maaviesti Onnistunut ruokinta Sukupolvenvaihdos Valaise viisaasti Lähiruoka seurantapalvelun avulla säästä energiaa ja euroja! kunniaan Kainuussa

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2010 Sukupolvenvaihdos pitää metsän tuottavana Onnistunut ruokinta seurantapalvelun avulla Valaise viisaasti säästä energiaa ja euroja! Lähiruoka kunniaan Kainuussa 3/2010 maaviesti 1

2 Ruskahemmottelua Rokualla! Ruskahemmotteluloma 175 /hlö/2 vrk sis: majoituksen puolihoidolla, kylpylän- ja kuntosalin käytön, vapaa-ajan ohjelman, Tanita kehonkoostumusanalyysin ja kasvo- tai jalkahoidon (ma-pe). Ruskahemmotteluviikonloppu 165 /hlö/2 vrk sis. majoituksen puolihoidolla, kylpylän- ja kuntosalin käytön, vapaa-ajan ohjelman sekä stressiniskanhoidon. Rentouttava HotStonehieronta Keskittäjälle metsävakuutus vuodeksi maksutta! Räätälöimme metsävakuutuksen metsälle kuin metsälle. Haluamme varmistaa, että omaisuutesi arvo on turvattu vahinkojen varalta. Siksi tarjoamme uuden metsävakuutuksen vuodeksi maksutta OP-bonusasiakkaille, jotka ovat myös Pohjolan etuasiakkaita. Tule Osuuspankkiin ja kysy lisää! Olet automaattisesti OP-bonusasiakas, kun sinulla on pankkiasiointia vähintään euroa ja olet Osuuspankin omistajajäsen. Pohjolan etuasiakas olet automaattisesti, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä. health& spa Kuntoraitti 2, Rokua myynti@rokua.com, Puh (lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 17snt/min, hinnat sis alv. 23%) Valitse OIKEA ovi. VAIN TURNERILTA 80 mm vahva ovi maatalouteen! Nyt pelto puhuu: Olisipa kalkkipäivä neljä kertaa vuodessa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita ja löydä se oikea! 2 maaviesti 3/2010

3 SISÄLTÖ Katse tuleviin vuosiin Lämpimin kesä vuosikymmeniin on takana. Pohjois-Suomessa nurmesta saatiin pääosin hyvä sato. Viljan sato vaihteli alueittain erilaisten sademäärien vuoksi. Kuivuus kiusasi paikoitellen kasvustoja. Myrskyt aiheuttivat joillakin alueilla huomattavia vahinkoja varsinkin metsissä. Tuhoja jouduttiin korjaamaan viikkokausia. Näistä lähtökohdista on lähdettävä suunnittelemaan tulevaa syksyä ja talvikautta. Karjatiloilla ajankohtaista on ruokinnan suunnittelu. Kaikkia tiloja koskee loppuvuonna vero- ja taloussuunnittelu sekä tulevan vuoden viljelysuunnittelu. Syystöiden jälkeen on hyvä pohtia tilan toimintaa myös pitemmällä aikajänteellä. Suuret investoinnit kuten tuotantorakennushankkeet vaativat aikaa. Nyt kannattaa aloittaa jo vuosien rakennushankkeiden suunnittelu. Mitä paremmin hanke on mietitty, sitä varmemmin vältytään pahoilta kömmähdyksiltä. Sama koskee sukupolvenvaihdoksia. Jos tavoitteena on tehdä tilalla sukupolvenvaihdos vuoden 2012 alussa, on syytä aloittaa suunnittelu jo tulevana syksynä. Rakentamisinvestoinnit ja sukupolvenvaihdokset ovat koko Pohjois- Suomen tulevaisuuden avaintekijöitä. Näiden asioiden toteutuminen ratkaisee pitkälti maaseudun elinvoimaisuuden tulevaisuudessa. ProAgrialla on kattava eri alojen neuvojaverkosto ja hyviä työvälineitä suunnitteluun. Tulevien vuosien hahmottelun voi aloittaa yhdessä asiantuntijan kanssa kehityskeskustelun avulla. Tarkempaan suunnitteluun tarjolla ovat talous- ja liiketoimintasuunnitelmat. Kannattaa ottaa hyvissä ajoissa yhteyttä alan asiantuntijoihin, jotka löytyvät oman alueen ProAgria Keskuksista. OSMO TIIKKAINEN johtaja ProAgria Kainuu Uusi suunta karjan ruokintaan Uusi seurantapalvelu kertoo reaaliajassa, miten karjan ruokinta onnistui. On aika paneutua viljelysuunnitteluun Puintien päätyttyä on sopiva hetki suunnitella tulevan vuoden viljelyä. Hevoskuljetus on ennakoivaa ajoa Keväällä hevoskuljetukset aloittanut Harri Sipola yhdisti työn ja harrastuksen. YmpäristöAgrolla vilkas syksy Mielenkiintoisia infopäiviä syksyyn tarjoaa YmpäristöAgron koulutuskalenteri. Energiasuunnitelma kertoo säästämisen paikat Maatilan energialasku pienenee usein pienillä arkipäivän muutoksilla Maito tuo makua syksyn satoon Maan mainio maito sopii syksyn kasvisten ja marjojen seuralaiseksi. Järvi kuntoon omatoimisesti Moni tyytyy vesikasvien poistoon, mutta olisiko tarpeen myös hoitokalastus? maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, Taitto Mari Lähteenmaa, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , fi Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka Kalevaprint Oy Painos kpl Ilmestymisajat 4/ Tilaushinnat 1 5 e u r o a / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Tenho Pelkonen 3/2010 maaviesti 3

4 ajassa Tervetuloa ammattilaisten KoneAgriaan KoneAgria näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa KoneAgria on maatalouden ammattilaiselle suunnattu konenäyttely. Esillä on koneita ja laitteita kotieläintilojen tuotantorakennuksiin, mutta myös peltoviljelykoneita löytyy. Traktorimerkkejä on useita. Näyttelyssä on vaihtoehtoisia ratkaisuja niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin toimijoilta. Uusia näytteilleasettajia on useita, näyttelypäällikkö Marko Toivakka sanoo. Kone- ja laitevalmistajien lisäksi näyttelyssä on tuotantopanosten myyjiä, tuotteiden ostajia, rahoittajia sekä koulutuksen, neuvonnan ja viranomaisten edustajia. Näyttelyn antia täydentävät tietoiskut ja päivittäiset seminaarit, joihin näyttelyvierailla on vapaa pääsy. Keskiviikon avajaisseminaarissa puhuu muun muassa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Torstain seminaarissa käsitellään hiehonkasvatusta ja MARJO MARTTINEN perjantaina säilörehun korjuun kannattavuutta ja urakoinnin mahdollisuuksia. Lauantaina on vuorossa lammasseminaari. Näyttelyn järjestävät ProAgria Farma ja Pro- Agria Keski-Suomi. Näyttelyyn kannattaa tulla vertailemaan ja tekemään päätöksiä, Marko Toivakka sanoo. Osoitteessa www. koneagria.fi ovat näytteilleasettajat, päivitetyt seminaaritiedot ja linkki sähköiseen lipun ostoon. Näyttely on avoinna päivittäin klo tumpia. Heidän liiketoimintansa oli merkittävästi suurempaa kuin aikaisemmin, ja he ovat investointihalukkaita kehittävien tilojen yrittäjiä. Peräti 50 prosenttia vastanneista arvioi investoivansa vuoden tai kahden sisällä. Tulevaisuudessa asiakkaat odottavat ProAgrialta erityisesti palveluja, jotka tukevat yrityksen johtamista, liiketoiminnan kehittämistä, ajankäytön tehostamista, työmäärän vähentämistä ja työhyvinvoinnin lisäämistä. Paljon asioita näillä saroilla onkin jo menossa, joten tulevaisuus näyttää hyvältä. Kiitos asiakkaillemme luottamuksesta! LUOMU- TILA kiinnostaako yhteistyö? YmpäristöAgrohanke järjestää luomutiloille kyselyn, jonka tavoitteena on selvittää, miten luomutilojen välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä voitaisiin parantaa. Kyselyyn ehtii vastata vielä saakka. Kyselylomake löytyy osoitteesta IT-KAUPPA avautui ProAgria on avannut maatilojen IT-kaupan, jossa on maatilayrityksen tarpeisiin soveltuvia laitteita, tietokoneita, puhelimia ja ohjelmistoja. Toimisto- ja maatilaohjelmistot asennetaan koneisiin valmiiksi ja tilaus toimitetaan käyttövalmiina asiakkaalle. It-kaupan ideana on tehdä maatilalla tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja käytöstä helppoa ja sujuvaa. Uudistamme valikoimaa ja huolehdimme, että maatilat saavat käyttöönsä tehokkaimmat ja kestävimmät tietokoneet. Vahvuutemme on kattava puhelintuki ja etähuolto, jotka tulevat automaattisesti asiakkaidemme käyttöön. Konehankinnan yhteydessä saa myös Wisuviljelysuunnitteluohjelman ja Wakka-kirjanpito-ohjelman normaalia edullisemmin, ProAgria Keskusten Liiton ITpäällikkö Vesa Sandvik kertoo. IT-KAUPASTA hankitun tietokoneen käyttö on entistä helpompaa. ProAgrian IT-tukipalvelu näkee laitehallinnasta, millainen kone ja ohjelmapaketti asiakkaalle on toimitettu. Se nopeuttaa mahdollisten ongelmien ratkaisua. Tietokoneille voi tilauksen yhteydessä ostaa kolmen vuoden takuulaajennuksen, jolloin huoltoa vaativa kone noudetaan kotiovelta ja palautetaan huollon jälkeen, Vesa Sandvik lisää. Lisätiedot: Asiakastutkimus näyttää kehittämisen paikat ProAgria Keskusten keväällä yhdessä toteuttamassa valtakunnallisessa asiakastutkimuksessa asiakkaat antoivat hyvää palautetta ProAgrian nykyisistä palveluista, ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta, toiminnan luotettavuudesta sekä palvelualttiudesta. ProAgrian tunnettuus on kasvanut merkittävästi. Noin 58 prosenttia asiakkaista on suositellut tai suosittelisi ProAgriaa lämpimästi. Kokonaisarvioksi asiakkaat antoivat kouluarvosanan 7,9. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan asiakasta. Vastaajat olivat entistä nuorempia ja koulute- 4 maaviesti 3/2010

5 Osmo Tiikkainen johtaa Kainuussa AJASSA ProAgria Kainuun pitkäaikainen suunnitteluagronomi Osmo Tiikkainen on toiminut huhtikuun alusta lähtien myös talon johtajana. Noin 20 työntekijän ProAgria Kainuu on valtakunnan pienimpiä keskuksia. Asiakkaat ovat asiantuntijoidemme ammattitaitoon tyytyväisiä, mistä kertoo myös uusin asiakastyytyväisyystutkimus. Yhteistyö ja isommat yksiköt mahdollistavat kuitenkin kehitystyön, uusiutumisen ja tulevaisuuden tekijöiden rekrytoinnin. ProAgrian sisäinen huippuosaajakoulutus tähtää siihen, että organisaatiosta löytyy osaamista huipputilojen tueksi myös tulevaisuudessa. Tiettyjä palveluja on tarkoitus tuottaa usean ProAgria Keskuksen alueella yhteisvoimin. ProAgria haluaa auttaa viljelijöitä ja maaseutuyrittäjiä menestymään muutoksessa, Osmo Tiikkainen sanoo. Hän muistuttaa, että tulevaisuuden pohtiminen on aina tilakohtainen asia. Kehityskeskustelusta on tullut monelle tilalle luonteva työkalu, oli sitten kyse seuraavan vuoden taloudesta ja toiminnasta tai pitemmän tähtäimen suunnittelusta. TYÖAJASTAAN Osmo Tiikkainen käyttää puolet johtamiseen ja toisen puolikkaan edelleen asiakastyöhön - lähinnä kirjanpito-, talous- ja sukupolvenvaihdosneuvontaan sekä yhtiöittämiseen liittyviin kysymyksiin. Omistajanvaihdoksia saisi Kainuussakin olla enemmän. Jatkajan löytyminen ratkaisee tilan tulevaisuuden ja pitää myös maaseudun ProAgria Oulu avaa uudet verkkosivut www ProAgria Oulun uudistunut verkkosivusto otetaan käyttöön 1. lokakuuta. Vaikka ilme on uusi ja sisältö päivitetty, vanhan sivuston tuttu värimaailma ja perusrakenne ovat jäljellä. Uusi etusivu nostaa entistä paremmin esille sivuston monipuolisen sisällön ja ajankohtaiset asiat, jotka kiinnostavat etenkin sivustolla usein käyviä vierailijoita, johtaja Vesa Nuolioja sanoo. Uusi ajankohtainen elementti ovat blogit, joilla on useita kirjoittajia ja joita esimerkiksi EU-hankkeet käyttävät tiedotukseen. Blogit ovat vapaamuotoinen vuorovaikutuskanava, jossa myös lukijat saavat äänensä kuuluviin kommenttien kautta. Ajan hengen mukaisesti blogit voi tilata myös RSS-syötteenä. Uusi toiminto on etusivun vaihtuva pienimuotoinen mielipidekysely, jolla voidaan selvittää sivuston kävijöiden näkemyksiä erilaisista aiheista. Vastattuaan kävijä näkee saman tien, mitä muut ovat vastanneet. Ajankohtaista-osio on koettu jo aiemmin toimivaksi, joten siihen on tehty vain pieniä parannuksia. Kaikki blogit on koottu Ajankohtaista-linkin alle. Sekä aiemman että uuden sivuston julkaisujärjestelmästä vastaa oululainen Innowise Oy. Sivuston perustoiminnot ovat mahdollisimman helppokäyttöiset. Sisältöjen etsiminen onnistuu nyt sekä hakutoiminnolla että sivukarttanäkymän avulla. Heikkonäköisiä käyttäjiä auttavat sivuston ylälaidassa oleva tekstinsuurennustoiminto sekä Jos ajatuksissa on investointi vuonna 2012, hanketta on hyvä alkaa suunnitella jo nyt. Asiantuntemusta on saatavilla ja investointituet kannattaa hyödyntää, Osmo Tiikkainen sanoo. asuttuna. Rakentaminen on silti suhteellisen vilkasta ja uusia hankkeita on vireillä. Sukupolvenvaihdosta miettiville tiloille Pro- Agria Kainuu tarjoaa syksyn mittaan koulutuksia eri puolilla Kainuuta. ProAgria on myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten asiantuntija. Tätä osaamista metsänomistajien kannattaa hyödyntää. mustan tekstin ja valkoisen taustan vahva kontrasti, yrittäjä Harto Pönkä sanoo. Erilaiset sosiaalisen median palvelut ovat tällä hetkellä suosittuja. Tämä on huomioitu sivustolla muun muassa mahdollisuudella tykätä yksittäisistä sivuista Facebookissa. Facebookin lisäksi kiinnostavia sisältöjä voi jakaa myös muihin sosiaalisen median palveluihin sivuston alalaidan Share-toiminnolla. Näiden toimintojen avulla sivusto saa lisää kävijöitä, jotka jakavat vinkkejä kiinnostavasta sisällöstä toisilleen. Nykyinen osoite säilyy ennallaan. EU-hankkeet löytyvät suoraan osoitteella nimi. 3/2010 maaviesti 5

6 maito Pieniä karjoja on edelleen paljon ProAgrian tuotosseurantatiedot vuodelta 2009 kertovat, että Suomessa tuotetusta maidosta 57 prosenttia lypsetään yli 30 lehmän karjoista. Pieniä karjoja on kuitenkin edelleen paljon. Tarkista alueesi ostorehun hinta yhdessä oman neuvojasi kanssa Rehukuntoverkkopalvelusta! Eniten on tiloja, joilla on lehmää. Kainuussa tämän kokoluokan tiloja oli 98 eli lähes 42 prosenttia ja Lapissa 161 eli yli 41 prosenttia kaikista tiloista. ProAgria Oulun alueella lehmän tiloja oli prosenttia karjoista. ProAgrian kaikista tuotosseurantatiloista 35 prosenttia kuului tähän ryhmään. Näillä tiloilla on 20 prosenttia Suomen lehmistä. ProAgria Oulun alueen maitotiloista tuotosseurannassa oli 959, Lapissa 389 ja Kainuussa 235. Keskituotos nousi edellisvuoden poikkeuksellisen laskun jälkeen uuteen ennätykseen, kiloon. ProAgria Lapin karjojen kilon keskituotos oli koko maan huippulukuja. Samoihin numeroihin ylsivät myös Ahvenan- TUOTOSTILASTOT 2009 maan ja Savon lehmät. ProAgria Kainuun karjojen keskituotos oli ja ProAgria Oulun kiloa. Automaattilypsyssä koko maan tuotosseurantakarjoista oli prosenttia karjasta. ProAgria Oulun alueella robottikarjoja oli 75 eli liki kahdeksan prosenttia karjoista. Kainuussa robottitiloja oli kahdeksan ja Lapissa 13 kummallakin alueella liki 3,5 prosenttia alueen karjoista. Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2008/ / / /2009 Tiloja 262/ / / /8235 Keskilehmäluku 23/24,8 21,5/22,8 25,6/26,9 26,2/27,8 Lehmiä 6023/ / / / Keskituotos, kg 8860/ / / /8840 Valkuaisprosentti 3,45/3,35 3,5/3,39 3,48/3,43 3,45/3,43 Rasvaprosentti 4,21/4,08 4,09/4,00 4,19/4,09 4,22/4,16 Solut, 1000 kpl 149/ / / /174 Elopaino, kg 586/ / / /592 Keskipoikimakerta 2,46/2,45 2,3/2,28 2,31/2,35 2,31/592 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 19085/ / / /18209 Koko maan robottikarjoissa oli keskimäärin 65 lehmää, jotka tuottivat kiloa maitoa. Robottitilat ovat huomattavasti keskimääräistä suurempia ja niiden keskituotos on korkea. Tämä on edellytys sille, että lypsyjärjestelmää voidaan käyttää tehokkaasti, jolloin se myös maksaa hankintahintansa takaisin, kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Tuotosseurantaan kuuluvista lehmistä 38 prosenttia elää pihattonavetoissa ja loput parsinavetoissa. Maitomäärä jakautuu samoin eli maidosta 38 prosenttia lypsetään pihatoissa. Karjatiloista 80 prosenttia laiduntaa tai päästää lehmät tarhaan kesäisin. Lisäksi kahdeksan prosenttia tiloista ulkoiluttaa lehmiä myös talvella. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Minna Tanner, , minna.tanner@proagria.fi ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, , terhi.luukkonen@proagria.fi ProAgria Oulu, Virpi Huotari, , virpi.huotari@proagria.fi. VENE kehittää maidontuotantoa Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä koulutushanke, lyhyemmin VENE, tarjoaa koulutusta Keskija Pohjois-Pohjanmaan maitotiloille ja maidontuotantoon liittyvien yritysten henkilöstölle. Hankkeen tavoitteena on koulutuksen avulla kehittää eläinainesta, tuotantorakentamista, rehuntuotantoa sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. VENE-hanke käynnistyi helmikuussa utareterveyskoulutuspäivillä. Luentotyyppiset koulutukset jatkuvat syksyllä. Syyskuussa on järjestetty utareterveyspäiviä 11 paikkakunnalla. Lokamarraskuussa alkavat luentokokonaisuudet, joiden aloituspäivien aiheita ovat hiehon kasvattaminen, nurmirehun käytön tehostaminen, investoivan tilan resurssit ja lypsylehmien hedelmällisyys. Pienryhmätoiminta lähti liikkeelle alkukesästä neljällä rehuntuotannon ja neljällä rakennuttamisen pienryhmällä. Lisäksi on aloittanut eläinten terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä robottitilojen ryhmä sekä hiehojen kasvatukseen keskittyvä eläinaineksen pienryhmä. Pienryhmissä syvennytään asiantuntijan johdolla ryhmän erityistarpeisiin sekä vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja uusia ryhmiä käynnistetään alueittain kysynnän mukaan. Syksyn opintoretken ohjelmassa painottuu eläinaineksen kehittäminen sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Talvelle 2011 on suunnitteilla ulkomaanopintomatka. Hanketta hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Lisätiedot: 6 maaviesti 3/2010

7 fax Kiinnostaako Kuminanviljely? Tasaa työhuippuja - puinti ennen viljoja Monivuotinen kasvusto - vähemmän työtunteja Hyvä esikasvi - parantaa maan rakennetta - vähentää viljan tauteja Jos sopimusviljely kiinnostaa, soita Kjällberg. Sama kalusto kuin viljalla Hyvä kannattavuus Nyt myös torjuntaaineet jotka toimivat Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin ja Vaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha. Viljavuustutkimukset MTK:n jäsenalennukset Maatalouden tutkimukset -4% Hivenravinnepaketit (maa) -8% Metsän neulasanalyysit -8% Postitus 6,50 (+ alv 23%) pakettikortilla tai asiakaspalautuksena. Lisätietoja: Suomen Ympäristöpalvelu Oy Sammonkatu 8, Oulu Puh. (08) fax. (08) UUTTA! Perustutkimukseen sisältyy rikki (S), vaihtoehtoisesti natrium (Na) 3/2010 maaviesti 7

8 maito Uusi seurantapalvelu maitotiloille ONNISTUIKO RUOKINTA? MINNA TANNER ProAgrian uusi Ruokinnan seuranta -palvelu kertoo maidontuottajalle reaaliaikaisesti, miten karjan ruokinta on onnistunut suhteessa tavoitteeseen. Palvelu tukee käytännön seurantaa ja lehmien havainnointia navetassa. Kokemukset palvelusta ovat olleet kannustavia ja selkeitä säästökohteita on löytynyt. Karjakompassi näyttää suuntaa Ruokinnan seuranta -palvelu kuuluu uuteen Karjakompassipalvelukokonaisuuteen, jonka avulla tilat pystyvät hallitsemaan taloudellisesti ja tehokkaasti maidon- ja rehuntuotannon, ruokinnan sekä talouden. Palvelukokonaisuuden avulla maitotilaa on helppo johtaa kokonaisuutena. Karjakompassi on koko maitoalan yhteistyön tulosta. Sen perustana ovat ProAgrian tuotantotietoaineistot, uusin tutkimustieto, parhaat käytännöt ja tietotaito. KarjaKompassi kokoaa yhteen kaiken karjasta kerätyn tiedon helposti käytettävään muotoon. Sen laskelmat ovat verkkopalvelussa ProAgrian asiantuntijan tai viljelijäkäyttäjän helposti saatavilla. Karjakompassi on osa ProAgrian ja Valion yhteistä Plus 20 -ohjelmaa, jonka tavoitteena on maidontuotannon tehokkuuden parantaminen. Lisää plussaa! ProAgrian ja Valion yhteinen +20-ohjelma kannustaa maitotiloja lähtemään liikkeelle viiden tavoitteen kanssa: säilörehusato kuiva-ainetta hehtaarilta säilörehun syönti-indeksi yli 108 keskituotos kiloa / lehmä 110 maitolitran tuotos / navettatyötunti elinikäistuotos kiloa / lehmä 8 maaviesti 3/2010 Ruokintaa voidaan uuden palvelun avulla seurata esimerkiksi edellisen päivän osalta. Lehmien syömiä väkirehu-, kivennäis- ja karkearehumääriä verrataan saman ajanjakson maidontuotantoon. Näin selviää, ovatko lehmät saaneet tarpeeksi ravintoaineita verrattuna ruokintasuunnitelmaan tai -normeihin. Samalla voidaan tarkastella, onko ruokinta ollut taloudellista. Palvelun avulla nähdään heti, jos lehmät saavat liian vähän tai paljon esimerkiksi kivennäisiä, energiaa tai valkuaista. Korjaavat toimet päästään tekemään nopeasti, jolloin vältytään menetyksiltä tuotoksessa ja tuloissa. On mahdollista tarkastella myös pitempää jaksoa kuten kesäaikaa, tiettyä kuukautta tai koko vuotta. STANDARDI maitotuotos on uusi termi ruokinnan seurannan avuksi. Ruokinnan seuranta -palvelussa lasketaan karjalle keskimääräinen standardi maitotuotos, joka kuvaa karjan tuotostasoa keskimääräisellä 100 syönti-indeksipisteen ja 90 g/kg ka OIV:a sisältävällä ruokinnalla. Standardituotos kertoo karjan hoidon ja eläinaineksen tasosta. Jos se on alhaisempi kuin toteu- tunut maitotuotos, kannattaa panostaa eläinainekseen ja olosuhteisiin. Jos taas standardituotos on korkeampi kuin toteutunut maitomäärä, syötettävien rehujen laadussa ja määrässä on parannettavaa. RUOKINNAN seurannan päivälaskelmia on tehty ProAgrian tuotosseurannan asiakkaille yli Laskelmat osoittavat, että maitotuotto-rehukustannus lehmää kohti päivässä vaihtelee karjoittain huomattavasti. Parhaimman neljänneksen 6,34 euroa/lehmä/päivä on keskimäärin kaksi ja puoli kertaa isompi kuin huonoimman neljänneksen 2,50 euroa/lehmä/päivä. Vuositasolla ero tarkoittaa euroa/lehmä ja 30 lehmän karjassa jopa euroa enemmän tuloa. ProAgria Kainuu, Minna Tanner, , minna.tanner@proagria.fi; ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, , terhi.luukkonen@proagria.fi; ProAgria Oulu, Virpi Huotari, , virpi.huotari@proagria.fi tai oma maitotilaneuvojasi.

9 maito NUORKARJASSA on tilan tulevaisuus TERHI LUUKKONEN ProAgrian Maitovalmennus keräsi syyskuun lopulla Tikkurilaan maatalouden neuvonta-alan asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia. Nuorkarjan kasvatus oli yksi päivien pääaiheista. Tähän ei aina kiinnitetä tarpeeksi huomiota, vaikka nuorkarja on tilalle tulevaisuuden tuloksentekijä. Tiloista 95 prosenttia kasvattaa hiehonsa itse. Suurimmat kustannuserät ovat rehu ja oma työpanos. Hiehon poikimaikä vaikuttaa siihen, mikä sen tuotantokustannukseksi tulee. Optimaalisin poikimaikä on 24 kuukautta elinikäistuotoksen kannalta. On laskettu, että keskikokoisessa 28 lehmän karjassa kustannus kaksi kuukautta liian myöhään poikineista hiehoista on euroa vuodessa. Hiehojen lihominen ennen poikimista kertoo epäonnistuneesta nuorkarjan kasvatuksesta. Ay- ja Fr-hiehot tulisi kasvattaa eri karsinoissa, koska niiden rehunkäyttökyky on erilainen. Ay-hiehot lihovat herkemmin. Kannattaa myös miettiä, mitä hiehon syöttäminen liikalihavaksi maksaa. Hyvän kuntoluokan hiehojen tunnuksia ovat kiiltävä karva ja erottuva selkäranka. Aiheesta luennoivat Anne-Mari Niemi Fabalta, Heikki Kemppi Valiolta, Tiina Kalström ProAgria Oulusta ja kunnaneläinlääkäri Maria Tirkkonen. EU:n keskimääräinen tuottajamaidon hinta oli toukokuussa 28,3 senttiä kilolta. Suomessa se oli samaan aikaan 32,4 senttiä. Venäjän valuuttakurssi sanelee pitkälti sen, kuinka paljon Valio pystyy maksamaan tuottajille. Euroopassa tuottajamaidon hintaerot lähenevät toisiaan. Kannattavuuteen vaikuttaa, kuinka paljon maitotuotteita viedään ja tuodaan. Halvalla myyty maito ei lisää kulutusta. Markkinahinnalla ei ole välttämättä mitään tekemistä todellisen tuotantokustannuksen kanssa. Kaupan oma kilpailutilanne, strategia Oulu kärkisijoilla Artturi-kisassa ProAgrian neuvojien Artturi-rehunäytekilpailussa sijoittui toiseksi ProAgria Oulun Eteläisin tiimi ja kolmanneksi Kairanmaan tiimi. Voitto meni Etelä-Pohjanmaalle. ProAgria Kainuu jäi tällä kertaa neljännelle sijalle. Kairanmaan tiimin maitotilaneuvojat toimivat pääasiassa Siikalatvan alueella. Eteläisin tiimi on Nivala-Haapajärven alueen maitotilojen kumppani. ProAgrian maitotilaneuvojille sekä meijeriosuuskuntien ja Valion neuvojille tarkoitetussa kilpailussa neuvojista muodostetaan tiimejä, jotka kilpailevat keskenään siitä, minkä tiimin alueella säilörehun analysointi ruokinnansuunnittelun tukena kehittyy parhaiten. Kilpailun tavoitteena on lisätä rehujen analysointia maitotiloilla, minkä avulla voidaan pienentää ruokintakustannusta ja parantaa maidon laatua. Kilpailun avulla halutaan tiivistää myös neuvojien yhteistyötä ja neuvojatiimien toimintaa. Syyskuun alussa alkaneen uuden kilpailun teemoina on jatkuva rehunlaadun hallinta ja ruokinnansuunnitelmallisuus rutiiniksi. Päivitä eläinten hyvinvointiin ja nuorkarjaan liittyvät tietosi. Sivu 14 ja tahtotila vaikuttavat siihen, miten yritys hinnoittelee maidon. Näin perusmaidon vähittäishinnasta ei voi johtaa tuottajahintaa. Vastuullisuus ja ympäristöasiat vaikuttavat yhä enemmän ostopäätöksiin. Kuluttajilla olisi mahdollisuus vaatia paikallisia tuotteita, mutta he eivät sitä tee. Myös kunnat voisivat tehdä linjauksia, mutta ne eivät toteudu, koska ei pystytä valvomaan toteutumista. Maitosota käydään kuluttajien mielessä auktoriteetteja vastaan, Valion Annikka Hurme sanoi. REHUN koostumuksen vaikutusta karjan tuotokseen ja hyvinvointiin selvitti Juha Nousiainen Valiolta. Taloudellisin valkuainen tulee perusrehuista. Säilörehuissa riittää prosentin raakavalkuaispitoisuus. Säilörehun laatu ja koostumus ovat tärkein osa karjan rehustusta. Rehun D-arvo voi olla alle 68 ilman, että tulee ongelmia. Jos D-arvo laskee alle 66:n, lehmien säilörehun syönti laskee. Jos säilörehun D-arvo on esimerkiksi 72, väkirehua ei voi antaa enää kovin paljoa. Valkuaisen merkitys rehustuksessa on selkeä. Rypsilisällä kuidun sulavuus paranee. Jos ruokinnasta otetaan rypsi pois, keskituotos voi laskea jopa kuusi prosenttia. Lisävalkuaisen laadulla on eroja. Esimerkiksi rypsillä noin15 prosenttia valkuaisesta menee maitovalkuaiseen, soijalla 10 prosenttia. Tämä on syytä muistaa lisävalkuaisruokintaa suunniteltaessa. HIEHOJEN oikean siemennysajankohdan merkitystä tähdensi Sanna Nokka ProAgria Keskusten liitosta. Tavoiteltava siemennysikä on kuukautta ja paino 370 kiloa, jolloin päiväkasvu on 780 grammaa. ProTuotos- tilastojen mukaan hiehojen päiväkasvu on 610 grammaa, jolloin siemennyspaino saavutetaan 18 kuukauden iässä ja poikimaikä venyy 27:een optimaalisen 24 kuukauden sijaan. Päiväkasvun tulisikin olla nykyistä suurempi. Mitä on tehtävissä? On tärkeää seurata hiehojen ruokinnan onnistumista mittausen ja kuntoluokituksen avulla. Myös hiehojen ruokinta pitää suunnitella, eikä antaa pelkkiä lehmien jämiä. Kiimantarkkailu tulisi aloittaa riittävän aikaisin ja huolehtia, että hiehot voidaan siementää myös laitumella tai ryhmäkarsinoissa. Terhi Luukkonen on ProAgria Lapin kotieläinvastaava. ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, 3/2010 maaviesti 9

10 KASVI Risto Jokela Viljelysuunnitelma ja luettelo hankittavista tuotantopanoksista kannattaa tehdä hyvissä ajoissa, jotta viljelijällä on mahdollisuus valita itselleen sopivin aika panosten hankkimiseen. Kesän lämpö siirtyi VILJAMARKKINOILLE Miten saadaan hyvä ja laadukas sato ympäristöä kuunnellen? Katso sivu 14. RISTO JOKELA Viljanviljely oli edellisenä satokautena kannattamatonta muun muassa tuotantopanosten korkeiden hintojen vuoksi. Tämän syksyn hinnannousu paikkaa hieman edellisen vuoden tappioita. Toivottavasti tuotantopanosten hintoihin ei tule ylisuuria korotuksia, jotta kohonneesta hinnasta jäisi jotakin viljelijän taskuun ja viljelyn kehittämiseen. Koko kesän lämpösumma on noin 10 prosenttia enemmän kuin keskimäärin. Sateita saatiin pääsääntöisesti aika mukavasti. Rannikolla oli ajoittain kuivaa, mutta sisämaassa kosteutta tuli monin paikoin hyvinkin riittävästi. Alueemme nurmisadot olivat pääosin hyviä ja viljastakin näyttää tulleen aika mukava sato. Monen aiemman vuoden tapaan halla vieraili useilla pelloilla elokuun 20:n päivän tienoilla. Muutama viikko ennen puinteja alkoi maailmalta kantautua uutisia huonoista viljasadoista. Kun Venäjällä ja sen lähialueilla 10 maaviesti 3/2010 oli kuivaa ja kuumaa, Kanadassa oli ongelmia märkyyden kanssa ongelmia ja usealla suunnalla rajuja tulvia. ENSIMMÄISET hintanoteeraukset tulivat monelle yllätyksenä. Rehuviljasta luvattiin noin 135 euroa tonnilta. Keväällä tukihakemuksia tehtäessä yleisimmät arviot rehuviljan hinnaksi olivat noin 80 euroa tonnilta ja pelättiin, että hinta voisi olla vieläkin huonompi. Tuo 135 euroa tuntui jo aika mukavalta hinnalta, jolla oli kannattavaa myydä viljoja. Se kattoi tuotantokustannukset jo aika mukavasti. Syksy on osoittanut, että hinnan ennustaminen viljakaupassa on nykyisin vaikeaa. Lämpimän kesän jälkeen viljojen sato-odotukset olivat korkealla. Kasvustot näyttivät hyviltä, eikä mitään suuria ongelmia tällä alueella kesän aikana ollut. Puintien alkaessa moni viljelijä joutui kuitenkin pettymään. Lohkoittain satovaihtelut olivat hyvinkin suuria. Joidenkin lohkojen sato on jäänyt keskinkertaiseksi - esimerkiksi ohran hehtolitrapainot selvästi alle 60 kilon. Parhailta lohkoilta on tullut hyvä sato ja hehtolitrapainot ovat nousseet yli 65 kilon. Viljan hintaan hehtolitrapainolla on suuri vaikutus, sillä esimerkiksi alle 60-kiloisesta ohrasta saa kaupassa vain noin 120 euroa tonnilta. Viljelysuunnitelma ajan tasalle! HINTAKEHITYKSESTÄ olisi tärkeää saada tietoa, kun viljelijä päättää myyntiajankohtaa. Valitettavasti kukaan ei näytä pystyvän sitä ennustamaan. Sen verran kehitystä voi arvioida, ettei viljasta varsinaisesti ole tällä Viljelysuunnitelmassa yhdistyvät edellisen vuoden tulokset, tilan tavoitteet, sopivat kasvit ja viljelymenetelmät, ympäristönäkökohdat ja talous. Viljelysuunnitelma antaa tietoa lohkojen tarpeen mukaisesta lannoituksesta ja lannan käytöstä kalkituksesta peltojen tuottokyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta lohkoille sopivista kasveista ja lajikkeista, joista saa parhaan tuoton Lisätietoa viljelysuunnitelmasta ja muista ProAgrian kasvintuotannon palveluista: ProAgria Oulu, Risto Jokela, , risto.jokela@proagria.fi ProAgria Kainuu, Matti Partanen, , matti.partanen@proagria.fi ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, , erkki.juntunen@proagria.fi

11 KASVI hetkellä puutetta, koska varastot ovat maailmalla selvästi suuremmat kuin edellisen suuren hinnan nousun aikana. Suomessa rehuohraa on runsaasti muun muassa interventiovarastossa, jota alettaneen purkaa loppuvuodesta. Kauralle lienee kotimarkkinoiden lisäksi kysyntää viennissä. Tukihakemuksia keväällä tehtäessä ja kylvöjä suunniteltaessa suositeltiin yleisesti luonnonhoitopeltoja ja viherlannoituksia. Luonnonhoitopeltoja suositeltiin yleensä lohkoille, joista saadaan huonoimmat sadot. Silloin laskeskeltiin, että jos rehuohran hinta on euroa tonnilta, luonnonhoitopelto kannattaa vielä yhtä hyvin. Tulevan vuoden viljelysuunnitteluun on sopiva aika paneutua nyt puintien päätyttyä. Korkean viljan hinnan aikana kannattaa suunnitteluun paneutua entistä huolellisemmin sekä ottaa huomioon eri lajien ja lajikkeiden tarpeet, lohkokohtaiset erot ja menneen kesän kokemukset. Vehnälle on tullut jo tälle vuodelle valkuaisen määrään sidottu hinnoittelu, joten lannoitusta kannattaa tarkentaa ensi vuodeksi ja huomioida korkeamman valkuaispitoisuuden vaativa typpimäärä. Rehuviljan hinnan noustua satotasotavoitteeksi kannattaa ottaa yksi tonni lisää hehtaarille. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava. 3/2010 maaviesti 11

12 hevostalous HEVOSKULJETUS vaatii tietoa ja taitoa ELLA KARTTIMO Kempeleläinen yrittäjä Harri Sipola päätti yhdistää parin vuosikymmenen maanrakennus- ja kuljetusalan osaamisen hevosharrastukseen. Keväällä käyttöön otettu neljän hevosen kuljetusauto on osoittautunut tarpeelliseksi palveluksi. Ella Karttimo Pari vuotta sitten eläinkuljettajaluvan hankkineen Harri Sipolan ykkösasiakas on Ruukin maaseutuopiston yhteydessä toimiva Pohjois-Suomen Hevosurheilukeskus. Keväällä tehdyn sopimuksen mukaan yritys vastaa oppilaitoksen hevoskuljetuksista niin raveihin kuin vaikkapa Laukaan eläinklinikallekin. Uuden kuljetusauton Harri Sipola on räätälöinyt ja rakentanut itse. Asioita on tutkittu ja tehty muutoksia, jotta auto täyttää kaikki viranomaisvaatimukset ja mitat. Auton ohjaamossa olevasta kamerasta kuljettaja voi seurata eläimiä auton takatilassa, mikä on tarpeen varsinkin varsakuljetusten aikana. Eläimet matkustavat kytkettyinä ja niiden välissä on matalat mutta tukevat väliseinät. Ilmanvaihdon on oltava riittävä, mikä tuli heti ensimmäisen kesän helteillä myös testattua. Elämille on oltava kuivikkeita sekä pitkällä matkalla heinää ja juottotaukoja. ENNAKOIVA ajotapa on hevoskuljetusten avainasia. Äkkikäännökset ja paniikkijarrutukset eläimiä kyydittäessä syytä unohtaa. Rauhallisuus on valttia myös eläinten käsittelyssä. Pitää tutustua tilanteeseen ja siihen, miten hevosen kanssa toimitaan, eikä yrittää saada eläintä väkipakolla kyytiin, Harri Sipola sanoo. Hyvä reittisuunnitelma on tarpeen etenkin pitkillä matkoilla. Lepotauot on mietittävä niin, että ne pidetään joko ennen eläinten 12 maaviesti 3/2010 Seitsemänvuotias suomenhevonen Cherokee astelee tottuneesti ulos isäntänsä Harri Sipolan kuljetusautosta. ottamista kyytiin tai sen jälkeen. Myös lastausjärjestys on tärkeä, kun eläimet jäävät eri paikoissa pois kyydistä. Ensimmäisen kesän aikana hevosia kuljettavan kuorma-auton mittariin on kertynyt kilometrejä Harri Sipolan ajatukset liikkuvat jo seuraavassa siirrossa: pitkän matkan kuljetuskalustosta, johon mahtuisi yhdeksän hevosta ja jossa olisi myös asunto kuljettajalle. RUUKISSA sijaitsevassa Pohjois- Suomen Hevosurheilukeskuksessa on reilut 50 hevosta, joista raveissa kulkee parikymmentä. Kuljetusten ulkoistaminen on ollut keskukselle helpotus ja sopinut nykyiseen kulurakenteeseen. Aiemmin meillä oli oma kuorma-auto. Kun omia huoltomiehiä ei ole, kaluston kunnossapito ja autojen kuljettaminen oli jatkuva huolenaihe, kuljetuksista vastaava ravivalmentaja Mauri Jaara sanoo. Kuudelle hengelle rekisteröity kuljetusauto on ollut oppilaitoksen näkökulmasta hyödyllinen asia. Näin entistä useampi opiskelija pääsee mukaan ja saa tarvittavaa käytännön harjoittelua ja kokemusta. Aina ei kuljetusauto täyty hevosurheilukeskuksen elämistä. Mauri Jaara suositteleekin hevostenomistajille yhteisten kuljetusten hyödyntämistä. Oman kaluston hankinta tai yhden hevon kuljetus on aina kimppakyytiä kalliimpi vaihtoehto. Kuljettajan muistilista Hevosen tunnisteasiakirjojen, kuten hevospassin, pitää olla mukana kuljetuksessa. Hevoskuljetusmerkintä ajoneuvossa on pakollinen. Tarroja voi ostaa muun muassa hevostarvikeliikkeistä. Kuljetuskopissa ei saa olla irtainta tavaraa. Onko kuljetuskalustosi asianmukainen? Riittääkö ajokorttisi kuljetuksen ajamiseen? Jos kuljetusmatka on pitkä, pidä riittävän usein taukoja, tarkasta ja juota hevonen. Huolehdi kuljetusvälineen ilmanvaihdosta. Tarkista ennen ajoon lähtöä, että jarrut ja valot toimivat. Kiinnitä hätäjarrukaapeli oikein. Aja rauhallisesti ja ennakoiden. Jarruta, kiihdytä ja käännä hitaasti! Jos olet kokematon, pyydä ammattilaisen tai muun kokeneemman apua lastaukseen ja kuljetukseen. Tallenna puhelimeesi päivystävien eläinlääkärien numerot ja hätänumero 112. Pidä mukanasi vaahtosammutin, puukko, varariimu ja naru, huomioliivi ja taskulamppu. Tarkista, että osaat tarvittaessa avata paniikkilukituksen. Lähde: Suomen Ratsastajainliitto ry, Suomen Hippos ry

13 MAISEMASELVITYKSIÄ Pudasjärvellä ja Raahessa Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan hallinnoiman Bioenergian edelläkävijät -hankkeen tavoitteita ovat bioenergian käytön, tuotannon ja yrittäjyyden sekä maatilojen energiasuunnitelmien edistäminen. Maisemaselvityksiä on tehty oppilaitosyhteistyönä, jossa Pro- Agria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvojat ovat ohjanneet ja olleet mukana. Hankkeen laatimissa maisemaselvityksissä tarkastellaan, miten maisemanhoito ja bioenergia-asiat voisivat tukea toisiaan. Esimerkiksi kauniita jokinäkymiä aukaistessa ja harvennettaessa syntyy risua, jonka voisi laittaa samassa kyydissä bioenergiaksi. Jatkohoitoa voisi suunnitella niin, ettei vesistömaisema umpeudu uudelleen. Tietyissä kohteissa hoitoon voi anoa myös rahoitusta esimerkiksi maatalouden erityisympäristötukimuodoista. Maisemaselvitykseen ovat innostaneet alueen arvot, joita halutaan nyt erityisesti nostaa esille. Maanomistajilta on pyydetty kommentteja selvityksien sisältöön. Karttoja voidaan ProAgria Oulun toimistolta tarvittaessa toimittaa postitse. Vuoden 2010 maisemaselvitykset: Iijoen keskijuoksun alue Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jossa tie seurailee Iijokivartta Pudasjärven Sotkajärveltä ja Ervastista Parviaisen kautta Taivalkosken Jurmuun. Sotkajärventie, Ylikurentie, Parviaisentie, Jurmuntie Jongunjärven ympäristö Pudasjärven keskustasta Iijokivarren molemmin puolin Hoidettua maisemaa Pudasjärvellä. itään päin lähtevät Parkkilantie ja Jonguntie Jongunjärven ympäri kiertävien teiden maisemat Jonguntie, Länsirannantie, Jaalangantie, Paukkerinharju Sotkajärven kohdalta Sotkajärventie Raahen Piehinki tiemaisemat Raahen Haapajoki-Arkkukari - tiemaisemat MAISEMA taimi mahosenaho Taimi Mahosenaho Lisätietoa Raahen maisemaselvityksestä: Aili Jussila, OAMK, ; Maarit Satomaa ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Lisätietoa Pudasjärven maisemaselvityksestä: Aili Jussila, OAMK, ; Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Hevosten kuljettaminen -tiedotustilaisuus pe klo (kahvit n. 9.30, omakustannelounas 12-13) Pudasjärvi, Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18A la kello 9-14 (kahvit n ) Ylivieska, Ravikeskus Keskinen, Tallikahvio, Keskisentie 140 OHJELMA Tervetuloa - Heini Iinatti, HevosAgro, ProAgria Oulu Hevosten kuljettaminen: hevosen tarpeet ja käyttäytyminen, Maarit Äärilä milloin tarvitaan eläinkuljettajalupaa ja kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistusta: eläinkuljetuslain mukaiset luvat, hyväksymis- ja pätevyystodistukset sekä hallinnolliset viranomaiset eläinkuljetuksia koskevat yleiset edellytykset eläinten kuljetuskuntoisuus hevosen fysiologia, juoma- ja ravinnontarve, käyttäytyminen, stressin käsite ensiapu juotto- ja ruokintavälit sekä kuljetusmatka-ajat ja lepojaksot kuormaus, kuorman purkaminen ja käsittely, tilat ja menettelyt Hevosen kuljetus ja lastaus -video Hevosten kuljettamiseen liittyvä lainsäädäntö ja määräykset, Heikki Klemetti, Oulun Liikkuva poliisi kuljetusvälineet ja kalustovaatimukset ajokorttivaatimukset kuljetusasiakirjat kotieläimenä pidettävien hevoseläinten pitkiä kuljetuksia koskevat lisäsäännökset reittisuunnitelma Käytännön huomioitavaa kuljettamisessa, Harri Sipola, Autosipola Oy vapaamuotoisesti eläinten käsittelyn käytännön näkökohdista, ajokäyttäytymisen vaikutuksista eläinten hyvinvointiin ja eläimiä käsittelevän henkilökunnan turvallisuusnäkökohdista. Tilaisuus on maksuton, tervetuloa! Ilmoittautumiset mennessä, anne.kipina@proagria.fi, (08) Tilaisuuden järjestää ProAgria Oulun hallinnoima ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama HevosAgro-hanke yhteistyössä Pohjanmaan hevosjalostusliiton kanssa. Kaikille avoimessa tilaisuudessa käydään läpi Eläinkuljetuslain ja -asetuksen vaatimukset eläinkuljetuksille. Myös muiden kuin ammatikseen hevosia kuljettavien (omat ja harrastehevoset) tulee olla tietoisia ja noudattaa eläinkuljetuksista annettuja määräyksiä. Tilaisuuden sisältö vastaa eläinkuljetusasetuksen liitteen IV mukaista koulutusta ja osallistumisesta voi saada todistuksen eläinkuljettajapätevyyden kokeeseen osallistumista varten. Pätevyyskoe on mahdollista suorittaa Pohjois-Suomen AVI:ssa Oulussa Lisätiedot: > Eläimet ja terveys > Eläinten kuljetus > Hyvinvointi > Eläinten kuljetus > Kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvat kuljetukset 3/2010 maaviesti 13

14 YmpäristöAgro-hankkeen infopäivät syyskausi 2010 Maatalouden ympäristönhoitoinfo Limingassa pe klo , OSAO, Limingan yksikkö liikuntahallin luentosali, Iivarinpolku 2 Ohjelma: Tervetulokahvit Kosteikot vesiensuojelussa suunnittelija Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maatalousalueiden monivaikutteiset kosteikot Temmes-, Tyrnävän- ja Ängeslevänjoen alueella Hanna Rasi-Koskinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kosteikkojen rahoitusmahdollisuudet ja hakukäytännöt maisemasuunnittelija Maarit Satomaa, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Karjanlannan ravinteet tehokäyttöön kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlo, ProAgria Oulu Keskustelua Järjestäjät: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Waterpraxis-hanke ja ProAgria Oulun YmpäristöAgro-hanke Hyviin satoihin ympäristöä kuunnellen Mitä uutta lannoituksessa ja viljelyn suunnittelussa ympäristötuen mukaisesti, ravinnetaselaskelmat tulevaisuuden tukijärjestelmissä, maatilan energiasuunnitelmat ja muuta ajankohtaista maatiloille Tilaisuudet pidetään klo ke Oulainen, OAMK, Terveysalan yksikkö, Kuntotie 2 pe Kuusamo, Juusto Kaira / Kuusamon OSM, Kitkantie 110 ti Kempele, OSAO, Tuulia-Sali (auditorio), Piriläntie 145 to Muhos, Huovisen Navettasali, Muhospysäkki, Huovisentie 3 ke Nivala, NITEK, Pajatie 5 Lounas omakustanteinen (6-9 euroa) Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille - Tervetuloa! Lisätiedot ja luennot: ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela ja kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlo Ilmoittautumiset: Yhteystiedot ja erityisruokavaliot kaksi viikkoa ennen tilaisuutta: ProAgria Oulu, (08) tai anne.kipina@proagria.fi. Uusi aika vaatii uudet metodit - megajoulet ja nuorkarjahavainnot Tule päivittämään eläinten hyvinvointiin liittyvät tietosi! ma Siikalatva, Maalaiskartano Pihkala, Kestiläntie 1426 to Nivala, NITEK, Pajatie 5 pe Taivalkoski, OSAO, Jokijärventie 2 Tilaisuudet pidetään klo Ohjelma: 9.45 Tulokahvi Tilaisuuden avaus ja YmpäristöAgron esittely Rehuyksiköistä megajouleihin - rehuarvopäivityksen lyhyt oppimäärä - Tiina Karlström / Anna-Maija Rautiainen, Pro- Agria Oulu Ruokailu (omakustanteinen 6-8 euroa) Hiehohavaintoja - tavoitteellinen ote hiehoprosessiin - kotieläinagrologi Tiina Karlström, ProAgria Oulu Yhteenveto ja kotimatkalle Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille - Tervetuloa! Lisätietoa: ProAgria Oulu, maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari Ilmoittautumiset: Yhteystiedot ja erityisruokavaliot kaksi viikkoa ennen tilaisuutta ProAgria Oulu, (08) tai anne.kipina@proagria.fi Kylämaisemat kuntoon - oivalla kyläsi kulttuuri ja luonto. Tehdään maisemasta maaseudun menestystekijä ke klo , kahvitarjoilu 17.30, Pudasjärven kaupungintalo, Varsitie 7 Ohjelma: Avaus, Kaarina Daavittila, Pudasjärven kaupunki Kokemuksia maaseutumaisemanhoidosta, uutta rahoitusta yhdistyksille,taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke Riistakosteikko kylämaisemassa, Harri Hepooja, Oulun riistanhoitopiiri Maisemasta bioenergiaa - Bioenergian edelläkävijät hankkeen maisemaselvitys Iijoen keskijuoksun arvokkaalle maisema-alueelle, Aili Jussila, OAMK Kuka maksaa? Airi Matila, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Toimintaryhmän terveiset kyläympäristöjen kunnostajille, Pirjo Hongisto, JoMMa ry Tilaisuuden järjestävät: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmät, Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry, Pro- Agria Oulun YmpäristöAgro-hanke ja Pudasjärven kaupunki Lisätietoja ja ilmoittautumiset mennessä tarjoilujen järjestämiseksi mieluiten sähköpostitse: toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto, pirjo.hongisto@jomma.fi, puh YmpäristöAgro tiedottaa maiseman- ja luonnonhoidon tukiasioista Sauvonmäen kylä -hankkeen tilaisuudessa Vihannissa to klo 17, Vihanti, Kirjasto- ja kotiseutukeskus Ukonkantti, Kirkkotie 16 Lampaiden kuljettaminen -tiedotustilaisuus pe klo , Pudasjärvi, Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18 A la klo , Ylivieska, Hotelli Käenpesä, neuvottelutila Käenpyrstö, Lintutie 1 Katso ohjelma sivulla 15. Tilaisuudessa käydään läpi eläinkuljetuslain ja -asetuksen vaatimukset eläinkuljetuksille. Myös muiden kuin ammatikseen lampaita kuljettavien tulee olla tietoisia ja noudattaa eläinkuljetuksista annettuja määräyksiä. Tilaisuuden sisältö vastaa eläinkuljetusasetuksen liitteen IV mukaista koulutusta. Osallistumisesta on mahdollista saada todistus eläinkuljettajapätevyyden kokeeseen osallistumista varten. Pätevyyskokeen voi suorittaa Pohjois-Suomen AVI:ssa Oulussa Lisätiedot: > Eläimet ja terveys > Eläinten kuljetus > Hyvinvointi > Eläinten kuljetus > Kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvat kuljetukset Ilmoittautumiset mennessä, anne.kipina@proagria.fi, (08) maaviesti 3/2010

15 LAMMASTALOUS kehittyy yhteistyöllä Maarit Satomaa MAISEMA Maarit Satomaa TIEDOTTAA Lammastalouden tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, kunhan asioita tehdään yhteistyössä, laadukkaasti ja omaa työtä arvostaen. Tätä mieltä olivat YmpäristöAgro-hankkeen huhtikuisen Laadukasta lammastuotantoa -infon osanottajat Limingassa. Paikalla oli niin lammastalouden rautaisia ammattilaisia kuin asian harrastajiakin. Lammastalous on monivaikutteista maataloutta parhaimmillaan. Eettinen tuotanto, kotieläimen hyvinvointi, laadukas liha ja hoidettu maatalousmaisema nousevat lampaisiin liittyvissä keskusteluissa vahvasti esille. Näihin ajankohtaisiin teemoihin pureudutaan myös maaseudun kokonaisvaltaisessa kehitystyössä yhä enemmän ja useammin. Lammastuotantoa kehitetään valtakunnallisesti ja muun muassa pienjalostukseen liittyviä ongelmia on alettu puida entistä julkisemmin. Tästä esimerkkejä ovat pienteurastamoja koskeneet keskustelun avaukset. YmpäristöAgron infotilaisuudessa kertoi oman tarinansa muun muassa lampuri Eero Polso Polson Lammas Oy:stä. Yritys on onnistunut luomaan toimivan pienteurastamon vastaamaan lampaanlihan kysyntään Keski-Pohjanmaalla. Lammaseläinlääkäri Johanna Rautiainen ProAgria Pirkanmaalta muistutti laadukkaan toiminnan positiivisista vaikutuksista maakuntien lammastalouteen ja imagoon. YmpäristöAgro-hankkeen eri teemoista järjestämät maastoinfot ovat saaneet hyvää palautetta. Ahmaksen tilaisuudessa viljelijä Anu Haataja kertoi, kuinka tilan lampaat hoitavat Lähtevänojanvarren maisemia. MAISEMANHOITO on yksi lammastuotannon ympäristöimagon nostaja. Maiseman- ja luonnonhoito vaikuttaa positiivisesti niin maaseutumaisemaan, luonnon monimuotoisuuteen kuin lammastalousyrittäjän talouteenkin. Se on tärkeä osa lampureiden työtä, ja kiinnostus uusien maisema- ja luontokohteiden hoitoon on selvästi kasvanut viime vuosina. Maiseman- ja luonnonhoito tuokin vuosittain uusia yrittäjiä ja harrastajia alan pariin. Usein harrastuksena alkanut toiminta muuttuu oikeaksi yritystoiminnaksi. Lisätietoa YmpäristöAgro-hankkeesta sekä maatalouden ympäristöön ja tukiasioihin liittyvistä asioista osoitteessa oulu ja tapahtumakalenterissa www. proagria.fi/oulu > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen myönsi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. YmpäristöAgro-hanke: Taimi Mahosenaho, , Maiseman- ja luonnonhoito, erityistuet: Maarit Satomaa, , Lampaiden kuljettaminen -tiedotustilaisuus Eläinkuljetuslain ja -asetuksen mukaan tarvitaan lupa lampaiden kaupalliseen kuljettamiseen yli 65 km:n matkalla. Tule kuulolle, koskevatko vaatimukset omia eläinkuljetuksiasi! pe klo , Pudasjärvi, Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18 A la klo , Ylivieska, Hotelli Käenpesä, neuvottelutila Käenpyrstö, Lintutie 1 OHJELMA Tervetuloa - YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu Eläinten kuljettamiseen liittyvä lainsäädäntö ja määräykset - Heikki Klemetti, Oulun Liikkuva poliisi eläinkuljetuksia koskevat yleiset edellytykset kuljetusvälineet ja kalustovaatimukset ajokorttivaatimukset kuljetusasiakirjat reittisuunnitelma Kahvitarjoilu Lampaiden kuljettaminen: lampaiden tarpeet ja käyttäytyminen - Maarit Äärilä milloin tarvitaan eläinkuljettajalupaa ja kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistusta: eläinkuljetuslain mukaiset luvat, hyväksymis- ja pätevyystodistukset, hallinnolliset viranomaiset eläinten kuljetuskuntoisuus lampaiden fysiologia, juoma- ja ravinnontarve, käyttäytyminen, stressin käsite, ajokäyttäytymisen vaikutukset kuljetettavien eläinten hyvinvointiin ja lihan laatuun lampaiden käsittely ensiapu juotto- ja ruokintavälit sekä kuljetusmatka-ajat ja lepojaksot kuormaus, kuorman purkaminen ja käsittely, tilat ja menettelyt eläimiä käsittelevän henkilökunnan turvallisuus Tilaisuudessa käydään läpi eläinkuljetuslain ja -asetuksen vaatimukset eläinkuljetuksille. Myös muiden kuin ammatikseen lampaita kuljettavien tulee olla tietoisia ja noudattaa eläinkuljetuksista annettuja määräyksiä. Tilaisuuden sisältö vastaa eläinkuljetusasetuksen liitteen IV mukaista koulutusta. Osallistumisesta on mahdollista saada todistus eläinkuljettajapätevyyden kokeeseen osallistumista varten. Pätevyyskokeen voi suorittaa Pohjois-Suomen AVI:ssa Oulussa Lisätiedot: > Eläimet ja terveys > Eläinten kuljetus > Hyvinvointi > Eläinten kuljetus > Kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvat kuljetukset Ilmoittautumiset mennessä, anne.kipina@proagria.fi, (08) /2010 maaviesti 15

16 talous Maatilan syksyyn kuuluu VÄLITILINPÄÄTÖS Maatilan syksyyn ja verosuunnitteluun kuuluu välitilinpäätös, joka päivittää kirjanpidon ajan tasalle sekä arvioi loppuvuoden tulot ja menot. Näin voidaan laskea ennakoitu verotettavan tulon määrä. Jos verotettava tulo näyttää nousevan normaalia suuremmaksi, voidaan harkita siirrettävissä olevien myyntien siirtämistä kuluvalta vuodelta seuraavalle tai aikaistettavissa olevien hankintojen siirtämistä ensi vuodelta jo tähän syksyyn. Myös silloin, kun verotettava tulo on jäämässä normaalia pienemmäksi, vuosien välistä eroa voi tasata ostojen tai myyntien siirroilla. TILOJEN, joiden verotettava tulo on tuotannon laajentamisen vuoksi nousussa, ei kannata pitää verotettavaa tuloa väkisin esimerkiksi ylimääräisten hankintojen kautta edellisten vuosien tasolla, vaan hyväksyä verotettavan tulon noususta johtuva verojen määrän lisääntyminen. Ennakot kannattaa jo ajoissa mitoittaa nousevan tulon mukaan. Koneinvestointeja loppuvuodeksi suunniteltaessa täytyy muistaa, että veropoistot saa tehdä vain sen vuoden aikana käyttöönotetuista koneista. Tilinpäätösostojen kannalta koneita ei kannata hankkia niin myöhään, ettei niitä voi ottaa samana vuonna käyttöön. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, ; ProAgria Oulu, Erkki Ryynänen, Hae kriisitukea mennessä Maa- ja puutarhataloutta harjoittaville yrittäjille tuotantosuunnasta riippumatta maksetaan vuoden 2010 loppuun mennessä väliaikaista kansallista kriisitukea. Haku päättyy 30. syyskuuta. Tuki on tarkoitettu kahden viime vuoden aikana etenkin tuotantoa varten rakentaneille tiloille, joiden talous on heikentynyt yleisen talouskriisin vuoksi. Suomi on varannut tukeen yhteensä 22 miljoona euroa. Tuki voi olla enintään euroa, mutta lopullinen tuen määrä riippuu hakijoiden määrästä. Tukea voi hakea tuotantosuunnasta riippumatta maatila tai yritys, joka täyttää kansallisten tukien hakijaa koskevat vaatimukset, harjoittaa vuonna 2010 maataloutta, saa maataloustukia eikä ole ollut maksuvaikeuksissa Tukea ei kuitenkaan voi hakea viljelijä, joka on aloittanut tuotantonsa vasta tänä vuonna. Tukihausta ja maksamisesta vastaa Maaseutuvirasto. Tukea haetaan Maaseutuviraston lomakkeella numero 428. Lomake on saatavissa sähköisenä lomakepalvelusta, omasta kunnasta tai ELY-keskuksesta. Hakemus on jätettävä sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella tilan talouskeskus sijaitsee. Tarkempia ohjeita oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Lisätietoa tuesta > Viljelijätuet > Kansallinen lisätuki. 16 maaviesti 3/2010

17 YMPÄRISTÖ MASVA edistää maaseutuyrittäjyyttä Investointitukien kolmas haku menossa MASVA-hankkeet tarjoavat maksutonta alkuvaiheen neuvontaa Nivala-Haapajärven, Siikalatvan sekä Oulun ja Raahen seutukunnissa. Ne palvelevat kaikkia aloittavia ja laajentavia maaseudun yrityksiä. Aloittava yritys on myös maatila, joka perustaa alkutuotannon oheen muuta toimintaa. MASVA tulee sanasta maaseutuasiakasvastaava. MASVA-neuvoja on oman alueensa yrittäjien ensimmäinen kontakti ja tarjoaa monipuolista asiantuntemusta yhdellä puhelinsoitolla. Maaseutuasiakasvastaava auttaa maaseutuyrittäjiä toiminnan ja kehittämisen alkuun. Tarjoamme sekä neuvontaa että ohjaamme yrittäjää sopivien asiantuntijoiden luokse. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa yrittämiseen liittyvässä kysymyksessä, ProAgria Oulun yritysneuvoja Mervi Koukka kertoo. Hän vastaa MASVA-hankkeesta Oulun ja Raahen seudulla. Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan alueesta vastaava yritysneuvoja Hannu Kokkoniemi muistuttaa, että yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen liittyy paljon suunnittelua, kysymyksiä ja pohdintaa. On tärkeää, että suunnitteluun ryhdytään ajoissa, sillä hyvä lopputulos vaatii aina aikaa. ProAgria Oulun hallinnoima Maaseudulta menestykseen MASVA-hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Mitä palveluja tarvitset tai haluat tuottaa? Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien alueella järjestetään lokakuussa palvelutarvekysely, jonka avulla pyritään selvittämään, mitä palveluja maaseudul- la kaivataan, mitä niistä ollaan valmiita maksamaan ja miten niitä voitaisiin tuottaa. Kyselyn tuloksista hyötyvät muun muassa yrittäjyyttä alueelle suunnittelevat ja palveluja tarjoavat kolmannen sektorin toimijat kuten yhdistykset. Kyselylomakkeella vastaaja voi kertoa myös omasta kiinnostuksestaan tuottaa palveluja alueen asukkaille. Kyselystä vastaavat sekä Siikalatvan että Nivala-Haapajärven alueella MASVA-hankkeet. Siikalatvassa mukana on myös Kylissä on voimaa -hanke. Lisätiedot: Ouluseutu, Raahe: yritysneuvoja, projektipäällikkö Mervi Koukka, , Nivala-Haapajärvi, Siikalatva: yritysneuvoja, projektipäällikkö Hannu Kokkoniemi, , Tilasi pysyy pystyssä vain, jos sinäkin pysyt. Räätälöi itsellesi sopiva Maatilayrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat tilasi talouden ja oman sekä perheesi toimeentulon, jos joudut yllättäen pidemmälle sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. MTK:n jäsenenä saat lisäksi tuntuvat edut. Lue lisää: tapiola.f i/myomaturva tai kysäise omalta edustajaltasi. Vuoden kolmas maatalouden investointitukien haku alkoi syyskuun alussa ja päättyy 15. lokakuuta. Tuettu investointi voi käsittää rakennuksen, rakenteen tai rakennelman uudisrakentamista, laajentamista, peruskorjaamista tai hankkimista, eräitä kone- ja laitehankintoja sekä salaojitusta. Rakentamisinvestointia ei saa aloittaa ennen kuin ha- Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola kemuksesta on tullut tukipäätös. Tilanpidon aloittamiseen liittyvällä nuoren viljelijän aloitustuella on jatkuva haku. Alle 40-vuotias nuori viljelijä voi saada tukea aloittaessaan tilanpidon ensimmäistä kertaa. Lisätiedot: fi > Maaseudun rahoitus > Maatalouden investointituet MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Maatilat, ratsastustallit, maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat, puutarhat, taimistot, viherrakentajat, turkistarhat Työntekijöiden palkkaus- ja muissa työsuhdekysymyksissä asiantuntijasi on Maaseudun Työnantajaliitto. Ota yhteyttä neuvontapalveluumme! MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu C Helsinki Puh. (09) /2010 maaviesti 17

18 metsä METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS on mietittävä ja tehtävä ajoissa Huolellisesti ja ajoissa suunniteltu sukupolvenvaihdos minimoi vaihdoksen kustannukset ja helpottaa tulevia perinnön jakotilanteita. Ella KArttimo Ella Karttimo ProAgrian neuvojat ovat vuosittain suunnittelemassa yli tuhannen maatilan sukupolvenvaihdosta, joihin sisältyy yleensä myös metsäomaisuus. Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ovat lisääntyneet, vaikka suuri osa metsätiloista vaihtaa vielä omistajaa perinnönjaon yhteydessä. Suunniteltu sukupolvenvaihdos on aina suunnittelematonta parempi vaihtoehto. Tärkeää on varmistaa, että metsäomaisuus pysyy tuottavana, ProAgria Lapin talous- ja kasvinviljelyneuvoja Erkki Juntunen sanoo. Pölkky Metsä hankkii vuosittain yli m³ sahapuuta Pölkky Oy:n Kuusamon, Taivalkosken ja Kitkawoodin sahoille. Pölkky Metsä, Kuusamo Puh , fax Pölkky Metsä, Pudasjärvi Puh , fax (08) Pölkky Metsä, Rovaniemi Puh , fax (016) Sähköposti: etunimi.sukunimi@polkky.fi Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa metsätalous siirtyy hallitusti nuorelle polvelle, jolloin metsätila pysyy hyvässä tuottokunnossa myös tulevaisuudessa. sätilojen luovutuksista ei tulisi myöhemmin perintöriitoja. Monesti on pystytty sopimaan käypää hintaa alemmasta luovutushinnasta, jotta jatkajille jää paremmat toimintaedellytykset ONNISTUNUT sukupolvenvaihdos on aina kokonaisuus, jossa luovutustapa ja ajoitus suunnitellaan luopujien ja jatkajien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon myös jatkajien sisarusten toiveet ja perintöoikeudet eli lakiosat, jotta metkuin korkeita kauppahintoja käytettäessä. SUKUPOLVENVAIHDOS on kokonaisuus, jossa tarvitaan eri alojen asiantuntijoita. ProAgrian yritys- ja talousneuvojat yhteistyökumppaneineen hoitavat prosessin jouhevasti alusta loppuun. ProAgria on maatilojen sukupolvenvaihdosten asiantuntija. Tätä kokemusta metsänomistajienkin kannattaa hyödyntää, ProAgria Pölökky sahaa ja tukkeja tarvitaan. Metsänomistaja! Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa 18 maaviesti 3/2010

19 Oulun piiriagrologi Esko Ojalehto lisää. Suunniteltu sukupolvenvaihdos on myös verotuksellisesti järkevä. Sukupolvenvaihdokseen kuuluu yhtenä osana verottajan ennakkoratkaisu, jolloin tiedetään sukupolvenvaihdoksen mahdolliset lahja- ja luovutusvoittoverovaikutukset etukäteen. METSÄOMAISUUTTA kannattaa hoitaa ja pitää tuottavana. Se vaatii hakkuiden ja metsähoitotoimenpiteiden tekemistä oikeaan aikaan. Vaikka metsäomistaja ei itse tee metsätöitä, päätökset puuston myynnistä ja metsänhoitotoimenpiteistä pitää kuitenkin tehdä ajoissa. Tässäkin mielessä sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä ajoissa, Esko Ojalehto sanoo. Jos omia aktiivisia metsätilanjatkajia ei ole, yksi ratkaisu voi olla liittyminen yhteismetsään. Sen muodostaa joukko metsänomistajia, jotka ovat liittäneet metsätilansa yhteismetsään. Omistajat ovat yhteismetsän osakkaita. Äänivalta jakaantuu osakkuuksien mukaan niin, että pienetkin omistajat otetaan huomioon päätöksenteossa. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, , ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, , ProAgria Oulu, Esko Ojalehto, , Kesäkukkien sopimusviljelyä kunnille ja seurakunnille. Talvilahdentie 6 A SOTKAMO Puh Logbear FH4000 korjuukone Onnistunut sukupolvenvaihdos Lähtötilanteen kartoitus ja sukupolvenvaihdoksen tavoitteen asettaminen Omaisuuden arviointi ja metsätila-arvio Taloussuunnittelu: vero- ja rahoitussuunnittelu, hakkuumahdollisuudet Toteuttamistapojen vertailu: kauppa, lahjaluontoinen kauppa, lahjoitus, perintö, testamentti Ennakkoratkaisun hakeminen verottajalta Sukupolvenvaihdoksen toteutus: juridiset asiat ja asiakirjat sekä kaupan vahvistaminen Logbear FH4000 korjuukone on ensiharvennusten ykkönen Tela-alustaisuuden tuoma alhainen pintapaine Tela-alustaisuuden antama erinomainen maastokulkukyky Puutavaran lähikuljetus samalla koneella kuin hakkuu Logbear Oy, Hankamutka 18 Rovaniemi puh / Stenman Varmista turvallisuutesi ajoissa. Hanki edulliset suojaimet asiantuntijalta. Metsätie Tie parempaan tuottavuuteen Onko sinulla kiinteistö tai metsää alueella, jonne ei ole tietä? Kenties olet jo tiekunnan osakas ja metsätienne kaipaa kunnostusta? Työtä turvallisuuden hyväksi vuodesta 1958 kauppa.suojalaite.fi Tie edullisille ostoksille Niittyläntie 3, Helsinki puh suojalaite@suojalaite.fi Metsäkeskus on pitkän linjan metsätieammattilainen. Meiltä saat apua suunnitteluun, toteutukseen, perusparannukseen sekä metsätienhallintoon ja kunnossapitoon. Ota yhteyttä : Kainuu p Lappi p Pohjois-Pohjanmaa p /2010 maaviesti 19

20 energia ENERGIASUUNNITELMA löytää tilan säästökohteet ESKO VIITALA Pienistä puroista saattaa kasvaa suuri virta. Tämän vahvistaa moni maatila, jolle on laadittu energiasuunnitelma. Maatilan energiasuunnitelmia on laadittu kevättalvesta lähtien. Kokemusten perusteella maatiloilla on mahdollista saada merkittäviä vuosisäästöjä aikaan. Aina ei välttämättä tarvitse investoida mitään, vaan pelkkä toimintatapojen muutos vähentää energiakuluja. Kaikilla tiloilla on joitakin energiansäästökohteita. Tilojen toimintatapoihin tulee vuosien saatossa tietty rutiini ja omia työtapoja on vaikea muuttaa. Jo pienilläkin toimilla voidaan saada kohtuullinen energiansäästö aikaan. Rakennusaikaiset virheratkaisut saattavat lisätä merkittävästi kulutusta. Usein näiden virheiden korjaaminen on kallista. Asioita onkin hyvä pohtia hyvissä ajon ennen rakentamista. Tilan onkin tärkeää selvittää kokonaisenergiankulutus ja sen jakaantuminen eri osa-alueille. Näin saadaan selville potentiaaliset säästökohteet. Isonkin sähkömoottorin kokonaiskulutus saattaa olla häviävän pieni, jos sen käyttöaika on lyhyt. ENERGIASUUNNITELMA auttaa maatilaa tarttumaan energiantehostamistoimissa oleellisiin asioihin. Maatilan energia-asioihin perehtynyt henkilö tekee noin päivän mittaisen käynnin tilalle, jolloin isäntäväen kanssa käydään energiankäyttöä läpi. Neuvoja pyrkii omien havaintojen ja käytyjen keskustelujen perusteella pääsemään tilan energia-asioihin käsiksi. Yrittäjien kannattaa avoimesti kertoa omista toimintatavoistaan pitkin vuotta, jotta kokonaiskuva muodostuisi paremmin. Tilakäynnin jälkeen neuvoja laatii toimistolla raportin, joka lähetetään tilalle. Jo tilakäynnin aikana sovitaan yhdessä tärkeimmistä energiantehostamiskohteista. Suunnitelmaan listataan sovitut toimenpiteet ja yrittäjä toteuttaa niitä resurssiensa mukaan. MAATILOJEN energiaohjelmaan liittynyt tila voi teettää valtion tukeman maatilan energiasuunnitelman. Energiaohjelmaan liittyminen on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Liittymisasiakirja lähetetään ELYkeskukseen. Liittymisasiakirja löytyy muun muassa Mavin ja ProAgria Oulun nettisivuilta. Maatilan saadessa vahvistuksen ohjelmaan liittymisestä sillä on mahdollisuus tilata suunnitelma. Suunnitelman laatija hakee ELY:stä tuen. Asiakkaalta peritään vain omavastuuosuus ja arvonlisävero koko summasta. Tuen osuus on 85 prosenttia ja maksimissaan 935 euroa. On huomattava, että tuetun suunnitelman voi tehdä vain Mavin auktorisoima henkilö. Hyväksytyt henkilöt ovat perehtyneet maatalouden energia-asioihin ja tuotanto-oloihin. ProAgrian energianeuvojille kannattaa soittaa hyvissä ajoin, jotta suunnitelman laatiminen saadaan vauhtiin. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Esko Viitala, ; Hannu Kokkoniemi, ProAgria Kainuu, Tarja Poikela, ProAgria Lappi, Harri Salow, KoneAgria 2010 yrittäjyys ja yhteistyö KoneAgriassa tapaat maatalouden ammattilaisille tärkeät toimijat. Varaa aika kalenteristasi nyt! Liput: 15,- / 10,- Lipputilaukset: -> Liput tai p Avoinna: klo 9-17 Jyväskylän Paviljonki, Messukatu 10, Jyväskylä 20 maaviesti 3/2010