Tukijäsenen opas Tervetuloa sotainvalidien elämään!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukijäsenen opas Tervetuloa sotainvalidien elämään!"

Transkriptio

1 Tukijäsenen opas Tervetuloa sotainvalidien elämään!

2 Ulkoasu Maarit Kattilakoski / Unionimedia Kuvat Sotainvalidien Veljesliitto arkisto Matti Rajala / Labuenafoto Janne Ulvinen Tuomas Sauliala Painopaikka Miktor painos ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 Tukijäsenen kurssi Arvoisa tukijäsen Sinua tarvitaan 1. Tukijäsenyys... 6 Sotainvalidit... 6 Tukijäsenet... 8 Tukijäsentoiminnan periaatteet Sotainvalidien Veljesliitto Miksi Sotainvalidien Veljesliito perustettiin? Veljesjärjestö Tehokas huoltojärjestö Etujärjestö Se ei ole ohi Toiminta jäsenten parissa Sotainvalidin kohtaaminen Vanhuksen hyvinvointi Lakisääteinen turva Sotilasvammalaki Elinkorko Sairausapulisä Hoito ja kuntoutus Puolison turva Lesken oikeudet Kotona selviytyminen Valtion korvaamat kunnalliset avopalvelut Asunnon muutostyöt Avustajatoiminta... 45

4 6. Sotainvalidien Veljesliitto tänään Piirin ja osastojen toiminta Sotainvalidityö Osastojen talous Arkistot Tulevaisuus Sotainvalidien Perinnejärjestö Tammenlehvän Perinneliitto Sotainvalidityön palkitsemismuodot Sotainvalidien Veljesliiton palkitsemismuodot Sotainvalidien Perinnejärjestön palkitsemismuodot Mistä saan lisätietoa? Liitteet Sotainvalidien Veljesliiton keskustoimiston yhteystiedot Piirien yhteystiedot Avustajatoiminnan yhteystiedot Veljespappien yhteystiedot Sotainvalidien Perinnejärjestön yhteystiedot Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien yhteystiedot Osaston mallisäännöt Osaston mallisäännöt

5 Arvoisa tukijäsen Sinua tarvitaan Sotainvalidit ovat tottuneet luottamaan Veljesliittoonsa. Sotainvalidien Veljesliitto on vuosikymmeniä ollut tehokas etu- ja huoltojärjestö. Veljesliitolta on saanut neuvoja ja tukea erilaisissa asioissa. Taloudellisesti liitto on merkittävästi avustanut sotainvalideja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään. Veljesjärjestönä liitto on merkinnyt jäsenilleen monipuolista vertaistukea. Liiton toiminnasta valtaosa on tapahtunut paikallistasolla eli sotainvalidiosastoissa. Sotainvalidien tunnuksena on aina ollut veljeä ei jätetä. Meidän sotainvalidien ja puolisojäsenten ikä on jo hyvin korkea. Moni aikaisempi toisten auttaja on nyt itse avun tarpeessa. Jotta osastot kykenisivät edelleen tehokkaasti auttamaan jäseniään, tarvitaan toimintaan mukaan suuri määrä vastuuntuntoisia meitä nuorempia tukijäseniä. Toiminta sotainvalidien parissa tutustuttaa mielenkiintoisiin ihmisiin. Nyt on viimeiset ajat oppia tuntemaan meitä sotainvalideja ja puolisoita, jotka ovat vuosikymmenet jaksaneet vammaisen rinnalla tukea antaen taivaltaa. Sotainvalidien Veljesliiton toiminnan periaatteet ovat pysyneet samoina yli 70 vuotta ja pysyvät sellaisina myös liiton toiminnan loppuun saakka. Tämä kirja on tarkoitettu kertomaan toimintaan mukaan tuleville Veljesliiton ainutlaatuisesta työstä sekä toiminnan eri muodoista ja mukautumisesta jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin. Olet sydämellisesti tervetullut antamaan tähän työhön oman panoksesi. Yhdessä turvaamme sotainvalidien ja puolisojäsenten elämän iltaa. Toivo Sundqvist Sotainvalidi Sotainvalidien Veljesliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja ARVOSTAN! ANNAN AIKAANI

6 1. Tukijäsenyys SOTAINVALIDIT Talvi-, jatko- ja Lapin sodassa vammautui pysyvästi noin sotilasta. Heistä elossa on (2013). Sotainvalidien on ollut pakko sopeutua vammoihin, mutta he tarvitsevat apua. Erityisesti nyt, kun heidän keski-ikänsä on pian 90 vuotta. Sotainvalidien keskimääräinen vamma-aste on 30 prosenttia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi jalkaterän amputaatiota, keskivaikeaa aivovammaa tai vaikeaa kuulovauriota. Erittäin vaikeasti vammautuneilla haitta-aste on sata prosenttia. He ovat mm. sotasokeita, kaksoisamputoituja tai vaikeasti päähän tai sisäelimiin vammautuneita. Sodan kärsimykset tuntuvat heidän elämässään yhä. Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien vuonna 1940 perustama oma järjestö. Sotiemme veteraanit Kaikkia rintamalla palvelleita miehiä ja naisia kutsutaan sotiemme veteraaneiksi. 96 prosenttia sotainvalideista on sotiemme veteraaneja. Loput 4 prosenttia on siviilejä, jotka vammautuivat esimerkiksi pommituksissa. Sotiemme veteraanien asioita ajaa Suomessa Sotainvalidien Veljesliiton lisäksi kaksi muuta veteraanijärjestöä. Ne ovat vuonna 1957 perustettu Suomen Sotaveteraaniliitto ja vuonna 1964 perustettu Rintamaveteraaniliitto. Vuonna 1980 perustettu Rintamanaisten Liitto lopetti toimintansa maaliskuussa Toiminnan päättyessä suurin osa heidän jäsenistään on liittynyt muihin veteraanijärjestöihin. Millaisia varsinaiset jäsenet ovat? Kun tapaat sotainvalidin, tapaat todennäköisesti etulinjan taistelijan. Sodissa pysyvästi vammautuneista suurin osa palveli rintamalla. Vaikka korkea ikä ja kohtalotoveruus yhdistävät jäsenkuntaa, on muistettava, että jokainen jäsen on yksilö. Hänellä on omat näkemyksensä, elämänhistoriansa ja toimintaympäristönsä. Sotainvalideja yhdistää usein sotapalvelus ja vammautuminen, mutta rauhanaikainen elämä voi sisältää kaikkea vankilasta pääjohtajan virkaan. Ikääntyminen ei muuta yhtä paljon persoonallisuutta kuin se muuttaa biologisia ja fyysisiä ominaisuuksia. Moni sotainvalidi ja puolisojäsen toteaakin olevansa edelleen sisäisesti nuori. Sotainvalidit ovat tottuneet lähestymään omaa veljesjärjestöään mutkattomasti. Sotainvalidien Veljesliiton oma paikallisyhdistys eli osasto on auttanut kaikenlaisissa kysymyksissä niin neuvoin kuin myös taloudellisesti. Luottamusta aikanaan lisäsi se, että sotainvalidi tiesi tapaavansa Veljesliitossa kohtaloveljen. Järjestö antoi vertaistukea jo ennen kuin sana oli vakiintunut kieleemme. On uusi tilanne sotainvalidille, kun itseä nuorempi tukijäsen onkin osaston tehtävissä. Elämän laki on kuitenkin se, että muuttuviin tilanteisiin sopeudutaan ja koke- 6

7 Halvaantuneiden hoitaja Marraskuussa 1943 Gunnar Kotiranta haavoittui Maaselän kannaksella. Konekiväärimies suoritti loput sotapalveluksesta sairaalan vääpelinä ja hoiti halvaantuneita. - Me oltiin totuttu elämässä ankaraan työhön ja koviin oloihin, mies muistelee. Jo ennen sotia Gunnar työskenteli juoksupoikana Porin puuvillatehtaalla. Myöhemmin hän eteni harjoittelijaksi ja jäi lopulta eläkkeelle työnjohtajana. Gunnar on aina nauttinut vapaaehtoistyön tekemisestä. Hän muistaa hyvin vuodet, jolloin Porin sotainvalidit kokosivat keräyspaperia saadakseen rahaa huoltotyöhön. - Paperia tuli tuhansia tonneja. Siinä oli aikamoinen lajittelu. Yli 90-vuotias pirteä ja omatoiminen mies esittelee mielellään valokuvia menneiltä vuosilta. Sota-ajan tarinat ovat hyvin muistissa. Muistelukaveri sen sijaan puuttuu. 67

8 muksien kautta syntyy luottamus. Tärkeintä on, että sotainvalidin asioihin paneudutaan ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Tällä hetkellä useimmissa sotainvalidiosastoissa nuoremmat ovat mukana luottamustehtävissä ja hoitavat käytännön työtä. Sotainvalidien puolisot ja lesket Sotainvalideista 89 prosenttia avioitui. Avioituminen vaikeavammaisen sotainvalidin kanssa vaati puolisolta rohkeutta. Naiset valoivat uskoa miehiin ja pelastivat monet heistä masennukselta. Vammaista miestään vuosikymmenet hoitanut puoliso on ollut sotainvalidin tärkein tukija. Useat muistelevat vuosien olleen henkisesti ja fyysisesti raskaita, mutta antoisia. Toisinaan vaimo hankki perheelleen myös elannon. Sotainvalidiosaston naisjaosto on tarjonnut puolisoille ainakin henkisesti vastaavaa kohtalotoverien apua kuin osasto miehille. Puolisojäsenyys toteutettiin Sotainvalidien Veljesliitossa vasta Puolisojäseniä on Veljesliitossa noin (2013). TUKIJÄSENET Tukijäseneksi ovat tervetulleita kaiken ikäiset sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä elämästä kiinnostuneet henkilöt. Yhteistä tukijäsenille on halu auttaa. Tukijäsenyys tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden oppia tuntemaan sodan kokeneita miehiä ja naisia. Monelle heistä tukijäsen tuo valoa elämän iltaan. Tukijäsentoiminta antaa paljon myös tekijälleen. Moni pitää toiminnan parhaana puolena hyvää mieltä. Aktiivisten vapaaehtoisten on todettu myös olevan tyytyväisempiä elämään, onnellisempia, kokevan itsensä terveemmiksi ja elävän pitempään kuin vertaisryhmän edustajien. Parhaimmillaan tukijäsenellä on vastuullaan muutama sotainvalidi ja puolisojäsen, joihin hän pitää yhteyttä. Monipuolinen tukijäsentyö Tukijäsenille on paljon erilaisia tehtäviä. Osa haluaa toimia ystävänä, osa auttaa järjestämään tapahtumia, osa on hyvä hallinnollisissa asioissa ja osa toimii esimerkiksi osaston lippuvastaavana. Oma tapa auttaa kannattaa miettiä omien vahvuuksiensa perusteella. Riittävä tukijäsenten määrä varmistaa sen, ettei toiminta muodostu taakaksi. Monet asiat voi tehdä myös porukalla. Esimerkiksi ohjelmallisen illan järjestäminen on hauskempaa ja helpompaa yhdessä. 8

9 Mitä voin tehdä tukijäsenenä? Käydä kylässä; jutella, kysellä kuulumisia, katsella kuvia Pieniä kotitöitä; lampun tai palohälyttimen patterin vaihto, tuolinjalan kiristys, lumen lapiointi Järjestää tapahtumia; käytännön järjestelyt, kuljetusapu, ohjelman toteutus, musiikki Auttaa omaa osastoa; kokoukset, lipun kanto, seppeleen lasku, luottamushenkilönä toimiminen, lehtijuttujen kirjoittaminen Osallistua keräyksiin TUKIJÄSENTOIMINNAN PERIAATTEET Tukijäsenyys on vapaaehtoistoimintaa. Se on sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi tehtyä työtä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry on määritellyt vapaaehtoistoiminnan näin: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Tukijäsenen tärkein ominaisuus on oikea motiivi. Halu auttaa yhdistää suurinta osaa Veljesliiton vapaaehtoisista. Tukijäsentä sitoo vapaaehtoistyön eettiset periaatteet. Sitoutuminen Tukijäsentyötä tehdään omasta vapaasta tahdosta. Tukijäsen saa määritellä, paljonko hän käyttää työhön aikaansa. Hänellä on myös oikeus lopettaa tukijäsenyys, jos hän niin haluaa. Tukijäseneen luotetaan ja hänen tulee tehdä lupaamansa asiat. Jäsenen kanssa voi yhdessä sopia, kuinka paljon ja usein nähdään. Näin ei synny turhia odotuksia eikä pettymyksiä. Oman elämän tasapaino Vapaaehtoiseksi ryhtymisen edellytyksenä on, että oma elämä on tasapainossa. Ihminen on taipuvainen auttamaan muita hetkellä, jolloin hän todellisuudessa itse kaipaa apua. Tällöin vaarana on uppoutua tukijäsentyöhön liikaa, jolloin se vie vähitellen voimat. On tärkeää kuulostella itseään; onhan minulla hyvä olla ja oikeasti aikaa? Vaitiolovelvollisuus Vapaaehtoistyötä tekevät kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. Vapaaehtoisen tulee kunnioittaa saamiaan tietoja, eikä hän saa levittää niitä ulkopuolisille. Vanhuksen 89

10 asioista saa kertoa hänen luvallaan esimerkiksi piirin toiminnanjohtajalle. Vaitiolovelvollisuus ei pääty, vaikka vapaaehtoistyö päättyisikin. Palkattomuus Tukijäsentoimintaa ei tehdä taloudellista korvausta vastaan eikä tukijäsenellä ole oikeutta vastaanottaa rahaa palkaksi työstään. Toiminnasta aiheutuvat kohtuulliset kulut voidaan tarvittaessa maksaa. Ei-ammattimaisuus Tukijäsentoimintaan riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Tukijäsenen työ ei korvaa ammattityötä. Tukijäsen ei myöskään saa ottaa hoitaakseen tehtäviä, jotka kuuluvat ammattilaisille. Tukijäsenellä on oma tärkeä roolinsa vanhuksen elämässä. Tavoitteena on pyrkiä toimivaan yhteistyöhön ammattihenkilöiden, omaisten ja vanhuksen ystävien kanssa. Autettavan ehdoilla toimiminen Tukijäsentoiminnan lähtökohtana on suvaitsevaisuus, tasa-arvo, puolueettomuus sekä uskonnollinen ja poliittinen sitoutumattomuus. Työtä tulee tehdä vanhuksen ehdoilla. Hänellä on itsemääräämisoikeus, jota tulee kunnioittaa. Oikeus tukeen ja ohjaukseen Sotainvalidien Veljesliitolla on vastuu tukijäsentensä ohjauksesta ja ongelmatilanteissa auttamisesta. Tukijäsen voi kääntyä kaikissa kysymyksissä osaston tai piirin puoleen. Toiminnan ilo Tukijäsenyyden on tarkoitus tuottaa iloa ja hyvää mieltä mukana oleville. Se ei saa muodostua pakoksi, vaan toiminnan on tarkoitus olla antoisaa sekä vanhukselle että tukijäsenelle. 10 Vapaaehtoisoiminnan määritelmä on, yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan.

11 2. Sotainvalidien Veljesliitto Sotainvalidien Veljesliitto on sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton tavoitteena on pitää huolta sotainvalideista sekä heidän puolisoistaan ja leskistään. Veljesliitto pyrkii kehittämään lakisääteistä korvausturvaa ja huoltoa sekä neuvoo jäseniään näihin liittyvissä kysymyksissä. Sotainvalidien kotona asumista tuetaan eri tavoin. Piirit ja osastot järjestävät jäsenilleen myös hengellistä ja muuta ohjelmaa. MIKSI SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO PERUSTETTIIN? Kuka hoitaa talvisodan invalidit? Talvisota päättyi ankariin rauhanehtoihin maaliskuussa Suomea ei kuitenkaan miehitetty, eikä se joutunut kokemaan seuraavana kesänä Baltian maiden kohtaloa. Vihollinen oli torjuttu ainakin toistaiseksi. Tappiot olivat pienelle maalle suuret kaatuneina, haavoittuneina ja kotinsa menettäneinä. Sotainvalidien Veljesliiton perustava kokous Jyväskylässä Marsalkka Mannerheim piti kokouksessa sotainvalideille kannustavan puheen. 1011

12 Sotainvalidit alkoivat kevään ja kesän aikana palata hoitokodeista ja sotasairaaloista takaisin siviilielämään, moni vaikeasti vammautunut ilman kättä tai jalkaa. Heitä pelotti oma tulevaisuus invalidina. Ennen sotaa vammaiset oli yleensä koettu vain rasitteena terveille ja heidät oli sysätty kammarin peränurkkaan, pois silmistä ja armopalojen varaan. Valtion sotavammaisille maksamat korvaukset osoittautuivat heti riittämättömiksi. Nuoren sotilaan tulevaisuus ei näyttänyt auvoiselta. Talvisodan sotavammaiset eivät kuitenkaan jääneet yksin vammojensa kanssa. Suomalaiset olivat kokeneet sodan yhteiseksi puolustussodaksi maan itsenäisyyttä uhkaavaa vihollista vastaan. Talvisodan henki näkyi niin, että yhteisesti haluttiin pitää huolta myös sodan uhreista. Lotta Svärd -järjestö ja Suomen Punainen Risti olivat ensimmäisinä auttamassa talvisodan sotainvalideja. Pian kävi ilmi, että sotainvalidien asialla olisi ollut monta ottajaa. Vapaussodan invalidien ja siviili-invalidien järjestöt sekä monet muut pienemmät hyväntekeväisyysyhdistykset olivat valmiita ottamaan sotainvalidien asiat hoitaakseen. Talvisodan sotainvalidit päättivät kuitenkin perustaa oman järjestön, joka olisi vapaa olemassa olleiden järjestöjen aatteellisista ja muista taustoista, ja johon kaikki sotainvalidit saattoivat liittyä jäseniksi. Teissä itsessänne asuu se voima... Sotainvalidit eivät halunneet jäädä elämään muiden ihmisten säälin varaan. Yhteiskunnallakaan ei ollut varaa elättää näin suurta työikäisten joukkoa. Sotainvalidit halusivat hoitaa itse, yhdessä porukalla omat asiansa. He itse tiesivät parhaiten, miten heitä saattoi auttaa. Tässä heitä kannusti marsalkka C.G. Mannerheim, joka Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa 18. elokuuta 1940 sanoi sotainvalideille: Kuten koko yhteiskunnallekin, on teille kullekin nyt tärkeintä ryhtyä rakentamaan uudelleen elämäänne, joka jokaisella teistä on vaikeutunut, monelle ehkä aivan perustuksiaan myöten on muuttunut vaikeiden ruumiillisten vammojenne takia. Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse tulokseen edes suurenkaan ulkoa tulleen tuen varassa. Omatoimisuus onkin aina ollut keskeinen asia suomalaisten sotainvalidien huollossa. VELJESJÄRJESTÖ Lievävammaiset auttoivat veljiään Rintamalla oli tullut tutuksi sanonta kaveria ei jätetä. Haavoittunut aseveli haettiin rintamalinjojen välistä vaikka oman haavoittumisen uhalla. Sama periaate toteutui Veljesliiton perustamisen jälkeen, kun lievemmin haavoittuneet ja jo miltei kokonaan parantuneet aseveljet alkoivat hoitaa yhteisiä ja etenkin vaikeasti haavoittuneiden asioita. Vaikeavammaisilla, jotka makasivat vielä sotasairaaloissa tai olivat vasta 12

13 sieltä kotiutuneet, ei ollut voimia tähän. Kaksi viikkoa ennen Sotainvalidien Veljesliittoa perustettiin Suomen Aseveljien Liitto, joka aluksi halusi ottaa myös sotainvalidihuollon tehtäväkseen. Näillä molemmilla järjestöillä oli pitkälti sama aatetausta, entisten aseveljien toistensa tukeminen ja isänmaallisen hengen ylläpitäminen. Sotainvalidien Veljesliitto oli kuitenkin vielä tämän lisäksi samalla myös vammaisjärjestö ja siten selvemmin huoltojärjestö. Tämä oli ehkä se ero, minkä vuoksi Veljesliitto täpärästi pelastui vuonna 1945 valvontakomission lakkautuskäskyltä. Sotainvalideista 96 prosenttia on samalla veteraaneja (neljä prosenttia on siviileinä sodan johdosta vammautuneita), mutta tästä huolimatta sotainvalidit ovat halunneet ensisijaisesti olla Veljesliiton jäseniä ja sen ohella mahdollisesti muiden veteraanijärjestöjen jäseniä. Sotainvalidien Veljesliitto on voimakkaana etujärjestönä kyennyt huolehtimaan hyvin jäsenistönsä asioista. Tämän vuoksi yhteisen veteraaniperinteen vaalimisen rinnalla pitää säilyttää myös sotainvalidien erityinen perintö. Tasa-arvoinen liitto Verrattuna Suomen Aseveljien Liittoon Sotainvalidien Veljesliitto oli korostetusti tavallisten rivimiesten perustama järjestö. Kun aseveliliiton johto koostui tosin eri sotilasarvoja omaavista valtakunnallisesti tunnetuista henkilöistä, mm. poliitikoista, Veljesliiton johtohenkilöt olivat Marskin määräämiä puheenjohtajia eversti Matti Tiiaista ja kenraaliluutnantti Väinö Valvetta lukuun ottamatta tavallisia sotainvalideja. Veljesliiton perustaminen lähti liikkeelle perustasolta, kun Runnin kylpylaitoksessa toipumassa olleet talvisodan invalidit päättivät perustaa ns. väliaikaisen toimikunnan valmistelemaan oman liiton perustamista. Veljesliiton jäsenet ovat alusta lähtien olleet tasa-arvoisia kaikessa liiton toiminnassa. Kaikilla sotainvalideilla, miehillä ja naisilla, on mahdollisuus liittyä jäseneksi ja toimia liitossa. Veljesliittoon ovat mahtuneet aatemaailmaltaan mitä erilaisimmat ihmiset, äärioikealta äärivasemmalle. Yhteiskunnallisella asemalla ei ole ollut merkitystä. Tukea ovat saaneet kaikki sitä tarvitsevat, eikä sen saaminen ole riippuvainen osastosta tai sen sijainnista. Voima perustasolta Veljesliiton tasa-arvoisuus näkyy myös siinä, että hyvin pian perustamisen jälkeen sille oli luotu vahva paikallisosastojen verkosto. Liiton perustajat ymmärsivät, etteivät he kykene huolehtimaan tuhansien sotainvalidien huollosta eri puolilla maata ilman paikallisia toimijoita. Oli etsittävä siipeensä saaneet, jotka helposti jäivät omaan kotipiiriinsä haavojaan nuolemaan. Oikean avun perille saanti edellytti henkilökohtaisia yhteydenottoja sotainvalidiperheisiin. Itse asiassa varsinainen sotainvalidityö huolto-, etujärjestö- ja veljestoiminta on aina tehty osastotasolla, joka Veljesliitossa on ollut maantieteellisesti hyvin kattava. Tieto sotainvalidien tarpeista on ollut osastojen toimijoilla. Sotainvalidien Veljesliitossa tämä tieto on välittynyt perustasolta liiton johtoon ja tätä tietoa on osattu käyttää hyväksi muun muassa sotainvalideja koskevan lainsäädännön kehittämisessä

14 Toiminnan monipuolisuus Veljesliiton vahvuus Veljesliiton laajasta osastokentästä on ollut seurauksena myös toiminnan monipuolisuus, jossa vain mielikuvitus on ollut rajana. Paikallisista lähtökohdista on parhaiten osattu auttaa sotainvalidiperheitä ja hankkia varoja heidän huoltoonsa. Jatkosodan aikana ja sotien jälkeisinä vuosina, jolloin kaikesta oli pulaa, sotainvalidiosastojen puuhamiehet keksivät huoltotyöhön mitä moninaisimpia keinoja. Hankittiin esimerkiksi polkupyörän renkaita jalka-amputoiduille, kasvatettiin kaniineja kaupunkiasuntojen ullakoilla salaa ruokakorttiannosten täydentäjiksi, viljeltiin yhteisesti perunoita osaston jäsenille ja järjestettiin vappu- ym. juhlia varojen hankkimiseksi. Tämä toiminnan monipuolisuus on aina ollut Veljesliiton rikkaus. Huolimatta osastotason vahvuudesta ja moninaisuudesta Veljesliitto on kuitenkin aina ollut samanaikaisesti voimakkaasti ylhäältä johdettu järjestö. Jo alkuvuosina lii- Julistekampanjat olivat tärkeä osa syyskeräyksen näkyvyyttä. Sotainvalidijulisteita vuonna 1947 eduskuntatalon läheisyydessä. 14

15 ton matkatarkastajat kiersivät osastoissa ja valvoivat, ettei etenkään avustustoiminnassa tapahtunut väärinkäytöksiä. Perus- ja tilapäisavustusten jakamiselle oli liiton selkeät ja tiukat ohjeet, joita osastojen oli noudatettava samoin kuin muita järjestön toimintaan liittyviä ohjeita. Tämä kurinalaisuus teki liitosta vahvan ja luotettavan toimijan. Avustusten jakamisessa liiton valtakunnallinen johto saattoi myös tehdä aluepolitiikkaa keräämällä Etelä- ja Länsi-Suomen vauraiden alueiden sotainvalidiosastoilta varoja Itä- ja Pohjois-Suomen osastojen huoltotyöhön. Periaatteet säilyneet 70 vuotta Veljesliiton perusperiaatteet ovat säilyneet liitossa ja sen piireissä ja osastoissa vuosikymmeniä. Ne ovat täsmentyneet ja täydentyneet vuosien kuluessa, mutta ne ovat edelleen samat. Ne ovat luoneet liiton, jossa vallitsee poikkeuksellisen vahva yhteishenki. Samanlaista arvomaailmaa on tuskin millään muulla järjestöllä. Siksi on tärkeää, että tämä aatemaailma ja nämä toimintaperiaatteet säilyvät edelleen nyt, kun mukaan tulee entistä enemmän nuorempia tukijäseniä. Sotainvalidien Veljesliitto on alusta lähtien ollut huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Näistä kolmesta tehtävästä korostui sodan ja sen jälkeisinä vuosina huoltotyö sotainvalidien ja heidän perheidensä keskuudessa. Huoltotyö käsitettiin Sotainvalidien Veljesliitossa varsin monipuolisesti ja kattavasti, eikä se liittynyt pelkästään jäsenkriteeriin sotavammaan. TEHOKAS HUOLTOJÄRJESTÖ Sotainvalidien työhuolto Talvisodan jälkeen lähtökohtana oli, että ruumiillisesti vaikeastikin vajavaiselle sotainvalidille järjestettiin työhuollon avulla hänelle sopivaa säännöllistä työtä. Suomen Punainen Risti, nais ten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd ja Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto alkoivat heti talvisodan jälkeen järjestää vaikeavammaisille ammattikursseja. Keskeinen toimija ammattikurssien järjestäjänä oli vuoden 1942 lopulta alkaen Helsingissä Ruskeasuolla toimintansa aloittanut Invalidisäätiö. Perustamisensa jälkeen Sotainvalidien Veljesliitto otti päävastuun ammattikursseista, kunnes vuoden 1942 sotainvalidien työhuoltolailla vastuu siirrettiin valtiolle. Työhuollosta kehittyi olennainen osa sotavammojen korvausjärjestelmää. Työhuollon onnistuminen vaati myös sotainvalidien omaa sitoutumista tavoitteeseen. Vam mautuminen oli vienyt monelta sotainvalidilta uskon omiin mahdollisuuksiinsa työelämässä. Myös epävarmuus paranemisesta ja huoli perheen tulevaisuudesta painoivat mieltä. Sotainvalidien oman järjestön tärkeänä tehtävänä oli kannustaa jäseniään ja saada heidät ymmärtämään työnteon mer kitys ei ainoastaan heille itselleen, vaan koko yhteiskunnalle. Ylhäältä annettu käsky ei olisi tehonnut näihin rintamamiehiin. Sotainvalidien Veljesliiton yksi suurimmista saavutuksista oli, että se onnistui iskostamaan jäsenistöönsä ajatuksen Me palaamme töihin

16 Työhuolto alkoi jo sotasairaaloissa ja toipilaskodeissa askartelun muodossa ja jatkui ammattikurssitoimintana. Sotainvalidiosastoilla oli tärkeä merkitys työhuollossa, sillä niiden kautta tieto ammattikursseista levisi sotainvalideille. Osastot rohkaisivat, jopa lähes pakottivat jäseniään kursseille luvaten samalla huolehtia sillä aikaa perheen toimeentulosta. Vaikeavammaisille tarjottiin ammattikoulutusta, yleiskoulutusta, raaka-aine- ja työvälineapua sekä työhönsijoitusta. Sotainvalidi pyrittiin sijoittamaan jatko- ja täydennyskoulutuksella ensisijaisesti entiseen työpaikkaansa. Ellei paluu vanhaan ammattiin ollut mahdollinen, sotainvalidi ohjattiin kokonaan uuteen ammattiin. Vuosina ammattikoulutusta sai lähes sotainvalidia. Piirit tukemaan työtä Työn lisääntyessä Sotainvalidien Veljesliiton piti vahvistaa myös alueorganisaatiotaan. Liitto oli jo vuonna 1942 luonut asiamiesverkoston. Asiamiespiirien (35 piiriä) tehtävänä oli opastaa, neuvoa ja valvoa alaosastoja. Liiton perustasolla vaadittiin kuitenkin vielä tiiviimpää alueorganisaatiota, joten syksyllä 1944 ja keväällä 1945 perustettiin lähinnä maakunnallisten rajojen mukaisesti 18 rekisteröityä piiriyhdistystä. Tätä piirijakoa noudatetaan yhä. Kullakin piirillä on vastuullinen piirihallitus, johon piirin vuosikokous valitsee jäsenet osastojen esityksistä. Toimeenpanevana elimenä on piiritoimisto, jota johtaa toiminnanjohtaja (vuoteen 1952 piirisihteeri). Tärkeimmät piirin tehtävistä olivat ja ovat edelleen osastojen huolto- ja yhdistystoiminnan tukeminen sekä tiedottaminen liiton omille jäsenille ja suurelle yleisölle. Liiton 19. piiriyhdistys on Ruotsin piiri. Huoltotyö perustasolla Sotainvalidien Veljesliiton huoltotyö tapahtui ja tapahtuu edelleen sen perustasolla, osastoissa. Liitto asetti tälle työlle selkeät raamit ja myös valvoi tarkasti niiden noudattamista. Näin haluttiin saada sotainvalidit tasa-arvoiseen asemaan eri osastoissa. Liiton kunnia puheenjohtajan mar salkka Mannerheimin ehdotuksesta huoltoavustukset jaettiin Veljesliitossa kahteen ryhmään: perus- ja tilapäisavustuksiin. Mannerheim suositteli monessa yhteydessä perusavustuksia, joilla pyrittiin kerralla saamaan sotainvalidiperheen talous kuntoon. Antamalla tuntuvampi raha-avustus esimerkiksi tilan tai maan ostoon, kodin rakentamiseen tai työvälineiden hankin taan toivottiin, että perhe tuli vastaisuudessa toimeen itsenäisesti. Sotainvalidien avustushakemukset lähetettiin aluksi suoraan ja sitten piiritoimiston kautta osastoista liiton keskustoimistoon, joka päätti ja myös maksoi avustukset osastojen välityksellä ja valvomana. Tilapäisavustuksia liiton johto kehotti Mannerheimin suosi tuksesta välttämään. Mutta pakottavan tarpeen vuoksi täytyi alaosastojen myön tää niitäkin usein. Ne annettiin nimensä mukaisesti tilapäistarpeeseen, muun muas sa sairaus-, työttömyys- ja hautausavustuksina. Tilapäisavustuksia myönsivät lähinnä vain osastot. Rahavarojen niuk kuus esti eräitä osastoja huolehtimasta riittävästi avun tarpeessa olevista sotainvalidiperheistä. Piirit auttoivat näitä varattomimpia osastoja antamalla niille varoja tilapäisavustusten jakoon. Tilapäisavustuksia on osastoissa myönnetty viime vuosiin saakka. Samoin on 16

17 Rohkeat rakastuneet Vuonna 1942 Kannaksella ammus osui Elo Koivumäen viereen. Sairaalassa oikeasta korvasta kaivettiin savea ja multaa, mutta parikymppisen miehen kuulo oli jo vaurioitunut. Lottana työskennellyttä Annelia ei tulevan puolisonsa 20 %:n vamma pelottanut. Molemmat olivat jääneet juuri leskeksi, kun Elo asteli Annelin asiakkaaksi verotoimistossa. - Pian jo kysyinkin, voisinko soittaa muulloinkin kuin tässä asiassa, Elo hymyilee. Kotona viihtyvää paria huolettavat nykyisin vain haravoinnin ja verhojen vaihdon kaltaiset askareet. Autolla ajaminen heiltä sujuu, mutta siivoamiseen ja ruuanlaittoon he saavat apua. - Tulevaisuudessa autosta on luovuttava, ja tuolloin tukijäsen voisi kyyditä meidät ruokalaan, Elo suunnittelee. - Vaikka ikää on paljon, on kunto vielä suhteellisen hyvä. Päivät kuitenkin vaihtelevat toinen päivä on parempi kuin toinen, Anneli jatkaa

18 myönnetty perusavustuksia, joiden luonne on tietysti muuttunut, kun perheen perustaminen ja ammatin hankkiminen ovat jo kaukana takanapäin ja 1970-luvuilla haettiin perusavustusta muun muassa asunto-osakkeiden hankinnan osarahoitukseen, rakennusten peruskorjaukseen, sähköistämiseen, vesijohto- ja viemäritöihin, maatalouskoneiden ja kotieläinten hankintaan. Tämän kaltainen avun tarve alkoi 1970-luvun lopulla selvästi vähentyä ja avustusten määrä alkoi laskea. Vuonna 1980 Veljesliitto siirsi perusavustusten myöntämisen kokonaan piireille. Perusavustusten luonne muuttui edelleen sotainvalidien ikääntyessä, ja 1980-luvulta lähtien tukea on myönnetty yleisimmin kotona selviytymistä helpottavien asunnon muutostöiden rahoittamiseen ja poikkeuksellisiin sairauskuluihin. Varat huoltotyöhön Paikallisen sotainvalidiosaston mahdollisuudet tehdä huoltotyötä jäsentensä hyväksi riippuivat sen taloudellisista voimavaroista. Sotien aikana varoja saatiin pääasiassa lahjoituksina, mutta niiden jälkeen oli aloitettava oma itsenäinen varainhankinta. Tässä työssä on jälleen Sotainvalidien Veljesliiton perustason aloitteellisuus tullut hyvin esille. Varainhankintamuotojen moninaisuus kuvastaa osastojen puuhamiesten idearikkautta. Sotainvalidiosastoilla ja niiden naisjaostoilla on ollut monenlaisia varainhankintatempauksia kuten juhannustyttökilpailuja, vappu- ja uudenvuodenjuhlia, iltamia, tansseja, arpajaisia, urheilutapahtumien järjestelytehtäviä, siltakeräyksiä, muotinäytöksiä, romun ja keräyspaperin keräyksiä ja teatterin narikka. Olympiavuonna 1952 kiersi Miss Universum Armi Kuusela ympäri maata ja osallistui hänen kunniakseen, mutta sotainvalidityön tukemiseksi järjestettyihin kesäjuhliin. Liiketoiminnan muodot ovat myös olleet moninaiset: kioski, tanssilava, (kesä) ravintola, (kesä)kahvila, työmaaruokala, leirintäalue, pesula, jalkinekorjaamo, jäätelötehdas, virvoitusjuomatehdas, linja-autoasema, puuseppä- ja pilketehdas, autokorjaamo, villakarstaamo, keilahalli, huoltoasema, patjavalmistamo, kukkakauppa, matkahuolto, polkupyöräkorjaamo, lasten pukimo, sauna, parturiliike, hotelli, lippupalvelu, ampumarata, pienoisgolf, pysäköintilaitos jne. Aina ei liiketoiminnassakaan onnistuttu ja osaston liikeyritys saattoi kaatua konkurssiin naapuriosastojen veljellisestä tuesta huolimatta. Myös liiton yksi piiri ajautui vuosikymmeniä sitten niin pahoihin talousvaikeuksiin, että sen alueelle piti perustaa uusi sotainvalidipiiri. Liiketoimintaa harjoitettiin siis vaihtelevalla menestyksellä. Jotkin hankkeet lopahtivat muutamassa vuodessa ja toiset tuottivat varoja osastolle vuosikymmeniä luvulla liiketoiminta alkoi olla harvinaista sotainvalidiosastoissa, mutta viimeiset osastojen liiketoimet loppuivat vasta vuosituhannen vaihteessa. Monille osastoille Sotainvalidien syyskeräyksestä muodostui tärkein varainhankintamuoto. Liiketoiminnan vähetessä syyskeräyksestä tuli valtakunnallisestikin osastojen merkittävin tulolähde. Osastot ovat saaneet varoja myös valtakunnallisesta Vammaisten vaalikeräyksestä (nykyään Pieni ele). Sotainvalidien Veljesliitossa on alusta lähtien pyritty myös taloudellisesti alueel- 18

19 liseen tasa-arvoon sotainvalidien kesken. Piirejä vuonna 1944 perustettaessa liittokokous päätti samalla perustaa tasausrahaston, johon varakkaammat osastot ja piirit maksoivat tasausrahaa köyhempien seutujen sotainvalidien huoltoon. Alueelliset erot otettiin pitkään huomioon myös Sotainvalidien syyskeräyksessä ja nykyisin liiton jakamissa huolto- ja tukirahoissa. ETUJÄRJESTÖ Akateemikko Matti Kuusi totesi juhlapuheessaan ensimmäisen kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Lahdessa : Minäkin aion puhua veteraanien sukupolvesta: meistä jotka olimme liian pieniä osallistuaksemme tehokkaasti punikkien ja lahtarien talvikisoihin vuonna 1918, mutta jo kyllin isoja ehtiäksemme mukaan viimeistään Lapin sotaan. Me olimme itsenäisen Suomen ensimmäinen nuorisopolvi, ja tiesimme sen. Me olimme ensimmäisiä, joita koski yleinen oppivelvollisuus, yleinen asevelvollisuus ja torpparivapautus. Saatoimme joskus ylimielisesti tokaista vanhuksille, että meissä ei ollut suuriruhtinaan hajua eikä vanhasuomalaista varovaisuutta; vanha herra Paasikivi sitten aikanaan piti meille vanhasuomalaisen varovaisuuden alkeiskurssin. Edellä oleva ei kuitenkaan ollut kaiken kattava selvitys veteraanien kotitaustasta. Monien vanhemmat olivat vuonna 1918 halunneet pysyä kaiken kiistelyn ulkopuolella ja jatkaa elämäänsä huolehtien perheestään ja arkisista velvollisuuksistaan. Talvisodan syttymisen lähes jokainen suomalainen koki suurena vääryytenä. Suurvalta Neuvostoliitto hyökkäsi pienen naapurinsa kimppuun tarkoituksena anastaa siltä maa ja itsenäisyys. Talvisodassa yhteinen taistelu eheytti kansaa. Pitkäkestoinen jatkosota tutustutti miehet lopullisesti toisiinsa. Sotainvalidi-lehden haastattelussa sotainvalidi Seppo Jaakkola kertoi (SI 2/97): Sodan jälkeen tunnettavuus koko miespuolisen väestön keskuudessa oli aivan uudella tasolla. Kun miehet pääsivät siviiliin, aseveljiä oli kaikissa tehtävissä ja ammateissa yhteiskunnassa. Jos kaveriin oli luotettu, kun henki oli kyseessä, kuinka ei olisi luotettu rauhan aikana. Kutsuntajärjestelmämme oli paikkakuntakohtainen, joten nimenomaan lähiseutujen miehet olivat tulleet hyvinkin tutuiksi. Ei puoluepolitiikkaa Veljesliittoon Sotainvalideille oli tärkeää, että heidän oma liittonsa pysyi heidän käsissään. Myöskään mitään pientä porukkaa ei haluttu päästää päättämään asioista. Niinpä vuoteen 1972 saakka liiton lainmukaisena hallituksena toimi nykyisen valtuuston kokoinen elin. Yhdeksänjäseninen johtokunta sai hoitaa ainoastaan juoksevat asiat. Rutiiniasioita riittikin, ja esimerkiksi vuonna 1945 johtokunta kokoontui 52 kertaa. Oikeastaan ainoat ei-sotainvalidit, joilla oli alkuvuosina vaikutusvaltaa liiton asioihin, oli kunniapuheenjohtaja Mannerheim sekä liiton toinen puheenjohtaja Väinö Valve. Mannerheim otti kantaa muun muassa adressien paperityyppiin ja ammattikurssilla olevien kustannuskorvauksiin

20 Yhteistyökykyisenä järjestönä Veljesliitto on neuvotellut huollon käytännön järjestelyistä muun muassa eri viranomaisten kanssa. Veljesliitossa on aina ymmärretty, että lakien soveltajilla on suuri tosiasiallinen vaikutusvalta siihen, miten huolto käytännössä toteutuu. Neuvottelujen tuloksena on syntynyt sopimuksia, joiden noudattamista on edellytetty myös liiton jäseniltä. Mistään ulkoapäin tulevasta määräilystä ei näissä tilanteissa ole kuitenkaan ollut kyse, sillä liitto on edustanut neuvotteluissa jäseniään pyrkien yksinomaan heidän parhaaseensa. Poliittinen kiistely ja kuppikuntaisuus olivat sotainvalideillekin tuttuja. Monet sotainvalidit saivat sodanjälkeisinä vuosina politiikasta jopa ammatin. Puoluepolitiikkaa ei kuitenkaan missään tapauksessa haluttu omaan liittoon. Asiasta on ollut nimenomainen määräys järjestön säännöissä alkuvuosista alkaen. Yksipuolinen tukeutuminen johonkin tai joihinkin poliittisiin ryhmiin olisi voinut antaa hetkellisiä etuja, mutta olisi samalla jakanut omaa joukkoa. Jäsenten luottamus siihen, että Veljesliitto toimii vain sotainvalidien hyväksi ilman sivutarkoituksia, on haluttu säilyttää. Täysin politiikkaa ei pystytty sulkemaan Sotainvalidien Veljesliiton ovien ulkopuolelle, vaan muutaman kerran ja 1950-luvuilla yleiset yhteiskunnalliset kiistat heijastuivat myös Veljesliittoon. Nämä tapaukset jäivät kuitenkin yksittäisiksi poikkeuksiksi. Mitään järjestäytynyttä poliittista ryhmätoimintaa Veljesliitossa ei ole koskaan ollut. Veljesliitto on ajanut tavoitteitaan yleensä ensi sijassa kulloistenkin hallituspuolueiden edustajien kautta. Tiedossa on ollut, että oppositiolta olisi ollut saatavissa runsain mitoin ystävyyttä ja sympatiaa, mutta asiat eivät olisi edistyneet. Tämän järkevän toimintalinjan ovat hyväksyneet nekin liiton päättävien elimien jäsenet, joiden kannattama puolue on ollut oppositiossa. Luottamustehtävät veljien hallussa Sotainvalidien luottamusta Sotainvalidien Veljesliittoon lisäsi se, että luottamusmieselinten jäsenistä enemmistö oli niin osastojen, piirin kuin liitonkin tasolla sotainvalidien hallussa. Säännöissä oli yleensä määräyksenä, että kahden kolmasosan luottamusmiehistä tuli olla sellaisia sotainvalideja, joille valtio maksoi sotavammasta elinkorkoa eli silloisten sääntöjen mukaisia ns. A-jäseniä. Käytännössä täysin ulkopuoliset henkilöt olivat 1980-luvulle asti hyvin harvinaisia kaikissa luottamusmieselimissä. Tarve ulkopuolisten ottamiseen mukaan Veljesliiton työhön alkoi kasvaa jo 1980-luvun lopulla, sotainvalidien ikääntyessä. Tähän ajan vaatimukseen Veljesliitto reagoi aluksi epätarkoituksenmukaisesti. Liiton säännöt sekä piirien ja osastojen mallisäännöt muutettiin vuonna 1988 siten, että niissä yleisesti kiellettiin ei-sotainvalidien jäsenyys luottamusmieselimissä. Väärään suuntaan tapahtunut kehitys huomattiin nopeasti luvulta alkaen Veljesliitossa ja jäsenyhdistyksissä on poistettu lähes kaikki rajoitukset ulkopuolisten osallistumiselle luottamuselinten toimintaan. Piirin toiminnanjohtajat pitkään sotainvalideja Myös palkatun henkilökunnan valinnassa sotainvalidit olivat pitkään etusijalla. Jäsenistön oli luontevaa samaistua henkilöön, joka itsekin jakoi saman kohtalon. Näin 20

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon lakimies Seppo Savolainen 10.5.2012 Jyväskylä Käsitteet sotainvalidi ja veteraani sotainvalidi on henkilö, jolla on Valtiokonttorin

Lisätiedot

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Edellä käyden vammoista huolimatta 1940-2015

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Edellä käyden vammoista huolimatta 1940-2015 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Edellä käyden vammoista huolimatta 1940-2015 Oma järjestö avuksi Sotien jälkeen lähes 100 000 vammautuneen piti opetella uudenlainen elämä ilman kättä, näköä tai kipujen kanssa.

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Sotainvalidien kuntoutus eilen ja toissapäivänä. Veljeskotipäivät Porissa Pääsihteeri Markku Honkasalo 1.-2.10.2015

Sotainvalidien kuntoutus eilen ja toissapäivänä. Veljeskotipäivät Porissa Pääsihteeri Markku Honkasalo 1.-2.10.2015 Sotainvalidien kuntoutus eilen ja toissapäivänä Veljeskotipäivät Porissa Pääsihteeri Markku Honkasalo 1.-2.10.2015 Lääkinnällinen kuntouttaminen Talvisodan jälkeen vaikeasti vammautuneet pitkään sotasairaaloissa

Lisätiedot

liite 1/8.2.2007 Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2007

liite 1/8.2.2007 Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2007 1 liite 1/8.2.2007 Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2007 Neuvontapalvelu: Huolehditaan yhdessä Kyyhkylän kuntoutussairaalan palveluneuvojan kanssa siitä, että jokainen osaston jäsen, puoliso

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

VARKAUDEN SOTAINVALIDIT RY:N SÄÄNNÖT

VARKAUDEN SOTAINVALIDIT RY:N SÄÄNNÖT liite 2 / 21.1. 2010 1 VARKAUDEN SOTAINVALIDIT RY:N SÄÄNNÖT Käsitelty johtokunnassa 21.1.2010 3 Vuosikokous hyväksynyt 18.2.2010 Lähetetty piirille 18.2.2010 vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

3 /17./.1.2008. Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2008

3 /17./.1.2008. Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2008 1 3 /17./.1.2008 Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2008 Neuvontapalvelu: Huolehditaan yhdessä Kyyhkylän kuntoutussairaalan palveluneuvojan kanssa siitä, että jokainen osaston jäsen, puoliso

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Satakummi

Vapaaehtoistyö Satakummi Vapaaehtoistyö Satakummi Tapio Myllymaa 24.9.2015 Merkitys ja haasteet Meitä on paljon 1,4 miljoonaa Jokainen voi auttaa pahinta on olla auttamatta Ei marginaalikysymys. Haasteita on mutta pitää saada

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Lions-liiton vuosikokous 2013 Heinolassa teki päätöksen palveluaktiviteetista sotiemme veteraanien hyväksi

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU Hankkeen taustaa Sotainvalidien Veljesliitto on hallinnoinut avustajatoiminnan projektia vuodesta 1998 Sotainvalidien Veljesliiton

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Kajaani 26.11.2013 22.11.13 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Reijo Inget Kainuun rintamalisän saajat 2007-2013 2500 2000 1500 1000 500 2007

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin!

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Mietteitä vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoisuus voi olla säännöllistä toimintaa viikoittain tai kuukausittain, tai sitten voit toimia keikkavapaaehtoisena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot