KAJAANIN, KOKKOLAN JA MIKKELIN KAUPUNKIVERKOSTON ESITYS TEOLLISUUDEN EKOTEHOKKUUTTA EDISTÄVÄKSI KASVUSOPIMUKSEKSI

Transkriptio

1 KAJAANIN, KOKKOLAN JA MIKKELIN KAUPUNKIVERKOSTON ESITYS TEOLLISUUDEN EKOTEHOKKUUTTA EDISTÄVÄKSI KASVUSOPIMUKSEKSI SISÄLLYS 1. LÄHTÖKOHTA KASVUSOPIMUKSEN TARKOITUS, TEEMA JA SISÄLTÖ LIITTYMINEN KANSALLISIIN STRATEGIOIHIN JA KASVUSOPIMUSTEEMOIHIN VIHREÄMMÄN TEOLLISUUDEN RATKAISUT TEEMAN VALINNAN PERUSTEET KAUPUNKIVERKOSTON VAHVUUDET JA OSAAMINEN ALUEIDEN TOIMIJOIDEN SITOUTUMINEN KEHITTÄMISTEEMAAN KASVUSOPIMUKSEN TOIMENPITEET VIHREÄMMÄN TEOLLISUUDEN RATKAISUT KEHITTÄMISOHJELMA KAUPUNKIVERKOSTON EKOTEHOKKUUDEN OSAAMISRAKENTEIDEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKIVERKOSTO VIHREIDEN INNOVAATIOIDEN JA EDELLÄKÄVIJÄMARKKINOIDEN ALUSTANA... 7 Teollisuus... 7 Julkiset hankinnat RESURSOINTI SOPIJAPUOLET

2 1. LÄHTÖKOHTA Kaupunkipolitiikan kasvusopimusten yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tavoitteena merkittävä kasvu, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla. Tämän kasvusopimusehdotuksen keskeinen lähtökohta on teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen sen ekotehokkuutta lisäävillä toimenpiteillä, mitkä kootaan Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelmaan. Yhteisen teemakohtaisen kasvusopimusehdotuksen tekevä kaupunkiverkosto esittää, että tässä kasvusopimuksessa sovitaan sopijapuolten innovaatiopoliittisista kehittämistavoitteista ja toimenpiteistä kansallisesti merkittävän vihreämmän teollisuuden ratkaisujen kehittämisteeman tukemiseksi ja edistämiseksi. Teollisuus ja pk yritykset ovat Suomen kilpailukyvyn tukirankaa. Näiden uudistuminen kestävästi vaatii merkittäviä panostuksia ja tukea. Hallitusohjelman ja Eurooppa 2020 strategian linjaukset kestävästä, älykkäästä ja osallistavasta kasvusta ja hyvinvoinnista edellyttävät myös teollisuuden uudistumista ja kilpailuedun kehittämistä. Kaupunkiverkoston alueella toimivassa teollisuudessa on ohjelmakaudella saavutettavissa noin 2 miljardin säästöt teollisuuden ekotehokkuutta parantamalla. Samalla kehitystoiminta tukee uusien, innovatiivisten yritysten syntymistä. Kasvusopimukseen ehdotettavat toimenpiteet perustuvat kaupunkiverkoston olemassa olevaan osaamiseen ja sen varassa jo aiemmin tehtyyn innovaatioyhteistyöhön sekä kaupunkien yhteistyönä toteuttamaan valmisteluprosessiin. Perustan esitetyn toiminnan tuloksellisuudelle luo se, että kaupunkiverkoston toimijoilla on jo valmiina vahva ekotehokkuuden eri osa tekijöiden, kuten materiaali, energia ja vesitehokkuuden ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin liittyvän osaamiseen keskittyvä huippututkimus ja alan osaamista soveltava kansainvälisesti toimiva teollisuus. Kaupunkiverkoston toimijoilla on jo myös osaaminen ja hyvä kokemus yhdessä tekemisestä. 2. KASVUSOPIMUKSEN TARKOITUS, TEEMA JA SISÄLTÖ Kasvusopimuksen tarkoituksena on yhdistää kaupunkiverkoston erikoistunut osaaminen yhteisellä Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisteemalla, jolla tuetaan suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantumista teollisuuden prosessien ekotehokkuutta lisäämällä ja avaamalla yhteisten pilottien avulla alan innovatiivisille toimijoille edelläkävijämarkkinoita. Kaupunkien aiempi keskinäinen hankekohtainen innovaatioyhteistyö laajennetaan kasvusopimuksen mahdollistamalla lähestymistavalla uudenlaiseksi pitkäjänteiseksi kehittämiskumppanuudeksi, jossa kaupungit suuntaavat kehittämisresurssejaan yhteistyössä valtion kanssa suomalaisen teollisuuden ekotehokkuuden parantamiseksi. Kasvusopimuksella kaupungit vahvistavat keskinäisen sitoutumisensa yhteisesti sovitun kehittämisteeman edistämiseen ohjelmakaudella Kasvusopimuksella valtionhallinto sitoutuu tukemaan kaupunkiverkoston yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi omalla politiikka, ohjelma ja rahoitusohjauksellaan. 2

3 Kasvusopimuksen sisällöksi kaupunkiverkosto esittää seuraavaa: a) Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelma Kaupunkiverkosto sitoutuu toteuttamaan yhteisen laajan Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelman ohjelmakaudella Ohjelman tavoitteena on suomalaisen teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyvyn tukeminen sen vesi, materiaalija energiatehokkuutta parantamalla. Kaupungit tekevät kehittämisohjelmasta yhteisen ohjelmaesityksen INKA ohjelmaan, jossa se arvioidaan erikseen. Ohjelman puitteissa kaupunkiverkosto ja sen kanssa yhteistyötä tekevä teollisuus muodostavat teollisuuden ekotehokkuuden tehostamiseen keskittyvän monipuolisen pilotointialustan. Tämän toiminnan tuloksena syntyvät hyvät käytännöt tukevat koko teollisuuden uudistumista ja kansainvälisen kilpailukyvyn paranemista. b) Kaupunkiverkoston ekotehokkuuden osaamisen rakenteiden ja innovaatioympäristöjen kehittäminen Kaupunkiverkosto sitoutuu tukemaan ekotehokkuuden parantamista tukevien osaamisen rakenteiden ja alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamiseen ja yhteistyön toimintamallien kehittämiseen siten, että verkostolla on edellytykset toteuttaa yhteisen kehittämisteeman toimenpiteet hyödyntämällä jaettuja resursseja ja yhteistä osaamista. c) Kaupunkiverkosto vihreiden innovaatioiden ja edelläkävijämarkkinoiden alustana Teollisuus: Kaupunkiverkosto kehittää yhdessä teollisuusyrityksille tarjottavaan infrastruktuuriin liittyviä palveluja erityisesti ekotehokkuuskriteerit huomioiden. Tämä käsittää materiaali vesi ja energiatehokkuuden huomioimisen ja teollisuusalueiden ympäristövaikutusten minimoinnin. Kaupunkiverkosto luo yhteisiä toimintakonsepteja teollisuusalueiden vetovoimaisuuden ja vihreämmän teollisuuden imagon parantamiseksi. Kaupunkiverkosto toteuttaa yritysalueilla myös kehittämisteemaan liittyvän innovatiivisen yritystoiminnan syntymistä edistäviä Business Lab konsepteja. Julkiset hankinnat: Kaupunkiverkosto sitoutuu edistämään julkisilla hankinnoillaan yhteisen kehittämisteeman innovaatioita ja edelläkävijämarkkinoita ja samalla kehittämään siihen liittyen omaa julkista palvelutuotantoaan. 3. LIITTYMINEN KANSALLISIIN STRATEGIOIHIN JA KASVUSOPIMUSTEEMOIHIN Kasvusopimuksella edistetään hallitusohjelman kestävän talouskasvun tavoitteita ympäristöystävällisen, resurssi ja materiaalitehokkaan talouden sekä kestävien tuotantotapojen kehittämisessä. Edelleen kasvusopimuksella edistetään hallitusohjelman kaupunkipoliittisia tavoitteita sekä ympäristöliiketoiminnan ja energiatehokkuuden kehittämistavoitteita. Kasvusopimuksella tuetaan ilmasto ja energiastrategian sekä energiatehokkuuden periaatepäätösten tavoitteita. Sopimus toteuttaa Suomen mineraalistrategian tavoitetta Suomen edelläkävijyydestä vihreässä kaivosteollisuudessa ja Suomen energiastrategiaa biopohjaisen energia ja polttoainetuotannon ekotehokkaassa lisäämisessä. 3

4 Kasvusopimuksella toteutetaan uuden EU ohjelmakauden rakennerahasto ohjelmien tavoitteita erityisesti tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistamisessa sekä vähähiiliseen talouteen siirtymisessä. Kasvusopimuksella toteutetaan keskuskaupunkien maakuntien maakuntaohjelmien innovaatiopoliittisia tavoitteita. Kasvusopimusmenettelyn teemoista kasvusopimus toteuttaa seuraavia: Kansallisen innovaatiokeskittymäpolitiikan edistäminen tukemalla kaupunkien INKAohjelmaan esittämän Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelman toteuttamisen edellytyksiä Kaupunkien, alueen työ ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen strategisen yhteistyön sekä tutkimuksen infrastruktuurin kehittäminen Kaupunkien vihreän kasvun ja vähähiilisen yhdyskuntakehityksen vahvistaminen edistämällä innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankintoja, jotka samalla tukevat kaupunkien yhteisen kehittämisteeman toteuttamista Kasvusopimuksella edistetään kansallista korkeakoulupolitiikkaa vahvistamalla kaupunkien yliopistokeskusten tutkimustoimintaa sekä ammattikorkeakoulujen koulutus ja TKItoimintaa yhteisen kehittämisteeman painoaloilla. Sopimukseen perustuvalla kehittämisohjelmalla toteutetaan TEM:n strategisissa tavoitteissaan linjaamaa tavoitetta edelläkävijämarkkinoiden tunnistamiseksi ja avaamiseksi. 4. VIHREÄMMÄN TEOLLISUUDEN RATKAISUT TEEMAN VALINNAN PERUSTEET Kaupunkiverkoston kehittämisteeman valinta perustuu kaupunkien innovaatiopolitiikan toimijoiden jo aiemmin tekemään kehittämisyhteistyöhön. Kaupunkien yhteisen kasvusopimukseen ja INKA ohjelmaan tähtäävän valmistelun aluksi määriteltiin yhteinen kehittämisteema, joka pohjautuu kaupunkien olemassa oleviin vahvuuksiin, ja jolla on suuri kansallinen merkitys kestävän talouskasvun edistämiselle. Teollisten työpaikkojen määrän säilyttäminen, uudistaminen ja kasvu sekä uusien kasvu ja uusien yritysten syntyminen on kaupunkiverkoston keskeinen elinkeinopoliittinen tavoite. Tämä edellyttää olemassa olevan teollisuuden kilpailukyvyn parantamista. Kehittämisteema on fokusoitu suomalaiseen teollisuuteen ja sen kestävän kilpailukyvyn tukemiseen kaupunkiverkoston aiempien elinkeinopolitiikan ja innovaatiotoiminnan linjausten perustelluksi jatkoksi. INKA ohjelmahakemuksessa esitetään kaupunkien osaamista yhdistävät kehittämistoimenpiteet, joilla kehittämisohjelmassa rakennetaan uutta kilpailukykyä teollisuuden ekotehokkuudella ja edelläkävijämarkkinoita avaamalla. Kaupunkiverkoston osaamispohja yhteiseen kehittämisteemaan: Mikkeli: ympäristöteknologia ja turvallisuus, vesiosaaminen, metsäbiomassaenergia Kokkola: vientivetoinen peruskemian ja suurteollisuus, kemian ja materiaalien tekniikka, metsäteollisuuden vesienkäsittely, katalyysi, älykkäät mittausjärjestelmät Kajaani: mittausteknologiaratkaisut, prosessien on line monitorointi, kaivannaisala 4

5 5. KAUPUNKIVERKOSTON VAHVUUDET JA OSAAMINEN Kaupunkiverkoston yhteistyö ja erikoistunut osaaminen perustuu kunkin kaupunkiseudun aiempaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Keskuskaupungit tuovat yhteisen kehittämisteeman edistämiseen sen kannalta olennaisen osaamisensa ja verkostonsa. Kajaanissa on rinnakkain kasvanut yritysten globaali mittauslaitteistojen ja palvelujen liiketoiminta ja sitä tukeva korkeakoulutasoinen tutkimus ja TKI. Mittaustekniikan yrityksissä on yli 500 työntekijää. Kajaani on kansallinen mittaustekniikan osaamiskeskus ja sen tutkimuksesta vastaavan CEMIS keskuksen piirissä toimii yli 100 asiantuntijaa. Alan osaamisen perusta on yritystoiminnassa ja Kajaanin yliopistokeskuksen emoyliopiston Oulun yliopiston mittaustekniikan tutkimuksessa, jota täydentävät Kajaanin VTT:n ja MIKES:n yksiköt ja KAMK:n alan osaaminen. Viime vuosina mittaustekniikoiden on sovellettu uusille aloille, kuten kaivosteollisuuteen sekä vesi ja jätevesihuoltoon ja biojalostamoprosesseihin. Vihreämmän teollisuuden ratkaisujen kehittämisohjelma tarjoaa mittaustekniikan yrityksille uusia liiketoiminta avauksia ja uusien teknologiasovellusten testausalustoja. Kaivosala on kasvanut nopeasti uudeksi klusteriksi Itä ja Pohjois Suomessa. Kajaanin seudulla ala työllistää jo yli 800 työntekijää. Kaivosprosessien kehittäminen ja ympäristöriskien hallinta edellyttää alan osaamisen lisäämistä ja parantamista. Kajaanissa toteutetaan kaivannaisalan ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ja TKI:ta. Yliopistotason osaaminen on CEMIS:n mittaustekniikan tutkimuksessa kaivannaisalan ympäristöriskien hallinnassa ja kaivosteollisuuden prosessien kehittämisessä. Kajaanin kaivosyritysten verkosto kattaa koko Itä ja Pohjois Suomen. Kokkolan seudulla on investoitu lähes 10 miljoonaa euroa julkissektorin kemian TKI ja testausympäristöihin, joita ovat kemian koetehdas, akkutestauslaboratorio sekä analyysi ja testauslaboratoriotiloja. Kemianalan T&K henkilöstön määrä Kokkolassa on noin 100 julkisella sektorilla ja suurteollisuudessa yli 100. Yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun ja teknologiakeskuksen keskeinen osaaminen liittyy nimenomaan alueen tuotantolaitosten materiaali, vesi ja energiatehokkuuden kehittämiseen ja älykkäisiin mittausjärjestelmiin. Kokkolan seutukunnassa on teollisuustyöpaikkoja yli 3500 ja Pietarsaaren seutukunnassa lähes Teollisuuden rakenne on erittäin monipuolinen ja viennin osuus per asukas seudulla on maan korkeimpia. Kokkolassa sijaitsee pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian teollisuuskeskittymä, lähes 2000 työntekijää. Kokkolan suurteollisuusalueella toimivista 64:sta yrityksistä merkittävä osa on alansa johtavia globaaleja metallien jalostajia ja kemikaalivalmistajia. Yritysalueen kilpailukyky perustuu sisäisiin raaka ainevirtojen synergioihin, logistisiin etuihin sekä toimivaan infrastruktuuriin. Viime vuonna alueen yritysten investointien arvo oli 75 M ja sama kehitys jatkuu vuonna Suuryritysalueen kehittämiskohteina tulevaisuudessa ovat energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan, energiatehokkuus sekä raaka ainevirtojen tehokas hallinta. Aluetta palvelee Suomen kolmanneksi suurin satama. Kaivannaisalalla Keski Pohjanmaan litium esiintymä on Euroopan suurimpia ja sen hyödyntämistä suunnitellaan. Metsäsektorilla Pietarsaaressa sijaitsee maailman suurin biopolttoainepohjainen voimala ja Suomen suurin sellutehdas. Mikkelissä on pitkäjänteisesti kehitetty ympäristöturvallisuuteen ja metsiin perustuvan bioenergian hyödyntämisen osaamista ja yritystoimintaa. Nämä osaamisalat ovat keskeisessä asemassa teollisuuden ekotehokkuuden kehittämisessä. Keskeisiä toimijoita ovat osaamisalan kärkiyritykset ja Etelä Savon yliopistoyksiköt ja ammattikorkeakoulu. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluu yksiköitä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Helsingin 5

6 yliopistosta sekä Aalto yliopistosta. Ympäristötekniikka on keskeinen ekotehokkuuden osaamisala. Mikkelin yliopistokeskuksessa asiantuntijoita on noin 200. Materiaalit ja ympäristöturvallisuus on yksi Mikkelin ammattikorkeakoulun TKI painoaloista. Osaaminen rakentuu materiaalitekniikan ja ympäristöteknologian koulutuksesta, joita vahvistaa kansainvälinen Environmental Engineering ohjelma. Ammattikorkeakoulun TKI toiminnassa hyödynnetään mm. Savonlinnassa olevaa ainutlaatuista kuitulaboratoriota. Ympäristöturvallisuusalan kehittämisellä on Etelä Savossa vahva historia. Safesaimaa klusterin yritysten osaamista ovat alan suunnittelu ja prosessihallinta, ympäristövalvonnan mittalaitteet, sensorit, integroidut järjestelmät ja tiedonhallintamenetelmät sekä näytteenotto, laboratorio ja analyysipalvelut. Ala työllistää maakunnassa 600 henkilöä. Etelä Savon metsäpohjaisen bioenergia alan yritykset hallitsevat koko metsäenergiaketjun puunhankinnasta ja logistiikasta biomassan käsittelyyn, jalostukseen ja energiantuotantoon. Alueen yritykset ovat ensimmäisten joukossa kehittäneet metsäenergian tehokkaamman hyödyntämisen menetelmiä, joita hyödynnetään ympäri maailmaa. Alan yrityksissä on noin 400 työntekijää. Toimialaa kehitetään Biosaimaa klusteritoiminnan puitteissa. 6. ALUEIDEN TOIMIJOIDEN SITOUTUMINEN KEHITTÄMISTEEMAAN Kaupunkiverkoston kasvusopimusehdotukseen ovat sitoutuneet alueiden innovaatiotoimijat ja keskeiset yritykset. Kaupungit ovat toteuttaneet kasvusopimusvalmistelun aikana yhteiset strategiaprosessit toimijoiden kanssa. Niissä on muodostettu yhteinen näkemys innovaatiotoiminnan ja elinkeinojen kehittämisen kärjistä, joiden kehittämiseen toimijat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa. Kasvusopimusvalmistelun kaupunkiverkostossa on valmisteltu rinnakkain yhteisen kehittämisteeman Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelma, johon kaupunkien keskeiset toimijat ja yritykset ovat sitoutuneet. Kukin keskuskaupunki on käynyt kasvusopimusvalmistelun aikana neuvottelut alueensa ELYkeskusten ja maakuntaliittojen kanssa yhteisen kehittämisteeman perusrakenteiden tukemisesta ja sitä toteuttavan kehittämisohjelman toteuttamisesta. Kehittämisteeman on todettu olevan maakuntien ELY keskusten ja maakuntaliittojen strategian mukainen. Kaupunkien maakuntien ELY keskukset ja maakuntaliitot ovat valmiita tukemaan kaupunkiverkoston kasvusopimuksen toteuttamista, mikäli sopimus tehdään. 7. KASVUSOPIMUKSEN TOIMENPITEET 7.1 Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelma Kaupunkiverkosto toteuttaa laajan Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelman ohjelmakaudella Sen tavoitteena on suomalaisen teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyvyn tukeminen sen vesi, materiaali ja energiatehokkuutta parantamalla. Ohjelmassa luodaan uudenlaisia toimintamalleja, joilla kaupunkien kehittämisteemaan suuntaama osaaminen yhdistetään. Valtio tukee ohjelman toteuttamista INKA ohjelman rahoituksella, mikäli ohjelmaehdotus hyväksytään INKA hakumenettelyssä. Ohjelmaa resursoidaan myös rakennerahasto ohjelmilla kansallisella kilpaillulla TKI rahoituksella normaalien rahoitusmenettelyjen mukaisesti (TEM, TEKES, ELY keskukset, maakuntien liitot) sekä edelleen kv. rahoituksella. 6

7 7.2 Kaupunkiverkoston ekotehokkuuden osaamisrakenteiden ja innovaatioympäristöjen kehittäminen Kaupunkiverkosto sitoutuu pitkäjänteisesti tukemaan kaupungeissa toimivia yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja kehittämisorganisaatioita sekä erityisesti niiden Vihreämmän teollisuuden ratkaisut teemaan liittyvää TKI toimintaa, sen kehittymistä ja osaamisen yhdistämistä ja yhteistyötä kaupunkiverkostossa. Teollisuuden, tuotannon ja kunnallisteknisten prosessien osalta kehitettäviä ja ekotehokkuutta parantavia, yhdistettäviä kärkiosaamisia ovat koulutus, tutkimus ja TKI ja niiden ympäristöt Kokkola Pietarsaaren soveltavassa kemiassa ja materiaali, vesi ja energiatehokkuudessa sekä älykkäissä mittausjärjestelmissä, Kajaanin mittaustekniikassa sekä Mikkelin vesienkäsittelyssä ja ympäristöturvallisuusosaamisessa. Kaivannaisalan osalta kehitettäviä ja ekotehokkuutta parantavia, yhdistettäviä kärkiosaamisia ovat koulutus, tutkimus ja TKI ja niiden ympäristöt Kajaanin kaivosalan amk koulutuksessa ja mittaustekniikan Green Mining tutkimuksessa, Keski Pohjanmaan kaivos ja rikastusteknologiassa, kaivosvesienkäsittelyssä ja energianvarastointimenetelmissä sekä Mikkelin kaivosvesien uusissa käsittelytekniikoissa. Metsäpohjaisen bioenergian osalta jalostusketjujen kehittäminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton edistäminen ja alan TKI toiminta on noussut kaupunkiverkoston kaikkien kaupunkiseutujen strategiseksi kehittämiskohteeksi. Kehitettäviä ja ekotehokkuutta parantavia, yhdistettäviä kärkiosaamisia ovat Kajaanin biomassojen mittaukset, Kokkola Pietarsaaren kierrätysosaaminen, sivuvirtojen ja hukkaenergian hyödyntäminen sekä Mikkelin metsäpohjaisen bioenergian logistiikka ja jalostusketjun osaaminen Kaupunkiverkosto vihreiden innovaatioiden ja edelläkävijämarkkinoiden alustana Teollisuus Kaupunkiverkosto luo yhdessä menettelyn olemassa olevien teollisuusalueidensa ekotehokkuuden arvioimiseksi. Verkosto sitoutuu kehittämään teollisuusalueiden suunnittelua, rakentamista ja profiloitumista siten, että alueiden parantuva ekotehokkuus ja imago tukevat siellä toimivien yritysten ekotehokkuutta. Tämä mahdollistaa samalla yritysten imagon parantumisen Vihreämmän teollisuuden yrityksinä Kajaanin kaupunki edistää UPM:n Kajaanin paperitehtaan alueelle syntyneen Renforsin Rannan yritysalueen kasvua ja kehittymistä metsäpohjaisen bioenergian hyödyntämisen, ekotehokkaiden konesalipalvelujen ja mittaustekniikan aloilla omilla energiaratkaisuillaan sekä innovaatiotoiminnan kehitysympäristöratkaisuilla. Kokkolan kaupunki edistää Kokkolan suurteollisuusalueensa kasvua erilaisille tuotannollisiille yrityksille ainutlaatuisena, verkostoituneena alueena, jossa hyödynnetään tehokkaasti yhteistä osaamista ja resursseja. Tähän kuuluu myös sataman ja sen palvelutoiminnon kehittäminen ja väyläsyvyyden kasvattaminen. Tavoitteena on kaupunkiseudun kehittyminen älykkäänä teollisuusalueena, jossa toimii teollisuuden edelläkävijyyttä tukeva koulutus ja TKI ympäristö. 7

8 Mikkelin kaupunki edistää Pelloksen teollisuusalueen Itä Suomea palvelevan metsäpohjaisen bioenergian logistiikkakeskuksen syntymistä siten, että alueelle sijoittuu mm. tuotantomittakaavan biohiilipellettitehdas. Kaupunki toteuttaa LUPAUS 2012 kampanjassa antamansa sitoumuksensa mukaisesti omassa teollisuusalueita koskevassa suunnittelussa ja käytössä ekotehokkuuden periaatteita. Kaupunki edistää Metsäsairilan alueella erilaisten materiaalivirtojen kierrätystä ja hyötykäyttöä ja pyrkii luomaan alueelle uuden, ympäristöturvallisuutta korostavan teollisuusalueen ja sitä tukevan materiaalivirtojen ja ympäristöliiketoiminnan kehitysympäristön. Julkiset hankinnat Kaupunkiverkosto sitoutuu edistämään julkisilla hankinnoillaan yhteisen kehittämisteeman innovaatioita ja edelläkävijämarkkinoita ja samalla kehittämään siihen liittyen omaa julkista palvelutuotantoaan. Kajaanin kaupunki sitoutuu edistämään kehittämisteeman innovaatioita ja edelläkävijämarkkinoita erityisesti kunnallistekniikan kehittämisessä ja investoinneissa sekä vesi ja jätevesihuollossa. Niissä voidaan soveltuvalla, myös omaa kunnallista palvelutuotantoa hyödyttävällä tavalla testata ja pilotoida uusia ekotehokkuuden ratkaisuja mm. vesitehokkuudessa ja energiaratkaisuissa. Kokkolan kaupunki sitoutuu hyväksytyn hankintastrategiansa mukaisesti hankinnoissaan edistämään ekotehokkuutta sekä innovaatioiden syntymistä ja kehittymistä. Mikkelin kaupunki sitoutuu soveltamaan LUPAUS 2012 kampanjan mukaisia periaatteita myös muussa kaupunkisuunnittelussa siten, että se luo markkinoita ekotehokkaalle rakentamiselle ja ekotehokkaan kaupunkiyhdyskunnan syntymiselle. Mikkeli tähtää ensimmäiseksi avoimeksi digitaaliseksi kaupungiksi Suomessa, mikä tukee ekotehokuuttaan lisäävän yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. 8. RESURSOINTI Vihreämmän teollisuuden ratkaisut kehittämisohjelman INKA hakemuksessa tullaan myöhemmin määrittelemään ohjelman kustannukset ja resursointitarve. Kehittämisteeman tutkimuksen ja TKI:n hankkeita resursoidaan valtion taholta TEKES:n rahoituksella ja alueellisella rakennerahastorahoituksella niiden menettelytapojen mukaisesti. Kaupungit sitoutuvat resursoimaan sopimuksen painoaloja oman talousarviomenettelynsä mukaisesti. Valmisteilla olevien uuden ohjelmakauden EU ohjelmien ja edelleen kaupunkiverkoston maakuntien valmistelussa olevien maakuntaohjelmien osaamisen ja innovaatiotoiminnan tavoitteissa ja toimenpiteissä sekä ELY keskusten tulossopimuksissa otetaan huomioon Vihreämmän teollisuuden ratkaisut ohjelma ja sen perustana olevat innovaatiorakenteet. Työ ja elinkeinoministeriö, Opetus ja kulttuuriministeriö ja Ympäristöministeriö sekä niiden hallinnonalojen viranomaiset ja toimijat sitoutuvat ottamaan huomioon korkeakoulu, innovaatio ja ympäristöpolitiikassa ja niiden rahoituksessa kaupunkiverkoston Vihreämmän teollisuuden ratkaisut teeman osaamisrakenteiden ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen sekä toimenpiteet vihreiden innovaatioiden ja edelläkävijämarkkinoiden kehittämisessä 8

9 9. SOPIJAPUOLET Kaupunkiverkoston teemakohtaisen kasvusopimuksen sopijapuoliksi ehdotetaan Työ ja elinkeinoministeriö, Opetus ja kulttuuriministeriö ja Ympäristöministeriö Maakuntiensa keskuskaupungit Kajaani, Kokkola ja Mikkeli Kaupunkien yliopistokeskukset/emoyliopistot ja ammattikorkeakoulut Maakuntien elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset Maakuntien liitot 9