TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT -keskus Jyrki Luukonlahti

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO VISIO LOGISTIIKKA-ALUEEN SISÄISESTÄ TOIMINNASTA Alueen sisäinen toiminta Turvallisuus Alueen rahoitus- ja businessmalli Alueen sisäinen liikennöinti Alueen energiatuotanto Alueen jätteen hyötykäyttö Alueen taloudellinen tehokkuus ja liittyminen infraan Alueen ylivoimainen ekologisuus Alueen kilpailukyky ELLON OSAPROJEKTIEN ANTI LOGISTIIKKA-ALUEEN SUUNNITTELUUN WP1: Logistiikka-alan taloudellinen suorituskyky ja suhdannenäkymät WP2: Pullonkaula tutkimus ennen kaikkea Venäjän liikenteessä WP3: Kuljetuskäytävän tulevaisuus skenaariot WP5: Logistiikka-alueen turvallisuus WP6 Kansainvälinen markkinointi Logistiikka-alueen työllistävä vaikutus Logistiikka-alueen merkitys koulutukselle Logistiikka-alueen merkitys Suomelle Logistiikka-alueen merkitys Euroopalle JATKUVA PARANTAMINEN LOPPUYHTEENVETO LÄHTEET Lähteet ELLO:n omista tutkimuksista Muut täydentävät lähteet KUVALUETTELO

3 TIIVISTELMÄ Logistiikka-alueen sisäisessä toiminnassa on paljon mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen toimintaan. Neitseelliselle maalle suunniteltu alue tarvitsee toimintaansa tehokkaan syöttöinfrastruktuurin. Sisäisessä toiminnassa saadaan säästöjä käyttämällä volyymietuja, jolloin hallinnointiyhtiölle luonnollisesti tulee vaativa ja merkitsevä rooli. Hallinnointiyhtiön pitää olla omakustannuspohjaiseen malliin perustuva, muutoin aletaan helposti laskea katetta katteen päälle. Hallinnointiyhtiö luonnollisesti kilpailuttaa palvelut ja palvelujentarjoajat toimivat normaalien kilpailusääntöjen mukaan. Hallinnointiyhtiö sitoutuu jatkuvan kehittämisen tavoitteeseen, jolloin taataan alueelle sijoittuville yrityksille mahdollisuus keskittyä omiin osaamisalueisiin. Hallinnointiyhtiö järjestää alueen yrityksille mahdollisimman kattavat palvelut alkaen jätteen kierrätyksestä. Uuden logistiikka-alueen perustamiseen ei ole perusteita, jos ajatellaan pelkästään Suomen tarpeita. Suomalaisten pitää alkaa ajattelemaan vähintään Eurooppa-keskeisesti, sillä rajoitukset Manner-Euroopassa ovat arkipäivää kumipyöräliikenteessä ja lentoliikenteessä. Suomen mahdollisuus on hakea uusia yhteistyökumppaneita esim. kiinalaisista lentorahtiyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada lentolupia Eurooppaan. Logistiikan sisäiseen tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turvallisuusnäkökohdista ei voi tinkiä, mutta sisäiset kuljetusmatkat voidaan minimoida, jolloin yritysten logistiikkakustannukset ovat oikealla tasolla. Ekologisuusvaatimus valitettavasti aiheuttaa kuitenkin tällä hetkellä lisäkustannuksia, jolloin kauhun tasapaino on löydyttävä innovatiivisista sisäisistä kuljetuksista. Turha liikenne alueella on minimoitava ja sisäisen kuljetussuunnitelman on perustuttava vahvasti myös taloudellisuuteen. Energiaratkaisuun ei valitettavasti löydy viisastenkiveä. Koko ratkaisun pitää perustua useisiin uusiutuviin lähteisiin. Jäähdytystarve tulee tarpeelliseksi, jos ilmastonmuutos etenee, kuten on ennustettu. Tällöin emme saa unohtaa aurinkoenergian mahdollisuuksia kesäaikaan. Varmaa on, että vihreiden arvojen paine tulee olemaan huomattavasti kovempi kymmenen vuoden perspektiivillä, kovempi kuin osaamme odottaa, jolloin Suomi voisi olla mallinnäyttäjä muulle maailmalle. 3

4 1 JOHDANTO Tässä raportissa yhdistetään WP4 -osaraportit: Logistinen konsepti toimijalle, Logistiikka-alueen ympäristönäkökohdat ja Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa. Kaikkiin näihin raportteihin taas liittyy useiden henkilöiden oma tutkimuspanostus, joka on tuonut arvokasta tietoa energiamahdollisuuksista, logistiikkayhtiöiden nykytilasta, bioenergian mahdollisuuksista ja mahdollisista tulevaisuuden ennakointia. Suurin positiivinen ongelma on ollut tekniikan huikea kehittyminen, joten tieto on päivitettävä, ei vuosittain, vaan online. Raportissa on keskitetty siihen, mitä nykytekniikka voisi tarjota. Ongelmana on kuitenkin palvelun hinta ja ennen kaikkea uusiutuvan energiankäytön takaisinmaksuaika. Logistiikkakeskuksen sisäisen toiminnan tehokkuus tulee EslogC - hankkeen mukana. Hanke määrittelee myös logistiikan koulutustarpeet tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollisuuksia: ilmarahtilaivat, jätteenkäsittelyn uudet mallit, järkevä uusiutuvien energioiden käyttö, Koillisväylän mahdollisuudet ja uusien valtioiden tarpeet laajentaa toimintaansa, kuten esim. Kazakstan. Suomen ongelmat perustuvat lähinnä hitaaseen päätöksentekoon esim. uusissa rautatiepäätöksissä. Itäiset naapurit runnovat päätöksensä puolessa ajassa; esim. kaasuputki Saksaan. 4

5 2 VISIO LOGISTIIKKA-ALUEEN SISÄISESTÄ TOIMINNASTA 2.1 Alueen sisäinen toiminta Logistiikka-alueen sisäisen toiminnan perustana ovat superterminaalitoiminnot ja siihen liittyvä yritystoiminnan vaivattomuus. Alueen suunnittelun lähtökohtana on kompakti ja tiivis toimintojen yhteensovittaminen. Jotta alue houkuttelee muutakin kuin logistisia toimijoita, täytyy yrityksille tarjota vaivaton liittyminen alueen tukipalveluihin. Tavoite on, ettei yritysten tarvitse hukata voimavarojaan mm. turvallisuuspalvelujen kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat yritykset sitoutuvat alueen hallinnoijan tukipalveluihin, jotka on hinnoiteltu kustannuspohjaisesti, ilman ylimääräisiä katteita. Ideana on se, että koko logistiikka-alueen sopimukset tehdään yhden toimijan (hallinnoijan) toimesta, jolloin hallinnoijalla on mahdollisuus käyttää volyymietua palveluiden kilpailuttamisessa. Esimerkkinä voi käyttää Vuosaaren sataman operaattoreita, jotka ovat itsenäisesti vastuussa mm. jätehuoltosopimuksista. Operaattorit olisivat olleet halukkaita liittymään yhteen esim. jätehuoltosopimukseen yhteiskilpailutuksen jälkeen. Valittu jätehuoltoyritys olisi saanut tarvittavan volyymin, jolloin teoriassa sopimuksen pitäisi olla erittäin kilpailukykyinen Turvallisuus Logistiikka- alueen turvallisuuden pitää perustua helppoon liikkumiseen ja silti tehokkaaseen seurantaan. Tämä yhtälö on usein vaikea toteuttaa, mutta ihmisten liikkuvuuteen on jo nykyään olemassa teknisiä ratkaisuja. RFID -tekniikka antaa paljon mahdillisuuksia turvallisuustason nostoon. Ehdotuksen mukaan koko logistiikka-alue jaetaan turvallisuusvyöhykkeisiin tarkoituksenmukaisesti. Yksi mahdollinen jako on kolmitasoinen: - alueella liikkumisoikeus - alueella ja superterminaalissa liikkumisoikeus - lisäksi yrityskohtaiset rajoitukset RFID -sirulle on ladattavissa kaikki oikeudet liikkua alueella. Luonnollisesti sirukortti ja kuvallinen kulkulupa ovat eri korteilla (katoamisvaaran takia). 5

6 Lentokenttäturvallisuusvaatimusten takia myös superterminaalin sisäiseen liikkuvuuteen tarvitaan liikkumisrajoituksia, esim. tullivapaa-alue vaatii oman eritystarkkailun. Materiaalin liikkuminen alueella vaatii myös oman turvallisuusmäärittelyn. Luonnollisesti VAK -materiaali vaatii jo lain pohjalta erilaista käsittelyä: varastointialue, mahdollisesti omat väylänsä alueen sisällä. Tämä riippuu käsiteltävästä VAK -materiaalista. Materiaalin liikkumista alueella voidaan seurata myös RFID -tekniikan avulla. Ongelmaksi voi tulla Kaukoidästä tuleva materiaali, johon ei lähtökohteessa liitetä tunnistetta, jolloin tavaran tunnistustarrat on liitettävä tuotteisiin saapumisen jälkeen terminaalissa. Kun tunnistus ja tuotannonohjausjärjestelmä on liitetty saumattomasti yhteen, niin ylimääräisen tarroituksen kustannukset saadaan säästettyä materiaalin jatkokäsittelyissä mm. varastoinnissa. UPM nousi suurimmaksi tunnistetarrojen valmistajaksi (Digitoday, ) Kuva 1 UPM suurin tunnistetarrojen valmistaja. Kuvassa Christer Härkönen. Etätunnisteiden suurhankkeissa UPM:n tekemät tägit ovat ohjailemassa jo Moskovan metron matkustajavirtoja, Kia -autojen kokoonpanoa ja varaosaliikennettä sekä suurkaupunkien kirjastoja. Viime vaiheissa kansainvälisiä sovelluksia on tehty erityisesti lääketeollisuuteen. 6

7 "Ihmisten varaosaliikenne on vähän samaa kuin autojen. Lääkkeitä, tarvikkeita ja instrumentteja on oltava riittävästi oikeassa paikassa, ja myös lääkeväärennökset on pystyttävä tunnistamaan", Härkönen sanoo. Suomessa on osaamista RFID -tekniikassa. Tekniikan käyttöönotto on vain kestänyt luvattoman kauan, johtuen alkuvaiheen ongelmista. Turvallisuusjärjestelmä logistiikka-alueella tulee perustumaan turvallisuusvyöhykkeisiin ja uuteen teknologiaan (RFID), tai sen seuraajaan Alueen rahoitus- ja businessmalli Superterminaali tarvitsee materiaaliliikenteen rahoittajan. Nyt jo yritykset myyvät mm. laskutuksensa toiselle yritykselle määrättyä korkoprovisiota vastaan. Superterminaali -mallissa rahoittaja vastaisi tulevan materiaalin rahoituksesta. Palveluja käyttävä yritys vastaa kuitenkin varastoon kertyvästä epäkurantista materiaalista, koska materiaalivirta perustuu joka tapauksessa yritysten omiin business -päätöksiin. Pk-yritysten materiaalitilaukset ovat globaalissa mittakaavassa pieniä, joten kuljetusvolyymietua on vaikea saavuttaa. Superterminaalin rahoitusyritys kuljettaa suurempia kokonaisuuksia optimoimalla useiden yrityksen materiaalivirtojen yhdistämisen. Ansaintamalli sijoittajalle on esimerkiksi määrätty prosenttiosuus materiaalin hinnasta ja konsolidoimalla yritysten materiaalivirrat, jolloin on mahdollisuus saada rahtihinnoissa volyymietua. Logistiikka-alueen hallinnoijan rooli on vastata kaikista tukitoiminnoista. Hallinnoija pystyy volyymiedun turvin saamaan paremmat sopimukset turvallisuuspalveluista, varastointipalveluista, jätehuollosta alueen kunnossapidosta ja jne. Jos hallinnoija on kunta, kaupunki tai kuntayhtymä, niin hallinnoijan on syytä miettiä kustannuspohjaista hinnoittelua. Ansaintamalli perustuu tässä tapauksessa alueen luomiin työpaikkoihin ja niiden kerrannaisvaikutuksiin. Luonnollisesti hallinnoijan palveluksessa toimivat yritykset toimivat business -tavoitteensa mukaan. Rahoitus- ja business -mallista enemmän tietoa WP4: Superterminaali raportissa ( ). 7

8 2.1.3 Alueen sisäinen liikennöinti Logistiikka-alueen sisäinen liikennöinti on rajoitettava vain tarvepohjaiseen liikenteeseen, jotta ekologiset tavoitteet saavutettaisiin. Hallinnoijalla on mahdollisuus tarjota sisäiseen liikenteeseen esim. pyörillä kulkevan materiaalisähköjunan, jolla pystyttäisiin hoitamaan yritysten välinen materiaaliliikenne. Juna voi olla jatkuvassa liikenteessä logistiikka-alueelle määritetyllä reitillä. Idea ei ole uusi, sillä materiaalikuljetuksiin kyseistä konseptia on käytetty ja käytetään mm. Nokia business -puistossa Pekingissä, jossa alueen logistiikkapalveluista vastaa yksi operaattori kaikille Nokian alihankkijayrityksille. Superterminaali -alueen liikennöinti luonnollisesti toimisi sähköllä, joka on tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Junakonsepti soveltuu myös ihmisten liikutteluun, sillä melkein joka kaupungista löytyy vastaava konsepti eri tavoin toteutettuna. Kuva 2 Montmartren turistijuna (Ranska) Sisäinen liikenne toteutetaan pienessä mittakaavassa. Muu kevyt liikenne järjestetään hallinnoijan toimesta. Hallinnoijalla on yhteiskäytössä Suomessa valmistettuja sähköautoja. 8

9 Kuva 3 Uudenkaupungin tämän hetken tuotteet: etualalla sähköiset Garia - golfauto ja Think City, taustalla polttomoottorilla liikkuvia Porscheja (kuva: Valmet Automotive). New York City Unveils New Silent Electric Bus by Olivia Chen, 12/07/09 filed under: Green Transportation, New York City Kuva 4 A new electric bus, NYC Transit (photo: Michael Appleton). Perhaps following London s lead, the NYC Transit recently rolled out a new electric bus that uses a turbine engine to recharge a lithium-ion battery. Also eco on the inside, the interior is lit by LED panels and has room for 37 seats and, as any veteran NYC rider knows, can have at least double that amount standing. The buses hail from manufacturer, Design Line and while three buses are already operating in Brooklyn and Manhattan, 87 more could arrive by the end of

10 Sisäinen liikenne voidaan järjestää myös nykytekniikalla sähköbussein. Akkujen lataaminen logistiikka-alueen sisäliikenteessä ei ole ongelma, sillä kohteiden välimatkat ovat lyhyitä Alueen energiatuotanto Koko logistiikka-alueen energiatuotannon tavoitteena on 100 % omavaraisuus. Pelkästään yhden uusiutuvan energialähteen varaan on turha sitoutua, sillä mm. poliittiset tuulet muuttavat tukikäytäntöjä hyvinkin nopeassa syklissä. Esim. USA:ssa tuulivoiman tuotanto romahti vuonna 2009 hallituksen päätösten seurauksena (Ello energiaraportti, )). Logistiikka-alueella voidaan soveltaa hajautettua energiantuotantomallia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään energian tuotantomalli ei ole suljettu tuotantoketjusta ulos. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää, sillä alueen rakennukset tarjoavat runsaasti pintaalaa aurinkokennoille. Tekniikka ei ole vielä kuitenkaan valmis siihen, että takaisinmaksuvaatimus olisi alle 10 vuotta. Nykyään käytössä olevat kentät Suomessa laskevat takaisinmaksuajaksi yli 20 vuotta. Espanjaan nousee aurinkovoimaa suomalaisella sähkötekniikalla Kuva 5 Schottin peilejä kokeiltiin onnistuneesti jo vuonna 2005 Kaliforniassa (kuva: Schott). Espanjan Sierra Nevadaan nousee seuraava, valmistuessaan Euroopan suurin aurinkoenergiaa hyödyntävä voimalaitosalue. Se on ensimmäinen laitos Euroopassa, jossa aurinkoenergian keräyksessä käytetään puolipyöreitä, niin kutsuttuja parabolisia peilejä. 10

11 ABB toimittaa voimalaitosprojektiin taajuusmuuttajia ja niitä syöttäviä muuntajia, sähkökoneita, moottoreita sekä myös laitoksen valvontajärjestelmän. Uuden teknologian avulla Andasol -voimalaitokset tuottavat kumpikin 50 megawattia sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä. Peilien avulla auringonsäteet ohjataan peilien keskellä kulkevaan putkeen. (Helena Raunio, , 7:49 Tekniikka ja talous) Tämä espanjalaisten aurinkoenergiakenttä on vielä utopiaa Suomessa, mutta kuten Peter Lund Otaniemestä on todennut tuotetun watin hinnan putoavan jo vuonna W=1$. Tällä tasolla aurinkoenergiasovellutukset lisääntyvät vauhdilla. Tuulivoimaratkaisut saavat Suomen valtiolta hyvät tukirahat. Valtion tukipäätös laukaisi heti noin 600 tuulimyllyn rakennushankkeet ympäri Suomea. 83 takuuhinta megawattitunnin tuotoksesta on myös avannut hankkeita alueille, joilla muuten tuulienergian käyttö olisi todella kannattamatonta. Tuulivoima :05 Tuulivoimalat tuottavat Suomessa karmeita tappioita ja konkursseja Ismo Virta, Winwind Kuva 6 Suurin odotuksin Suomessa kasvatettu tuulivoimalabisnes on kuoleman kielissä. Tuulivoimaloihin vaihteita tekevän Moventaksen emoyhtiö kaatui konkurssiin. Moventaksen toiminnalliset tytäryhtiöt Moventas Wind ja Moventas Santasalo puolestaan hakeutuvat yrityssaneeraukseen, kertoi Moventas aamupäivällä tiedotteessaan. Moventas tekee myös teollisuusvaihteita, mutta ongelmien pääsyy on nimenomaan tuulivoiman rakentamisen romahdus finanssikriisin seurauksena. Maailman tuulivoimalamarkkinat ylikuumenivat pahasti nousukauden lopulla. Finanssikriisi iski erityisesti velkavetoisiin tuulipuistoprojekteihin. 11

12 Moventaksen suurin omistaja on eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö IK Investment Partners. Yhtiöllä on 1100 työntekijää yhdeksässä maassa. Suomen isoimmat toimipaikat ovat Jyväskylässä ja Karkkilassa. Katastrofaalisessa tilassa on myös Suomen toinen tuulivoimala ylpeys Winwind, jonka pääomistaja on nykyisin intialainen Siwa-Group. Vähemmistöomistajana mukaan on edelleen myös Suomen valtion Teollisuussijoitus. Winwindin tuoreimmat saatavilla olevat tilinpäätökset kertovat järkyttävistä tappioista. Yritys teki vuosina 2008 ja 2009 tappiota noin puolet liikevaihdostaan. Oma pääoma oli raskaasti miinuksella eli yhtiö on elänyt pitkään omistajiensa raha-avun turvin. Winwind tekee yhden megawatin tuulimyllyjään Intiassa ja kolmen megawatin myllyjään Haminassa. Uusi kolmen megawatin mylly on tiettävästi lajissaan hyvä. Yhtiön taloudellinen tilanne on kuitenkin niin huono, että Talouselämän tietojen mukaan jotkut yhtiön tavarantoimittajat jarruttelevat myyntiä Winwindille. Winwindin toimitusjohtaja vaihtui alkuvuonna. Sekä Moventas että Winwind investoivat nousukauden lopun tuulivoimakuplan aikoihin uuteen kapasiteettiin, jolle ei ole riittänyt työtä. Suomen omista tuulivoimahankkeista ei ole kotimaisten alan teknologiayritysten pelastajiksi. Tuulivoimaloille luvatusta syöttötariffista huolimatta hankkeet käynnistyvät hitaasti. Merituulivoimaloita luvatulla tariffilla ei synny lainkaan, vaikka siinä veronmaksajat maksavat tuulivoiman tuottajalle tukiaista reilusti yli puolet nykyisestä sähkön tukkumarkkinahinnasta. Tuulivoimapuhurien tyyntyminen on iskenyt myös maailman merkittäviin tuulivoimayhtiöihin. Esimerkiksi tanskalainen Vestas ja espanjalainen Gamesa ottivat finanssikriisistä raskaasti takkiinsa. Ne ovat saneeranneet rajusti toimintojaan ja esimerkiksi siirtäneet tuotantoa Kiinaan. Matti Kankare Kuva 7 Tuulivoimalan tekemän sähkön tuotantokustannukset ovat täysin riippuvaisia siitä, mihin paikkaan tuulimylly sijoitetaan. 12

13 Hyötytuulen toimitusjohtaja Ralf Granholm sanoo, että huonon ja hyvän tuotantopaikan ero tuotetun sähkön määrässä vaihtelee esimerkiksi Hyötytuulen tuulivoimaloissa prosenttia. Ero on huikea, koska tuulivoiman kannattavuuden ratkaisee se, kuinka paljon sähköä voimala pystyy tuottamaan. Bioenergia-alan toimialapäivillä puhunut Granholm sanoo silti, että valtion viime viikolla lopullisesti päättämä 83,5 euron takuuhinta tuotetulta megawattitunnilta tekee tuulivoimasta kannattavaa mutta vain oikeissa paikoissa. Keskituulen nopeuden pitää olla 100 metrin korkeudessa vähintään 6,5 metriä sekunnissa. Jos se jää alle, tuotetun sähkön määrä jää liian alhaiseksi. EcoHub- konseptissa tuulivoimaa ei kuitenkaan suljeta pois. Pystyturbiinitekniikalla voidaan supistaa tuulipuiston vaatimaa pinta-alaa (ELLO WP4 Energiaraportti, ). Alueelle saadaan energiaa myös kaasutustekniikalla. Kaikki tietävät sodan aikana käytetyt hakeautot. Samaa teoriaa hyödyntämällä nykyaikaisilla laitteilla hyötysuhde on saatu nousemaan uusiin ulottuvuuksiin. Alla on esimerkki jo käytössä olevasta konseptista. Haaveena on, että kaasutustekniikassa voidaan käyttää muitakin raaka-aineita mm. hevosen lantaa, jolloin useita Forssan seudun jäteongelmia ratkaistaisiin Superterminaalin avulla. 13

14 GASEK CHP Plants Technical Information Operation Principle Wood gas made from wood chips is burned in the motor to generate electricity Fuel Wood chips Automation Siemens Simatic programmable logic Dimensions (outside container, mm) 3000 x 6000 x 3300 Weight (container + equipment) kg Utilization during production season 90 % Typical usage hours per year > 5500 h Power plant location Installed on concrete platform or other ground frost protected platform, preferably at least 10 meters from other buildings Remote control Option Color RR21 light grey Warranty Warranty applies to all GASEK products Electrical connection Building and/or main grid (option) Thermal connection Thermal channel to building Water Recommended Sewer Recuired for full automated operation (option) Broadband connection For remote control (option) Wood chip feeding screw Length 4540 mm Wood chip silo E.g. Biofire 15 m3 (2800 x 2800 mm) Installation place Flat, ground frost protected platform. Minimum size with wood chip silo (15 m3) 4 x 14 meters GASEK CHP 100 GASEK CHP 150 Gasifier GASEK 100 GASEK 150 Electric power max. 30 kw 50 kw Thermal power max. 70 kw 100 kw Motor Sisu AGCO 49 GSI, 4.9 l Sisu AGCO 84 GSI, 8.4 l Generator LSA 43,2 M45 60 KVA / 48 kw 49 LSA 43,2 M45 90 KVA / 72 kw ( ) Superterminaalin alueelta tulee suuria määriä hulevesiä. Hulevedet ovat suurille pinta-alueille ongelma. Logistiikka-alueen konseptissa hulevedet kerätään maanalaisiin altaisiin. Altaissa kasvatetaan levää, mitä voidaan taas käyttää energialähteenä. Levän kasvatus on käytössä Euroopassa Francesca Skolcin raportin mukaan jo kaupallistettavissa mittasuhteissa. Suomessa tietoa on niukasti saatavissa, sillä tämä energiamuoto saattaa olla kasvualusta uudelle Nokialle. Luonnollisesitikkaan yritykset eivät kerro liikesalaisuuksiaan eteenpäin. 14

15 Suomen ilmasto voi asettaa haasteita levän kasvatukselle. Vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa voimakkaita lämpötilan muutoksia. Lisäksi vuoden keskilämpötilassa on eroa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Vuoden keskilämpötila on vuosien välillä ollut Helsingissä 5,6 C ja Oulussa 2,4 C (Ilmatieteen laitos 2008a). Levän kasvatuksessa veden optimilämpötila on noin C (Bioste Oy 2006, 11; Chisti 2007, 297). Kuten edellä esitettiin, on tärkeää huolehtia kasvatuslämpötilan säilymisestä kasvatettavalle levälajille optimaalisena, mikä koskee erityisesti avoimia altaita, joista lämpöä haihtuu ilmakehään. Suomessa leviä voitaisiin mahdollisesti viljellä sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä, koska tehtaiden jäteveden lämpötila pysyy helposti suuressakin altaassa yli 20 celsiusasteessa. Muita mahdollisia kasvatuspaikkoja voisivat olla esimerkiksi biokaasulaitosten mädätealtaat, kaatopaikkojen suotovesialtaat tai kunnallisten jätevedenpuhdistamojen altaat. (Bioste Oy 2006, 11.) Lisäetuna olisi, että levä saa tarvitsemiansa ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, suoraan jätevedestä (Rodolfi et al. 2008, 2). (LEVÄBIOMASSAN TUOTANTO ENERGIATARKOITUKSIIN: TEKNOLOGIAN NYKYTILA, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET SUOMEN OLOSUHTEISSA Production of Algal Biomass for Energy Purposes: Current Technology, Challenges and Potential in Finland Heli Rimppi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ) Ylläkuvatussa kasvatusmuodossa on ongelmana se, että levätuotanto on suurissa avoaltaissa. Logistiikka-alue ei voi kasvattaa leväenergiaa avoaltaissa, jos alueeseen kuuluu myös lentokenttätoiminnot. Avoaltaat keräävät lintuja, jotka ovat lentoliikenteelle haitta. Levämassan kasvatus pitää tehdä pimeissä maanalaisissa altaissa. Laura Lähdevuori, , 7:20 Tekniikka ja talous Levässä pesii uusi polttoaineteknologia Solazyme -niminen Kalifornialainen yritys on kehittänyt uuden menetelmän, jolla levän biomassasta saadaan polttoainetta. Menetelmä saattaa tarjota erittäin edullisen keinon tuottaa biopolttoainetta. Asiasta kertoi MIT:n Technology Review -lehti. Tammikuussa Solazyme kertoi solmineensa kehitys- ja testaussopimuksen energiayhtiö Chevronin kanssa. Yritys esitteli myös hiljattain leväpohjaista polttoainettaan diesel-autolla. Viime vuonna Solazyme sai kahden miljoonan dollarin apurahan National Institute of Standards and Technologylta leväpohjaisen raakaöljyn kehittelyyn. Solazymen leväpohjaisen polttoainetuotannon edullisuus perustuu aiempaa alhaisempiin kustannuksiin. 15

16 Esimerkiksi levän kasvattamiskustannukset ovat pienemmät, koska allasviljelyn sijasta geenimuunneltua levää kasvatetaan pimeässä, ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä. Lisäksi levälle syötetään sokeria, joista se tuottaa öljyjä. Syntyneet öljyt voidaan jalostaa erilaisiksi polttoaineiksi kuten dieseliksi tai lentopetroliksi. Levät saavat energiansa sokerista auringonvalon sijaan, joten fotosynteesi jää tarpeettomaksi. Pimeässä levät tuottavat jopa enemmän öljyä kuin saadessaan valoa. Tämä johtuu siitä, että kun fotosynteesin prosessit eivät ole aktiivisia, aktivoituvat muut metaboliset prosessit, jotka muuttavat sokeria öljyiksi. Kasvatusmenetelmä helpottaa myös levien keräämistä ja öljyn erottamista levästä, mikä laskee kustannuksia huomattavasti, sanoo biopolttoainetutkija Eric Jarvis National Renewable Energy Laboratorysta. Solazyme kasvattaa erityyppisiä leviä erityyppisten öljyjen valmistukseen. Jotkin levät tuottavat samankaltaista öljyä kuin soijapavut ja muut erittäin öljypitoiset kasvit. Toiset levät taas tuottavat light crude -laadun tyyppistä öljyä. Kaikesta huolimatta Solazymen menetelmä ei vielä ole tarpeeksi halpa ollakseen kilpailukykyinen, myöntää yhtiön toimitusjohtaja Harrison Dillon. Superterminaalikonseptin pääenergiamuoto on maalämpö/maakylmä. Tekniikka otettiin käyttöön jo 1970-luvulla energiakriisin aikoihin. Muun energian hinta kuitenkin halpeni niin paljon kriisin jälkeen, ettei maalämpösovellutuksilla ollut kaupallisia realiteetteja korvaamaan öljypohjaista energiantuotantoa. Nyt lämmityssovellutukset ovat taas kilpailukykyisiä. Suuria rakennuskomplekseja on toteutettu maalämpöperiaatteella mm. IKEA/Tampere, SOK/Sipoo ja Arlandan lentokenttä/ruotsi. Maalämpösysteemin tarvitsema energia tuotetaan edellä kuvatuilla kierrätettävillä ratkaisuilla Alueen jätteen hyötykäyttö Alueen hallinnoija on vastuussa tarkoituksenmukaisesta jätteenhuoltostrategiasta. Yritykset sitoutuvat noudattamaan hallinnoijan säännöksiä jätteenhuollosta sijoittautuessaan alueelle. Hallinnoijan ensisijainen tavoite on saada aikaan jätehuoltosysteemi, missä jätteestä saadaan kaikki kierrätettävä käyttöön ja lopuksi kaikkien toimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävä aines poltetaan energiaksi. 16

17 Jätteenhuoltostrategia on syvällisemmin esillä ELLO WP4 -raportin energiaosuudessa. Joka tapauksessa jätehuoltostrategia perustuu periaatteeseen, jossa jäte on aina mahdollinen raaka-aine johonkin. Lopullinen kohtalo on polttohautausenergia. Tämä strategia sotii jätteenpolttolaitosten lisärakentamista vastaan, mutta jätteenpolttostrategia on joka tapauksessa mietittävä uudelleen. Nykyiset ja suunnitteilla olevat laitokset pystyvät polttamaan 1,3 miljoonaa tonnia jätettä. Samalla kokonaisjätemäärän lasketaan olevan 2 miljoonaa tonnia. Kaikkien suunnitelmien toteutuminen aiheuttaa pahimmassa tapauksessa jätepulan. Jätteenhuollossa on jo nyt hyviä teknisiä ratkaisuja, joilla jätteiden keruu saadaan nopeaksi ja vaivattomaksi. Kuva 8 Automaattinen jätteenkeräys. Suurpelto. Espoo. Forssan seudun alueen vahvuuksiin kuuluva Envitech -kierrätysosaaminen antaa ponnahduslaudan uusiin kierrätysmahdollisuuksiin. Superterminaalin kaikki jätteenkäsittelytoiminnat ovat liitettynä Envitech -alueeseen. 17

18 2.2 Alueen taloudellinen tehokkuus ja liittyminen infraan Alueen tehokkuus perustuu lyhyihin välimatkoihin eri toimintojen / yritysten välillä. Samoin maan hinta on aivan eri luokkaa kuin lähempänä suuria kasvukeskuksia. Alueen henkilöstön mahdollisuudet parempaan elintilaan parantavat työhyvinvointia, josta ihmisten suorituskyky on riippuvainen. Superterminaali rakennetaan greenfield -periaatteella, jolloin vanhan rakennusmassan rasitteita ei ole. Tärkeä osa tehokkuudesta syntyy jo suunnitteluvaiheessa voimakkaaseen panostukseen alueen ja ympärillä olevan infran symbioosiin. Superterminaaliin ja sen synnyttämän yritystoiminnan suunnittelussa on tarkasteltava mahdollisimman lyhyitä sisäisiä kuljetuksia. Myös palveluliiketoiminnan liittäminen superterminaalin toimintaan otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki tarvittavat palvelut sijoitetaan toimivan yritysryppään sisälle, joten asiointitarve alueen ulkopuolelle on minimaalinen. Forssan seudun infran vahvuus on 2-valtatie, 9-valtatie ja 10-valtatie. Lisäksi alueen halkaisee rautatie Turusta Toijalaan. Ongelmana alueelle on se, ettei valtiovalta ole panostanut näiden yhteyksien kehittämiseen ja paikallisesti on näemmä oltu tyytyväisiä olemassa olevaan tilanteeseen. Logistiikkakeskuksen vaatimukset aiheuttavat myös paineita infran kehitykseen. Jotta kaikki EU:n tulevaisuuden vaatimukset täytettäisiin, niin raideliikenteen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Raideliikenteen avainkehitysalue voisi olla kappaletavarakuljetukset. Raideinfrassa yhteys Helsingin ja Porin välille on yksi tulevaisuuden kehitysmalli. Velog hankkeelle ( ) tehty Pöyryn konsulttityö vahvistaa potentiaalisen matkustajamäärän olevan jo nyt taloudellisesti riittävä ratahankkeelle. 18

19 Kuva 9 Rataverkkokuvassa nähdään tyhjä valkoinen alue Helsingin ja Porin välillä. 2.3 Alueen ylivoimainen ekologisuus Koko logistiikka-alueen suunnittelun lähtökohtana on ollut ylivoimainen ekologisuusajattelu. Tavoitteena on ollut käyttää viimeisintä käytössä olevaa teknologiaa. Leväenergiatuotanto on mahdollisuus, joka on toteutettavissa lähivuosina. Yhdistetty uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja tarvittavan raaka-aineen kuljetusmatkojen optimointi antaa mahdollisuuden energiatehokkuuden uuteen tasoon. Jos kustannuksista ei tarvitsisi välittää, voitaisiin logistiikka- alueesta saada esimerkki kaikille toimialoille tulevaisuuden vihreistä mahdollisuuksista. Taloudelliset realiteetit rajaavat kuitenkin mm. aurinkoenergian käyttöä Suomen leveysasteilla. Samoin tuulienergian käyttö on rajallisempaa sisämaassa. Kumpikin energiahaara on kuitenkin kehityksensä kiivaimmassa vaiheessa, jolloin uusia innovaatioita syntyy tiheään. ELLO WP4 -energiaraportit kesältä 2010 on jo nyt syytä päivittää kehityksen huimasta nopeudesta johtuen. Ylivoimainen ekologisuus perustuu uusiutuvien energiamuotojen yhteisessä käytössä ja ennen kaikkea jätteenkäsittelyn uusissa innovaatioissa. Kierrätys ensiksi -ajattelu voi poikia uusia yrityksiä esimerkiksi tekstiilin kierrätykseen. Lisäksi jätteenkäsittelyn ammattilaiset voivat ohjauksellaan saada kierrätyksen paljon tarkemmaksi. 19

20 IKEA:n ideologian mukaan IKEA:n tavaratalojen energia tuotetaan uusiutuvalla energialla. Ratkaisuna on tuulivoima, jota ei kuitenkaan rakenneta paikallisesti, vaan toiminta keskitetään taloudellisesti järkevimmille alueille. Samaa periaatetta voisi soveltaa myös tulevaisuuden logistiikka-alueeseen. Thames-joen suistoon valmistuu maailman suurin merituulipuisto :06 Kuva 10 Kuvassa Siemensin toimittama Lillgrundin merituulipuisto Öresundissa Malmön ja Kööpenhaminen välillä (kuva Siemens). Thames-joen suistoon rakennetaan London Array nimistä tuulipuistoa. Valmistuttuaan se on maailman suurin merelle rakennettu tuulipuisto. Se tuottaa 630 megawattia energiaa. Tulevaisuudessa tehoa on tarkoitus lisätä megawattiin. Tuulipuiston rakennuttavat DONG Energy, E.ON ja Masdar. London Arrayhin asennetaan 175 kappaletta Siemensin 3,6 MW turbiineja. Ne asennetaan syvimmillään 23 metrin syvyyteen. Perustusten ja verkkoyhteyksien uskotaan olevan valmiina vuonna megawatin tehoisena tuulipuisto tuottaa riittävästi sähköä jopa taloudelle, joka on neljäsosa Suur-Lontoon talouksista. Tuulipuiston arvioidaan vähentävän 1,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. 20

21 Logistiikka-alue voi hyvinkin olla hallinnoijan kautta rahoittajana vastaavissa hankkeissa. Koska alueen energiaratkaisut ovat monen eri uusiutuvan energiavirran summa, niin ylimääräisiä outoja rajoituksia ei tarvittaisi valtiovallan suunnalta. Mm. Finnavian tuulivoimalahankkeiden rajoituspyrkimykset ovat maallikkojen mielestä useinkin tosi outoja. Esim. miten Tampereen Pirkkalan kenttä kärsii tuulipuistosta Humppilassa tai Forssan Kiimassuolla? Hiilijalanjäljen noustessa ehkä tärkeimmäksi ekologisuusmittariksi, niin se avaa suomalaiselle puutyötaidolle mahdollisuuden. Puurakentaminen ei voi saavuttaa nollaenergiatalojen tasoa pienemmillä kustannuksilla. Hiilijalanjäljessä kuitenkin puurakentaminen on ehdottomasti suositeltavaa. Nuorgamiin nousee lähes 3000-neliöinen massiivipuinen kauppakeskus Nuorgamin uusi matkailunähtävyys ja maamerkki on jatkossa noin neliöinen massiivipuinen kauppakeskus, kun yrittäjä Jari Suomenrinteen uudisrakennus K-market Rajamarket Suomenrinne valmistuu loppuvuodesta Rakennus on valmistuttuaan yksi Suomen suurimmista puurakenteisista kaupoista. Kuva 11 Yhteistyössä Honkarakenne Oyj:n ja Metsäliiton Puutuoteteollisuuden kanssa suunniteltu uudisrakennus (kuva Honkarakenne, Markku Koivurinne). Yhteistyössä Honkarakenne Oyj:n ja Metsäliiton Puutuoteteollisuuden kanssa suunniteltu uudisrakennus tuo merkittävän piristysruiskeen Suomen pohjoisimman kylän toimintaan. 21

22 Valmistuttuaan puurakenteinen kauppakeskus on lajissaan yksi Suomen suurimmista. Rakennuksessa toimivat jatkossa K-market Rajamarket Suomenrinteen myymälän lisäksi ravintola, kahvila ja majoitustiloja sekä Nuorgamin Alkon myymälä. Nykyiset rajakaupan myymälätilat saneerataan ja vuokrataan paikallisille yrittäjille. Hankkeen arvioidaan lisäävän Utsjoen kunnan työllisyyttä merkittävästi, sillä se tarjoaa rakennusvaiheessa työtä myös paikkakuntalaisille. Puurakentamisen tärkein suunnittelukriteeri logistiikkahalleissa on jänneväli, sillä kaikki ylimääräiset pylväät toimivan logistiikkakeskuksen sisällä ovat haittoja. Jossakin vaiheessa rakennuksen käyttöhistoriassa pylväät ovat tiellä uutta käyttötarkoitusta varten. Puurakentamisessa on päästy jo yli 30 metrin jänneväleihin, jotka antavat terminaalitoiminnoille jo hyvinkin liikkumavaraa. ESLogC -hankkeessa tehty tutkimus korostaa yritysten muuntautumistarpeita volyymiheilahtelujen mukaan ja samalla olemassa olevien tilojen muuntautumismahdollisuuksia. Alueen ylivoimainen ekologisuus perustuu rakennusmateriaalien pieneen hiilijalanjälkeen, energian tuottamisen moninaisuuteen ja tiukkaan jätteenhuoltostrategiaan. Samalla koko ekologisuuspaketti tarvitsee organisaation, jonka tehtävänä on jatkuva toiminnan kehittäminen. 2.4 Alueen kilpailukyky Logistiikka-alueen kilpailukyvyn perusta on aito tarve uusille rahdinkäsittelymuodoille. Pelkkä lentorahdin volyymi Suomen sisämarkkinoille ei ole riittävä syy superterminaalioperaatioiden rakentamiseen. Superterminaalitoiminta on nähtävä yhtenä tärkeänä linkkinä koko Euroopan palveluketjussa. Suomesta Kaukoidän rahti voi sulavasti jatkaa Euroopan sydämeen rekoilla, junalla tai lentäen. Alkuvaiheessa rahtiterminaali voi hyödyntää lyhyttä etäisyyttä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Helsinki-Vantaan kentältä on hyvin kattava lentoliikenneverkosto Eurooppaan. Tässä vaihtoehdossa rahtilentoliikenne laskeutuisi Suomessa ja jatkojakelu hyödyntäisi jo nykyistä liikenneverkostoa. Tarvittaessa verkko luonnollisesti toimii myös Euroopasta Kaukoitään. 22

23 Suomen sisäliikennettä varten superterminaali tarjoaa yksinkertaisen ja nopean rahditusmuodon vaihdon. Vaihto kumipyöriltä junaan, lentokoneeseen ja toiseen kumipyöräkuljetukseen, antaa mahdollisuuden aina halvimpaan ja tehokkaampaan kuljetukseen. Hyvin tärkeä kilpailukykytekijä alueella toimiville yrityksille on materiaalin rahoitusmalli. Malli on esitelty Riku Sirénin Superterminaaliraportissa ). Kaikessa toiminnassa yritetään hyödyntää koko alueen volyymietua. 23

24 3 ELLON OSAPROJEKTIEN ANTI LOGISTIIKKA-ALUEEN SUUNNITTELUUN 3.1 WP1: Logistiikka-alan taloudellinen suorituskyky ja suhdannenäkymät Tämän osaprojektin tarkoituksena on luodata logistiikkayhtiöiden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Projektin loppuraportti julkaistaan keväällä WP2: Pullonkaula tutkimus ennen kaikkea Venäjän liikenteessä WP2 keskittyi tutkimaan venäjänliikenteen pullonkauloja ja mahdollisia uusia avauksia liikenteen kehittämiseksi. Projekti tekee oman raporttinsa keväällä WP3: Kuljetuskäytävän tulevaisuus skenaariot Projekti tuottaa hyviä käytänteitä tulevaisuuden tutkimiseen. Tuotoksena on erillinen raportti keväällä WP5: Logistiikka-alueen turvallisuus Logistiikka-alueen turvallisuus on olennainen osa EcoHub -konseptia. Tämä osaprojekti laatii loppuraportin keväällä 2012 ja sitä hyödynnetään tulevaisuuden logistiikka-alueen suunnittelussa. 3.5 WP6 Kansainvälinen markkinointi Markkinointiprojekti on järjestänyt lehdistötilaisuuksia ja osallistunut useille messuille. Tuotoksena on myös Via Finland -nettisivusto, jossa kiinnostuneet voivat tutkia suomalaista logistiikkaa. Loppuraportti julkaistaan keväällä

25 3.6 Logistiikka-alueen työllistävä vaikutus Itse logistiikka-alueen perustoimintojen työllistävä vaikutus ei ole niin suuri, kuin alueelle sijoittuvien yritysten vaikutus. Jotain mittakaavaa saadaan Hampurin lentokentältä, joka suoraa työllistää 1500 henkeä ja välillisesti henkeä. Olettamuksena käytettiin superterminaalille: - toimii kahdessa vuorossa läpi koko viikon - vuorossa on n. 40 henkeä (sisältää varastotoiminnot ja niihin liittyvät oheispalvelut, kuten vartioinnin) - tässä ei käsitellä henkilöliikenneterminaalin lukuja Jos kaikki työllistyvät asettuisivat seutukunnalle, niin pelkästään kunnallisvero (19,5 %) tuo alueelle noin :n lisäverotulon. Keskipalkkana on käytetty 2500 /kk. Yritysten työllistävä toiminta Hampuri -esimerkin mukaan toisi verotuloja noin kymmenkertaisen määrän Logistiikka-alueen merkitys koulutukselle Logistiikka-aluetta täytyy hyödyntää kaikilla tasoilla työntekijöiden ja opiskelijoiden koulutukseen. Alue voi keskittyä kaikkien paitsi laivaliikenteen perusopetukseen. Ammattikorkeakouluilta vaaditaan toiminnan tehostamista ja säästöjä. Kun alueelle suunnitellaan jo alkuvaiheessa mahdollisuudet laajapohjaiseen logistiikkakoulutukseen, niin voidaan hyödyntää suuren koulutusvolyymin etuja, kuten muissakin toiminnoissa on tavoite. Logistiikan perusopetus saataisiin tasalaatuiseksi tässä yksikössä. Samalla koulutuksella taattaisiin paras opetuslaatu Suomen tuleville logistikoille käyttämällä parhaita mahdollisia asiantuntijoita. Perusopetuksen jälkeinen syventävä opetus voidaan antaa myöhemmin erikoistuneissa koulussa. Esim. Kotkassa voidaan antaa laivaliikenteen vaatima erikoiskoulutus. 25

26 Tässä mallissa yritykset voivat myös vaikuttaa opetuksen sisältöön. Nyt jo vaatimukset yrityksillä painottuvat monitaitoisuuteen, sillä vain suuremmat yritykset voivat keskittyä erikoistaitoihin esim. ajosuunnittelijan toimenkuvaan Logistiikka-alueen merkitys Suomelle Uusia logistiikkakeskuksia on syntynyt Suomeen jo useita kappaleita. Yleensä niiden toiminta perustuu kahden tai yhden liikennemuodon solmuksi. Superterminaalin tavoitteena on yhdistää kolme liikennemuotoa tehokkaaksi yksiköksi. Paine kehittää rautatietoimintoja tulee jo EU:n tavoitteista. Lentorahdin volyymin kasvu oletetaan olevan noin 5 % vuodessa. Olkoonkin, että nykyinen rahtimäärän taso on laskenut laman seurauksena. Kiristyneet ympäristövaatimukset mm. Helsinki-Vantaan lentokentällä pakottavat uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin. Kun logistiikkaalueeseen liitetään kattava koulutuspaketti, niin kokonaisuus houkuttelee yrityksiä alueelle. Alue voi tarjota myös ns. halpalentorahtiyhtiöille portin Euroopan markkinoille. Business -ideana on olla portti Euroopan ja kaukomaiden välillä, johon Suomi hyvän maantieteellisen asemansa takia soveltuu hyvin. Kolmen kuljetusmuodon kohtaaminen antaa yrityksille mahdollisuuden valita aina tarkoituksenmukaisin ja taloudellisen tavan jatkokuljetuksiin. Paine tuotteiden hiilijalanjäljen seurantaan kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Alusta asti vihreitä arvoja noudattava logistiikka-alue voi tarjota yrityksille helpottavia raportteja hiilijalanjäljen seurantaa toimitusketjuissa. Lisäksi alue voi tarvittaessa olla mukana kehittämässä uusia uusiutuvan energian sovellutuksia. Alueella ei olla sitouduttu vain yhden uusiutuvan energiamuodon sovellutuksiin Logistiikka-alueen merkitys Euroopalle Euroopan ilmatilassa on nyt jo lentoa päivässä. Suurimmat kentät alkavat toimia kapasiteettinsa ylärajoilla. Lisäksi kenttiä vastustetaan ennen kaikkea lentomelun takia. 26

27 Vanhimmat kentät ovat pikkuhiljaa jäämässä kasvavan asutuksen jalkoihin ja laajentumismahdollisuudet ovat rajalliset. Konsepti missä lentorahtiliikenne suuntautuisi Suomeen ja jatkokuljetukset tapahtuisivat jo olemassa olevilla lentoyhteyksillä Suomesta Keski-Eurooppaan, ei lisäisi jo ruuhkaista liikennettä Euroopassa. Suuremmat materiaalierät voidaan kuljettaa kumipyörillä tai rautateitse. Tässä mallissa kuitenkin kuljetukseen tulee noin kaksi lisäpäivää. Ympäristömielessä Suomi olisi vihreä esimerkki, jolloin ympäristöteknologiaratkaisut ovat tuotteistavissa myytäviksi tuotteiksi. Alueelle sijoittuva logistiikan koulutuskeskus pystyy hyvin helposti osallistumaan monikansallisiin kehityshankkeisiin. 4 JATKUVA PARANTAMINEN Oleellinen osa logistiikka-alueella on toimintojen jatkuvan parantamisen konsepti. Vaikeina aikoina yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintansa kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Tällöin hyvin usein henkilöstökarsinnat kohdistuvat resursseihin, joiden tuottamat säästöt realisoituvat pitkällä aikavälillä. Oleellinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio tarjoaa yrityksille projektihenkilöitä juuri oikeaan tarpeeseen. Alueen hallinnoija on velvollinen mittaamaan toiminnan tasoa ja mittariston perusteella hakea kehittämiskohteita. Yritykset voivat testata omia tuottavuuden parantamishankkeitaan. Samalla opiskelijat ja tutkijat saavat arvokasta kokemusta yritysten toimintamalleista ja tulevaisuuden tarpeista. Hallinnoija voi perustaa kevyen jatkuvan parantamisen organisaation, joka toimii rajapintana yritysten ja koulutusfunktion välillä. Kaukasena tavoitteena voi olla tulevaisuuden logistiikka-tiedekeskus. 27

28 5 LOPPUYHTEENVETO Kaikkien projektiin kuuluvien raporttien perusteella Suomella on mahdollisuus näyttää osaamisensa ympäristöasioissa. Logistiikka-alue voidaan suunnitella nykytekniikalla siten, että se on lähes omavarainen energiantuotannossa. Mielenkiintoinen mahdollisuus on levistä tuotettavalla energialla, jota tämän mittakaavan toiminnalla ei ole sovellettu käytäntöön. Tekniikka on kuitenkin hurjassa kehitysvaiheessa ja suuren luokan läpimurto on tulossa lähivuosina. Jätehuoltostrategia on suunniteltava kiinteänä osana logistiikka-alueen suunnittelussa. Lainsäädäntö tulee kiristymään. Ensisijaisena strategiana on jätteen kierrätys ja viimeisenä vaiheena poltto. Useammassa osiossa on käsitelty rahoitusmallia, joka tehostaa yritysten logistiikan toimivuutta. Mallin perusteena on palvelu, joka kattaa sisään tulevan materiaalivirran ja varastointipalvelun yrityksille omakustannushintaan. Luonnollisesti rahoituksesta vastaava saa provision palveluistaan. Forssan seudulle suunniteltu logistiikka-alue rakennetaan neitseelliselle maaperälle, jolloin on täydet mahdollisuudet hyödyntää ainakin osaa tämän osaprojektin tuloksista. 28

29 6 LÄHTEET 6.1 Lähteet ELLO:n omista tutkimuksista Superterminaali, Sirén Riku, Energiaraportit, Logistinen konsepti toimijalle, Jyrki Luukonlahti, Logistiikka-alueen ympäristönäkökohdat, Jyrki Luukonlahti, Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa, Jyrki Luukonlahti, Muut täydentävät lähteet Digitoday. Bisnes. UPM nousi suurimmaksi tunnistetarrojen valmistajaksi Green Transportation, New York City Unveils New Silent Electric Bus. Olivia Chen Tekniikka&Talous. Energia. Helena Raunio aisella+sahkotekniikalla/a63579 Tuulivoimalat tuottavat Suomessa karmeita tappioita ja konkursseja. Talouselämä. Uutiset meita+tappioita+ja+konkursseja/a Talouselämä. Uutiset nti+sijainti+ja+sijainti/a

30 GASEK CHIP Plants Technical Information. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Leväbiomassan tuotanto energiatarkoituksiin: teknologian nykytila, haasteet ja mahdollisuudet Suomen olosuhteissa. Production of Algal Biomass for Energy Purposes: Current Technology, Challenges and Potential in Finland. Rimppi Heli. Lappeenranta Tekniikka&Talous. Uutiset. Levässä pesii uusi polttoaineteknologia. Lähdevuori Laura Rautatieselvitys. Pöyry Oy. CO2 - raportti. Ilmastouutisia. Thames joen suistoon valmistuu maailman suurin merituulipuisto raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=825 Puuinfo. Ajankohtaista. Nuorgamiin nousee lähes 3000-neliöinen massiivipuinen kauppakeskus nelioinen-massiivipuinen-kauppakeskus 30

31 KUVALUETTELO Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 Kuva 10 Kuva 11 UPM suurin tunnistetarrojen valmistaja. Kuvassa Crister Härkönen. Digitoday. Bisnes. UPM nousi suurimmaksi tunnistetarrojen valmistajaksi Montmartren turistijuna (Ranska) Uudenkaupungin tämän hetken tuotteet: etualalla sähköiset Garia -golfauto ja Think City, taustalla polttomoottorilla liikkuvia Porscheja (kuva: Valmet Automotive). 4ca30c a6dde/$file/7-think%20cayman%20garia%20med.jpg A new electric bus, NYC Transit (photo: Michael Appleton). Schottin peilejä kokeiltiin onnistuneesti jo vuonna 2005 Kaliforniassa (kuva: Schott). Tekniikka&Talous. Energia. Helena Raunio malaisella+sahkotekniikalla/a63579 Suurin odotuksin Suomessa kasvatettu tuulivoimalabisnes on kuoleman kielissä. Talouselämä. Uutiset a+tappioita+ja+konkursseja/a Tuulivoimalan tekemän sähkön tuotantokustannukset ovat täysin riippuvaisia siitä, mihin paikkaan tuulimylly sijoitetaan. Talouselämä. Uutiset sijainti+ja+sijainti/a Automaattinen jätteenkeräys. Suurpelto. Espoo. Rataverkkokuvassa nähdään tyhjä valkoinen alue Helsingin ja Porin välillä. Rautatieselvitys. Pöyry Oy. Kuvassa Siemensin toimittama Lillgrundin merituulipuisto Öresundissa Malmön ja Kööpenhaminan välillä (kuva Siemens). raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=825 Yhteistyössä Honkarakenne Oyj:n ja Metsäliiton Puutuoteteollisuuden kanssa suunniteltu uudisrakennus (kuva Honkarakenne, Markku Koivurinne). Puuinfo. Ajankohtaista. Nuorgamiin nousee lähes 3000-neliöinen massiivipuinen kauppakeskus nelioinen-massiivipuinen-kauppakeskus 31