TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI"

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT keskus pvm Jyrki Luukonlahti

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO VISIO LOGISTIIKKA-ALUEEN SISÄISESTÄ TOIMINNASTA Alueen sisäinen toiminta Turvallisuus Alueen rahoitus- ja businessmalli Alueen sisäinen liikennöinti Alueen energiatuotanto Alueen jätteen hyötykäyttö Alueen taloudellinen tehokkuus ja liittyminen infraan Alueen ylivoimainen ekologisuus Alueen kilpailukyky ELLON OSAPROJEKTIEN ANTI LOGISTIIKKA-ALUEEN SUUNNITTELUUN WP1: Logistiikka-alan taloudellinen suorituskyky ja suhdannenäkymät WP2: Pullonkaula tutkimus ennen kaikkea Venäjän liikenteessä WP3: Kuljetuskäytävän tulevaisuus skenaariot WP5: Logistiikka-alueen turvallisuus WP6 Kansainvälinen markkinointi Logistiikka-alueen työllistävä vaikutus Logistiikka-alueen koulutus merkitys Logistiikka-alueen merkitys Suomelle Logistiikka-alueen merkitys Euroopalle JATKUVA PARANTAMINEN LOPPUYHTEENVETO LÄHTEET Lähteet ELLO:n omista tutkimuksista Muut täydentävät lähteet KUVALUETTELO

3 TIIVISTELMÄ Logistiikka-alueen sisäisessä toiminnassa on paljon mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen toimintaan. Neitseelliselle maalle suunniteltu alue tarvitsee toimintaansa tehokkaan syöttöinfrastruktuurin. Sisäisessä toiminnassa saadaan säästöjä käyttämällä volyymietuja, jolloin hallinnointiyhtiölle luonnollisesti tulee vaativa ja merkitsevä rooli. Hallinnointiyhtiön pitää olla omakustannuspohjaiseen malliin perustuva, muutoin aletaan helposti laskea katetta katteen päälle. Hallinnointiyhtiö luonnollisesti kilpailuttaa palvelut ja palvelujentarjoajat toimivat normaalien kilpailusääntöjen mukaan. Hallinnointiyhtiö sitoutuu jatkuvan kehittämisen tavoitteeseen, jolloin taataan alueelle sijoittuville yrityksille mahdollisuus keskittyä omiin osaamisalueisiin. Hallinnointiyhtiö järjestää alueen yrityksille mahdollisimman kattavat palvelut alkaen jätteen kierrätyksestä. Uuden logistiikka-alueen perustamiseen ei ole perusteita, jos ajatellaan pelkästään Suomen tarpeita. Suomalaisten pitää alkaa ajattelemaan vähintään Eurooppa-keskeisesti, sillä rajoitukset Manner-Euroopassa ovat arkipäivää kumipyöräliikenteessä ja lentoliikenteessä. Suomen mahdollisuus on hakea uusia yhteistyökumppaneita esim. Kiinalaisista lentorahtiyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada lentolupia Eurooppaan. Logistiikan sisäiseen tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turvallisuusnäkökohdista ei voi tinkiä, mutta sisäiset kuljetusmatkat voidaan minimoida, jolloin yritysten logistiikkakustannukset ovat oikealla tasolla. Ekologisuusvaatimus valitettavasti aiheuttaa kuitenkin tällä hetkellä lisäkustannuksia, jolloin kauhun tasapaino on löydyttävä innovatiivisista sisäisistä kuljetuksista. Turha liikenne alueella on minimoitava ja sisäisen kuljetussuunnitelman on perustuttava vahvasti myös taloudellisuuteen. Energiaratkaisuun ei valitettavasti löydy viisastenkiveä. Koko ratkaisun pitää perustua useisiin uusiutuviin lähteisiin. Jäähdytystarve tulee tarpeelliseksi, jos ilmastonmuutos etenee, kuten on ennustettu. Tällöin emme saa unohtaa aurinkoenergian mahdollisuuksia kesäaikaan. Varmaa on, että vihreiden arvojen paine tulee olemaan huomattavasti kovempi kymmenen vuoden perspektiivillä kovempi kuin osaamme odottaa, jolloin Suomi voisi olla mallinnäyttäjä muulle maailmalle. 2

4 1 JOHDANTO Tässä raportissa yhdistetään WP4 osaraportit: Logistinen konsepti toimijalle, logistiikka-alueen ympäristönäkökohdat ja ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa. Kaikkiin näihin raportteihin taas liittyy useiden henkilöiden oma tutkimuspanostus, joka on tuonut arvokasta tietoa energiamahdollisuuksista, logistiikkayhtiöiden nykytilasta, bioenergian mahdollisuuksista ja mahdollisista tulevaisuuden ennakointia. Suurin positiivinen ongelma on ollut tekniikan huikea kehittyminen, joten tieto on päivitettävä, ei vuosittain, vaan online. Raportissa on keskitetty siihen, mitä nykytekniikka voisi tarjota. Ongelmana on kuitenkin palvelun hinta ja ennen kaikkea uusiutuvan energiankäytön takaisinmaksuaika. Logistiikkakeskuksen sisäisentoiminnan tehokkuus tulee EslogC - hankkeen mukana. Hanke määrittelee myös logistiikan koulutustarpeet tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollisuuksia: Ilmarahtilaivat, jätteenkäsittelyn uudet mallit, järkevä uusiutuvien energioiden käyttö, koillisväylän mahdollisuudet ja uusien valtioiden tarpeet laajentaa toimintaansa, kuten esim. Kazakstan. Lähinnä Suomen ongelmat perustuvat hitaaseen päätöksentekoon esim. uudet rautatiepäätökset. Itäiset naapurit runnovat päätöksensä puolessa ajassa esim. kaasuputki Saksaan. 3

5 2 VISIO LOGISTIIKKA-ALUEEN SISÄISESTÄ TOIMINNASTA 2.1 Alueen sisäinen toiminta Logistiikka-alueen sisäisen toiminnan perustana ovat superterminaalitoiminnot ja siihen liittyvä yritystoiminnan vaivattomuus. Alueen suunnittelun lähtökohtana on kompakti ja tiivis toimintojen yhteensovittaminen. Jotta alue houkuttelee muutakin kuin logistisia toimijoita, täytyy yrityksille tarjota vaivaton liittyminen alueen tukipalveluihin. Tavoite on, ettei yritysten tarvitse hukata voimavarojaan mm turvallisuuspalvelujen kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat yritykset sitoutuvat alueen hallinnoijan tukipalveluihin, jotka on hinnoiteltu kustannuspohjaisesti, ilman ylimääräisiä katteita. Ideana on se, että koko logistiikka-alueen sopimukset tehdään yhden toimijan (hallinnoijan) toimesta, jolloin hallinnoijalla on mahdollisuus käyttää volyymietua palveluiden kilpailuttamisessa. Esimerkkinä voi käyttää Vuosaaren sataman operaattoreita, jotka ovat itsenäisesti vastuussa mm. jätehuoltosopimuksista. Operaattorit olisivat olleet halukkaita liittymään yhteen esim. jätehuoltosopimukseen yhteiskilpailutuksen jälkeen. Valittu jätehuoltoyritys olisi saanut tarvittavan volyymin, jolloin teoriassa sopimuksen pitäisi olla erittäin kilpailukykyinen Turvallisuus Logistiikka- alueen turvallisuuden pitää perustua helppoon liikkumiseen ja silti tehokkaaseen seurantaan. Tämä yhtälö on usein vaikea toteuttaa, mutta ihmisten liikkuvuuteen on jo nykyään olemassa teknisiä ratkaisuja. RFID- tekniikka antaa paljon mahdillisuuksia turvallisuustason nostoon. Ehdotuksen mukaan koko logistiikka-alue jaetaan turvallisuusvyöhykkeisiin tarkoituksenmukaisesti. Yksi mahdollinen jako on kolmitasoinen: - alueella liikkumisoikeus - alueella ja superterminaalissa liikkumisoikeus - lisäksi yrityskohtaiset rajoitukset RFID -sirulle on ladattavissa kaikki oikeudet liikkua alueella. Luonnollisesti sirukortti ja kuvallinen kulkulupa ovat eri korteilla (katoamisvaaran takia). 4

6 Lentokenttäturvallisuusvaatimusten takia myös superterminaalin sisäiseen liikkuvuuteen tarvitaan liikkumisrajoituksia, esim. tullivapaa-alue vaatii oman eritystarkkailun. Materiaalin liikkuminen alueella vaatii myös oman turvallisuusmäärittelyn. Luonnollisesti VAK -materiaali vaatii jo lain pohjalta erilaista käsittelyä: varastointi alue, mahdollisesti omat väylänsä alueen sisällä. Tämä riippuu käsiteltävästä VAK -materiaalista. Materiaalin liikkumisen seurantaan alueella voidaan seurata myös RFDI - tekniikan avulla. Ongelmaksi voi tulla Kaukoidästä tuleva materiaali, johon ei lähtökohteessa liitetä tunnistetta, jolloin tavaran tunnistustarrat on liitettävä tuotteisiin saapumisen jälkeen terminaalissa. Kun tunnistus ja tuotannonohjausjärjestelmä on liitetty saumattomasti yhteen, niin ylimääräisen tarroituksen kustannukset saadaan säästettyä materiaalin jatkokäsittelyissä mm varastoinnissa. UPM nousi suurimmaksi tunnistetarrojen valmistajaksi :39 Pentti Laitinen Reijo Hietanen Kuva 1 UPM suurin tunnistetarrojen valmistaja. Etätunnisteiden suurhankkeissa UPM:n tekemät tägit ovat ohjailemassa jo Moskovan metron matkustajavirtoja, Kia-autojen kokoonpanoa ja varaosaliikennettä sekä suurkaupunkien kirjastoja. Viime vaiheissa kansainvälisiä sovelluksia on tehty erityisesti lääketeollisuuteen. 5

7 "Ihmisten varaosaliikenne on vähän samaa kuin autojen. Lääkkeitä, tarvikkeita ja instrumentteja on oltava riittävästi oikeassa paikassa, ja myös lääkeväärennökset on pystyttävä tunnistamaan", Härkönen sanoo. Suomessa on osaamista RFID -tekniikassa. Tekniikan käyttöönotto on vain kestänyt luvattoman kauan, johtuen alkuvaiheen ongelmista. Turvallisuusjärjestelmä logistiikka-alueella tulee perustumaan turvallisuusvyöhykkeisiin ja uuteen teknologiaan (RFID), tai sen seuraajaan Alueen rahoitus- ja businessmalli Superterminaali tarvitsee materiaaliliikenteen rahoittajan. Nyt jo yritykset myyvät mm. laskutuksensa toiselle yritykselle määrättyä korkoprovisiota vastaan. Superterminaalimallissa rahoittaja vastaisi tulevan materiaalin rahoituksesta. Palveluja käyttävä yritys vastaa kuitenkin varastoon kertyvästä epäkurantista materiaalista, koska materiaalivirta perustuu joka tapauksessa yritysten omiin businesspäätöksiin. Pk-yritysten materiaalitilaukset ovat globaalissa mittakaavassa pieniä, joten kuljetusvolyymietua on vaikea saavuttaa. Superterminaalin rahoitusyritys kuljettaa suurempia kokonaisuuksia optimoimalla useiden yrityksen materiaalivirtojen yhdistämisen. Ansaintamalli sijoittajalle on esimerkiksi määrätty prosenttiosuus materiaalin hinnasta ja konsolidoimalla yritysten materiaalivirrat, jolloin on mahdollisuus saada rahtihinnoissa volyymietua. Logistiikka-alueen hallinnoijan rooli on vastata kaikista tukitoiminnoista. Hallinnoija pystyy volyymiedun turvin saamaan paremmat sopimukset turvallisuuspalveluista, varastointipalveluista, jätehuollosta alueen kunnossapidosta ja jne. Jos hallinnoija on kunta, kaupunki tai kuntayhtymä, niin hallinnoijan on syytä miettiä kustannuspohjaista hinnoittelua. Ansaintamalli perustuu tässä tapauksessa alueen luomiin työpaikkoihin ja niiden kerrannaisvaikutuksiin. Luonnollisesti hallinnoijan palveluksessa toimivat yritykset toimivat business -tavoitteensa mukaan. Rahoitus- ja businessmallista enemmän tietoa WP4: Superterminaali - raportissa. 6

8 2.1.3 Alueen sisäinen liikennöinti Logistiikka-alueen sisäinen liikennöinti on rajoitettava vain tarvepohjaiseen liikenteeseen, jotta ekologiset tavoitteet saavutettaisiin. Hallinnoijalla on mahdollisuus tarjota sisäiseen liikenteeseen esim. pyörillä kulkevan materiaalisähköjunan, jolla pystyttäisiin hoitamaan yritysten välinen materiaaliliikenne. Juna voi olla jatkuvassa liikenteessä logistiikka-alueelle määritetyllä reitillä. Idea ei ole uusi, sillä materiaalikuljetuksiin kyseistä konseptia on käytetty ja käytetään mm. Nokia business -puistossa Pekingissä, jossa alueen logistiikkapalveluista vastaa yksi operaattori kaikille Nokian alihankkijayrityksille. Superterminaali -alueen liikennöinti luonnollisesti toimisi sähköllä, joka on tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Junakonsepti soveltuu myös ihmisten liikutteluun, sillä melkein joka kaupungista löytyy vastaava konsepti eri tavoin toteutettuna. Kuva 2 Montmartren turistijuna Sisäinen liikenne toteutetaan pienessä mittakaavassa. Muu kevyt liikenne järjestetään hallinnoijan toimesta. Hallinnoijalla on yhteiskäytössä Suomessa valmistettuja sähköautoja. 7

9 Kuva 3 Uudenkaupungin tämän hetken tuotteet: etualalla sähköiset Garia - golfauto ja Think City, taustalla polttomoottorilla liikkuvia Porscheja (kuva: Valmet Automotive). New York City Unveils New Silent Electric Bus by Olivia Chen, 12/07/09 filed under: Green Transportation, New York City Kuva 4 A new electric bus, NYC Transit (photo: Michael Appleton). Perhaps following London s lead, the NYC Transit recently rolled out a new electric bus that uses a turbine engine to recharge a lithium-ion battery. Also eco on the inside, the interior is lit by LED panels and has room for 37 seats and, as any veteran NYC rider knows, can have at least double that amount standing. The buses hail from manufacturer, Design Line and while three buses are already operating in Brooklyn and Manhattan, 87 more could arrive by the end of

10 Sisäinen liikenne voidaan järjestää myös nykytekniikalla sähköbussein. Akkujen lataaminen logistiikka-alueen sisäliikenteessä ei ole ongelma, sillä kohteiden välimatkat ovat lyhyitä Alueen energiatuotanto Koko logistiikka-alueen energiatuotannon tavoitteena on 100 % omavaraisuus. Pelkästään yhden uusiutuvan energialähteen varaan on turha sitoutua, sillä mm. poliittiset tuulet muuttavat tukikäytäntöjä hyvinkin nopeassa syklissä. Esim USA:ssa tuulivoiman tuotanto romahti vuonna 2009 hallituksen päätösten seurauksena (Ello -energiaraportti). Logistiikkaalueella voidaan soveltaa hajautettua energiantuotantomallia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään energian tuotantomalli ei ole suljettu tuotantoketjusta ulos. Aurinko energiaa voidaan hyödyntää, sillä alueen rakennukset tarjoavat runsaasti pinta-alaa aurinkokennoille. Tekniikka ei ole vielä kuitenkaan valmis siihen, että takaisinmaksuvaatimus olisi alle 10 vuotta. Nykyään käytössä olevat kentät Suomessa laskevat takaisinmaksuajaksi yli 20 vuotta. Espanjaan nousee aurinkovoimaa suomalaisella sähkötekniikalla Kuva 5 Schottin peilejä kokeiltiin onnistuneesti jo vuonna 2005 Kaliforniassa (kuva: Schott). Espanjan Sierra Nevadaan nousee seuraava, valmistuessaan Euroopan suurin aurinkoenergiaa hyödyntävä voimalaitosalue. Se on ensimmäinen laitos Euroopassa, jossa aurinkoenergian keräyksessä käytetään puolipyöreitä, niin kutsuttuja parabolisia peilejä. 9

11 ABB toimittaa voimalaitosprojektiin taajuusmuuttajia ja niitä syöttäviä muuntajia, sähkökoneita, moottoreita sekä myös laitoksen valvontajärjestelmän. Uuden teknologian avulla Andasol -voimalaitokset tuottavat kumpikin 50 megawattia sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä. Peilien avulla auringonsäteet ohjataan peilien keskellä kulkevaan putkeen. (Helena Raunio, , 7:49 Tekniikka ja talous) Tämä Espanjalaisten aurinkoenergiakenttä on vielä utopiaa Suomessa, mutta kuten Peter Lund Otaniemestä on todennut tuotetun watin hinnan putoavan jo vuonna W=1$. Tällä tasolla aurinkoenergiasovellutukset lisääntyvät vauhdilla. Tuulivoimaratkaisut saavat Suomen valtiolta hyvät tukirahat. Valtion tukipäätös laukaisi heti noin 600 tuulimyllyn rakennushankkeet ympäri Suomea. 83 takuuhinta megawattitunnin tuotoksesta on myös avannut hankkeita alueille, joilla muuten tuulienergian käyttö olisi todella kannattamatonta. Tuulivoima :05 Tuulivoimalat tuottavat Suomessa karmeita tappioita ja konkursseja Ismo Virta, Winwind Kuva 6 Suurin odotuksin Suomessa kasvatettu tuulivoimalabisnes on kuoleman kielissä. Tuulivoimaloihin vaihteita tekevän Moventaksen emoyhtiö kaatui konkurssiin. Moventaksen toiminnalliset tytäryhtiöt Moventas Wind ja Moventas Santasalo puolestaan hakeutuvat yrityssaneeraukseen, kertoi Moventas aamupäivällä tiedotteessaan. Moventas tekee myös teollisuusvaihteita, mutta ongelmien pääsyy on nimenomaan tuulivoiman rakentamisen romahdus finanssikriisin seurauksena. Maailman tuulivoimalamarkkinat ylikuumenivat pahasti nousukauden lopulla. Finanssikriisi iski erityisesti velkavetoisiin tuulipuistoprojekteihin. 10

12 Moventaksen suurin omistaja on eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö IK Investment Partners. Yhtiöllä on 1100 työntekijää yhdeksässä maassa. Suomen isoimmat toimipaikat ovat Jyväskylässä ja Karkkilassa. Katastrofaalisessa tilassa on myös Suomen toinen tuulivoimala ylpeys Winwind, jonka pääomistaja on nykyisin intialainen Siwa-Group. Vähemmistöomistajana mukaan on edelleen myös Suomen valtion Teollisuussijoitus. Winwindin tuoreimmat saatavilla olevat tilinpäätökset kertovat järkyttävistä tappioista. Yritys teki vuosina 2008 ja 2009 tappiota noin puolet liikevaihdostaan. Oma pääoma oli raskaasti miinuksella eli yhtiö on elänyt pitkään omistajiensa raha-avun turvin. Winwind tekee yhden megawatin tuulimyllyjään Intiassa ja kolmen megawatin myllyjään Haminassa. Uusi kolmen megawatin mylly on tiettävästi lajissaan hyvä. Yhtiön taloudellinen tilanne on kuitenkin niin huono, että Talouselämän tietojen mukaan jotkut yhtiön tavarantoimittajat jarruttelevat myyntiä Winwindille. Winwindin toimitusjohtaja vaihtui alkuvuonna. Sekä Moventas että Winwind investoivat nousukauden lopun tuulivoimakuplan aikoihin uuteen kapasiteettiin, jolle ei ole riittänyt työtä. Suomen omista tuulivoimahankkeista ei ole kotimaisten alan teknologiayritysten pelastajiksi. Tuulivoimaloille luvatusta syöttötariffista huolimatta hankkeet käynnistyvät hitaasti. Merituulivoimaloita luvatulla tariffilla ei synny lainkaan, vaikka siinä veronmaksajat maksavat tuulivoiman tuottajalle tukiaista reilusti yli puolet nykyisestä sähkön tukkumarkkinahinnasta. Tuulivoimapuhurien tyyntyminen on iskenyt myös maailman merkittäviin tuulivoimayhtiöihin. Esimerkiksi tanskalainen Vestas ja espanjalainen Gamesa ottivat finanssikriisistä raskaasti takkiinsa. Ne ovat saneeranneet rajusti toimintojaan ja esimerkiksi siirtäneet tuotantoa Kiinaan. Matti Kankare Kuva 7 Tuulivoimalan tekemän sähkön tuotantokustannukset ovat täysin riippuvaisia siitä, mihin paikkaan tuulimylly sijoitetaan. 11

13 Hyötytuulen toimitusjohtaja Ralf Granholm sanoo, että huonon ja hyvän tuotantopaikan ero tuotetun sähkön määrässä vaihtelee esimerkiksi Hyötytuulen tuulivoimaloissa prosenttia. Ero on huikea, koska tuulivoiman kannattavuuden ratkaisee se, kuinka paljon sähköä voimala pystyy tuottamaan. Bioenergia-alan toimialapäivillä puhunut Granholm sanoo silti, että valtion viime viikolla lopullisesti päättämä 83,5 euron takuuhinta tuotetulta megawattitunnilta tekee tuulivoimasta kannattavaa mutta vain oikeissa paikoissa. Keskituulen nopeuden pitää olla 100 metrin korkeudessa vähintään 6,5 metriä sekunnissa. Jos se jää alle, tuotetun sähkön määrä jää liian alhaiseksi. EcoHub- konseptissa tuulivoimaa ei kuitenkaan suljeta pois. Pystyturbiinitekniikalla voidaan supistaa tuulipuiston vaatimaa pinta-alaa (ELLO WP4 Energiaraportti). Alueelle saadaan energiaa myös kaasutustekniikalla. Kaikki tietävät sodan aikana käytetyt Hakeautot. Samaa teoriaa hyödyntämällä nykyaikaisilla laitteilla hyötysuhde on saatu nousemaan uusiin ulottuvuuksiin. Alla on esimerkki jo käytössä olevasta konseptista. Haaveena on, että kaasutustekniikassa voidaan käyttää muitakin raaka-aineita mm. hevosen lantaa, jolloin useita Forssan seudun jäteongelmia ratkaistaisiin Superterminaalin avulla. 12

14 GASEK CHP Plants Technical Information Operation Principle Wood gas made from wood chips is burned in the motor to generate electricity Fuel Wood chips Automation Siemens Simatic programmable logic Dimensions (outside container, mm) 3000 x 6000 x 3300 Weight (container + equipment) kg Utilization during production season 90 % Typical usage hours per year > 5500 h Power plant location Installed on concrete platform or other ground frost protected platform, preferably at least 10 meters from other buildings Remote control Option Color RR21 light grey Warranty Warranty applies to all GASEK products Electrical connection Building and/or main grid (option) Thermal connection Thermal channel to building Water Recommended Sewer Recuired for full automated operation (option) Broadband connection For remote control (option) Wood chip feeding screw Length 4540 mm Wood chip silo E.g. Biofire 15 m3 (2800 x 2800 mm) Installation place Flat, ground frost protected platform. Minimum size with wood chip silo (15 m3) 4 x 14 meters GASEK CHP 100 GASEK CHP 150 Gasifier GASEK 100 GASEK 150 Electric power max. 30 kw 50 kw Thermal power max. 70 kw 100 kw Motor Sisu AGCO 49 GSI, 4.9 l Sisu AGCO 84 GSI, 8.4 l Generator LSA 43,2 M45 60 KVA / 48 kw 49 LSA 43,2 M45 90 KVA / 72 kw Superterminaalin alueelta tulee suuria määriä hulevesiä. Hulevedet ovat suurille pinta-alueille ongelma. Logistiikka-alue konseptissa hulevedet kerätään maanalaisiin altaisiin. Altaissa kasvatetaan levää, mitä voidaan taas käyttää energialähteenä. Levän kasvatus on käytössä Euroopassa Francesca Skolcin raportin mukaan jo kaupallistettavissa mittasuhteissa. Suomessa tietoa on niukasti saatavissa, sillä tämä energia muoto saattaa olla kasvualusta uudelle Nokialle. Luonnollisesitikkaan yritykset eivät kerro liikesalaisuuksiaan eteenpäin. 13

15 Suomen ilmasto voi asettaa haasteita levän kasvatukselle. Vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa voimakkaita lämpötilan muutoksia. Lisäksi vuoden keskilämpötilassa on eroa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Vuoden keskilämpötila on vuosien välillä ollut Helsingissä 5,6 C ja Oulussa 2,4 C (Ilmatieteen laitos 2008a). Levän kasvatuksessa veden optimilämpötila on noin C (Bioste Oy 2006, 11; Chisti 2007, 297). Kuten edellä esitettiin, on tärkeää huolehtia kasvatuslämpötilan säilymisestä kasvatettavalle levälajille optimaalisena, mikä koskee erityisesti avoimia altaita, joista lämpöä haihtuu ilmakehään. Suomessa leviä voitaisiin mahdollisesti viljellä sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä, koska tehtaiden jäteveden lämpötila pysyy helposti suuressakin altaassa yli 20 celsiusasteessa. Muita mahdollisia kasvatuspaikkoja voisivat olla esimerkiksi biokaasulaitosten mädätealtaat, kaatopaikkojen suotovesialtaat tai kunnallisten jätevedenpuhdistamojen altaat. (Bioste Oy 2006, 11.) Lisäetuna olisi, että levä saa tarvitsemiansa ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, suoraan jätevedestä (Rodolfi et al. 2008, 2). (LEVÄBIOMASSAN TUOTANTO ENERGIATARKOITUKSIIN: TEKNOLOGIAN NYKYTILA, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET SUOMEN OLOSUHTEISSA Production of Algal Biomass for Energy Purposes: Current Technology, Challenges and Potential in Finland Heli Rimppi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ) Ylläkuvatussa kasvatusmuodossa on ongelmana se, että levätuotanto on suurissa avoaltaissa. Logistiikka-alue ei voi kasvattaa leväenergiaa avoaltaissa, jos alueeseen kuuluu myös lentokenttätoiminnot. Avoaltaat keräävät lintuja, jotka ovat lentoliikenteelle haitta. Levämassan kasvatus pitää tehdä pimeissä maanalaisissa altaissa. Laura Lähdevuori, , 7:20 Tekniikka ja talous Levässä pesii uusi polttoaineteknologia Solazyme -niminen Kalifornialainen yritys on kehittänyt uuden menetelmän, jolla levän biomassasta saadaan polttoainetta. Menetelmä saattaa tarjota erittäin edullisen keinon tuottaa biopolttoainetta. Asiasta kertoi MIT:n Technology Review -lehti. Tammikuussa Solazyme kertoi solmineensa kehitys- ja testaussopimuksen energiayhtiö Chevronin kanssa. Yritys esitteli myös hiljattain leväpohjaista polttoainettaan diesel-autolla. Viime vuonna Solazyme sai kahden miljoonan dollarin apurahan National Institute of Standards and Technologylta leväpohjaisen raakaöljyn kehittelyyn. Solazymen leväpohjaisen polttoainetuotannon edullisuus perustuu aiempaa alhaisempiin kustannuksiin. Esimerkiksi levän kasvattamiskustannukset ovat pienemmät, koska allasviljelyn sijasta geenimuunneltua levää kasvatetaan pimeässä, ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä. Lisäksi levälle syötetään sokeria, joista se tuottaa öljyjä. Syntyneet öljyt voidaan jalostaa erilaisiksi polttoaineiksi kuten dieseliksi tai lentopetroliksi. 14

16 Levät saavat energiansa sokerista auringonvalon sijaan, joten fotosynteesi jää tarpeettomaksi. Pimeässä levät tuottavat jopa enemmän öljyä kuin saadessaan valoa. Tämä johtuu siitä, että kun fotosynteesin prosessit eivät ole aktiivisia, aktivoituvat muut metaboliset prosessit, jotka muuttavat sokeria öljyiksi. Kasvatusmenetelmä helpottaa myös levien keräämistä ja öljyn erottamista levästä, mikä laskee kustannuksia huomattavasti, sanoo biopolttoainetutkija Eric Jarvis National Renewable Energy Laboratorysta. Solazyme kasvattaa erityyppisiä leviä erityyppisten öljyjen valmistukseen. Jotkin levät tuottavat samankaltaista öljyä kuin soijapavut ja muut erittäin öljypitoiset kasvit. Toiset levät taas tuottavat light crude -laadun tyyppistä öljyä. Kaikesta huolimatta Solazymen menetelmä ei vielä ole tarpeeksi halpa ollakseen kilpailukykyinen, myöntää yhtiön toimitusjohtaja Harrison Dillon. Superterminaalikonseptin pääenergiamuoto on maalämpö/maakylmä. Tekniikka otettiin käyttöön jo 1970-luvulla energiakriisin aikoihin. Muun energian hinta kuitenkin halpeni niin paljon kriisin jälkeen, ettei maalämpösovellutuksilla ollut kaupallisia realiteetteja korvaamaan öljypohjaista energiantuotantoa. Nyt lämmityssovellutukset ovat taas kilpailukykyisiä. Suuria rakennuskomplekseja on toteutettu maalämpöperiaatteella mm. IKEA Tampere, SOK Sipoo, Arlandan lentokenttä Ruotsi. Maalämpösysteemin tarvitsema energia tuotetaan edellä kuvatuilla kierrätettävillä ratkaisuilla Alueen jätteen hyötykäyttö Alueen hallinnoija on vastuussa tarkoituksenmukaisesta jätteenhuoltostrategiasta. Yritykset sitoutuvat noudattamaan hallinnoijan säännöksiä jätteenhuollosta sijoittautuessaan alueelle. Hallinnoijan ensisijainen tavoite on saada aikaan jätehuoltosysteemi, missä jätteestä saadaan kaikki kierrätettävä käyttöön ja lopuksi kaikkien toimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävä aines poltetaan energiaksi. Jätteenhuoltostrategia on syvällisemmin esillä ELLO WP4 -raportin energiaosuudessa. Joka tapauksessa jätehuoltostrategia perustuu periaatteeseen, jossa jäte on aina mahdollinen raaka-aine johonkin. Lopullinen kohtalo on polttohautaus energia. 15

17 Tämä strategia sotii jätteenpolttolaitosten lisärakentamista vastaan, mutta jätteenpolttostrategia on joka tapauksessa mietittävä uudelleen. Nykyiset ja suunnitteilla olevat laitokset pystyvät polttamaan 1,3 miljoonaa tonnia jätettä. Samalla kokonaisjätemäärän lasketaan olevan 2 miljoonaa tonnia. Kaikkien suunnitelmien toteutuminen aiheuttaa pahimmassa tapauksessa jätepulan. Jätteenhuollossa on jo nyt hyviä teknisiä ratkaisuja, joilla jätteiden keruu saadaan nopeaksi ja vaivattomaksi. Forssan seudun alueen vahvuuksiin kuuluva Envitec -kierrätysosaaminen antaa ponnahduslaudan uusiin kierrätysmahdollisuuksiin. Superterminaalin kaikki jätteenkäsittely toiminnat ovat liitettynä Envitec -alueeseen. 2.2 Alueen taloudellinen tehokkuus ja liittyminen infraan Alueen tehokkuus perustuu lyhyihin välimatkoihin eri toimintojen / yritysten välillä. Samoin maan hinta on aivan eri luokkaa kuin lähempänä suuria kasvukeskuksia. Alueen henkilöstön mahdollisuudet parempaan elintilaan parantavat työhyvinvointia, josta ihmisten suorituskyky on riippuvainen. Superterminaali rakennetaan greenfield -periaatteella, jolloin vanhan rakennusmassan rasitteita ei ole. Tärkeä osa tehokkuudesta syntyy jo suunnitteluvaiheessa voimakkaaseen panostukseen alueen ja ympärillä olevan infran symbioosiin. Superterminaaliin ja sen synnyttämän yritystoiminnan suunnittelussa on tarkasteltava mahdollisimman lyhyitä sisäisiä kuljetuksia. 16

18 Myös palveluliiketoiminnan liittäminen superterminaalin toimintaa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki tarvittavat palvelut sijoitetaan toimivan yritysryppään sisälle, joten asiointitarve alueen ulkopuolelle on minimaalinen. Forssan seudun infran vahvuus on 2-valtatie, 9-valtatie ja 10-valtatie. Lisäksi alueen halkaisee rautatie Turusta Toijalaan. Ongelmana alueelle on se, ettei valtiovalta ole panostanut näiden yhteyksien kehittämiseen ja paikallisesti on näemmä oltu tyytyväisiä olemassa olevaan tilanteeseen. Logistiikkakeskuksen vaatimukset aiheuttavat myös paineita infran kehitykseen. Jotta kaikki EU:n tulevaisuuden vaatimukset täytettäisiin, niin raideliikenteen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Raideliikenteen avainkehitysalue voisi olla kappaletavarakuljetukset. Raide infrassa yhteys Helsingin ja Porin välille on yksi tulevaisuuden kehitysmalli. Velog- hankkeelle tehty Pöyryn konsulttityö vahvistaa potentiaalisen matkustajamäärän olevan jo nyt taloudellisesti riittävä ratahankkeelle. Kuva 8 Rataverkkokuvassa nähdään tyhjä valkoinen alue Helsingin ja Porin välillä. 17

19 2.3 Alueen ylivoimainen ekologisuus Koko logistiikka-alueen suunnittelun lähtökohtana on ollut ylivoimainen ekologisuusajattelu. Tavoitteena on ollut käyttää viimeisintä käytössä olevaa teknologiaa. Leväenergiatuotanto on mahdollisuus, joka on toteutettavissa lähivuosina. Yhdistetty uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja tarvittavan raaka-aineen kuljetusmatkojen optimointi antaa mahdollisuuden energiatehokkuuden uuteen tasoon. Jos kustannuksista ei tarvitsisi välittää, voitaisiin logistiikka- alueesta saada esimerkki kaikille toimialoille tulevaisuuden vihreistä mahdollisuuksista. Taloudelliset realiteetit rajaavat kuitenkin mm. aurinkoenergian käyttöä Suomen leveysasteilla. samoin tuulienergian käyttö on rajallisempaa sisämaassa. Kumpikin energiahaara on kuitenkin kehityksensä kiivaimmassa vaiheessa, jolloin uusia innovaatioita syntyy tiheään. Ello WP4 -energiaraportit kesältä 2010 on jo nyt syytä päivittää kehityksen huimasta nopeudesta johtuen. Ylivoimainen ekologisuus perustuu uusiutuvien energiamuotojen yhteisessä käytössä ja ennen kaikkea jätteenkäsittelyn uusissa innovaatioissa. Kierrätys ensiksi ajattelu voi poikia uusia yrityksiä esimerkiksi tekstiilin kierrätykseen. Lisäksi jätteenkäsittelyn ammattilaiset voivat ohjauksellaan saada kierrätyksen paljon tarkemmaksi. IKEA:n ideologian mukaan IKEA:n tavaratalojen energia tuotetaan uusiutuvalla energialla. Ratkaisuna on tuulivoima, jota ei kuitenkaan rakenneta paikallisesti, vaan toiminta keskitetään taloudellisesti järkevimmille alueille. Samaa periaatetta voisi soveltaa myös tulevaisuuden logistiikka-alueeseen. 18

20 Thames-joen suistoon valmistuu maailman suurin merituulipuisto :06 Kuva 9 Kuvassa Siemensin toimittama Lillgrundin merituulipuisto Öresundissa Malmön ja Kööpenhaminen välillä (kuva Siemens). Thames-joen suistoon rakennetaan London Array nimistä tuulipuistoa. Valmistuttuaan se on maailman suurin merelle rakennettu tuulipuisto. Se tuottaa 630 megawattia energiaa. Tulevaisuudessa tehoa on tarkoitus lisätä megawattiin. Tuulipuiston rakennuttavat DONG Energy, E.ON ja Masdar. London Arrayhin asennetaan 175 kappaletta Siemensin 3,6 MW turbiineja. Ne asennetaan syvimmillään 23 metrin syvyyteen. Perustusten ja verkkoyhteyksien uskotaan olevan valmiina vuonna megawatin tehoisena tuulipuisto tuottaa riittävästi sähköä jopa taloudelle, joka on neljäsosa Suur-Lontoon talouksista. Tuulipuiston arvioidaan vähentävän 1,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Logistiikka-alue voi hyvinkin olla hallinnoijan kautta rahoittajana vastaavissa hankkeissa. Koska alueen energiaratkaisut ovat monen eri uusiutuvan energiavirran summa, niin ylimääräisiä outoja rajoituksia ei tarvittaisi valtiovallan suunnalta. Mm. Finnavian tuulivoimalahankkeiden rajoituspyrkimykset ovat maallikkojen mielestä useinkin tosi outoja. Esim. miten Tampereen Pirkkalan kenttä kärsii tuulipuistosta Humppilassa tai Forssan Kiimassuolla? 19

TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI

TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT -keskus 3.6.2011 Jyrki Luukonlahti Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 2 1

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA YRITYS Olemme toimineet vuodesta 1990 lähtien Suomessa Pramia Oy Ruotsissa Pramia AB Norjassa Pramia As Olemme perheomisteinen yritys PRAMIAN TARINA

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Avoimet innovaatioalustat

Avoimet innovaatioalustat Turku Smart city seminaari 18.9.2015 Avoimet innovaatioalustat Kaupunki on alusta innovaatioiden syntymiselle, niiden kehittämiselle ja testaamiselle, innovatiivisille hankinnoille ja hyvistä ratkaisuista

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot