään Aalto, 17, ja Aura, 15. Pariskunta löysi ruukkikylän järkeilemällä. Kummankin työt jakaantuvat Helsinki-Turku akselille. Esikoinen oli jo syntynyt maailmaan ja he halusivat asumaan maalle, pois Ruuhkasuomesta jonnekin junaradan varrelle. Päädyimme Fiskarsiin. Ensin ostimme osakehuoneiston ja myöhemmin rakensimme oman talon. Mieheni on käsistään kätevä ja kotoisin Kokkolasta. Siirsimme ja pystytimme tänne pohjalaisen hirsitalon rungon mieheni suvun kotiseudulta. Punamullattu talo rakennettiin perinteisillä menetelmillä. Apuna oli talkooväkeä ja jossakin vaiheessa turvauduttiin ammattilaisten apuun. Talon valmistuttua hirsitalo vaatii asujaltaan jatkuvaa huolenpitoa. Kuten asuinpaikkaan myös taloon sitoudutaan. Yläkerta on vielä keskeneräinen, tulot hupenevat talon kunnossa pitämiseen. Emme harrasta lomamatkoja, en kaipaa niitä, kävelen kylällä ja metsissä, Annatuuli Saine kertoo. Asumismuoto ja innostava kulttuuria tuottava kylä ja sen ympärillä vaikuttava luonto, metsät, pellot, järvet ja purot, tuovat sisältöä elämään ja taiteeseen. Käyn päivittäin uimassa lähijärvessä, myös talvella. Luonto herättää kysymyksiä. Taiteessani ympäristön merkitys vain vahvistuu. Huomaan olevani entistä syvemmin ympäristöaktivisti. Ihmisiä enemmän minua kiinnostavat luonto ja maisema ja niiden suhde ihmiseen. Aiheet löytyvät täältä, Annatuuli sanoo seisoessaan laiturilla ruukkikylää halkovan joen päällä. KUKA Annatuuli Saine, koreografi, tanssija, esiintyjä ja tuottaja KOULUTUS Teatterikorkeakoulu Amsterdam Hollanti, valmistui tanssijaksi 1997, flamencotanssiopintoja Espanjassa, Suomessa ja Hollannissa YMPÄRISTÖTANSSITEOKSIA Virta-Stream 2011, Efter Fukushima 2014, Rule of Capture VALMISTEILLA MONI- TAIDETEOKSET JA LYHYT- ELOKUVAT Rule of Capture2Fallen, ensi-ilta Fiskars Valimo Puut kasvavat aina ylöspäin?, esitykset: Fiskars Puun lumous kesänäyttely Teosten tuotanto: Saine Ensemble Hän on asunut myös eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Annatuuli Saine opiskeli Amsterdamissa Hollannissa nykytanssia ja pureutui flamenco -tanssin tekniikkaan Madridissa Espanjassa. Asuinpaikkavertailussa on pienestä ruukkikylästä Suomessa vain hyvää sanottavana. Elämä kylällä on mutkatonta, paikallisen koulun lakkauttamisuhka suututtaa, muuten paikkakunnalla on kaikkea mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Kylältä ja Raaseporista löytyvät myös yhteistyökumppanit tanssiteoksiin: tv-kuvaajat, ohjaajat, lavastajat ja muusikot. Fiskarsin taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten osuuskunta Onoma kerää eri alojen ammattilaiset yhteen. Viime kesänä sai ensi-iltansa lyhytelokuva Efter Fukushima Fiskarsin tanssi- ja elokuvatapahtumassa. Elokuva rakentuu koreografioihini Valkoinen ja Harmaa. Lopputulos on monen tekijän summa. Yhteistyö kantaa eteenpäin, kun lähipiirissä on ammattinsa taitavia tekijöitä. Kylän huonoja puolia kysyttäessä tanssijan paratiisista löytyy yksi käärme. Ruukkikylällä on hankalaa asua ilman omaa autoa. Joukkoliikenteen kehittäminen kulkee lapsen kengissä. Kimppakyytiä suositaan, mutta aina ei voi luottaa siihen, että oikeaan aikaan löytyy vapaa paikka jonkin toisen autosta. Meidän kylä on poikkeuksellinen. Ihmistä ei jätetä oman onnensa nojaan paitsi jos haluaa olla yksin. Jos kissa on karannut kylän raitille, puskaradion avulla se löytyy nopeasti. Riippuu itsestä, miten paljon haluaa osallistua yhteiseen tekemiseen, Annatuuli Saine sanoo. 13

14 ZONTA 1 / 2015 KOTONA HISTORIAN HENKILÖT JA KLASSIKKOTARINAT K 14 ansanedustaja Maarit Feldt-Ranta tekee töitä eduskunnassa toista kauttaan. Hän on ehtinyt moneksi: kolmen lapsen äitinä tai avioeron jälkeen toista kertaa syöpäpotilaana, hän katsoo maailmaa aina uudesta kulmasta. Kaksikielisenä hänen on vaikea ymmärtää, miksi toinen kieli olisi toista parempi. Uran kohokohtia riittää: kaksitoista vuotta valtakunnan politiikassa ja sinä aikana hän on työskennellyt mm. opetusministeriössä ja valtionvarainministeriössä ja ollut puolueensa SDP:n puoluesihteerinä. Astuin mukaan politiikkaan sattumalta. Asuin Karjaalla, kiinnostuin leikkipuistotoiminnasta ja muista lapsiperheiden palveluista. Mikään ei oikein toiminut, aloin selvittää kuka ja ketkä tekevät päätöksiä. Huomasin että harvoin ainakaan äidit. Usein lapsiperheitä koskevia päätöksiä tekivät vanhanpuoleiset miehet. Maarit soitti SDP:n paikalliseen toimistoon, voisiko tulla mukaan vaikuttamaan. Pian hän ymmärsi, että politiikan avulla asioita pystyy junailemaan ja että jo kunnallisella tasolla poliitikko voi vaikuttaa kylän elämään. Huomasin myös että osaan puhua selkeästi ja saan aikaan tuloksia, hän kertoo. Maaritia pyydettiin 2003 eduskuntavaaliehdokkaaksi, hän suostui ja seuraavissa vaaleissa 2007 hänet valittiin eduskuntaan. Kuitenkin jo 2003 vaalien jälkeen hänellä oli jo edessään unelmatyö. Minua pyydettiin opetusministerin neuvonantajaksi. Onneksi olin tehnyt töitä julkisen sektorin projektipäällikkönä useaan otteeseen. Se auttoi selviämään uudesta haasteesta. Aloin pendelöidä Karjaalta Helsinkiin ja ryhdyin käsittelemään asioita valtakunnan tasolla. Hän harmittelee että Sote uudistus sai julkisuudessa heti alkuunsa huonon maineen. Äitini kuoli syöpään 1960-luvulla, hänelle tehtiin monia virhediagnooseja ja vääriä hoitoja. Itse olen saanut syöpäpotilaana hyvää hoitoa. Tiedän että työssäkäyvät voivat luottaa terveydenhuoltoon. Mutta miten parantaa työttömien ja eläkeläisten, kaikkien työterveydenhuollon ulkopuolelle jäävien asemaa. Siihen Sote uudistuksella yritettiin tuoda muutosta. Sitkeä nainen on karjaalainen jo neljännessä polvessa. Isoisät olivat veturinkuljettajia ja Feldtin mökki löytyi kaupungin keskustasta vielä 1980-luvulla. Maaritin isä oli sokea ja äiti hankki perheelle elantoa aluksi postinjakajana, myöhemmin koulun kanslistina. Kotini oli köyhä, mutta onnellinen. Asuimme Karjaan ensimmäisessä kerrostalossa. Meillä ei ollut autoa, ei televisiota eikä pyykkikonetta, mutta meillä luettiin kirjoja, hän kertoo. Keittiön pöydän ääressä oli aina joku lukemassa. Isälle luettiin ääneen klassikkokirjallisuutta. Olin varmaan jo kymmenvuotias, kun tajusin, etteivät Karamazovin veljekset olekaan meidän sukulaisia.

15 1 / 2015ZONTA Yksityiskohta keraamikko Michael Schilkinin reliefistä Kiilan koulun seinällä Karjaalla. Perheen tyttäret tutustuivat kirjallisiin hahmoihin jo kouluikäisinä. Pienessä asunnossa Karjaalla seikkailivat ääneen luettuina romaanihahmot ja historian merkkihenkilöt. Tykkäsin koulusta ja lukemisesta. Muitten vanhemmat kävivät molemmat töissä, mutta meillä oli koti-isä. Oli mukavaa tulla koulusta kotiin kun pöydällä odotti vaikkapa kulhollinen isän kuorimia appelsiinin siivuja. Joskus lähdettiin yhdessä marjaan tai sieneen tai veneretkelle. Isä sokeutui sodan jälkeen poikien leikeissä. Hän löysi radan varrelta kranaatin, se räjähti ja poika menetti näkönsä. Maarit Feldt-Ranta sai kodin perintönä vahvan itseluottamuksen ja laajan sivistyksen. Kaksikielisyys on avannut hänelle monia ovia myös politiikassa. Vanhempani tunsivat toisensa jo Karjaalla, olivathan kummankin vanhemmat rautatieläisiä. Rakkaus syttyi Duke Ellingtonin konsertissa Kulttuuritalolla Helsingissä. Se kertoo heistä olennaisen. Vaikka rahaa oli niukasti, niin taide oli osana perheen arkielämää. Onneksi olen peruskouluajan lapsia, niin ettei vanhempien varallisuus estänyt koulutusta. Halusin lukioon ja suoritin ylioppilastutkinnon. Kotikasvatukseen ei kuulunut puoluepolitiikka. Vanhempien keskusteluja hallitsivat 70-luvulle tyypilliset kulttuurivasemmiston teemat, Vietnamin sota ja ihmisoikeudet. Me kuljimme äidin ompelemissa vaatteissa, kankaat ostettiin usein Lohjan palahallista. Ja kun farkun lahkeet kävivät lyhyiksi, niitä jatkettiin kukkakankaalla. Maarit Feldt-Rannan vanhemmat eivät ehtineet nähdä tyttärensä menestystä politiikassa, he kuolivat vahvassa keski-iässä kuusikymppisinä. Olen kiitollinen lapsuudestani. Sain kodin perintönä itseluottamuksen ja laajan sivistyksen. Vaikka kotimme oli suomenkielinen, niin kaikki kodissamme puhuivat molempia kotimaisia, suomea ja ruotsia. Kaksikielisyys on avannut minulle ovia, jotka olisivat muuten pysyneet suljettuina, Maarit Feldt-Ranta sanoo. Hän on myös mukana Raseborg-Raasepori Zontatoiminnassa. Hän lisää että valtaosa suomalaisista mieltää itsensä pohjoismaalaiseksi ja haluaa kuulua Pohjolaan. Yhteispohjoismaisissa tapaamisissa ruotsin kielestä on hyötyä. Ruotsia taitavat tietävät että ruotsin pohjalta oppii helposti muita germaanisia kieliä kuten englantia ja saksaa. 15

16 ZONTA 1 / 2015 SUURESSA KYLÄSSÄ MAAILMALLA elena Ranta on tehnyt mittavan ja kansainvälisesti merkityksellisen uran uhrintunnistusprojekteissa ympäri maailmaa. Häntä arvostetaan tinkimättömänä alansa ammattilaisena eikä syyttä. Vaikka hän on virallisesti eläkkeellä, työt jatkuvat. Juttua tehdessä Helena Ranta tavoitettiin Kosovosta. Olet työskennellyt kansainvälisissä organisaatioissa. Mikä on lähtökohtasi, miksi haluat toimia kansainvälisesti? Maailma on muuttumassa yhdeksi suureksi kyläksi, ja kaukaisetkin tapahtumat vaikuttavat myös meihin täällä Suomessa. Saamme nyt nauttia itsenäisyytemme ajan pisimmästä rauhan kaudesta. On tärkeää tehdä työtä rauhan puolesta. Aseelliset konfliktit eivät ole hävinneet, ja erityisesti siviiliväestön inhimillinen kärsimys on suunnaton. Panostamme tarvitaan haavoittuvassa asemassa olevien auttamiseksi. Meidän täytyy taistella rankaisemattomuuden kulttuurin lopettamiseksi. Millaisia ovat työsi kohokohdat entä vastoinkäymiset ja miten selviät niistä? Koska työni on pääsääntöisesti sisällöltään murheellista ja raskasta, varsinaisia ilonhetkiä on harvoin. Luovutettuani ryhmämme todistusaineiston kansainväliselle tai kansalliselle tuomioistuimelle toivon, että se hyväk- H NIMI JA SYNTYMÄAIKA Helena Ranta, Kajaanissa ASUINPAIKKA Åminnefors, Raasepori TYÖ JA ARVONIMET oikeushammaslääkäri, professori emerita, eläkkeellä mutta silti töissä, mm. neljä väitöskirjatyöntekijää KANSAINVÄLISET TOIMET oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä mm. Bosnia Herzegovina , Kosovo , Kamerun 2002, Peru 2002, Irak 2004, Kaakkois-Aasia tsunami onnettomuuden selvittelyt 2005, Nepali 2008, ja Kosovo Helena Ranta, emerita professori, tunnetaan ympäri maailmaa kansainvälisistä töistään ja uhrintunnistusprojekteista kriisialueilla. Kuva: Maria Ahlqvist Jain sytään. Onneksi näin on toistaiseksi käynyt ja silloin voin tuntea tyydytystä ryhmämme hyvin tekemästä työstä. Alun perin kolmipäiväiseksi suunniteltu ristikuulusteluni kutistui neljään tuntiin syyttäjän ja puolustuksen toimesta Jugoslavia-tribunaalissa Haagissa. Se on yksi elämäni kohokohdista. LUOTTAMUSTOIMIA Suomen Akateemisten Naisten Liiton Plan Suomi Säätiön ja Suomen UN Women puheenjohtajana ja Suomen 1325 verkoston Naiset, Rauha ja Turvallisuus verkoston puheenjohtajana, uusin tehtävä on Zonta Advocasy komitean jäsenyys. MANSIKKAPAIKKA Pudasjärven Pikku- Syötteen loma-asunto, ympärillä mainiot hiihto-, lenkkeily-, vaellus- ja sienimaastot, erityisen mieluisina löytöpalkkioina herkkutatit ja männyntuoksuvalmuskat. Vastoinkäymisiäkin on ollut. Kerran vastassa oli liikaa aseita. Katsoin viisaimmaksi kääntyä takaisin ja olla ottamatta turvallisuusriskiä. Toki olin pettynyt, mutta tällaiset tapahtumat ovat osa työtäni. Pahinta on kun omat työtoverini kuvainnollisesti puukottavat selkään, valitettavasti tätäkin on tapahtunut. Mitä teet kotonasi Raaseporissa haastavan kansainvälisen työrupeaman jälkeen? Palattuani kotiin konfliktialueelta nautin kävelemisestä metsässä, kuuntelen lintujen laulua, syksyllä etsin sieniä. Suomalaismetsässä ei tarvitse varoa maamiinoja, ei tarkka-ampujia, ei autopommi-iskua, ei rakettihyökkäystä, ei pidättämistä ja kuulusteluja, ei ihmiskilveksi ottoa. Naisen asemasta, milloin asiat olisivat hyvin naisen näkökulmasta? Vaikka pohjoismaita pidetään tasaarvon mallimaina, on meilläkin toki vielä parannettavaa. Maissa joissa olen työskennellyt joko konfliktin aikana tai sen jälkeen, on naisen asema kuitenkin valovuosien päässä meistä. Rauhanteon jälkeen naiset unohdetaan, ja heidän kokemuksensa eivät välity sopimuksen sisältöön. Mikäli YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja kv-sopimuksia noudatettaisiin, maailma olisi nykyistä paljon parempi paikka sekä naisille että miehille. Mikä on Zontatoiminnassa parasta, mitä haluaisit muuttaa tai kehittää? Olen Zontatoiminnan kautta tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin, saanut ystäviä ja jakanut erilaisia yhteisiä kokemuksia, esimerkkeinä mm. oman kerhoni sieniretki, taidenäyttelyn avajaiset, kirjakustantamovierailu. Toivon voivani uudessa tehtävässäni lisätä tietoisuuttamme ihmisoikeussopimusten merkityksestä ja vaikuttamismahdollisuuksistamme. 16

17 1 / 2015ZONTA ALUSSA OLI PÖYTÄ, TUOLI JA FISKARSIN SAKSET iskarsin ruukinraitilla kohtaavat menneen ajan rakennusten ja maiseman kauneus sekä tämä päivä luovien ihmisten työt, työtilat ja kodit. Miten Fiskarsista tuli nykyinen Fiskars, käsityöläisten, muotoilijoitten ja taiteilijoitten kylä? Avataan ovi kahdenkymmenen vuoden takaiseen ruukkiin. Tuolloin kylällä seisoi tyhjillään Fiskars-yhtiön asuntoja ja muita tiloja. Ruuhkasuomessa taas oli puutetta luovien alojen ammattilaisille sopivista asunnoista ja työtiloista. Ensimmäiset kymmenkunta ammattilaista oli jo keksinyt ruukin. Fiskarsiin olivat muuttaneet mm. teolliset muotoilijat Barbro Kullvik ja Antti Siltavuori, puuseppä Kari Virtanen ja ekonomi Timo Vesara. F Marketta Miettinen, fil.maist., oli mukana suunnittelemassa ensimmäistä Fiskarsin kesänäyttelyä parikymmentä vuotta sitten. He perustivat näyttelyä suunnittelevan työryhmän, näyttelysihteeriksi kutsuttiin fil. maisteri Marketta Miettinen. Maassamme oli kymmeniä erilaisia kesänäyttelyitä, mutta käsityöläisten, muotoilijoitten ja taidekäsityöläisten töitä oli harvoin isosti esillä, Marketta Miettinen tähdentää. Ryhmällä ei ollut rahaa eikä paljon muutakaan. Sihteerille oli työhuone, pöytä, tuoli ja Fiskarsin sakset, mutta ei kirjoituskonetta eikä puhelinta. Kaikki kuitenkin järjestyi; opetusministeriö myönsi rahaa, yhtiö antoi luvan käyttää koneitaan, loput lainattiin. Töitä paiskittiin tunteja laskematta. Mukaan kutsuttiin kaikki joiden työt olivat laadukkaita. Fiskarsin ensimmäisestä kesänäyttelystä 1994 tuli kiistaton menestys. Se antoi puhtia seuraavien näyttelyjen toteuttamiseen. Ensi kesän näyttely on jo kahdeskymmenesensimmäinen ja tulijoita ruukkiin on riittänyt jonoksi asti. TALO PUUSTA, TAIDE SAVESTA eraamikko ja taiteilija Karin Widnäs muutti Fiskarsiin kaksikymmentä vuotta sitten. Kun muut kylälle asettuneet taiteilijat ja käsityöläiset ryhtyivät kunnostamaan tyhjiksi jääneitä vanhoja taloja, Karin Widnäs teki toisin. Hän aloitti 1996 taloprojektin joka valmistui kymmenen vuotta sitten. Moderniin puusta rakennettuun 350 neliön taloon mahtuvat kahden kerroksen korkuiset ateljee ja näyttelytilat sekä ruokailutilan yläkertaan sijoitettu koti. Talo rakennettiin paikallisesta kuusesta, katto on kuparia. Puutalon pinta jätettiin käsittelemättä, se patinoituu ajan mittaan hopeanhohtavan harmaaksi. Pulpettikattotalossa toinen julkisivuista on suljettu. Toinen julkisivu jatkuu katon rajasta lasipintana alas perustuksiin. Ikkunaseinän K puolelta avautuu maisema järvelle ja päätymaisemana on sekametsää. Kuuluisat Fiskarsin hienopuusepät ovat valmistaneet rakennukseen ovia, ikkunoita, huonekaluja ja veistokselliset portaat. Keraamikko Karin Widnäsin tuotanto on laaja, osaksi käyttökeramiikkaa, osaksi kokeilevaa ja uutta luovaa kuten arkkitehtoniset keramiikkaelementit ja taideteokset. Hän työsti Turkuun Aurajoen rantaan pumppulaitoksen ulkopintaan taideteoksen: tornia peittävät keramiikkaelementit, joiden väri vaihtuu valaistuksen ja vuorokauden mukaan, teos sai nimekseen Kimono. Taiteilija Karin Widnäs toteutti Fiskarsiin huikean rakennuskompleksin. Rakennuksen arkkitehtinä on professori Tuomo Siitonen. Rakennus palkittiin vuoden puurakennus kunniapalkinnolla

18 ZONTA 1 / 2015 HAE KAUNIS HYMY + HYVÄT NEUVOT VARAA AIKA HELPOSTI NETISTÄ! KARIS TAND KARJAAN HAMMAS Kauppiaankatu 11, Karjaa

19 1 / 2015ZONTA SAARIA, VUOKKOJA, HISTORIAA Raaseporin vaakuna suunniteltiin aiheinaan lehtibiotooppi ja alkujaan kahdeksasta kunnasta: Bromarv, Karjaa, Karjaan maalaiskunta, Pohja, Snappertuna, Tammisaaren maalaiskunta, Tammisaari ja Tenhola. Vaakunassa on lehtivihreällä pohjalla kahdeksan vuokon kukkaa. Raasepori sijaitsee Suomenlahden rannalla 70 km Helsingistä länteen ja 100 km Turusta itään. Eteläisessä saaristossa on satamäärin saaria ja meren ulappaa silmän kantamattomiin ja kaikkiaan n kesämökkiä. Kaupungissa on asukkaita n Vanhimmat tammet kasvavat opettajaseminaarin pihalla ja Radiotalon edessä, kummankin tammen ikä on arviolta vuotta. Tammisaaren synkkään historiaan kuuluu vankileiri, myöhemmin pakkotyöleiri ( ), maamme ainoa keskitysleiriksi mainittu vankila. Punavankeja koottiin leirille eri puolilta maata, mukana myös naisia odottamassa siirtoa Santahaminaan. Olot vankileirillä olivat poikkeuksellisen surkeat ja kuolleisuus korkea: vankeja kuoli nälkään ja tauteihin kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana vuonna 1918 joka kolmas eli vankia. Pahimmillaan leirillä oli vankeja kolme kertaa enemmän kuin asukkaita Tammisaaressa. Emma Engdahl-Jägerskiöld ( ) oopperalaulaja, syntyi Pietarissa ja muutti kahdeksan vuotiaana perheen mukana Tammisaareen. Emma Engdahl lauloi tsaari Aleksanteri II:lle Svenska teaternissa Helsingissä ja sai valtionstipendin laulunopintoihinsa Milanossa ja Pariisissa. Taiteilija Helene Schjerfbeck ( ) asui puutalojen kaupungissa vuokralla puutalopihapiirissä. Tammisaariaikanaan hän ikuisti maalauksiinsa paikallisia ihmisiä ja kaupunkinäkymiä. Taiteilijana hän oli vahva ja maalauksissaan aikaansa edellä. Hän keskittyi työhönsä maalaamiseen eikä välittänyt seurustelusta. Tammisaaren museokeskus Ektassa on pysyväisnäyttely. 19

20 TOIMITUKSEN NAISET KERTOVAT MITÄ MINÄ RAKASTAN ZONTA 1 / 2015 Hyppään mereen Seison uimalan laiturilla Knipanin vieressä Tammisaaressa. Edessäni aukeaa meren lahti, etelä ja länsi, takanani itä ja pohjoinen. Pulahdan viileään veteen, tunnen meren jännitteen. Meressä on aina jännitteitä, myös silloin kun sen pinta lilluu kavalasti auringonpaisteessa peilityynenä. Meressä kaikki on toisin kuin järvellä lapsuuteni Kallavedellä Kuopion kupeilla. Silloin lämpiminä elokuun öinä saattoi uida kuuta kohti vaikka kuinka pitkälle pumpulisessa järvessä eikä tuntunut missään. Jännite kiehtoo minua, kutsuu hyppäämään. Hyppy tuntemattomaan, outoon; mummoni kulki Inkerinmaalta Savoon evakkona, isäni nyytissä hänen sylissään. Minä muutin perheeni kanssa Helsingistä ruotsinkieliseen Tenholaan, Tenalaan sitten Tammisaareen. Ostan kalani ruotsiksi torilta, strömming på svenska ja äitini kääntyy haudassaan, kuopiolainen jo neljännessä polvessa, muikku on paras kala ja savvoo, sitä pittää osata ja mummoni puhui keppivenättä, a siel kaikk ol parempata, leivätkii ko myllynkivet ja nauriit kasvoit lapsen piän kokosiks. Minä täällä hyppään joka aamu aavistuksen suolaiseen mereen. Ja taas ollaan tarkkoja kielestä ja mielestä, naureskelen laiturilla äidilleni, täällä samoja savolaisia. Mieheni nimi yksitoista kirjainta Kolehmainen, ei koskaan taivu ruotsiksi, ei auta vaikka mieheni äiti on omaa sukua Borgman. Täällä hyvät ja pahat jaetaan ruotsinkielisten kesken niin kuin Kuopion torilla muikut lipan alla savolaisille. Voi äiti, meressä on jännitteitä ja miten täällä tullaan toimeen kun Tenalassakin puhutaan eri murretta kuin Tammisaaressa ja miten sitten koko maailmassa, kun murteita ja kieliä ja ihmisiä ja uskontoja on niin paljon. Ja minä hyppään mereen ja uin ja nautin ja kamppailen meren otteessa ja meren päällä paistaa aurinko. Paula Ilvetsalo On aika kaivaa lapio maahan Ilma on vielä viileä ja kirkas. On luvassa aurinkoinen päivä. Pyöräilen kaupungin halki aamiainen tarakalla korissa. Ohitan lehdenkantajia, pakettiautoja ja aamuvirkkuja puhdistamassa jalkakäytäviä. Jänis loikkii toisen perässä siirtolapuutarhassa Novian opiskelija-asuntoloitten takana. Raaseporintien puolella metsikössä raakkuvat harakat. Ajan vauhdilla leveän ojan yli. Naapuriviljelijä on nikkaroinut paikalle sillan lastausalustasta. Jos sillan ylittää pyörän selässä, se on näytön paikka. Pelkurit jättävät pyöränsä toiselle puolelle. Kuivaan kasteen valkoisesta muovituolistani. Huomaan kauriin jäljet kasvustossa. Se on oikaissut alueen läpi yön aikana. Katan termoksen ja voileipäpaketin alassuin käännetyn sangon päälle. On lauantai, viikko on ollut kiireinen, istutukset ovat jääneet kakkossijalle. Tänään olen varannut aamupäivän vain itselleni. Västäräkki viipottaa ohitseni. Se odottaa, josko joku mylläisi maata. Odotahan kohta saat juhlia. Tyhjennän kassin sisällön eteeni ja lajittelen siemenpussit. Porkkanansiemenet istutan sipulirivistön viereen, näin pelottelen porkkanakärpäset muualle. Burmalaiset maahanmuuttajat tulevat omalle palstalleen. He saapuvat ryhmänä, juttelevat innokkaasti toistensa kanssa. Tervehdin ja jokainen heistä heilauttaa kättään pyöräillessään sillan yli. Meillä on yhteinen aamuhetki ennen kuin muut tulevat palstoilleen. Burmalaiset istuttavat mielenkiintoisia aasialaisia vihanneksia, joille en tiedä edes nimeä. Heille viljelypalsta mahdollistaa sen että pöytään saadaan oman kulttuurin ruokalajeja. Minulle aamuhetki merkitsee meditaatiota, se piristää ja rentouttaa, se saa minut liikkeelle; vaivan palkaksi saan selän kipeäksi ja vähitellen itse kasvatettuja vihanneksia lautaselle. Västäräkki on löytänyt seurakseen toisen samankaltaisen. Ne viipottavat sinne ja tänne vaativasti piipittäen. On aika kaivaa lapio maahan. Kerstin Karlberg 20

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tervetuloa Raaseporiin!

Tervetuloa Raaseporiin! Tervetuloa Raaseporiin! 2 Yleistä Raaseporin kaupunki perustettiin 1.1.2009, jolloin Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistivät voimavaransa. Kaupunki on saanut nimensä keskiaikaisen Raasepori-linnan mukaan,

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele, että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä 3 minuutin esittely Tietoa - Ruotsissa perustettu pohjoismainen kuvatoimisto, joka keskittyy ensisijaisesti pohjoismaisiin aiheisiin ja ympäristöihin - Arkistossamme

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa.

Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa. Pala Palalta Anne Ruotsalaisen ja Markus Dannemannin kodissa on 48 neliötä ja yhtä monta fiksua, tilaa säästävää ideaa. arja löfström KUVAT katri kapanen K O T I Kaksio Helsingin Pohjois-Haagassa, 48 neliötä,

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka 1 (13) Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö Visamäentie 35 A, 1. krs 13100 HÄMEENLINNA Raportti apurahan käytöstä

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot