Sanasopukassa sanottua. Mielen hyvinvoinnin asialla!

Transkriptio

1 Sanasopukassa sanottua Mielen hyvinvoinnin asialla!

2 Sanasopukka keräsi kokemustietoa palvelujen parantamiseksi Tässä lehtisessä kerromme lyhyesti siitä, millainen on palvelujen käyttäjien näkemys tämänhetkisistä mielen hyvinvointia tukevista palveluista valtakunnallisesti. Sivuilla ylimpänä on suoria lainauksia kokemuskertomuksista, seuraavaksi keskeisimmät tarinoista nousseet huomiot ja alimpana yleisimmin esiin noussut kehittämistarve. Palvelut on jaoteltu yhdeksään eri ryhmään yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa. Samaa palvelujen ryhmittelyä käytetään projektin pilottialueilla tuotettavissa palveluoppaissa. Palvelujen todellisuus näyttäytyy Sanasopukan kertojien näkökulmasta usein valtasuhteina, jossa aito vuorovaikutus jää hierarkian jalkoihin. Palveluista löytyy niin kehitettävää kuin kiitettävääkin. Lehtisen kommenttien avulla voit arvioida, kuinka hyvin palvelut vastaavat käyttäjien tarpeisiin omalla paikkakunnallasi. Helsingissä Projektitiimi Päivi Kirjavainen, Ritva Eronen ja Jaana Kaasinen Sanasopukka on teltta, joka kiersi mukanamme ympäri Suomea. Videoimme Sanasopukka-teltassa ihmisten kokemuskertomuksia sairaudesta, kuntoutumisesta, hoidosta ja palveluista. Sanasopukka vieraili matalan kynnyksen paikoissa, sairaalan avo-osastolla, mielenterveysmessuilla, katutapahtumissa ja ryhmissä. Kokemustarinoita kertyi 165. Lyhytfilmejä ja lisätietoja Sanasopukasta ja Tandem-projektista löydät osoitteesta

3 Psykpolille hoitoon hakeutuessa täytyi todistaa, että on avun tarpeessa. Ihan kuin valehtelemalla yritettäisiin vain hakea etuuksia tai jotain. Mutta onneksi mun omaiset taisteli sit mut sinne sisälle, sillä siinä se tilanne oli niin tulehtunut, että se pelasti mun hengen. Olen aina saanut apua, kun olen sitä tarvinnut. Perhe haki apua. APUA AKUUTTIIN TILANTEESEEN Ensikosketus on palvelunkäyttäjälle kaikkein tärkein. Palvelunkäyttäjät kokevat hoitoon pääsyn kynnyksen korkeaksi ja erittäin paljon voimavaroja vaativaksi, suuria vaihteluja riippuen asuinpaikkakunnasta. Palvelunkäyttäjän on usein vaikea itse kertoa, mistä on kyse ja millaista apua hän eniten tarvitsee. Kehitettävää: Saatavilla pitää olla asiointitulkkeja, joihin sekä palvelunkäyttäjä että ammattilainen voivat tarvittaessa olla yhteydessä.

4 Terveysasemalla mielenterveyskuntoutujaa ei aina kohdella asiallisesti, jotkut lääkärit eivät tiedä, mitä pitäisi sanoa. Oikean lääkityksen löydyttyä sairaalajaksot ovat harventuneet. Psykiatrian poliklinikalla minulla on hyvä lääkäri ja sairaanhoitaja. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHOITO Mielenterveys- ja päihdehoito eivät toimi kokonaisuutena, vaan ongelmia käsitellään usein vielä hyvin erillisinä. Tiedonkulun puute nivelvaiheissa vaikeuttaa hoidon jatkuvuuden toteutumista. Osa kokee sairaalahoidon kontrolloivaksi, kylmäksi, pakottavaksi paikaksi, jossa asiakkaan omaa tahtoa ei oteta huomioon. Joillekin apu on löytynyt tahdonvastaisesta hoidosta, toisille se taas on jättänyt erittäin negatiivisen kuvan hoidosta. Palvelunkäyttäjälle oikean lääkityksen löytyminen saattaa olla hoidon käännekohta tai vastaavasti sopivan lääkityksen etsiminen voi aiheuttaa kokemuksen koekaniinina olosta. Kehitettävää: Palvelujen käyttäjät on otettava yhä vahvemmin ja aidommin mukaan kehittämään palvelujärjestelmää.

5 Kelassa voisi olla pidempi vastaanottoaika. En tiennyt, että jostain voi saada rahaa, jos ei opiskele tai ole töissä. Sain apua toiselta henkilöltä. NEUVOA JA TUKEA TALOUDELLISIIN ASIOIHIN Muutostilanteissa ja nivelkohdissa taloudellisen tuen tarvitsija ja tuki eivät kohtaa. Täydentävän toimeentulotuen saantia rajoittavat kuntien säästöpäätökset. Tieto etuuksista on hankalasti hahmotettavaa. Tuen tarvitsijoilla on oltava mahdollisuus ja taitoa käyttää internetiä, silti tukien hakeminen on vaikeaa. Henkilön toimeentulo heikkenee, kun voimat eivät riitä hakemusten tekoon ja papereiden täyttöön. Konkreettista henkilökohtaista apua tarvitaan. Kehitettävää: Saatavilla pitää olla tukiviidakon tuntevia henkilöitä tuen tarvitsijoiden avuksi hakemusten tekemiseen ja nettilomakkeiden täyttämiseen.

6 Koti oli räjähdyksessä kuntoutusohjaaja tuli käymään. Siitä lähti rullaamaan! Äiti auttanut huonoina kausina; siivonnut, tehnyt ruokaa, ollut seurana ja tukena. Tukipalvelun tytöt käyvät luonani 3 kertaa viikossa. Siinä keskustellaan, lenkkeillään, ruokaa laitetaan ja siivotaan. TUKEA ASUMISEEN JA ARJEN HALLINTAAN KOTONA Asumisen ja arjen hallinnan tuen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja korostuvat erityisesti siirtymävaiheissa esimerkiksi sairaalasta kotiutuessa. Yhdessä siivoaminen, ruuanlaitto, pyykinpesu ja kaupassa käynti ovat puolesta tekemisen sijaan arjessa selviämisen pohja. Lisäksi tarvitaan kodista ulospäin suuntautuvaa tukea; ohjausta kahviloiden, kirjastojen ja harrastusten löytymiseen sekä kaveria lähtemään niihin mukaan. Kehitettävää: On varmistettava mahdollisimman yksilöllinen ja tarpeiden mukainen apu ja tuki kotiin.

7 Kuntoutuskoti ei tunnu kodilta. Oma asunto, todella ylpeä siitä! Jäin asunnottomaksi kun sain häädön. Nyt hoitokodissa valvotusti lääkitys, voin hyvin. Ennen omaan kotiin muuttoa täytyy opetella vielä. ASUMISYKSIKKÖ Asumisyksikössä voi joutua olemaan asunnon puuttumisen tai riittämättömän kotiin viedyn tuen vuoksi. Usein henkilö itse ei voi vaikuttaa siihen minne muuttaa ja kenen kanssa asuu. Ryhmäasuminen on sosiaalisesti vaativaa. Oikeus yksityisyyteen ja mahdollisuus omiin valintoihin on tärkeää kaikissa asumisen muodoissa. Arjen askareiden opetteluun ja arjen hallintaan saa apua kuntoutuskodista ja oppii hyödyllisiä taitoja. Kehitettävää: Asukkaan osallisuutta on lisättävä päätöksenteossa ja arjen suunnittelussa, omissa valinnoissa ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa.

8 Kirjoittaminen on hyvää ja oon oppinut piirtämään. Sitten käsityöt, oon uudelleen aloittanut käyttämään ompelukonetta. Minulla on taipumusta musiikkiin tulen tänne soittamisen ilosta ja se on yksi tapa hoitaa itseä. Luonnossa juoksemista ja urheilukentällä olemista, talvella pelataan pelejä sisällä. Pyöräilen läpi vuoden ja käyn kuntosalilla. VAPAA-AIKA Harrastukset vahvistavat henkilön osallisuutta yhteiskuntaan ja tukevat kuntoutumista. Se, että voi olla ihmisenä ihmisten joukossa, pitää kiinni elämässä. Vaatii voimavaroja etsiä itselle sopivia harrastusmahdollisuuksia, tiedon saanti vaikeaa. Usein kynnys harrastuksiin lähtemiseen on korkea. Mielenterveyskuntoutujien yksilöllisiä toiveita vapaa-ajan harrastuksista ei aina kuulla. Kehitettävää: Yksilölliseen ja persoonalliseen harrastamiseen on lisättävä tukea ja mahdollisuuksia.

9 Yks oire mulla on paniikkikohtaukset. Jos mulla olis ollut esim. joku joka olis saattanut kotiin luennolta, niin mä olisin pystynyt siihen. Kunto on nyt sen verran parantunut, että jossain vaiheessa ammattia opiskelemaan tai osa-aikatöihin. Työpaikalla kaivettiin kaikki vanhat taustat esille, ja minua syytettiin kaikesta. Vei sekä henkiset että fyysiset voimat. TYÖ JA OPISKELU Työn tekeminen ja opiskelu lisäävät kuntoutujan itseluottamusta ja auttavat kuntoutumisessa. Työpaikoilla toisten työntekijöiden suhtautuminen sairastuneeseen on usein negatiivista. Asenteissa on paljon parantamisen varaa. Kuntoutujat toivovat opiskeluun ja työn tekemiseen enemmän henkilökohtaista, konkreettista apua. Kehitettävää: Työn tekemiseen ja opiskeluun on oltava yksilöllisempiä ja joustavampia ratkaisumalleja.

10 Voi tulla sellaisena kuin on. Saa ystäviä. Toiset rohkaisevat toisiaan ja tukevat toisiaan pelkästään olemalla täällä. Kaikkein tärkeintä on tämmöiset ettei ole yksin. MATALAN KYNNYKSEN PAIKAT Vertaistuen merkitys on erittäin suuri kävijöiden kuntoutumisessa - se voi jopa ehkäistä sairaalaan joutumisen. Kaikki tuntevat olevansa hyväksyttäjä ja tervetulleita. Matalan kynnyksen paikat ehkäisevät ihmisten yksinäisyyttä. Kehitettävää: Matalan kynnyksen paikkoja on lisättävä sekä niihin toimintaa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

11 Järjestötyöstä tullut keskeinen elämänsisältö, voimaannuttanut minua. Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilu- ja tanssikisat tärkeitä, kun itsekin harrastan tanssinohjausta mielenterveysyhdistyksessä. Olen saanut seurakunnasta ruoka- ja talousapua. JÄRJESTÖT, YHDISTYKSET JA SEURAKUNNAT Järjestöjen ja yhdistysten toiminta antaa mahdollisuuksia testata kuntoutujan omia voimavarojaan ja voi toimia polkuna työllistymiseen. Mielenterveysyhdistyksissä toimiminen perustuu vertaisuuteen ja antaa kuntoutujalle merkityksellisyyden tunteen arkeen. Seurakunta antaa taloudellista, sosiaalista ja hengellistä apua. Kehitettävää: Kolmas sektori on otettava yhä vahvemmin ja aidommin mukaan kehittämään palvelujärjestelmää.

12 - rohkeasti kokemuksesta kehittäen Päivi Kirjavainen projektipäällikkö Ritva Eronen projektityöntekijä Jaana Kaasinen projektityöntekijä Aspa-säätiö on 13 vammaisjärjestön vuonna 1995 perustama valtakunnallinen säätiö. Tehtävänämme on edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Aspa-säätiö Viljatie 4 A, 2. krs Helsinki Puh