Yhteiskuntavastuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskuntavastuu 2010"

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuu 2010 Taloudellinen vastuu: Finnairin liikenne kääntyi takaisin kasvuun vuonna Ilman tuhkaa ja työtaisteluita myös tulos olisi noussut voitolliseksi. Kestävällä toiminnalla Finnair on varmistanut investoinnit uusiin lentokoneisiin ja siten liikenteen kasvuun, joka turvaa ja tuottaa työpaikkoja. Sosiaalinen vastuu: Finnairin tehtävä on huolehtia asiakaistaan ja tarjota sujuvat lentoyhteydet osana suomalaista ja kansainvälistä infrastruktuuria. Sosiaalisen vastuun keskiössä on oma henkilöstömme. Matkailussa kohteiden elinpiirin kunnioittaminen on osa vastuullista toimintaa. Ympäristövastuu: Finnair vähentää ympäristökuormitusta kaikessa toiminnassaan. Vuodesta 1999 vuoteen 2017 mennessä Finnair vähentää päästöjään 41 prosenttia istuinta kohden. Finnairin tavoitteena on ylittää viranomaisvaatimukset ja olla johtava lentoyhtiö ympäristövastuun saralla.

2 Sisältö Esipuhe Mika Vehviläinen...02 Johdanto Kati Ihamäki...04 Finnair-konserni...05 Avainluvut...06 Sidosryhmät...08 Visio ja tavoitteet...11 GRI-raportointiperiaatteet...12 Taloudellinen vastuu...15 Taloudellisen vastuun tunnusluvut...16 Sosiaalinen vastuu...18 Henkilöstöjohtaminen...19 Henkilöstövastuun tunnusluvut...21 Vastuu ihmisoikeuksista...26 Ihmisoikeusasioiden tunnusluvut...28 Yhteiskunnallinen vastuu...29 Yhteiskunnallisen vastuun tunnusluvut...30 Tuotevastuu...31 Tuotevastuun tunnusluvut...33 Ympäristövastuu...36 Ympäristövastuun tunnusluvut...37 GRI-taulukko...48 Finnair Oyj, Tietotie 11 A, Finnair Puhelinvaihde: (09) Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportin 2010 toimituskunta: Kati Ihamäki, Ville-Pekka Pusa, Maria Mroue. Konsepti ja toteutus: Miltton Oy, Projektipäällikkö Leena Löytö mäki, AD Sampsa Voutilainen, graafinen suunnittelija Ilkka Martio. Kuvat: Riitta Supperi ja Finnairin arkistot. Kiitokset: Anja Koho, Taneli Hassinen, Janne Lumia, Tuulia Taipale ja Laura Kantanen

3 2 Esipuhe Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Esipuhe Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Haluamme olla ympäristö- ja laatutietoisen matkustajan valinta Vastuullinen toiminta on yritysmaailmassa välttämätöntä. Menestyvät yritykset nivovat yhteiskuntavastuun osaksi strategista päätöksentekoa. Yhteiskuntavastuu on yrityksen toiminnassa osa-alue, joka koskettaa koko organisaatiota ja kaikkia yrityksen sidosryhmiä. Näin myös meillä Finnairissa. Hankkeet tehokkaamman polttoainetalouden saavuttamiseksi tuovat niin taloudellista kuin ympäristöllistäkin hyötyä. Toimenpiteet johtamisen kehittämisessä parantavat työilmapiiriä ja yrityksen haluttavuutta työnantajana, mutta tuovat menestystä myös muilla mittareilla. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri rakentaa luottamusta ja tuo uskottavuutta niin sisäisesti kuin ulkoistenkin sidosryhmien kanssa. Vuonna 2010 vastatuulta loivat tuhkakriisi, äärimmäiset sääilmiöt sekä työtaistelut. Näistä koitui haittaa niin asiakkaille kuin yhtiöllekin. Se on valitettavaa. On pystyttävä luomaan kannattavaa kasvua kiristyvissä olosuhteissa ja muistettava, että motivoitunut henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen sen aikaansaamiseksi. Uudet, myötäiset tuulet kuitenkin puhaltavat yhtiössämme jo rivakasti. Vastuullisuuden viitekehyksen nähdään usein tulevan lainsäädännöstä ja edelläkävijäyritysten odotetaan ylittävän nämä vaatimukset. Vastuulliset yritykset kuitenkin myös luovat uusia käytäntöjä. Sidosryhmät odottavat yritysten johtavan riskejään ei vain seuraavan tai minimoivan niitä. Raportointi on tärkeä osa viestintää. Se vastaa sidosryhmien kysymyksiin, mutta kertoo samalla läpinäkyvästi ja vertailtavasti yrityksen vastuullisuusstrategiasta ja toiminnan painopisteistä. Osa edelläkävijän roolia on vaikuttaa ympäristöönsä ja vallitseviin käytäntöihin. Medianäkyvyys ja sidosryhmien kiinnostus ympäristöasioihin ja vastuullisuuteen luo myös mahdollisuuksia yritykselle osoittaa osaamistaan. Vastuullisuuden tulisi näkyä kaikessa yrityksen toiminnassa ja strategiassa. Uudistimme viime vuonna Finnairin identiteetin. Valittu kiteytys designed for you on pitkän työn tulos. Prosessiin osallistettiin kaikki sidosryhmät, jotta tulos olisi mahdollisimman houkutteleva. Finnairin menestystekijät ovat laatu, luovuus ja raikkaus. Myös yhteiskuntavastuun osaalueet kuuluvat näiden menestystekijöiden piiriin. Menestyvät organisaatiot katsovat tulevaisuuteen ja panostavat kestävään kilpailukykyyn. Haluamme olla ympäristö- ja laatutietoisen matkustajan valinta. Laatua luovat niin osaava ja motivoitunut henkilöstömme kuin uudet koneetkin. Luovuudella vastaamme asiakkaan odotuksiin, löydämme myös keinoja parantaa taloudellista kestävyyttä sekä edistämme ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä. Näistä hyvänä esimerkkinä toimivat muun muassa kierrätysprojektit. Raikkaus korostaa myös kestäviä ja laadukkaita materiaaleja, ympäristömyötäisyyttä sekä tapaa toimia. Sisäisesti olemme aloittaneet monia projekteja, jotka tähtäävät kannattavaan ja kestävään kasvuun. Erityisesti olemme painottaneet johtamisen kehittämistä ja henkilöstön hyvinvointia. Osaava ja viihtyvä henkilöstö on käyntikorttimme ulospäin. Vastuullinen yritys on myös haluttava työnantaja sekä kiinnostava sijoituskohde. Sisäisten aloitteiden lisäksi olemme kehittäneet yhteistyötä partnereiden kanssa. Tämän vuoden alussa vahvistimme yhteistyösopimuksen Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kehitysyhteistyöprojektissa Madagaskarilla. Jatkamme lisäksi yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin sekä Lastenklinikoiden kummien kanssa. Näihin hankkeisiin myös matkustajamme voivat kauttamme osallistua. Haluamme olla lentoyhtiö, joka on designed for you, vastuullisesti. Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja Finnair Oyj P.S. Tätä raporttia laadittaessa Finnair allekirjoitti ensimmäisenä suomalaisyrityksenä ja maailmanlaajuisesti ensimmäisten matkailualan yritysten joukossa naisten aseman vahvistamista yhteiskunnassa ja työelämässä tukevan YK:n aloitteen (Women s Empowerment Principles).

4 4 Johdanto Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Finnair-konserni Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Oikeita asioita, konkreettisia toimia Finnair-konserni Viime vuosi on oiva osoitus siitä, kuinka lentoyhtiöiden yhteiskuntavastuun kehittämisessä on mukana niin normiohjaus kuin markkinalähtöisetkin vaateet, ja kuinka tärkeää dialogi sidosryhmien kanssa on. Kuluneen vuoden aikana Finnair on ollut aktiivisesti kehittämässä sidosryhmäyhteistyötä erityisesti viranomaisten ja asiakkaiden kanssa. Yritykselle on tärkeää olla vastuullinen maailmankansalainen ja kuunnella aktiivisesti ympäristöstä nousevia huolenaiheita. Kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaatio ICAOn 37. yleiskokous käsitteli monia lentoliikenteeseen liittyviä asioita, mutta ympäristökysymykset nousivat etualalle. Tavoitteena meillä oli osana Suomen delegaatiota saada globaali päästösopimus alalle. Raamit sopimukselle saatiin ja tavoitteitakin polttoainetehokkuuden parantamiseksi kirjattiin. Kaukana ollaan kuitenkin vielä varsinaisesta sopimuksesta, jolla saataisiin koko kansainvälinen lentoliikenne päästökaupan ja -vähennysten piiriin. Sen sijaan EU:n päästökauppa etenee eriävistä mielipiteistä huolimatta. Finnair on yhteistyössä viranomaisten kanssa valmistautunut huolella EU:n päästökaupan alkamiseen. Päästökaupan lisäksi EU:ssa useat maat ovat esitelleet ekoveroja, joiden tuoton myönnetään valuvan muualle kuin ympäristön tilan parantamiseen. Alueellisilla päästökauppasopimuksilla tai ekoveroilla ei siis vaikuteta ympäristön tilaan, mutta vaikeutetaan eurooppalaisten lentoyhtiöiden kilpailuasemaa. Hyviäkin hankkeita EU:ssa toki on kuten vaikkapa yhtenäinen ilmatila. Odotamme innolla myös sertifiointia biojetille, joka mahdollistaisi biopolttoaineiden käytön lentoliikenteessä. Nämä lentoliikennettä ja matkaajia hyödyttävät hankkeet tuntuvat vain usein edistyvän tuskastuttavan hitaasti. Asiakkaat ovat yhä enemmän alkaneet edellyttää lentoyhtiöiltä ja matkanjärjestäjiltä vastuullisuutta ja vaihtoehtoja ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Selvästi havaittava trendi on sosiaalisen vastuun kysymysten nousu ympäristövastuun rinnalle. Vastuullisuuden vaikutus näkyy matkustajien valinnoissa eri tavalla eri vaiheessa matkaa. Joillekin jo matkasta unelmoitaessa tietyt matkustustavat tai kohteet ovat poissa laskuista, toisille varausvaiheessa on tärkeää miettiä yhtiön ja reitityksen valintaa ja pystyä vertailemaan eri vaihtoehtoja. Monille on tärkeää, että matkan aikana tuntee olevansa vastuullisen järjestäjän kyydissä ja voi itse toimia vastuullisesti. Asiakkaalle jäävä mielikuva on hyvin tärkeä, sillä hän kertoo kokemuksistaan myös eteenpäin. Tiedonvaihto sosiaalisen median kautta on erityisen nopeaa. Matkan jälkeen on kyettävä reagoimaan nopeasti ja kattavasti matkustajan kysymyksiin ja huolenaiheisiin. Kaikissa matkan vaiheessa Finnair pyrkii auttamaan matkustajaa tekemään vastuullisia valintoja. Olemme kehittäneet kuluvana vuonna useita eri tapoja vastata asiakkaittemme toiveisiin. Näistä saamme tietoa aktiivisella asiakaskuuntelulla, tutkimuksilla ja suorilla kontakteilla. Matkaa varattaessa voi nettisivuiltamme löytää uudistetun ja edistyksellisen päästölaskurin, tietoa laivastostamme, reiteistämme sekä yhteiskuntavastuutyöstämme. Konserniimme kuuluvien matkatoimistojen sivuilla on esitelty eri matkustustapoja, ja videoneuvotteluihin tarjotaan mahdollisuutta. Myös hotellien ympäristöluokituksesta on saatavana runsaasti tietoa. Matkan aikana viestimme kierrätyksestä, operatiivisista keinoista vähentää ympäristökuormitusta ja vastuullisesta toimimisesta kohteessa. Matkaajat voivat myös lahjoittaa Finnair Plus -pisteitään yhteistyökumppaneillemme yhteiskuntavastuun saralla tai tukea heidän toimintaansa ostamalla kierrätystuotteita tai muita Finnair PlusShopissa myynnissä olevia tuotteita, joiden tuotto menee yhteiskuntavastuuhankkeisiin. Lisäksi olemme valmiita vastaamaan kysymyksiin ja otamme palautetta mielellämme vastaan. Uutena sosiaalisen median viestintäkanavana blogien rinnalle on perustettu Finnairin Facebook-sivu. Sidosryhmillemme pyrimme vastaamaan myös raportoiden edellisen vuoden työstämme. Tänä vuonna raportointitapa hieman muuttui ja teimme paperiversion myös yhteiskuntavastuuosuudesta. Yhteiskuntavastuuseen kiinteästi liittyvät artikkelit löytyvät vuosikatsauksestamme ja taloudellisen vastuun sekä riskinhallinnan osiot puolestaan taloudellisesta katsauksesta. Tämä raportti sisältää GRI:n edellyttämät indikaattorit sekä kuvaukset yhteiskuntavastuun johtamisesta. Raportoimme edelleen myös Carbon Disclosure -projektissa (CDP), jonka sivustolla lukumme ovat julkisia. Yhteistyötä vastuullisen matkailun saralla teemme myös kuulumalla vastuullisen matkailun työryhmiin niin koti- kuin ulkomaillakin. Näiden avulla on mahdollista paitsi kehittää omaa toimintaa niin myös jakaa mielenkiintoisia näkökulmia ja parhaita käytäntöjä. Hankkeet lentoliikenteen biopolttoaineiden kaupallistamisen osalta ovat hyvä esimerkki laaja-alaisesta yhteistyöstä. Finnairin oli tarkoitus aloittaa kaupalliset lennot biokerosiinilla, mutta tässä vaiheessa emme löytäneet kaikilla mittareilla meille kestävää vaihtoehtoa, ja myös sertifiointi myöhästyi. Jatkamme kuitenkin yhteistyötä, etenkin tutkimus- ja kehitystyön saralla, ja toiveena on edelleen aloittaa lennot biopolttoaineella mahdollisimman pian. Jatketaan vastuullista yhteistyötä! Kati Ihamäki Kestävän kehityksen johtaja Finnair Oyj Finnair-konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin liiketoiminnot jakautuvat lentoliikenteeseen, lentotoimintapalveluihin sekä matkapalveluihin. Lentoliikenne-liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Lentoliikenne, rahtiyhtiöt Finnair Cargo Oy ja Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä lentokonehankinnoista ja lentokoneiden vuokrasopimuksista vastaava Finnair Aircraft Finance Oy. Lentotoimintapalveluihin kuuluvat lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnasta vastaavat Finnair Technical Services Oy ja Finnair Engine Services Oy, maapalveluyhtiö Northport Oy, catering-yhtiö Finnair Catering Oy, sen tytäryhtiö Finncatering Oy sekä kiinteistöistä vastaava Finnair Facilities Management Oy. Matkapalveluihin kuuluvat matkojenjärjestäjä Oy Aurinkomatkat Suntours Ltd Ab sekä sen tytäryhtiöt Horizon Travel, Calypso, Takeoff/Matkayhtymä Oy, matkatoimisto Suomen Matkatoimisto Oy (SMT), sen tytäryhtiö A/S Estravel Ltd, Matkatoimisto Oy Area ja matkaalan teknologia- ja järjestelmäasiantuntija Amadeus Finland Oy. Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin Finnairin pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja myyntiyksiköitä Finnairilla on yli 20 maassa. Finnairin reittiliikenteen pääpaino on Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Finnair on listattu Helsingin pörssiin vuonna Osakkaita on noin Suomen valtio omistaa Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia ja ulkomainen omistus on noin 16 prosenttia. Finnairkonsernin vuotuinen liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa. Konsernin omavaraisuusaste vuonna 2010 oli 36,2 prosenttia, nettovelkaantumisaste (Gearing) 27,8 prosenttia ja oikaistu nettovelkaantumisaste 79,6 prosenttia. Vuonna 2010 Finnairin 3D-mallinnus Airbus A340 -koneesta. Finnairin laivaston keski-ikä on alle seitsemän vuotta, kaukoliikennelaivaston alle neljä vuotta. lennoilla kulki 7,1 miljoonaa matkustajaa ja rahtia ja postia kuljetettiin tonnia. Myytyjä henkilökilometrejä kertyi miljoonaa. Finnairilla oli vuoden 2010 lopussa 65 viikoittaista reittilentoa Helsingistä yhdeksään Aasiankohteeseen. Finnairin Aasian-kohteet ovat Bangkok, Delhi, Hongkong, Nagoya, Osaka, Peking, Shanghai, Soul ja Tokio. Finnair lentää kaukolentoja lisäksi päivittäin New Yorkiin. Ensi kesänä Finnair lentää Aasiaan yhteensä 74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin: Hongkongiin 12 viikkovuoroa sekä päivittäin Tokioon, Osakaan, Nagoyaan, Souliin,Pekingiin, Shanghaihin, Bangkokiin ja uudelleen avatulla reitillä Singaporeen. Delhiin lennetään kuudesti viikossa. Finnairin Aasian-verkostoon kytkeytyy 40 Euroopan- ja 9 kotimaan reittikohdetta. Samalla tarjotaan runsas valikoima suoria yhteyksiä Suomesta muualle Eurooppaan.

5 6 Avainluvut Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Avainluvut Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Avainluvut Finnair-konsernin laivasto Istuimia Lukumäärä Omat Vuokratut Keski-ikä Airbus A ,2 Airbus A ,4 Airbus A ,9 Airbus A ,0 Airbus A ,0 Boeing B ,0 Taloudellinen vastuu Suora taloudellinen arvo, Miljoonaa euroa Konsernin liikevaihto 2 023, , ,80 Liiketoiminnan muut tuotot 20,1 47,8 27,1 Rahoitustuotot 6,5 8,9 22,1 Tuotot yhteensä 2 049, , ,00 Jaettu taloudellinen arvo Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit Toiminnalliset kulut ilman 1 485, , ,8 ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut poistoja sekä henkilöstökuluja Maksut henkilöstölle Henkilöstökulut 438,8 482,3 538,6 Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osinko, euroa Korot ja muut rahoituskulut 26,3 18,7 26,7 Maksut valtiolle (verot) 10,2 29,4 16,1 Jaettu yhteensä 1 960, , ,2 Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo 89,5-43,70 74,80 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat 5,3 325,5 231,2 Toiminnallinen tulos -4,7-171,1 0,8 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % -0,4-7,8-3 Embraer ,9 Embraer ,1 Yhteensä ,7 Finnairin liikennetietoja Lentotunteja Lentokilometrejä, Tarjottuja henkilökilometrejä, milj Myytyjä henkilökilometrejä, milj Matkustajakäyttöaste, % 76,5 75,9 75,2 75,5 75,2 Tarjottuja tonnikilometrejä, milj Myytyjä tonnikilometrejä, milj Kokonaiskäyttöaste, % 64,9 58,6 56,7 58,0 58,3 Matkustajia, Rahtia ja postia, kg Ympäristövastuu Polttoaineen kokonaiskulutus, kg g/rpk 35,1 36,0 38,0 g/ask 27,0 27,3 28,6 g/rtk 283,0 313,5 330,0 g/atk 184,7 183,7 186,9 CO 2 -päästöt, kg g/rpk 110,5 113,5 119,8 g/ask 85,0 86,1 90,0 g/rtk 891,5 987, ,6 g/atk 581,7 578,6 588,6 RPK = myydyt henkilökilometrit. ASK = tarjotut henkilökilometrit. RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan. ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteet ti hyötykuorman painon mukaan. RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita. Sosiaalinen vastuu Henkilöstön vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus, % 7,3 5,2 4,5 Sosiaalinen vastuu Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, % 5,5 5,4 5,8

6 8 Sidosryhmät Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sidosryhmät Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Airbus A330. Finnairin laivasto on yksi maailman moderneimmista. Vuorovaikutus vie Finnairia eteenpäin Finnair on jo pitkään raportoinut monia asioita toimintansa vastuullisuudesta viranomaisille, sillä lentoliikenne on hyvin säädelty toimiala. Tämä on hyvä perusta, sillä osaamme tuottaa luotettavaa ja vertailtavaa tietoa toiminnastamme. Finnairin ensimmäinen ympäristöpoliittinen organisaatio perustettiin vuonna 1987, ja ympäristöasioista on raportoitu säännöllisesti vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2009 koimme tarpeelliseksi lähteä mukaan GRI-ohjeistuksen mukaiseen raportointiin, jolla saavutettaisiin parempaa vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä raportoitaisiin yhteiskuntavastuusta kokonaisuutena eli sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista ympäristövaikutusten ohella. Vielä kuitenkin kaivataan alan omaa mittaristoa. Myös asiakastapaamisissa on tullut esille tarve yhdenmukaistaa raportointia sekä laskentaa. Tämän vuoksi Finnair pyrkii raportoimaan yhteiskuntavastuustaan kansainvälisten ohjeistusten mukaisesti. Lentoyhtiöille on elintärkeää omata hyvä suhteet sidosryhmiin, olivatpa nämä sitten asiakkaita, sijoittajia, mediaa, kansalaisjärjestöjä tai viranomaisia. Toiminnan edellytykset ja kasvun oikeutus riippuvat kaikista näistä. Finnair näkee sidosryhmävuoropuhelun yhtenä tärkeimpänä yhteiskuntavastuun elementtinä. Keskustelussa on koetettu siirtyä passiivisesta vastaajan ja raportoijan roolista kohti aktiivista keskustelunaloittajan roolia. Tuodaan esille eri teemoja, haastetaan vallitsevia totuuksia, etsitään ja esitetään uusia näkökulmia. Viranomaisten kanssa on tärkeää keskustella tulevaisuuden liikenneratkaisuista ja pohtia mahdollisia lainmuutoksia. Olemme olleet aktiivisesti mukana luomassa lainsäädäntöpohjaa EU:n päästökaupalle sekä pohtineet tulevaisuuden liikenneratkaisuja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Myös alan järjestöjen kesken sekä esimerkiksi lentokonevalmistajien on olennaista pohtia muutoksia lainsäädännön vaatimuksissa ja toki myös muiden liikennemuotojen ratkaisuja. Jo kustannusrakenteenkin vuoksi on tärkeää ennakoida esimerkiksi polttoaineenkulutuksen kehitystä ja eri polttoaineiden mahdollisuuksia. Alan toimijoiden keskuudessa ovat nousseet esille erityisesti meluasiat sekä päästölaskenta, mihin Finnairkin on panostanut julkaisemalla todellisiin päästölukuihin perustuvan, kvartaaleittain päivittyvän päästölaskurin ensimmäisenä lentoyhtiönä maailmassa. Asiakkaiden ja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kanssa keskusteltaessa on arvokasta vastata huoliin ympäristön tilasta ja muutoksesta sekä matkailun sosio-ekonomisista vaikutuksista. On koetettava ennakoida tulevaisuuden asettamia haasteita ja kasvun rajoja. Ympäristöasiat tulevat varmasti vaikuttamaan matkustukseen jatkossa tavalla tai toisella, minkä vuoksi ympäristövastuu on myös asiakastutkimuksissamme tärkeä teema. Olemme kiinnostuneita siitä, mitä asiakkaat mieltävät yhteiskuntavastuun sisältävän, miten tärkeänä se koetaan ja miten Finnairin koetaan profiloituvan vastuuasioissa. Olemme Finnairissa myös olleet luomassa uusia tapoja käydä sidosryhmäkeskustelua ja pyrkineet vastaamaan asiakastiedotuksen tarpeeseen sosiaalisessa mediassa niin Finnairin Facebook-sivulla tietoiskujen muodossa kuin Finnairin yritysblogissa pidemmin artikkelein, joiden avulla saamme aikaan keskustelua eri aihepiireistä paremmin kuin perinteisten kanavien kautta. Sosiaalisessa mediassa myös reaktionopeus on suurempi, jolloin pystymme vastaamaan keskustelunavauksiin ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin viipymättä. Haluammehan olla omalta osaltamme mukana julkisessa keskustelussa reaaliajassa. Tärkeimpinä muotoina sidosryhmäkeskustelulle voidaankin listata suora palaute blogien, Facebook-sivumme kommenttien, asiakaspalautteen sekä sähköpostin kautta. Toisaalta yritysasiakkaiden sekä sijoittajien kanssa nähdään tärkeäksi keskustelutilaisuudet, teettämämme tutkimukset sekä raportointi kansainvälisesti tunnettujen standardien kautta, kuten GRI tai CDP. Mainostaminen yhteiskuntavastuuasioilla on hankalaa ja riskialtista. Asioiden kertominen etukenossa, läpinäkyvästi ja luotettavasti sen sijaan varmasti parantaa imagoa, ja tulevaisuudessa aktiivinen yhtiö muistetaan. Aikainen toimija ja ennakoija saa myös usein uusia ratkaisuja käyttöönsä edullisemmin kuin se, joka toimii vasta pakon edessä. Alan yhteistyö ympäristöasioissa on mainittavasti lisääntynyt. Voidaan sanoa, että tämä on alue, jolla lentoyhtiöt eivät niinkään kilpaile vaan tekevät tiiviisti yhteistyötä. Mukana yhteistyössä on toimijoita koko rintamalta lentoyhtiötä, lentokenttiä, kone- ja moottorivalmistajia, lennonjohtoa, polttoainevalmistajia, liikenneviranomaisia ja tutkijoita. Tavoite on kaikilla yhteinen lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Finnair osallistuu yhteistyöhön aktiivisesti eri työryhmissä, tilaisuuksissa sekä seminaareissa. Informaation ja parhaiden käytäntöjen löytäminen ja jakaminen hyödyttää meitä kaikkia ja ennen kaikkea yhteistä ympäristöämme.

7 10 Sidosryhmät Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Visio ja tavoitteet Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Päivitetty visio ja yhdessä laaditut tavoitteet ohjaavat toimintaa Finnair-konsernin sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmä Keskustelukumppanit ja -kanavat Esiin nousseita aiheita Asiakkaat Henkilöstö Omistajat, sijoittajat ja analyytikot Muut lentoyhtiöt ja toimiala Viranomaiset ja valtionhallinto Järjestöt Asiakaskyselyt ja -tutkimukset, asiakaspalautteet, asiakaspalvelutilanteet, internetsivut ja blogit, säännöllinen yhteydenpito yritysasiakkaiden kanssa, yritys- ja rahtiasiakastilaisuudet, kantaasiakasviestintä Henkilöstölehti, intranet, sisäiset blogit, teemaviikot, henkilöstötilaisuudet, 4D-työhyvinvointikysely, työterveydenhuolto, esimies-alaiskeskustelut, keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa Pörssitiedotteet ja raportointi, sijoittajatapaamiset ja -tilaisuudet, Carbon Disclosure -projekti, yhtiökokous IATA:n, ICAO:n ja AEA:n jäsen, allianssiyhteistyö oneworld-liittoumassa, code-share-yhteistyö, toimialajärjestöt, alan seminaarit, yhteistyö Finavian ja lentokenttien kanssa, toiminta vastuullisen matkailun työryhmissä (SMAL ja STI) Ministeriötyöryhmät, tilaisuudet, tapaamiset, lentoturvallisuushallinto (Trafi), Suomen ulkoministeriö Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton, Baltic Sea Action Groupin, Unicefin, Suomen Punaisen Ristin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, Carbon Disclosure Projectin jäsen - päästöjen vähentäminen - turvallisuus - melu - vastuullinen yritystoiminta - kierrätys - vastuullinen matkailu - työssä jaksaminen ja työhyvinvointi - tavoitteiden asetanta - muutokset kannattavuuden parantamiseksi - luottamuksen lisääminen - ympäristövaikutusten pienentäminen ja kierrätys - kannattavuuden parantaminen kestävällä tavalla - päästövähennyksiin sitoutuminen - päästökauppa - operatiiviset toimet ympäristövaikutusten pienentämiseksi - vastuullinen matkailu - päästökauppa - ympäristövaikutukset ja melu - turvallisuus - liikenteen jatkuvuus - ympäristövaikutusten pienentäminen - biopolttoaineet - yhteistyöhankkeet - yhteiskuntavastuutoiminta - yhteiskuntavastuun raportointi Palveluntarjoajat ja tavarantoimittajat Sopimusyhteistyö, omat hankintaohjeet, extranet - ympäristövaikutusten pienentäminen yhteistyössä - vastuullinen toiminta kaikkialla arvoketjussa Media Suuri yleisö Tiedotteet, lehdistötilaisuudet, toimitusvierailut, lehdistömatkat, haastattelut, internetsivut, blogit Viestintä median kautta, internetsivut, blogit, Facebook, sähköposti, luentotilaisuudet - biopolttoaineet - päästövähennykset - yhteistyöhankkeet - henkilöstösuhteet - taloudellinen kestävyys - kierrätys - muutokset kannattavuuden parantamiseksi Eri sidosryhmien kanssa esiin nousseisiin aiheisiin vastaavia toimenpiteitä esitellään tämän raportin eri osioissa. Myös tämä raportti sekä vuosikatsaus ja taloudellinen katsaus itsessään ovat keskeinen osa sidosryhmävuoropuhelua. Eri sidosryhmien esiin nostamat aiheet ohjaavat osaltaan Finnairin raportointia. Esimerkiksi melu ei ole GRI-ohjeistukseen sisältyvä indikaattori, mutta Finnair raportoi sen, koska se on sekä yhtiön että sidosryhmien mielestä relevanttia. Myös muun muassa henkilöstösuhteiden kehittäminen on noussut sidosryhmäkeskusteluissa esiin, ja se on ohjannut sekä toimintaamme että raportointiamme. Finnairin sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen näkyy yhtiön strategiassa sekä valituissa menestystekijöissä - raikkaus, luovuus ja laatu. Visiomme 2020 määrittää myös halumme olla vastuullinen maailmankansalainen sekä laatu- ja ympäristötietoisen matkustajan paras valinta. Vastuullisuustoimintaa ohjaavat yhteiskuntavastuupolitiikkaa, hankintapolitiikka sekä Finnairin eettiset periaatteeet, jotka käsittelevät ja ohjaavat vastuullisen toiminnan eri osa-alueita, kuten tasa-arvoa, eturistiriitoja, lahjontaa sekä asiakas- ja henkilöstösuhteita. Vuonna 2010 Finnair laati yhdessä työntekijäryhmiensä kanssa Haikon julistuksen, jossa määritellään tavoitteet ja arvot, joihin sitoutuivat niin yhtiön johto kuin henkilöstö: Yhteinen visiomme on olla Pohjolan ykkönen ja Aasian-liikenteessä kolmen suurimman joukossa. Haluamme menestyä kansainvälisenä voittajajoukkueena ja olla parempia kuin kilpailijamme. Finnair erottuu kilpailijoistaan laadulla, raikkaudella ja luovuudella. Asiakas on meille tärkein. Työtä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Suhtaudumme ennakkoluulottomasti tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Toimintamme tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja arvostukseen. Yhdessä ja yksilöinä luomme edellytykset työssä menestymiseen sekä kannustavaan ja kehittyvään työyhteisöön. Katse eteenpäin ja nokka nousuun! Konsernin tavoitteena on vuoden 2011 aikana uudistaa ja yhdistää edellä mainittuja politiikkoja ja käytäntöjä Code of Conductin alle, jolloin niiden kommunikointi eri sidosryhmille olisi selkeämpää. Myös yhtiön henkilöstöpolitiikkaa ollaan uudistamassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Finnair-konsernin yhteiskuntavastuupolitiikka: Vastuun perusta on avoimuus Finnair-konsernin päätoimiala on lentoliikenne- ja matkustuspalvelujen tuottaminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Finnairin mielestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen on koko toimialalle elinehto. Yhteiskuntavastuun kantaminen alkaa taloudesta. Kilpailukykyinen ja kannattava Finnair pystyy investoimaan moderniin laivastoon, mikä on suurin ympäristöteko, jonka lentoyhtiö voi tehdä. Jo nyt Finnairin Euroopan-laivasto on yksi maailman moderneimmista ja kaukoliikennelaivaston uudistus on parhaillaan käynnissä. Taloudellisesti tasapainoinen ja menestyksekästä kasvustrategiaa toteuttava Finnair pystyy kantamaan myös sosiaalisen vastuunsa, turvaamaan työpaikat ja luomaan niitä lisää. Henkilöstön hyvinvointi on myös menestyksen edellytys. Vastuuntuntoinen ja avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa konsernin liiketoimintaa. Haluamme olla johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Käymme vastavuoroista keskustelua aktiivisesti ja avoimesti toimintamme vaikutuksista sidosryhmiemme kanssa. Finnair laajensi vuoteen 2007 asti julkaistun ympäristöraportin vastaamaan paremmin yhteiskuntavastuuta kokonaisuutena. Vuosittainen kestävän kehityksen raportti on yhteiskuntavastuuviestintämme perusta. Finnair keskittyy liiketoiminnan kasvattamisessaan Euroopan ja Aasian väliseen liikenteeseen, jossa pystymme tarjoamaan Helsingin kautta nopeimmat, suorimmat ja siten vähäpäästöisimmät reitit. Otamme ympäristönäkökohdat huomioon päätöksenteossamme. Keräämme ja arvioimme järjestelmällisesti tietoa tuottamiemme palvelujen ympäristövaikutuksista. Näin saadun tiedon avulla sitoudumme jatkuvaan kehitystyöhön ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Ehkäisemme ennalta ympäristöhaittoja suosimalla uushankinnoissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja muuttamalla toimintatapoja ympäristöystävälliseen suuntaan. Huolehdimme henkilökuntamme ympäristöosaamisesta. Noudatamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviiliilmailuorganisaatio ICAO:n ympäristönsuojelullisia periaatteita. Tuemme kansainvälisen lentoyhtiöjärjestö IATA:n tavoitetta päästöttömästä, lentämisestä. Edistämme vastuullista ja kestävää matkailua ja otamme eettiset näkökohdat huomioon sopimuskumppaneita valitessamme. Vastuu alkaa omasta toiminnasta, mutta myös pitkäjänteiset kumppanuudet ja erilaisiin hankkeisiin osallistuminen ovat osa Finnairin yhteiskuntavastuuta. Niiden avulla Finnair toimii laajemmin yhteiskunnan osana.

8 12 GRI-raportointiperiaatteet Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti GRI-raportointiperiaatteet Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Finnairin yhteiskuntavastuuraportista Edessäsi on Finnair-konsernin kolmas yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa kerrotaan vuonna 2010 Finnairissa tehdystä työstä kaikilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Ensimmäinen raportti ilmestyi keväällä Raportti ilmestyy vuosittain. Raportoitavat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt FINNAIR-KONSERNI Toimintasegmentti Liiketoimintayksikkö/tytäryhtiö Sisältyy raporttiin LENTOLIIKENNE Lentoliikenne kyllä Finnair Cargo Oy Finnair Cargo Terminal Operations Oy Finnair Aircraft Finance Oy kyllä kyllä kyllä LENTOTOIMINTAPALVELUT Finnair Technical Services Oy kyllä Finnair Engine Services Oy Northport Oy (maapalvelu) Finnair Catering Oy kyllä kyllä kyllä Perustelu Raportointiperiaatteet Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä maailmassa, joka kertoi yhteiskuntavastuuasioistaan kansainvälistä GRI-viitekehystä (Global Reporting Initiative) soveltaen. Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti on koostettu soveltaen GRI:n G3-ohjeistusta. Vuoden aikana raportointia on kehitetty edelleen ja raportin kattavuus on kaikilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla parantunut viimevuotisesta. Merkittävimmät laajennukset kattavuudessa koskettavat ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Raportti kattaa emoyhtiön lisäksi Finnair-konsernin Suomessa toimivat, lentotoimintaa tukevat tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt sekä Suomessa toimivat matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytäryhtiöt. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta Finnair-konserni ei raportoi, koska pieninä toimijoina niillä ei ole katsottu olevan oleellista merkitystä konsernin yhteiskuntavastuunäkökohtien kannalta. Mahdolliset poikkeukset tästä mainitaan kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen. Ulkoistetuista toiminnoista Finnair-konserni ei raportoi. Finncatering Oy - Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei liity lentotoimintaan muutoin kuin lentokoneaterioiden valmistajana ja toimittajana; siltä osin raportoidaan Finnair Cateringin lukujen alla. Finnair Facilities Management Oy kyllä MATKAPALVELUT Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab kyllä Horizon Travel - Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto). Calypso - Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto). Takeoff/Matkayhtymä Oy - Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei varsinaista toimintaa tällä hetkellä. Suomen Matkatoimisto Oy (SMT) kyllä A/S Estravel Ltd - Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto). Matkatoimisto Oy Area Amadeus Finland Oy kyllä kyllä MUUT TOIMINNOT Konserninhallinto kyllä Yhteiset toiminnot FTS Financial Services Oy Finnair Flight Academy Oy kyllä kyllä kyllä Vuoden 2010 alussa emoyhtiöön kuulunut Finnair Tekniikka yhtiöitettiin kahdeksi erilliseksi tytäryhtiöksi Finnair Technical Services Oy:ksi ja Finnair Engine Services Oy:ksi. Hallinnolliset ylärakenteet ovat molemmilla yhtiöillä kuitenkin samat, ja niitä tullaan tässä raportissa käsittelemään yhtenä kokonaisuutena, Finnair Tekniikkana. Näkökulma on perusteltu siksikin, että molempien teknillisten tytäryhtiöiden toimintaa ovat lentokoneiden ja niiden osien sekä laitteiden korjaukset ja huoltaminen, ja tästä syystä niiden yhteiskuntavastuunäkökohdat ovat konsernitasolla yhtenevät. Raportin tietolähteet, mittaus- ja laskentamenetelmät Raportin tiedot on kerätty konsernin sisäisistä tilastointijärjestelmistä sekä eri alihankkijoilta. Mittaus- ja laskentamenetelmien osalta on noudatettu GRI G3 -laskentaohjeita aina, kun saatavilla ollut aineisto on sen mahdollistanut tarkoituksenmukaisesti. Mikäli jotain muuta mittaustai laskentatapaa on käytetty, tästä on maininta kunkin tunnusluvun kohdalla. Luvut on esitetty aikasarjoina aina, kun se on ollut asianmukaista ja luotettavasti mahdollista. Taloudellisen vastuun kohdalla luvut ovat pääasiassa tilinpäätöstiedoista. Muu informaatio taloudellisen vastuun kohdalla on peräisin konsernin eri toimijoilta. Konsernin suurin yksittäinen materiaalikuluerä on lentopetroli. Lentopetrolia käsitellään tässä raportissa kuitenkin energiana, sillä käyttötarkoituksensa ja ympäristövaikutustensa vuoksi lentopetroli on mielekästä ymmärtää varastoituna energiana. Polttoaineet raportoidaan myös massansa tai tilavuutensa perusteella. Lentämisen osalta päästöarvot ja polttoaineenkulutuslukemat ovat peräisin yhtiön omista seurantajärjestelmistä ja perustuvat toteutuneisiin kulutuksiin. Koska Finnair valmistautuu EU:n päästökauppajärjestelmään, käyttämämme päästölaskurit ovat myös ulkopuolisen tahon verifioimia. Materiaalivirtojen, jätemäärien ja kiinteistöjen energiankulutusten suhteen tiedot on saatu palveluntarjoajilta, tavarantoimittajilta sekä maksettujen laskujen perusteella. Finnair Tekniikan osalta ympäristötietoa saadaan myös heidän ympäristölupansa edellyttämistä seuranta- ja mittausjärjestelmistä. Tekniikan materiaalien käytöstä raportoidaan ainoastaan kemikaalit, koska raaka-aineiden ja varaosien tilastointikäytäntö ei mahdollista vertailukelpoista esitystapaa. Finnair Tekniikka ei kuitenkaan ole merkittävä raaka-aineiden käyttäjä, ja Tekniikan keskeiset ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien varastointiin ja käyttöön. Finnair Catering Oy:llä on ISO sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka puitteissa Catering seuraa tiettyjä muuttujia hyvinkin tarkasti. Lisäksi matkatoimisto Arean pääkonttorilla on WWF:n myöntämä Green Office -sertifikaatti, jonka puitteissa he seuraavat määrättyjä ympäristöparametreja tehostetusti. Henkilöstöä koskevat tiedot tulevat konsernin HR-tietojärjestelmistä sekä henkilöstön hyvinvoinnista vastaavilta tahoilta. Tapaturmatilastojen luvut saadaan vakuutusyhtiöltä, ja ne päivittyvät takautuvasti, jonka vuoksi vuoden 2010 luvut saattavat vielä tarkentua. Ihmisoikeuksiin ja paikallisyhteisöihin liittyvät tiedot ovat peräisin hankintasopimuksista, hankinnoista vastaavilta, alihankkijoilta sekä matkailun vaikutusten osalta pääasiassa Aurinkomatkat Oy:ltä, joka matkanjärjestäjänä on tässä suhteessa avainasemassa. Toiminnan lakien ja määräystenmukaisuus on vahvistettu konsernin lakiasiainosastolta. Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tiedot puolestaan perustuvat asiakastyytyväisyystutkimuksiin sekä konsernin saamaan palautteeseen. Muutokset raportoitavissa tiedoissa Joiltain osin raportin tiedot eivät ole vertailukelpoisia viimevuotiseen verrattuna. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että nyt käsillä olevaan raporttiin on saatu kattavammin tietoa koko konsernista. Raportointia on laajennettu kaikilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Erityisesti ihmisoikeuksiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvistä käytännöistä ja toimenpiteistä raportoidaan huomattavasti enemmän kuin edellisvuoden raportissa. Toisaalta vuoden 2010 alussa voimaan astuneet muutokset organisaatiorakenteessa ovat muuttaneet joidenkin tietojen tilastointia ja keruuta suhteen. Tämä koskee tapaturmalukuja kuvaavia mittareita, joiden keruuperiaatteissa ja laskennassa tapahtuneiden muutosten vuoksi vertailutiedot puuttuvat. Tapaturmatilastot kuitenkin kattavat tänä vuonna koko konsernin, kun vuoden 2009 raportissa tapaturmatilastoista puuttuivat konsernin matkapalvelut-liiketoimintasegmentti. Konsernin organisaatiorakennetta koskevat muutokset löytyvät taloudellisesta katsauksesta. Tapaturmataajuudet on kyetty tänä vuonna raportoimaan GRI:n edellyttämällä tavalla. Sairaus- ja muista poissaoloista sen sijaan ei ole vielä saatavilla GRI:n vaatimusten mukaista tilastodataa. Poissaolotilastot tätä raporttia varten on laskettu noudattaen viime vuoden raportissa käytettyä laskentatapaa. Laskentaperusteet selviävät kyseisen indikaattorin kohdalla. Tilastointikäytäntöjen ja raportoinnin jatkuva kehittäminen tulee korjaamaan puutteita tässä suhteessa. Materiaalivirtojen osalta poikkeuksena viime vuoden raporttiin on, että konsernin yleishankintojen kautta ostetuista materiaaleista raportoidaan ainoastaan toimistopaperin kulutus, sillä muiden yleishankintakategorioiden hankintamäärät ovat marginaalisia. Materiaalien käyttöä kuvaava indikaattori kattaa kuitenkin koko konsernin kaikilta olennaisilta osiltaan. Konsernin tilinpäätöstietojen laskennassa tapahtuneet muutokset kuvataan tarkemmin Finnair-konsernin taloudellisessa katsauksessa. Polttoaineen kulutuksen osalta laskenta on tarkentunut entisestään. Tämän raportin osalta keskeinen muutos viime vuoden polttoaineen kulutuksen laskentaperiaatteissa on, että matkustajaliikenteen suhteellisia yksikkökulutuksia laskettaessa on huomioitu ainoastaan matkustajaliikenteen lennot. Rahti-, posti- ja siirtolentojen parametrit eivät siis vääristä matkustajaliikennettä koskevia laskelmia. Koko hyötykäyttökapasiteetin tehokkuutta laskettaessa sen sijaan on huomioitu kaikki relevantit muuttujat. Polttoaineen kulutuslaskennan muutokset heijastuvat myös toteutuneisiin päästöarvoihin. Raportin painopisteet Yhteiskuntavastuuraporttimme kattaa kaikki yhteiskuntavastuun osa-alueet. Ympäristön kannalta Finnair-konsernin ylivoimaisesti merkittävin toiminto on lentäminen. Joidenkin arvioiden mukaan 95 prosenttia kaikista toimialan ympäristövaikutuksista aiheutuu lentämisestä. Lentämisen ympäristökuormitus johtuu suurimmalta

9 14 GRI-raportointiperiaatteet Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Taloudellinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Taloudellinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuutavoitteet Tavoite Aikataulu Taloudellinen vastuu Kestävä kannattava kasvu. Jatkuva tavoite. Päästökauppaan varautuminen. Vuoden 2011 aikana. Sosiaalinen vastuu Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vähentäminen. Jatkuva tavoite. Henkilöstöpolitiikan uudistaminen sekä Code of Conductin laatiminen. Vuoden 2011 aikana. Ympäristövastuu Yhteiskuntavastuu kokonaisuutena Johtamisen kehittäminen. Vuosina Lentämisen päästöjen vähentäminen 41 prosentilla vuodesta 1999 vuoteen 2017 mennessä. Lentämisen päästöjen vähentäminen 24 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen 2017 mennessä. Jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöprosentin nostaminen. Biopolttoainelentojen aloittaminen Energiankulutuksen vähentäminen Finnair-konsernin kiinteistöissä 9 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Finnair Flight Academyn tarkoituksena on modernisoida kahden simulaattorin visuaalijärjestelmät vähemmän sähköä kuluttaviksi. Aurinkomatkat aloittaa hankkeen WWF:n Green Office -sertifi kaatin saamiseksi. Yhteiskuntavastuuviestinnän kehittäminen mm. matkustamoissa. osin moottoripäästöistä ja erityisesti fossiilisen polttoaineen käytöstä. Globaalilla tasolla ilmailu aiheuttaa noin kahdesta kolmeen prosenttia maailman ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Lentämisen merkitys korostuu myös raportoitavissa tunnusluvuissa. Muita tärkeitä näkökohtia konsernin tasolla ovat materiaalivirrat sekä jäteasiat. Yksittäisillä liiketoimintayksiköillä ja tytäryhtiöillä on luonnollisesti omia luonteenomaisia ympäristönäkökohtiaan, mutta konsernitasolla tarkasteltaessa nämä ovat marginaalisia lentämiseen verrattuna. Useita tällaisia näkökohtia on kuitenkin poimittu mukaan raporttiin. Sosiaalisen vastuun suhteen raportissa painotetaan konsernin henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Ilmailu ja sen tukitoiminnot ovat hyvin työvoimaintensiivisiä aloja. Finnair-konserni on merkittävä työllistäjä Suomessa. Henkilöstöltä edellytetään monelta osin vielä pitkälle vietyä erityisosaamista, joten pätevä, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on Finnair-konsernille elinehto. Näistä syistä henkilöstöasioita käsitellään raportissa laajasti ja kattavasti. Toinen tärkeä sidosryhmä konsernille ovat luonnollisesti asiakkaat. Niinpä asiakassuhteisiin on kiinnitetty raportissa erityistä huomiota. Kolmas keskeinen sosiaalisen vastuun näkökohta konsernin toiminnan vaikutuksissa liittyy matkailuun. Matkailu on eräs suurimmista elinkeinoaloista maailmassa, ja matkailulla on valtavasti vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin. Finnair-konsernissa matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytäryhtiöt ovat tärkeä rajapinta kohteiden paikallisyhteisöiden ja konsernin välissä. Koska matkailun sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata yhteismitallisesti, ei niitä käsitellä niinkään tunnuslukujen valossa vaan laadullisesti. Tämän vuoden raportissa myös ihmisoikeudet ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat saaneet entistä enemmän painoarvoa. Taloudellisen vastuun osalta pääpaino on kannattavan liiketoiminnan turvaamisessa. Pitkällä tähtäimellä ainoastaan kannattava yritys kykenee tuottamaan hyvinvointia yhteiskuntaan ja sidosryhmillensä. Tämä tarkoittaa joskus kipeitäkin ratkaisuja. Säännöllisen ja toimivan lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle syrjäiselle maalle on huomattava. Sekä Suomen elinkeinoelämän että poliittisen toiminnan kannalta toimivat lentoliikenneyhteydet moniin tärkeisiin kohteisiin ovat keskeisiä ja muodostavat osan luottamuksen ja kansainvälisen kanssakäymisen infrastruktuuria. Finnair-konserni on myös merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja. Päästöjen vähentäminen on jatkuva tavoite. 41 prosentin vähennys on tavoitteena vuoteen 2017 mennessä. Päästöjen vähentäminen on jatkuva tavoite. 24 prosentin vähennys on tavoitteena vuoteen 2017 mennessä. Jatkuva tavoite. Vuoden 2011 aikana. Vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 aikana. Vuosina Finnairin visiona on olla Pohjolan lentoyhtiöistä ykkönen liikenteen määrässä, laadussa ja kannattavuudessa sekä kolmen suurimman joukossa Euroopan ja Aasian välisessä via-liikenteessä, eli kun suoraa yhteyttä ei ole. Finnair hyödyntää kotikenttänsä Helsingin ihanteellista maantieteellistä sijaintia sujuvana paikkana vaihtaa konetta. Finnair hyödyntää taloudellisesti strategiaansa, joka perustuu arvioihin matkustus- ja rahtikysynnän voimakkaasta kasvusta Eurooppa Aasialiikenteessä sekä tulevaisuudessa myös Pohjois- Amerikan ja Aasian välisessä liikenteessä. Finnairin tavoitteena on synnyttää kestävää taloudellista lisäarvoa tuottamalla lentopalvelut kannattavasti, kustannuskilpailukykyisesti sekä sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Taloudellisen toiminnan periaatteet Julkisena osakeyhtiönä Finnair on sitoutunut tavoittelemaan voittoa osakkeenomistajilleen. Voitonjakoperiaatteet on ilmaistu Finnairin osinkopolitiikassa. Finnair ottaa huomioon toimintansa ja taloudellisten päätöstensä vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Näitä vaikutuksia tunnistetaan ja arvioidaan ympäristö- ja riskienhallintaorganisaatioiden toimesta, jotka puolestaan toimivat toimitusjohtajan valtuuttamina. Lisäksi konsernin matkanjärjestäjien intresseissä on edistää kohdeyhteisöjä hyödyttävää kestävää matkailua. Liiketoiminta perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin eettisiin periaatteisiin, jotka koskevat liikekumppanuuksia ja sidosryhmäsuhteita. Yhtiössä sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä sekä kansainvälistä tilinpäätösstandardia. Finnairin hallitus on asettanut yhtiölle taloudelliset tavoitteet, jotka on selvitetty sijoittajille suunnatussa aineistossa. Myös vuosikertomukset ja tilinpäätösaineisto antavat mahdollisimman läpinäkyvästi tietoa Finnairin taloudellisesta asemasta ja kehityksestä. Lentoyhtiön taloudelliset vaikutukset Lentoliikenne on maailmantalouden sekä kansantalouksien suhdannevaihteluille herkkä toimiala. Samalla kun lentoyhtiön ansaintalogiikka perustuu ihmisten tarpeeseen liikkua työhön tai vapaa-aikaan liittyvistä syistä sekä tavaroiden kuljettamiseen, se toimii myös osana toimialueensa kansantalouksien infrastruktuuria. Lentoyhtiön tarjoamat yhteydet mahdollistavat muiden toimialojen taloudellisen toimeliaisuuden kansainvälistyvässä liiketoiminnassa. Paitsi mahdollistamalla ihmisten ja tavaroiden nopeamman liikkuvuuden lentoliikenne rakentaa omalta osaltaan poliittiselle ja taloudelliselle elämälle välttämätöntä luottamuksen ja henkilökohtaisen kanssakäymisen infrastruktuuria. Lentoyhteydet mahdollistavat osaltaan myös kehittyvien kansantalouksien tasa-arvoisemman kytkeytymisen maailmankauppaan. Lentoliikenne on työvoimavaltainen ala. Lentoyhtiö luo ensinnäkin suoraan työpaikkoja omiin toimintoihinsa. Sen lisäksi lentoyhtiön toiminta luo välillisesti työpaikkoja lentoliikenteen infrastruktuuriin, alihankkijoille ja matkailun eri toimijoille. Tällä tavalla yhtiön tuottama ostovoima leviää laajalle yhteiskuntaan ja toimii osaltaan hyvinvointia jakavana tekijänä kansantaloudessa. Lentoliikenne on kilpailtu toimiala. Varmistaakseen pitkän ajan kannattavuuttaan lentoyhtiöt ovat joutuneet parantamaan työvoimansa tuottavuutta ja alentamaan työn yksikköhintaa. Jossain määrin nämä pyrkimykset myös vähentävät työvoiman tarvetta. Toisaalta kannattavasti kasvava yritys voi luoda kestävästi lisää työpaikkoja. Kannattavuus edellyttää rakenteellisia muutoksia, joita Finnair muiden lentoyhtiöiden tavoin toteuttaa. Konsernin henkilöstöhallinto pyrkii tekemään kaikkensa, että muutosten ja sopeuttamistoimien mahdolliset negatiiviset vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin ja taloudelliseen asemaan jäisivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja vähäisiksi. Markkinat ja yleistilanne Finnairin toiminnallinen liiketulos viime vuodelta oli viisi miljoonaa euroa tappiollinen. Kannattavuus parani merkittävästi edellisvuoden 180 miljoonan euron tappiosta. Liikevaihto nousi kymmenen prosenttia sekä kysynnän että hintojen parantumisen vuoksi. Erityisesti konsernin päätoimiala lentoliikenteen kannattavuus parani ja oli voitollinen. Vuoden 2010 tulosta rasittivat Islannin tulivuoresta huhtikuussa purkautunut tuhka, joka pysäytti lentoliikenteen suurimmassa osassa Eurooppaa useiksi päiviksi. Finnairille aiheutunut tappio oli 30 miljoonaa euroa. Joulukuussa Finnairin liikenteen pysäytti matkustamohenkilöstön lakko, mistä aiheutui yhtiölle 25 miljoonan euron suorat tappiot sekä välillisiä menetyksiä lakon jälkeisen varauskannan heikkenemisen vuoksi. Finnair on vahvistanut myyntiorganisaatiotaan sekä lisännyt markkinointiponnistuksiaan Suomen ulkopuolisilla alueilla. Suomessa Finnairin tunnettuus on korkea. Skandinavian ulkopuolella Finnair on edelleen haastajana. Hyvän strategian, resurssien optimaalisen allokoinnin sekä kustannuskilpailukyvystä huolehtimisen avulla Finnairin arvioidaan kykenevän vastaamaan sille ulkoisesti ja sisäisesti asetettuihin tavoitteisiin. Vastuullinen toiminta on pitkällä tähtäimellä kannattavan liiketoiminnan kulmakivi.

10 16 Taloudellinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Taloudellinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Taloudellisen vastuun tunnusluvut EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle Miljoonaa euroa Suora taloudellinen arvo Konsernin liikevaihto 2 023, , ,8 Liiketoiminnan muut tuotot 20,1 47,8 27,1 Rahoitustuotot 6,5 8,9 22,1 Tuotot yhteensä 2 049, , ,0 EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva koskee kaikkia Finnair-konsernin työntekijöitä. Eläkemaksujen osuus palkoista on 19,5 prosenttia ja eläkkeisiin liittyvä osuus henkilöstökuluista 70,1 miljoonaa euroa. Lisäksi osaa henkilöstöstä koskee eläkesäätiön lisäetu ja johtoa omien sopimustensa mukainen lisäetu. Konsernin henkilöstöstä noin 47 prosenttia kuuluu eläkesäätiön lisäedun piiriin. Finnairin eläkevastuu (FAS) oman eläkesäätiönsä suhteen on noin 320 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Jaettu taloudellinen arvo Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut Toiminnalliset kulut ilman poistoja sekä henkilöstökuluja 1 485, , ,8 EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki Valtio ei tue Finnairin toimintaa taloudellisesti. Poikkeuksen muodostaa Finnairin Ilmailuopisto. Finnairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena. Ilmailuopiston tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa 551/530/2006, ). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa valtionapukäytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2010 Finnairin Ilmailuopisto sai Opetushallitukselta tukea yhteensä euroa. EC2 Maksut henkilöstölle Henkilöstökulut 438,8 482,3 538,6 Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osinko, euroa Korot ja muut rahoituskulut 26,3 18,7 26,7 Maksut valtiolle (verot) 10,2 29,4 16,1 Jaettu yhteensä 1 960, , ,2 Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo 89,5-43,7 74,8 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat 5,3 325,5 231,2 Toiminnallinen tulos -4,7-171,1 0,8 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % -0,4-7,8-3 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle Ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan Finnair-konsernin toimintakustannuksia. Globaalissa ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeiset toimenpiteet kohdistuvat fossiilisen hiilen polton vähentymiseen. Käytössä on erilaisia ohjauskeinoja päästökattojen asettamisesta polttoaineiden hintaohjausmekanismeihin sekä jopa suorien kieltojen asettamiseen. Finnair-konsernin käyttämä lentopetroli on tällä hetkellä fossiilista polttoainetta. Polttoainekulut ovat myös Finnair-konsernin merkittävin yksittäinen kustannuserä. Näin ollen kaikki lentopetrolin hintaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat samansuuntaisesti myös Finnair-konsernin toimintakuluihin. Säädelläkseen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä Euroopan unioni aloittaa vuonna 2012 EU:n alueella operoivia lentoyhtiöitä koskevan hiilidioksidipäästökaupan. Päästökaupan pelisäännöt ovat tätä kirjoitettaessa vieläkin julkisesti määrittelemättä, mikä on vaikeuttanut päästökaupan taloudellisten vaikutusten arvioimista ja päästökauppaan valmistautumista. Kuitenkin päästökaupan arvioidaan nostavan konsernin kustannuksia. Ilmastonmuutos muodostaa selkeän riskitekijän myös matkailuelinkeinolle. Useat lomakohteet sijaitsevat seuduilla, joiden keskeisiin viehätystekijöihin ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa. Tällä voisi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi konserniin kuuluvalle Aurinkomatkat Oy:lle. Toisaalta Finnair-konsernin pitkäjänteinen ympäristötyö ja järjestelmällinen laivastouudistushanke voivat tuoda konsernille kilpailuetua. Modernin kaluston myötä Finnairin polttoaineenkulutus matkustajaa kohden on jatkuvasti pienentynyt ja on tärkeimpiin kilpailijoihin nähden erittäin kilpailukykyinen. Tämä laskee myös yksikkökustannuksia ja vaikuttaa päästökaupan kustannuksiin alentavasti. Ilmastonmuutos myös lisää ihmisten ympäristötietoisuutta. Kun moderni laivasto yhdistetään Finnairin kompaktin kotiaseman, Helsinki-Vantaan, ihanteelliseen sijaintiin Aasian ja Euroopan välillä, saattavat konsernin panostukset ympäristövaikutustensa jatkuvaksi vähentämiseksi lisätä Finnairin haluttavuutta ympäristötietoisen lentomatkustajan valintana. Huoli ilmastonmuutoksesta saattaa lisätä erilaisten video- ja muiden virtuaalikokousten kysyntää. Konsernin matkatoimistoilla onkin tällaiset palvelut jo valikoimissaan. Lisäksi Finnair lentoyhtiönä sekä konsernin matkatoimistot, Area ja Suomen Matkatoimisto, sekä Amadeus Finland tarjoavat asiakkailleen hiilijalanjälkiraportointia, joka huomioi lentojen lisäksi muita matkatapahtumia sekä hotelliyöpymiset. EC6 EC9 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta Finnair-konsernilla ei ole varsinaista paikallishankintapolitiikkaa, eikä Finnair kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa paikallisuudesta. Hankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota muun muassa tarkoituksenmukaisuuteen, toimitusvarmuuteen, hintaan sekä laatuun. Hankittavien tuotteiden tulee lisäksi olla kestäviä ja ympäristölle sekä ihmisille mahdollisimman turvallisia. Monet konsernin hankintakategorioista ovat lisäksi viranomaissäädeltyjä, jolloin mahdollisten toimittajien tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Esimerkiksi kaikki lentoturvallisuuteen liittyvät hankinnat ovat tällaisia. Joillain konsernin tytäryhtiöillä sen sijaan on omia paikallista hankintaa tukevia periaatteita. Finnair-konsernin suurin yksittäinen hankintaerä on lentopetroli. Lentopetroli on myös Finnairin merkittävin operatiivinen kuluerä. Lentopetrolin hankinnassa painottuvat taloudelliset seikat sekä toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden takaamiseksi Finnair on hajauttanut lentopetrolihankintansa noin 50 eri toimittajalle. Suurin osa Finnair-konserniin kuuluvan Aurinkomatkat Oy:n ohjelmassaan käyttämistä hotelleista on pieniä tai keskisuuria hotelleja, joilla pääsääntöisesti on paikallinen omistajuus. Aurinkomatkojen käyttämät hotellien arviointikriteerit antavat enemmän painoarvoa hotelleille, jotka ovat paikallisessa omistuksessa. Lisäksi hotelli saa lisäpisteitä, jos se suosii omassa hankintatoimessaan paikallisia tuottajia ja toimittajia. Esimerkiksi Aurinkomatkojen suurimmassa kesäkohdemaassa, Kreikassa, Aurinkomatkojen kesällä 2010 käyttämät hotellit olivat yli 90-prosenttisesti paikallisessa omistuksessa. Aurinkomatkoilla on lisäksi joka kohteessaan paikallinen edustaja, jolta Aurinkomatkat ostaa muun muassa maakuljetukset, retkijärjestelyt ja muita toimintaan liittyviä palveluita. Myös liikematkoihin keskittyneet Area Oy sekä Suomen Matkatoimisto Oy käyttävät paikallisia agentteja matkaohjelmien ja ryhmävarausten tekemisessä. Esimerkiksi SMT:n ostamat agenttipalvelut ovat 80-prosenttisesti paikallisten agenttien tuottamia. Finnair Catering Oy:n elintarvikehankinnoista jopa 90 prosenttia on ostettu kotimaisilta toimittajilta. Sen sijaan catering-kalusto on valtaosaltaan ulkomaista alkuperää. Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Suurena työnantajana Finnair hyödyttää ympäröivää yhteiskuntaa taloudellisesti mm. työntekijöidensä sekä toimittajiensa ja alihankkijoidensa työntekijöiden ostovoiman välityksellä. Lisäksi lentoliikenteen merkitys syrjäisen maan talous- ja poliittiselle elämälle on merkittävä. Turismi vaikuttaa positiivisesti kohdemaiden kansantalouksiin ja mikrotalouksiin ja liikematkailu kohdemaidensa talouksiin. Turismilla voi toisaalta olla myös negatiivisia vaikutuksia kohdepaikkojensa elinkeinorakenteeseen. Esimerkiksi harmaa talous, prostituutio ja huumekauppa voivat joissain oloissa lisääntyä. Finnair-konsernin matkanjärjestäjät kuitenkin pyrkivät aktiivisesti ehkäisemään näitä ongelmia mm. hotellien ja palveluiden valinnoilla sekä tiedon välittämisellä matkailijoille. Keskeisiä matkailun vaikutusten tunnistamisen ja hallinnan kanavia ovat jäsenyydet alan järjestöissä ja sitoutumiset sopimuksiin ja julistuksiin, kuten Helsinki Declarationiin. Lisäksi vuonna 2010 Finnair liittyi Sustainable Travel Leadership Network -ryhmään, jonka tarkoituksena on edistää parhaita käytäntöjä kestävän matkailun saralla. Aurinkomatkojen edustaja on toiminut viimeiset kahdeksan vuotta kestävää matkailua edistävän Tour Operator s Initiativen (TOI) hallituksessa. Finnair-konserni raportoi vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportissaan Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun professoreiden tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Finnairin Aasian-strategian välillisiä taloudellisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksen mukaan Finnairin Aasian-strategian kasvu on vastannut noin 3,7 prosenttia Suomen BKT:n kasvusta vuosina Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportissa sivuilla

11 18 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Sosiaalinen vastuu Vastuu henkilöstöstä Finnairin sosiaalinen vastuu ulottuu monimuotoisena yhteiskuntamme kaikille sektoreille. Tehtävämme on huolehtia asiakkaistamme mahdollisimman hyvin sekä harjoittaa lentoliikennettä häiriöttömästi osana kansallista ja kansainvälistä infrastruktuuria. Sosiaalisen vastuun keskiössä on oma henkilöstömme, jonka työhyvinvoinnista ja työympäristöstä huolehtiminen on kaiken toiminnan lähtökohta. Tavoitteemme on kasvaa voittajajoukkueeksi, joka menestyy lentoliikenteen globaalilla pelikentällä. Se edellyttää sitoutunutta, osaavaa ja kansainvälisesti ajattelevaa henkilöstöä. Meillä on oltava yhteinen tavoite: kasvamalla säilytämme ja luomme uusia työpaikkoja ja hyvästä tuloksesta hyötyvät kaikki, niin yhteiskunnallisella kuin henkilötasolla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hyvää johtamista sekä divisioona- ja yhtiörajat ylittävää ennakkoluulotonta yhteistyötä. Lentoliikenne on erittäin suhdanneherkkä toimiala, mistä kertoo mm. se, että viime vuosien aikana Finnairilla on ollut lukuisia erilaisia säästöohjelmia. Suurimmat menoerämme liittyvät lentokoneisiin, polttoaineeseen ja henkilöstökuluihin. Polttoaineen hintaan on mahdotonta vaikuttaa ja koneinvestointeja on tehtävä liiketoiminnan kasvun takaamiseksi. Myöskään esimerkiksi viranomaismaksuihin emme voi vaikuttaa. Säästöohjelmien kärki on siis valitettavan usein kohdistunut juuri henkilöstökuluihin. Yksittäiset säästöohjelmat eivät ole kenenkään kannalta helppo tai miellyttävä ratkaisu. Säästöohjelmia usein seuraavat yt-neuvottelut johtavat tehostamistoimiin, jäädytettyihin palkkoihin ja henkilöstövähennyksiin. Rajuja säästöohjelmia vastuullisempi ja kaikkien kannalta parempi ratkaisu on toiminnan jatkuva tehostaminen ja kehittäminen yhdessä. Tehostamisella on sanana huono maine, mutta tehostamisen ei tarvitse tarkoittaa palkkojen leikkausta, suurempaa työmäärää tai pidempiä työpäiviä. Tehostamisessa on paljolti kyse uudenlaisesta ajattelutavasta. Meidän on löydettävä yhdessä uusia ja tehokkaampia työtapoja, meidän on ajateltava asiakaslähtöisesti ja meidän on oltava kustannustietoisia. Jatkuvan muutoksen hyväksyminen on ensimmäinen askel uuden ajattelumallin tiellä. Me kannamme vastuumme toinen toisistamme ja yrityksestämme. Taloon ulkopuolelta tulleena, tuoreena henkilöstöjohtajana on ollut ilo nähdä, miten sitoutunutta Finnairin henkilöstö on työhönsä. Intoa ja osaamista on, mutta energian kanavointi hakee muotoaan. Henkilöstön näkökulmasta kriittisimmät kehityskohteet liittyvät johtamiseen ja luottamukseen. Luottamuksen rakentaminen johdon, henkilöstön ja ammattijärjestöjen välillä on asia, jonka eteen meidän kaikkien on jatkossa tehtävä töitä. Organisaatiotasoja madaltamalla ja esimies alaissuhteiden määrää järkevöittämällä kehitetään luottamukselliselle toiminalle otollista ilmapiiriä. Luottamukseen kuuluvat lupausten pitäminen sekä eettisten pelisääntöjen noudattaminen puolin ja toisin. Ja kun luottamus vahvistuu, voimme päästää irti menneisyyden ongelmista ja löytää rohkeutta toimia uudella tavalla. Johtamiskäytäntöjä ja johtamiskulttuuria on kehitettävä, jotta johtaminen konkreettisesti tukee yhtiön strategisia tavoitteita. Kehitystyön on oltava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Johtamistyön laadun on oltava selkeästi mitattavaa. Avainhenkilöiden tunnistaminen, seuraajasuunnittelu ja harkittu työnkierto kuuluvat nekin johtamisen kehittämiseen liittyviin projekteihin vuonna Suorituksen johtamisen on ulotuttava arjen tasolle. Vastuullisen esimiestyön perusasioihin kuuluu se, että jokainen työntekijä tietää oman työnsä tavoitteet. On tiedettävä, miten tavoitteet on mahdollista saavuttaa, mistä saa apua ja työkaluja ja luonnollisesti miten saavutuksista palkitaan. Kaikkien esimiesten vastuulla on käydä tavoite- ja kehityskeskustelut jokaisen alaisensa kanssa sekä kehittymistoimenpiteiden säännöllinen seuranta. Sosiaalisen vastuun indikaattoreihin liittyen Finnairilla on käynnissä myös muita HR-kehittämishankkeita: työsuhteisiin ja henkilöstön jakaumaan liittyvää raportointia terävöitetään, tasaarvosuunnitelmaa ja eettisiä periaatteita päivitetään, työehtosopimuksia pyritään selkiyttämään ja työhyvinvointiprojektit priorisoidaan työhyvinvointitutkimuksiin sekä työelämän ajankohtaisiin aiheisiin perustuen. Sosiaalinen vastuu on tunnustettu osaksi Finnairin arkea. Meillä jokaisella on merkittävä rooli vastuun kantamisessa, eikä kyseessä ole kertaluontoinen harjoitus. Yhteinen työ jatkuu, vastuullisesti. Manne Tiensuu Henkilöstöjohtaja Finnair Oyj Johtaminen Vuonna 2010 Finnair-konsernin johtamiskulttuuria sekä johdon ja henkilöstön välisiä suhteita on alettu kehittää systemaattisesti. Kevään aikana konsernin johdossa määriteltiin, että johtamisen ja johtamiskulttuurin tulee olla tavoitteellista, oikeudenmukaista, kannustavaa, kehittävää sekä välittävää. Näiden johtamisen periaatteiden pohjalta on aloitettu useita kehittämistoimenpiteitä. Finnair-konsernin ensimmäinen talent review toteutettiin touko-kesäkuussa Prosessin aikana arvioitiin yli 100 Finnairin johtoryhmiin kuuluvaa henkilöä suhteessa tavoiteltuun johtamisosaamiseen, suoritukseen ja kehittymispotentiaaliin. Prosessin tarkoituksena oli myös lisätä läpinäkyvyyttä seuraajasuunnitteluun ja tuoda välineitä urakiertoon. Lisäksi kesän 2010 aikana toteutettiin ylimmän johdon management review, joka omalta osaltaan antoi näkemystä johdon kehittämiseen. Toukokuusta 2010 alkaen tiivistettiin yhteisen tavoitteen asettamista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Samalla aloitettiin sarja strategiakahviloita. Näissä ns. Nokka nousuun -kahviloissa Finnair-konsernin johto ja esimiehet keskustelivat henkilöstön kanssa tulevaisuuden Finnairin rakentamisesta. Syksyn 2010 aikana Finnairissa alettiin luoda pohjaa kasvamiselle kansainväliseksi voittajajoukkueeksi. Kaikki konsernin HR-yksiköt ovat mukana rakentamassa uutta finnairilaista johtamismallia, ja ylimmän johdon ohjauksella muutosta on lähdetty viemään läpi. Rekrytointi Rekrytointia ohjaamaan ja helpottamaan on määritelty periaatteet, jotka luovat puitteet niin sisäisille kuin ulkoisille rekrytoinneille koko Finnairkonsernissa. Periaatteita noudattamalla varmistetaan rekrytointien tasalaatuisuus kautta konsernin. Rekrytoinnin periaatteet on hyväksytty HR-johtoryhmässä. Myös periaatteisiin tehtävät muutokset hyväksytään HR-johtoryhmässä sekä liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä. Finnair-konsernin rekrytointia koordinoidaan keskitetysti rekrytointipalveluissa. Liiketoimintayksiköiden vastuulla on huolehtia, että samoja rekrytoinnin periaatteita noudatetaan myös liiketoimintayksiköiden rekrytoinneissa. Paikat ovat avoimesti auki konsernin sisällä ja tarvittaessa myös ulkopuolella. Rekrytoinneissa toimitaan lain edellyttämällä tavalla; toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat muun muassa tasa-arvolaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja tieto Finnairin henkilöstö koostuu huippuammattilaisista. Siksi oma henkilöstömme osallistuu esimerkiksi palveluidentiteetin uudistukseen.

12 20 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Henkilöstövastuun tunnusluvut suojalaki. Tämä edellyttää jokaisen rekrytoinnin yhteydessä, että esimerkiksi uudelleensijoitettavat on huomioitava. Kaikki hakemukset tulee säilyttää lain edellyttämällä tavalla. Suosituksia käytettäessä toimitaan vain lain sallimissa puitteissa. Työturvallisuus Finnairissa on tehty kaikista töistä työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi, joka on perustana työolosuhteiden, työn tekemisen ja työvälineiden kehittämiseksi. Lisäksi vahinkojen ja vaaratilanteiden raportoinnilla pyritään aktivoimaan henkilöstöä osallistumaan turvallisuuden puutteiden havainnointiin ja päivittäiseen ylläpitoon. Työturvallisuustoiminta on konsernin kaikilla organisaatiotasoilla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Työturvallisuustavoitteiden toteutuminen edellyttää työnantajan ja henkilöstön rakentavaa yhteistoimintaa Työturvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on jokapäiväistä ja linjaorganisaation vastuulla olevaa tekemistä. Esimiesten vastuulla on turvallisuuden johtaminen työntekijätasolla, ja esimiehillä on päärooli turvallisuuskulttuurin luomisessa ja ylläpidossa jokaisena päivänä. Käytännössä tämä on työolosuhteiden, turvallisen työn tekemisen ja työvälineiden turvallisuuden jatkuvaa havainnointia ja epäkohtiin puuttumista. Työpaikkojen työsuojeluorganisaatiot tukevat ja avustavat linjaorganisaatioita työturvallisuuden edistämisessä. Työsuojeluorganisaatiot hoitavat ohjaus-, neuvonta-, kehitys- ja valvontatoimintaa työympäristön parantamiseksi yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Oikeudellinen vastuu työturvallisuudesta ja työolosuhteista kuuluu linjaorganisaatiolle. Konsernitasolla työturvallisuusasioista vastaa konsernin työturvallisuusorganisaatio, jonka vastuulla on muun muassa koko konsernin työturvallisuustoiminnan kehittäminen ja koordinointi. Finnairissa koulutetaan turvallisuutta ja turvallisuustietoisuutta koko henkilöstölle työtehtävien edellyttämässä määrin. Tietoisuutta lisätään myös intranetin, henkilöstölehden ja muiden viestintäkanavien kautta. Työterveys ja -hyvinvointi Ilmailualalla osa työntekijöistä joutuu työskentelemään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja epätyypillisinä työaikoina. Finnair-konsernissa työterveyteen ja työkykyyn liittyvistä toiminnoista vastaa osaltaan oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut. Finnair Terveyspalvelut on yksi Suomen johtavia ilmailulääketieteen asiantuntijaorganisaatioita. Finnair Terveyspalvelut on panostanut erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulontaja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on Finnairissa monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joilla yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jatkaa nykyisessä työssään. Näitä toimia toteutetaan muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja työaikajärjestelyjen tai osa-aikaisen työn avulla. Työterveyteen liittyvistä asioista viestitään konsernissa aktiivisesti hyödyntäen konsernin sisäisiä viestintäkanavia sekä järjestämällä aiheeseen liittyviä teemapäiviä. Keskeinen konsernin henkilöstöjohtamisen työkalu on vuosittain tehtävä 4D-työhyvinvointikartoitus. 4D-kartoituksella pyritään selvittämään työhyvinvoinnin nykytilaa, trendejä sekä paikallistamaan ongelmakohtia. 4D-kartoituksen tulokset käydään läpi säännöllisesti konsernin ja tytäryhtiöiden sekä liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä. 4D-tulokset käsitellään työyhteisössä henkilöstön kanssa esimiesten toimesta, ja kehittämiskohteet mietitään yhdessä. Tuloksia hyödynnetään myös henkilöstöjohtamisen kehittämisessä. Alkuvuodesta 2010 tehdyn 4D-kartoituksen perusteella työhyvinvointi konsernissa on parantunut: työhyvinvoinnin yleisarvosana kohosi korkeammalle kuin kertaakaan viiteen vuoteen. Myös vastausaktiivisuus nousi suuremmaksi kuin moneen vuoteen. Vuonna D-kartoitusta kehitettiin edelleen. Uutena asiana otettiin käyttöön tämänhetkistä tilannetta luotaava, keskeisimpiä asioita mittaava 4D-pulssikartoitus. Tasavertaisuus Finnair on tasa-arvoinen työnantaja. Tämä tarkoittaa tasavertaisia urakehitysmahdollisuuksia riippumatta sukupuolesta, iästä tai kansallisuudesta. Henkilöstön erilaisiin perhetilanteisiin sekä jaksamiseen liittyvät tarpeet pyritään ottamaan huomioon työaikoja ja -olosuhteita järjesteltäessä. Liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden HRyksiköt vastaavat tasavertaisuusasioiden toteutumisesta, kehittämisestä ja valvonnasta operatiivisen toiminnan ylätasoilla. Päivittäisessä toiminnassa vastuu tasa-arvo- ja tasavertaisuusasioiden toteutumisesta on linjaorganisaatioilla. Konsernin HR-yksikkö ohjaa ja valvoo koko konsernin tasolla tapahtuvaa henkilöstöasioiden hoitamista ja toimii tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden henkilöstöasioista vastaavien kanssa. Konsernin HR-yksikön vastuulla on myös henkilöstöhallinnon kehittäminen konsernitasolla. Toiminnan lainmukaisuutta valvotaan lisäksi osana konsernin yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. LA1 LA2 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Vuoden 2010 lopussa Finnair-konsernin henkilömäärä oli työntekijää, mikä on 4,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maantieteellisesti lähes koko henkilöstö työskenteli Suomessa ja näistä valtaosa Helsinki-Vantaan lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Finnair-konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa ulkomailla noin 750 henkilöä, joista kolmannes työskenteli Finnairin matkustajaja rahtiliikenteen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Noin 500 henkilöä oli Baltian-maissa ja Venäjällä toimivien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa sekä oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Ulkomaan henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstön kokonaismäärään. Ulkomailla Finnairin henkilöstöä on eri kohteissa (yhteensä noin 70 kohdetta) ja myyntiyksiköissä (yhteensä noin 20). Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 17. Finnair-konsernin henkilöstöstä 39 prosenttia on ollut konsernin palveluksessa yli 20 vuotta. 12 prosenttia on palvellut yli 30 vuotta. Lentoliikenne Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Muut toiminnot yhteensä Kokonaismäärä määräaikaiset (%) 1,4 4,1 9,7 1,4 3,5 vakinaiset (%) 98,6 95,9 90,3 98,6 96,5 osa-aikaiset (%) 6,8 3,7 2,8 3,4 5,0 kokoaikaiset (%) 93,2 96,3 97,2 96,6 95,0 Henkilöstön määrä hlöä Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Raportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai työssä tapahtuneen kuoleman seurauksena). Lentoliikenne Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Muut toiminnot yhteensä Kokonaismäärä Lähteneet Lähtövaihtuvuus, % 6,8 5,7 13,0 8,1 7,3 Vaihtuvuusluvuissa eivät ole mukana ulkoistamisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen johdosta tapahtuneet muutokset henkilöstömäärissä. Konsernin ulkomailla työskentelevä henkilöstö sisältyy lukuihin. Finnair-konserni ei pidä tilastoa vaihtuvuusluvuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen.

13 22 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Lähtövaihtuvuus % LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan LA3 LA4 LA5 LA , Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille Konsernin henkilöstöä koskevat samat edut työsuhteen tyypistä riippumatta. Osa eduista on sellaisia, että ne astuvat voimaan vasta työsuhteen jatkuttua määrätyn ajan. Poikkeuksen muodostaa konsernin huoltokonttori, joka palvelee ainoastaan sen jäseniksi liittyneitä vakinaisia työntekijöitä. Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuus Kaikki kotimaan työntekijät johtoa ja joitakin päälliköitä lukuun ottamatta ovat työehtosopimusten piirissä. Ulkomailla henkilöstö ei pääsääntöisesti ole työehtosopimusten piirissä, sillä valtaosaltaan Finnair-konsernin ulkomaiset toimipisteet ovat niin pieniä, että ne jäävät työehtosopimussääntelyn ulkopuolelle. Siltä osin kuin TES-säädökset soveltuvat konsernin toimintaan, niitä myös noudatetaan. Paikallisen lainsäädännön noudattaminen on konsernin toiminnassa ehdoton minimivaatimus. Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaika Finnair-konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Uudelleenjärjestelytilanteita koskevat keskeiset säädökset on ilmaistu Laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Tämän lain mukaan uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaika on pääsääntöisesti yksi viikko. Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa Finnairin koko henkilöstö on edustettuna työsuojelun yhteistoiminnassa. Yhtiöillä on omat liiketoiminnan vaatimuksiin suhteutetut työsuojelutoimikunnat, joissa on edustettuna työntekijöiden, toimihenkilöiden ja työnantajien keskeiset edustajat sekä työterveyshuolto. Toimikunnat toimivat organisaatiorakenteen koosta tai merkityksestä riippuen eri tasoilla. Tavoitteena on laajakantoisten työturvallisuus- ja terveysasioiden käsittely ja edistäminen. Toimikuntien työ koskettaa myös konsernin ulkomailla olevaa henkilöstöä. Osassa ulkomaan yksiköitä toimii myös oma työturvallisuusyksikkönsä Työpaikkatapaturmien lkm Työpaikkatapaturmataajuus (lkm/milj. tehtyä työtuntia) Työmatkatapaturmien lkm Työtapaturmasairauspäivät Lentoyhtiön lentävä henkilökunta Lentoyhtiön maahenkilökunta Finnair Technical Service Oy Finnair Engine Service Oy Cargo Oy ja FCTO Oy Finnair Catering Oy Finncatering Oy Northport Oy Finnair Flight Agademy Oy Aurinkomatkat Oy Area Oy Suomen matkatoimisto Oy Amadeus Oy Yhteensä Ei ammattitauteja tai epäilyjä 2010, ei kuolemantapauksia vuonna 2010 (edellinen oli 2005). Työtapaturma = Työpaikkatapaturma + työmatkatapaturma Vertailutietoa aiempiin vuosiin ei ole saatavissa, sillä laskentatapa konsernin sisällä on muuttunut vuoden 2009 lopussa tehtyjen organisaatiomuutosten ja yhtiöittämisten vuoksi. Konsernin sairaus- ja tapaturmapoissaolot on laskettu vuoden 2009 raportissa käytettyjen laskumenetelmien perusteella, sillä kaikkia GRI:n vaatimusten mukaisia tietoja ei ollut saatavissa konsernissa tehtyjen organisaatiomuutosten vuoksi. Tulevina vuosina indikaattoria tullaan kehittämään vastaamaan paremmin GRI:n vaatimuksia. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot % 5,9 5,8 5,7 5,6 5,5 5,4 5,3 5,2 5,1 5, Konsernin matkapalvelut-liiketoimintasegmentti ei ole mukana laskuissa. Prosentit on laskettu käyttäen aktiivisessa palveluksessa olevien työntekijöiden tilastoituja poissaolopäiviä suhteessa työsuhdepäiviin.

14 24 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta Finnairilla on oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut, jonka toiminta, palvelut ja menetelmät perustuvat yhä enenevässä määrin tutkimusnäyttöön. Finnairin työterveyshuollon keskeisimmät tutkimusyhteistyökumppanit ovat Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joilla yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jatkaa nykyisessä työssään. Näitä toimia on toteutettu muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja työaikajärjestelyjen tai osa-aikaisen työn avulla. Finnairin henkilöstölle tehdään määräajoin terveystarkastuksia, joissa pyritään havaitsemaan ja arvioimaan muun muassa mahdollinen työstä johtuva sairastuminen ja terveydelle haitallinen altistuminen varhaisessa vaiheessa. Työssään matkustamaan joutuville on lisäksi oma rokotusohjelmansa. Yhtiön työterveyshuolto on panostanut erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulonta- ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Masennusoireista kärsivien ja aikuistyypin diabeteksen ehkäisystä aina varhaisten hoitointerventioiden käynnistämisen avulla on pystytty vaikuttamaan myönteisesti yksilöiden terveyden kehittymissuuntaan. Henkilökunnan ikääntyminen tuo vankan kokemuksen ja ammattitaidon lisäksi mukanaan myös haasteita työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Finnair-konsernin henkilökunta toimii vaativassa toimintaympäristössä, jossa muun muassa lentoturvallisuuteen liittyvät tehtävät korostavat hyvää vireystilaa ja toimintavalmiutta työssä. Konsernissa on käynnistetty ikäohjelmaprojektit muun muassa Finnair Tekniikassa ja Northport Oy:ssä. Tekniikan ikäohjelmassa on luotu periaatteet, joilla huolehditaan ja vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin ja turvataan hyvinvoinnin ja terveyden säilyminen työuran eri vaiheissa normaaliin eläkeikään asti. Northport Oy:ssä puolestaan käynnistettiin ikätyöohjelma syksyllä Siellä lähdettiin yhteistyössä kehittämään ikääntyneiden työhyvinvointia erillisen ikätyöohjelman avulla. Ohjelmassa keskitytään ikäjohtamisen ja työolosuhteiden sekä työaikaergonomian haasteisiin. Tarkoituksena on myös etsiä keinoja hiljaisen tiedon siirtämiseen nuoremmille kollegoille. Toimintakauden aikana on pidetty eri puolilla yhtiötä terveysteemapäiviä, joissa terveystietoa on tuotu työpaikoille. Esimerkiksi Terve tekniikka -tapahtumaohjelmassa säännöllisillä työpaikan terveysteemapäivillä tarjotaan tietoa terveyden, hyvinvoinnin, elämäntapojen ja turvallisuuden edistämisestä. Tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, työturvallisuusorganisaation sekä ulkoisten toimijoiden ja kumppaneiden kanssa. Viime vuosina Finnair-konsernissa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ennakoivaan toimintatapaan, jossa mahdollisiin piileviin ongelmiin pyritään vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa. Varhaisen välittämisen malli on työkyvyn seuranta- ja hallintamalli, joka sisältää esimiestyön periaatteet ja käytännöt liittyen henkilöstön työssä selviytymisen seurantaan ja tukemiseen. Case: Tekniikan FiTS-hyvinvointiohjelma Finnair Tekniikan kahdessa yhtiössä Finnair Technical Services Oy:ssa ja Finnair Engine Services Oy:ssä työskentelee yli ilmailun eri ammattiryhmien edustajaa. Työtä tehdään lentoturvallisuuteen liittyvässä vaativassa toimintaympäristössä ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa. Käytössä on erilaisia työaikamuotoja, mutta suurin osa Tekniikan henkilöstöstä tekee vuorotyötä. Monet työt Tekniikassa ovat myös fyysisesti raskaita ja työskentelyolosuhteet vaativia. Tekniikassa työskentelevien keski-ikä on 46 vuotta. Tekniikan suurin satsaus työhyvinvointiin vuonna 2010 oli syksyllä käynnistynyt hyvinvointiohjelma FiTS. Puolen vuoden ohjelma toteutettiin yhteistyössä Finnair Terveyspalvelujen, ulkoisen yhteistyökumppanin ja liikunta-alan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on ollut intensiivisen ohjelman avulla tukea pysyvää muutosta elämäntapoihinsa tavoittelevia. Ohjelman vaikuttavuutta tullaan arvioimaan UKK-instituutin kanssa vuonna Tavoitteena oli löytää mielekäs keino parantaa henkilön omaa työkykyä liikunnan, terveellisemmän ruokavalion ja oman ajattelun muuttamisen keinoin. Syyskuun ensimmäisellä viikolla FiTS-hyvinvointiohjelman kuntotesteihin osallistui 47 parempaa työkykyä ja elämää haluavaa tekniikkalaista. Samalla viikolla alkoi ohjattu treeni, jota on tarjolla puolen vuoden ajan viisi kertaa viikossa. Harjoitukset pidettiin Tekniikan omissa tiloissa. Harjoitusohjelma oli rakennettu parantamaan treenaajien vireystilaa, mielialaa ja terveyttä. Treeneissä keskityttiin lihaskunnon, kehonhallinnan, liikkuvuuden ja kestävyyden parantamiseen kiertoharjoittelussa hikoilemalla. Kehittämällä näitä fyysisen kunnon kulmakiviä uudelle tasolle on mahdollista selviytyä minimaalisin vaurioin työssä ja nauttia elämästä työn ulkopuolellakin. Ryhmän tuki edisti tehokkaasti osallistumista yhteistreeneihin. Systemaattisen liikunnan hyödyt näkyivät jo ohjelman puolivälissä parempana ja energisempänä olona sekä merkittävästi kohonneena kuntona. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen yhteistreeneihin osallistumisen merkiksi treenisalin seinäkalenteriin oli piirretty jo hymiötä. Osallistujat ovat käyneet yhteistreeneissä keskimäärin 9 10 kertaa kuukaudessa, ahkerimmat jopa 20. Kun mukaan lasketaan kotioloissa tehdyt hikijumpat, lenkit ja sauvakävelyt, kertyi puolen vuoden treenien määräksi vähintään sata. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen kestävyyskunto oli kohentunut koko ryhmällä yli viidenneksen (22,8 %). Tämä oli selvästi yli koko ohjelmalle asetetun tavoitteen. Naisten kestävyyskunto oli parantunut huikeat 37,3 % alkutilanteeseen verrattuna. Myös jalka- ja vatsalihasten kunto oli kehittynyt peräti neljänneksen. Viikkotreenien lisäksi ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa yhteiseen valmennukseen etsimään ratkaisuja stressin selättämiseen, kunnon kohottamiseen, vireyden lisäämiseen ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen. Valmennuksissa jokainen sai työkaluja ja toimintatapoja elämänlaadun parantamiseksi. Haasteelliseksi osa-alueeksi osoittautui vuorotyön vaikutus uni- ja ruokailurytmiin sekä ruokavalion koostamiseen. Myös säännöllinen liikunnan harrastaminen on vuorotyöläiselle ja heidän perheilleen usein suuri haaste. Aikataulutus, liikuntapaikan läheisyys, itselle sopiva liikuntamuoto ja muun perheen elämänrytmi ovat jokapäiväisiä haasteita, jotka vaativat käytännöllisiä ratkaisuja. Oleel LA9 LA10 LA11 LA12 LA13 lista on löytää keinot elämän aikarytmin ja elimistön toimintarytmin yhteensovittamiseksi. Tärkeimpiä keinoja tasapainon saavuttamisessa ovat riittävä ja laadukas uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto. Näihin tavoitteisiin FiTS:n avulla haettiin tuloksekkaasti vastauksia. Ohjelman onnistuminen arvioidaan ja päätökset jatkotoimenpiteistä tehdään keväällä Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteemat Finnair on ilmailualan työnantajaosapuolena aktiivisesti kehittämässä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa työntekijöiden työturvallisuutta. Kehittämistä tehdään Työturvallisuuskeskuksen koordinoimassa kuljetus- ja logistiikkaryhmässä. Työryhmän tehtävänä on edistää alansa työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä ilmailualan työpaikoilla. Teemoina ovat mm. yhteinen turvallinen työpaikka ja ilmailualan työturvallisuuskoulutuksen kehittäminen. Ensisijaiset työturvallisuusfoorumit Finnairkonsernissa ovat henkilöstönja työnantajan yhteiset työsuojelutoimikunnat. (http://ttk.fi/toimialat/kuljetus_ja_logistiikka/ilmailuala) Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin Vuonna 2010 Finnair-konserni tarjosi Finnairin Ilmailuopiston kautta työntekijöillensä yhteensä oppilastuntia, kaiken kaikkiaan 2316 kurssilla. Konsernin henkilöstömäärään suhteutettuna tämä vastaa 15,4 tuntia työntekijää kohden. Yksilö- ja osastotasolla koulutustuntien vaihtelu voi olla erittäin suurta, mutta konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista tarkemman erittelyn tekemistä koko konsernin laajuudelta. Lukuihin eivät sisälly osastojen sisäisesti järjestämät kurssit tai konsernin ulkopuolisten tahojen tarjoama koulutus Oppilastunteja n/a Kursseja n/a Oppilastunteja henkilöä kohden keskimäärin 15,4 22,8 n/a Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat Finnair yhtiöitti koulutustoimintaansa alkaen Finnair Flight Academy Oy:n (FFA) alle. FFA:n kautta Finnair-konserni tukee aktiivisesti ja monimuotoisin menetelmin henkilöstönsä osaamisen kehittymistä. Finnair Flight Academyn kautta Finnair pystyy toteuttamaan suurimman osan henkilöstön kehittämistarpeista, kuten lentokoulutuksen, turva- ja palvelukoulutuksen, teknillinen koulutuksen ja konsernin yhteiset kehittämispalvelut. Henkilöstön kehittäminen on strategialähtöistä ja siinä hyödynnetään perinteisten lähikoulutusten lisäksi verkko-oppimista, työkiertoa, työssä oppimista, coachingia ja mentorointia. Koulutus- ja kehittämistarve kartoitetaan divisioonissa ja tytäryhtiöissä sekä osasto- että yksilötasolla esimerkiksi tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskusteluja Finnair-konsernin kehitys- ja urakeskusteluohjelma koskee konsernin koko henkilöstöä. Vuoden 2010 henkilöstökyselyn perusteella 2/3 konsernin henkilökunnasta kävi esimiehensä kanssa tavoite- ja kehityskeskustelun. Vuoden 2011 alussa koko konsernin laajuisesti käyttöön otetun uudistetun tavoite- ja kehityskeskusteluprosessin (PD) tavoitteena on, että koko henkilöstö käy PD-keskustelun vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus Vuoden 2010 lopussa Finnair-konsernin henkilöstöstä oli naisia 53 prosenttia ja miehiä 47 prosenttia. Finnair Oyj:n hallituksen kahdeksasta jäsenestä kolme on naisia. Ylimmästä johdosta naisia oli 33 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 44 vuotta. Yli 50-vuotiaita oli 28 prosenttia ja alle 30-vuotiaita 7 prosenttia. Etnisistä vähemmistöistä konsernissa ei pidetä tilastoja. Prosenttia Naisia Miehiä Alle 30-vuotiaita vuotiaita Yli 50-vuotiaita

15 26 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Vastuu ihmisoikeuksista Strategiasta keskusteltiin koko henkilöstön voimin Nokka nousuun -kahviloissa. Hankintakäytännöt Konsernin johdon alaisuudessa toimivan hankintatoimen ohjausryhmän vastuulla on konsernin hankintatoiminnan ohjaaminen, kehitys ja koordinointi. Merkittävimmistä tuote- ja palvelukokonaisuuksista vastaavat kunkin tuote- tai palvelukokonaisuuden ympärille muodostetut poikkiorganisatoriset tai liiketoimintayksiköiden sisäiset hankintaryhmät eli kategoriatiimit. Kunkin liiketoimintayksikön johdon tulee huolehtia siitä, että hankintatoimintaa hoitavalla henkilöstöllä on käytettävissään ajan tasalla olevat hankintaohjeet ja että ohjeita noudatetaan. Kaikessa Finnair-konsernin hankintatoimessa noudatetaan Finnair-konsernin hankintaohje -dokumenttia, jossa määritetään kaikkea hankintaa säätelevät yleiset linjat. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä ja liiketoimintayksiköillä on omat, tarkemmat hankintaohjeensa, joissa määritetään tarkemmat kriteerit huomioiden kunkin toimintayksikön erityistarpeet. YK:n yleisen ihmisoikeusjulistuksen sekä kaikkien soveltuvien lakien ja säädösten noudattaminen on ehdoton minimivaatimus. Jokaisen hankintoja suorittavan vastuulla on osaltaan varmistua, että hankintaohjeita noudatetaan. Yleisempi seurantavastuu on tuote- ja palveluryhmien vastaavilla. Myös konsernin sisäisellä tarkastuksella on valvontarooli hankintojen toteutumisessa ohjeissa ja säädöksissä määritellyllä tavalla. Tietyissä tuote- ja palveluryhmissä suoritetaan auditointeja. Auditoinnit painottuvat laatu- ja turvallisuusseikkoihin. Viranomaissäädeltyjen hankintojen osalta ainoastaan kansainvälisen ilmakuljetusjärjestö IATA:n hyväksymät toimijat voivat toimia Finnair-konsernin toimittajina tai alihankkijoina. Ihmisoikeuskysymyksissä Finnair-konserni velvoittaa toimittajansa sekä alihankkijansa noudattamaan muun muassa Finnairkonsernin laatimaa Eettinen toimintatapamme toimittajille -dokumenttia (jäljempänä). Syrjintä Finnair-konserni ei hyväksy syrjintää missään sen muodossa. Konsernin syrjinnänvastainen politiikka perustuu yhtiön Henkilöstöasiain käsikirjaan (HAK). Finnairissa ketään ei syrjitä sukupuolen, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen, iän, rodun, ihonvärin tai syntyperän vuoksi. Työ rauhan häirintä ja ahdistelu eivät kuulu yhtiön toimintaan. Tasa-arvoa ja syrjinnänvastaisia toimintakäytäntöjä pyritään konsernissa kehittämään jatkuvasti osana normaalia henkilöstöjohtamista. Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eriarvoiseen asemaan. Liiketoimintayksiköiden vastaavilla johtajilla on vastuu siitä, että tasavertaisuusasiat tulevat yksikössä huomioiduksi ja hoidetuksi. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään osana henkilöstösuunnittelua. Tasa-arvoon ja syrjintään liittyviä asioita käsitellään myös työsuojeluyhteistoiminnassa osana työsuojelun toimintasuunnitelmaa. Lain- ja määräystenmukaisuuden valvonta kuuluu konsernin yleiseen valvonta- ja tarkastusprosessiin. Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus Finnair-konserni ymmärtää ja hyväksyy ammatillisen järjestäytymisen. Ammattiyhdistystoiminnalla on yhtiössä pitkät perinteet. Lisäksi yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ammatillisissa asioissa ovat tunnustettuja perusoikeuksia Suomessa. Työmarkkinakulttuuri yhtiössä on rakentunut sellaiseksi, että työntekijöiden järjestäytyminen ja kollektiiviset neuvottelut yhtiön ja henkilöstöryhmien välillä ovat osa normaalia toimintaa. Lapsi- ja pakkotyövoima Finnair-konserni ei hyväksy lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä millään yhtiön arvoketjun osaalueella. Konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan lainsäädäntöä ja edellyttää tätä myös yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi konserni edellyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden noudattamista kaikessa konserniin liittyvässä toiminnassa. Lentoyhtiönä Finnair on tiukan kansainvälisen sääntelyn ja valvonnan alainen. Yhtiö katsoo, että riskiä lapsi- ja pakkotyön esiintymisestä ei todennäköisesti ole. Näin ollen yhtiössä ei ole määritelty erillisiä valvontavastuita lapsi- ja pakkotyövoiman osalta. Hankintakäytäntöjen osalta lapsi- ja pakkotyövoimaan pätevät samat säännöt ja periaatteet kuin muidenkin ihmisoikeusasioiden kohdalla. Konsernin toiminnan lainmukaisuutta valvotaan osana konsernin yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Ote Finnair-konsernin hankintaohjeista: Eettinen toimintatapamme toimittajille Finnair-konserni odottaa, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Dokumentti ei sisällä ohjeita kaikkia mahdollisia yksittäisiä tilanteita varten, vaan sen tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat. Lakien ja säädösten noudattaminen Toimittajien ja niiden edustajien liiketoimien on tapahduttava paikallisten lakien ja säädösten mukaisesti. Toimittajan tulee noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä. Liiketoimintakäytännöt Toimittajien liiketoimet on toteutettava rehellisesti ja solmittujen sopimusehtojen mukaisesti. Muiden sopimusehtojen lisäksi kaikkien toimittajien on noudatettava seuraavia ohjeita: Toimittajan on toimittava YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteiden mukaisesti. Liiketoimintaa koskevat tiedot on luotava, säilytettävä ja arkistoidut tiedot hävitettävä paikallisten lakien ja sääntöjen mukaan. Toimittajan on käytettävä vastuullisesti Finnairkonsernin aineellista ja aineetonta omaisuutta (tilat, tarvikkeet, kulutushyödykkeet ja laitteet, joiden käyttämiseen Finnair-konserni on antanut valtuutuksen). Toimittajan on noudatettava kaikkia Finnairkonsernin vaatimuksia, jotka liittyvät salasanoihin, luottamuksellisuuteen ja tietoturvaan. Toimittajan tulee taata saamiensa luottamuksellisten ja salaisten tietojen säilyminen siten, etteivät tiedot joudu asiattomiin käsiin ja ettei niitä muuten käytetä väärin. Toimittajan tulee kunnioittaa Finnair-konsernin immateriaalioikeuksien omistusoikeuksista, mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkkioikeudet ja liikesalaisuudet. Toimittajan on pidättäydyttävä antamasta lausuntoja tiedotusvälineiden edustajille Finnairkonsernin puolesta. Toimittajan on käytettävä hyvää harkintaa ja pysyttävä kohtuudessa antaessaan lahjoja tai viihde-etuja Finnair-konsernin työntekijöille sopimussuhteen aikana. Finnair ei hyväksy lahjontaa missään muodossa. Erityisesti kilpailutuksen aikana, toimittajan on pidättäydyttävä täysin etuuksien tarjoamisesta konsernin työntekijöille. Toimittajat eivät saa tehdä liiketoimintaa sellaisten Finnair-konsernin työntekijöiden kanssa, joiden elämänkumppani tai muu perheenjäsen tai sukulainen on asemassa, jossa hän taloudellisesti hyötyy toimittajasta. Henkilöstöä koskevat käytännöt Finnair-konsernin toimittajien on noudatettava henkilöstöhallinnossaan kaikkia paikallisia lakeja ja säännöksiä. Toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen edustajat sitoutuvat noudattamaan Finnair-konsernin toimittajille tarkoitettua eettistä ohjetta.

16 28 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Ihmisoikeusasioiden tunnusluvut Yhteiskunnallinen vastuu HR1 HR2 HR3 HR4 HR6 HR7 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi Finnair-konsernilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä. Finnair-konsernin merkittävät investoinnit vuonna 2010 koostuivat kolmen laajarunkoisen matkustajalentokoneen hankinnasta. Näiden investointien osalta sopimuksissa ei ollut määritelty erillisiä ihmisoikeusehtoja eikä investointien osalta tehty myöskään ihmisoikeusarviointeja. Lentokoneet toimittanut Airbus on omasta puolestaan sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksia. Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet Finnair-konsernilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä. Kotimaisten toimittajien ja alihankkijoiden suhteen Finnair-konserni ei suorita ihmisoikeusarviointeja. Yhdessä sopimuksessa on kuitenkin erikseen kielletty lapsityövoiman hyödyntäminen, sillä toimittaja toimii alalla, jolla lapsityövoiman käyttöä esiintyy maailmalla. Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden suhteen Finnair-konserni käyttää tunnettuja ja hyvämaineisia toimijoita. Finnair ei itse suorita ihmisoikeusauditointeja. Konsernin suurin materiaalien käyttäjä, Finnair Catering, ostaa cateringpalveluita myös ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisilla alueilla. Palveluiden toimittaja auditoi omaa tuotantoaan ja hankintaansa säännöllisesti. Sekä Finnair-konserni että konserniin kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot erikseen ovat allekirjoittaneet kestävän ja eettisesti hyväksyttävän matkailun edistämiseen tähtäävän Helsinki Declaration -julistuksen. Aurinkomatkat on lisäksi liittynyt vuonna 2001 lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustavaan The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking -sopimukseen, ja edellyttää sitä noudatettavan kaikissa hotellisopimuksissaan. Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuus Aurinkomatkat Oy antaa kaikille uusille oppailleen koulutusta liittyen yrityksen työhön lapsiseksiturismia vastaan. Ihmisoikeuksiin liittyvien koulutustuntien osuus ei ole erotettavissa annettujen koulutustuntien kokonaismäärästä. Muuten Finnair-konsernissa ei ole järjestetty ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta vuonna Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Vuonna 2010 käsiteltiin tapausta, jossa vuoden 2006 lentohenkilökunnan lakkoon osallistuneille ei ollut maksettu kannustinpalkkiota, kuten kannustinehdoissa oli todettu. Eräät kannustinpalkkiotta jääneet haastoivat yhtiön oikeuteen. Asia sovittiin Korkeimman oikeuden annettua päätöksen samanlaisessa asiassa, jossa Finnair ei kuitenkaan ollut osapuolena. Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Finnair ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa-alueella. Ilmailualaa koskien Finnair-konsernissa ei ole tunnistettu riskejä lapsityövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair-konsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla lapsityövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair-konsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan. Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Finnair ei hyväksy pakkotyövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa-alueella. Ilmailualaa koskien Finnair-konsernissa ei ole tunnistettu riskejä pakkotyövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair-konsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla pakkotyövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair-konsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Ilmailu on tiukasti säädelty toimiala. Säätely puolestaan vaikuttaa Finnair-konsernin toimintaan sekä suoraan että välillisesti erilaisten heijastusvaikutusten kautta. Finnairissa pidetään tärkeänä, että konsernin ääni tulee kuulluksi kaikessa konsernin toimintaedellytyksiä koskettavassa päätöksenteossa. Finnair-konserni on aktiivisesti panostanut omaan edunvalvontaansa jo pitkään. Finnairin edunvalvonnasta vastaa kansainvälisten suhteiden osasto, jonka tehtävänä on ylläpitää sekä kansainvälisiä että kotimaisia liikennepolitiikkaan liittyviä viranomaissuhteita ja hoitaa näihin liittyviä kaupallisia neuvotteluja. Finnair toteuttaa edunvalvontaansa sekä osallistumalla kansallisten ja kansainvälisten edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan että omien suorien yhteyksiensä kautta. Lobbaus on parhaimmillaan hyvin tehokas keino vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Finnairissa pidetään tärkeänä, että sen edunvalvonta tapahtuu lakeja ja säädöksiä noudattaen sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Euroopan unioni on julkaissut Brysselissä toimiville edunvalvojille tarkoitetun edunvalvonnan käsikirjan, jota myös Finnair toiminnassaan toteuttaa. Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lainmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana yhtiön yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Nollatoleranssi korruptioon Finnair-konserni ei hyväksy korruptiota missään muodossa. Riskien tunnistamista ja arviointia tehdään konsernin kaikilla organisatorisilla tasoilla, ja korruptioriskien arviointi suoritetaan osana konsernin ja liiketoiminta-alueiden yleistä riskikartoitusta. Korruptiotapausten varalta myös konsernin hankintaohjeissa on selkiytetty periaatteita eettisen ostotoiminnan varmistamiseksi muun muassa hankintavastuita kierrättämällä. Korruptioon liittyvästä valvonnasta vastaavat liiketoimintojen vetäjät sekä sisäinen tarkastus. Sisäinen tarkastus varmentaa yhtiön korruptoimattomuuteen liittyvien periaatteiden noudattamista osana liiketoimintoihin liittyviä prosessi- ja kontrollikartoituksia sekä tarkastuksiin liittyvien maksusuorite- ja kirjanpidon tositetarkastusten avulla, joissa pyritään kiinnittämään huomiota maksujen aiheellisuuteen. Sisäinen tarkastus tarkastaa lisäksi tarvittavilta osin niitä liiketoimintoja, joissa esiintyy suurempi mahdollisuus korruption esiintymiseen. Kilpailua sääntöjen mukaan Finnair-konsernin periaatteena on noudattaa kilpailulainsäädäntöä kaikissa liiketoimissaan. Lentotoimiala on globaalisti erittäin kilpailtu toimiala ja uusia kilpailijoita tulee markkinoille koko ajan. Kuten myös korruptioriskin osalta, sisäinen tarkastus varmentaa kilpailulainsäädännön noudattamista osana yleisiä prosessi- ja kontrollitarkastuksia sekä ulkomaan myyntiyksiköiden tarkastusten yhteydessä käy tarkemmin lävitse kilpailulainsäädännön noudattamiseen liittyviä asioita. Määräystenmukaisuus Pääosa Finnair-konsernin operatiivisesta toiminnasta perustuu viranomaismääräyksiin ja on viranomaisvalvonnan alaista. Vastuu viranomaismääräysten noudattamisesta on viranomaisen hyväksymillä henkilöillä. Tämän lisäksi tärkeimmät valvontavastuut liittyvät talouteen, rahoitukseen ja tietoturvaan. Yhtiöllä on sisäiset valvontaohjeet, joiden mukaan kunkin yksikön tai toiminnon johtajan on järjestettävä oman yksikkönsä tai organisaationsa sisäinen valvonta. Sisäinen valvontaympäristö käsittää konsernin roolit, vastuut, dokumentoidut sisäisen valvonnan periaatteet sekä konsernin arvot ja etiikan. Roolit ja vastuut ovat Suomen osakeyhtiölain, Suomen hallinnointikoodin sekä konsernin organisatorisen rakenteen mukaiset. Sisäisen valvonnan periaatteet Finnair-konsernissa on dokumentoitu konsernin raportointiohjeissa, sisäisen valvonnan itsearviointilomakkeissa, rahoituspolitiikassa, hankintapolitiikassa, luottopolitiikassa ja tietoturvaperiaatteissa. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmennetaan liiketapahtumien paikkansapitävyys sekä informaation oikeellisuus sisäisessä ja ulkoisessa laskennassa. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmistutaan lisäksi kontrollien toimivuudesta, omaisuuden säilymisestä ja toimintojen tarkoituksenmukaisuudesta konsernin tavoitteiden mukaisesti. Sisäisen tarkastustoiminnan painopistealueet määritellään konsernin riskienhallintastrategian mukaisesti. Tiedot kontrollitoimenpiteiden vaatimuksista viestitään ohjeiden, politiikkojen ja menettelytapojen puitteissa. Sisäinen tarkastus raportoi työnsä tulokset säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvät työn tulokset eli havainnot, suositukset ja ehdotetut päätökset ja toimenpiteet raportoidaan jatkuvasti Finnairin hallitukselle.

17 30 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Yhteiskunnallisen vastuun tunnusluvut Tuotevastuu SO1 SO2 SO3 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat Konsernina Finnairilla ei ole katsottu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia paikallisyhteisöihin Suomea lukuun ottamatta. Tästä syystä paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyviä ohjelmiakaan ei konsernissa ole arvioitu tarpeellisiksi. Finnair kuitenkin tiedostaa matkailulla toimialana olevan merkittäviäkin vaikutuksia eri paikallisyhteisöihin ympäri maailman. Konsernin tytäryhtiöistä etenkin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy sekä matkatoimistot Area Oy ja SMT Oy ovat omien vaikutusmahdollisuuksiensa puitteissa tässä suhteessa erityisasemassa. Finnair liittyi vuonna 2010 kansainväliseen vastuullista matkailua edistävään Sustainable Travel Leadership Networkiin. Sekä Finnair-konserni että kaikki siihen kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat allekirjoittaneet Helsinki Declarationin, jonka tavoitteena on kestävän matkailun edistäminen. Aurinkomatkoilla on lisäksi omia sitoumuksia ja hankkeita matkailun negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi muun muassa hotellien pisaraluokitus, Tour Operator s Initiative sekä lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustava The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking -sopimus. (Finnairin uudet yhteiskuntavastuusivut) (tietoa AM:n pisaraluokituksesta) (TOI) (Helsinki Declaration) (Vastuullisen matkailun kansainvälinen yhteistyöverkosto, jossa Finnair on mukana) Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuus Kaikki Finnair-konsernin liiketoimintayksiköt käyvät läpi korruptioon liittyvän riskianalyysin osana konsernin yleistä riskikartoitusta. Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen Tietyt tehtäväkuvat konsernissa ovat sellaisia, että niihin on arvioitu liittyvän tavanomaista suurempi riski korruption esiintymiseen. Kaikille näitä tehtäviä hoitaville tarjotaan mahdollisuutta osallistua korruptionvastaiseen koulutukseen. Lentoyhtiönä Finnairin toiminta-ajatuksena on kuljettaa asiakkaat ja heidän tavaransa perille turvallisesti ja ajallaan. Finnairkonserniin kuuluvat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt osaltaan tukevat tämän tavoitteen saavuttamista kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on huolehtia asiakkaiden hyvinvoinnista ja sujuvasta matkanteosta kaikilla osa-alueilla. Turvallisuudella on keskeinen rooli konsernin toiminnassa. Merkittävimmät tuotevastuunäkökohdat Finnair-konsernin toiminnassa ovat lentoturvallisuus, elintarviketurvallisuus, vastuu henkilöasiakkaista sekä vastuu Finnairin kuljettamasta rahdista. Lentoturvallisuudella on aina korkein prioriteetti kaikessa toiminnassa, eikä siitä ole sallittua tinkiä millään perusteella. Poikkeaviin tilanteisiin Finnair-konsernissa pyritään varautumaan jo ennalta. Konsernissa on kehitetty prosesseja erilaisten yllättävien tilanteiden varalta ja niitä kehitetään sekä ylläpidetään jatkuvasti. Asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että hänestä huolehditaan läpi koko palveluketjun. Tämän vuoksi Finnair-konsernissa kiinnitetään suurta huomiota myös yhteistyökumppaneiden valintaan. Lentoturvallisuus Lentoturvallisuustyö ulottuu kaikkialle, missä ollaan tekemisissä lentoturvallisuuteen vaikuttavien asioiden kanssa. Riskien ennaltaehkäisy on sisäänrakennettu yhtiön toimintakulttuuriin, ja lisäksi lukuisat viranomaismääräykset säätelevät toimintaa konsernissa. Inhimillisten erehdysten varalta yhtiön toimintaprosesseihin on luotu erilaisia suojaverkkoja, joiden keskeisenä tavoitteena on pysäyttää erehdyksen aiheuttaman mahdollisesti vahingollisen kehityskulun eteneminen ja riskin materialisoituminen. Finnairilla vastuu toiminnan turvallisuudesta on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johtajalla. Turvallisuus- ja laatuosasto tuottaa johdon käyttöön riskitietoa alan viimeisimpiä menetelmiä käyttäen. Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä toiminnan yleistä määräystenmukaisuutta seurataan laatujärjestelmän avulla. Laatujärjestelmän puitteissa yhtiön turvallisuuskriittiset osat auditoidaan eli tarkastetaan vuosittain. Jokainen lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työskentelevä osallistuu säännöllisesti turvallisuuskoulutuksiin, joiden kattavuutta ja säännöllisyyttä valvotaan niin sisäisesti kuin viranomaistenkin toimesta. Turvallisuuteen liittyvää tietoa jaetaan organisaatiossa erityisen Safety Magazinen kautta. Lisäksi lentävälle henkilökunnalle julkaistaan tarpeen mukaan erityisiä turvallisuustiedotteita. Finnair-konsernin lentoturvallisuustyöstä kerrotaan tarkemmin tämän raportin sivulla 33 sekä Vuosikatsauksessa 2010 sivulla 58. Elintarviketurvallisuus Finnair Catering Oy tuottaa catering-, travel retailsekä logistiikkapalveluita. Finnair Cateringin keittiö on Suomen suurimpia. Catering-tuotannon tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluita ja tuotteita kustannustehokkaasti kaikille Finnair Cateringin asiakaslentoyhtiöille. Catering-tuo SO5 SO6 SO7 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen Finnairin tavoitteena on hyödyntää edunvalvontakanavia eettisesti oikealla tavalla kohdistamalla käytössä olevat resurssit oikein. Finnairin edunvalvontatoiminta koostuu tärkeimpien intressien ajamisesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Siperian ylilento-oikeudet ovat Finnairin strategian kannalta keskeinen edunvalvontakohde. Yhtiön kotiaseman sijainti Euroopan ja Aasian välissä on sellainen, että voidessaan hyödyntää Venäjän ja erityisesti Siperian alueen ilmatilaa, Finnair kykenee tarjoamaan asiakkailleen suorimmat reitit Euroopan ja usean tärkeän Aasian kohteen välillä. Tästä syystä Finnair pyrkii sekä itse että yhteistyössä eri viranomaisten kanssa vaikuttamaan olemassa olevien oikeuksien säilymiseksi ja uusien saamiseksi. Toinen tärkeä edunvalvontakohde ovat pitkään olleet erilaiset lentoliikennesopimukset. Uuden reitin avaaminen edellyttää lentoliikennesopimuksen solmimista. Lisäksi lentoliikennesopimuksilla säädellään, kuinka useasti johonkin kohteeseen voidaan lentää. Lentoliikennesopimusten sopijaosapuolina ovat tavallisesti valtiot tai valtioiden väliset yhteenliittymät (kuten EU). Liiketoiminnan ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi on tärkeää, että yhtiön reittiverkosto on asiakkaiden kysynnän kannalta mahdollisimman optimaalinen. Tämän varmistamiseksi eri viranomais- ja muiden tahojen asianmukainen lobbaaminen on keskeinen keino. Vuonna 2012 alkava EU:n päästökauppa on EU:n alueella ja alueelta operoivalle Finnairille merkittävä kysymys. Finnair näkee ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vastaamisen olevan välttämätöntä, mutta alueellisen päästökaupan uhkana on hiilivuoto ja kilpailun vääristyminen. Tästä syystä Finnair lobbaa voimakkaasti lentoliikenteen globaalin päästökauppasopimuksen aikaansaamisen puolesta. Hoitaakseen edunvalvontaansa Finnair toimii yhteistyössä erilaisten ilmailualan järjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, kanssa. Finnair pyrkii myös yhteistyöhön eri ministeriöiden kanssa. Finnair on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapoliittisessa valiokunnassa, suomalais-venäläisen kauppakamarin toiminnassa, lentoliikenteen poliittisessa neuvottelukunnassa sekä EU:n liikennejaostossa. Ilmailuhallinnon (TraFi) sekä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Finnair toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa. Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä Finnair-konserni ei jaa minkäänlaisia tukia poliittisille tahoille. Yhtiössä on suoritettu valtion tarkastusviraston puolesta vaalitukea koskeva erityistarkastus, jonka perusteella voitiin todeta, että yhtiö ei ollut suorittanut vastikkeettomia rahasuorituksia. Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteutetut toimenpiteet Kilpailuvirasto aloitti joulukuussa 2010 Finnair Catering Oy:n Travel Retail -liiketoimintayksikössä tutkimuksen lentoasemamyymälöiden hinnoittelusta. Finnair Catering Oy on MTV 3:n 45 minuuttia -ohjelmassa esitetyn väitteen jälkeen tehnyt asiasta oman selvityksensä ja tekee tiivistä yhteistyötä Kilpailuviraston kanssa asian selvittämiseksi. Myös asiaan liittyvää ohjeistusta on tarkennettu ja kilpailuoikeudellista koulutusta järjestetty työssään sitä tarvitseville alkuvuonna Finnair Catering valmistaa päivittäin ateriaa taivaalle.

18 32 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Tuotevastuun tunnusluvut tanto vastaa myös laatu- ja ympäristöasioiden kehittämisestä koko Finnair Cateringissa. Finnair Catering haluaa olla asiakkailleen paras lentoliikenteen catering- ja Travel Retail -palveluita tarjoava yritys. Elintarvikkeiden valmistuksessa ja logistiikassa kiinnitetään erityistä huomiota tuoteturvallisuuteen. Elintarvikkeiden valmistuksen osalta tuoteturvallisuusriskit on arvioitu läpi koko arvoketjun, raaka-ainetoimittajista ja tuotteen valmistamisesta lopputuotteen toimittamiseen lennoille. Finnair Cateringissa tuotteiden turvallisuusvaatimukset täyttävät ja monelta osin ylittävät viranomaisten asettamat tuotantohygieeniset ja mikrobiologiset vaatimukset. Noudatamme toiminnassamme viranomaisten hyväksymää sekä IATA:n ja ITCA:n suositusten mukaista omavalvontajärjestelmää, joka perustuu riskinarviointiin koko tuotantoketjun osalta. Säännöllisten sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla varmistetaan, että toiminta on suunnitelman mukaista ja täyttää sekä lainsäädännön vaatimukset että asiakkaittemme odotukset. Finnair Catering hankkii raaka-aineensa ainoas taan hyväksytyiltä toimittajilta. Hyväksynnän saamiseksi toimittaja auditoidaan. Auditoinnissa annetaan tarvittaessa vaatimuksia ja suosituksia, joiden täyttämisen jälkeen toimittaja voidaan hyväksyä. Jokaiselle raaka-aine-erälle suoritetaan vastaanottotarkastus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti vastaanottolämpötilaan kylmäketjun katkeamattomuuden varmistamiseksi. Finnair Cateringin omavalvonnan ytimenä on HACCP-pohjainen riskienarviointi. Erilaisten tukiohjelmien kuten siivousohjelma, lämpötilan tarkkailut ja hyvät hygieniakäytännöt avulla pyritään jo ennakolta minimoimaan tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit. Valvonnan ja sisäisten tarkastusten avulla huolehditaan sovittujen käytäntöjen toteutumista. Finnair Catering tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten elintarvike- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisesta huolehditaan säännöllisellä koulutuksella. Finnair Cateringilla on käytössään laatujärjestelmä, joka kattaa koko Cateringin toiminnan. Cateringin laatujärjestelmälle suoritetaan säännöllisesti sisäinen auditointi. Lisäksi toimintaa auditoivat asiakkaat, ulkopuolinen auditointiorganisaatio sekä viranomaiset. Huolenpito asiakkaista Finnair-konsernin asiakaspalvelun visiona on tuottaa palvelua maailman huipulta. Tämä tarkoittaa asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin vastaamista niin normaali- kuin poikkeusolosuhteissakin. Asiakaspalvelun terävöittämiseksi konsernin asiakaspalveluorganisaatio eriytettiin omaksi divisioonakseen vuoden 2009 lopulla ja päätökseen rakennemuutos saatiin vuoden 2010 aikana. Vuonna 2010 Finnair-konsernissa myös aloitettiin projekti, jonka tavoitteena on uudistaa koko asiakaspalvelukonsepti ja sen taustalla vaikuttava ajattelutapa. Uudistuksen tavoitteena on entisestään parantaa asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti. Poikkeavia tilanteita varten Finnairilla on oma erillinen poikkiorganisatorinen yksikkönsä. Kaikki lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteet hoidetaan keskitetysti Helsingistä käsin, jolloin kaikki saatavilla oleva tarvittava informaatio saadaan kerättyä yhteen paikkaan. Tällöin kokonaiskuva epäsäännöllisyyksien kerrannaisvaikutuksista sekä kustannuksista tarkentuu ja asiakkaalle koituvaa haittaa pystytään minimoimaan. Asiakaspalvelun toiminnan seuranta ja valvonta perustuu säännöllisiin auditointeihin, asiakaspalautteeseen ja asiakastyytyväisyystutkimuksiin, erilaisiin yllätyskampanjoihin sekä ulkopuolisten suorittamiin mittauksiin. Myös yhteistyökumppaneiden toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Seuranta on järjestelmällistä ja sen perusteella asetetaan tavoitteita sekä seurataan tavoitteiden täyttymistä. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan koulutuksella. Rahti ja maapalvelut Finnair Cargo Oy:n palvelupolitiikkana on tarjota asiakkailleen sujuvia ja ongelmattomia logistiikkapalveluita. Tämä tarkoittaa muun muassa, että Finnair Cargon kuljetettavaksi luovutettu rahti toimitetaan perille siten kuin asiakkaan kanssa on sovittu. Rahti myös luovutetaan asiakkaalle samassa kunnossa kuin se Finnair Cargoon haltuun annettaessa oli. Konsernin emoyhtiöön kuuluva Ground Operations -yksikkö puolestaan vastaa lentoasemilla tapahtuvien maapalveluiden hankinnasta, laatukriteereistä ja laadunvalvonnasta. Yksikön tehtävänä on varmistaa, että Finnairin käyttämät maapalvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset niin laadullisesti kuin turvallisuuden ja viranomaismääräystenkin suhteen. Palvelulupaustensa varmistamiseksi sekä Finnair Cargo Oy että Ground Operations -yksikkö valitsevat terminaali- ja muita maapalveluja tuottavat alihankkijansa ja yhteistyökumppaninsa systemaattisen arviointiprosessin tuloksena. Yhteistyökumppaneilta edellytetään muun muassa, että ne huolehtivat ja varmistuvat henkilökuntansa ammattitaidosta ja, että kalusto, välineistö sekä tilat ovat asianmukaiset. Finnair suorittaa määräajoin tehtävien lentoasemakohtaisten laatuauditointien lisäksi laaduntarkastuksia, joilla säännöllisesti valvotaan sekä omaa että alihankkijoiden toimintaa. Finnair Cargon ja Ground Operationsin laatupäälliköt vastaavat omien laatujärjestelmiensä ylläpidosta ja päivittämisestä sekä valvovat, että operatiivinen toiminta on vaatimusten mukaista. Ground Operationsilla on lisäksi lentoasemien operatiivisesta toiminnasta vastaavat aluepäällikkönsä, joilla on merkittävä rooli toiminnan määräystenmukaisuuden valvonnassa. Mikäli toiminta ei joltain osin täytä toimintakäsikirjan tai voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia, poikkeama dokumentoidaan ja korjaavia toimenpiteitä edellytetään välittömästi. Lisätietoja: Lisätietoja HACCP:sta: Lisätietoja Finnairin lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteisiin liittyvästä toiminnasta: Finnair_yhteiskuntavastuuraportti_2009.pdf Lisätietoja Kansainvälisen ilmakuljetusjärjestön (IATA) turvallisuus- ja laatuauditoinneista: index.aspx International Travel Catering Association:n (ITCA) internetsivut: PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuus Finnair-konsernin tuotteiden ja palvelujen osalta merkittävimmät terveys- ja turvallisuusasiat liittyvät lentoturvallisuuteen sekä elintarviketurvallisuuteen. Elintarvikkeiden osalta kaikkien valmistuksessa käytettävien tuotteiden turvallisuus on arvioitu. Finnair Catering valvoo ja pyrkii varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuden koko tuotantoketjussa alkaen alihankkijoiden valinnasta ja auditoinnista valmistukseen ja tarjoiluun asti. Finnair Cateringin laatuosasto suorittaa säännöllisiä tarkastuksia läpi koko tuotantoketjun. Elintarviketurvallisuuden varmistus- ja arviointiprosesseista kerrotaan tarkemmin tuotevastuun johtamista kuvailevassa osiossa. Konsernin valmismatkoja tuottava tytäryhtiö Aurinkomatkat arvioi aina mahdollisimman laajasti ja tarkkaan kohteen mahdolliset terveys- ja turvallisuusuhat. Arvioinnin perustana ovat eri viranomaisten arviot kyseisen maan tai kohteen tilanteesta sekä miten sen arvioidaan kehittyvän lähitulevaisuudessa esimerkiksi poliittisesti. Lisäksi kauden aikana Aurinkomatkat suorittaa kaikkien kohteiden jatkuvaa seurantaa terveys- ja turvallisuustilanteiden osalta yhdessä eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa. Case: Lentoturvallisuustyö Finnairilla Lentoturvallisuuden vaatimus on sisäänrakennettu lentoyhtiön toimintajärjestelmään jo viranomaismääräysten kautta. Euroopassa EU-lainsäädäntö sitoo kaikkia unionin lentoyhtiöitä OPS-1-määräysten muodossa. Tämän lisäksi olemme Finnairissa sitoutuneet IATA:n (International Air Transport Association) jäseninä noudattamaan IOSA-vaatimuksia (IATA Operational Safety Audit), jotka ovat joiltakin osin eurooppalaisia OPS-määräyksiä tiukempia. Vastuu näiden vaatimusten täyttämisestä on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johtajalla. Määräysten täyttäminen varmistetaan laatujärjestelmän ja erityisesti laatujärjestelmään kuuluvan auditoinnin avulla. Lentoyhtiön kaikkien toimintojen määräystenmukaisuus varmistetaan vuosittaisella auditilla ja mahdolliset poikkeamat vaatimuksista osoitetaan vastuullisen johtajan korjattavaksi. Laatujärjestelmän toiminnasta vastaa yhtiön laatujohtaja, joka toimii samalla lentoturvallisuusjohtajana. Vaikka lentoturvallisuuden perusta luodaan jo määräysperusteisesti, tarvitsee toimiva lentoyhtiö lentoturvallisuutta korostavan ja siitä huolehtivan turvallisuuskulttuurin. Nykyaikaista turvallisuuskulttuuria kuvataan termillä Just Culture. Tällä termillä halutaan korostaa että kaikenlaiset inhimilliset lipsahdukset ja vahingot ovat sallittuja mutta tarkoituksellista määräysten rikkomista ei hyväksytä. Koko turvallisuusajattelumme lähtee siitä ajatuksesta että yksittäinen inhimillinen virhe ei aiheuta onnettomuutta vaan järjestelmään sisäänrakennetut suojaverkot pystyvät poimimaan virheet ja estämään niiden vaikutuksen. Tämän lisäksi toimiva turvallisuuskulttuuri sisältää toisen ulottuvuuden: raportoinnin. Perinteisesti erityisesti lentäjät mutta nykyään enenevässä määrin myös muut työntekijät raportoivat työhönsä liittyvistä riskeistä ja sattuneista tapahtumista. Yhtiössämme on käytössä safety reporting -järjestelmä, jonka puitteissa käsitellään Air safety-, Maintenance safety-, Ground safety- ja Cabin safety -raportteja. Just Culturen periaatteiden mukaisesti raportoija ei saa seuraamuksia turvallisuusraportoinnin perusteella. Turvallisuusraporttia ei kuitenkaan voi käyttää omien käsien pesemiseen riketapauksissa tahalliset rikkeet eivät ole hyväksyttäviä. Finnairilla kaikki turvallisuusraportit tutkitaan, luokitellaan ja niille annetaan tapahtuman vakavuuden mukainen riskiluokitus. Vakavissa tapauksissa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Korjaava toimenpide voi olla esimerkiksi vikaantuneen laitteen vaihtaminen ja muun laivaston välitön tarkastaminen, jotta sama tapahtuma ei pääse toistumaan. Riskien arvioinnissa ja luokittelussa käytämme Airbus-vetoisen Airline Risk Management Solutions (ARMS) työryhmän luomaa ERC-menetelmää (Event Risk Classification), joka on esitelty lentoyhtiöiden käyttöön vuonna Tämä menetelmä edustaa alan viimeisintä riskitietämystä ja sen avulla voimme tuottaa aiempaa standardoidumpaa ja objektiivisempaa riskitietoa johdon käyttöön. ERC:llä tunnistettuja riskejä kartoitamme syvemmin Safety Issue Risk Assessment -menetelmällä (SIRA), joka on myös ARMS-työryhmän tuottama työkalu. SIRA-menetelmässä pyritään tunnistamaan kaikki havaittuun riskiin liittyvät skenaariot ja näille skenaarioille etsitään kansainväliseen dataan perustuen numeeriset todennäköisyydet. Näin saatujen numeeristen todennäköisyyksien pitää täyttää sekä johdon että viranomaisten asettamat vaatimukset. Raportoinnin ansiosta löytyvien riskien lisäksi kartoitamme lentoturvallisuusriskejä lentämisen ja lentoturvallisuuden ammattilaisten kanssa kuukausittain erityisessä Hazard Identification Teamissa (HIT) sekä tarkkailemalla päivittäisiä lentoja lentotallenteiden perusteella. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja tehdä tunnistetuista riskeistä syvällisempi SIRA-analyysi. Yksittäisten lentojen tutkintaa nimitämme FDM:ksi (Flight Data Management). Lentokone tallentaa mustaan laatikkoon parhaimmillaan yli tuhat lentoarvoa useita kertoja sekunnissa. Mustan laatikon tallenteet puretaan lentojen jälkeen ja analysoidaan erityisellä analyysiohjelmistolla. Näin varmistetaan jälkikäteen että jokainen lento on suoritettu yhtiön menetelmät ja kunkin lentokonetyypin rajoitukset huomioon ottaen. Mahdolliset poikkeamat tutkitaan aina erikseen yhteistyössä kyseisen lennon miehistön ja turvallisuusanalyytikon kanssa. Vakavat turvallisuutta vaarantaneet tapahtumat ovat harvinaisia ja niistä tehdään lähes poikkeuksetta erillinen turvallisuustutkinta. Turvallisuustutkinnan suorittaa harkintansa mukaan viranomainen (onnettomuustutkintakeskus). Jos viranomainen päättää jättää tutkinnan suorittamatta, teemme yhtiön sisäisen turvallisuustutkinnan. Lentämiseen liittyvissä tapauksissa turvallisuustutkija on aina asiaan erityiskoulutettu kokenut lentäjä. Turvallisuustutkija tai -tutkijat tekevät tutkinnan aina itsenäisesti, eikä yhtiön johdolla ole mahdollisuutta vaikuttaa tutkinnan kulkuun. Tällä varmistetaan riippumattomuus ja objektiivisuus myös niissä tapauksissa joissa havaitut epäkohdat liittyvät organisaation toimintaan.

19 34 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio Finnair-konsernin toimintaa säätelevät lukuisat viranomaissäädökset sekä kansainväliset sopimukset. Asiakkaan kannalta tärkeimmät tuoteinformaationäkökohdat liittyvät kuljetusehtoihin sekä asiakkaan oikeuksiin. Kuljetusehtoja koskeva tiedonantovelvollisuus perustuu Montrealin yleissopimukseen ja tämän sopimuksen sisältö on kodifioitu myös viranomaissäädöksiin. Konsernin yleiset kuljetusehdot tulevat matka- ja rahtiasiakirjojen liitteenä sekä löytyvät myös konsernin internetsivuilta. Valmismatkoja koskevat erityisehdot perustuvat puolestaan EU-direktiiviin 90/314/ETY. Konsernin tarjoamia valmismatkoja koskevat ehdot löytyvät matkanjärjestäjien matkadokumenteista, matkaesitteistä sekä internetsivuilta. Lentoyhtiöllä on velvollisuus tiedottaa matkustajan oikeuksista, mikäli matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Tämä velvollisuus perustuu EY-asetukseen 261/2004. Samalla lentoyhtiön on tiedotettava, mihin asiakas voi valittaa. Asiakkaan yksityisyydensuojaa säätelee Henkilötietolaki /523. Finnair Cateringin tulee ilmoittaa myymiensä tuotteiden tuoteselosteet. Tämä vaatimus koskettaa noin 10 prosenttia Cateringin toimittamista tuotteista. Finnairin yleiset kuljetusehdot: Finnair Cargon ohjeet ja kuljetusehdot: Aurinkomatkojen matkaehdot: Arean ohjeet ja matkaehdot: SMT:n matkaehdot: Montrealin yleissopimus: Valmismatkoja koskeva EU-direktiivi: Lentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai matkustajan lento viivästyy: Henkilötietolaki: PR6 1. Yli kolmannes asiakaspalautteista koski matkatavaroihin liittyviä asioita, kuten viivästyneitä ja rikkoutuneita matkalaukkuja. Matkatavaroiden käsittelyä kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja muun muassa koulutuksella sekä erilaisilla teknisillä ratkaisuilla pyritään parantamaan matkatavaran käsittelyn laatua. 2. Noin 25 prosenttia palautteista koski lentojen epäsäännöllisyystilanteita, kuten aikataulumuutoksia, viivästyksiä ja lentojen peruutuksia. Noin 60 prosenttia näistä koski Islannissa sattuneen tulivuoren purkauksen aiheuttamaa lentoliikenteen seisahtumista. 3. Kahdeksan prosenttia palautteista oli matkustamopalveluun liittyviä palautteita, joista puolet oli lennonaikaista asiakaspalvelua koskevaa positiivista palautetta. Kehitettävää sen sijaan koettiin olevan erityisesti turistiluokan aterioissa sekä vanhempien koneiden istuinmukavuudessa. 4. Runsaat seitsemän prosenttia asiakaspalautteista koski lentokenttäpalvelua. Varsinkin lähtöselvitysaikoihin toivotaan parannuksia. 5. Palautteista kuusi prosenttia koski puolestaan varauspalvelua, kuten lentolippujen hintoja tai asiakaspalvelua internetissä, toimistoissa sekä puhelimessa. Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen Finnair-konserni toimii kaikkien mainontaa ja sponsorointia koskevien yleisten sääntöjen, lakien, suositusten sekä hyvien markkinointitapojen mukaisesti. Keskeisiä normeja ovat muun muassa markkinointilainsäädäntö (merkittävin Kuluttajansuojalaki), Kuluttajaviraston ohjeet lentojen markkinoinnista (pohjautuu Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiviin (2005/28/EY)) sekä Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet. PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Finnair seuraa asiakastyytyväisyyttä päivittäin reittilennoilla ja tulokset raportoidaan neljännesvuosittain. Tutkimus kattaa lähes kaikki reittiliikenteen kohteet. Tarpeen mukaan tietoa täydennetään mm. verkkokyselyillä. Avainmittareita ovat yleisarvosanat lentomatkasta sekä palvelun eri osa-alueista, kuten varauksesta, lentoasemapalveluista sekä lennonaikaisista palveluista. Finnair osallistuu Aasian-reiteillä myös IATA:n kilpailijaseurantatutkimukseen, jonka avulla seurataan asiakkaan kokemaa palvelun laatua suhteessa tärkeimpiin kilpailijoihin. Kokonaisuutena Finnairin asiakastyytyväisyyden kehitys on ollut nousujohteista. Asiakkaiden kokonaisuustyytyväisyystavoite saavutettiin vuonna Esimerkiksi kaikissa matkustusluokissa yli 84 prosenttia asiakkaista oli kokenut lentomatkansa kokonaisuutena sujuneen joko hyvin tai erittäin hyvin. Positiivinen kehitys perustuu muun muassa uuden lentokonekaluston tuomaan parempaan matkustusmukavuuteen. Muun muassa matkustamohenkilökunnan ystävällisyys sekä bisnesluokan ateriat saivat erittäin positiivisen arvion. Kehitettävää asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella löytyy muun muassa turistiluokan lähtöselvitysten odotusajoissa sekä turistiluokan aterioissa. Konsernitason asiakastyytyväisyysmittausten lisäksi Finnairin tytäryhtiöt tekevät sekä itse että teettävät omia asiakastyytyväisyysselvityksiään. Finnairin asiakastyytyväisyys lentomatkaan kokonaisuutena vuonna 2010 % erinomainen hyvä tyydyttävä heikko hyvin heikko Kaukoliikenteen bisnesluokka Kaukoliikenteen turistiluokka Euroopan-liikenteen bisnesluokka Euroopan-liikenteen turistiluokka Asiakastyytyväisyysselvitysten lisäksi konsernilla on käytössään kanavia suoran asiakaspalautteen antamiseksi. Vuonna 2010 valtaosa asiakaspalautteista (85 prosenttia) koski seuraavia:

20 36 Ympäristövastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti Ympäristövastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010 Ympäristövastuu Ympäristövastuun tunnusluvut Finnairin tavoitteena on olla johtava lentoyhtiö ympäristövastuun saralla. Yhtiö ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan ja tukee kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n tavoitetta päästöttömästä lentämisestä. Noudatamme vallitsevaa ympäristölainsäädäntöä, mutta ympäristötyön tarkoituksena on ylittää viranomaisvaatimukset ja olla suunnannäyttäjänä ympäristövaikutusten arvioinnissa, raportoinnissa sekä niiden vähentämisessä. Finnairin ympäristötyö on pitkäjänteistä. Ympäristöorganisaatio eri muodoissaan on ollut olemassa 1980-luvun lopulta, ja ympäristövaikutuksista on raportoitu vuodesta 1997 säännöllisesti. Yhteiskuntavastuuta johdetaan konsernitasolta, mutta jokaisessa yksikössä on ympäristötoiminnasta vastaavat henkilöt sekä toimintaan liittyvä ohjeistus. Ympäristöhuollon ohjausryhmässä tehdään yhteistyötä alihankkijoiden kanssa jätehuollon ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös alan työryhmissä, kuten IATA:n ympäristökomiteassa, Finnair toimii aktiivisesti edistäen lentoliikenteen ympäristökuormituksen vähentämistä. Yhteiskuntavastuupolitiikka määrittää strategian myös ympäristöjohtamisen osalta. Ympäristökoulutusta annetaan koko henkilöstölle ja tärkeitä teemoja sekä parhaita toimintatapoja nostetaan esiin erilaisin kampanjoin. Viime vuonna teemoina ovat olleet erityisesti myyntihenkilöstön koulutus sekä matkustamopalvelun ja cateringin kierrätyshankkeet. Matkatoimistojen osalta on vähennetty toimistojen ympäristökuormitusta ja kehitetty asiakkaille sopivia kestävää matkailua tukevia tuotteita. Osallistuimme myös perinteisesti WWF:n Earth hour -kampanjaan sekä kansalliseen energiansäästöviikkoon, jolloin kannustimme myös henkilöstöämme miettimään energiansäästömahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Osana toimintatapojen muutosta Finnair uudisti autopolitiikkansa, joka kannustaa henkilöstöä vähäpäästöisempään liikkumiseen. Lentoyhtiön ympäristövaikutuksesta noin 95 prosenttia tulee moottoripäästöistä. Lentoliikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen ja melun ohella myös muita ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavia päästöjä, joita on kyettävä vähentämään. Lentämisen päästöjä vähennetään kaikin mahdollisin tavoin. Toiminta perustuu neljään osa-alueeseen: teknologisiin ja operatiivisiin parannuksiin, infrastruktuurin kehittämiseen sekä markkinakeinoihin, kuten päästökauppaan. Kaikilla alueilla teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kuten lentokone- ja moottorivalmistajien, lentoasemien, lennonjohdon ja viranomaisten kanssa. Teknologian osalta Finnairin tärkein ympäristöteko on lentokonelaivaston uusiminen. Finnair liikennöi jo nyt yhdellä alan nuorimmista laivastoista. Euroopan-liikenteessä lennetään Airbus A320- ja Embraer-perheiden koneilla. Kaukoliikennelaivaston uudistus saatiin päätökseen vuonna 2010 ja laivaston keski-ikä on nyt kolme vuotta. Uuden teknologian Airbus A350 XWB -laajarunkokoneet tulevat laivastoon vuosina Niiden keskimääräinen kulutus on alle kolme litraa sadalla kilometrillä matkustajaa kohden. Teknologiseen kehitykseen kuuluvat myös biopolttoainehankkeet. Finnairin tarkoituksena on aloittaa kaupalliset lennot biopolttoaineseoksella vuoden 2011 aikana. Valmistelutyötä tehtiin viime vuonna usealla eri taholla, ja parhaillaan on menossa useita kehityshankkeita. Finnairille on tärkeää löytää kaikilla kriteereillä kestävä vaihtoehto. Tavoitteena on kotimaisten tai lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttö. Infrastruktuurin osalta Single European Sky -hanke näyttelee merkittävää osaa sujuvan lentoliikenteen kehittämisessä. Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen kolme kiitorataa varmistavat sujuvan operatiivisen toiminnan niin maassa kuin lennettäessäkin. Lisäksi olemme yhteistyössä Finavian kanssa tutkineet mahdollisuuksia lisätä entisestään polttoaineenkulutusta vähentäviä CDA- eli liukulaskeutumisia Helsinki-Vantaalla. Operatiivisen toiminnan osalta polttoainekulutuksen vähentämis- ja päästösäästöhankkeet jatkuvat edelleen. Finnair pyrkii koko toiminnassaan vähentämään jätteiden määrää sekä pienentämään energiankulutusta myös muussa toiminnassa kuin lentämisessä. Finnairin toimitiloissa sekä maassa että ilmassa pyritään kierrättämään lasi, paperi, metalli sekä keräämään energiajae, joka kelpaa teollisuuden energialähteeksi. Lennoilla on jo usean vuoden ajan lajiteltu erikseen mahdollisuuksien mukaan alumiini, lasi, energiajae sekä muovijäte. Tämän lisäksi Finnair-konsernissa kerätään biojätettä. Kierrätyksen osuus konsernissa on nostettu yli 50 prosenttiin. Lennoilta tulevan jätteen hyödynnettävä osuus on yli 60 prosenttia siitä jätteestä, jonka käsittelyyn voimme vaikuttaa. Lainsäädäntö estää kansainvälisen ruokajätteen hyödyntämisen turvallisuussyistä. Finnair Cateringissä on myös aloitettu biohajoavien pakkauksien käyttäminen soveltuvin osin. Lämpöä, sähköä ja vettä kuluu eniten Finnair Tekniikassa ja Finnair Cateringissa. Finnair Cateringillä ja nyt myös sen tytäryhtiöllä Finncateringilla on kansainvälisen ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Finnair Tekniikalla on Uudenmaan ympäristölupakeskuksen myöntämä lupa toiminnalleen ja toiminnasta raportoidaan vuosittain viranomaisille. Tekniikan toiminnassa halutaan erityisesti kiinnittää huomiota VOC päästöihin sekä ongelmajätteiden vähentämiseen. Finnair uudisti identiteettinsä vuoden 2010 lopussa. Uudistuksen myötä on ollut tarve löytää kierrätysmahdollisuuksia käytöstä poistuvien materiaalien osalta. Finnair on jatkanut yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten EDEL Cityn, Globe Hopen ja Seos Designin. Tarkoitus on löytää uusia, innovatiisia käyttötapoja käytöstä poistuville materiaaleille. Upcycling-projektien ansiosta on valmistettu mielenkiintoisia tuotteita, joista osa on myynnissä myös asiakkaillemme. Osa poistuvista tuotteista on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen kuten Suomen Pakolaisavulle ja SPR:lle. Avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa on edellytys ympäristövastuun kantamiselle. Raportoimme ympäristövaikutuksistamme säännöllisesti yhteiskuntavastuuraportissa sekä Carbon Disclosure Projectissa (CDP). Tämän lisäksi viestimme suoraan eri tahoille toiminnastamme ja vastaamme mielellämme sidosryhmiä askarruttaviin kysymyksiin. Ympäristövastuun kantaminen edellyttää ajatustenvaihtoa sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä uusimman saatavilla olevan tiedon mukaisesti. EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan Finnair-konsernin materiaalien käyttö painottuu liikennepolttoaineisiin, erityisesti lentopetroliin. Polttoaineita käsitellään tässä raportissa ensisijaisesti energiana ja niiden kulutus raportoidaan kohdassa EN3. Konsernin muista toiminnoista merkittäviä materiaaleja käyttäviä yksiköitä ovat Finnair Catering Oy, Finnair Technical Services Oy ja Finnair Engine Service Oy (kaksi edellistä yhdessä Finnair Tekniikka), Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä Northport Oy. Lisäksi konsernin toimistoilla on oma selkeästi erottuva materiaalien käyttöprofiilinsa. Yhtenä Suomen suurimmista keittiöistä Finnair Catering kuluttaa eniten materiaaleja konsernissa. Cateringissa käytettävät raakaaineet koostuvat pääasiassa elintarvikkeista ja niiden pakkaamiseen vaadittavista materiaaleista. Valtaosaltaan Cateringin käyttämät materiaalit ovat uusiutuvia. Vuonna 2010 Catering onnistui vähentämään muovien kulutustaan yli 36 prosentilla. Tämä johtui ennen kaikkea tarjoilukonseptin muutoksesta. Esimerkiksi tarjottimien poisto Euroopan-lentojen turistiluokasta ja kaukolentojen turistiluokan toiselta tarjoilukierrokselta vähensi merkittävästi kertakäyttöisten astioiden ja aterimien kulutusta. Finnair-konsernin rahtiyhtiöiden merkittävin materiaalien kulutus aiheutuu rahdin varastoinnista, kuljetuskuntoon laittamisesta sekä suojaamisesta. Lautaa tarvitaan jakamaan rahdin painoa tasaisemmin kuljetusalustoille. Kuljetettava rahti joudutaan suojaamaan muovilla, sillä lentokoneiden lastaaminen ja purkaminen sekä rahdin kuljettaminen terminaalin ja lentokoneen välillä tapahtuvat ulkona, jolloin rahdin tulee olla suojassa säältä. Konsernin maapalvelutoimintoja hoitavan Northportin merkittävin materiaalinäkökohta liittyy lentokoneiden jäänpoistoon ja -ehkäisyyn. Kylmänä kautena lentokoneiden siiville ja rungoille muodostuu jäätä ja huurretta sekä sataa lunta, jotka on lentoturvallisuussyistä poistettava ennen lentoonlähtöä. Tähän käytetään propyleeniglykolin ja kuuman veden seosta. Vuonna 2010 Northportin propyleeniglykolin kulutus kaksinkertaistui. Tämä johtui siitä, että talvi oli erityisen runsasluminen. Myös loppuvuodesta 2010 lumentulo alkoi tavallista aikaisemmin. Jäänpoisto ja -ehkäisyaineiden ympäristövaikutuksista on enemmän tietoa kohdassa EN21. Finnair Tekniikan tärkeimmät ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien käyttöön. Kemikaalien käytön vuoksi Tekniikalta vaaditaan voimassaoleva ympäristölupa, joka sillä myös on. Vuonna 2010 Tekniikassa kemikaalien käyttö pysyi lähes muuttumattomana edellisvuodesta laskien noin puolella prosentilla. Lentokoneiden huolloissa tarvittavat varaosat ja laitteet ovat suurelta osin korjauskelpoista tavaraa. Tekniikka pyrkii korjaamaan lentokoneiden laitteet aina sen ollessa turvallisuusnäkökohtien ja viranomaismääräysten puolesta mahdollista, sillä laitteet ovat hyvin kalliita. Tämä on myös yleinen käytäntö toimialalla. Näin ollen lentokoneiden laitteiden elinkaari on tyypillisesti pitkä. Laitteiden ja varaosien käyttömääristä ei kuitenkaan raportoida, sillä niistä ei ole saatavilla yhteismitallista ja mielekkäästi vertailtavissa olevaa dataa. Konsernin toimistot onnistuivat vähentämään omaa paperinkulutustaan lähes 11 prosenttia. Pääosin tämä johtuu sähköisiin laskutus- ja varausjärjestelmiin siirtymisestä sekä paperia säästävästä tulostuskäytännöstä ja siihen liittyneestä käyttötapaopastuksesta. Materiaali Kpl Kg Litraa Metriä Suurin käyttäjä Muovi Catering Paperi (ei toimisto) Catering Kartonki Catering Tekstiili Catering Metallit * Catering Kemikaalit Tekniikka Posliini Catering Lasi Catering Lauta Cargo TO Kuormalavat (puuta) Cargo TO Toimistopaperi (1000 riisiä) Konsernin kotimaan toimistot yhteensä Propyleeniglykoli Northport Elintarvikehankinnat Catering * Luvussa ei ole mukana Finnair Tekniikan käyttämät metallit, koska Tekniikassa kulutettavan metalliraaka-aineen osalta käytössä oleva tilastointijärjestelmä ei mahdollista vertailukelpoisen datan saamista. Finnair Tekniikka ei kuitenkaan valmista tuotteita, joten

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Finnair on matkalla kasvuun Keskittyminen Eurooppa-Aasia -liikenteeseen Voimakkaasti kasvava kysyntä Moderni laivasto

Lisätiedot

Taloudellinen vastuu 1. Yhteiskuntavastuu. Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 www.finnair.fi/konserni

Taloudellinen vastuu 1. Yhteiskuntavastuu. Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 www.finnair.fi/konserni Taloudellinen vastuu 1 Yhteiskuntavastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 www.finnair.fi/konserni 2 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2009 Yhteiskuntavastuu 2009 3 04 Pääkirjoitus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Pekka Vauramo toimitusjohtaja 1 Finnair on verkostolentoyhtiö joka yhdistää Aasian ja Euroopan liikenteen jakauma 5% 3% Yli 9 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Q3 Pääkohdat Voitollinen kolmas vuosineljännes lyhyesti: Aasian yritysmyynnin kasvu lähes 50 % Finnair kolmen suurimman joukossa Eurooppa-Aasia-liikenteessä

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Finnair 2. vuosineljänneksen tulos 14.8.2013

Finnair 2. vuosineljänneksen tulos 14.8.2013 1 Finnair 2. vuosineljänneksen tulos 14.8.2013 Finnairin kasvu jatkui toisella vuosineljänneksellä, tuottavuutta parannettava edelleen Tavoitteena kannattava kasvu huolimatta haasteista Liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Finnairin tulos Q2 2012. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012

Finnairin tulos Q2 2012. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012 Finnairin tulos Q2 2012 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012 1 Finnair Q2 tulos 10.8.2012 Sisältö Markkinaympäristö Q2 - pääkohdat Liiketoiminnan kehitys toisella vuosineljänneksellä Rakennemuutos

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena

Finnair sijoituskohteena Finnair sijoituskohteena Rahapäivä 17.9.2013 Mari Reponen Finnair IR 1 17/09/2013 Finnair sijoituskohteena - Rahapäivä 2013 90-vuotias verkostolentoyhtiö 8,8 miljoonaa matkustajaa 95 097 lentoa 30 366

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Finnair-konserni. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010

Finnair-konserni. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010 Finnair-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010 Toimialalla varovaista kasvua Kysyntä palannut vähin erin kuluvan vuoden aikana Liikematkustus lähtenyt selvään nousuun Kapasiteetti kasvanut kysyntää rauhallisemmin,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Vahvasti kannattava neljännes Kannattavuuskehitys jatkunut myönteisenä Kysyntä ja liikevaihto kasvoivat yli alan keskiarvon Tulos tuplaantui kalliista polttoaineesta

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Finnair 2015 toisen vuosineljänneksen tulos

Finnair 2015 toisen vuosineljänneksen tulos Finnair 2015 toisen vuosineljänneksen tulos 14.8.2015 Toimitusjohtaja Pekka Vauramo Vt. talousjohtaja Mika Stirkkinen 1 Markkinaympäristössä piristymisen merkkejä Kuluttaja- ja liikematkakysynnän piristymisestä

Lisätiedot

Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma. LähiTapiola Varainhoito Oy 1

Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma. LähiTapiola Varainhoito Oy 1 Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma LähiTaa Varainhoito Oy 1 Agenda 1. LähiTaa Varainhoidon sijoitusfilosofia 2. Vastuullisuusanalyysi ja merkitys sijoituspäätöksissä 3. Raportoinnin

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Tilanne hallinnassa Syyskuun tilanteen haltuunotto Tuotannon nopea ja oikein kohdistettu leikkaus Toimintakulut laskivat Käyttöasteet paranivat Q1/2002 lyhyesti

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Finnairin yhtiökokous 24.3.2011 Messukeskus, Helsinki

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Finnairin yhtiökokous 24.3.2011 Messukeskus, Helsinki Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Finnairin yhtiökokous 24.3.2011 Messukeskus, Helsinki Presentation / Firstname Lastname 24. maaliskuuta 2011 1 Vuoden 2010 pääkohdat Toimiala kääntyi kasvuun Matkustaja-

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Finnair Q2-tulosinfo. 15.8.2014 Toimitusjohtaja Pekka Vauramo Talousjohtaja Erno Hildén. 1 Finnair Q2 2014 tulos 15.8.2014

Finnair Q2-tulosinfo. 15.8.2014 Toimitusjohtaja Pekka Vauramo Talousjohtaja Erno Hildén. 1 Finnair Q2 2014 tulos 15.8.2014 Finnair Q2-tulosinfo 15.8.2014 Toimitusjohtaja Pekka Vauramo Talousjohtaja Erno Hildén 1 Tuote-uudistukset: Asiakkaat puhuivat, me kuuntelimme Signature ateriat ja uusi maksullinen menu, Sky Bistro Uudistetut

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

TIEDOTE 14.11.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus pysyvät viime vuoden tasolla.

TIEDOTE 14.11.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus pysyvät viime vuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2011 Konserni Operatiivinen tulos parantunut lähes 4 milj. euroa Hallituksen puheenjohtajaksi Panu Ala-Nikkola Konserniin

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö Paluu kannattavaan kasvuun Vuosi 2010 Näkymät vuodelle 2011 Pitkän tähtäimen kehitysohjelmat ja vuotuiset prioriteetit 2 Paluu

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Finnair-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008

Finnair-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Finnair-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 1 31/10/2008 Presentation name / Author Lentoliikenteessä meneillään historiallinen murros Polttoaineen voimakas hinnan nousu pilasi tämän vuoden tulokset,

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Toisen neljänneksen toiminnallinen liiketulos palautui voitolliseksi toukokuussa kirjattu OMNEn luottotappio ( 1,9

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Hyvä tuloskehitys Monen vaikean vuoden aikana tehty työ tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi kantaa nyt hedelmää Tulos jopa odotuksia parempi Myynti

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot