Mondscheinkinder, Saksa 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mondscheinkinder, Saksa 2006"

Transkriptio

1 Mondscheinkinder, Saksa 2006 OPPIMATERIAALI Oppimateriaali on tuotettu yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen kanssa Ohjaus: Manuela Stacke Käsikirjoitus: Katrin Milhahn Rooleissa: Paul - Lucas Calmus, Simon Lucas Hardt, äiti - Renate Krößner, tohtori Maurer - Walter Kreye, Ina - Leonore von Stürler, Annabel - Pia Micaela Barucki, Nina - Nina Sarakini, Sarah Clara - Henriette Mehner, Lisan ystävä - Dorina Kalkum, luokanvalvoja - Deborah Kaufmann, liikunnanopettaja - Heidi Weigelt, sairaanhoitaja - Rolf Krieg, äidin ystävä - Regine Albrecht-Schmitz, Lisan koulukavereita - Oskar Filenius, Anina Juliano, Sylvester Schiehahn, Donald Youmans Simons Freunde Juri Harloff, Kai Herfurth, Carl Nickchen, Arvid Riedig, Sascha Winkelbauer, Philip Dielforder Genre: draama, animaatiokatkelmia Kesto: 87 min Synopsis: Elokuva kertoo tarinan Paulista, pienestä pojasta, joka kärsii parantumattomasta ja harvinaisesta taudista, jossa hänen ihonsa on epänormaalin altis ultraviolettisäteilyn aiheuttamille vaurioille. Hän saa melanooman, jos altistuu UV-säteilylle. Paulin isosisko, Lisa selittää hänelle, että hän on astronautti toiselta planeetalta, eikä siksi voi selviytyä maapallon ilmakehässä. Vaikka Lisa haluaisi viettää enemmän aikaa luokkatovereidensa kanssa, hän rakastaa veljeään ja yrittää tarinoillaan tehdä tämän elämän siedettäväksi. Lisa ihastuu omassa koulussaan Simon nimiseen poikaan. Simon on aluksi mustasukkainen Paulille ja päinvastoin. Kun Lisa lopulta kertoo Simonille, mikä Paulia vaivaa, on hän Lisan mukana kertomassa astronauttitarinoita Paulille. Elokuva kertoo liikuttavan tarinan syöpään kuolevasta lapsesta, sekä Lisasta ja Simonista, jotka yrittävät kaikkensa saadakseen Paulin tuntemaan itsensä sairaudesta huolimatta onnelliseksi. Sairaus ja kuolema ovat osa elämäämme, mutta niitä ei tavallisesti haluta ajatella. Mondscheinkinder ei kuitenkaan tunnu masentavalta elokuvalta, vaikka sen aihe onkin surullinen. Siinä on myös iloa, huumoria ja jopa toivoa paremmasta. Oppimateriaalin teemat: vakava sairaus, lapsen kuolema, sosiaalinen eristäytyminen, perhe, ensirakkaus, fantasia Oppimateriaalin tehtävät ovat suunnattu alakoulun luokkalaisille. Elokuvan vaikeiden teemojen vuoksi opettajille suositellaan elokuvan käsittelyä oppilaiden kanssa katsomisen jälkeen. ENNEN ELOKUVAN KATSELUA Elokuvan nimi on Mondscheinkinder eli Kuutamolapset. Pohtikaa ennen elokuvan katselua, mistä tämän niminen elokuva voisi kertoa.

2 ELOKUVAN KATSELUN JÄLKEEN Keskustelkaa yhdessä, millaisia tunteita elokuva herättää? Mitä jäitte pohtimaan elokuvan jälkeen? 1. Xeroderma Pigmentosum Paulin sairastama tauti on Xeroderma pigmentosum (XP) eli Pigmenttiläiskäinen ihon kuivumistauti. Millaisia oireita elokuva kuvaa Paulilla olevan? Miten Paulin sairaus etenee elokuvan aikana? Miten Paul itse suhtautuu sairauteensa. Xeroderma Pigmentosum (XP) on hyvin harvinainen geneettiseen säätelyyn kytkeytyvä ihon kuivumissairaus. Sen aiheuttaa DNA-perintöainesta vaurioittava ultraviolettisäteily. XP kuvattiin ensimmäistä kertaa v Oireyhtymän muita piirteitä ovat kehityksen viivästyminen, kehitysvammaisuus, sokeus ja kuurous, ihosyövät - mm. melanooma - sekä silmien sekä suunalueen syövät. Ensimmäinen merkki sairaudesta on ihon hyvin nopea palaminen auringonvalossa. Tauti puhkeaa yleensä ensimmäisinä elinvuosina. Sairauteen ei ole parantavaa hoitoa. DNA-vaurio on peruuttamaton. Ainoa keino on suojata sairastunut kaikin keinoin auringonvalolta. Myös ympäristökarsinogeenien vaikutuksen estäminen voi ehkäistä sairauden etenemistä. Taudin esiintymistiheys on 1/ XP-sairauksia tunnetaan useita tyyppejä. Osa on perinnöllisiä, osa satunnaisista mutaatioista johtuvia. Xeroderma pigmentosum on peittyvästi periytyvä synnynnäinen sairaus, jossa iho on epänormaalin altis ultraviolettisäteilyn aiheuttamille vaurioille. Tämä johtuu ultraviolettivalon aiheuttamia tumahappomuutoksia korjaavien entsyymien viallisuudesta. Suomessa arvioidaan olevan parikymmentä XP:tä sairastavaa henkilöä. Xeroderma pigmentosum on erittäin harvinainen perinnöllinen ihosairaus. Jo lapsuudessa auringonvalo vahingoittaa sille alttiina olevia ihon kohtia ja aiheuttaa ihomuutoksia. Jo lapsuudessa auringonvalo vahingoittaa sille alttiina olevia ihon kohtia. Syntyy pigmenttitäpliä, verisuonen laajentumia ja iho ohenee. Nuorella iällä potilaalle kehittyy pahanlaatuisia kasvaimia, jotka hoitamattomina voivat johtaa kuolemaan. Ihomuutosten lisäksi potilaalla saattaa olla silmäoireita: luomet kääntyvät ulospäin, karsastusta, tasapainohäiriöitä ja neurologisia oireita. XP:tä esiintyy useita erilaisia tautimuotoja, joissa vaikempiin muotoihin liittyy eriasteista kehitysvammaisuutta. Parantavaa hoitoa ei ole. Pahanlaatuisten kasvaimien syntyä voidaan estää A-vitamiinin johdannaisella (asitretiini) ja kasvaimia voidaan hoitaa kirurgisesti. Auringonvalolta on suojauduttava vaatetuksella, suojavoiteilla, ikkunan suojakalvoilla sekä beetakaroteenitableteilla. Lähteet: 2. Elämää sairauden kanssa a. Millaista elämää Paul joutuu sairautensa vuoksi viettämään? Millä tavoin Paul suojataan hänelle vaaralliselta UV-säteilyltä? Miten se vaikuttaa hänen kaverisuhteisiinsa tai muuhun 6-vuotiaan elämänpiiriin kuuluviin asioihin? Mitä Paul tekee päivisin, entä yöaikaan? Millä tavoin Lisa pyrkii parantamaan Paulin elämänlaatua? b. Eläytykää Paulin rooliin ja kirjoittakaa, miten hän kokee eristäytyneen elämänsä, toiveineen ja pelkoineen. Tai millaista olisi elää vain pimeässä / kuunvalossa? Kirjoittakaa siitä. c. Paul saa ulkoilla vain öisin. Millaiselta maailma näyttää öiseen aikaan? Yö on unen, levon, hiljaisuuden ja voimien keruun aikaa. Yö on romantiikan, ihanien salaisuuksien ja joskus myös juhlan, karnevaalin ja hulluttelun aikaa. Mutta yö on myös salaperäinen ja outo: unet voivat olla painajaisia, nukkuminen vaikeaa ja pimeys pelottavaa. Yötä ja pimeyttä käytetään myös metaforana, vertauskuvana ihmisen tietämättömyydelle, pahuudelle ja

3 sodalle. Yö on yhtä paljon sieluntila kuin myös vuorokaudenaika. Näin tunnelmoidaan kirjassa Suomalaisten taiteilijoiden yöaiheisia maalauksia 1800-luvulta nykypäivään. Mukana ovat mm. Risto Suomi, Martti Innanen, Outi Heiskanen, Eero Järnefelt, Leena Luostarinen ja Kaj Stenvall. Kirjan on koonnut Satu Itkonen. Etsikää maalauksia, joiden aiheena on yö. Esimerkkejä yöaiheisista maalauksista: Alphonse Osbert: Yön Mysteeri, Vincent Van Gogh: Starry night tai Starry night ovet the Rhone, Andrew Danilov: Askuly Village. Night, Vladimir Kozhanov: Full Moon. Lisää maalauksia on internetissä esim. hakusanalla night paintings. d. Valitkaa joku yöaiheinen maalaus. Mikä teoksen nimi on? Jos teoksen nimessä on jokin erityinen merkitys, kuten Yön mysteeri, niin miettikää yhdessä, mitä nimi tarkoittaa. Jos valitsemassanne kuvassa on henkilöitä, miettikää, keitä he ovat. Mitä he ovat tekemässä? Mitä he katselevat? Kuvitelkaa, mitä he keskustelevat. Mitä tapahtuu ennen kuvassa olevaa hetkeä? Mitä on tapahtumassa? Kertokaa kuvasta yhteinen tarina pienissä ryhmissä. Maalatkaa liiduilla ja vesiväreillä maalaus, jossa käytätte vain kylmän asteikon värisävyjä. Kylmä väriasteikko koostuu sinisistä, vihreistä ja joistakin keltaisista sävyistä. Millainen on valon merkitys yön pimeydessä? Maalatkaa työ, jossa muuten sävyt ovat tummia, kuten yöllä, mutta siinä on jokin valoisa yksityiskohta, kajastus, tuli, tähtiä tms. e. Tiedonhakutehtävä: Hakekaa internetistä tietoa ultraviolettisätelystä. Mitä se on? Mihin sitä tarvitaan? Millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisen terveyteen? Mikä yhteys UV-säteilyllä on ihosyöpään? Keskustelkaa lopuksi aiheesta yhdessä. Millaisia ajatuksia auringonottaminen tai UV-sätelyn haitat teissä herättävät? 3. Perhe a. Miten kuvailisitte elokuvan perhettä? Keitä perheeseen kuuluu? 6-vuotias Paul, 12-vuotias Lisa sekä yksinhuoltaja äiti, joka on ammatiltaan bussinkuljettaja. Lasten isästä ei mainita elokuvassa mitään. Millaisia asioita eri perheenjäsenet tekevät yhdessä? b. Miten Paulin vakava sairaus vaikuttaa koko perheen arkeen? Millä tavoin sosiaalinen eristäytyminen vaikuttaa perheenjäseniin? Millaisia huhuja perheestä kerrotaan? Miten elokuvan eri henkilöt kokevat Paulin sairastamisen? Kenellä perheessä on mielestänne äidin rooli? Millaisia rooleja Lisalla on perheessä, entä muuten? 4. Rakkaudesta a. Sisarusten välinen rakkaus Isosisko Lisa on Paulille enemmän kuin äiti. Miten tämä näkyy elokuvassa? Lisa on surullinen ja huolissaan veljestään. Hän viettää pääosan vapaa-ajastaan veljensä kanssa, käyttäen kaikki voimansa Paulin elämänlaadun parantamiseen. Lisa peruu treffejä veljensä vuoksi ja haluaa, ettei Paul kokisi kenenkään toisen olevan Lisalle tärkeämpi. Hän on valmis ottamaan kantaakseen Paulin sairauden- ja kuolemanpelon. Mitä eri rooleja Lisalla on Paulin elämässä? sisko, ystävä, tarinankertoja ja pelikaveri, terapeutti. Lisa sanoo Paulia diktaattoriksi, johon Paul vastaa Olen sairas. Mitä läheisen vakava sairaus voi / saa mielestänne perheenjäseniltä velvoittaa? Lisa jakaa veljensä kanssa huoneen, vapaa-aikansa ja rauhansa. Kuitenkin 12-vuotias Lisa kohtaa toisenlaisen maailman kotiovesta ulos astuessaan.

4 Keskustelkaa, miksi Lisa on niin lojaali Paulille ja on valmis kantamaan niin suuren vastuun? b. Vanhemman rakkaus Millä tavoin Paulin ja Lisan äiti toimii elokuvan tarinassa lasten vanhempana, aikuisena? Käymällä töissä tienatakseen perheelle rahaa ja on sen vuoksi harvemmin kotona. Miten hän osoittaa rakkauttaan lapsilleen? Olemalla pahoillaan molempien lasten puolesta? Millä tavoin äiti reagoi vaikeisiin tilanteisiin ja väsymykseen? Polttamalla tupakkaa, kaatamalla väsymystään Lisan harteille, rentoutumalla ystävättärensä kanssa ulkona. Kun ystävätär kysyy, voimmeko lähteä, äiti vastaa, että oikeastaan en voisi lähteä (viitaten lapsiin), mutta laittautuu ja lähtee kuitenkin. Mitä haluaisitte sanoa äidille? Kirjoittakaa siitä. c. Ensirakkaus perhosia vatsassa Simonin myötä Lisa saa elämäänsä muitakin tunteita, kuin jatkuvan huolen ja surun. Lisa valittaa lääkärille tuntemuksistaan, johon lääkäri antaa diagnoosin: Olet rakastunut. Rakastumisen tunne on ihana, mutta voi tuoda myös ongelmia mukanaan. Lisalle siitä seuraa kuitenkin toisenlainen ongelma, jota hän pohtii myös lääkärille: Minulla on ongelma. Voinko olla onnellinen, samaan aikaan kun Paul on sairas? Mitä vastaisitte Lisan kysymykseen? Voiko ihminen rakastaa useampia ihmisiä samanaikaisesti? Tämä moraalinen dilemma on myös elokuvan keskeinen motiivi. 5. Kuoleman kohtaaminen Lapsen käsitys kuolemasta riippuu hänen iästään. Alle viisivuotias lapsi ei käsitä kuolemaa lopullisena vaan ajattelee, että kuollut tulee vielä takaisin. Pienimmille lapsille joutuu yhä uudelleen selittämään, että kuollut ei palaa. Kuolemasta ei saisi käyttää muita sanoja. Lapsi ymmärtää nukkumisen tai poistumisen ilmaukset kuoleman yhteydessä konkreettisesti ja saattaa alkaa pelätä nukahtamista. Kymmeneen ikävuoteen mennessä lapset ymmärtävät jo kuoleman lopullisuuden ja myös sen, että kuolema koskee kaikkia. Yli kymmenvuotiaat lapset alkavat ajatella kuolemaa aikuisten tavoin. He kykenevät jo paremmin pohtimaan kuolemaa. Lähde:Mielenterveysseura. a. Paul tietää olevansa vakavasti sairas ja että hän mahdollisesti kuolee. Miten hän suhtautuu asiaan? Miten muut perheen jäsenet suhtautuvat asiaan? Tehkää liitteen 1 tehtävät. b. Elokuvassa ei suoraan kuvata Paulin kuolemaa, vaan se kerrotaan erilaisten vihjeiden kautta. Keskustelkaa, millä tavoin katsojalle kerrotaan Paulin kuolemasta. Millaisia tunteita tai ajatuksia Paulin kuolema teissä herättää? Keskustelkaa totuuden puhumisen merkityksestä ja lupausten pitämisestä osana surun ja menetyksen kohtaamista. c. Surun käsitteleminen Lapset surevat kuten aikuisetkin. Lapset tuntevat kaipuuta ja hellät ajatukset sekä voimakkaat tunteet ovat heidänkin mielessään. Lapset eivät sure vain tietyllä tavalla, vaan heidänkin reaktionsa ovat yksilöllisiä. Pelastakaa Lapset tuo lasten surun kohtaamiseen mm. seuraavia ajatuksia: - Lapselle annettava aikaa. On huomioitava lapsen mahdolliset aikaisemmat kokemukset surusta ja erilleen joutumisesta.

5 - Lapset surevat eri tavoin eri ikäisinä ja suhtautumiseen vaikuttavat erilainen persoonallisuus, rohkeus sekä elämänkokemus. - Lapsi ilmaisee ahdistuksensa niille, joille se on mahdollista ilmaista ja silloin kun siihen annetaan mahdollisuus, kun he kokevat että heidät hyväksytään. - Älä jätä lasta yksin, vaan kuuntele ja ole lapsen kanssa. Tärkeintä on olla läsnä ja ottaa vastaan lapsen viestit ja vasta yksinkertaisesti ja käsitettävästi. Aina ei ole vastauksia kaikkiin lapsen kysymyksiin, mutta lapset ja aikuiset voivat pohtia niitä yhdessäja löytää yhdessä vastauksia. - Auta lasta ilmaisemaan kokemaansa: piirtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen auttavat. Aikaisemmat pelot voivat ilmaantua esiin tässä yhteydessä ja tunnetilat voivat olla hyvin vahvoja. Kaikki tämä tarvitsee käsittelyaikaa. Arkeen ja arkisiin rutiineihin pitäisi päästä palaamaan niin pian kuin mahdollista. Lisää aiheesta d. Lisa tiesi Paulin kuolevan. Miten Lisa suhtautui lopulta Paulin kuolemaan? Hänen oli aluksi vaikea osoittaa tunteitaan. Surussa on erilaisia vaiheita Kieltäminen: Ei haluta uskoa asiaa todeksi vaan kielletään tapahtunut. Järkytys: Kysellään selitystä tapahtuneelle: Miksi? Miten? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Oliko se minun syyni? Suru ja kaipaus: Muistamme kuolleesta kauniita asioita. Muistelemme yhteisiä aikoja. Kiukku ja viha: Katkeruus. Miksi minulle ja meidän perheelle kävi näin? Tyhjyys: Turtunut olo. Elämällä ei tunnu olevan merkitystä. Masennus ja synkkyys valtaavat mielialaa. Halu jatkaa elämää: Toiveikkuus. Valo alkaa pilkottaa vähitellen. Pienet asiat alkavat tuntua mukavilta. Selviytyminen: Voimistuminen. Hyväksymme tapahtuneen. Ikävöimme, mutta olemme löytäneet tasapainon menneisyyden ja nykyisyyden kanssa. Elämä saa uutta voimaa ja merkitystä. Läheinen elää muistoissamme. Surutyön vaikeimmat vaiheet kestävät yleensä noin vuoden, mutta aika vaihtelee yksilöllisesti. On tärkeää olla ymmärtäväinen itseään kohtaan ja hyväksyä erilaiset - negatiivisetkin - tunteet, joita suruprosessissa on. Joskus perheenjäsenet kokevat jäävänsä yksin surunsa kanssa. Apua kannattaa silloin etsiä esimerkiksi apua esim. järjestöjen vertaistukiryhmistä tai perheneuvolasta, mielenterveystoimistosta, terveyskeskuksesta sekä lasten- ja nuorisopsykiatriselta tai psykiatriselta päivystysasemalta. Lähde: Mielenterveysseura e. Pohtikaa, millaisia asioita ihminen muistaa? Mikä merkitys muistoilla on ihmiselle? Keskustelkaa, miten muistot voivat auttaa surutyössä. Mitä te muistatte edesmenneistä isovanhemmistanne tai muista läheisistä ihmisistä? Antakaa muistojen koskettaa ja kirjoittakaa jollekin heistä kirje tai kertomus siitä, millaisena hänet muistatte. Millaisen kirjeen Lisa kirjoittaisi Paulille? 6. Elokuvan kerronnasta a. Elokuvan lapset käsittelevät sairautta ja kuoleman mahdollisuutta oman fantasiamaailmansa kautta, joka sijoittuu avaruuteen. Fantasiamaailma on osaksi sepitettyä ja osaksi todeksi elettyä yötaivaan tarkastelun sekä Paulin viimeisten vuorokausien seikkailuretkien kautta. Miten sairaalassa suhtauduttiin näihin retkiin? Keskustelkaa, mikä merkitys yöllisillä seikkailuretkillä on Paulin, Lisan tai Simonin näkökulmasta ajatellen?

6 Piirtäkää ja maalatkaa avaruusmaisemia Paulin, Lisan ja Simonin tarinoiden ja mielikuvitusmatkojen hengessä. b. Mondscheinkinder elokuvan kerronnassa on käytetty sekä elokuvakameralla kuvattua realistista live action näyttelemistä että tietokoneanimaation keinoin rakennettua fantasiaa, jonka keinoin on kuvattu Paulin ja Lisan fantasiamaailmaa. Vertailkaa animaatiota ja live action -kuvausta keskenään? Mitä mahdollisuuksia eri kuvaustavoilla on? Pohtikaa esim. Paulin ja Lisan avaruusseikkailujen kuvaamista muutoin kuin animaation keinoin. Mitä eroja huomaatte näyttelijäntyössä? Huomatkaa, että animaatiossakin on oikeat näyttelijät äänityössä antamalla hahmolle äänensä. c. Tehkää itsestänne piirroshahmo. Tarkastelkaa itseänne käsipeilistä. Minkä väriset hiuksenne tai silmänne ovat? Millaisia persoonallisia tuntomerkkejä, kuten pisamia, syntymämerkkejä, luomia, yms. teillä on? Piirtäkää itsestänne mahdollisimman itsenne näköinen piirroshahmo. d. Pohtikaa, miksi ohjaaja on valinnut animaation osaksi tarinan kerrontaa? Mitä niissä tapahtuu ja millaisia keskusteluita niissä käydään? Miten ohjaaja on mielestänne onnistunut ratkaisussaan? 7. Elokuvan teemoista a. Mitä yleistä/ yleisiä asioita ihmiselämässä tai ihmisen käyttäytymisessä elokuvan tarina kuvaa? Mikä elokuvassa on mielestänne tärkeää? Kirjoittakaa taululle mainitsemanne asiat. Lukekaa yhteisesti taululla olevat aiheet ja ympäröikää niistä asiat, jotka ovat mielestänne elokuvan teemoja? Miten sanoisitte kahdella tai kolmella sanalla, mistä elokuvassa on kyse. Mitkä olisivat nuo sanat? b. Mitä piditte elokuvasta? Pitäisikö mielestänne mahdollisimman monen nähdä se? Mitä ohjaaja haluaa elokuvallaan kertoa? Mitä elokuvasta voi mielestänne oppia? 8. Kirjallisuutta kuoleman ja surun käsittelyyn a. Martti Lindqvistin mukaan suru on tärkeä tapahtuma, joka yleensä käynnistyy ihmisessä luonnostaan, kun hän on kokenut elämässään jonkin suuren menetyksen - niin suuren, että tuntuu kuin jotain omasta itsestä olisi kadonnut. Lindqvistin mukaan suurimmat surut liittyvät läheisten kuolemaan, mutta ihminen suree myös muita menetyksiä. Lapsi saattaa surra vanhempien eroa, sairauksia, ystävyyssuhteiden katkeamista tai muuttoa toiselle paikkakunnalle. Surun tehtävä on mahdollistaa elämän jatkuminen uudeksi muuttuneissa olosuhteissa. Suru on erilaisia tunteita ja mielikuvia sisältävä, paljolti alitajuinenkin tapahtumasarja, joka ajan myötä auttaa hyväksymään sen, mitä elämässä ei voi muuttaa muuksi, ja löytämään uusia lähtökohtia tulevaisuudelle. Kukaan ei voi suojella lasta elämän kivuilta ja kärsimyksiltä. Elämä saa olla sellaista kuin se on. Menetys on myös haaste, joka siihen liittyvän surun läpikäymisellä voi muuttua ymmärrykseksi ja voimavaraksi. Lähde: Martti Lindqvist Martti: Surussa lapsen kanssa. Teoksessa Surevan lapsen kanssa. Erkkilä, ym. Jyväskylä: Tuettu suru -projekti, Suomen mielenterveysseura, b. Astrid Lindgrenin kirjat ovat herättäneet keskustelua kuoleman välittämisestä, pelon poistamisesta vapauttavia pelonaistimuksia kokemalla, onnellisen lopun tarpeesta, voimakkaasti tunteellisten mustien kuvien vaikutuksesta. Veljeni Leijonamieli tarttuu aiheeseen sadunomaisen seikkailutarinan keinoin. "Nyt minä rupean kertomaan veljestäni. Veljeni on Joonatan Leijonamieli, hänestä minä kerron. Tämä on melkein kuin satu, tai ihan vähän kuin kummitusjuttu myös, ja silti kaikki on totta. Vaikka ei sitä kyllä kukaan muu tiedä kuin minä ja Joonatan."

7 Veljeni Leijonamieltä on verrattu kansansadunomaiseksi. Lindgren käyttää tarinassaan muun muassa aiheenaan valkoiseksi linnuksi muuttunutta veljeä, siinä puhaltaa lohikäärme, ratsastaa uljas nuorukainen Joonatan. Maisemat ovat tarinoiden tutut metsät ja jylhät vuoret, onkaloissa vankiluolat, tyrannin valloittamaton linna ja ihanat laaksot. Koko tarina on voimakkaasti monikerroksisesti kansansadun tavoin mustavalkoinen. Ensimmäisen kuolemanjälkeisen maailman sisällä on valoisa Kirsikkalaakso ja ikeen alla raatava Ruusulaakso. Ihmiset ovat hyviä tai pahoja. Ohi kahden päähenkilön, sortaja Tengelin ja vapauttaja Joonatanin, tunnistuu alituinen hyvän ja pahan kamppailu. Lindgren käyttää vielä eräänlaista aina olemassa olevaa mistään piittaamatonta pahuutta mielenkiintoisena taustakuviona: lohikäärme Katla ja vesiputouksen käärme Karma vihan ruumiillistumina. Lähde HS Kari Vaijärvi c. Millaisia lasten- ja nuorten kirjoja tunnette, joissa käsitellään kuolemaa? Harry Potter, Mio, poikani Mio, Hannu Mäkelä: Kai ja Pariisi, Lilian Kallio: Puumajakesä. Katherine Paterson: Silta salaiseen maahan, Outi Salo: Puukenkäkesä, Sirpa Puskala: Pikkuruu Mustanmusta, Riitta Jalonen: Tyttö ja naakkapuu. Kannattaa katsoa myös: Kuolemaa käsittelevien lastenkirjojen luettelo. Lastensuojelun keskusliitto, Oulun kaupunginkirjasto. d. Tarinoiden aiheet ja lopetukset Tarinoiden avulla ihminen voi myötäelää ja samastua toisen ihmisen erilaiseen elämäntilanteeseen. Tarinan kokeminen voi antaa lohtua tai opettaa jotain ihmiselämästä. Millaiset aiheet sopivat/ eivät sovi lastenkirjoihin? Millainen loppu saduissa ja tarinoissa usein on? Pitäisikö lasten kirjoissa ja elokuvissa olla aina onnellinen loppu? Perustelkaa mielipiteenne. Keskustelkaa tai väitelkää aiheesta. Oppimateriaalin ovat laatineet luokanopettajat Annika Henriksson ja Tuula Niiniranta

8 LIITE 1 Kuolemansairaana Mitä jos sinulla olisi vain vuosi elämää jäljellä? Rastita mieleisesti kohdat. Yrittäisin nauttia elämästäni. Olisin peloissani ja masentuisin. Olisin erityisen kiltti kaikille. Toivoisin itselleni kuoleman jälkeistä elämää En usko kuoleman jälkeiseen elämään. En pyrkisi muuttamaan elämääni. Pyrkisin muuttamaan elämääni. Jatka seuravia lauseita: Kävisin/ en kävisi koulua, koska... Haluaisin / en haluaisi vanhempieni kanssa maailmanympärysmatkaa, vaikka he pyytäisivät, koska... Haluaisin aloittaa seuraavia harrastuksia: Haluaisin muuttaa seuraavia asioita elämässäni:

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI. Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI. Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI Elokuvan esittely: 10-vuotiaalla Giovannilla on suuri unelma: hän haluaa olla ensimmäinen poika, joka saisi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska.

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska. Ryhmätyöt Merimiestatuoinnit OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori 1 Ryhmä 1 Olette saaneet käteenne noin 10 tatuointikuvaa. Tatuointikuvat ovat kuvia, joita

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jeesus, suuri Opettaja

Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot