3 Idealähde ja energiasyöppö, Raili Vihavainen. 4 Siirtokarjalaisten saunoja Asikkalassa, Lisa Mäkelä. 8 Kalliosauna, Kalle Järvelä

Transkriptio

1 3/2007

2 l S I S Ä L L Y S 3 Idealähde ja energiasyöppö, Raili Vihavainen 4 Siirtokarjalaisten saunoja Asikkalassa, Lisa Mäkelä 8 Kalliosauna, Kalle Järvelä 10 Saunatilojen hygieniasta, Kirsti Laitinen 12 Vuoden savusauna Inkoossa, Aslak Larjo 14 Löylyvesi, Kalervo Salo 15 Saunan ilmanvaihto ja viihtyisyys, Vesa Leskisenoja 16 Seilaava laiturisauna, Aarne Laasonen 18 Savusaunan uusi elämä, Esko Karjalainen 19 Sauna Obscura, Raili Vihavainen 20 Everlasting Sauna -runo, John Ashford 22 John Ashfordista ja runosta, Jaakko Järvinen 24 Hämeenlinnan asuntomessuilla, Lisa Mäkelä 28 Ikaalisten Saunafestivaalit, Lisa Mäkelä 29 Saunan ikkuna on rikki, Matti Kivinen 30 Vuoden 2007 Samuli Saunasaareen, Lisa Mäkelä 32 O tempora o mores, Seppo Pukkila 34 Saunakirjoja: Forum sauna 100 vuotta, Matti Kivinen 35 Saunaseuran ilmoituksia 36 Kipolliset, toimittanut Raili Vihavainen 38 Kansainvälinen Kooneri, Marketta Forsell Toiminnanjohtajan terveisiä, Hilkka Heimonen 39 Syyskokouksen kokouskutsu 40 Kesän remontit, Marketta Forsell 41 Satavuotisjuhlat Suomalaisella Klubilla! 42 Aukioloajat, Uudet jäsenet 43 Yhteystiedot 44 Mediakortti 61. vuosikerta tilaushinta 22 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh fax Toimituskunta Pekka Laaksonen, pj Mikko Meronen,vpj Aki Arjola Hilkka Heimonen Tuomas M.S. Lehtonen Lisa Mäkelä Seppo Pukkila Raili Vihavainen Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Ilmoitukset Pekka Alhojärvi Mesenaatinkuja 9 D Helsinki Etukansi Seilaava laiturisauna Kesälahden Pyhäjärvellä Kuva Aarne Laasonen Lehden ulkoasun graafi nen suunnittelu Heli Nuotio Sauna-lehti 4/2007 aineistopäivä ilmestyy viikolla 49 Painopaikka: Priimuspaino Oy ISSN Sauna 3/2007 2

3 Luovuuttamme ruokkiva idealähde on myös energiasyöppö Sauna on meille paitsi rentouttava harrastus ja yhdessäolon muoto myös luovuuttamme ruokkiva ideoinnin lähde. Mitä uskomattomiin paikkoihin ja millä uskomattomalla toteutustavalla suomalaiset ovat keksineet rakentaa saunoja. Ei liene juuri enää rakennusta, paikkaa tai kulkuneuvoa, johon joku ei olisi pykännyt saunaa. Savusauna suihkuhävittäjässä taitaa kuitenkin olla vielä toteuttamatta! Viime kesänä järjestettiin jo toisen kerran erilaisten liikkuvien saunojen kokoontumisajot, jossa oli kylvettävänä mm. puhelinkoppi- ja maitokärrysauna, nurinpäin seisova sauna ja leikkuupuimurisauna. Puhumattakaan saunasta vesitornissa, bussissa, vedessä kelluvalla lautalla, jääsaunasta, hevossaunasta Tunnettua on, että suomalaisen mennessä maailmalle vaikkapa rauhanturvaamis- tai komennustehtäviin, hän rakentaa ensimmäiseksi saunan tunteakseen olonsa kotoiseksi. Ja myös se, että viime sodissamme heti pienenkin hengähdystauon tullessa joku oli ehdottamassa, eiköhän rakenneta illaksi sauna. Viime aikoina on ollut suurta muotia rummuttaa elintapamme aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista kotoplaneetallemme. Onneksi ja viimein! Sillä olemme oikeasti vakavan asian edessä. Tämä koskee myös saunaa. On alkanut ilmestyä asiantuntijoidenkin kirjoituksia siitä: Miten me etuoikeutetut suomalaiset olemme energiantuhlareiden kärkiporukkaa maailmassa. Ja meillä on vielä erikoinen energiaa tuhlaava harrastuksemme - sauna! Sauna oli vielä muutama sata vuotta sitten puhdistautumispaikka ja terveyskeskuksemme. Työstäessäni sukuni sukukirjaa perehtymällä luvun Pielisen-Karjalaa koskeviin historiakirjoituksiin, silmiini osui jälleen Kymenkartanon läänin maaherra Nordenskjöldin eloisa kirje, jossa hän esitti ensi käden tietoja palattuaan laajalta aina Karjalaan ulottuvalta matkaltaan: Kansan terveydenhoidon ydin on ahkerassa kylpemisessä, huuhtomisessa, uinnissa, hyppäämisessä mitä kuumimmasta saunasta joko kinokseen tai päistikkaa kaikkein kylmimpään veteen. Näin he ovat tulleet terveeksi, karaistuiksi ja iäkkäinäkin reippaiksi miehiksi ja naisiksi. Mutta nykyään saunasta on tullut mielihyvää tuottava harrastuksemme. Rakennamme kiihtyvällä vauhdilla saunoja kerrostaloihin, rivitaloihin - puhumattakaan omakotitaloista ja vapaa-ajan asunnoista, joiden vakiovarusteena on vähintään yksi sauna. Ja niiden kaikkien toiminnan edellytyksenä on energian käyttö! Saunan ympäristövaikutusten arviointia ei kuitenkaan liene vielä tehty. Me saunaseuralaiset, jotka olemme löytäneet maailman mukavimman harrastuksen ja meillä on tähän harrastukseen Suomen yksi ihanimmista paikoista, vaalikaamme sitä yhdessä kuin saunakukkaa kämmenellä. Kuten Seppo Pukkila tässä lehdessä olevassa kirjoituksessaan O tempora o mores` toteaa kunnioitettavan 70-vuoden iän saavuttavasta yhdistyksestämme: Tämä yhdistys harjoittaa saunakulttuurin vaalimista. Jäsenet on velvoitettu vaalimaan saunalaitosta ja saunatapoja. Sauna on ikiaikainen ja saunominen rituaalina on pyhä. Tätä vanhaa saunomisperinnettä pyrimme täällä vaalimaan ja opettamaan toisillemme ja tuleville polville. Pyrkikäämme - me paljon valtiaat - omalla esimerkillämme opettamaan tätä myös nuoremmille. Olemme aina olleet maailman idearikkaimpia ja kekseliäimpiä kun kyse on saunasta. Uskon, että pystymme nytkin ratkaisemaan ristiriidan turhan energiantuhlauksen ja saunan välillä. Saunamme kestää ikiaikaisesti, jos olemme kekseliäitä ja luovia ja vaalimme sitä. RAILI VIHAVAINEN Sauna 3/2007 3

4 LISA MÄKELÄ TEKSTI ESKO MÄKELÄ KUVAT Siirtokarjalaisten saunoja Asikkalassa Saunan arvoja esillä pitävä Lions Club Asikkala järjesti menneenäkin kesänä saunatapahtuman Asikkalan kylillä ja Anianpellon markkinoilla. Teema oli uusi, siirtokarjalaisten saunat Asikkalassa. Aikaisempien vuosien aiheita olivat savu-, perinne-, matkailu- ja lapsuuden saunat. Lionsit, etujoukossa Matti Halme, äidinpuoleltaan karjalainen vaimonsa Marja Halme ja Risto Jokiaho olivat perehtyneet sekä painettuihin lähteisiin, asiakirjoihin että tositilanteeseen. Siirtolais- ja rakentamishistorian asiantuntemusta löytyi jo ammattitaustojensakin puolesta Erkki Helamaalta ja Pekka Laaksoselta. Kutsutun raadin jäsenet mukaan lukien Mäkelät olivat siis tuttuja jo 12 vuoden ajalta. Saunoja ei nyt yritetty panna paremmuusjärjestykseen vaan tarkoituksena oli saunoihin ja niiden tarinoihin tutustuminen. Ilman kilpailuakin raati halusi palkita kunniakirjalla kolme tilaa, Uusi-Pekkolan, Etelärinteen ja Rajalan tilat siirtokarjalaisten saunaperinteiden vaalimisesta. Kehystetyt kunniakirjat, joiden tekstaus tavan mukaan oli Arja Heinilän käsialaa, luovutti tilojen edustajille elokuisilla Anianpellon markkinoilla Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Viinikka. Erkki Helamaa piti laajan luennon Euroopan rakennusperinnepäivänä vuonna 1998, jolloin Suomessa järjestäjät olivat valinneet aiheeksi jälleenrakennuskauden antaakseen tilaisuuden muistaa, arvostaa ja kiittää sitä sukupolvea, joka ensin urheasti taistellen pelasti kansalle itsenäisyyden ja kovalla työllä korjasi sodan jäljet ja rakensi tämän maan uuteen uskoon. Sotavuosien jälkeiset vuodet olivat jälleen rakentamisen aikaa. Pari otetta Erkki Helamaalta: Jälleenrakentaminen alkoi... jo kevättalvella 1940, kun talvisodan menetykset oli korvattava ja vauriot korjattava, ensi sijassa pommitusvauriot. Kiireisintä kuitenkin oli saada evakolle, siirtoväkeen kuuluville karjalaisille ja luovutetun Hankoniemen asukkaille, katto pään päälle. Nyt tiedämme, että rauhan aikaa oli tähän urakkaan kovin vähän, vain runsas vuosi. Siirtoväelle maan hankkimista varten valmistui eduskunnassa pikaisesti ( ) erityislaki, pika-asutuslaki. Rakentamista varten Maatalousseurojen Keskusliitto julkaisi samaan aikaan sarjan tyyppipiirustuksia asuin- ja karjarakennuksille sekä saunoille. Asuinrakennuksille oli peräti 24 erilaista pohjaratkaisua. Asikkalaan saapui siirtokarjalaisia eri pitäjistä ja kylistä. Ei kuitenkaan suorinta tietä. Evakkomatka oli saattanut kulkea Kurikkaan, Teuvalle, Ylistaroon, Leppävirralle, Ähtäriin..., talvisodan päätyttyä takaisin kotiseudulle, sitten taas sodan jaloista uudelleen Pohjanmaalle ja lopulta Asikkalaan. Suuri osa Asikkalaan päätyneistä siirtokarjalaisista oli kotoisin Vuoksenrannasta. Asikkalassa toimiikin edelleen aktiivinen Vuoksenrantaseura Seuran puheenjohtajan, osatoimiviljelijä ja professori Martti Taljan tila Uusi-Pekkola Hillilän kylässä oli ensimmäinen tutustumiskohteemme. Päärakennus oli vuonna 1949 rakennettu tyyppitalo. Sitä oli myöhemmin jatkettu talon takasivulle, metsän puolelle rakennetulla elintasosiivellä saunoineen ja nykyaikaisine pesuhuoneineen. Isäntä viipyi mielellään julkisivun portaikolla katsellen edessään levollisena kumpuilevaa peltomaisemaa. Samoilla sijoilla vilvoittelivat varmaan talon alkuperäiset asukkaat saunoessaan, sillä tämän tyyppitalon piirustusten mukaisesti sauna oli sijoitettu kellarikerrokseen, ja sen ulko-ovi oli Sauna 3/2007 4

5 Uusi-Pekkolan historiaa selvitti prof. Martti Talja, jonka Vuoksenrannalta siirtyneet vanhemmat saivat tilan haltuunsa v Taustalla tilan samana vuonna rakennettu asuinrakennus. Kuistin vieressä näkyy sisäänkäynti kellarisaunaan. Kuvassa mukana talon emäntä Hannele Talja sekä Erkki Helamaa, Pekka Laaksonen ja Marja Halme (oik.) Aino Kempin pihasauna on tyypillinen esimerkki maaseudun saunoista, jollaiset ja luvuilta alkaen alkoivat korvata vanhoja savusaunoja. Samaa tyyliä noudatettiin myös asutustiloja varten tehdyissä tyyppipiirustuksissa. kuistin vieressä. Paitsi pihalle, saunasta pääsi toisia portaita sisätiloihin eteiseen. Saunasta oli siis lyhyt ja selkeä pääsy ulos vilvoittelemaan, mitä ei voi sanoa kaikista tämänvuotisten komeiden omakotitalojen saunoista. Niistä saattaa joutua märkänä puikkelehtimaan terassille olo- ja ruokahuoneiden kautta. Sen sijaan puun ja veden kanto alas jyrkkiä kapeita portaita ei liene ollut ihan helppoa. Mutta se oli aikaa, jolloin päällimmäisenä tavoitteena ei ollut mukavuus vaan tehokas tilankäyttö. Sauna 3/2007 5

6 Myös Etelärinteen tilalle Urajärven kylään ajettiin loppumatka hiekkatietä pitkin viljapeltojen halki. Tilan pellot oli jo vuokrattu toiselle perheelle, mutta vuonna 1948 rakennetussa talossa asui edelleen emäntå Aino Kemppi, 87, nyt yksin. Aikoinaan talossa asui Erkki ja Aino Kempin lisäksi isännän vanhemmat, setäemäntä eli isännän veljen leski sekä perheen neljä lasta. Saunassa käytiin naapurissa muutaman sadan metrin päässä, kunnes oma sauna valmistui vuonna Nätti punainen sauna oli pidetty hyvässä kunnossa. Sen mitat olivat alkuperäiset 440 x 290 cm, mutta pärekatto oli korvattu peltikatolla. Löylyhuoneeseen astuttiin 125 cm levyisestä pukuhuoneesta, jonka takaseinällä oli oma ikkuna. Pönttökiuas oli vaihdettu jatkuvalämmitteiseen. Kiukaan lisäksi löylyhuoneessa oli muuripata omalla tulipesällään. Näiden kahden tulipesän hormien arvelimme yhdessä oven alapuolisen raon kanssa hoitavan ilmanvaihdon, sillä räppänää ei saunassa ollut. Emäntä kertoi kylpevänsä saunassaan joka lauantai. Vuoksenrannan Karkeilan kylässä oli Aino Kempin lapsuuden kodissa ollut savusauna. Kyselimme, minkälainen se oli. - No, sauna. Semmoinen hökkeli. Ovi ja nurkassa kivikasa. Sauna. Kun emäntä ei välittänyt muistella vanhasta saunasta muuta kerrottavaa, tulin miettineeksi mitä itse muistin enolan savusaunasta Kuusjoen Pellonpäässä. No se oli varmaan matala ja taatusti pimeä, näkyvissä vain pesupenkki pienen ikkunan edessä. Silmiä kirvelsi tiku tai saippuavesi, mutta vilvoitteleman sai mennä metsän reunassa juoksevaan puroon, jonka luona kasvoi, ihan totta, villiruusuja. Urajärven peltomaisemista löytyi myös Rajalan tila. Aikoinaan oli harjun eteläpuolelta samanaikaisesti kaavoitettu viisi tilaa, joista yhden sai raivattavakseen nykyisen isännän Seppo Taljan isä Jouko Talja, joskin tila oli alunperin ollut Jouko Taljan äidin nimissä. Taljat olivat päätyneet Asikkalaan toisella evakkomatkallaan vuonna Jouko ja Tyyne Talja vihittiin v Pihapiirin vartijana seisoi nyt komea kuusi, ympärysmitaltaan 210 cm. Asuinrakennus, alkuperäiseltä malliltaan pika-asutustyyppitalo vm 1940, valmistui vuonna Sitä laajennettiin myöhemmin sivulle päin elintasosiivellä ja ylöspäin ullakkokerroksella. Perheen ensimmäinen sauna Asikkalassa oli korsusauna. Se oli puoleksi maahan kaivettu, kätevästi ilmakuivaamon uunin kylkeen rakennettu. Kuivaamo ja korsusauna on purettu, mutta pihan laidalla seisoo vielä kylpykuntoinen sauna, rakennettu v Siinä on vasemmalla löylyhuone (3,0 x 2,40m), keskellä peräkkäin eteinen (1,55 x 1,10 m) ja pukuhuone (1,55 x 1,90 m) ja oikealla halkovaja. Marja Halmeella oli näyttää löytämänsä samanlaisen saunarakennuksen rakennuslupapiirustus vuodelta Löylyhuoneen neliruutuinen ikkuna oli jossain vaiheessa vaihdettu yksiruutuiseen, mutta tämän asian sanoi Seppo Talja oikaisevansa entiselleen. Ikkunaa vastapäätä olivat lauteet, sekä sivuseinän edessä pata ja pönttökiukaan tilalle vaihdettu jatkuvalämmitteinen kiuas. Sauna 3/2007 6

7 Tämän saunan löylyjen kertoi isäntä olevan paremmat kuin tilan elintasosiipeen sijoitetun uusimman saunan löylyt. Sauna kuului vanhastaan suomalaiseen asumiskulttuuriin niin Karjalassa kuin Asikkalassa. Siirtokarjalainen saunaperinne saattoi siis luontevasti jatkua uudellakin kotipaikkakunnalla. Kempin saunan löylyhuone, jossa on kiukaan lisäksi muuripata. Erillistä pesutilaa ei ollut (ylävas.) Rajalan tilan hirsinen pihasauna pellolta päin katsottuna. Vasemmassa päädyssä on lautaseinäinen halkovaja. Taustalla häämöttää tilan asuinrakennus (yllä). Rajalan sauna pukuhuoneen ovelta katsottuna. Jatkuvalämmitteisen kiukaan vieressä lämminvesipata (oik) Sauna 3/2007 7

8 KALLE JÄRVELÄ Kalliosauna Teimme isäni kanssa Kustavissa Turun saaristossa sijaitsevalle mökillemme ns. kalliosaunan, jossa seinät ovat luonnonkalliota. Idean kalliosaunasta saimme talvella 2005, kun mietimme mitä luonnon muovaamaan louhokseen voisi tehdä. Suomalaisia kun ollaan niin tietenkin ideaksi tuli tehdä sauna. Luonto on aikojen saatossa muovannut ison kraaterin, jossa lähes suorat seinät ylettyvät noin 5 metrin korkeudelle. Tähän kraateriin on vielä jäänyt pystyyn iso kallioviipale, joka jakaa tuon tilan kahtia, tämä viipale on nykyään saunamme etuseinä. Rakentaminen aloitettiin 2006 kesällä terassista ja syksyllä alkoi saunan rakennus. Olemme kaikessa rakentamisessa ottaneet luonnon ensisijaisesti huomioon ja mitään räjäytyksiä tms. ei ole tehty. Saunan kattomateriaali on tiili, jonka alla on aluskate. Eristyksenä olemme käyttäneet SPU Sauna-Satu levyä, sen alla on ilmarako ja sitten koivupaneeli. Seinissä on rakenteena ns. tuppeensahattu lauta, tuulensuoja, eristysvilla ja koivupaneeli. Saunan lattia on tehty Vehmaan punaisesta graniitista latomalla kiviä puskusaumoin. Ne ovat kiinnitetty tiivistettyyn sorapohjaan ns. maakuivalla eli betonin ja hiekan sekoituksella, joka saa maasta tarvittavan kosteuden, jotta kivet kiinnittyvät. Kiukaaksi valitsimme sähkökiukaan, koska kiukaan paikka on kallioiden välissä ahtaassa tilassa ja lämmitys puukiukaalla olisi ollut varsin vaikeaa. Yllätyksenä olemme huomanneet että kiuas tarjoaa erinomaisen kosteat löylyt. Tämä johtuu varmaan siitä että paksut kallioseinät ovat kesälläkin viileät, tämä kuuman ja kylmän kohtaaminen saa aikaan hyvän kosteuden saunaan ja hyvät samettiset löylyt. Olemme tehneet saunan yhteyteen panoraama-peseytymistilan, jossa kalliopaadet rajaavat suihkutilan siten että suihkuttelija näkee 360 astetta ympäröivää luontoa, mutta saunan ulkopuolelta ei peseytyjän ns. strategisia ruumiinosia ei näe. Yllä kuva suihkusta, joka tulee suoraan kallion sisältä. Sauna 3/2007 8

9 Sauna 3/2007 9

10 KIRSI LAITINEN Saunatilojen hygieniasta Sau naa on perinteisesti pidetty puhtaana tilana ja suomalaisten henkilökohtaisen puhtauden perustana. Vaikka saunominen kuuluu olennaisesti suomalaiseen elämäntapaan, on saunahygieniaa tutkittu erittäin vähän. Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet erilaisiin desinfektiotehotutkimuksiin saunassa ja pesutilassa (Äikäs ym. 1967, Salminen ym. 1972, Ojajärvi ym. 1985). Saunan ja pesutilan lämpötila- ja kosteu s- olosuhteet luovat kuitenkin edulliset kasvuolosuhteet erilaisille mikrobeille ja näin ollen saattavat aiheuttaa myös hygieniariskejä. Saunojen ja pesutilojen puhtauteen vaikuttavat käyttäjien määrä, toiminta ja henkilökohtainen hygienia. Saunan rakenteet, ilmanvaihto, saunailman lämpötilat ja kosteus vaikuttavat saunan pintojen puhtauteen, ilman raikkauteen, saunan kuivumiseen ja tuulettumiseen. Tietysti myös siivouksen tehokkuus vaikuttaa puhtauteen, tarvitaan oikeat aineet ja oikeat menetelmät. Saunan puhtaudella on vaikutuksia saunojien viihtyisyyteen ja terveyteen sekä saunan rakenteiden mekaaniseen ja esteettiseen kestävyyteen. Oikeilla rakennus- ja ylläpitoratkaisuilla saunoista saadaan viihtyisämpiä ja pitkäikäisempiä. Epäedulliset olosuhteet saattavat aiheuttaa esimerkiksi uusittujenkin puurakenteiden ennen aikaista tummentumista, joka heikentää viihtyisyyttä. Saunan mikrobiologiaa Sauna 3/ Mikrobiologisesti sauna ei ole terveysriski, koska yleensä sieltä löytyvät mikrobit ovat ihmisen normaaliflooraan kuuluvaa asujaimistoa. Infektioon tarvittava annos on yleensä liian pieni ja mikrobit eivät läpäise ehjää ja tervettä ihoa. Yleisesti patogeeniset eli tautia aiheuttavat bakteerit tuhoutuvat melko alhaisissa lämpötiloissa lyhyessä ajassa. Esimerkiksi sukupuolitautia aiheuttava gonokokki- eli tippuribakteeri kuolee 2-3 minuutissa 50 C lämpötilassa, ihoinfektioita aiheuttava stafylokokki noin 20 minuutissa 60 C lämmössä ja jalkasilsaa aiheuttava dermatofyytti minuutissa C lämpötilassa sienilajista riippuen. HI-virus kuolee 10 minuutissa noin 56 C lämpötilassa. Pesuhuoneen ja saunan pinnoilta (puulauteet) löytyvät bakteerit vastasivat pitkälti ihon normaali-flooran bakteerilajeja. Valtakasvuna saunan lauteilta löytyy gram-positiivisia kokkibakteereja (stafylokokkilajeja) sekä gram-positiivisia sauvabakteereja (bacillus- ja korynebakteereja). Nämä bakteerit ovat yleisesti heikosti tautia aiheuttavia, eivätkä läpäise tervettä ihoa. Nämä bakteerit ovat myös melko lämpökestäviä eikä niiden määrä ratkaisevasti muutu pesun tai saunan kuivamisen vaikutuksesta. Lattioilta ja alalauteilta löytyy enemmän gramnegatiivisia sauvabakteereja, jotka ovat etupäässä virtsateiden flooraa sekä vesijohtovesiperäisiä bakteereita. Nämä bakteerit voivat aiheuttaa tartuntoja sairaalaolosuhteissa potilaille, joiden vastuskyky on heikentynyt. Saunaolosuhteissa nämä bakteerit eivät yleensä ole ongelma, koska ne ovat lämpö- sekä kuivumisherkkiä, eivätkä näin ollen hyvin viihdy laudetasoilla. Sieniä ja homeita saunoissa esiintyy lähinnä kosteuspitoisuudesta riippuen enemmän tai vähemmän. Jalkasilsaa aiheuttavia dermatofyyttejä ei tässä tutkimuksessa löydetty yhtään. Tämä tulos poikkesi jonkin verran aikaisemmista ja 1970-luvuilla tehdyissä tutkimuksissa, mutta selitys voi johtua parantuneena henkilökohtaisena hygieniana sekä nykyisen tehokkaan sienihoidon olemassaolona. Saunan siivouksesta Saunan puhdistukseen liittyvää tutkimusta on tehty vähän ja tulokset osoittavat yleisesti, että yleispuhdistusaineet eivät vaikuta merkittäväs-

11 FT Kirsti Laitinen, Kansanterveystieteen laitos, Helsingin yliopisto, luennoi Mökkimessuilla huhtikuussa 2007 saunatilojen hygieeniasta. (Kuva Esko Mäkelä) ti saunan mikrobifl ooraan. Hapettavilla ja klooripitoisilla desinfektiovalmisteilla on vaikutusta mikrobien määrään, mutta jopa sairaaloissa ollaan luopumassa voimakkaasti desinfi oivien yhdisteiden käyttämisestä, joten ei liene tarpeellista käyttää niitä saunassakaan. Klooripitoiset pesuaineet ovat yleensä melko epäterveellisiä siivoajalle. Homeisiin ja hiivoihin eivät klooripitoiset aineetkaan näytä vaikuttavan. Joten periaatteessa voidaan todeta, että kotisaunan siivouksessa tavalliset pesuaineet ovat täysin riittäviä. Julkisten tilojen saunoissa, joissa käyttöaste on korkea, tarvitaan jopa desinfektioaineita. Vuonna 2002 julkaistiin Terve Sauna-tutkimus, johon laboratoriomme osallistui VTT:n, Työtehoseuran ja Suomen Saunaseuran kanssa. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää terveen saunan kriteerit rakennustekniseltä, mikrobiologiselta ja siivousmenetelmien kannalta. Referoin tässä vain mikrobiologista tutkimusta, mutta suosittelen lämpimästi Terve Sauna-raporttiin tutustumista. Terve Sauna tutkimuksen tulokset kertovat, että pesu ei suuresti vähennä mikrobimäärää. Klooripitoisten puhdistusaineiden käytöllä pyritään pesu- ja saunatiloissa torjumaan lähinnä jalkasilsasienten tartuntaa. On kuitenkin epätodennäköistä, että desinfektiovalmisteilla voidaan mitenkään ehkäistä tartuntoja julkisissa tiloissa, koska pintojen puhdistusta ei voida suorittaa jokaisen kylpijän jälkeen. Puhdistusaineisiin on pyritty löytämään vaihtoehtoja, jotka ovat sekä tehokkaita että turvallisia. Käytännössä kuitenkin henkilöt käyttävät samaa tilaa siivotessaan eri aineita omien mieltymystensä mukaan. Saunatilat ovat siivouksen aikana usein yli 40-asteisia, jolloin klooripitoisten aineiden käyttö on terveysriski. Kuumassa kloorien haihtuminen nopeutuu, joten aine on laimennettava aina viileään veteen. Klooripitoisia tuotteita ei myöskään saa käyttää samanaikaisesti happamien valmisteiden kanssa, sillä kuumilla pinnoilla ja kuumissa tiloissa hapot nopeuttavat terveydelle haitallisen kloorin vapautumista. Kloori on myös ympäristölle haitallinen aine. Seuraavassa on koottu saunoja koskevia terveen saunan suosituksia saunojen hygienian parantamiseksi ja ylläpitämiseksi.: *Sauna siivotaan heti käytön jälkeen *Puhdas sauna kuivuu tehokkaasti pesun jälkeen kiukaan jälkilämmöllä ja tehostetulla ilmanvaihdolla *Korkeapainepesureita ei käytetä *Saunaan riittävät kevyemmät pesumenetelmät ja tavalliset pesuaineet *Heikosti emäksinen pesuaine rasvaiselle lialle heikosti hapan pesuaine kalkkisaostumille *Lauteet ovat helposti pestävät ja ne eivät vaikeuta saunan muuta siivousta *Lauteiden raot ovat helposti pestävissä ja ne ovat ylösnostettavissa *Lauteet eivät kerää vettä eivätkä likaa *Lauteet tuulettuvat hyvin ja kuivuvat helposti molemmilta puoli *Yleinen siistiys ja valoisuus lisäävät viihtyisyyttä vesi poistuu lattioilta tehokkaasti, näkyvä lika pois *Lattiakaivot ovat siistejä ja helposti puhdistettavissa *Ei epämiellyttäviä hajuja *Vaaleita pintoja, miellyttävä keinovalaistus, luonnonvaloa ikkunoista Lähdeluettelo: Keinänen, J ym Uimahallien ja sivutilojen hygieniaopas. Ympäristö ja Terveys-lehti Ojajärvi, J ym Sauna- ja pesutilojen puhdistaminen. Heikosti emäksisen ja klooripitoisen puhdistusaineen vertaileva tutkimus. Siivoussektori 1/1985, s Saari, M. ym Terveen saunan tekijät. VTT Tiedotteita Salminen, K ym Tutkimus eräiden pesu- ja desinfektioaineiden tehosta saunojen puhtaanpidossa. Ympäristö ja Terveys, 3. Väänänen, A ym Iho-ja sukupuolitaudit ja sauna. Duodecim, vol 104, nro 8, s ISSN Äikäs, E. ym Asuintalojen yhteissaunojen hygienia. Sienien esiintyminen. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Lämpöteknillinen laboratorio. Helsinki. Sauna 3/

12 ASLAK LARJO Vuoden savusauna Inkoossa Kansainvälinen Savusaunaklubi valitsee vuosittain savusaunan, jonka nimeävät vuoden savusaunaksi. Sarjoja on kaksi, joista toinen on yksityissaunojen sarja. Tänä vuonna paras yksityissavusauna löytyi Inkoon kunnan Degerbyn kylästä. Leena Airaksinen muutti Helsingistä maalle muutama vuosi sitten. Kunnon saunasuomalaisena hän rakennutti hankkimalleen eteläiselle rinnetontilleen ensimmäisenä savusaunan, jossa ensilöylyt nautittiin vuonna Sauna sijaitsee itä-länsisuunnassa niin, että saunan ovet ja terassi ovat länteen ilta-aurinkoon päin. Tontilla sijaitsee saunan lisäksi hirsinen päärakennus ja muita tarvittavia lisärakennuksia. Savusaunan vieressä on heinäseipäistä rakennettu suihkukoppi, jonka erikoisuutena on näppärä pienikokoinen vedenlämmitin. Idea on saatu Uudesta Seelannista. Leenan savusaunassa ei nokeennu Sauna 3/ Leenan sauna on rakennettu 150 millimetriä olevista pyöröhirsistä. Löylytilan koko on 2,7 x 2,5 x 2,5 metriä (leveys x syvyys x korkeus.). Tilavuus on siis 17 kuutiometriä. Savusaunan sisätila on karjalaistyyppinen. Lauteiden jalkataso on oikeaoppisesti kiukaan ylätason yläpuolella. Sisään tultaessa kiukaat sijaitsevat vasemmalla puolella. Kiukaita on kaksi, joista toinen on jatkuvalämmitteinen. Savusaunan kiuas on evijärveläinen Hiski. Liuskekivestä valmistetun kiukaan koko on 80 x 90 x 100 cm (leveys x syvyys x koreus.) ja se soveltuu kuutiometrin suuruisiin saunatiloihin. Kiukaan palotilan molemmilla puolilla on toisioilmakanavat, joista ilma virtaa palotilaan. Tämä järjestely lyhentää lämmitysaikaa ja pienentää nokipäästöjä. Kiukaan päällimmäiset kivet ovat pieniä pyöreänmuotoisia soramonttukiviä. Savusaunassa on yksi pieni ikkuna, joka sijaitsee alhaalla lauteille johtavien rappusten vieressä tuoden näin mukavasti valoa lattialle ja rappusten alaosaan. Sijainti estää myös ikkunaa nokeentumasta lämmityksen aikana. Lauteitten alapuolella sijaitsee valaisin, joka valaisee tilaa pehmeästi pimeään aikaan. Leena käyttää tosin tätä savusaunaa pääasiassa kesäkausina, jolloin sähkövaloa ei tarvita. Päärakennuksessa on toinen talvella käytettävä sauna. Savusaunassa on muutamia erikoisia yksityiskohtia - suihkukopissa sijaitsevan sähkökäyttöisen vedenlämmittimen lisäksi. Yksi niistä on se, että lauteitten istuinnoja voidaan kääntää istuintason päälle lämmityksen ajaksi niin, että se suojaa lauteet noelta. Kun sauna on nautintavalmis, selkänoja käännetään takaisen pystyasentoon - ja niin on sauna käyttövalmis. Kolmas erikoisuus on se, että savusaunan kiukaan päälle asetetaan lämmityksen loppuvaiheessa teräksinen pelti. Näin kuumuus polttaa noen kivistä. Nerokasta. Samoin se, että jatkuvalämmitteinen kiuas suojataan omalla rautaisella kannella savusaunakiuasta käytettäessä. Ilmava, pilareilla sijaitseva, perusta ja harva lautalattia varmistavat hyvän ilman vaihdon samalla kun lauteitten yläpuolella, räppänävastaavan käden ulottuvilla, on todella iso räppänä, jonka koko on 57 x 28 cm. Tämä auttaa savun poistumista saunasta lämmityksen aikana. Eräänä pienenä erikoisuutena on myös se, että oven yläpuolella on hylly, jonka puisiin kannakepuikkoihin voi ripustaa lämmityksen ajaksi esim. makkaraa lämpiämään ja savussa muhimaan. Saunan lämmittäminen kestää noin neljä tuntia, mutta jos saunojia on vain muutama - kahdessa ja puolessa tunnissa savusauna saadaan riittävään kuumaksi. Käytettävät lämmityspuut ovat pääsääntöisesti haapaa. Puut ladotaan palotilaan niin, että noin kaksi kolmasosaa tilasta jää liekeille. Valitettavasti en päässyt testaamaan löylyjä, joten on luotettava arvosteluraadin, seitsenmiehisen joukon ammattitaitoon.

13 Saunan terassi antaa ilta-aurinkoon Tarkka testaus Testissä otetaan kantaa 104 yksityiskohtaan, jotka kuuluvat kymmeneen aihealueeseen. Esimerkiksi sijainti-aihealueeseen kuuluvat mm. seuraavat asiat: tuulet, sääsket, kasvillisuus, ympäristön paloherkkyys, etäisyys muihin rakennuksiin, maaperä, vilvoittelu- ja uintimahdollisuudet sekä näkösuoja. Kaikkein tärkein kriteeri on kuitenkin paloturvallisuus, johon vaikuttavina tekijöitä ovat: palomuurin kunto, esteetön savun kulku, savupatjan paksuus, katon suojaus, ensisammutusvälineet ja palosuojalevyt. Sitten tulevat sijainti, ulkonäkö, kiuas, käyttömukavuus, tuoksu, ympäristöseikat, ekologisuus, ja hygienia. Tärkeinä tekijöinä ovat myös raittiin ilman riittävyys, jalkatilan koko, kaiteet ja portaat sekä valaistus. Kiukaassa huomioidaan mm. etäisyys puurakenteisiin, kivien ladonta, tulipesän koko ja paloilman saanti. Saunassa mitataan 25 eri lämpötilaa testin aikana. Tässä Leenan savusaunassa oli kaikki kohdallaan. Ainoastaan kahta asiaa jäin kaipaamaan: järveä, mihin pulahtaa löylyjen jälkeen ja suurempaa löylykauhaa. Miehen käteen sopivan kauhan hankkiminen on helppoa - järven ei. Sähköinen vedenlämmitin Kiukaat Sauna 3/

14 KALERVO SALO Löylyvesi Sauna on meille suomalaisille puhtauden ja terveyden symboli. Sen tähden tunnen syyllistyväni melkein rienaukseen, kun haluan kiinnittää saunojien huomion siihen, että osa meistä on nykyisin niin yliherkkiä, että saattavat saunassakin oirehtia. On todettu viitteitä siitä, että jos saunan löylyvetenä käytetään runsaasti orgaanisia aineksia sisältävää löylyvettä, se saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita. Tämä tosiasia on toki jo kauan tunnettu ja sen tähden saunomisohjeissa onkin ollut vaatimuksena puhtaan veden käyttö. Veden laadun määrittely on vaikeaa, sillä tutkimuslaboratorioilla ei ole kriteereitä löylyvedelle. Juomaveden laatu tietenkin riittää ja siitä voi tutkimuksella varmentua. Tämän vaatimuksen täyttäminen on kuitenkin melko vaikeaa. Saunat ovat usein saarissa tai muutoin huonojen kulkuyhteyksien päässä, joihin muun kuin oman rannan vettä on hankala saada. Rengaskaivojen veden laatu jää rantatonteilla yleensä niin huonoksi, että juomavesikäyttöön niitä ei haluta rakentaa. Löylyveden laatuvaatimukset ne saattaisivat kuitenkin täyttää. Porakaivojen hankinnan esteenä ovat korkeahkot kustannukset ja vaativa käyttötekniikka. Käyttöveden hankinnan parantamispyrkimykset johtavat usein myös muutoksiin jäteveden käsittelyssä ja se on jo toisen asian aihe. Löylyvedelle puhtausnormit? Ongelma on mielestäni todellinen ja senkaltainen, että olisi aihetta sitä systemaattisesti tutkia. Tutkiminen kuitenkin maksaa ja sen tähden tarvittaisiin toimenpiteitä sen aikaansaamiseksi. Uskoakseni Saunaseura olisi vaikutusvaltaisin toimija asian edistäjänä. Voisi ainakin selvittää - Onko mahdollista tai tarpeellista asettaa löylyvedelle tarkennettuja puhtausvaatimuksia. - Poikkeavatko riskit erilaisilla sauna- ja kiuastyypeillä. - Vaikuttaako saunojaan ensisijaisesti löylynheiton välitön vaikutus vai kiuaskiviin ja kivitilaan tulleet epäpuhtaudet. - Onko kiuaskivien muodolla tai materiaalilla tähän asiaan vaikutusta. - Kuinka usein ja millä tavoin kivet ja kivitila tulee uusia tai puhdistaa. - Miten tulisi suhtautua saunadödöihin. Oletan, että kun/jos asia tiedostetaan, sillä saattaisi olla merkittäviä vaikutuksia. - Osa mökkisaunojista voisi luopuu saunomisesta. - Tietoisuus ongelmasta, pienestäkin, saattaisi vaikuttaa jossain määrin joidenkin vesistöjen rannoilla olevien mökkikiinteistöjen hintoihin. Kyseiset ongelmat ovat todennäköisesti verraten helposti ratkaistavissa. Vaikeuksiakin saattaa ilmetä. Ei riitä, että yliherkkä henkilö kuljettaa löylyveden omaa käyttöään varten, sillä samaa saunaahan käyttää todennäköisesti useampi henkilö. Olen sitä mieltä, että kaikkien tulisi käyttää juomavedenlaatuista vettä. Tässä varmentamista vailla olevia näkemyksiä aiheesta, jotka perustuvat satojen saunojen toteuttamiskokemuksiin ja saunomiseen ainakin 200:ssa saunassa: - Vaikuttaa siltä, että vihdan käyttö lisää ärsytysoireita. - Jatkuvalämmitteinen puukiuas olisi ongelmallisin ja savusauna vähiten ongelmia aiheuttava. - Suomalaisten saunankäytön osaaminen on paljon puutteellisempaa kuin yleisesti uskotaan. - Kaikki kiukaalle laitettavat tökötit ovat haitallisia. Hyvä sauna ei niitä kaipaa. - Makkaraa ei tulisi paistaa saunassa muutoin kuin tiiviissä alumiinifoliossa. Kirjoittaja on lahtelainen rakennusmestari. Sauna 3/

15 VESA LESKISENOJA saunan ilmanvaihto ja viihtyisyys Markkinoilla on nykyään paljon sellaista tarpeistoa, jolla sauna voidaan helposti rakentaa hyvin toimivaksi. On kiukaita, ilmanvaihtojärjestelmiä, löylynohjaimia, lauderatkaisuja, paneeleja, lattiamateriaaleja, tekstiilejä, valoja ym. Näillä komponenteilla oikein sovellettuna saamme saunamme toimimaan erilaiset tarpeemme huomioon ottaen todella hyvin. Saunojat itse panostavat tärkeinä pitämiinsä ratkaisuihin ja varustavat saunansa niillä. Silmää miellyttävät lauteet ovat yksi kriteeri vaakakupissa. Se voi innostaa asiakasta jopa niin paljon, että hän saattaa unohtaa kokonaan muut tärkeät asiat ja oleelliset vaihtoehdot. Toiset tähtäävät kivimassaltaan isoihin kiukaisiin ja luulevat sen pelastavan esimerkiksi ilmanvaihdon puutteellisuuden. Oikein valituilla komponenteilla saadaan kuitenkin aikaan toimiva kokonaisuus ja usein vielä sangen edullisesti. Ehkä uusin osatekijä edellä mainituista on ilmanvaihtoa tehostava, uudenlainen saunan ilmanvaihtokanavisto. Uuden saunakanavan avulla saadaan ilmaa sekä tuotua että vietyä helposti pois sen tarkasti harkittujen teknisten ominaisuuksien ansiosta. Saunakanava mahtuu rakenteeltaan ohutseinäiseenkin runkoon koska sen koko on 43 mm x 150 mm ja säädettävä pituus 1200 mm mm. Saunakanavaa voi lyhentää minimikoostaan vielä pienemmäksi jos etäisyys niin vaatii. Saunakanavassa on asennettu valmiiksi lähtö- ja poistokaulukset, joihin tarvittaessa voidaan jatkaa seuraava komponentti, oli se sitten ilmanvaihtokanava, säädettävä venttiili tai löylynohjain. Rakennusvaiheen aikana tai saneeraus kohteessa ilmastointikanavat kannattaa asentaa yläja välipohjaan tai saunan löylyhuoneen alas laskettuun kattoon. Paneelin pintaan voisi asentaa esimerkiksi Veskutin löylynohjaimen. Löylynohjaimessa on paljon hyviä ominaisuuksia ja vakio- Kiukaan takana olevan seinän rakenteessa on helppo laskea saunakanava kiukaan yläpuolelle sopivalle korkeudelle. na raikkaanilman säädin joka korvaa perinteisen lautasventtiilin. Saunan löylyhuoneen korkeus lattiasta kattoon on nykyään 2100 mm 2300 mm:n haarukassa. Tuloilma-aukko kannattaa sijoittaa noin 500 mm kiuaskivien yläpuolelle ja siitä kattoon oleva etäisyys voi vaihdella useitakin senttejä kiukaan korkeudesta riippuen. Tämänkin vaatimuksen täyttämiseen soveltuu saunakanava todella hyvin, koska sen pituutta voidaan tarvittaessa säätää. Poistoilmanventtiilin parhaana sijoituspaikkana pidetään nykyään kiukaan vastakkaista seinää lauteiden alla. Venttiilin korkeus lattiasta on maksimissaan 300 mm, saunakanava on tuotava niin alas kuin vain se on mahdollista rakentaa, vaurioittamatta kuitenkaan alhaalla olevia runkorakenteita. Jälkituuletuksen venttiili on syytä laittaa kattoon, ja se voidaan liittää myös samaan poistoilmakanavaan (kuva). Rakentajat pyrkivät tekemään saunan asiakkaiden tarpeiden mukaan, koska asiakas lopulta maksaa koko lystin. Asiakas ei kuitenkaan välttämättä tiedä kaikkia vaihtoehtoja eikä tunne myöskään kaikkia komponentteja, joita nykyään on käytettävissä. Siksi rakentajan olisi tuotava esille näitä eri vaihtoehtoja, jotta asiakas saisi teknisesti toimivimman saunakokonaisuuden. Pienellä vaivalla ja esimerkiksi saunakanavalla on helppo saada ilmanvaihto toimimaan sekä meille että vientiin rakennettaviin elementtisaunoihinkin. Lisää tietoa: Kirjoittaja on mm. Veskutin -löylynohjaimen keksijä. (Sauna-lehti 2002/2) Sauna 3/

16 AARNE LAASONEN. Seilaava laiturisauna Suomen suvi oli parhaimmillaan ja kesä kukkeimmillaan. Istuimme mökkilaiturilla Kesälahden Varmonniemessä Pyhäjärven rannalla. Lähiselältä kantautui haitarin haikea ääni ja perämoottorin vieno puksutus. Näköpiiriin seilaa kookas laituri, jonka päälle oli rakennettu sauna. Kaksi miestä heittää virveliä laiturin reunalta musiikin siivittämänä. Uteliaisuutemme heräsi ja päätin ottaa selvää mistä tuo huomiota herättävä lipuva laituri - kekseliäs kehitelmä kelluvien saunojen sarjassa on peräisin. Esa Pennanen rakentelee tätä seilaavaa laiturisaunaa yhdessä lankomiehensä Lasse Kankkusen kanssa. Idea järvellä vapaasti liikkuvasta laiturista heräsi vuosi sitten. Kekseliäät ja viitseliäät nuoret miehet panivat toimeksi ja päättivät rakentaa kuusi metriä pitkien kellukkeiden varaan 4 x 8 metrin suuruisen laiturin. Perään kiinnitettiin 10 hevosvoiman perämoottori. Kun pohjaan heittää kolme ankkuria, laiturilta voi rauhassa kalastella tai käydä uimassa. Idea jalostui eteenpäin ja Esa alkoi rakentaa laiturille puulämmitteistä saunaa. Saunominen on mitä parhainta huvia uimisen ja kalastamisen lomassa (tai päinvastoin). Ettei laiturista tulisi huteraa kyhäelmää, päätettiin tilata USA:n laivastolta peräisin olevat suuremmat kellukkeet. Laituri kantaa silloin 2,7 tonnin lisäksi 22 tonnia enemmän. Esa kertoi, että Suomen puolustusvoimille päätyneet kellukkeet saatiin sopuhintaan, koska siellä ei enää ollut niille käyttöä. Uutena ne olisivat maksaneet noin viiden perheauton verran. Saunan rakentaminen monipuoliseen virkistyskäyttöön on vielä vähän kesken. Uunia ollaan juuri laittamassa paikalleen paloturvallisuutta unohtamatta. Puulämmitteisen kiukaan kohdalla on laitettu laiturissa aukko, jossa on metalliritilä. Jos hiili tai kekäle putoaa uunista, se tippuu suoraan veteen. Seinissä ovat mineriittilevyt ja vaahtosammutin käden ulottuvilla. Palotarkastaja totesi, että systeemi on hyvä ja turvallinen. Vuorivilla seinissä ja sahanpuru katon päällä säästää energiaa. Mistä energia saadaan? Virrankulutus ei voi olla suuri. Akku latautuu perämoottorin käydessä. Siitä saadaan virta painevesijärjestelmään ja ledvalaistukseen. Virran kulutus on niin pientä, että valot voivat olla päällä vaikka koko yön akun tyhjentymättä. Laiturisauna liikkuu yllättävän äänettömästi. Äänieristyksenä toimii moottorin päälle rakennettu tukeva penkki. Laituri liikkuu ja kääntyy ketterästi. Se on kokonaan veden pinnan yläpuolella ja kellukkeet uivat vain 15 cm syvyydessä. Laituri on helppo ohjata rantaan tai laiturille ja siihen on helppo astua. Näin se sopii hyvin myös liikuntarajoitteisille, paremmin kuin vene. Vauhtikin on kohtalainen, parhaimmillaan 11 km/t. Esa kertoi, että kun ajelee Venäjän rajaa kohti, tuuli on usein vastainen, mutta pois tullessa tuuli tuo laiturisaunan vapaalla kyydillä kotirantaan. Hyvä, että on näin päin. Esa kertoi, että saunan seinäpinta-ala on niin suuri, että se toimii tehokkaasti purjeena. Tosin luoviminen ei taida onnistua ilman uusia virityksiä, joita pojat tekevät tosikekseliäästi. Tuulen myötä kulkiessa lautta kulkee vakaasti, mutta sivutuulessa se keinuu aallon mukana. Vesi osuu paremmin kiukaalle, jos lautan ankkuroi tuulen suuntaan. Pisimmät matkat, joita on tehty, ovat kahdeksan kilometrin päähän, mutta syyskesällä on suunnitteilla matka Kiteen Pajarinniemeen 12 kilometrin päähän. Mukaan laiturille otetaan mopo. Kauppareissut sujuvat sillä paremmin, koska laiturisauna ei vielä toistaiseksi liiku maalla. Kekseliäisyyden tuntien en yhtään ihmettelisi, vaikka laiturisauna tuleavaisuudessa mönkisi maalla tai lumessa. Sauna muuntuu pienillä muutoksilla käännettävine sänkyineen kesämökiksi ja piakkoin saadaan myös kuivawc mukavoittamaan matkantekoa. Sauna 3/

17 Varmossa käy paljon ulkomaalaisia vieraita. Mikä sen mukavampaa, kuin viedä vieraat järvelle saunomaan. Tikkaita pitkin on helppo laskeutua uimaan Pyhäjärven kirkkaaseen veteen. Kalastaminen sujuu laiturilta vaivattomasti. Jos kalaa ei tule, voi vaihtaa laiturin paikkaa. Niille, jotka tykkäävät pohjaongesta, on tehty laiturin keskelle pieni luukku. Verkkojen lasku on helppoa ja sateen sattuessa voi mennä sisälle. Pyhäjärvestä saa hyvin kalaa, ahvenia ja suuria hauen vonkaleita. Laiturisaunalla voi grillata tai keittää kalat tuoreeltaan. Jos kalaa ei tule, voi kaivaa eväsmakkarat grilliin. Saunominen on niin pyhä asia suomalaisille, varmaan myös ulkomaalaisille vieraille, että se halutaan tehdä kaikessa rauhassa. Sitäkin on ajateltu. Esa on tehnyt suunnitelman kauko-ohjaimella toimivasta perämoottorista. Isäntä voi tehdä rantamökillä omia askareitaan ja tarvittaessa laituri siirtyy kauko-ohjaimella haluttuun paikkaan, tosin vain lähivesillä. Mutta jatkossa, kun sateliittiyhteydet hyödynnetään, laiturisauna voi seilata hyvinkin kauas, toistaiseksi vasta Euroopan Unionin itärajalle. Onko syntynyt ajatusta mennä askeleen pitemmälle ja rakentaa laiturille savusauna? Esa antoi ymmärtää, että sitäkin on ajateltu ja se onnistuisi vallan hyvin. Ponttoonit kantavat suurenkin uunin. Ainoa pulma on kuulemma se, että lämmittämiseen menee paljon aikaa. Toisaalta se pysyy kauan lämpimänä. Savusauna-ajatusta ei siis ole kokonaan hylätty. Mutta tavallinen puulämmitteinen sauna uivalla laiturilla ja pitkälle kehiteltynä on ainutlaatuinen saavutus. Sain kutsun tulla joskus saunomaan laiturisaunalle. Minulle esitettiin toivomus, että saunan lomassa saadaan kuulla Pyhäjärven selällä aitoa suomalaista musiikkia käsisahalla soitettuna. Lupasin, että se järjestyy, mutta vasta sitten kun polttopuut saunan uuniin on sahattu. Jousiainekset löytyvät rantakuusen kuivista oksista, ongensiimasta kuivuneesta pihkasta. Yhden asian unohdin kysyä; Sopiiko se, että tulisin talvella. Lähtisimme laiturisaunalla jäälle ja pulahtaisimme siitä välillä portaita pitkin vilvoittavaan avantoon. Luulen, että sitäkin on jo ajateltu. Aarne Laasonen, Saunaseuran jäsen, sahansoittaja ja satunnainen matkailija Sauna 3/

18 ESKO KARJALAINEN Savusaunan uusi elämä Palanut sauna lämmityskuntoon puolessa päivässä Tänä kesänä Sysmän rotareiden saunaillassa saunottiin todellisessa savusaunassa ja löylyt olivat entistäkin makoisammat. Rotareilla on ollut perinteenä viettää kerran kesässä rantakala - ja saunailtaa Onni Karilaisen kesämökillä. Viime kesänä 4H-yhdistyksen saunan lämmitys samaisessa paikassa kuitenkin epäonnistui pahoin. Palokunta onnistui kuitenkin säilyttämään täysin ulkoa ja sisältä hiiltyneet seinähirret. Muuta ei kiuaskivien lisäksi jäänyt. Rotareiden kuultua asiasta he päättivät, että saunaperinteen tulee jatkua. Saunan omistaja suunnitteli ja rotareiden talkooporukka teki parhaansa. Aamulla aloitettu työ tuotti tulosta. Saunan lämmitys aloitettiin puolilta päivin. Katon tekijät olivat kuitenkin puoli tuntia myöhässä ja saivat sen ajan kärsiä saunan lämmityssavusta. Voi sanoa, että Onnilla oli onni onnettomuudessa. Vaikka saunamalli lienee ainut Suomessa ettei koko maailmassa, ei mallia kannattane kopioida, voi käydä pahemminkin. Kuvassa isäntä Onni Karilainen ja Sirkka Karjalainen uuden saunan kuistilla. Sauna 3/

19 Kelluva sauna oli mahtava ja keskeinen kokemus, totesi kuvassa poseeraava saunaseuralainen Sakari Oka Finlandia talo taustanaan (yllä). Lauttaa ympäröivältä laiturilta rohkeimmat hyppäsivät Töölänlahden sameaan, mutta kuulemma uimakelpoiseen veteen (yläoik.). Saunalautalle vievän veneen soutajana oli tällä kertaa Antero Hongisto (oik.). RAILI VIHAVAINEN Heidi Lunabba kutsui saunomaan kameraan Töölönlahdella heinäkuun lopulla ja elokuun alkupuolella kelluvassa saunalautassa, Sauna Obscurassa heitettiin löylyä ja ihailtiin saunan seinille heijastuvaa ympäristön maisemaa. Sauna Obscura toimii laatikkokamerana. Seinillä on muovilinssit, jotka heijastavat maiseman ulkoa sisälle saunaan ylösalaiseksi kuvaksi seinille ja saunojien keholle. Saunalautan kelluessa ja vaihtaessa suuntaa kuvaan heijastui Finlandia talo, Hesperian puistoa sekä toiselle seinälle Linnunlaulun huviloita ja junia raiteilla. Puulämmitteiseen sekasaunaan mahtui kerrallaan kymmenisen saunojaa. Saunaa kannattava lautta ulottui saunaa kiertäväksi laituriksi, josta oli mahdollista kastautua Töölönlahden aaltoihin. Lunabba suunnitteli saunan vuonna Ja sauna on ehtinyt kellua jo ainakin Vaasassa, Raunalla, Tammisaaressa ja Uusikaarlepyyssä. Viime kesänä sauna kellui kaksi kuukautta Berliinissä. Sauna Obscura Töölönlahdella oli osa Taidehallin Kuohuva muotoilu -näyttelyä. Sauna 3/

20 Everlasting sauna More heat! More heat! More steam! cried the Finn, seeming to wake from sleep and dream, and looking for wood to heap on the fire. What s wrong with you? asked an angry voice shouting above the fire s noise. I want more heat on the fire, and water to throw on the stones said the Finn through the din. Without more fire I cannot perspire I need more heat and steam from the stones to take the ache and pain from my bones. Where do you think you are? asked the voice. In sauna, of course said the cheerful Finn. Sauna be damned, swore the voice. You must be mad, as well as bad. Can t you see, and hear, and feel you re in Hell? Good heavens! cried the Finn in alarm I never, never did any harm. There s some mistake. There s no mistake. You never did any good, which is bad, or worse, said the scornful voice with a curse. The frightened Finn began to perspire, but not with the heat of the fire. It was fright and fear when he heard tell of the terrible fate of roasting in Hell. Soon he began to scream and shout louder and louder: Let me out! Let me out! There s been a mistake. I must get out. I shouldn t be here; I must get out. That s better, answered the voice from the fire and out of the fire sprang a horrible devil with leering eyes and sneering smile, a horrid embodiment of evil. At once the devil poked the fire. He brought in barrow loads of wood, and piling it on he stoked the fire. He fed the glowing stove with wood; no longer could he use the poker for the stove began to bake the stoker. The Finn began again to scream: I can t endure this nightmare dream. I don t feel well enough for Hell. Shut up, shut up, you foolish Finn! You can t get out once you are in. It doesn t help to yell in Hell. If you are too tough to bake, we ll make you boil. And then that devil began pouring pails of water on the white hot stove. As the water turned to scalding steam, seething, scalding clouds of steam, the Finn stopped shouting and ceased to scream: he began to smile and grin with joy and then to laugh and laugh and laugh. He laughed as if fun would never be done. He sweated and laughed for sheer delight shouting and singing with all his might. And then that very horrible devil seizing some birches began to beat him. He beat his back, arms, legs and seat. Take that! And that! yelled the furious devil as he threshed and beat the sweating Finn. He beat him again to double the pain. But the Finn yelled: KIITOS, KIITOS! Do it again. Do it again. The fiercely glowing, sweltering fire, the scalding, stifling, seething steam, convinced the Finn he d never tire of that Everlasting Sauna fire... Now note a problem which perplexes virtuous Finns of both the sexes: What s to be done with wicked Finns needing punishment for sins, when they are quite content to dwell in Hell? John Ashford Sauna 3/

21 Löylyä löylyä lyökää huusi suomalainen heräsi unesta autuaasta, alkoi etsiä halkoja maasta. Mikä hätänä, tollo, tuki typerä suusi! vihainen ääni ylitse tulen rätinän huusi. Löylyä löylyä lyökää, missä on lisää löylyvettä! Kun hiki edes tulisi - tiedän että lämmin on hyväksi kipeille luille, hiki ja löyly parasta vaivoille muille. Loppumaton sauna Missä sinä olet, sano, ääliö, missä! Saunassa, joka on vähän huonosti lämmitetty, mutta... Se sanoo SAUNASSA, hullu, arvelutta tietämättä, että on iäksi helvetissä. Mitä - minähän olen suomalainen parhaasta päästä Joku virheen on tehnyt, minua säästä säästä! Vai parhaasta päästä! Hyvät TEKOSI sano. Jos niitä on, ulospääsyä ano. Hiki alkoi tippua suomalaisen pintaa. Hän vaikeni hämmästyneenä, pelko kouristi rintaa. Ulos täältä! huusi hän huikeasti. Joku virheen on tehnyt, se tuntuu luihini asti. Kas noin kas noin, tuo kuulostaa paremmalta! Piru silmät leimuten kohosi lauteiden alta kädessä hiilihanko, sylissä paljon puita, alkoi kunnolla käristää suomalaisia luita. Suli hiilihanko, paistui pirunkin nahka. Suomalainen istui niinkuin jähmeä pahka. Pois painajainen, mikä lienee yöllinen peikko. En kestä enää, olen helvettiin liian heikko! Kita kiinni! Täällä olet ja pysyt. Ihan turhaan kiljut. Tiedä, jos pirulta kysyt: nyt alkaa ankara keitto, kuumille kiville totinen löylynheitto. Kuten alkoikin, totesi tyyntyvä suomalainen Ilo hiveli pintaa - ihan oikean löylyn lainen. Hiki alkoi tippua, laulatti nauratti kovin, hän pelkästä ilosta rallatti pitkän tovin. Piru irvisti. Vielä on keinoja täällä! Tässä huushollissa minä olen niskan päällä. Haki koivusta oksat, muhkean kimpun taittoi ja kylvetti perin pohjin. No, miltäs maittoi? KIITOSTA KIITOSTA - säteili suomalainen ja pyysi tuplat ja toiset, hikoavainen ja hilpeä mies, joka helvetissä lauleli: Ikuinen sauna, sen hyvissä lämpimissä saan aina olla ja lisää löylyä saan. Ei muuta kunnon ihminen tarvitsekaan. MUTTA monet kiltit suomalaiset sekä miehet että naiset miettivät ja miettivät mihin pannaan ilkeät synnilliset lähimmäiset saunassansa viihtyväiset? Helvetti kun heille on sauna hauska, loputon. Suomennos: Anja Lahti Arja Heinilä Sauna 3/

22 JAAKKO JÄRVINEN Everlasting sauna -runosta ja sen kirjoittajasta John Ashford ( ) oli englantilainen kveekari, omenanviljelijä ja huilisti, joka opetti kesäisin englantia Viittakiven opistossa Hauholla luvuilla. Johnilla ja hänen vaimollaan Kathleenilla oli Norwichin lähellä Itä-Angliassa kolmen eekkerin suuruinen omenatila, jolla he elivät aineellisesti vaatimatonta elämää. Suomessa ollessaan John harrasti katajien keräilyä ja teki niistä veistoksia. Johnia ja Kathleenia yhdisti toinen harrastus, runojen kirjoittaminen, josta ohessa näytteenä julkaistaan Saunaseuran jäsenten iloksi Johnin mahdollisesti luvulla kirjoittama runo Everlasting sauna, sekä jäljempänä lyhyempi After-life insurance. Törmäsin Everlasting sauna -runoon ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, kun isoisäni näytti minulle käsinkirjoitetun version runosta. Käsikirjoitus oli päivätty heinäkuulle 1968, jolloin isoisäni ja isoäitini olivat John Ashfordin oppilaina englannin kielen kurssilla Viittakivessä. Isoisäni kuoltua helmikuussa 2007 kaivoin käsikirjoituksen esiin hänen arkistoistaan ja otin yhteyttä Viittakiven opistoon selvittääkseni tätä artikkelia varten lisätietoja runon kirjoittajasta. Ilokseni Viittakivestä kerrottiin minulle, että Jorma Reinimaa Helsingistä muistaa vielä Johnin ja on halukas kertomaan tietojaan. Otin yhteyttä Jorma Reinimaahan, joka kertoi minulle muistojaan Johnista ensin sähköpostitse ja vähän myöhemmin Vaskiniemen saunojen lauteilla in persona. Jorma Reinimaa kertoi muun muassa, että John Ashford oli Suomen ja suomalaisen saunan suuri ystävä; tosin John joutui käyttämään saunatyynyä pehmikkeenä kovilla lauteilla istuessaan, sillä oli niin hoikka. Everlasting sauna - runoa esitettiin Viittakivessä kesäisin saunomisen yhteydessä ja yleisön kerrotaan nauttineen esityksistä kovasti. Runoa esitettiin kolmen lausujan voimin, sillä runossa esiintyy kolmen eri henkilön vuorosanat (kertoja, paholainen ja suomalainen). Tässäpä idea ohjelmallisten illanviettojen sanataiteelliseksi ohjelmanumeroksi! Yllätyksekseni sain selville, että Everlasting sauna olikin jo julkaistu John Ashfordin kuoleman jälkeen vuonna 1981 norjalaisten kveekarien toimesta John Ashfordin postuumissa runokokoelmassa A Time for Verse (viite1). Samassa kirjassa heti Everlasting saunan jälkeen on painettuna lyhyempi After-life insurance. Ikävä kyllä kirjasta otettiin vain tuhannen kappaleen painos, ja painos on loppunut jo kauan sitten; suomalaisista kirjastoista John Ashfordin runokirjaa on turha hakea. Onneksi Jorma Reinimaan kirjahyllystä löytyi kuitenkin yksi nide. Kysyin norjalaiselta kustantajalta lupaa julkaista runot uudelleen, ja lupa myönnettiin mielihyvin. Tultuaan nyt painetuksi Sauna-lehdessä Everlasting saunan potentiaalinen lukijakunta on moninkertaistunut! Toinen yllätys oli, että Everlasting sauna oli jo ehditty suomentaa. Suomennoksen on kauan sitten tehnyt Anja Lahti, joka aikanaan työskenteli opettajana Viittakiven opistossa. Anja Lahti itse ei tosin muista käännöstä tehneensä, mutta Jorma Reinimaa on asiasta vuorenvarma. Käännös julkaistaan myös ohessa. Everlasting sauna -runoa voi pitää englantilaisen herrasmiehen hyväntahtoisena, kieli poskessa kirjoitettuna kommenttina suomalaisten hieman eksoottiselta vaikuttavasta saunomisvimmasta. On kuitenkin huomattava, että huumorin lisäksi runo sisältää kiinnostavan moraalisen kannanoton (joka tosin on sijoitettu paholaisen suuhun): on pahempi synti, ettei ole koskaan tehnyt hyvää, kuin se, että on joskus tehnyt pahaa. Sauna 3/

23 Loppuun liitän John Ashfordin toisen saunarunon After-life insurance, jossa todetaan suomalaisten olevan hyvin varustautuneita pahimman varalta. Toivon John Ashfordin runojen löytävän tämän artikkelin myötä uuden, kiinnostuneen lukijakunnan. JOHN ASHFORD After-life insurance Though hoping at the end to rise Finns may descend, so think it wise to practice After-Life Insurance by means of physical endurance. Weekly in Sauna they foretell survival in the heat of Hell. Kiitokset Lämpimät kiitokseni Jorma Reinimaalle John Ashfordia koskevista elämäkertatiedoista ja valokuvasta. Hans Eirik Aarek (Kvekerforlaget, Norja) myönsi luvan julkaista John Ashfordin sauna-aiheiset runot uudelleen Sauna-Seura r.y.:n lehdessä. Viite 1. John Ashford 1981: A Time for Verse. Toim. Borge & Ulla Moltved, kuv. Frances Carlile. Kvekerforlaget, Vennenes Samfund, Norwegian Quaker Press, Ås, Norja. ISBN Jakko Järvinen on Saunaseuran jäsen ja työskentelee Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratoriossa. John Ashford (vas.) Viittakiven opistossa oppilaidensa seurassa 1960-luvun alkupuolella. Sauna 3/

24 LISA MÄKELÄ TEKSTI ESKO MÄKELÄ KUVAT Hämeenlinnan asuntomessuilla Raitteja - luontoa - talojen moninaisuutta - kotikylpylöitä Asuntomessujen 54 näyttelykohteella oli komea ympäristö. Männikköinen harjurinne, alueen ympärillä puustoa, ja alueen keskellekin säästetty vanhaa metsää. Lisäksi puistikkoja ja pieniä aukioita kaarevine kivipenkkeineen. Hämäläiset raitit eli kadut joihin talot oli rakennettu yhdeltä sivultaan ihan kiinni jäsentelivät alueen selkeän rauhalliseksi. Tosin nyt oli kyseessä modernit raitit: ei entisajan matalia puutaloja tasaisine ikkunarivistöineen vaan monivärisiä, hyvin monimuotoisia useimmiten kaksikerroksisia rakennuksia eri materiaaleista. Että tarjolla ollut katukuvan kirjavuus oli saatu hillityksi harmoniseksi eloisuudeksi, johtui ilmeisesti hämeenlinnalaisten tulkinnasta teematermistä yhteisöllisyys. Rakennuttajat ja suunnittelijat olivat tehneet yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa ja onnistuneet sovittamaan rakennusten katujulkisivujen ja aitojen värit, korkeudet ja materiaalit yhteensopiviksi naapurirakennusten kanssa. Jos kadulle päin näkyi sulkeutuneisuutta seiniä kapein, harvalukuisin ikkunoin ja umpinaisia aitoja oli yksityisen pihan puolella ilo päästetty valloilleen. Raittikaavoituksen ansiosta piha, eli Saunalehden näkökannalta katsoen saunan vilvoittelualue, oli tilava. Useissa omakotitaloissa sauna oli vanhaan suomalaiseen tapaan omassa rauhassaan pihapiirissä joko erillisenä rakennuksena tai asuinrakennuksen siipenä. Sisätiloista tai saunasta pihalle tullessa saattoi astua avaralle puiselle terassille/patiolle, jossa odotteli esim. kylpytynnyri, muovinen uimaallas tai sinivihreä vuolukivinen upottautumispotero, pöytä- ja lepotuoliryhmä ja ehkä vielä muhkea valkoinen sohva oman läpinäkyvän katoksensa alla. Terassi saattoi jatkua laatoitettuna tai nurmikkona. Niille mahtui grillivarustus, isoja kukkaruukkuja, pieniä japanilaistyyppisiä kivipuutarha-asetelmia, vesiaiheita eli suihkulähteitä tai koristealtaita, istutettuja kukkia ja pensaita, luonnonkiviä. Lopulta tasainen piha vaihtui luonnontilaiseksi tai sellaiselta näyttäväksi maastoksi, jossa oli vehreyttä sammalista alkaen isoihin puihin. Tämä viihtyisyyttä kovasti lisäävä pihan osio oli sekin kaavamääräyksen ansiota. Omakotitalojen (37 kpl) saunat olivat melko tilavia, m2. Niissä oli muotoilulauteet, yleistyneenä trendinä lavo, jolla oli siirrettäviä istuimia, eräässä saunassa telttatuoleja. Kiuas oli upotettu lavoon, jolloin kiuasluukku on lavon yläpuolella. Löylynlain rikkominen ei haittaa, kun koneellisen ilmanvaihdon avulla (poisto lauteen alapuolelta) lämmin ilma saadaan laskeutumaan alaspäin. Sisäpaneelit ja lauteet olivat usein tervaleppää, mutta myös lämpökäsiteltyä mäntyä, kuusta ja haapaa oli käytetty. Huomiota herätti Villa Allan sauna, jonka kuusipaneeli ja leppälauteet oli käsitelty mustalla kuultovärillä savusaunatunnelman saavuttamiseksi. Kiuas oli kuitenkin sähkölämmitteinen. Saunaosastot olivat hyvin varustettuja kotikylpylöitä. Pesuhuoneiden seinät ja lattiat kaunisväristä suurta kaakelilaattaa, nousevana suosikkina musta sekä jokin kimaltava pienikuvioinen, esim. kalansuomulaatta; sadesuihkut (suuttimesta valuu vettä lautasen kokoiselta alalta); amme tai poreamme; seinissä syvennyksiä shampoita ja saippuoita varten; tavalla tai toisella ripaus ylellistä kylpylätunnelmaa. Pukuhuoneissa oli viherkasveja ja erilaisia huonekaluja riippuen siitä, palveleeko se myös kodinhoito- tai kuntoilutilana, takka- tai vierashuoneena tai viihdekeskuksena. Sauna 3/

25 Alueen suunnittelijat korostavat kulkuväylien muodostavan hämäläisiä raitteja, talot rakennettu kiinni katuun. Kuvassa raitilla kulkijoita sateisena avajaispäivänä (oik.). Herralatalojen Hämeenherran sauna on 5.7 m 2. Vastakkaiset lauteet, vuolukivikiuas Helo Cava ja kiukaan kohdalla kiviaineinen seinäverhoilu, tummien laattojen keskellä tippakivimosaiikkia (oik.). Finndomo/Vaajatalot Oy:n talossa on Ristomatti Ratian sisustussuunnitelma. Saunassa on erikoisuutena katajan pätkistä tehty seinäpaneeli. Kataja antaa saunaan hienon tuoksunsa. Lauteeseen upotettu kiuas on Helo Pikkutonttu. Saunan lauteilta on näkymä pesuhuoneeseen, väliseinä ovineen on kokonaan lasia (oikeanpuoleisin) Anu ja Aleksi Leinosen Villa Allan siipirakennuksessa oleva sauna avautuu terassille, johon on sijoitettu kylpytynnyri. Sähkölämmitteisessä saunassa (Kastor Megaline 125) on tavoiteltu savusaunan tunnelmaa pintakäsittelemällä paneelit ja lauteet mustalla kuultovärillä (Liberon) (alla). Sauna 3/

26 Asuntomessut tarjosi Hämeenlinnassakin monipuolisen kuvan ja paljon tietoa pientalorakentamisen tekniikoista sekä talojen sisustus-, ympäristö- ja energiaratkaisuista. Esitteitä oli saatavana ja esittelijöitä tavattavana talokohteissa, Rakentajahallissa ja erillisissä kojuissa. Nähtävänä oli hirsirakennuksia, puu- ja teräsrunkotaloja sekä tiili-, betonielementti- ja kevytharkkoseinäisiä taloja. Selvisi, että nykyaikainen hirsitalo tehdään tehdasvalmisteisesti lamellihirrestä, joka tarkoittaa liimaamalla useasta osasta koottua puupalkkia. Tällainen hirsi ei kieroile eikö painu. Hirsitaloja edustivat Honkarakenteen, Vuokattitalon ja Mammuttihirren toimittamat talot. Massiivipuista seinää pidetään asumismukavuuden kannalta hyvänä. Seinä on hengittävä, ja se tasaa kosteusvaihteluita. Lapponia talon lämpöhirsi taas on tehty siten, että kahden hirsipaneelin välissä on mineraalivillaeriste parantamassa seinämän lämmöneristystä. Useimmat messutalot oli varustettu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Tavanomaisia lämpöpattereita ei juuri näkynyt, mikä helpotti sisustuksen järjestelyä ja salli ikkunoiden viemisen lattiarajaan saakka. Noin puolet taloista oli liitetty kaukolämmitykseen. Muissa kohteissa saattoi tutustua sähkö-, maalämpö- ja pellettilämmitykseen. Öljylämmitystalo Hämeenherrassa lämmitystä täydensivät harjakatolle asennetut, yhteensä12,5 m2:n nestetäytteiset aurinkokeräimet, joiden tuottama lämpö johdetaan lämpökeskuksen varaajaan. Kun aurinkolämpö ei riitä, öljykattila täydentää lämmöntarpeen. Auringon hyödyntämisellä mainittiin saavutettavan jopa 40 %:n säästö öljynkulutuksessa. Polttoöljyn sijasta lämpökattilassa voidaan polttaa myös bioöljyä. Tämän todisteena talon öljysäiliö täytettiin lehdistöpäivänä Neste Oilin valmistamalla koeerällä bioöljyä, Saunojen lämmönlähde oli yleisimmin sähkö, mutta myös kuusi kappaletta puulla lämmitettävää kiuasta oli nähtävänä. Pienkerrostalojenkin asunnoissa sauna oli itsestäänselvyys. Itsenäistyvän nuoren ensiasunnossa, 40 m2, viihtyisyyttä oli lisäämässä 1,5 m2: n löylyhuone. Sitä isommissa asunnoissa kasvoi saunan koko heti vastaavasti. Arkkitehtitoimiston Heikkinen-Komonen suunnitteleman Sonaatti-talon upealta 6-kulmaiselta terassilta on hieno näkymä luontoon. Sauna sijaitsee talon toisella puolella. Päästäkseen terassille saunojan on kuljettava asuinhuoneiden kautta (ylin kuva). Jämerä-kivitalo Eveliinan pihasaunan lavolla istutaan telttatuoleissa. Pellavakankaan kostuessa tilalle voidaan rullata kuivaa. Puulämmitteisen IKI-Kiukaan tulipesän luukku avautuu viereiseen käytävään (yläoik). Pähkinä-talon pihasaunan edustalla on tilava terassi, jota reunustaa kivipuutarha (yläoikeanpuoleisin). Mammuttihirsi Oy:n toimittamassa, massiivisesta lamellihirrestä tehdyssä talossa on erillissauna, josta on helppo pääsy avaralle pihalle (alaoik.). Puustelli Group Oy:n saunasiipi. Ulkoseinien paneelit on käsitelty tervasekoitteisella Uulatuote Oy:n Roslagin mahonki-pintakäsittelyaineella. Minkäs teet, tee tervan kanssa (suom. sananlasku) (alla). Sauna 3/

27 Sauna 3/

28 LISA MÄKELÄ TEKSTI ESKO MÄKELÄ KUVAT Ikaalisten saunafestivaalit Ikaalisten saunafestivaalit Kyrösjärven rannalla sujuivat perinteisiltä osin periteiseen tapaan eli saunomisista nauttien, nuorten sarjan ja aikuisten sarjan vihdantekijöitä ihaillen, hanuristi-laulaja-juontaja Matti Lepänhaaran jutuille nauraen, jne. Vain uutuusohjelma, saunomisen MM-yritys, teki tenän. Kanadalaisten hallussaan pitämän ennätyksen rikkomiseen olisi tarvittu samanaikaisesti saunomaan 750 henkeä. Puitteet olivat otolliset. Oli pystytetty tenniskentän kokoinen teltta, riittävä vaikka tuhannelle samanaikaiselle saunojalle. Tuomo Koivuniemi oli tuonut 500 kg pellettejä. Edellispäivän koelämmitykset Misa- ja Iki-kiukailla sujuivat hyvin. Kilpailupäivänä Koivuniemen Palokärki-pellettipolttimet aloittivat työnsä hyvissä ajoin. Teltassa aisti jo lämpöä, ja sinne alkoi kertyä iloisia, etupäässä nuoria uimapukuisia seisoskelemaan, ihmettelemään, odottelemaan. Yleisö sai heitellä löylyä, ja kiukaista kohosi mahtavan kokoisia löylynhenkiä. Varsinkin pikkupojilla oli hauskaa. - Ennätyksestä jäi kuitenkin puuttumaan noin 500 osanottajaa. Mutta festivaalipäivien ohjelmat päättäneessä tunnelmallisessa suviyön saunassa nautimme saunomisesta, mitä parhaimmasta stressilääkkeestä, festivaalijohtaja Pentti Hakalan ohjeiden mukaan oikein annosteltuna, ilman kiirettä ja hälinää. Vihdanteon SM- ja MM- kilpailut käynnissä, mukana sekä litteän että pyöreän vihdan tekijöitä. Etualalla nuorten tyttöjen mestariksi valittu Leena Kivitalo Ikaalisista. Suomen mestaruuden voitti Seppo Kauko Ikaalisista ja maailmanmestariksi selviytyi Heikki Lahti Kurusta. Tenniskentän kokoista telttasaunaa lämmitettiin kahdella pellettilämmitteisellä suuritehoisella kiukaalla. Kuvassa 40 kw:n Ikikiuas ja siihen liitetty Palokärki pellettipoltin. Toimintaa seuraa polttimen toimittaja Tuomo Koivuniemi Pirkanmaan Pellettilämmöstä. Toisena lämmönlähteenä teltassa oli vastaavan kokoinen Misan kiuas (oik). Sauna 3/

29 MATTI KIVINEN Saunan ikkuna on rikki Sata vuotta sitten sauna oli SAUNA. Vuosisadan kuluessa alkuperäiseen saunaan on tehty monia oivallisia parannuksia ja kehitetty toimivia ratkaisuja, mutta samalla on syntynyt monenlaisia vain tekijälleen mieluisia viritelmiä. Suomalaiset myyvät saunaa ja saunatuotteita maailmalla keskenään kilpaillen ja vain omaan erinomaisuuteensa luottaen. Kuka on vastuussa maamme maineikkaimman ja tunnetuimman tuotteen laadusta? Suomen Saunaseura on perustamiskirjansa ohjeen mukaisesti kantanut vastuun saunatietouden levittämisestä ja saunaperinteestä. Kansainvälinen Saunaliitto on tiedottanut suomalaisen saunan tutkimuksesta ja perinteestä. Kaikki suomalaiset tiedottajat, virastot ja ministeriöt ovat saaneet perustietonsa sivuilta, Sauna-lehdestä, seuran toiminnanjohtajalta tai saunatietoutta hallitsevilta jäseniltä. Saunan rakentajat, toimittajat, TV-dokumenttien, elokuvien, kirjojen ja kuvateosten tekijät ovat saaneet avun Saunaseuralta. Sauna OK Osuuskunta on perustettu saunatietäjien ja osaajien avuksi. Osuuskunta on välittänyt sauna-esitelmöitsijöitä, tekstien kirjoittajia, parhaiden saunojen esittelyjä, kuvauspaikkoja ja rakennusneuvontaa tarvitsijoille. Tänä vuonna osuuskunta on tehnyt koulutus- ja tutustumismatkan Liettuaan Vilnaan ja Druskininkai-kylpyläkaupunkiin helmikuussa ja saunamatkan Marinmaalle Venäjälle. Osuuskunnan omistajaksi pääset Sauna Corporation membershipfee osuusmaksulla. Haluamme korjata rikkoutuneen Saunan ikkunan. Toivon, että kaikki Sauna-tuotteen brändistä kiinnostuneet lähtevät yhdessä etsimään Saunaa tuotemerkiksi, jonka kaikki ulkomaalaiset mainitsevat ensimmäisten tuntemiensa asioiden luettelossa suomalaiseksi. Mikä Sauna on ja miten Suomi sillä parhaiten menestyy? Matti Kivinen 70 vuotta Saunassa Vaskiniemessä SAUNA-LEHTI TOIVOTTAA ONNEA 70-VUOTIAALLE MATILLE! JOKA ON TOIMINUT TIEDOTUSTOIMIKUNNASSA VUOSIA JA AVUSTANUT LEHTEÄ KUVIN JA KIRJOITUKSIN. Marinmaan sauna on kuin alkuperäinen suomalaisen sauna. Kesällä 2007oli saunan alkuperän etsijöitä kokemassa Marinmaan saunoja Venäjällä ja Marin Tasavallassa Leo Baskinin opastamana. (Kuva: Elias Lindholm) Sauna 3/

30 LISA MÄKELÄ TEKSTI ESKO MÄKELÄ KUVAT Vuoden 2007 Samuli Saunasaareen Suomen Saunaseuran Samuli-tunnustuspalkinto myönnettiin tänä vuonna Rainer Hanhilahdelle, Saunasaaren perustajalle, ylläpitäjälle ja kehittäjälle. Suomalaisen saunan päivänä aurinko säkenöi merellä ja laineet löivät moottoriveneen laitaa vasten kuin suosiotaan osoittaen, kun palkinnon tuojat matkasivat kohti Saunasaarta. Saunasaari sijaitsee Helsingin kauppatorin rannasta minuutin vesimatkan päässä, Vasikkasaaren pohjoiskärjessä. Saunasaarella saunat olivat hyvää vauhtia lämpiämässä. Saunovia seurueita oli tulossa useita, mutta saunomiset ja vilvoittelut tulisivat sujumaan joka seurueelta omissa oloissa, sillä saunat on Saunasaaressa sijoitettu toisiltaan piiloon kumpareiden taakse. Oma saunarauha on täällä mahdollista saavuttaa. Me saunaseuralaiset emme tällä kertaa saunoneet, uineet emmekä köllötelleet kuumavesitynnyreissä, mutta hyvien kokemusten ja muistojen takia halusimme kiertää katsastamassa saunat ja niihin liittyvät tilat ja maisemat. Ennallaan olivat niin meri- kuin Helsinki-näkymät ja, jos mahdollista, entistä ehompina itse saunat: 8- kulmainen hengen Haapasavu, moderni 4-12 hengen Maisemasavu ja se pyhin, hengen Perinnesavu ( Saunomismukavuuksiin lukeutuvat täällä myös pesuhuoneet, 5-8 hengen puulämmitteiset kylpytynnyrit, viihtyisät puku/takkatuvat sekä isommat rakennukset kokoustamiseen ja ruokailuun. Saunasaari pystyy tarjoamaan laadukasta syötävää, enimmillään 115 hengen ryhmälle. Asiakkaiden joukossa on usein ulkomaalaisia, jotka täällä saavat ensi kosketuksen suomalaiseen saunaan. Huolimatta kaikesta tästä Saunasaarensa moninaisuudesta Rainer Hanhilahti arveli, että saikohan hän arvostetun Samuli-tunnustuspalkinnon liian aikaisin. Kun hänellä vielä on toteutumattomiakin aikeita... Sauna 3/

31 Mutta luovuttaessaan kunniakirjan vuoden Samuli-palkitulle Rainer Hanhilahdelle lausui Saunaseuran varapuheenjohtaja Marketta Forsell - Haaveesi saunanäyttelystä kylvettävine ja vuokrattavine saunoineen aivan Helsingin keskustan tuntumassa oli syntynyt jo 80-luvulla... Sinun unelmasi on toteutunut hienosti... Saunasaaressa kylvettyään saunavieras kokee puhdistuneensa fyysisesti ja henkisesti. Kiuaskiven kokoisen Samuli-palkintopatsaan, erityistilauksesta tehdyn vuolukivisen Löylynhengen ojensi Hanhilahdelle Esko Mäkelä. Lisa Mäkelä sai antaa kiulullisen päivänkakkaroita, ja toiminnanjohtaja Hilkka Heimonen lahjoitti Saunaseuran uusimpia laudeliinoja. Suomen Saunaseura päätti 50-vuotisjuhlavuotenaan tunnustuspalkinnon myöntämisestä saunan hyväksi erityisen ansiokkaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Ensi kertaa tunnustus myönnettiin seuraavana vuonna, 1988, silloin nimellä Vuoden saunoja. Saaja oli UKK-instituutti. Nimi muutettiin Pekka Laaksosen ehdotuksesta Samuli-tunnustuspalkinnoksi, jolla Saunaseura muistaa ja kunnioittaa kansanperinteen kerääjän Samuli Paulaharjun ( ) työtä. Hänen keräämässään laajassa aineistossa saunalla on keskeinen sija. Saunasaaresta näkyy Helsingin silhuetti (ylin kuva). Saunasaaren isäntä Rainer Hanhilahti ja Perinnesavu (yllä). Hanhilahti Haapasavu-saunansa ovella (ed.sivu ylävas). Sauna 3/

32 SEPPO PUKKILA O Tempora O Mores Lämmittäjän huomioita saunatapojen muutoksista ja muutosten vaaroista Sauna 3/ Kaksikymmentäkahdeksan laudeliinaa ja kolme kylpypyyhettä pesuhuoneessa, ennätys toistaiseksi, tuumin siivotessani saunan pesutiloja torstaina aamuvarhaisella. Eilen oli vain kahdeksantoista, ja kaksi kiulua vihtoineen komeasti keskellä pesuhuoneen lattiaa. Miesten ja naisten välillä tässä asiassa ei ole eroja. Molemmissa löytyy yksilöitä, jotka eivät muista tai eivät osaa saunaseuran tapoja. Perjantaiaamuna löysin kaksi vihtaa kiuluissaan ja kolmetoista kylpypyyhettä pesuhuoneesta. Nämä ovat pieniä asioita, mutta kertovat selvästä kulttuurin rappeutumisesta ja jäsenistön välinpitämättömyydestä yhteisten asoiden hoidosta. Missähän ovat ne Saunaseuran opettamat saunatavat? Ihmeellisiä tapoja on päässyt pesiytymään tähän saunomiskulttuurin kehtoon. Niinkuin sekin, että kolmossaunan lauteilta löytyi aamulla kiulu, jossa onneksi oli vielä vettä sisällä. Metallinen löylyvesiastia löytyi pesuhuoneesta vihta sisällään ja vesi astiassa oli aivan mustaa. On siinä ollut puhtoisia saunojia. Lauteilta ja kahviosta löytyy erilaisia saunaveljiä ja -siskoja, joilla on ihan omat saunatavat ja muut saavat huutia, jos eivät älyä antaa periksi näiden omatahtoisten edessä. Tämä ei ole yhteisen viihtyvyyden kannalta suotavaa eikä hyvän etiketin mukaista. Suvaitsevaisuus ja hyvien tapojen noudattaminen sekä toisten huomioonottaminenhan ovat jo kotona opittuja taitoja? Kummallisia tapoja, joille varmasti löytyy hyvä selitys. Pistää kuitenkin mietityttämään tällaista nuorempaa saunojaa. Saunojilta tulee keltaisia palautelappuja milloin liian kuumasta milloin kylmästä saunasta, WC-tilojen ja pesuhuoneen hajusta ja siisteydestä, kahvilan vesikannujen lukumäärästä ja tarjolle asetettujen ruokien määrästä sekä laadusta, henkilökunnan käyttäytymisestä ja ties mistä. Tulee väkisinkin mieleen, että nämä saunaseuralaiset olettavat Vaskiniemen saunan olevan klubi, jossa on henkilökunta palvelemassa maksavia asiakkaita, jotka voivat vaatia mitä mieleen juolahtaa. Tämä on yhdistys joka harjoittaa saunakulttuurin vaalimista ylläpitämällä jäsenilleen saunalaitosta Helsingin Vaskiniemessä. Kukin jäsen on velvoitettu vaalimaan saunalaitosta ja saunatapoja liittyessään jäseneksi. Sauna on ikiaikainen ja saunominen rituaalina on pyhä. Tätä vanhaa saunomisperinnettä pyrimme täällä vaalimaan ja opettamaan toisillemme ja tuleville polville. Jäsenten vastuu yhteisen omaisuuden varjelemisesta ja yleisen siisteyden ja hyvien tapojen vaalimisesta on erittäin tärkeää ja välttämätöntä. Laudeliinan ottaessaan kassalta jäsen huolehtii siitä saunomisen loppuun saakka ja laittaa sen saunomisensa päätteeksi pyykkikoriin eikä jätä sitä roikkumaan pesuhuoneen naulaan, saunaan tai pesuhuoneen lattialle. Jäsen on myös vastuussa vieraistaan ja näiden käyttäytymisestä ja Saunaseuran tapojen noudattamisesta. Vihdoille on oma paikkansa käytön päätteeksi. Vanhan löylykumppanin paikka ei ole kiulussa keskellä pesutilaa, eikä pesutilan roskakorissa saati sitten lauteilla vaan ykkössaunan oven vieressä sijaitsevassa luukussa, josta vihta putoaa lämmitystiloihin sytykkeeksi. Tuntuu siltä että tämän luukun olemassaolo on nykysaunojille tuntematon. Saunassa on kiuas, sen tarkoitus on tuottaa löylyä ja mielihyvää. Löylyn heitolla säädetään saunan lämpötilaa ja kosteutta, ei kaatamalla löylyvettä lauteille eikä paloruiskulla suihkuttamalla kylmää vettä seinille. Eräät seuralaiset ovat omaksuneet tällaisen tavan jäähdytellä saunoja, varsinkin kolmosta. Lämmityksen jälkeen saunat ovat varsin kuumia luonnollisista syistä. Jotkut pitävät kuumasta löylystä ja tulevat sitä varten heti saunan auettua kylpemään. Toiset eivät pidä tiukoista löylyistä, siksi meillä on erilämpöisiä saunoja tarjolla kaikille saunojille. Ei ole kenenkään etu, että työllä ja vaivalla

33 Kaksikymmentäkahdeksan laudeliinaa ja kolme kylpypyyhettä pesuhuoneessa aamulla... kuumaksi lämmitetty sauna jäähdytetään kastelemalla ja pitämällä ovea auki ja ja valitetaan siitä, että sauna on liian kuuma kylvettäväksi. Vaihtoehtojahan on tarjolla. Löylyluukun auki pitäminen koko saunassaoloajan ei ole suotavaa eikä hyvien saunatapojen mukaista, kiuas jäähtyy ja seuraavat saunojat illemmalla eivät pääse nauttimaan kunnon löylyistä. Luukun aukijättäminen saunasta viimeisenä poistuttaessa on vaarallista. Saunan sisälämpötila nousee suureksi ja aiheuttaa palovaaran. Rakenteet saunassa on valittu minimoimaan paloriskiä, mutta saunojen vanheneminen muuttaa tilannetta koko ajan. Kiukaan kivistä nousee pahimmillaan yli 500 asteen lämpöistä ilmaa saunatilaan. Meidän saunamme ovat palvelleet monta vuotta ja alkavat väkisinkin iän myötä rappeutua ja samalla palovaara kasvaa. On syytä olla tarkkana näiden asioiden kanssa. Muutamana aamuna saunoja kiertäessäni olen nähnyt joissakin saunoissa löylyluukun olevan auki. Saunasta viimeisenä poistuvan on suljettava luukku, jos se on auki! Henkilökunnan tehtäviin kuuluu tarkistaa saunat viimeisten saunojien poistuttua, sulkea luukut ja poistaa saunasta sinne jääneet kiulut ja pyyhkeet. Joskus sattuu niin, että kaikesta tarkkaavaisuudesta huolimatta jotakin ei pimeässä saunassa huomaa ja vaaramomentti kasvaa. On ensisijaisesti saunojien vastuulla hoitaa edellämainitut asiat kuntoon - Sauna 3/ onhan kysymys meidän yhteisestä saunatalostamme. Uunin vetoluukkujen ja palo-ovien avaaminen saunomisen aikana ei ole sallittua monestakin syystä. Uunin alaluukun avaaminen aiheuttaa saunaan ylipaineen, joka pyrkii purkautumaan rakenteiden kautta. Räppänän koko ei riitä purkamaan syntyvää painetta ja rakenteet joutuvat ylimääräisen rasituksen kohteeksi. Erityisen suuri paloriski syntyy, kun tuulenpaine mereltä on voimakas. Olen joutunut tämän elokuisen lämmittäjäurani aikana tuon vaaratilanteen tilanteen jo kokemaan. Kesämyrsky raivosi ulkona ja saunanlämmitys oli vaativaa puuhaa vedon vuoksi. Lämmityksen jälkeen pesutiloihin puhaltava voimakas ilmavirtaus jäähdytti saunoja tavallista nopeammin. Käydessäni lämmityksen jälkeen saunassa ja pesulla huomasin, että kolmossaunassa tuntui savun hajua saunomisen alettua ja komensin saunojat ulos. Varotoimenpiteenä suihkutin seinille ja salvoskohtiin vettä sekä kolmosessa että viitosessa. Viitonen oli kesätauon jälkeen ensimmäisiä kertoja lämmityksessä ja siten tiukan tarkkailun kohteena. Hirsirakenteiden kuivuminen aihettaa hirsien väleihin ja salvoksiin rakoja, joista palokaasut pääsevät purkautumaan ja aiheuttavat palovaaran. Epäilin savunhajun tulevan viitossaunasta, mutta syy löytyi muualta, kun kiersin alakerran lämmitystiloissa. Kolmosen uunin vetoluukku avattu. Ulkona viuhui tuuli parhaimmillaan yli 20 sekunttimetrin voimalla. Savu tuli siis ilmeisesti kolmosen seinistä, joista ylipaine purkautui. Syyllinenkin löytyi ja tunnusti tekonsa, josta sai ansaitut moitteet. Selityksenä oli se, että haluttiin lisää lämpöä saunaan. Saunomisen alussa saunan lämpötila oli 125 astetta, mikä ei kuulemma ole riittävä.

34 Seuraavana aamuna tullessani lämmitystehtäviin huomasin kauhukseni, että kolmosen uunin vetoluukku oli taas auki!!! Tietämättömyys asioiden vaarallisuudesta on onnettomuuksien perussyy. Koko illan riehunut tuuli lienee jäähdyttänyt saunoja edelleen ja joku onneton oli lisää löylyä hakiessaan avannut jälleen vetoluukun tietämättään, että aiheutti erittäin vaarallisen tilanteen. Saunat olisivat voineet palaa yön aikana. Onneksi mitään ei tapahtunut silloin, mutta seuraavan viikon keskiviikkona sitten tapahtui. Kolmossaunan ja viitosen salvoksiin oli ylipaineesta syntynyt rako, joka sitten alkoi kyteä ja kärytä. Sammutustoimet tehosivat toivotulla tavalla ja saunoissa voitiin kylpeä rauhassa eikä palokuntaa tarvittu rikkomaan paikkoja. Ainostaan torstaina, naisten saunapäivänä viitonen oli pois käytöstä paloalueen korjaustöiden vuoksi. Nyt voidaan taas lämmittää ja kylpeä rauhasa jonkin aikaa. Lämmitystilojen veto- ja tuuletusluukkujen sekä palo-ovien on oltava kiinni lämmityskertojen välillä. Luukkujen aukominen ja sulkeminen on vain lämmittäjän työtä, muilla ei ole asiaa alakertaan. Kaikella on tarkoituksensa. Tämän kirjoitin meidän kaikkien parhaaksi, toivottavasti otatte opiksi mutta ette nokkiinne. Hyviä, viihtyisiä ja turvallisia löylyjä varalämmittäjä MATTI KIVINEN Saunakirjoja: Forum Sauna 80 vuotta Höyrykylpylaitos Sankt Eriks Bad avattiin Turun keskustassa Talossa oli myös suomalainen sauna. Kivinen, 4 x 4 metrinen pieni piharakennus Humalistonkadun ja Rauhankadun kulmatontilla Puolalanpuiston reunassa oli laajennettuna Lilla Badstugana, joka toimi vuoteen 1904 asti perustettu Turun Saunat ry. auttoi yli kolmeakymmentä saunayrittäjää yhdessä selviytymään turkulaisten kylvettämisestä. Alkuperäisen saunan nautinnon voi löytää enää Nummen Saunasta ja 80-vuotiaasta Kurjenmäen Forum Saunasta. 100 vuotta sitten yleinen sauna oli kivirakenteinen, siinä oli jopa neljä löylyhuonetta yhden suuren rakennuksen keskellä olevan kiukaan ympärillä. Kiuas oli tiilihormin laajennetussa alaosassa ja kivien yläpuoliset luukut antoivat löylyn haluttaessa kullekin saunaseurueelle. Samantapaisesti alkuperäisiä puilla lämmitettäviä yleisten saunalaitosten kiukaita olen nähnyt Marin Saunamatkalla Marinmaalla ja Druskinin Sauna 3/ kain Pirtis-kylpylaitoksessa. Tälläinen saunalaitos säästää lämmittäjän vaivoja ja polttopuita tarjoten laajemman erilaisten saunojen käytön kylpijöille. Hieno idea, joka melkein on unohtunut menneisyyteen. Syttyy halu lähteä nyt Turkuun Forum Saunaan. Historiikki Rakkaudesta Saunaan, Forum Sauna 80 vuotta kirjan ovat synnyttäneet Matias Aho ja Mervi Hongisto Mervi Hongisto ja Merja Pihlajamäki ovat julkaisseet kirjan Saunan Salaisuus vuonna Saunakirjoista löytää lukija aina innostuksen lähteen ja tyydytyksen mielelleen. Tekijä kertoo omat saunakokemuksensa arvioitavaksi. Näistä kirjoista jää mieleeni kolme sauna-asiantuntijaa Matias Aho, Mervi Hongisto ja Merja Pihlajamäki. Kiitos teille. Nämä Saunakirjat on liitetty Saunaseuran kirjastoon.

35 LIETTULAINEN VIHTAPROSEDUURI SAUNASEURALLA Lokakuun ensimmäisenä, jaettuna lauantaina, 6.10., sinulla on mahdollisuus tutustua yhteen liettualaisen saunaperinteen hienoimmista muodoista: vihtomiseen. Tämä ei ole mitä sattuu vihdan heilutusta, vaan vihtaproseduuri, jossa sinut vihdotaan yhdessä saunoistamme kahdella kympillä koivu-, tammi-, kataja-, vaahtera-, ja lehmusvidoilla. Vihtamestarit ja vihdat tulevat Liettuan Sauna-akatemiasta. Tule kokemaan unohtumaton, eufoo rinen elämys! (kts. Sauna 2/2007 s.10) Pesijä aloittanut Uusi pesijä on aloittanut toimintansa syyskuun alussa. Hän on japanilainen, jo jonkin aikaa Suomessa asunut Yukie Matsuda (puhutellaan: Juki). Yukie osaa jonkin verran suomea ja opettelee koko ajan lisää, ja englannilla hänen kanssaan tulee toimeen mainiosti. Pesijä on olennainen osa saunaperinnettä ja kulttuuria. Valitettavasti yhä harvemmista paikoista löytyy pesijän palveluja. Pesuhetki on varttitunnin hemmotteluhetki mielelle ja keholle. Yukie osaa työnsä loistavasti ja hänen käsistään lähtee kuin uudistuneena. Yukie toimii yksityisyrittäjänä, kuten hierojammekin ja hänen tulonsa ovat suoraan riippuvaisia pesujen määrästä. Toivomme kaikki, että Yukie viihtyy ja pestäviä riittää. SYYSTALKOOT Saunaseuralla, Vaskiniemessä Sunnuntaina klo Tule mukaan reippaaseen joukkoon harrastamaan hyötyliikuntaa ulkosalla, tai sisätiloissa. Kaupan päälle saat hyvän mielen, ja yhteinen saunatalomme ympäritöineen on taas entistä viihtyisämpi. Talkoosaunat ovat luonnollisesti lämpiminä ja pikkupurtavaa luvassa. VARUSTEET: työvaatteet, saunatarpeet ja iloista talkoohenkeä. ILMOITTAUTUMISET MENNESSÄ, jotta osaamme varata ruokaa. Sauna 3/

36 SAUNAMAAILMA HERNESAAREN RANTAAN? Saunoista oma maailmansa Hernesaaren rantaan, meren äärelle. Näin on ideoinut Public Side yhtiö. Ajatus el ole uusi. Töölö-seura ideoi monipuolisen saunamaailman ulkoilukeskuksineen Taivallahteen uimarannan kupeeseen. Mutta apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen toi pitkään muhineen hotellikylpylähankkeen yllättäen kaupungin päättäviin elimiin ja niinpä Helsingin kaupunginvaltuusto päättikin että Taivallahteen rakennetaan mittava hotellikylpylä. Taivallahdestako Hernesaareen? Nyt Public Side toivoo, että kaupunki vuokraisi Hernesaaresta sen itäpuolelta noin puolen kilometrin mittaisen kaistaleen meren rannasta yksittäisten saunojen keskukseksi. Yhtiön tarkoituksena on perustaa Hernesaareen 32 rantasaunan Saunala-niminen sauna- ja rantakulttuurikeskus. (Kamppi-Eira ) ONKO SAUNOMISEMME ENERGIAN TUHLAUSTA? Ilmastonmuutosrummutuksen ja sähköveron korotuskaavailuiden ansiosta on mm. yleisönosastoissa keskusteltu siitä, onko meidän suomalaisten saunomistapamme energian tuhlausta. Miksi suomalaisilla olisi oikeus tuhlata energiaa tavalla, jota ilman suurin osa ihmisistä tulee vallan hyvin toimeen? Millaisia uhrauksia saunojat joutuvat tekemään tulevaisuudessa, kun energiaohjelmat käyvät päälle? Nyt asiantuntijat lisäävät löylyä, keskustelijat ovat oikeassa: Saunahullut suomalaiset saavat tottua siihen, että ennemmin tai myöhemmin luupin alle päätyy kaikenlainen energiankulutus, myös saunominen. Sähkösauna syö energiaa, jota myös Suomessa on pakko ruveta säästämään. Vaihtoehtoja ei ole, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä sanoo, sillä asukaskohtainen kokonaisenergiankulutus on maailman kärkiluokkaa Suomessa. Se ei ole hyväksyttävää, vaikka ilmasto on kylmä, etäisyydet pitkiä ja vientiteollisuus raskasta. Ei riitä, että teollisuus vähentää energiankulutusta. Myös kotitalouksien kulutuksen täytyy vähentyä rajusti. Sauna on hyvä esimerkki tuhlailusta. Vielä 1970-luvulla kerrostaloon riitti yhteissauna. Nykyisin sauna rakennetaan lähes jokaiseen uuteen yksiöönkin. Seppälän laskujen mukaan saunan osuus kerrostaloasunnon sähkönkulutuksesta on jopa toistakymmentä prosenttia vuodessa. Kallis sähkö pakottaa miettimään, montako kertaa viikossa esimerkiksi sähkösauna kannattaa lämmittää yksiössä. Näitä asioita sisäistäessään voi jo tehdä asian hyväksi jotakin: Älä anna lämpimän saunan odottaa. Kaksi tuntia viikossa tyhjillään oleva lämmitetty sauna maksaa sata euroa vuodessa! (Taloussanomat ) LIIKKUVIEN SAUNOJEN KOKOONTUMISAJOT Teuvan Parrassa oli elokuussa liikkuvien saunojen kokoontumisajot. Siirrettäviä saunoja oli tuotu paikalle muun muassa Laihialta, Töysästä, Porista, Hyvinkäältä ja Haminasta. Luonto-Parran maisemiin Teuvalle kokoontui 37 saunaa ympäri maata. Sauna-ajot järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Paikalla oli silloin 18 saunaa ja tapahtumapaikka oli kuivalla maalla keskustassa. Nyt kokoonnuttiin Parran uimalammen äärelle ja saunojen määrä tuplaantui heti. Myöhään yöhön kestävässä saunomistapahtumassa yleisö sai löylytellä ilmaiseksi mielin määrin. 36

37 Siirrettävien saunojen kokoontumisajoissa moni ihasteli esimerkiksi hyvät oleskelutilatkin sisältänyttä Sight Seeing Saunabussia. Sen ovat tehneet tammelalaiset Jonna ja Vesa Pura. Sen takaosaan rakennettuun saunaan mahtuu 16 ihmistä, automatkoilla sieltä on ikkunoista hienot näkymät. Hyvänlaista hämmennystä ja ihastusta hyvistä maisemistaan sai teuvalainen Harri Nisula puhelinkoppisaunastaan. Kiuas on kiinnitetty oveen, ja se työntyy kätevästi sisään, kun lauteille kiivennyt saunoja nostaa alimmaisen portaan narulla ylös. Puhelinkoppiin mahtuu kerralla seitsemän saunojaa. Jos haluaa lasit huuruhun, ei tartte ku kerran nakata löylyä. Lordivetoisen Kidan ovat rakentaneet teuvalaiset Ritva Tanskanen ja Erkki Tapanainen. Aloimme suunnitella Lordivetoinen Kita - saunaa aikoinaan tämän tapahtuman inspiroimana. Aluksi meillä oli melko villejäkin ideoita, mietimme esimerkiksi pyörivää tai tölkeistä koottua saunaa, muistelevat Ritva Tanskanen ja Erkki Tapanainen. Lordivetoinen Kita on rakennettu Ruotsin armeijan tykinalustalle. Olen ostanut sen viitisentoista vuotta sitten Närpiöstä. Toimeen oli helppo ryhtyä, kun oli valmis kärrynalusta ja vuodelta 1964 ollut lato, joka purettiin. Rakentamisen myötä tuli lisää ideoita. Katolla on avoallas, josta tulee saunaan suihkuvesi. Se täyttyy kunnon kuuron myötä. Maitokärrysauna oli yksi saunojen kokoontumisajon uutuuksista. Viime kesänä rakentamaansa maitokärrysaunaa kurikkalainen Esa Kallio on siirrellyt yleensä ns. pappamopedilla. Nyt ajattelin olla kyseiselle menopelille armollinen ja tuoda tekeleeni tänne auton peräkärryllä. Entisöin silloin pappamopedini, kun sitten löysin vaarini vanhat maitokärryt puuladosta sain idean tehdä sen päälle saunan. Se valmistui kahdessa viikossa. Suuritöisin asia oli isäni tekemä kiuas, Esa toteaa. Sauna on tehty yhdelle hengelle. Mutta se on todella hyvä paikka parisuhteen parantamiselle. Äitini saunoo lähes päivittäin, joten hän on käyttänyt saunaa eniten. Kauhajokelaisen Martti Peltonen rakensi nurinpäin seisovan saunan. Erikoisen saunan lauteet valmistuivat vasta edellisenä iltana. Peltonen laskeskeli tyytyväisenä, että hänen löylyissään on käynyt ainakin 200 kylpijää. Lada-saunaan mahtui löylyjä heittämään kerrallaan neljä henklöä. Leikkuupuimurisauna ihastutti myös monia. Suurin osa Luonto-Parraan körötelleistä saunoista oli nikkaroitu vanhojen pakettiautojen tai asuntovaunujen uumeniin. Suomalaiset ovat varsinaisia Pelle Pelottomia, kun on kyse niin äärimmäisen suomalaisesta ilmiöstä kuin saunasta. Uskon, että me idearikkaat suomalaiset keksimme vielä ratkaisun energian tuhlauksen ja saunahullutemme väliseen ristiriitaankin. (Sauna-leh den toi mittajan huomautus.) (Ilkka 1.8., Pohjalainen 12.8., Ilta-Sanomat 13.8., Kauhajoen Kunnallislehti ) Maitokärrysauna 37

38 Kansainvälinen Kooneri International Sauna society Uusia jäseniä. Kansainvälisen saunaliiton hallitus on hyväksynyt uusiksi jäseniksi Tsekin, Belgian ja Meksikon saunayhteisöt. Det Danske Saunasellskab on myös osoittanut kiinnostusta mahdolliseen jäsenyyteen. Elokuussa 9 hengen innostunut saunojajoukko kävi Tanskasta tutustumassa Vaskiniemen saunoihin. Valitettavasti aikatauluongelmista johtuen he eivät tavanneet Suomen Saunaseuran jäseniä, joita he olivat toivoneet yhteiseen saunailtaan. Onneksi kuitenkin seuran johtokunnan edustajalla oli mahdollisuus isännöidä. Tulevan XV kongressin 2010 pitopaikka Japanissa on vielä päättämättä. Liiton hallitus kokoontuu marraskuussa, jolloin toivottavasti päätetään kongressikaupunki. Saunaterveisin, MARKETT FORSELL Terveisiä toiminnanjohtajalta Arvostettu Saunaseura Suomen Saunaseura on tunnettu ja arvostettu. Syykin on selvä, sillä työtä suomalaisten saunaperinteiden vaalimiseksi, saunan tuntemuksen syventämiseksi ja saunomisen merkityksen korostamiseksi terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä on tehty jo 70 vuoden ajan. Arvostusta osoitti omalla tavallaan myös se Iltasanomien toimittaja, joka lähti isosti arvioimaan Saunaseuran arvostelukykyä laulelmakilpailun julkistamisessa. Ei jokaisen yhdistyksen tekemisiin viitsittäisi puuttua, mutta Saunaseura on instituutio, jonka tekemisiä ja sanomisia seurataan ja niillä on merkitystä. Tämä arvostus on saavutettu jäsenten vapaaehtoisella työllä, ja se säilyy jäsenten avulla. Saunaseura on yhä tiukemmin jäsentensä oma paikka, sillä jokaisessa iltasaunassa on vastuullisen varaajan oltava tästedes seuran jäsen. Jäsenet tietävät, miten saunoissamme käyttäydytään ja mikä on saunomisen syvin olemus, eikä ylilyöntejä pääse tapahtumaan. Tämä on yksi tapa säilyttää saavutettu arvostus. Jäsenillä onkin tänä syksynä syytä juhlaan. Suomalaisella Klubilla järjestettävä 70-vuotisjuhla on tulemisen arvoinen, sillä ohjelma on mukavaa, ruoka maittavaa, seura erinomaista ja tanssiakin saa, ken haluaa. Mikäli et vielä ole ilmoittautunut mukaan, se kannattaa tehdä pikimmiten, sillä Suomalaiselle Klubille eivät valitettavasti ihan kaikki jäsenet mahdu. Kaiva juhlapuku kaapista ja lähde juhlimaan vanhaa ja kunnianarvoisaa Suomen Saunaseuraa! HILKKA Sauna 3/

39 Kokouskutsu Aika: Maanantai klo Paikka: VARMA, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, Annankatu 18, Helsinki Ohjelma: tarjoilua Esitelmä, Eero Kotkas: Saunaseuran suihkuhuoneen kosteusvauriot ja niiden korjaaminen Suomen Saunaseura ry sääntömääräiset kokousasiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen 3. Kokouksen laillisuuden toteaminen 4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi 5. Vuoden 2008 liittymismaksun ja jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen 6. Johtokunnan puheenjohtajan valitseminen vuodelle Johtokunnan uusien jäsenten valitseminen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle. Erovuorossa ovat Marketta Forsell, Taisto Hintsanen ja Seppo Pukkila. Heistä Pukkila on ollut johtokunnassa kaksi kautta, eikä häntä voida valita uudelleen. 8. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valitseminen tilivuodelle Johtokunnan esitys vuoden 2008 toimintasuunnitelmaksi 10. Johtokunnan esitys vuoden 2008 tulo- ja menoarvioksi 11. Seuran jäsenten johtokunnalle jättämät esitykset ja viimeistään 10 päivää aikaisemmin jätetyt 12. Kokouksen päättäminen Johtokunta Ilmoittautuminen kokoukseen mennessä: saunojen kassatiskillä olevaan listaan tai toimistoon, puh Sauna 3/