Mondscheinkinder, Saksa 2006

Transkriptio

1 Mondscheinkinder, Saksa 2006 OPPIMATERIAALI Oppimateriaali on tuotettu yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen kanssa Ohjaus: Manuela Stacke Käsikirjoitus: Katrin Milhahn Rooleissa: Paul - Lucas Calmus, Simon Lucas Hardt, äiti - Renate Krößner, tohtori Maurer - Walter Kreye, Ina - Leonore von Stürler, Annabel - Pia Micaela Barucki, Nina - Nina Sarakini, Sarah Clara - Henriette Mehner, Lisan ystävä - Dorina Kalkum, luokanvalvoja - Deborah Kaufmann, liikunnanopettaja - Heidi Weigelt, sairaanhoitaja - Rolf Krieg, äidin ystävä - Regine Albrecht-Schmitz, Lisan koulukavereita - Oskar Filenius, Anina Juliano, Sylvester Schiehahn, Donald Youmans Simons Freunde Juri Harloff, Kai Herfurth, Carl Nickchen, Arvid Riedig, Sascha Winkelbauer, Philip Dielforder Genre: draama, animaatiokatkelmia Kesto: 87 min Synopsis: Elokuva kertoo tarinan Paulista, pienestä pojasta, joka kärsii parantumattomasta ja harvinaisesta taudista, jossa hänen ihonsa on epänormaalin altis ultraviolettisäteilyn aiheuttamille vaurioille. Hän saa melanooman, jos altistuu UV-säteilylle. Paulin isosisko, Lisa selittää hänelle, että hän on astronautti toiselta planeetalta, eikä siksi voi selviytyä maapallon ilmakehässä. Vaikka Lisa haluaisi viettää enemmän aikaa luokkatovereidensa kanssa, hän rakastaa veljeään ja yrittää tarinoillaan tehdä tämän elämän siedettäväksi. Lisa ihastuu omassa koulussaan Simon nimiseen poikaan. Simon on aluksi mustasukkainen Paulille ja päinvastoin. Kun Lisa lopulta kertoo Simonille, mikä Paulia vaivaa, on hän Lisan mukana kertomassa astronauttitarinoita Paulille. Elokuva kertoo liikuttavan tarinan syöpään kuolevasta lapsesta, sekä Lisasta ja Simonista, jotka yrittävät kaikkensa saadakseen Paulin tuntemaan itsensä sairaudesta huolimatta onnelliseksi. Sairaus ja kuolema ovat osa elämäämme, mutta niitä ei tavallisesti haluta ajatella. Mondscheinkinder ei kuitenkaan tunnu masentavalta elokuvalta, vaikka sen aihe onkin surullinen. Siinä on myös iloa, huumoria ja jopa toivoa paremmasta. Oppimateriaalin teemat: vakava sairaus, lapsen kuolema, sosiaalinen eristäytyminen, perhe, ensirakkaus, fantasia Oppimateriaalin tehtävät ovat suunnattu alakoulun luokkalaisille. Elokuvan vaikeiden teemojen vuoksi opettajille suositellaan elokuvan käsittelyä oppilaiden kanssa katsomisen jälkeen. ENNEN ELOKUVAN KATSELUA Elokuvan nimi on Mondscheinkinder eli Kuutamolapset. Pohtikaa ennen elokuvan katselua, mistä tämän niminen elokuva voisi kertoa.

2 ELOKUVAN KATSELUN JÄLKEEN Keskustelkaa yhdessä, millaisia tunteita elokuva herättää? Mitä jäitte pohtimaan elokuvan jälkeen? 1. Xeroderma Pigmentosum Paulin sairastama tauti on Xeroderma pigmentosum (XP) eli Pigmenttiläiskäinen ihon kuivumistauti. Millaisia oireita elokuva kuvaa Paulilla olevan? Miten Paulin sairaus etenee elokuvan aikana? Miten Paul itse suhtautuu sairauteensa. Xeroderma Pigmentosum (XP) on hyvin harvinainen geneettiseen säätelyyn kytkeytyvä ihon kuivumissairaus. Sen aiheuttaa DNA-perintöainesta vaurioittava ultraviolettisäteily. XP kuvattiin ensimmäistä kertaa v Oireyhtymän muita piirteitä ovat kehityksen viivästyminen, kehitysvammaisuus, sokeus ja kuurous, ihosyövät - mm. melanooma - sekä silmien sekä suunalueen syövät. Ensimmäinen merkki sairaudesta on ihon hyvin nopea palaminen auringonvalossa. Tauti puhkeaa yleensä ensimmäisinä elinvuosina. Sairauteen ei ole parantavaa hoitoa. DNA-vaurio on peruuttamaton. Ainoa keino on suojata sairastunut kaikin keinoin auringonvalolta. Myös ympäristökarsinogeenien vaikutuksen estäminen voi ehkäistä sairauden etenemistä. Taudin esiintymistiheys on 1/ XP-sairauksia tunnetaan useita tyyppejä. Osa on perinnöllisiä, osa satunnaisista mutaatioista johtuvia. Xeroderma pigmentosum on peittyvästi periytyvä synnynnäinen sairaus, jossa iho on epänormaalin altis ultraviolettisäteilyn aiheuttamille vaurioille. Tämä johtuu ultraviolettivalon aiheuttamia tumahappomuutoksia korjaavien entsyymien viallisuudesta. Suomessa arvioidaan olevan parikymmentä XP:tä sairastavaa henkilöä. Xeroderma pigmentosum on erittäin harvinainen perinnöllinen ihosairaus. Jo lapsuudessa auringonvalo vahingoittaa sille alttiina olevia ihon kohtia ja aiheuttaa ihomuutoksia. Jo lapsuudessa auringonvalo vahingoittaa sille alttiina olevia ihon kohtia. Syntyy pigmenttitäpliä, verisuonen laajentumia ja iho ohenee. Nuorella iällä potilaalle kehittyy pahanlaatuisia kasvaimia, jotka hoitamattomina voivat johtaa kuolemaan. Ihomuutosten lisäksi potilaalla saattaa olla silmäoireita: luomet kääntyvät ulospäin, karsastusta, tasapainohäiriöitä ja neurologisia oireita. XP:tä esiintyy useita erilaisia tautimuotoja, joissa vaikempiin muotoihin liittyy eriasteista kehitysvammaisuutta. Parantavaa hoitoa ei ole. Pahanlaatuisten kasvaimien syntyä voidaan estää A-vitamiinin johdannaisella (asitretiini) ja kasvaimia voidaan hoitaa kirurgisesti. Auringonvalolta on suojauduttava vaatetuksella, suojavoiteilla, ikkunan suojakalvoilla sekä beetakaroteenitableteilla. Lähteet: Elämää sairauden kanssa a. Millaista elämää Paul joutuu sairautensa vuoksi viettämään? Millä tavoin Paul suojataan hänelle vaaralliselta UV-säteilyltä? Miten se vaikuttaa hänen kaverisuhteisiinsa tai muuhun 6-vuotiaan elämänpiiriin kuuluviin asioihin? Mitä Paul tekee päivisin, entä yöaikaan? Millä tavoin Lisa pyrkii parantamaan Paulin elämänlaatua? b. Eläytykää Paulin rooliin ja kirjoittakaa, miten hän kokee eristäytyneen elämänsä, toiveineen ja pelkoineen. Tai millaista olisi elää vain pimeässä / kuunvalossa? Kirjoittakaa siitä. c. Paul saa ulkoilla vain öisin. Millaiselta maailma näyttää öiseen aikaan? Yö on unen, levon, hiljaisuuden ja voimien keruun aikaa. Yö on romantiikan, ihanien salaisuuksien ja joskus myös juhlan, karnevaalin ja hulluttelun aikaa. Mutta yö on myös salaperäinen ja outo: unet voivat olla painajaisia, nukkuminen vaikeaa ja pimeys pelottavaa. Yötä ja pimeyttä käytetään myös metaforana, vertauskuvana ihmisen tietämättömyydelle, pahuudelle ja

3 sodalle. Yö on yhtä paljon sieluntila kuin myös vuorokaudenaika. Näin tunnelmoidaan kirjassa Suomalaisten taiteilijoiden yöaiheisia maalauksia 1800-luvulta nykypäivään. Mukana ovat mm. Risto Suomi, Martti Innanen, Outi Heiskanen, Eero Järnefelt, Leena Luostarinen ja Kaj Stenvall. Kirjan on koonnut Satu Itkonen. Etsikää maalauksia, joiden aiheena on yö. Esimerkkejä yöaiheisista maalauksista: Alphonse Osbert: Yön Mysteeri, Vincent Van Gogh: Starry night tai Starry night ovet the Rhone, Andrew Danilov: Askuly Village. Night, Vladimir Kozhanov: Full Moon. Lisää maalauksia on internetissä esim. hakusanalla night paintings. d. Valitkaa joku yöaiheinen maalaus. Mikä teoksen nimi on? Jos teoksen nimessä on jokin erityinen merkitys, kuten Yön mysteeri, niin miettikää yhdessä, mitä nimi tarkoittaa. Jos valitsemassanne kuvassa on henkilöitä, miettikää, keitä he ovat. Mitä he ovat tekemässä? Mitä he katselevat? Kuvitelkaa, mitä he keskustelevat. Mitä tapahtuu ennen kuvassa olevaa hetkeä? Mitä on tapahtumassa? Kertokaa kuvasta yhteinen tarina pienissä ryhmissä. Maalatkaa liiduilla ja vesiväreillä maalaus, jossa käytätte vain kylmän asteikon värisävyjä. Kylmä väriasteikko koostuu sinisistä, vihreistä ja joistakin keltaisista sävyistä. Millainen on valon merkitys yön pimeydessä? Maalatkaa työ, jossa muuten sävyt ovat tummia, kuten yöllä, mutta siinä on jokin valoisa yksityiskohta, kajastus, tuli, tähtiä tms. e. Tiedonhakutehtävä: Hakekaa internetistä tietoa ultraviolettisätelystä. Mitä se on? Mihin sitä tarvitaan? Millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisen terveyteen? Mikä yhteys UV-säteilyllä on ihosyöpään? Keskustelkaa lopuksi aiheesta yhdessä. Millaisia ajatuksia auringonottaminen tai UV-sätelyn haitat teissä herättävät? 3. Perhe a. Miten kuvailisitte elokuvan perhettä? Keitä perheeseen kuuluu? 6-vuotias Paul, 12-vuotias Lisa sekä yksinhuoltaja äiti, joka on ammatiltaan bussinkuljettaja. Lasten isästä ei mainita elokuvassa mitään. Millaisia asioita eri perheenjäsenet tekevät yhdessä? b. Miten Paulin vakava sairaus vaikuttaa koko perheen arkeen? Millä tavoin sosiaalinen eristäytyminen vaikuttaa perheenjäseniin? Millaisia huhuja perheestä kerrotaan? Miten elokuvan eri henkilöt kokevat Paulin sairastamisen? Kenellä perheessä on mielestänne äidin rooli? Millaisia rooleja Lisalla on perheessä, entä muuten? 4. Rakkaudesta a. Sisarusten välinen rakkaus Isosisko Lisa on Paulille enemmän kuin äiti. Miten tämä näkyy elokuvassa? Lisa on surullinen ja huolissaan veljestään. Hän viettää pääosan vapaa-ajastaan veljensä kanssa, käyttäen kaikki voimansa Paulin elämänlaadun parantamiseen. Lisa peruu treffejä veljensä vuoksi ja haluaa, ettei Paul kokisi kenenkään toisen olevan Lisalle tärkeämpi. Hän on valmis ottamaan kantaakseen Paulin sairauden- ja kuolemanpelon. Mitä eri rooleja Lisalla on Paulin elämässä? sisko, ystävä, tarinankertoja ja pelikaveri, terapeutti. Lisa sanoo Paulia diktaattoriksi, johon Paul vastaa Olen sairas. Mitä läheisen vakava sairaus voi / saa mielestänne perheenjäseniltä velvoittaa? Lisa jakaa veljensä kanssa huoneen, vapaa-aikansa ja rauhansa. Kuitenkin 12-vuotias Lisa kohtaa toisenlaisen maailman kotiovesta ulos astuessaan.

4 Keskustelkaa, miksi Lisa on niin lojaali Paulille ja on valmis kantamaan niin suuren vastuun? b. Vanhemman rakkaus Millä tavoin Paulin ja Lisan äiti toimii elokuvan tarinassa lasten vanhempana, aikuisena? Käymällä töissä tienatakseen perheelle rahaa ja on sen vuoksi harvemmin kotona. Miten hän osoittaa rakkauttaan lapsilleen? Olemalla pahoillaan molempien lasten puolesta? Millä tavoin äiti reagoi vaikeisiin tilanteisiin ja väsymykseen? Polttamalla tupakkaa, kaatamalla väsymystään Lisan harteille, rentoutumalla ystävättärensä kanssa ulkona. Kun ystävätär kysyy, voimmeko lähteä, äiti vastaa, että oikeastaan en voisi lähteä (viitaten lapsiin), mutta laittautuu ja lähtee kuitenkin. Mitä haluaisitte sanoa äidille? Kirjoittakaa siitä. c. Ensirakkaus perhosia vatsassa Simonin myötä Lisa saa elämäänsä muitakin tunteita, kuin jatkuvan huolen ja surun. Lisa valittaa lääkärille tuntemuksistaan, johon lääkäri antaa diagnoosin: Olet rakastunut. Rakastumisen tunne on ihana, mutta voi tuoda myös ongelmia mukanaan. Lisalle siitä seuraa kuitenkin toisenlainen ongelma, jota hän pohtii myös lääkärille: Minulla on ongelma. Voinko olla onnellinen, samaan aikaan kun Paul on sairas? Mitä vastaisitte Lisan kysymykseen? Voiko ihminen rakastaa useampia ihmisiä samanaikaisesti? Tämä moraalinen dilemma on myös elokuvan keskeinen motiivi. 5. Kuoleman kohtaaminen Lapsen käsitys kuolemasta riippuu hänen iästään. Alle viisivuotias lapsi ei käsitä kuolemaa lopullisena vaan ajattelee, että kuollut tulee vielä takaisin. Pienimmille lapsille joutuu yhä uudelleen selittämään, että kuollut ei palaa. Kuolemasta ei saisi käyttää muita sanoja. Lapsi ymmärtää nukkumisen tai poistumisen ilmaukset kuoleman yhteydessä konkreettisesti ja saattaa alkaa pelätä nukahtamista. Kymmeneen ikävuoteen mennessä lapset ymmärtävät jo kuoleman lopullisuuden ja myös sen, että kuolema koskee kaikkia. Yli kymmenvuotiaat lapset alkavat ajatella kuolemaa aikuisten tavoin. He kykenevät jo paremmin pohtimaan kuolemaa. Lähde:Mielenterveysseura. a. Paul tietää olevansa vakavasti sairas ja että hän mahdollisesti kuolee. Miten hän suhtautuu asiaan? Miten muut perheen jäsenet suhtautuvat asiaan? Tehkää liitteen 1 tehtävät. b. Elokuvassa ei suoraan kuvata Paulin kuolemaa, vaan se kerrotaan erilaisten vihjeiden kautta. Keskustelkaa, millä tavoin katsojalle kerrotaan Paulin kuolemasta. Millaisia tunteita tai ajatuksia Paulin kuolema teissä herättää? Keskustelkaa totuuden puhumisen merkityksestä ja lupausten pitämisestä osana surun ja menetyksen kohtaamista. c. Surun käsitteleminen Lapset surevat kuten aikuisetkin. Lapset tuntevat kaipuuta ja hellät ajatukset sekä voimakkaat tunteet ovat heidänkin mielessään. Lapset eivät sure vain tietyllä tavalla, vaan heidänkin reaktionsa ovat yksilöllisiä. Pelastakaa Lapset tuo lasten surun kohtaamiseen mm. seuraavia ajatuksia: - Lapselle annettava aikaa. On huomioitava lapsen mahdolliset aikaisemmat kokemukset surusta ja erilleen joutumisesta.

5 - Lapset surevat eri tavoin eri ikäisinä ja suhtautumiseen vaikuttavat erilainen persoonallisuus, rohkeus sekä elämänkokemus. - Lapsi ilmaisee ahdistuksensa niille, joille se on mahdollista ilmaista ja silloin kun siihen annetaan mahdollisuus, kun he kokevat että heidät hyväksytään. - Älä jätä lasta yksin, vaan kuuntele ja ole lapsen kanssa. Tärkeintä on olla läsnä ja ottaa vastaan lapsen viestit ja vasta yksinkertaisesti ja käsitettävästi. Aina ei ole vastauksia kaikkiin lapsen kysymyksiin, mutta lapset ja aikuiset voivat pohtia niitä yhdessäja löytää yhdessä vastauksia. - Auta lasta ilmaisemaan kokemaansa: piirtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen auttavat. Aikaisemmat pelot voivat ilmaantua esiin tässä yhteydessä ja tunnetilat voivat olla hyvin vahvoja. Kaikki tämä tarvitsee käsittelyaikaa. Arkeen ja arkisiin rutiineihin pitäisi päästä palaamaan niin pian kuin mahdollista. Lisää aiheesta d. Lisa tiesi Paulin kuolevan. Miten Lisa suhtautui lopulta Paulin kuolemaan? Hänen oli aluksi vaikea osoittaa tunteitaan. Surussa on erilaisia vaiheita Kieltäminen: Ei haluta uskoa asiaa todeksi vaan kielletään tapahtunut. Järkytys: Kysellään selitystä tapahtuneelle: Miksi? Miten? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Oliko se minun syyni? Suru ja kaipaus: Muistamme kuolleesta kauniita asioita. Muistelemme yhteisiä aikoja. Kiukku ja viha: Katkeruus. Miksi minulle ja meidän perheelle kävi näin? Tyhjyys: Turtunut olo. Elämällä ei tunnu olevan merkitystä. Masennus ja synkkyys valtaavat mielialaa. Halu jatkaa elämää: Toiveikkuus. Valo alkaa pilkottaa vähitellen. Pienet asiat alkavat tuntua mukavilta. Selviytyminen: Voimistuminen. Hyväksymme tapahtuneen. Ikävöimme, mutta olemme löytäneet tasapainon menneisyyden ja nykyisyyden kanssa. Elämä saa uutta voimaa ja merkitystä. Läheinen elää muistoissamme. Surutyön vaikeimmat vaiheet kestävät yleensä noin vuoden, mutta aika vaihtelee yksilöllisesti. On tärkeää olla ymmärtäväinen itseään kohtaan ja hyväksyä erilaiset - negatiivisetkin - tunteet, joita suruprosessissa on. Joskus perheenjäsenet kokevat jäävänsä yksin surunsa kanssa. Apua kannattaa silloin etsiä esimerkiksi apua esim. järjestöjen vertaistukiryhmistä tai perheneuvolasta, mielenterveystoimistosta, terveyskeskuksesta sekä lasten- ja nuorisopsykiatriselta tai psykiatriselta päivystysasemalta. Lähde: Mielenterveysseura e. Pohtikaa, millaisia asioita ihminen muistaa? Mikä merkitys muistoilla on ihmiselle? Keskustelkaa, miten muistot voivat auttaa surutyössä. Mitä te muistatte edesmenneistä isovanhemmistanne tai muista läheisistä ihmisistä? Antakaa muistojen koskettaa ja kirjoittakaa jollekin heistä kirje tai kertomus siitä, millaisena hänet muistatte. Millaisen kirjeen Lisa kirjoittaisi Paulille? 6. Elokuvan kerronnasta a. Elokuvan lapset käsittelevät sairautta ja kuoleman mahdollisuutta oman fantasiamaailmansa kautta, joka sijoittuu avaruuteen. Fantasiamaailma on osaksi sepitettyä ja osaksi todeksi elettyä yötaivaan tarkastelun sekä Paulin viimeisten vuorokausien seikkailuretkien kautta. Miten sairaalassa suhtauduttiin näihin retkiin? Keskustelkaa, mikä merkitys yöllisillä seikkailuretkillä on Paulin, Lisan tai Simonin näkökulmasta ajatellen?

6 Piirtäkää ja maalatkaa avaruusmaisemia Paulin, Lisan ja Simonin tarinoiden ja mielikuvitusmatkojen hengessä. b. Mondscheinkinder elokuvan kerronnassa on käytetty sekä elokuvakameralla kuvattua realistista live action näyttelemistä että tietokoneanimaation keinoin rakennettua fantasiaa, jonka keinoin on kuvattu Paulin ja Lisan fantasiamaailmaa. Vertailkaa animaatiota ja live action -kuvausta keskenään? Mitä mahdollisuuksia eri kuvaustavoilla on? Pohtikaa esim. Paulin ja Lisan avaruusseikkailujen kuvaamista muutoin kuin animaation keinoin. Mitä eroja huomaatte näyttelijäntyössä? Huomatkaa, että animaatiossakin on oikeat näyttelijät äänityössä antamalla hahmolle äänensä. c. Tehkää itsestänne piirroshahmo. Tarkastelkaa itseänne käsipeilistä. Minkä väriset hiuksenne tai silmänne ovat? Millaisia persoonallisia tuntomerkkejä, kuten pisamia, syntymämerkkejä, luomia, yms. teillä on? Piirtäkää itsestänne mahdollisimman itsenne näköinen piirroshahmo. d. Pohtikaa, miksi ohjaaja on valinnut animaation osaksi tarinan kerrontaa? Mitä niissä tapahtuu ja millaisia keskusteluita niissä käydään? Miten ohjaaja on mielestänne onnistunut ratkaisussaan? 7. Elokuvan teemoista a. Mitä yleistä/ yleisiä asioita ihmiselämässä tai ihmisen käyttäytymisessä elokuvan tarina kuvaa? Mikä elokuvassa on mielestänne tärkeää? Kirjoittakaa taululle mainitsemanne asiat. Lukekaa yhteisesti taululla olevat aiheet ja ympäröikää niistä asiat, jotka ovat mielestänne elokuvan teemoja? Miten sanoisitte kahdella tai kolmella sanalla, mistä elokuvassa on kyse. Mitkä olisivat nuo sanat? b. Mitä piditte elokuvasta? Pitäisikö mielestänne mahdollisimman monen nähdä se? Mitä ohjaaja haluaa elokuvallaan kertoa? Mitä elokuvasta voi mielestänne oppia? 8. Kirjallisuutta kuoleman ja surun käsittelyyn a. Martti Lindqvistin mukaan suru on tärkeä tapahtuma, joka yleensä käynnistyy ihmisessä luonnostaan, kun hän on kokenut elämässään jonkin suuren menetyksen - niin suuren, että tuntuu kuin jotain omasta itsestä olisi kadonnut. Lindqvistin mukaan suurimmat surut liittyvät läheisten kuolemaan, mutta ihminen suree myös muita menetyksiä. Lapsi saattaa surra vanhempien eroa, sairauksia, ystävyyssuhteiden katkeamista tai muuttoa toiselle paikkakunnalle. Surun tehtävä on mahdollistaa elämän jatkuminen uudeksi muuttuneissa olosuhteissa. Suru on erilaisia tunteita ja mielikuvia sisältävä, paljolti alitajuinenkin tapahtumasarja, joka ajan myötä auttaa hyväksymään sen, mitä elämässä ei voi muuttaa muuksi, ja löytämään uusia lähtökohtia tulevaisuudelle. Kukaan ei voi suojella lasta elämän kivuilta ja kärsimyksiltä. Elämä saa olla sellaista kuin se on. Menetys on myös haaste, joka siihen liittyvän surun läpikäymisellä voi muuttua ymmärrykseksi ja voimavaraksi. Lähde: Martti Lindqvist Martti: Surussa lapsen kanssa. Teoksessa Surevan lapsen kanssa. Erkkilä, ym. Jyväskylä: Tuettu suru -projekti, Suomen mielenterveysseura, b. Astrid Lindgrenin kirjat ovat herättäneet keskustelua kuoleman välittämisestä, pelon poistamisesta vapauttavia pelonaistimuksia kokemalla, onnellisen lopun tarpeesta, voimakkaasti tunteellisten mustien kuvien vaikutuksesta. Veljeni Leijonamieli tarttuu aiheeseen sadunomaisen seikkailutarinan keinoin. "Nyt minä rupean kertomaan veljestäni. Veljeni on Joonatan Leijonamieli, hänestä minä kerron. Tämä on melkein kuin satu, tai ihan vähän kuin kummitusjuttu myös, ja silti kaikki on totta. Vaikka ei sitä kyllä kukaan muu tiedä kuin minä ja Joonatan."

7 Veljeni Leijonamieltä on verrattu kansansadunomaiseksi. Lindgren käyttää tarinassaan muun muassa aiheenaan valkoiseksi linnuksi muuttunutta veljeä, siinä puhaltaa lohikäärme, ratsastaa uljas nuorukainen Joonatan. Maisemat ovat tarinoiden tutut metsät ja jylhät vuoret, onkaloissa vankiluolat, tyrannin valloittamaton linna ja ihanat laaksot. Koko tarina on voimakkaasti monikerroksisesti kansansadun tavoin mustavalkoinen. Ensimmäisen kuolemanjälkeisen maailman sisällä on valoisa Kirsikkalaakso ja ikeen alla raatava Ruusulaakso. Ihmiset ovat hyviä tai pahoja. Ohi kahden päähenkilön, sortaja Tengelin ja vapauttaja Joonatanin, tunnistuu alituinen hyvän ja pahan kamppailu. Lindgren käyttää vielä eräänlaista aina olemassa olevaa mistään piittaamatonta pahuutta mielenkiintoisena taustakuviona: lohikäärme Katla ja vesiputouksen käärme Karma vihan ruumiillistumina. Lähde HS Kari Vaijärvi c. Millaisia lasten- ja nuorten kirjoja tunnette, joissa käsitellään kuolemaa? Harry Potter, Mio, poikani Mio, Hannu Mäkelä: Kai ja Pariisi, Lilian Kallio: Puumajakesä. Katherine Paterson: Silta salaiseen maahan, Outi Salo: Puukenkäkesä, Sirpa Puskala: Pikkuruu Mustanmusta, Riitta Jalonen: Tyttö ja naakkapuu. Kannattaa katsoa myös: Kuolemaa käsittelevien lastenkirjojen luettelo. Lastensuojelun keskusliitto, Oulun kaupunginkirjasto. d. Tarinoiden aiheet ja lopetukset Tarinoiden avulla ihminen voi myötäelää ja samastua toisen ihmisen erilaiseen elämäntilanteeseen. Tarinan kokeminen voi antaa lohtua tai opettaa jotain ihmiselämästä. Millaiset aiheet sopivat/ eivät sovi lastenkirjoihin? Millainen loppu saduissa ja tarinoissa usein on? Pitäisikö lasten kirjoissa ja elokuvissa olla aina onnellinen loppu? Perustelkaa mielipiteenne. Keskustelkaa tai väitelkää aiheesta. Oppimateriaalin ovat laatineet luokanopettajat Annika Henriksson ja Tuula Niiniranta

8 LIITE 1 Kuolemansairaana Mitä jos sinulla olisi vain vuosi elämää jäljellä? Rastita mieleisesti kohdat. Yrittäisin nauttia elämästäni. Olisin peloissani ja masentuisin. Olisin erityisen kiltti kaikille. Toivoisin itselleni kuoleman jälkeistä elämää En usko kuoleman jälkeiseen elämään. En pyrkisi muuttamaan elämääni. Pyrkisin muuttamaan elämääni. Jatka seuravia lauseita: Kävisin/ en kävisi koulua, koska... Haluaisin / en haluaisi vanhempieni kanssa maailmanympärysmatkaa, vaikka he pyytäisivät, koska... Haluaisin aloittaa seuraavia harrastuksia: Haluaisin muuttaa seuraavia asioita elämässäni: