Mondscheinkinder, Saksa 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mondscheinkinder, Saksa 2006"

Transkriptio

1 Mondscheinkinder, Saksa 2006 OPPIMATERIAALI Oppimateriaali on tuotettu yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen kanssa Ohjaus: Manuela Stacke Käsikirjoitus: Katrin Milhahn Rooleissa: Paul - Lucas Calmus, Simon Lucas Hardt, äiti - Renate Krößner, tohtori Maurer - Walter Kreye, Ina - Leonore von Stürler, Annabel - Pia Micaela Barucki, Nina - Nina Sarakini, Sarah Clara - Henriette Mehner, Lisan ystävä - Dorina Kalkum, luokanvalvoja - Deborah Kaufmann, liikunnanopettaja - Heidi Weigelt, sairaanhoitaja - Rolf Krieg, äidin ystävä - Regine Albrecht-Schmitz, Lisan koulukavereita - Oskar Filenius, Anina Juliano, Sylvester Schiehahn, Donald Youmans Simons Freunde Juri Harloff, Kai Herfurth, Carl Nickchen, Arvid Riedig, Sascha Winkelbauer, Philip Dielforder Genre: draama, animaatiokatkelmia Kesto: 87 min Synopsis: Elokuva kertoo tarinan Paulista, pienestä pojasta, joka kärsii parantumattomasta ja harvinaisesta taudista, jossa hänen ihonsa on epänormaalin altis ultraviolettisäteilyn aiheuttamille vaurioille. Hän saa melanooman, jos altistuu UV-säteilylle. Paulin isosisko, Lisa selittää hänelle, että hän on astronautti toiselta planeetalta, eikä siksi voi selviytyä maapallon ilmakehässä. Vaikka Lisa haluaisi viettää enemmän aikaa luokkatovereidensa kanssa, hän rakastaa veljeään ja yrittää tarinoillaan tehdä tämän elämän siedettäväksi. Lisa ihastuu omassa koulussaan Simon nimiseen poikaan. Simon on aluksi mustasukkainen Paulille ja päinvastoin. Kun Lisa lopulta kertoo Simonille, mikä Paulia vaivaa, on hän Lisan mukana kertomassa astronauttitarinoita Paulille. Elokuva kertoo liikuttavan tarinan syöpään kuolevasta lapsesta, sekä Lisasta ja Simonista, jotka yrittävät kaikkensa saadakseen Paulin tuntemaan itsensä sairaudesta huolimatta onnelliseksi. Sairaus ja kuolema ovat osa elämäämme, mutta niitä ei tavallisesti haluta ajatella. Mondscheinkinder ei kuitenkaan tunnu masentavalta elokuvalta, vaikka sen aihe onkin surullinen. Siinä on myös iloa, huumoria ja jopa toivoa paremmasta. Oppimateriaalin teemat: vakava sairaus, lapsen kuolema, sosiaalinen eristäytyminen, perhe, ensirakkaus, fantasia Oppimateriaalin tehtävät ovat suunnattu alakoulun luokkalaisille. Elokuvan vaikeiden teemojen vuoksi opettajille suositellaan elokuvan käsittelyä oppilaiden kanssa katsomisen jälkeen. ENNEN ELOKUVAN KATSELUA Elokuvan nimi on Mondscheinkinder eli Kuutamolapset. Pohtikaa ennen elokuvan katselua, mistä tämän niminen elokuva voisi kertoa.

2 ELOKUVAN KATSELUN JÄLKEEN Keskustelkaa yhdessä, millaisia tunteita elokuva herättää? Mitä jäitte pohtimaan elokuvan jälkeen? 1. Xeroderma Pigmentosum Paulin sairastama tauti on Xeroderma pigmentosum (XP) eli Pigmenttiläiskäinen ihon kuivumistauti. Millaisia oireita elokuva kuvaa Paulilla olevan? Miten Paulin sairaus etenee elokuvan aikana? Miten Paul itse suhtautuu sairauteensa. Xeroderma Pigmentosum (XP) on hyvin harvinainen geneettiseen säätelyyn kytkeytyvä ihon kuivumissairaus. Sen aiheuttaa DNA-perintöainesta vaurioittava ultraviolettisäteily. XP kuvattiin ensimmäistä kertaa v Oireyhtymän muita piirteitä ovat kehityksen viivästyminen, kehitysvammaisuus, sokeus ja kuurous, ihosyövät - mm. melanooma - sekä silmien sekä suunalueen syövät. Ensimmäinen merkki sairaudesta on ihon hyvin nopea palaminen auringonvalossa. Tauti puhkeaa yleensä ensimmäisinä elinvuosina. Sairauteen ei ole parantavaa hoitoa. DNA-vaurio on peruuttamaton. Ainoa keino on suojata sairastunut kaikin keinoin auringonvalolta. Myös ympäristökarsinogeenien vaikutuksen estäminen voi ehkäistä sairauden etenemistä. Taudin esiintymistiheys on 1/ XP-sairauksia tunnetaan useita tyyppejä. Osa on perinnöllisiä, osa satunnaisista mutaatioista johtuvia. Xeroderma pigmentosum on peittyvästi periytyvä synnynnäinen sairaus, jossa iho on epänormaalin altis ultraviolettisäteilyn aiheuttamille vaurioille. Tämä johtuu ultraviolettivalon aiheuttamia tumahappomuutoksia korjaavien entsyymien viallisuudesta. Suomessa arvioidaan olevan parikymmentä XP:tä sairastavaa henkilöä. Xeroderma pigmentosum on erittäin harvinainen perinnöllinen ihosairaus. Jo lapsuudessa auringonvalo vahingoittaa sille alttiina olevia ihon kohtia ja aiheuttaa ihomuutoksia. Jo lapsuudessa auringonvalo vahingoittaa sille alttiina olevia ihon kohtia. Syntyy pigmenttitäpliä, verisuonen laajentumia ja iho ohenee. Nuorella iällä potilaalle kehittyy pahanlaatuisia kasvaimia, jotka hoitamattomina voivat johtaa kuolemaan. Ihomuutosten lisäksi potilaalla saattaa olla silmäoireita: luomet kääntyvät ulospäin, karsastusta, tasapainohäiriöitä ja neurologisia oireita. XP:tä esiintyy useita erilaisia tautimuotoja, joissa vaikempiin muotoihin liittyy eriasteista kehitysvammaisuutta. Parantavaa hoitoa ei ole. Pahanlaatuisten kasvaimien syntyä voidaan estää A-vitamiinin johdannaisella (asitretiini) ja kasvaimia voidaan hoitaa kirurgisesti. Auringonvalolta on suojauduttava vaatetuksella, suojavoiteilla, ikkunan suojakalvoilla sekä beetakaroteenitableteilla. Lähteet: 2. Elämää sairauden kanssa a. Millaista elämää Paul joutuu sairautensa vuoksi viettämään? Millä tavoin Paul suojataan hänelle vaaralliselta UV-säteilyltä? Miten se vaikuttaa hänen kaverisuhteisiinsa tai muuhun 6-vuotiaan elämänpiiriin kuuluviin asioihin? Mitä Paul tekee päivisin, entä yöaikaan? Millä tavoin Lisa pyrkii parantamaan Paulin elämänlaatua? b. Eläytykää Paulin rooliin ja kirjoittakaa, miten hän kokee eristäytyneen elämänsä, toiveineen ja pelkoineen. Tai millaista olisi elää vain pimeässä / kuunvalossa? Kirjoittakaa siitä. c. Paul saa ulkoilla vain öisin. Millaiselta maailma näyttää öiseen aikaan? Yö on unen, levon, hiljaisuuden ja voimien keruun aikaa. Yö on romantiikan, ihanien salaisuuksien ja joskus myös juhlan, karnevaalin ja hulluttelun aikaa. Mutta yö on myös salaperäinen ja outo: unet voivat olla painajaisia, nukkuminen vaikeaa ja pimeys pelottavaa. Yötä ja pimeyttä käytetään myös metaforana, vertauskuvana ihmisen tietämättömyydelle, pahuudelle ja

3 sodalle. Yö on yhtä paljon sieluntila kuin myös vuorokaudenaika. Näin tunnelmoidaan kirjassa Suomalaisten taiteilijoiden yöaiheisia maalauksia 1800-luvulta nykypäivään. Mukana ovat mm. Risto Suomi, Martti Innanen, Outi Heiskanen, Eero Järnefelt, Leena Luostarinen ja Kaj Stenvall. Kirjan on koonnut Satu Itkonen. Etsikää maalauksia, joiden aiheena on yö. Esimerkkejä yöaiheisista maalauksista: Alphonse Osbert: Yön Mysteeri, Vincent Van Gogh: Starry night tai Starry night ovet the Rhone, Andrew Danilov: Askuly Village. Night, Vladimir Kozhanov: Full Moon. Lisää maalauksia on internetissä esim. hakusanalla night paintings. d. Valitkaa joku yöaiheinen maalaus. Mikä teoksen nimi on? Jos teoksen nimessä on jokin erityinen merkitys, kuten Yön mysteeri, niin miettikää yhdessä, mitä nimi tarkoittaa. Jos valitsemassanne kuvassa on henkilöitä, miettikää, keitä he ovat. Mitä he ovat tekemässä? Mitä he katselevat? Kuvitelkaa, mitä he keskustelevat. Mitä tapahtuu ennen kuvassa olevaa hetkeä? Mitä on tapahtumassa? Kertokaa kuvasta yhteinen tarina pienissä ryhmissä. Maalatkaa liiduilla ja vesiväreillä maalaus, jossa käytätte vain kylmän asteikon värisävyjä. Kylmä väriasteikko koostuu sinisistä, vihreistä ja joistakin keltaisista sävyistä. Millainen on valon merkitys yön pimeydessä? Maalatkaa työ, jossa muuten sävyt ovat tummia, kuten yöllä, mutta siinä on jokin valoisa yksityiskohta, kajastus, tuli, tähtiä tms. e. Tiedonhakutehtävä: Hakekaa internetistä tietoa ultraviolettisätelystä. Mitä se on? Mihin sitä tarvitaan? Millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisen terveyteen? Mikä yhteys UV-säteilyllä on ihosyöpään? Keskustelkaa lopuksi aiheesta yhdessä. Millaisia ajatuksia auringonottaminen tai UV-sätelyn haitat teissä herättävät? 3. Perhe a. Miten kuvailisitte elokuvan perhettä? Keitä perheeseen kuuluu? 6-vuotias Paul, 12-vuotias Lisa sekä yksinhuoltaja äiti, joka on ammatiltaan bussinkuljettaja. Lasten isästä ei mainita elokuvassa mitään. Millaisia asioita eri perheenjäsenet tekevät yhdessä? b. Miten Paulin vakava sairaus vaikuttaa koko perheen arkeen? Millä tavoin sosiaalinen eristäytyminen vaikuttaa perheenjäseniin? Millaisia huhuja perheestä kerrotaan? Miten elokuvan eri henkilöt kokevat Paulin sairastamisen? Kenellä perheessä on mielestänne äidin rooli? Millaisia rooleja Lisalla on perheessä, entä muuten? 4. Rakkaudesta a. Sisarusten välinen rakkaus Isosisko Lisa on Paulille enemmän kuin äiti. Miten tämä näkyy elokuvassa? Lisa on surullinen ja huolissaan veljestään. Hän viettää pääosan vapaa-ajastaan veljensä kanssa, käyttäen kaikki voimansa Paulin elämänlaadun parantamiseen. Lisa peruu treffejä veljensä vuoksi ja haluaa, ettei Paul kokisi kenenkään toisen olevan Lisalle tärkeämpi. Hän on valmis ottamaan kantaakseen Paulin sairauden- ja kuolemanpelon. Mitä eri rooleja Lisalla on Paulin elämässä? sisko, ystävä, tarinankertoja ja pelikaveri, terapeutti. Lisa sanoo Paulia diktaattoriksi, johon Paul vastaa Olen sairas. Mitä läheisen vakava sairaus voi / saa mielestänne perheenjäseniltä velvoittaa? Lisa jakaa veljensä kanssa huoneen, vapaa-aikansa ja rauhansa. Kuitenkin 12-vuotias Lisa kohtaa toisenlaisen maailman kotiovesta ulos astuessaan.

4 Keskustelkaa, miksi Lisa on niin lojaali Paulille ja on valmis kantamaan niin suuren vastuun? b. Vanhemman rakkaus Millä tavoin Paulin ja Lisan äiti toimii elokuvan tarinassa lasten vanhempana, aikuisena? Käymällä töissä tienatakseen perheelle rahaa ja on sen vuoksi harvemmin kotona. Miten hän osoittaa rakkauttaan lapsilleen? Olemalla pahoillaan molempien lasten puolesta? Millä tavoin äiti reagoi vaikeisiin tilanteisiin ja väsymykseen? Polttamalla tupakkaa, kaatamalla väsymystään Lisan harteille, rentoutumalla ystävättärensä kanssa ulkona. Kun ystävätär kysyy, voimmeko lähteä, äiti vastaa, että oikeastaan en voisi lähteä (viitaten lapsiin), mutta laittautuu ja lähtee kuitenkin. Mitä haluaisitte sanoa äidille? Kirjoittakaa siitä. c. Ensirakkaus perhosia vatsassa Simonin myötä Lisa saa elämäänsä muitakin tunteita, kuin jatkuvan huolen ja surun. Lisa valittaa lääkärille tuntemuksistaan, johon lääkäri antaa diagnoosin: Olet rakastunut. Rakastumisen tunne on ihana, mutta voi tuoda myös ongelmia mukanaan. Lisalle siitä seuraa kuitenkin toisenlainen ongelma, jota hän pohtii myös lääkärille: Minulla on ongelma. Voinko olla onnellinen, samaan aikaan kun Paul on sairas? Mitä vastaisitte Lisan kysymykseen? Voiko ihminen rakastaa useampia ihmisiä samanaikaisesti? Tämä moraalinen dilemma on myös elokuvan keskeinen motiivi. 5. Kuoleman kohtaaminen Lapsen käsitys kuolemasta riippuu hänen iästään. Alle viisivuotias lapsi ei käsitä kuolemaa lopullisena vaan ajattelee, että kuollut tulee vielä takaisin. Pienimmille lapsille joutuu yhä uudelleen selittämään, että kuollut ei palaa. Kuolemasta ei saisi käyttää muita sanoja. Lapsi ymmärtää nukkumisen tai poistumisen ilmaukset kuoleman yhteydessä konkreettisesti ja saattaa alkaa pelätä nukahtamista. Kymmeneen ikävuoteen mennessä lapset ymmärtävät jo kuoleman lopullisuuden ja myös sen, että kuolema koskee kaikkia. Yli kymmenvuotiaat lapset alkavat ajatella kuolemaa aikuisten tavoin. He kykenevät jo paremmin pohtimaan kuolemaa. Lähde:Mielenterveysseura. a. Paul tietää olevansa vakavasti sairas ja että hän mahdollisesti kuolee. Miten hän suhtautuu asiaan? Miten muut perheen jäsenet suhtautuvat asiaan? Tehkää liitteen 1 tehtävät. b. Elokuvassa ei suoraan kuvata Paulin kuolemaa, vaan se kerrotaan erilaisten vihjeiden kautta. Keskustelkaa, millä tavoin katsojalle kerrotaan Paulin kuolemasta. Millaisia tunteita tai ajatuksia Paulin kuolema teissä herättää? Keskustelkaa totuuden puhumisen merkityksestä ja lupausten pitämisestä osana surun ja menetyksen kohtaamista. c. Surun käsitteleminen Lapset surevat kuten aikuisetkin. Lapset tuntevat kaipuuta ja hellät ajatukset sekä voimakkaat tunteet ovat heidänkin mielessään. Lapset eivät sure vain tietyllä tavalla, vaan heidänkin reaktionsa ovat yksilöllisiä. Pelastakaa Lapset tuo lasten surun kohtaamiseen mm. seuraavia ajatuksia: - Lapselle annettava aikaa. On huomioitava lapsen mahdolliset aikaisemmat kokemukset surusta ja erilleen joutumisesta.

5 - Lapset surevat eri tavoin eri ikäisinä ja suhtautumiseen vaikuttavat erilainen persoonallisuus, rohkeus sekä elämänkokemus. - Lapsi ilmaisee ahdistuksensa niille, joille se on mahdollista ilmaista ja silloin kun siihen annetaan mahdollisuus, kun he kokevat että heidät hyväksytään. - Älä jätä lasta yksin, vaan kuuntele ja ole lapsen kanssa. Tärkeintä on olla läsnä ja ottaa vastaan lapsen viestit ja vasta yksinkertaisesti ja käsitettävästi. Aina ei ole vastauksia kaikkiin lapsen kysymyksiin, mutta lapset ja aikuiset voivat pohtia niitä yhdessäja löytää yhdessä vastauksia. - Auta lasta ilmaisemaan kokemaansa: piirtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen auttavat. Aikaisemmat pelot voivat ilmaantua esiin tässä yhteydessä ja tunnetilat voivat olla hyvin vahvoja. Kaikki tämä tarvitsee käsittelyaikaa. Arkeen ja arkisiin rutiineihin pitäisi päästä palaamaan niin pian kuin mahdollista. Lisää aiheesta d. Lisa tiesi Paulin kuolevan. Miten Lisa suhtautui lopulta Paulin kuolemaan? Hänen oli aluksi vaikea osoittaa tunteitaan. Surussa on erilaisia vaiheita Kieltäminen: Ei haluta uskoa asiaa todeksi vaan kielletään tapahtunut. Järkytys: Kysellään selitystä tapahtuneelle: Miksi? Miten? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Oliko se minun syyni? Suru ja kaipaus: Muistamme kuolleesta kauniita asioita. Muistelemme yhteisiä aikoja. Kiukku ja viha: Katkeruus. Miksi minulle ja meidän perheelle kävi näin? Tyhjyys: Turtunut olo. Elämällä ei tunnu olevan merkitystä. Masennus ja synkkyys valtaavat mielialaa. Halu jatkaa elämää: Toiveikkuus. Valo alkaa pilkottaa vähitellen. Pienet asiat alkavat tuntua mukavilta. Selviytyminen: Voimistuminen. Hyväksymme tapahtuneen. Ikävöimme, mutta olemme löytäneet tasapainon menneisyyden ja nykyisyyden kanssa. Elämä saa uutta voimaa ja merkitystä. Läheinen elää muistoissamme. Surutyön vaikeimmat vaiheet kestävät yleensä noin vuoden, mutta aika vaihtelee yksilöllisesti. On tärkeää olla ymmärtäväinen itseään kohtaan ja hyväksyä erilaiset - negatiivisetkin - tunteet, joita suruprosessissa on. Joskus perheenjäsenet kokevat jäävänsä yksin surunsa kanssa. Apua kannattaa silloin etsiä esimerkiksi apua esim. järjestöjen vertaistukiryhmistä tai perheneuvolasta, mielenterveystoimistosta, terveyskeskuksesta sekä lasten- ja nuorisopsykiatriselta tai psykiatriselta päivystysasemalta. Lähde: Mielenterveysseura e. Pohtikaa, millaisia asioita ihminen muistaa? Mikä merkitys muistoilla on ihmiselle? Keskustelkaa, miten muistot voivat auttaa surutyössä. Mitä te muistatte edesmenneistä isovanhemmistanne tai muista läheisistä ihmisistä? Antakaa muistojen koskettaa ja kirjoittakaa jollekin heistä kirje tai kertomus siitä, millaisena hänet muistatte. Millaisen kirjeen Lisa kirjoittaisi Paulille? 6. Elokuvan kerronnasta a. Elokuvan lapset käsittelevät sairautta ja kuoleman mahdollisuutta oman fantasiamaailmansa kautta, joka sijoittuu avaruuteen. Fantasiamaailma on osaksi sepitettyä ja osaksi todeksi elettyä yötaivaan tarkastelun sekä Paulin viimeisten vuorokausien seikkailuretkien kautta. Miten sairaalassa suhtauduttiin näihin retkiin? Keskustelkaa, mikä merkitys yöllisillä seikkailuretkillä on Paulin, Lisan tai Simonin näkökulmasta ajatellen?

6 Piirtäkää ja maalatkaa avaruusmaisemia Paulin, Lisan ja Simonin tarinoiden ja mielikuvitusmatkojen hengessä. b. Mondscheinkinder elokuvan kerronnassa on käytetty sekä elokuvakameralla kuvattua realistista live action näyttelemistä että tietokoneanimaation keinoin rakennettua fantasiaa, jonka keinoin on kuvattu Paulin ja Lisan fantasiamaailmaa. Vertailkaa animaatiota ja live action -kuvausta keskenään? Mitä mahdollisuuksia eri kuvaustavoilla on? Pohtikaa esim. Paulin ja Lisan avaruusseikkailujen kuvaamista muutoin kuin animaation keinoin. Mitä eroja huomaatte näyttelijäntyössä? Huomatkaa, että animaatiossakin on oikeat näyttelijät äänityössä antamalla hahmolle äänensä. c. Tehkää itsestänne piirroshahmo. Tarkastelkaa itseänne käsipeilistä. Minkä väriset hiuksenne tai silmänne ovat? Millaisia persoonallisia tuntomerkkejä, kuten pisamia, syntymämerkkejä, luomia, yms. teillä on? Piirtäkää itsestänne mahdollisimman itsenne näköinen piirroshahmo. d. Pohtikaa, miksi ohjaaja on valinnut animaation osaksi tarinan kerrontaa? Mitä niissä tapahtuu ja millaisia keskusteluita niissä käydään? Miten ohjaaja on mielestänne onnistunut ratkaisussaan? 7. Elokuvan teemoista a. Mitä yleistä/ yleisiä asioita ihmiselämässä tai ihmisen käyttäytymisessä elokuvan tarina kuvaa? Mikä elokuvassa on mielestänne tärkeää? Kirjoittakaa taululle mainitsemanne asiat. Lukekaa yhteisesti taululla olevat aiheet ja ympäröikää niistä asiat, jotka ovat mielestänne elokuvan teemoja? Miten sanoisitte kahdella tai kolmella sanalla, mistä elokuvassa on kyse. Mitkä olisivat nuo sanat? b. Mitä piditte elokuvasta? Pitäisikö mielestänne mahdollisimman monen nähdä se? Mitä ohjaaja haluaa elokuvallaan kertoa? Mitä elokuvasta voi mielestänne oppia? 8. Kirjallisuutta kuoleman ja surun käsittelyyn a. Martti Lindqvistin mukaan suru on tärkeä tapahtuma, joka yleensä käynnistyy ihmisessä luonnostaan, kun hän on kokenut elämässään jonkin suuren menetyksen - niin suuren, että tuntuu kuin jotain omasta itsestä olisi kadonnut. Lindqvistin mukaan suurimmat surut liittyvät läheisten kuolemaan, mutta ihminen suree myös muita menetyksiä. Lapsi saattaa surra vanhempien eroa, sairauksia, ystävyyssuhteiden katkeamista tai muuttoa toiselle paikkakunnalle. Surun tehtävä on mahdollistaa elämän jatkuminen uudeksi muuttuneissa olosuhteissa. Suru on erilaisia tunteita ja mielikuvia sisältävä, paljolti alitajuinenkin tapahtumasarja, joka ajan myötä auttaa hyväksymään sen, mitä elämässä ei voi muuttaa muuksi, ja löytämään uusia lähtökohtia tulevaisuudelle. Kukaan ei voi suojella lasta elämän kivuilta ja kärsimyksiltä. Elämä saa olla sellaista kuin se on. Menetys on myös haaste, joka siihen liittyvän surun läpikäymisellä voi muuttua ymmärrykseksi ja voimavaraksi. Lähde: Martti Lindqvist Martti: Surussa lapsen kanssa. Teoksessa Surevan lapsen kanssa. Erkkilä, ym. Jyväskylä: Tuettu suru -projekti, Suomen mielenterveysseura, b. Astrid Lindgrenin kirjat ovat herättäneet keskustelua kuoleman välittämisestä, pelon poistamisesta vapauttavia pelonaistimuksia kokemalla, onnellisen lopun tarpeesta, voimakkaasti tunteellisten mustien kuvien vaikutuksesta. Veljeni Leijonamieli tarttuu aiheeseen sadunomaisen seikkailutarinan keinoin. "Nyt minä rupean kertomaan veljestäni. Veljeni on Joonatan Leijonamieli, hänestä minä kerron. Tämä on melkein kuin satu, tai ihan vähän kuin kummitusjuttu myös, ja silti kaikki on totta. Vaikka ei sitä kyllä kukaan muu tiedä kuin minä ja Joonatan."

7 Veljeni Leijonamieltä on verrattu kansansadunomaiseksi. Lindgren käyttää tarinassaan muun muassa aiheenaan valkoiseksi linnuksi muuttunutta veljeä, siinä puhaltaa lohikäärme, ratsastaa uljas nuorukainen Joonatan. Maisemat ovat tarinoiden tutut metsät ja jylhät vuoret, onkaloissa vankiluolat, tyrannin valloittamaton linna ja ihanat laaksot. Koko tarina on voimakkaasti monikerroksisesti kansansadun tavoin mustavalkoinen. Ensimmäisen kuolemanjälkeisen maailman sisällä on valoisa Kirsikkalaakso ja ikeen alla raatava Ruusulaakso. Ihmiset ovat hyviä tai pahoja. Ohi kahden päähenkilön, sortaja Tengelin ja vapauttaja Joonatanin, tunnistuu alituinen hyvän ja pahan kamppailu. Lindgren käyttää vielä eräänlaista aina olemassa olevaa mistään piittaamatonta pahuutta mielenkiintoisena taustakuviona: lohikäärme Katla ja vesiputouksen käärme Karma vihan ruumiillistumina. Lähde HS Kari Vaijärvi c. Millaisia lasten- ja nuorten kirjoja tunnette, joissa käsitellään kuolemaa? Harry Potter, Mio, poikani Mio, Hannu Mäkelä: Kai ja Pariisi, Lilian Kallio: Puumajakesä. Katherine Paterson: Silta salaiseen maahan, Outi Salo: Puukenkäkesä, Sirpa Puskala: Pikkuruu Mustanmusta, Riitta Jalonen: Tyttö ja naakkapuu. Kannattaa katsoa myös: Kuolemaa käsittelevien lastenkirjojen luettelo. Lastensuojelun keskusliitto, Oulun kaupunginkirjasto. d. Tarinoiden aiheet ja lopetukset Tarinoiden avulla ihminen voi myötäelää ja samastua toisen ihmisen erilaiseen elämäntilanteeseen. Tarinan kokeminen voi antaa lohtua tai opettaa jotain ihmiselämästä. Millaiset aiheet sopivat/ eivät sovi lastenkirjoihin? Millainen loppu saduissa ja tarinoissa usein on? Pitäisikö lasten kirjoissa ja elokuvissa olla aina onnellinen loppu? Perustelkaa mielipiteenne. Keskustelkaa tai väitelkää aiheesta. Oppimateriaalin ovat laatineet luokanopettajat Annika Henriksson ja Tuula Niiniranta

8 LIITE 1 Kuolemansairaana Mitä jos sinulla olisi vain vuosi elämää jäljellä? Rastita mieleisesti kohdat. Yrittäisin nauttia elämästäni. Olisin peloissani ja masentuisin. Olisin erityisen kiltti kaikille. Toivoisin itselleni kuoleman jälkeistä elämää En usko kuoleman jälkeiseen elämään. En pyrkisi muuttamaan elämääni. Pyrkisin muuttamaan elämääni. Jatka seuravia lauseita: Kävisin/ en kävisi koulua, koska... Haluaisin / en haluaisi vanhempieni kanssa maailmanympärysmatkaa, vaikka he pyytäisivät, koska... Haluaisin aloittaa seuraavia harrastuksia: Haluaisin muuttaa seuraavia asioita elämässäni:

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

LUKUVIIKKO OPPITUNTIVINKIT 2013 SIRI KOLU

LUKUVIIKKO OPPITUNTIVINKIT 2013 SIRI KOLU 2 lk 1) Lukekaa Astrid Lindgrenin kirja Pikkuveli ja Katto-Kassinen luvut 1-2 luku kerrallaan. Piirtäkää Katto-Kassisen kuva ja kerätkää piirrokseen sanoja kuvaamaan sitä, millainen Katto-Kassinen on.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI. Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI. Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI Elokuvan esittely: 10-vuotiaalla Giovannilla on suuri unelma: hän haluaa olla ensimmäinen poika, joka saisi

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous 3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous Teema: Kuolema Kuolema on ratkaisematon mysteeri. Emme tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta etenkin läheisen kuoleman kohdatessa useimmat meistä haluaisivat tietää.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Individuell serviceplanering

Individuell serviceplanering Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska.

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska. Ryhmätyöt Merimiestatuoinnit OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori 1 Ryhmä 1 Olette saaneet käteenne noin 10 tatuointikuvaa. Tatuointikuvat ovat kuvia, joita

Lisätiedot