LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ"

Transkriptio

1 1 / 2015 ZONTA HELENA RANTA: SUURESSA KYLÄSSÄ s. 16 ANN STORSJÖ: INTOHIMOSTA TYÖHÖN s LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ s Tammisaaren torilla. 1

2 2 ZONTA 1 / 2015

3 1 / 2015ZONTA 1 / 2015 ZONTA HELENA RANTA: SUURESSA KYLÄSSÄ s. 16 ANN STORSJÖ: INTOHIMOSTA TYÖHÖN s LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ s Tammisaaren torilla. ZONTA 1/2015 ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 RY JULKAISIJA Zonta International Piiri 20 ry Raseborg - Raasepori Zonta Club r.f. VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Salla Tuominen PÄÄTOIMITTAJA Paula Ilvetsalo TOIMITTAJAT, TEKSTIT Paula Ilvetsalo, Kerstin Karlberg, Monika Fagerholm, Ulrica Isaksson ILMOITUKSET Kerstin Karlberg VALOKUVAT Antti Aalto, Chris Senn KANNEN KUVAT Antti Aalto GRAAFINEN SUUNNITTELU Mikael Rehn, Leo Graphics, Tammisaari PAINO Oy Nord Print Ab, Helsinki 2015 PAINOS 2000 kpl ISSN SISÄLTÖ Governorin tervehdys Guvernörens hälsning Kuberneri tervitus... 4 Tervetuloa Raaseporin piirikokoukseen Välkommen till distriktsmötet i Raseborg Tere tulemast Raaseporin piirikonnakoosolekule... 6 Kädet savessa... 7 Nainen ja luovuus Kreativa kvinnor Creative women... 8 Linnoja, laulua, elämää Polttopisteitä Tanssin kylällä, kävelen metsissä Kotona historian henkilöt ja klassikkotarinat Suuressa kylässä maailmalla Alussa oli pöytä, tuoli ja Fiskarsin sakset Talo puusta, taide savesta Saaria, vuokkoja, historiaa Hyppään mereen On aika kaivaa lapio maahan Ainoa oikea leivoskakku Tuulta, hiekkaa, merta Kaiken aikaa tilallinen Maalaus usvassa Sadun taikaa Piirikokousohjelma På promenad med Merete Mazzarella Kesäaamusta yömyöhään Mopin ja pulpetin liitto Intohimo työhön ratkaisee ja koulutus Aistien keidas Iloa, hikeä ja kyyneleitä Takaovesta Tammiharjuun Munkkeja ja sympatiaa Naiseus on voimaa Käsissä luovuus ja pora Kerran Zonta aina Zonta Sininen vihkiviitta Junassa maisteriksi Väkivallasta ja perhedynamiikasta Ehodokasasettelu Ruanda-projekti Osaamisen johtamisessa voimamme? Pikkujoulut On itse yritettävä muuttaa asioita Vapaaehtoistyö ja perheväkivalta Joensuu kutsuu Kiitos Tua Forsström: runoja - dikter

4 ZONTA 1 / 2015 ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 RY GOVERNORIN TERVEHDYS Salla Tuominen Governor lub Raseborg Raaseporin kerho on keksinyt nyt piirikokoukselle sellaisen aiheen, että governorkin on sanaton! En ole missään määrin luova ihminen; ne pelimerkit jaettiin pikkusiskolleni, joka aina keksii kaikkea uutta ja ihmeellistä, näkee ympärillään kauneutta pienissä asioissa, imee niistä itseensä ja laittaa sen kiertämään upeina kädentaitoja vaativina ja minua ihastuttavina lopputuloksina. Ammatissani tarvitsen välillä luoviakin ratkaisuja, mutta niiden keksimistä en varsinaisesti C ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 RY GUVERNÖRENS HÄLSNING Club Raseborg Raasepori har ett sådant tema för sitt distriktsmöte att guvernören är förstummad! Jag är inte en kreativ människa, det är däremot min lillasyster som alltid hittar på något nytt och förunderligt och som ser det vackra i små ting i sin omgivning, som tar allt till sig och som kan skicka det underbara vidare förädlat med pidä luovuutena, kunhan teen työtäni. Mitä se luovuus sitten oikeastaan onkaan? Onko se jotain erilaista, epäkonventionaalista? Mistä ideat kumpuavat? Saako luova ihminen kokeilla, hullutella ja oppia erehdyksen kautta? Onko luovuus aina uudenluomista? Raseborg Raaseporin kerho on laittanut parastaan jotta viihtyisimme Fiskarsin upeassa kulttuurihistoriallisessa miljöössä nykyaikaisin puittein. Fiskars inspiroikoon meitä ajattelemaan luovasti myös Zontatoiminnassa. Näkemään lähelle ja kauas, ajattesina skickliga händer. I mitt arbete behöver jag ibland kreativa lösningar men jag tycker att det egentligen inte är kreativt att hitta på dem, jag gör ju bara mitt arbete. Vad är kreativitet? Är det någonting annorlunda, något okonventionellt? Varifrån dyker idéerna upp? Får en kreativ människa pröva, vara lite galen och lära sig av sina misstag? Är kreativitet alltid nyskapande? Club Raseborg Raasepori har gjort sitt bästa för att vi ska trivas i Fiskars fantastiska kulturhistoriska miljö. Må Fiskars inspirera oss att tänka kreativt också inom Zontaverksamheten. Att se nära och långt bort, att tänka litet annorlunda än förr. ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 RY KUBERNERI TERVITUS Minu meelest on nüüd Raseborg - Raasepori klubi mõelnud välja piirkonna koosolekule sellise teema, et kubernergi on sõnatu! Ma ei ole mingilgi määral loov inimene, need mängukaardid jagati mu väikeõele, kes alati mõtleb välja midagi uut ja imelist, näeb enda ümber ilu ka väikestes asjades, imeb selle kõik endasse ja paneb siis need uhketesse, palju käteosavust nõudvatesse ja mind imetlema panevatesse töödesse. Oma ametis vajan ka mina vahel loovaid lahendusi, 4 aga nende väljamõtlemist ei pea ma kindlasti loovaks, kuna teen ju oma tööd. Mis see loovus siis õieti on? On see midagi erilist, ebakonventsionaalset? Kust tuleb ideedetulv? Kas loov inimene saab proovida, hulluda ja õppida eksituste kaudu? Kas loovus on alati millegi uue loomine? Raseborg-Raasepori klubi on andnud parima, et me tunneksime ennast hästi Fiskarsi kultuuriajaloolises miljöös ka kaasaegses raamistikus. Fiskars inspireerigu meid mõtlema loovalt ka Zontatoimingutes. Nägema lähedale ja kaugele, mõtlema natuke teistmoodi kui varem. Koosoleku programmi on nüüd lisatud ka töötoad, kus saame loodetavasti ellu viia piirkonna koosolekunädalalõppude mõtet endisest rohkem.kohtame Zontasid Piirkonna erinevatest paikadest, vahetame muljeid, saame uut inspiratsiooni. Märkame, et mingit õiget viisi tegutsemiseks või mingi asja lahendamiseks ei ole, on palju erinevaid toimivaid lahendusi.piirkonna

5 1 / 2015ZONTA lemaan vähän eri tavalla kuin ennen. Piirikokouksen ohjelmaan on nyt otettu workshopit, joissa toivottavasti pääsemme toteuttamaan piirikokousviikonloppujen tarkoitusta entistä paremmin. Kohtaamme Zontia Piirin eri kolkista, vaihdamme ajatuksia, inspiroidumme. Huomaamme, että yhtä oikeaa tapaa toimia tai ratkaista jokin asia ei ole, on monia toimivia ratkaisuja. Piirin toimikunnat ovat valmistelleet workshoppeja eri teemoilla mutta punaisena lankana "jokaiselle jotakin". Piirikokousviikonlopun ohjelmasta pitäisi löytyä nyt jokaiselle itseään kiinnostava aihe, josta ammentaa uusia ajatuksia ja inspiraatiota kotiinviemisiksi kerhoihin olkoon se sitten palvelutoimintaa, vaikuttamistyötä, verkottumista, jäsenhankintaa tai vaikkapa varojenkeruuta ja lahjoituksia. Lisäksi piirikokousviikonloppuna pyrimme katsomaan jo vähän pitemmällekin eteenpäin kuin Zontille tyypilliseen kaksivuotiskauden sykliin. Yhtenä workshopaiheena on Piirin strategian valmistelu. Mitä kohden Piiri etenee, mitä se tavoittelee? Toinen tulevaisuuteen suuntaava workshop käsittelee tulevan Zonta Internationalin 100-vuotisjuhlavuoden suunnittelua. Keskustellaan yhdessä siitä, juhlisimmeko muun ohessa upean järjestömme kunnioitettavaa sadan vuoden ikää vuonna 2019 niin sanotusti "työn merkeissä" järjestämällä kaikkien aikojen suurimman Keltaisen Ruusun Kampanjan. Sen suunnittelemisessa saakin antaa luovuuden päästä valloilleen; ideointivaiheessa saa luvan kanssa antaa niiden hulluimpien ideoiden ja ajatusten lentää. Insipiroitua! Kiitos Raseborg-Raaseporin kerholle aktiivisuudesta, sitoutumisesta ja rohkeudesta ottaa vastattavaksi piirikokousjärjestelyt. Tervetuloa Raaseporiin! Salla Tuominen Governori Zonta International Piiri 20 ry På distriktsmötena kommer det att hållas workshops som förhoppningsvis leder till att vi kan göra distriktsmötesveckosluten ännu bättre än tidigare. Vi träffas från Zonta Distriktets olika hörn, utbyter tankar, låter oss inspireras. Vi märker att det finns många olika fungerande lösningar inte bara en enda. Distriktets kommittéer har förberett workshops med olika teman, men den röda tråden är någonting för alla. På programmet för distriktsmötesveckoslutet finnas något som kan intressera var och en, något som kan ge nya tankar och inspiration att ta med hem till klubbarna. Det kan vara serviceverksamhet, arbete för att påverka, för att bygga nätverk, för att skaffa medlemmar eller för att samla medel och donationer. Dessutom strävar vi på distriktsmötesveckoslutet till att se litet längre framåt än Zontas typiska två- årscykel. Temat för en workshop är Distriktets strategiberedning. Mot vad strävar Distriktet, vad är det man eftersträvar? En annan workshop gällande framtiden behandlar Zonta Internationals 100-års jubileumsår. Vi diskuterar tillsammans frågan om huruvida vi år 2019 firar i arbetets tecken genom att arrangera den största Gula Rosen Kampanjen någonsin. Vid planering får man verkligen låta kreativiteten flöda, låta lite galna idéer och tankar flyga. Låta sig inspireras! Salla Tuominen Guvernör Zonta International Piiri 20 ry komitee on ettevalmistanud töötubasid erinevatel teemadel, aga punase liinina - "igaühele midagi". Piirkonnakoosoleku nädalalõpul peaks nüüd leiduma igaühele teda huvitav teema, kust ammutada uusi mõtteid ja inspiratsiooni kaasaviimiseks oma koduklubidesse - olgu see siis mingi teenus, propaganda, võrgutootmine, liikmete juurdekasv või kasvõi rahakogumine ja annetused. Lisaks püüame Piirkonnakoosoleku nädalalõpul vaadata ka natuke kaugemale tulevikku, kui tavaks saanud kaheaastane tsükkel. Ühe töötoa teemaks on Piirkonna strateegia ettevalmistamine. Kus suunas Piirkond areneb, mis on selle eesmärk? Teine, tulevikku suunatud töötuba käsitleb eesoleva Zonta International`i 100-aastase aastapäeva planeerimist. Arutleme üheskoos ka selle üle, kas me tähistaksime muuhulgas oma suurepärase ühingu soliidset saja aastaseks saamist aastal 2019 niiöelda "töö tähe all", korraldades kõikide aegade suurima Kollase Roosi Kampaania. Selle planeerimisel saabki lasta loovusel valla pääseda. Ideeede genereerimise faasis on lubatud kõige hullematel ideedel ja mõtetel lennata. Innustust! Täname Raseborg-Raasepori klubi aktiivsuse, seostumise ja julguse eest võtta enda peale vastutus piirkonnakoosoleku korraldamise eest. Tere tulemast Raasepori! Salla Tuominen Kuberner Zonta International Piiri 20 ry 5

6 ZONTA 1 / 2015 TERVETULOA RAASEPORIN PIIRIKOKOUKSEEN aaseporin nimi viittaa keskiaikaiseen Raaseporin linnaan. Linna antoi nimensä kaupungille, joka syntyi vuonna 2009 kun Tammisaari, Karjaa ja Pohjan kunta yhdistyivät. Nyt Raasepori tunnetaan paitsi linnastaan myös Fiskarsin ja Billnäsin ruukeista, Karjaa rautatiestään ja hyvistä kulkuyhteyksistään, Tammisaari vanhasta kaupungistaan ja kauniista saaristostaan kuten myös Tenhola, Bromarv ja Snappertuna. Raaseporissa on elävää kaksikielisyyttä ja yrittäjyyttä. R Kesäisin vilkas torielämä Tammisaaressa ja monissa saaristokylissä saa ihmiset kokoontumaan keskustaan. Tammisaaressa kävijä voi kulkea vanhassa kaupungissa, missä katuverkko ja asutus kertovat elämästä vuosisatojen takaa. Aikanaan Pohjan kunnan alueella Billnäsin ja Fiskarsin ruukit työllistivät ja antoivat elannon sadoille perheille. Nykyään Fiskarsin ruukkialue on monen kädentaitajan ja taiteilijan koti. Ruukkikylässä vierailee vuosittain tuhansia turisteja. Haluamme tarjota teille mieleenpainuvia elämyksiä Fiskarsissa ja Tammisaaressa. Unohtamatta että Raaseporissa on vielä jotakin muuta. Täällä on luovia, rohkeita ja osaavia Zonta naisia. Tervetuloa viettämään kanssamme ZONTA piirikokousta. Lea Adolfsson puheenjohtaja Raseborg-Raasepori Zonta Club rf. VÄLKOMMEN TILL DISTRIKTSMÖTET I RASEBORG Namnet Raseborg härstammar från Raseborgs medeltida slott. Slottet gav sitt namn åt staden som bildades år 2009 när Ekenäs, Karis och Pojo kommun sammanslogs. Nuförtiden är Raseborg känt förutom för slottet också för bruken i Fiskars och Billnäs, för järnvägsknutpunkten Karis, för gamla stan i Ekenäs, för den vackra skärgården samt för Tenala, Bromarv och Snappertuna. I Raseborg finns en levande tvåspråkighet och här finns företagaranda. Sommartid får det livliga torglivet i Ekenäs och i många skärgårdsbyar folk att samlas. I Ekenäs kan besökarna promenera i gamla stan där gatunätet och bebyggelsen berättar om gamla tider. På sin tid födde bruken Billnäs och Fiskars i Pojo kommun hundratals familjer. Idag är bruksområdet i Fiskars hemvist för många hantverkare och konstnärer. Bruksbyn besöks årligen av tusentals turister. Vi vill bjuda er minnesvärda upplevelser i Fiskars och i Ekenäs. Utan att glömma att det också finns annat i Raseborg. Här finns kreativa, modiga och kunniga Zonta-kvinnor. Välkomna till vårt ZONTA distriktsmöte. Lea Adolfsson ordförande Raseborg-Raasepori Zonta Club rf. TERE TULEMAST RAASEPORIN PIIRIKONNAKOOSOLEKULE Raasepori linn sündis aastal 2009, kui ühinesid Tammisaari, Karjaa ja Pohja omavalitsused. Linn sai oma nime keskaegse Raasepori lossi järgi. Tänapäeval tuntakse Raasepori mitte ainult lossi, vaid ka Fiskarsi ja Billnäsi vanade tööstusalade ning Karjaa raudtee ja hea ligipääsetavuse järgi. Samuti Tammisaare vanalinna, kauni saarestiku ning Tenhola, Bromarvi ja Snappertuna järgi. Raaseporis on hästi arenenud ettevõtlus ja aktiivne kakskeelsus. Suviti paneb vilgas turuelu Tammisaares ja mitmes saarestikukülas inimesed keskustesse kogunema. Tammisaare külastaja võib jalutada vanalinnas, kus tävavavõrgustik ja asula ise räägivad inimeste elust aastasadu tagasi.. Omal ajal andis Pohja maakonnas tegutsenud Billnäsi ja Fiskarsi terasetööstus tööd ja elatist sadadele peredele. Tänapäeval on Fiskarsi endine tööstusala mitme kunstniku ja käsitöölise koduks. Suviti külastab seda paikkonda tuhandeid turiste. Tahame teile pakkuda meeldejäävaid elamusi Fiskarsis ja Tammisaares. Unustamatta sealjuures, et Raaseporis on veel ka midagi muud. Siin on loovad, julged ja osavad Zonta naised. Tere tulemast pidama meiega ZONTA piirkonnakoosolekut. Lea Adolfsson Raasepori Zonta Klubi eesistuja 6

7 1 / 2015ZONTA KÄDET SAVESSA arita Castren, 64, istui Cirkon, nykysirkuskeskuksen katsomossa Helsingissä. Oli kauttaaltaan pimeää ja mustaa, vain yksi voimakas valokiila kohdistui katosta riippuvaan köyteen. Köyteen kietoutuneena, köyttä pitkin, liikkui tanssitaitelija Sanna Vellava. Kokemus oli vahva ja ihmeellinen: hidastetut ja hallitut, pehmeät ja voimakkaat liikkeet seurasivat toisiaan, ikään kuin painovoima ei koskisi tanssijaa. Pidän modernista tanssista, se on fyysistä ja veistoksellista. Köysitaiteilijan esitys oli vahva kokemus eikä se jättänyt minua rauhaan. Kului joitakin viikkoja ja kysyimme miesystäväni kanssa Sanna Vellavalta lupaa päästä kuvaamaan hänen tanssiharjoituksiaan. Seuraavaksi minulla olikin jo kädet savessa, kertoo Marita Castren tanssiaiheisen veistoksensa syntyvaiheista. Veistäjä aloitti savimöykystä, rupesi muovaamaan tanssijan figuuria ja tämän asentoa sellaisena kuin tanssija oli näyttäytynyt sirkuskeskuksen lavalla. Keraamista veistosta ei valeta muottiin vaan se muotoillaan käsin suoraan savesta. Työtapa on monivaiheinen. Valmiina teoksen on kestettävä tarkastelua joka suunnalta. Muotoilussa on välistä pidettävä taukoja niin, että savi kuivahtaa, jotta taas pystyy jatkamaan. Jatkan niin kauan että olen tyytyväinen jokaiseen senttiin ja millimetriin saven olemuksessa. Marita näkee ja tuntee sormenpäissään milloin teos on valmis. Joskus aihe voi pyöriä päässä pitkään, jokaisesta ideasta ei välttämättä synny veistosta. Köysitanssija asettui ideasta todeksi varmuudella ja innolla. Raakapolttovaiheessa teos laitetaan uuniin, missä lämpö kohotetaan vähitellen 850 asteeseen. Raakapolttoa seuraa lasituspoltto, lämpö on kuumimmillaan 1250 astetta. Marita käyttää peittävän lasituksen sijasta oksideja. Menetelmä korostaa M veistoksen pintastruktuuria, käden ja sormien jälkeä. Tässä tapauksessa tehokeinona lisäsin paikoin kultausta veistoshahmon pinnalle. Viimeistelyvaiheessa veistäjä pyysi vielä kerran apua köysitaiteilijalta. Sisalnaru piti saada kulkemaan veistoksen käsissä ja jaloissa kuten oikeassa tanssitilanteessa. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Jopa niin että jatkoin aihetta, varioin teosta, muotoilin figuurin eri asentoihin. Näin syntyi teossarja aiheena köysitanssija, Marita Castren sanoo. Marita Castren on mukana Raaseporin Zontatoiminnassa. Kokouksessa veistäjän kotona Kerstin Karlberg kysyi, voisitko lahjoittaa piirikokousta varten tanssijaveistoksen. Marita lahjoitti Köysitanssija teoksensa Zontatoiminnan hyväksi. Veistos huutokaupataan piirikokouksessa Fiskarsissa. KUKA Marita Castren, MC, ekonomi, kuvanveistäjä MISSÄ Åminnefors, Raasepori TYÖSTÄ aikaisemmin sisustusalalla, veistänyt 1980 luvun puolivälistä alkaen YKSITYISNÄYTTELYITÄ Raasepori, Iitti, Lahti sekä lukuisia yhteisnäyttelyjä TAITEESTA lähtökohtana ihminen, materiaalit mm. betoni, pronssi ja keramiikka NIMI Sanna Vellava SYNTYNYT AMMATTI Sirkustaiteilija, tanssija KOULUTUS Sirkustaiteen koulutusohjelma, ESAC, Bryssel, Belgia Sirkusalan perustutkinto Tanssitaiteen opinnot VTK, sosiaali- ja kulttuuriantroplogia. 7

8 ZONTA 1 / 2015 NAINEN JA LUOVUUS eillä Raaseporissa on useita kansainvälistä tunnustusta niittäneitä naispuolisia muotoilijoita ja käsityöläisiä. Meillä on myös palkittuja kirjailijoita. He kaikki ovat erittäin luovia. Zontayhdistyksen piirikokouksessa haluan nostaa esiin kolme luovaa naista, jotka toimivat perinteisissä elinkeinoissa. Anna Alm on nuori maanviljelijä Mörbyn tilalla. Hän haluaa muuttaa maanviljelyä, tuottaa ekologista lähiruokaa ja selittää, miksi maanviljelijöitä tarvitaan. Hän johtaa Pohjan maataloustuottajia. Tea Tukia-Kangas osoittaa, että langan kehrääminen ja kankaan kudonta onnistuu myös Suomessa. Hän johtaa KWH M Mirkan yksikköä, joka tuottaa tekstiilipohjaista materiaalia korkealuokkaisiin hiontatuotteisiin koko maailman autoteollisuudelle.raaseporin perusturvajohtaja Jeanette Pajunen uskaltaa muuttaa työtapoja ja tuotantomuotoja hoitotyössä, joka on puristuksissa ammattien sekä varojen ja henkilökuntapulan välissä. Monet luovista naisistamme ovat aktiivisia Raaseporin Zontan jäseniä. Toivotan kaikki Zontat sydämellisesti tervetulleiksi. Mårten Johansson kaupunginjohtaja KREATIVA KVINNOR Vi har i Raseborg flera kvinnliga designers och hantverkare som vunnit internationell erkänsla. Vi har också prisbelönta författare. Alla är mycket kreativa. Inför Zontas distriktsmöte vill jag lyfta fram tre kreativa kvinnor inom traditionella näringar. Anna Alm är en ung bonde på Mörby gård som vill förändra jordbruket, producera ekologisk närmat och förkla- rar varför bonden behövs. Hon leder lantbruksproducenterna i Pojo. Tea Tukia-Kangas visar att det går att spinna garn och väva tyg också i Finland. Hon leder KWH:s Mirkas enhet som producerar textilbaserat material för högklassiga slipprodukter till bilindustrin i hela världen.raseborgs grundtrygghetsdirektör Jeanette Pajunen vågar ändra arbetssätt och produktionsformer inom vården som pressas mellan professioner och brist på pengar och personal. Många av våra kreativa kvinnor är aktiva i Zonta Raseborg. Jag hälsar alla Zontor hjärtligt välkomna. Mårten Johansson stadsdirektör CREATIVE WOMEN In Raseborg, we have several female designers and artisans with international prizes and fame. We also have award winning authors. Creativity is one of their common nominations.in this District meeting for Zonta Club I would like to attract your focus on three creative women who represent traditional occupations. Anna Alm is a young farmer at Mörby estate. Her target is to change the way we farm, to produce ecological food near us consumers and make people understand why agriculture is so important. She is the leader of production of agricultural products in Pojo. Tea Tukia-Kangas proves that spinning of garn and weaving can be quite successful even in Finland. She is the head of KWH Mirka unit which produces textile based material for high class abrasive products for car industry all over the world. Director of basic security in Raseborg, Jeanette Pajunen, has the courage to change methods of working and ways to produce care even when the branch is squeezed between professions and shortage of money and personnel. Many of our creative ladies are active members of Zonta Raseborg. My warmest welcome to you all Zontas! Mårten Johansson Mayor 8

9 1 / 2015ZONTA 9

10 ZONTA 1 / 2015 LINNOJA, LAULUA, ELÄMÄÄ Ainutlaatuiset Raaseporin linnan rauniot ovat jäänteitä Ruotsin vallan aikaisesta kivilinnoituksesta 1300-luvulta. Ensimmäinen kirjoitettu merkintä linnasta löytyy 1378 ja ensimmäisenä mahtimiehenä siellä vaikutti Bo Joninpoika Grip. Nyt kunnostetut linnanrauniot ovat Metsähallituksen vastuulla, vuosittain alueella vierailee n matkailijaa ja raunioilla toimii ruotsinkielinen kesäteatteri. Ramsholmenin ja Hagenin lehdoissa laidunsivat lehmät ja hevoset vielä 1800-luvun alkupuolella. Nyt luonnonsuojelualueella lehtometsässä risteilevät hiekkapolut, keväällä maa puhkeaa kukkaan. Gullö gårdin metsässä tulppaanien kukinnan aikaan on kuin matkustaisi Hollantiin. Metsänpolkujen varrella kukkii tuhatmäärin sipulikasveja. Tilalla on tilausravintola ja kahvila. Karjaalle pääsee vaivattomasti junalla. Kansallisromantiikan tyyliin 1890 valmistunut asemarakennus kertoo ajasta jolloin rautahepo valloitti Suomen. Myöhemmin Karjaan arkkitehtuurin suuri nimi on Hilding Ekelund. Hänen suunnittelemia rakennuksia on mm. Kiilan koulurakennus, julkisivullaan keraamikko Michael Schilkinin reliefi. Tenholan kirkosta on ensimmäinen maininta aikakirjoissa vuodelta Asustuksesta kertovat muinaislöydöt jo ajalta 4000 vuotta sitten. Kirkossa on historiallisia esineitä mm luvulta aatelisvaakunoita paikallisilta kartanosuvuilta kuten Lindö, Prästkulla, Rilax. Kuvassa on Göran Jönsson Svinhufvudin vaakuna. Brödtorp Pohjassa, marja- ja hedelmätila, on säteritila keskiajalta. Tilaa pitää Knapen suku, Birgitta Knape toimii Raaseporin Zontakerhossa. Aikaisempia omistajasukuja ovat mm. Balk, Ram, vapaaherralinen suku Hisinger ja Rotermann. Pohjan keskustassa on vilkas ja eläväinen ostoskeskus. Rakennus on hieno esimerkki 70-lukulaisesta modernismista ja ajattelusta. Nyt keskuksessa toimivat mm. ravintola Glöden, luomu- ja lähiruokaa myyvä DeliTukku ja kahvila. Frida Andersson ja Cafe Gamla Stan ovat Tammisaaren Vanhan kaupungin kuuluisuuksia. Frida laulaa, säveltää, soittaa ja sanoittaa laulujaan. Hän aloitti esiintymisensä jo neljä vuotiaana Cafe Gamla Stanissa, perhe Anderssonien pihapiirin kesä- ja joulukahvilassa yhdessä perheen muiden musikanttien kanssa. Mustion 1792 valmistuneen linnan suojissa on vaikuttanut monta suomalaista merkkihenkilöä, mm Suomen rikkaimmaksi mieheksi kutsuttu Hjalmar Linder. Marie Linder on ( ), yksi maan ensimmäisistä naispuolisista kirjailijoista. Teoksessaan Aikamme nainen (En Qvinna af vår tid, 1867,) Linder käsittelee naisen asemaa. Historiallinen linna ja sen puisto ovat avoinna läpi vuoden. 10

11 1 / 2015ZONTA Raaseporin linnan rauniot. Billnäsin Rakennusapteekista löytyvät tietotaito ja varaosat vanhan rakennuksen remonttiin. Karjaan juna-asema. Mustion linnapuisto. Svinhufvudin vaakuna Tenholan kirkossa. Gullö gård. DeliTukun kahvilassa Pohjan keskustassa. Frida Andersson. 11

12 ZONTA 1 / 2015 POLTTOPISTEITÄ irjailija Monika Fagerholmin työhuone on Österbyn kylällä Tammisaaren kyljessä. Vuokratussa omakotitalon vinttihuoneessa ei ole ylimääräisiä tavaroita eikä huonekaluja. Ikkunasta avautuu näkymä Pohjan lahdelle merelle. Ikkunan vieressä on pieni pöytä ja tuoli ja pöydällä tietokone. Huoneessa on myös toinen pöytä, ikkunan vieruspöytää suurempi. Näiden kahden pöydän välillä kirjailija rakentaa romaaniensa maailmat. Kirjoittaessa on hyvä unohtaa itsensä. Kotona kaikki muistuttaa minusta. Täällä luon uuden planeetan, maailman, polttopisteet. Irrotan itseni arki-monikasta. Suuren pöydän pinta on kirjailijan pelikenttä. Hän kokoaa pöydälle postit lappuja, muistoja jostakin, piirroksia, kartan palasia, pöydällä voi olla vierekkäin Tenhola ja New York, eri aikatasoja, yksittäisiä sanoja tai lauseita, huonoja piirustuksia, sävelmiä. Hän kutsuu lappuja polttopisteiksi. Aloitan kirjani siitä ettei ole sanoja, ei lauseita eikä rakennetta. Minulla on raamit, suunnitelma ja käsitys tarinasta, mutta en aloita tässä vaiheessa vielä kirjoittamaan tarinaa sivulta yksi. Raameina tarinoille toimivat kirjoittamisen lajityypit kuten dekkari tai trilleri. Ihanat naiset rannalla kirjan sysäsi alkuun se että Monika Fagerholm halusi kirjoittaa melodraaman. Ajattelin tuolloin että siinä olisi ripaus 50-luvun amerikkalaista filmien glamouria, hän kertoo. Amerikka-tarinat ja Lola ylösalaisin lähtivät liikkeelle mysteeristä; on tapahtunut rikos tai murha. Kirjoittamisen muotona käytin trilleriä. Dekkari on minulle liian tiukka, trilleri antaa kirjoittajalle väljyyttä. Silti inhoan trillereitä, missä lukija on kahlannut 600 sivua huomatakseen, ettei kirjailija välitä kertoa lukijalle, kuka oikeasti oli tekijä. Minun K 12 Kirjailija Monika Fagerholm viihtyy omien tarinoittensa universumissa. Kirjat syntyvät kahden pöydän välissä. Toisen pinnalle hän on kerännyt lippuja ja lappuja joita hän nimittää polttopisteiksi. Pienemmällä pöydistä on tietokone kirjoittamista varten. jutuissani tekijä selviää myös lukijalle. Jos yrittää pakottaa tarinaa kirjoittamalla tietoisesti johonkin tyyliin, viattomuus katoaa, syntyy tekstiä missä on estetiikkaa mutta tunne puuttuu. Kirjailijan tarina ja maailma syntyvät pöydälle kerätyistä polttopisteistä. Hän sukeltaa polttopisteitten paaluttamaan universumiin. Jokin alkaa elää, tarina hahmottua. Prosessin aikana ajatukset kulkevat vapaina tekniikan hienouksista. Suosikkejani ovat säröt. Jokin juttu joka polttaa. Kun siirryn tietokoneelle, tarina on jo selkäytimessä valmiina. Nyt kieli juoksee kuin itsestään, samalla syntyy muoto, mutta tosi myöhään. Annan vain niitten tulla ulos. Kirjoittaminen vie aikaa, yritän olla työhuoneella joka päivä. Viihdyn tarinoitteni maailmassa. Monika pitää myös kirjoituskoulua ihmisille jotka haluavat kokeilla kirjoittamista, usein vain omaksi ilokseen. Kaikki osaavat kirjoittaa. Yritän löytää oppilaalle oman äänen, se mikä hänessä on, mutta joka on piilossa erilaisten luulojen alla kuten että olin koulussa huono kirjoittamaan aineita. Tarina on vaarallista aloittaa tekniikasta ja kielestä, hyvistä lauseista. Hyvää lausetta etsiessä sitä hioo ja hioo ja samalla hioutuu pois koko elämä. Intuitiota kannattaa kuunnella. Kokemus opettaa sitten milloin on aika lopettaa, milloin teksti on valmista, Monika Fagerholm sanoo seistessään kirjoittajan vintillä, missä ikkunasta välkehtii meri kattojen ja puitten välistä.

13 1 / 2015ZONTA TANSSIN KYLÄLLÄ, KÄVELEN METSISSÄ T aiteilija Annatuuli Saine, 45, sitoo tanssiteoksensa paikkaan ja ympäristöön. Tanssijan oma asuinpaikka on Fiskarsin ruukkikylällä vanha hirsirunkoinen talo. Talossa asuu tanssijan lisäksi hänen miehensä kirjailija ja dramaturgi Jusa Peltoniemi, 41, ja heidän kaksi tytärtään Aalto, 17, ja Aura, 15. Pariskunta löysi ruukkikylän järkeilemällä. Kummankin työt jakaantuvat Helsinki-Turku akselille. Esikoinen oli jo syntynyt maailmaan ja he halusivat asumaan maalle, pois Ruuhkasuomesta jonnekin junaradan varrelle. Päädyimme Fiskarsiin. Ensin ostimme osakehuoneiston ja myöhemmin rakensimme oman talon. Mieheni on käsistään kätevä ja kotoisin Kokkolasta. Siirsimme ja pystytimme tänne pohjalaisen hirsitalon rungon mieheni suvun kotiseudulta. Punamullattu talo rakennettiin perinteisillä menetelmillä. Apuna oli talkooväkeä ja jossakin vaiheessa turvauduttiin ammattilaisten apuun. Talon valmistuttua hirsitalo vaatii asujaltaan jatkuvaa huolenpitoa. Kuten asuinpaikkaan myös taloon sitoudutaan. Yläkerta on vielä keskeneräinen, tulot hupenevat talon kunnossa pitämiseen. Emme harrasta lomamatkoja, en kaipaa niitä, kävelen kylällä ja metsissä, Annatuuli Saine kertoo. Asumismuoto ja innostava kulttuuria tuottava kylä ja sen ympärillä vaikuttava luonto, metsät, pellot, järvet ja purot, tuovat sisältöä elämään ja taiteeseen. Käyn päivittäin uimassa lähijärvessä, myös talvella. Luonto herättää kysymyksiä. Taiteessani ympäristön merkitys vain vahvistuu. Huomaan olevani entistä syvemmin ympäristöaktivisti. Ihmisiä enemmän minua kiinnostavat luonto ja maisema ja niiden suhde ihmiseen. Aiheet löytyvät täältä, Annatuuli sanoo seisoessaan laiturilla ruukkikylää halkovan joen päällä. KUKA Annatuuli Saine, koreografi, tanssija, esiintyjä ja tuottaja KOULUTUS Teatterikorkeakoulu Amsterdam Hollanti, valmistui tanssijaksi 1997, flamencotanssiopintoja Espanjassa, Suomessa ja Hollannissa YMPÄRISTÖTANSSITEOKSIA Virta-Stream 2011, Efter Fukushima 2014, Rule of Capture VALMISTEILLA MONI- TAIDETEOKSET JA LYHYT- ELOKUVAT Rule of Capture2Fallen, ensi-ilta Fiskars Valimo Puut kasvavat aina ylöspäin?, esitykset: Fiskars Puun lumous kesänäyttely Teosten tuotanto: Saine Ensemble Hän on asunut myös eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Annatuuli Saine opiskeli Amsterdamissa Hollannissa nykytanssia ja pureutui flamenco -tanssin tekniikkaan Madridissa Espanjassa. Asuinpaikkavertailussa on pienestä ruukkikylästä Suomessa vain hyvää sanottavana. Elämä kylällä on mutkatonta, paikallisen koulun lakkauttamisuhka suututtaa, muuten paikkakunnalla on kaikkea mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Kylältä ja Raaseporista löytyvät myös yhteistyökumppanit tanssiteoksiin: tv-kuvaajat, ohjaajat, lavastajat ja muusikot. Fiskarsin taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten osuuskunta Onoma kerää eri alojen ammattilaiset yhteen. Viime kesänä sai ensi-iltansa lyhytelokuva Efter Fukushima Fiskarsin tanssi- ja elokuvatapahtumassa. Elokuva rakentuu koreografioihini Valkoinen ja Harmaa. Lopputulos on monen tekijän summa. Yhteistyö kantaa eteenpäin, kun lähipiirissä on ammattinsa taitavia tekijöitä. Kylän huonoja puolia kysyttäessä tanssijan paratiisista löytyy yksi käärme. Ruukkikylällä on hankalaa asua ilman omaa autoa. Joukkoliikenteen kehittäminen kulkee lapsen kengissä. Kimppakyytiä suositaan, mutta aina ei voi luottaa siihen, että oikeaan aikaan löytyy vapaa paikka jonkin toisen autosta. Meidän kylä on poikkeuksellinen. Ihmistä ei jätetä oman onnensa nojaan paitsi jos haluaa olla yksin. Jos kissa on karannut kylän raitille, puskaradion avulla se löytyy nopeasti. Riippuu itsestä, miten paljon haluaa osallistua yhteiseen tekemiseen, Annatuuli Saine sanoo. 13

14 ZONTA 1 / 2015 KOTONA HISTORIAN HENKILÖT JA KLASSIKKOTARINAT K 14 ansanedustaja Maarit Feldt-Ranta tekee töitä eduskunnassa toista kauttaan. Hän on ehtinyt moneksi: kolmen lapsen äitinä tai avioeron jälkeen toista kertaa syöpäpotilaana, hän katsoo maailmaa aina uudesta kulmasta. Kaksikielisenä hänen on vaikea ymmärtää, miksi toinen kieli olisi toista parempi. Uran kohokohtia riittää: kaksitoista vuotta valtakunnan politiikassa ja sinä aikana hän on työskennellyt mm. opetusministeriössä ja valtionvarainministeriössä ja ollut puolueensa SDP:n puoluesihteerinä. Astuin mukaan politiikkaan sattumalta. Asuin Karjaalla, kiinnostuin leikkipuistotoiminnasta ja muista lapsiperheiden palveluista. Mikään ei oikein toiminut, aloin selvittää kuka ja ketkä tekevät päätöksiä. Huomasin että harvoin ainakaan äidit. Usein lapsiperheitä koskevia päätöksiä tekivät vanhanpuoleiset miehet. Maarit soitti SDP:n paikalliseen toimistoon, voisiko tulla mukaan vaikuttamaan. Pian hän ymmärsi, että politiikan avulla asioita pystyy junailemaan ja että jo kunnallisella tasolla poliitikko voi vaikuttaa kylän elämään. Huomasin myös että osaan puhua selkeästi ja saan aikaan tuloksia, hän kertoo. Maaritia pyydettiin 2003 eduskuntavaaliehdokkaaksi, hän suostui ja seuraavissa vaaleissa 2007 hänet valittiin eduskuntaan. Kuitenkin jo 2003 vaalien jälkeen hänellä oli jo edessään unelmatyö. Minua pyydettiin opetusministerin neuvonantajaksi. Onneksi olin tehnyt töitä julkisen sektorin projektipäällikkönä useaan otteeseen. Se auttoi selviämään uudesta haasteesta. Aloin pendelöidä Karjaalta Helsinkiin ja ryhdyin käsittelemään asioita valtakunnan tasolla. Hän harmittelee että Sote uudistus sai julkisuudessa heti alkuunsa huonon maineen. Äitini kuoli syöpään 1960-luvulla, hänelle tehtiin monia virhediagnooseja ja vääriä hoitoja. Itse olen saanut syöpäpotilaana hyvää hoitoa. Tiedän että työssäkäyvät voivat luottaa terveydenhuoltoon. Mutta miten parantaa työttömien ja eläkeläisten, kaikkien työterveydenhuollon ulkopuolelle jäävien asemaa. Siihen Sote uudistuksella yritettiin tuoda muutosta. Sitkeä nainen on karjaalainen jo neljännessä polvessa. Isoisät olivat veturinkuljettajia ja Feldtin mökki löytyi kaupungin keskustasta vielä 1980-luvulla. Maaritin isä oli sokea ja äiti hankki perheelle elantoa aluksi postinjakajana, myöhemmin koulun kanslistina. Kotini oli köyhä, mutta onnellinen. Asuimme Karjaan ensimmäisessä kerrostalossa. Meillä ei ollut autoa, ei televisiota eikä pyykkikonetta, mutta meillä luettiin kirjoja, hän kertoo. Keittiön pöydän ääressä oli aina joku lukemassa. Isälle luettiin ääneen klassikkokirjallisuutta. Olin varmaan jo kymmenvuotias, kun tajusin, etteivät Karamazovin veljekset olekaan meidän sukulaisia.

15 1 / 2015ZONTA Yksityiskohta keraamikko Michael Schilkinin reliefistä Kiilan koulun seinällä Karjaalla. Perheen tyttäret tutustuivat kirjallisiin hahmoihin jo kouluikäisinä. Pienessä asunnossa Karjaalla seikkailivat ääneen luettuina romaanihahmot ja historian merkkihenkilöt. Tykkäsin koulusta ja lukemisesta. Muitten vanhemmat kävivät molemmat töissä, mutta meillä oli koti-isä. Oli mukavaa tulla koulusta kotiin kun pöydällä odotti vaikkapa kulhollinen isän kuorimia appelsiinin siivuja. Joskus lähdettiin yhdessä marjaan tai sieneen tai veneretkelle. Isä sokeutui sodan jälkeen poikien leikeissä. Hän löysi radan varrelta kranaatin, se räjähti ja poika menetti näkönsä. Maarit Feldt-Ranta sai kodin perintönä vahvan itseluottamuksen ja laajan sivistyksen. Kaksikielisyys on avannut hänelle monia ovia myös politiikassa. Vanhempani tunsivat toisensa jo Karjaalla, olivathan kummankin vanhemmat rautatieläisiä. Rakkaus syttyi Duke Ellingtonin konsertissa Kulttuuritalolla Helsingissä. Se kertoo heistä olennaisen. Vaikka rahaa oli niukasti, niin taide oli osana perheen arkielämää. Onneksi olen peruskouluajan lapsia, niin ettei vanhempien varallisuus estänyt koulutusta. Halusin lukioon ja suoritin ylioppilastutkinnon. Kotikasvatukseen ei kuulunut puoluepolitiikka. Vanhempien keskusteluja hallitsivat 70-luvulle tyypilliset kulttuurivasemmiston teemat, Vietnamin sota ja ihmisoikeudet. Me kuljimme äidin ompelemissa vaatteissa, kankaat ostettiin usein Lohjan palahallista. Ja kun farkun lahkeet kävivät lyhyiksi, niitä jatkettiin kukkakankaalla. Maarit Feldt-Rannan vanhemmat eivät ehtineet nähdä tyttärensä menestystä politiikassa, he kuolivat vahvassa keski-iässä kuusikymppisinä. Olen kiitollinen lapsuudestani. Sain kodin perintönä itseluottamuksen ja laajan sivistyksen. Vaikka kotimme oli suomenkielinen, niin kaikki kodissamme puhuivat molempia kotimaisia, suomea ja ruotsia. Kaksikielisyys on avannut minulle ovia, jotka olisivat muuten pysyneet suljettuina, Maarit Feldt-Ranta sanoo. Hän on myös mukana Raseborg-Raasepori Zontatoiminnassa. Hän lisää että valtaosa suomalaisista mieltää itsensä pohjoismaalaiseksi ja haluaa kuulua Pohjolaan. Yhteispohjoismaisissa tapaamisissa ruotsin kielestä on hyötyä. Ruotsia taitavat tietävät että ruotsin pohjalta oppii helposti muita germaanisia kieliä kuten englantia ja saksaa. 15

16 ZONTA 1 / 2015 SUURESSA KYLÄSSÄ MAAILMALLA elena Ranta on tehnyt mittavan ja kansainvälisesti merkityksellisen uran uhrintunnistusprojekteissa ympäri maailmaa. Häntä arvostetaan tinkimättömänä alansa ammattilaisena eikä syyttä. Vaikka hän on virallisesti eläkkeellä, työt jatkuvat. Juttua tehdessä Helena Ranta tavoitettiin Kosovosta. Olet työskennellyt kansainvälisissä organisaatioissa. Mikä on lähtökohtasi, miksi haluat toimia kansainvälisesti? Maailma on muuttumassa yhdeksi suureksi kyläksi, ja kaukaisetkin tapahtumat vaikuttavat myös meihin täällä Suomessa. Saamme nyt nauttia itsenäisyytemme ajan pisimmästä rauhan kaudesta. On tärkeää tehdä työtä rauhan puolesta. Aseelliset konfliktit eivät ole hävinneet, ja erityisesti siviiliväestön inhimillinen kärsimys on suunnaton. Panostamme tarvitaan haavoittuvassa asemassa olevien auttamiseksi. Meidän täytyy taistella rankaisemattomuuden kulttuurin lopettamiseksi. Millaisia ovat työsi kohokohdat entä vastoinkäymiset ja miten selviät niistä? Koska työni on pääsääntöisesti sisällöltään murheellista ja raskasta, varsinaisia ilonhetkiä on harvoin. Luovutettuani ryhmämme todistusaineiston kansainväliselle tai kansalliselle tuomioistuimelle toivon, että se hyväk- H NIMI JA SYNTYMÄAIKA Helena Ranta, Kajaanissa ASUINPAIKKA Åminnefors, Raasepori TYÖ JA ARVONIMET oikeushammaslääkäri, professori emerita, eläkkeellä mutta silti töissä, mm. neljä väitöskirjatyöntekijää KANSAINVÄLISET TOIMET oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä mm. Bosnia Herzegovina , Kosovo , Kamerun 2002, Peru 2002, Irak 2004, Kaakkois-Aasia tsunami onnettomuuden selvittelyt 2005, Nepali 2008, ja Kosovo Helena Ranta, emerita professori, tunnetaan ympäri maailmaa kansainvälisistä töistään ja uhrintunnistusprojekteista kriisialueilla. Kuva: Maria Ahlqvist Jain sytään. Onneksi näin on toistaiseksi käynyt ja silloin voin tuntea tyydytystä ryhmämme hyvin tekemästä työstä. Alun perin kolmipäiväiseksi suunniteltu ristikuulusteluni kutistui neljään tuntiin syyttäjän ja puolustuksen toimesta Jugoslavia-tribunaalissa Haagissa. Se on yksi elämäni kohokohdista. LUOTTAMUSTOIMIA Suomen Akateemisten Naisten Liiton Plan Suomi Säätiön ja Suomen UN Women puheenjohtajana ja Suomen 1325 verkoston Naiset, Rauha ja Turvallisuus verkoston puheenjohtajana, uusin tehtävä on Zonta Advocasy komitean jäsenyys. MANSIKKAPAIKKA Pudasjärven Pikku- Syötteen loma-asunto, ympärillä mainiot hiihto-, lenkkeily-, vaellus- ja sienimaastot, erityisen mieluisina löytöpalkkioina herkkutatit ja männyntuoksuvalmuskat. Vastoinkäymisiäkin on ollut. Kerran vastassa oli liikaa aseita. Katsoin viisaimmaksi kääntyä takaisin ja olla ottamatta turvallisuusriskiä. Toki olin pettynyt, mutta tällaiset tapahtumat ovat osa työtäni. Pahinta on kun omat työtoverini kuvainnollisesti puukottavat selkään, valitettavasti tätäkin on tapahtunut. Mitä teet kotonasi Raaseporissa haastavan kansainvälisen työrupeaman jälkeen? Palattuani kotiin konfliktialueelta nautin kävelemisestä metsässä, kuuntelen lintujen laulua, syksyllä etsin sieniä. Suomalaismetsässä ei tarvitse varoa maamiinoja, ei tarkka-ampujia, ei autopommi-iskua, ei rakettihyökkäystä, ei pidättämistä ja kuulusteluja, ei ihmiskilveksi ottoa. Naisen asemasta, milloin asiat olisivat hyvin naisen näkökulmasta? Vaikka pohjoismaita pidetään tasaarvon mallimaina, on meilläkin toki vielä parannettavaa. Maissa joissa olen työskennellyt joko konfliktin aikana tai sen jälkeen, on naisen asema kuitenkin valovuosien päässä meistä. Rauhanteon jälkeen naiset unohdetaan, ja heidän kokemuksensa eivät välity sopimuksen sisältöön. Mikäli YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja kv-sopimuksia noudatettaisiin, maailma olisi nykyistä paljon parempi paikka sekä naisille että miehille. Mikä on Zontatoiminnassa parasta, mitä haluaisit muuttaa tai kehittää? Olen Zontatoiminnan kautta tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin, saanut ystäviä ja jakanut erilaisia yhteisiä kokemuksia, esimerkkeinä mm. oman kerhoni sieniretki, taidenäyttelyn avajaiset, kirjakustantamovierailu. Toivon voivani uudessa tehtävässäni lisätä tietoisuuttamme ihmisoikeussopimusten merkityksestä ja vaikuttamismahdollisuuksistamme. 16

17 1 / 2015ZONTA ALUSSA OLI PÖYTÄ, TUOLI JA FISKARSIN SAKSET iskarsin ruukinraitilla kohtaavat menneen ajan rakennusten ja maiseman kauneus sekä tämä päivä luovien ihmisten työt, työtilat ja kodit. Miten Fiskarsista tuli nykyinen Fiskars, käsityöläisten, muotoilijoitten ja taiteilijoitten kylä? Avataan ovi kahdenkymmenen vuoden takaiseen ruukkiin. Tuolloin kylällä seisoi tyhjillään Fiskars-yhtiön asuntoja ja muita tiloja. Ruuhkasuomessa taas oli puutetta luovien alojen ammattilaisille sopivista asunnoista ja työtiloista. Ensimmäiset kymmenkunta ammattilaista oli jo keksinyt ruukin. Fiskarsiin olivat muuttaneet mm. teolliset muotoilijat Barbro Kullvik ja Antti Siltavuori, puuseppä Kari Virtanen ja ekonomi Timo Vesara. F Marketta Miettinen, fil.maist., oli mukana suunnittelemassa ensimmäistä Fiskarsin kesänäyttelyä parikymmentä vuotta sitten. He perustivat näyttelyä suunnittelevan työryhmän, näyttelysihteeriksi kutsuttiin fil. maisteri Marketta Miettinen. Maassamme oli kymmeniä erilaisia kesänäyttelyitä, mutta käsityöläisten, muotoilijoitten ja taidekäsityöläisten töitä oli harvoin isosti esillä, Marketta Miettinen tähdentää. Ryhmällä ei ollut rahaa eikä paljon muutakaan. Sihteerille oli työhuone, pöytä, tuoli ja Fiskarsin sakset, mutta ei kirjoituskonetta eikä puhelinta. Kaikki kuitenkin järjestyi; opetusministeriö myönsi rahaa, yhtiö antoi luvan käyttää koneitaan, loput lainattiin. Töitä paiskittiin tunteja laskematta. Mukaan kutsuttiin kaikki joiden työt olivat laadukkaita. Fiskarsin ensimmäisestä kesänäyttelystä 1994 tuli kiistaton menestys. Se antoi puhtia seuraavien näyttelyjen toteuttamiseen. Ensi kesän näyttely on jo kahdeskymmenesensimmäinen ja tulijoita ruukkiin on riittänyt jonoksi asti. TALO PUUSTA, TAIDE SAVESTA eraamikko ja taiteilija Karin Widnäs muutti Fiskarsiin kaksikymmentä vuotta sitten. Kun muut kylälle asettuneet taiteilijat ja käsityöläiset ryhtyivät kunnostamaan tyhjiksi jääneitä vanhoja taloja, Karin Widnäs teki toisin. Hän aloitti 1996 taloprojektin joka valmistui kymmenen vuotta sitten. Moderniin puusta rakennettuun 350 neliön taloon mahtuvat kahden kerroksen korkuiset ateljee ja näyttelytilat sekä ruokailutilan yläkertaan sijoitettu koti. Talo rakennettiin paikallisesta kuusesta, katto on kuparia. Puutalon pinta jätettiin käsittelemättä, se patinoituu ajan mittaan hopeanhohtavan harmaaksi. Pulpettikattotalossa toinen julkisivuista on suljettu. Toinen julkisivu jatkuu katon rajasta lasipintana alas perustuksiin. Ikkunaseinän K puolelta avautuu maisema järvelle ja päätymaisemana on sekametsää. Kuuluisat Fiskarsin hienopuusepät ovat valmistaneet rakennukseen ovia, ikkunoita, huonekaluja ja veistokselliset portaat. Keraamikko Karin Widnäsin tuotanto on laaja, osaksi käyttökeramiikkaa, osaksi kokeilevaa ja uutta luovaa kuten arkkitehtoniset keramiikkaelementit ja taideteokset. Hän työsti Turkuun Aurajoen rantaan pumppulaitoksen ulkopintaan taideteoksen: tornia peittävät keramiikkaelementit, joiden väri vaihtuu valaistuksen ja vuorokauden mukaan, teos sai nimekseen Kimono. Taiteilija Karin Widnäs toteutti Fiskarsiin huikean rakennuskompleksin. Rakennuksen arkkitehtinä on professori Tuomo Siitonen. Rakennus palkittiin vuoden puurakennus kunniapalkinnolla

18 ZONTA 1 / 2015 HAE KAUNIS HYMY + HYVÄT NEUVOT VARAA AIKA HELPOSTI NETISTÄ! KARIS TAND KARJAAN HAMMAS Kauppiaankatu 11, Karjaa

19 1 / 2015ZONTA SAARIA, VUOKKOJA, HISTORIAA Raaseporin vaakuna suunniteltiin aiheinaan lehtibiotooppi ja alkujaan kahdeksasta kunnasta: Bromarv, Karjaa, Karjaan maalaiskunta, Pohja, Snappertuna, Tammisaaren maalaiskunta, Tammisaari ja Tenhola. Vaakunassa on lehtivihreällä pohjalla kahdeksan vuokon kukkaa. Raasepori sijaitsee Suomenlahden rannalla 70 km Helsingistä länteen ja 100 km Turusta itään. Eteläisessä saaristossa on satamäärin saaria ja meren ulappaa silmän kantamattomiin ja kaikkiaan n kesämökkiä. Kaupungissa on asukkaita n Vanhimmat tammet kasvavat opettajaseminaarin pihalla ja Radiotalon edessä, kummankin tammen ikä on arviolta vuotta. Tammisaaren synkkään historiaan kuuluu vankileiri, myöhemmin pakkotyöleiri ( ), maamme ainoa keskitysleiriksi mainittu vankila. Punavankeja koottiin leirille eri puolilta maata, mukana myös naisia odottamassa siirtoa Santahaminaan. Olot vankileirillä olivat poikkeuksellisen surkeat ja kuolleisuus korkea: vankeja kuoli nälkään ja tauteihin kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana vuonna 1918 joka kolmas eli vankia. Pahimmillaan leirillä oli vankeja kolme kertaa enemmän kuin asukkaita Tammisaaressa. Emma Engdahl-Jägerskiöld ( ) oopperalaulaja, syntyi Pietarissa ja muutti kahdeksan vuotiaana perheen mukana Tammisaareen. Emma Engdahl lauloi tsaari Aleksanteri II:lle Svenska teaternissa Helsingissä ja sai valtionstipendin laulunopintoihinsa Milanossa ja Pariisissa. Taiteilija Helene Schjerfbeck ( ) asui puutalojen kaupungissa vuokralla puutalopihapiirissä. Tammisaariaikanaan hän ikuisti maalauksiinsa paikallisia ihmisiä ja kaupunkinäkymiä. Taiteilijana hän oli vahva ja maalauksissaan aikaansa edellä. Hän keskittyi työhönsä maalaamiseen eikä välittänyt seurustelusta. Tammisaaren museokeskus Ektassa on pysyväisnäyttely. 19

20 TOIMITUKSEN NAISET KERTOVAT MITÄ MINÄ RAKASTAN ZONTA 1 / 2015 Hyppään mereen Seison uimalan laiturilla Knipanin vieressä Tammisaaressa. Edessäni aukeaa meren lahti, etelä ja länsi, takanani itä ja pohjoinen. Pulahdan viileään veteen, tunnen meren jännitteen. Meressä on aina jännitteitä, myös silloin kun sen pinta lilluu kavalasti auringonpaisteessa peilityynenä. Meressä kaikki on toisin kuin järvellä lapsuuteni Kallavedellä Kuopion kupeilla. Silloin lämpiminä elokuun öinä saattoi uida kuuta kohti vaikka kuinka pitkälle pumpulisessa järvessä eikä tuntunut missään. Jännite kiehtoo minua, kutsuu hyppäämään. Hyppy tuntemattomaan, outoon; mummoni kulki Inkerinmaalta Savoon evakkona, isäni nyytissä hänen sylissään. Minä muutin perheeni kanssa Helsingistä ruotsinkieliseen Tenholaan, Tenalaan sitten Tammisaareen. Ostan kalani ruotsiksi torilta, strömming på svenska ja äitini kääntyy haudassaan, kuopiolainen jo neljännessä polvessa, muikku on paras kala ja savvoo, sitä pittää osata ja mummoni puhui keppivenättä, a siel kaikk ol parempata, leivätkii ko myllynkivet ja nauriit kasvoit lapsen piän kokosiks. Minä täällä hyppään joka aamu aavistuksen suolaiseen mereen. Ja taas ollaan tarkkoja kielestä ja mielestä, naureskelen laiturilla äidilleni, täällä samoja savolaisia. Mieheni nimi yksitoista kirjainta Kolehmainen, ei koskaan taivu ruotsiksi, ei auta vaikka mieheni äiti on omaa sukua Borgman. Täällä hyvät ja pahat jaetaan ruotsinkielisten kesken niin kuin Kuopion torilla muikut lipan alla savolaisille. Voi äiti, meressä on jännitteitä ja miten täällä tullaan toimeen kun Tenalassakin puhutaan eri murretta kuin Tammisaaressa ja miten sitten koko maailmassa, kun murteita ja kieliä ja ihmisiä ja uskontoja on niin paljon. Ja minä hyppään mereen ja uin ja nautin ja kamppailen meren otteessa ja meren päällä paistaa aurinko. Paula Ilvetsalo On aika kaivaa lapio maahan Ilma on vielä viileä ja kirkas. On luvassa aurinkoinen päivä. Pyöräilen kaupungin halki aamiainen tarakalla korissa. Ohitan lehdenkantajia, pakettiautoja ja aamuvirkkuja puhdistamassa jalkakäytäviä. Jänis loikkii toisen perässä siirtolapuutarhassa Novian opiskelija-asuntoloitten takana. Raaseporintien puolella metsikössä raakkuvat harakat. Ajan vauhdilla leveän ojan yli. Naapuriviljelijä on nikkaroinut paikalle sillan lastausalustasta. Jos sillan ylittää pyörän selässä, se on näytön paikka. Pelkurit jättävät pyöränsä toiselle puolelle. Kuivaan kasteen valkoisesta muovituolistani. Huomaan kauriin jäljet kasvustossa. Se on oikaissut alueen läpi yön aikana. Katan termoksen ja voileipäpaketin alassuin käännetyn sangon päälle. On lauantai, viikko on ollut kiireinen, istutukset ovat jääneet kakkossijalle. Tänään olen varannut aamupäivän vain itselleni. Västäräkki viipottaa ohitseni. Se odottaa, josko joku mylläisi maata. Odotahan kohta saat juhlia. Tyhjennän kassin sisällön eteeni ja lajittelen siemenpussit. Porkkanansiemenet istutan sipulirivistön viereen, näin pelottelen porkkanakärpäset muualle. Burmalaiset maahanmuuttajat tulevat omalle palstalleen. He saapuvat ryhmänä, juttelevat innokkaasti toistensa kanssa. Tervehdin ja jokainen heistä heilauttaa kättään pyöräillessään sillan yli. Meillä on yhteinen aamuhetki ennen kuin muut tulevat palstoilleen. Burmalaiset istuttavat mielenkiintoisia aasialaisia vihanneksia, joille en tiedä edes nimeä. Heille viljelypalsta mahdollistaa sen että pöytään saadaan oman kulttuurin ruokalajeja. Minulle aamuhetki merkitsee meditaatiota, se piristää ja rentouttaa, se saa minut liikkeelle; vaivan palkaksi saan selän kipeäksi ja vähitellen itse kasvatettuja vihanneksia lautaselle. Västäräkki on löytänyt seurakseen toisen samankaltaisen. Ne viipottavat sinne ja tänne vaativasti piipittäen. On aika kaivaa lapio maahan. Kerstin Karlberg 20

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Tervetuloa Raaseporiin!

Tervetuloa Raaseporiin! Tervetuloa Raaseporiin! 2 Yleistä Raaseporin kaupunki perustettiin 1.1.2009, jolloin Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistivät voimavaransa. Kaupunki on saanut nimensä keskiaikaisen Raasepori-linnan mukaan,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Päästä oikeat ihmiset sisään!

Päästä oikeat ihmiset sisään! Päästä oikeat ihmiset sisään! Huolettoman turvallinen Habo Tribe Habo on johtava helojen valmistaja, mutta yritys on lähtöisin pienestä yhdyskunnasta, jossa läheisyys ja yhdessäolo ovat itsestään selvä

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 5h,k,s, kph,wc x2, 166 m, 597 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 040 670 7440 sirpa@bolkv.fi Tästä kodista huokuu

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 10.00 11.30 Marjaniementie 74, tapaaminen aulassa Kerhossa tarjolla kahvia ja

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä Muoti: s. 14 Joulun kuumimmat trendit s. 9 Pukeudu kuin JLo s. 15 Pikkujoulujen paras tyyli Kauneus: s. 20 Nutturat arkeen ja juhlaan s. 25 Testi: Mikä tuoksu sopii sinulle? s. 10 Vertailussa ripsarit,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot