Tukijäsenen opas Tervetuloa sotainvalidien elämään!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukijäsenen opas Tervetuloa sotainvalidien elämään!"

Transkriptio

1 Tukijäsenen opas Tervetuloa sotainvalidien elämään!

2 Ulkoasu Maarit Kattilakoski / Unionimedia Kuvat Sotainvalidien Veljesliitto arkisto Matti Rajala / Labuenafoto Janne Ulvinen Tuomas Sauliala Painopaikka Miktor painos ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 Tukijäsenen kurssi Arvoisa tukijäsen Sinua tarvitaan 1. Tukijäsenyys... 6 Sotainvalidit... 6 Tukijäsenet... 8 Tukijäsentoiminnan periaatteet Sotainvalidien Veljesliitto Miksi Sotainvalidien Veljesliito perustettiin? Veljesjärjestö Tehokas huoltojärjestö Etujärjestö Se ei ole ohi Toiminta jäsenten parissa Sotainvalidin kohtaaminen Vanhuksen hyvinvointi Lakisääteinen turva Sotilasvammalaki Elinkorko Sairausapulisä Hoito ja kuntoutus Puolison turva Lesken oikeudet Kotona selviytyminen Valtion korvaamat kunnalliset avopalvelut Asunnon muutostyöt Avustajatoiminta... 45

4 6. Sotainvalidien Veljesliitto tänään Piirin ja osastojen toiminta Sotainvalidityö Osastojen talous Arkistot Tulevaisuus Sotainvalidien Perinnejärjestö Tammenlehvän Perinneliitto Sotainvalidityön palkitsemismuodot Sotainvalidien Veljesliiton palkitsemismuodot Sotainvalidien Perinnejärjestön palkitsemismuodot Mistä saan lisätietoa? Liitteet Sotainvalidien Veljesliiton keskustoimiston yhteystiedot Piirien yhteystiedot Avustajatoiminnan yhteystiedot Veljespappien yhteystiedot Sotainvalidien Perinnejärjestön yhteystiedot Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien yhteystiedot Osaston mallisäännöt Osaston mallisäännöt

5 Arvoisa tukijäsen Sinua tarvitaan Sotainvalidit ovat tottuneet luottamaan Veljesliittoonsa. Sotainvalidien Veljesliitto on vuosikymmeniä ollut tehokas etu- ja huoltojärjestö. Veljesliitolta on saanut neuvoja ja tukea erilaisissa asioissa. Taloudellisesti liitto on merkittävästi avustanut sotainvalideja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään. Veljesjärjestönä liitto on merkinnyt jäsenilleen monipuolista vertaistukea. Liiton toiminnasta valtaosa on tapahtunut paikallistasolla eli sotainvalidiosastoissa. Sotainvalidien tunnuksena on aina ollut veljeä ei jätetä. Meidän sotainvalidien ja puolisojäsenten ikä on jo hyvin korkea. Moni aikaisempi toisten auttaja on nyt itse avun tarpeessa. Jotta osastot kykenisivät edelleen tehokkaasti auttamaan jäseniään, tarvitaan toimintaan mukaan suuri määrä vastuuntuntoisia meitä nuorempia tukijäseniä. Toiminta sotainvalidien parissa tutustuttaa mielenkiintoisiin ihmisiin. Nyt on viimeiset ajat oppia tuntemaan meitä sotainvalideja ja puolisoita, jotka ovat vuosikymmenet jaksaneet vammaisen rinnalla tukea antaen taivaltaa. Sotainvalidien Veljesliiton toiminnan periaatteet ovat pysyneet samoina yli 70 vuotta ja pysyvät sellaisina myös liiton toiminnan loppuun saakka. Tämä kirja on tarkoitettu kertomaan toimintaan mukaan tuleville Veljesliiton ainutlaatuisesta työstä sekä toiminnan eri muodoista ja mukautumisesta jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin. Olet sydämellisesti tervetullut antamaan tähän työhön oman panoksesi. Yhdessä turvaamme sotainvalidien ja puolisojäsenten elämän iltaa. Toivo Sundqvist Sotainvalidi Sotainvalidien Veljesliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja ARVOSTAN! ANNAN AIKAANI

6 1. Tukijäsenyys SOTAINVALIDIT Talvi-, jatko- ja Lapin sodassa vammautui pysyvästi noin sotilasta. Heistä elossa on (2013). Sotainvalidien on ollut pakko sopeutua vammoihin, mutta he tarvitsevat apua. Erityisesti nyt, kun heidän keski-ikänsä on pian 90 vuotta. Sotainvalidien keskimääräinen vamma-aste on 30 prosenttia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi jalkaterän amputaatiota, keskivaikeaa aivovammaa tai vaikeaa kuulovauriota. Erittäin vaikeasti vammautuneilla haitta-aste on sata prosenttia. He ovat mm. sotasokeita, kaksoisamputoituja tai vaikeasti päähän tai sisäelimiin vammautuneita. Sodan kärsimykset tuntuvat heidän elämässään yhä. Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien vuonna 1940 perustama oma järjestö. Sotiemme veteraanit Kaikkia rintamalla palvelleita miehiä ja naisia kutsutaan sotiemme veteraaneiksi. 96 prosenttia sotainvalideista on sotiemme veteraaneja. Loput 4 prosenttia on siviilejä, jotka vammautuivat esimerkiksi pommituksissa. Sotiemme veteraanien asioita ajaa Suomessa Sotainvalidien Veljesliiton lisäksi kaksi muuta veteraanijärjestöä. Ne ovat vuonna 1957 perustettu Suomen Sotaveteraaniliitto ja vuonna 1964 perustettu Rintamaveteraaniliitto. Vuonna 1980 perustettu Rintamanaisten Liitto lopetti toimintansa maaliskuussa Toiminnan päättyessä suurin osa heidän jäsenistään on liittynyt muihin veteraanijärjestöihin. Millaisia varsinaiset jäsenet ovat? Kun tapaat sotainvalidin, tapaat todennäköisesti etulinjan taistelijan. Sodissa pysyvästi vammautuneista suurin osa palveli rintamalla. Vaikka korkea ikä ja kohtalotoveruus yhdistävät jäsenkuntaa, on muistettava, että jokainen jäsen on yksilö. Hänellä on omat näkemyksensä, elämänhistoriansa ja toimintaympäristönsä. Sotainvalideja yhdistää usein sotapalvelus ja vammautuminen, mutta rauhanaikainen elämä voi sisältää kaikkea vankilasta pääjohtajan virkaan. Ikääntyminen ei muuta yhtä paljon persoonallisuutta kuin se muuttaa biologisia ja fyysisiä ominaisuuksia. Moni sotainvalidi ja puolisojäsen toteaakin olevansa edelleen sisäisesti nuori. Sotainvalidit ovat tottuneet lähestymään omaa veljesjärjestöään mutkattomasti. Sotainvalidien Veljesliiton oma paikallisyhdistys eli osasto on auttanut kaikenlaisissa kysymyksissä niin neuvoin kuin myös taloudellisesti. Luottamusta aikanaan lisäsi se, että sotainvalidi tiesi tapaavansa Veljesliitossa kohtaloveljen. Järjestö antoi vertaistukea jo ennen kuin sana oli vakiintunut kieleemme. On uusi tilanne sotainvalidille, kun itseä nuorempi tukijäsen onkin osaston tehtävissä. Elämän laki on kuitenkin se, että muuttuviin tilanteisiin sopeudutaan ja koke- 6

7 Halvaantuneiden hoitaja Marraskuussa 1943 Gunnar Kotiranta haavoittui Maaselän kannaksella. Konekiväärimies suoritti loput sotapalveluksesta sairaalan vääpelinä ja hoiti halvaantuneita. - Me oltiin totuttu elämässä ankaraan työhön ja koviin oloihin, mies muistelee. Jo ennen sotia Gunnar työskenteli juoksupoikana Porin puuvillatehtaalla. Myöhemmin hän eteni harjoittelijaksi ja jäi lopulta eläkkeelle työnjohtajana. Gunnar on aina nauttinut vapaaehtoistyön tekemisestä. Hän muistaa hyvin vuodet, jolloin Porin sotainvalidit kokosivat keräyspaperia saadakseen rahaa huoltotyöhön. - Paperia tuli tuhansia tonneja. Siinä oli aikamoinen lajittelu. Yli 90-vuotias pirteä ja omatoiminen mies esittelee mielellään valokuvia menneiltä vuosilta. Sota-ajan tarinat ovat hyvin muistissa. Muistelukaveri sen sijaan puuttuu. 67

8 muksien kautta syntyy luottamus. Tärkeintä on, että sotainvalidin asioihin paneudutaan ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Tällä hetkellä useimmissa sotainvalidiosastoissa nuoremmat ovat mukana luottamustehtävissä ja hoitavat käytännön työtä. Sotainvalidien puolisot ja lesket Sotainvalideista 89 prosenttia avioitui. Avioituminen vaikeavammaisen sotainvalidin kanssa vaati puolisolta rohkeutta. Naiset valoivat uskoa miehiin ja pelastivat monet heistä masennukselta. Vammaista miestään vuosikymmenet hoitanut puoliso on ollut sotainvalidin tärkein tukija. Useat muistelevat vuosien olleen henkisesti ja fyysisesti raskaita, mutta antoisia. Toisinaan vaimo hankki perheelleen myös elannon. Sotainvalidiosaston naisjaosto on tarjonnut puolisoille ainakin henkisesti vastaavaa kohtalotoverien apua kuin osasto miehille. Puolisojäsenyys toteutettiin Sotainvalidien Veljesliitossa vasta Puolisojäseniä on Veljesliitossa noin (2013). TUKIJÄSENET Tukijäseneksi ovat tervetulleita kaiken ikäiset sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä elämästä kiinnostuneet henkilöt. Yhteistä tukijäsenille on halu auttaa. Tukijäsenyys tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden oppia tuntemaan sodan kokeneita miehiä ja naisia. Monelle heistä tukijäsen tuo valoa elämän iltaan. Tukijäsentoiminta antaa paljon myös tekijälleen. Moni pitää toiminnan parhaana puolena hyvää mieltä. Aktiivisten vapaaehtoisten on todettu myös olevan tyytyväisempiä elämään, onnellisempia, kokevan itsensä terveemmiksi ja elävän pitempään kuin vertaisryhmän edustajien. Parhaimmillaan tukijäsenellä on vastuullaan muutama sotainvalidi ja puolisojäsen, joihin hän pitää yhteyttä. Monipuolinen tukijäsentyö Tukijäsenille on paljon erilaisia tehtäviä. Osa haluaa toimia ystävänä, osa auttaa järjestämään tapahtumia, osa on hyvä hallinnollisissa asioissa ja osa toimii esimerkiksi osaston lippuvastaavana. Oma tapa auttaa kannattaa miettiä omien vahvuuksiensa perusteella. Riittävä tukijäsenten määrä varmistaa sen, ettei toiminta muodostu taakaksi. Monet asiat voi tehdä myös porukalla. Esimerkiksi ohjelmallisen illan järjestäminen on hauskempaa ja helpompaa yhdessä. 8

9 Mitä voin tehdä tukijäsenenä? Käydä kylässä; jutella, kysellä kuulumisia, katsella kuvia Pieniä kotitöitä; lampun tai palohälyttimen patterin vaihto, tuolinjalan kiristys, lumen lapiointi Järjestää tapahtumia; käytännön järjestelyt, kuljetusapu, ohjelman toteutus, musiikki Auttaa omaa osastoa; kokoukset, lipun kanto, seppeleen lasku, luottamushenkilönä toimiminen, lehtijuttujen kirjoittaminen Osallistua keräyksiin TUKIJÄSENTOIMINNAN PERIAATTEET Tukijäsenyys on vapaaehtoistoimintaa. Se on sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi tehtyä työtä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry on määritellyt vapaaehtoistoiminnan näin: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Tukijäsenen tärkein ominaisuus on oikea motiivi. Halu auttaa yhdistää suurinta osaa Veljesliiton vapaaehtoisista. Tukijäsentä sitoo vapaaehtoistyön eettiset periaatteet. Sitoutuminen Tukijäsentyötä tehdään omasta vapaasta tahdosta. Tukijäsen saa määritellä, paljonko hän käyttää työhön aikaansa. Hänellä on myös oikeus lopettaa tukijäsenyys, jos hän niin haluaa. Tukijäseneen luotetaan ja hänen tulee tehdä lupaamansa asiat. Jäsenen kanssa voi yhdessä sopia, kuinka paljon ja usein nähdään. Näin ei synny turhia odotuksia eikä pettymyksiä. Oman elämän tasapaino Vapaaehtoiseksi ryhtymisen edellytyksenä on, että oma elämä on tasapainossa. Ihminen on taipuvainen auttamaan muita hetkellä, jolloin hän todellisuudessa itse kaipaa apua. Tällöin vaarana on uppoutua tukijäsentyöhön liikaa, jolloin se vie vähitellen voimat. On tärkeää kuulostella itseään; onhan minulla hyvä olla ja oikeasti aikaa? Vaitiolovelvollisuus Vapaaehtoistyötä tekevät kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. Vapaaehtoisen tulee kunnioittaa saamiaan tietoja, eikä hän saa levittää niitä ulkopuolisille. Vanhuksen 89

10 asioista saa kertoa hänen luvallaan esimerkiksi piirin toiminnanjohtajalle. Vaitiolovelvollisuus ei pääty, vaikka vapaaehtoistyö päättyisikin. Palkattomuus Tukijäsentoimintaa ei tehdä taloudellista korvausta vastaan eikä tukijäsenellä ole oikeutta vastaanottaa rahaa palkaksi työstään. Toiminnasta aiheutuvat kohtuulliset kulut voidaan tarvittaessa maksaa. Ei-ammattimaisuus Tukijäsentoimintaan riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Tukijäsenen työ ei korvaa ammattityötä. Tukijäsen ei myöskään saa ottaa hoitaakseen tehtäviä, jotka kuuluvat ammattilaisille. Tukijäsenellä on oma tärkeä roolinsa vanhuksen elämässä. Tavoitteena on pyrkiä toimivaan yhteistyöhön ammattihenkilöiden, omaisten ja vanhuksen ystävien kanssa. Autettavan ehdoilla toimiminen Tukijäsentoiminnan lähtökohtana on suvaitsevaisuus, tasa-arvo, puolueettomuus sekä uskonnollinen ja poliittinen sitoutumattomuus. Työtä tulee tehdä vanhuksen ehdoilla. Hänellä on itsemääräämisoikeus, jota tulee kunnioittaa. Oikeus tukeen ja ohjaukseen Sotainvalidien Veljesliitolla on vastuu tukijäsentensä ohjauksesta ja ongelmatilanteissa auttamisesta. Tukijäsen voi kääntyä kaikissa kysymyksissä osaston tai piirin puoleen. Toiminnan ilo Tukijäsenyyden on tarkoitus tuottaa iloa ja hyvää mieltä mukana oleville. Se ei saa muodostua pakoksi, vaan toiminnan on tarkoitus olla antoisaa sekä vanhukselle että tukijäsenelle. 10 Vapaaehtoisoiminnan määritelmä on, yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan.

11 2. Sotainvalidien Veljesliitto Sotainvalidien Veljesliitto on sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton tavoitteena on pitää huolta sotainvalideista sekä heidän puolisoistaan ja leskistään. Veljesliitto pyrkii kehittämään lakisääteistä korvausturvaa ja huoltoa sekä neuvoo jäseniään näihin liittyvissä kysymyksissä. Sotainvalidien kotona asumista tuetaan eri tavoin. Piirit ja osastot järjestävät jäsenilleen myös hengellistä ja muuta ohjelmaa. MIKSI SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO PERUSTETTIIN? Kuka hoitaa talvisodan invalidit? Talvisota päättyi ankariin rauhanehtoihin maaliskuussa Suomea ei kuitenkaan miehitetty, eikä se joutunut kokemaan seuraavana kesänä Baltian maiden kohtaloa. Vihollinen oli torjuttu ainakin toistaiseksi. Tappiot olivat pienelle maalle suuret kaatuneina, haavoittuneina ja kotinsa menettäneinä. Sotainvalidien Veljesliiton perustava kokous Jyväskylässä Marsalkka Mannerheim piti kokouksessa sotainvalideille kannustavan puheen. 1011

12 Sotainvalidit alkoivat kevään ja kesän aikana palata hoitokodeista ja sotasairaaloista takaisin siviilielämään, moni vaikeasti vammautunut ilman kättä tai jalkaa. Heitä pelotti oma tulevaisuus invalidina. Ennen sotaa vammaiset oli yleensä koettu vain rasitteena terveille ja heidät oli sysätty kammarin peränurkkaan, pois silmistä ja armopalojen varaan. Valtion sotavammaisille maksamat korvaukset osoittautuivat heti riittämättömiksi. Nuoren sotilaan tulevaisuus ei näyttänyt auvoiselta. Talvisodan sotavammaiset eivät kuitenkaan jääneet yksin vammojensa kanssa. Suomalaiset olivat kokeneet sodan yhteiseksi puolustussodaksi maan itsenäisyyttä uhkaavaa vihollista vastaan. Talvisodan henki näkyi niin, että yhteisesti haluttiin pitää huolta myös sodan uhreista. Lotta Svärd -järjestö ja Suomen Punainen Risti olivat ensimmäisinä auttamassa talvisodan sotainvalideja. Pian kävi ilmi, että sotainvalidien asialla olisi ollut monta ottajaa. Vapaussodan invalidien ja siviili-invalidien järjestöt sekä monet muut pienemmät hyväntekeväisyysyhdistykset olivat valmiita ottamaan sotainvalidien asiat hoitaakseen. Talvisodan sotainvalidit päättivät kuitenkin perustaa oman järjestön, joka olisi vapaa olemassa olleiden järjestöjen aatteellisista ja muista taustoista, ja johon kaikki sotainvalidit saattoivat liittyä jäseniksi. Teissä itsessänne asuu se voima... Sotainvalidit eivät halunneet jäädä elämään muiden ihmisten säälin varaan. Yhteiskunnallakaan ei ollut varaa elättää näin suurta työikäisten joukkoa. Sotainvalidit halusivat hoitaa itse, yhdessä porukalla omat asiansa. He itse tiesivät parhaiten, miten heitä saattoi auttaa. Tässä heitä kannusti marsalkka C.G. Mannerheim, joka Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa 18. elokuuta 1940 sanoi sotainvalideille: Kuten koko yhteiskunnallekin, on teille kullekin nyt tärkeintä ryhtyä rakentamaan uudelleen elämäänne, joka jokaisella teistä on vaikeutunut, monelle ehkä aivan perustuksiaan myöten on muuttunut vaikeiden ruumiillisten vammojenne takia. Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse tulokseen edes suurenkaan ulkoa tulleen tuen varassa. Omatoimisuus onkin aina ollut keskeinen asia suomalaisten sotainvalidien huollossa. VELJESJÄRJESTÖ Lievävammaiset auttoivat veljiään Rintamalla oli tullut tutuksi sanonta kaveria ei jätetä. Haavoittunut aseveli haettiin rintamalinjojen välistä vaikka oman haavoittumisen uhalla. Sama periaate toteutui Veljesliiton perustamisen jälkeen, kun lievemmin haavoittuneet ja jo miltei kokonaan parantuneet aseveljet alkoivat hoitaa yhteisiä ja etenkin vaikeasti haavoittuneiden asioita. Vaikeavammaisilla, jotka makasivat vielä sotasairaaloissa tai olivat vasta 12

13 sieltä kotiutuneet, ei ollut voimia tähän. Kaksi viikkoa ennen Sotainvalidien Veljesliittoa perustettiin Suomen Aseveljien Liitto, joka aluksi halusi ottaa myös sotainvalidihuollon tehtäväkseen. Näillä molemmilla järjestöillä oli pitkälti sama aatetausta, entisten aseveljien toistensa tukeminen ja isänmaallisen hengen ylläpitäminen. Sotainvalidien Veljesliitto oli kuitenkin vielä tämän lisäksi samalla myös vammaisjärjestö ja siten selvemmin huoltojärjestö. Tämä oli ehkä se ero, minkä vuoksi Veljesliitto täpärästi pelastui vuonna 1945 valvontakomission lakkautuskäskyltä. Sotainvalideista 96 prosenttia on samalla veteraaneja (neljä prosenttia on siviileinä sodan johdosta vammautuneita), mutta tästä huolimatta sotainvalidit ovat halunneet ensisijaisesti olla Veljesliiton jäseniä ja sen ohella mahdollisesti muiden veteraanijärjestöjen jäseniä. Sotainvalidien Veljesliitto on voimakkaana etujärjestönä kyennyt huolehtimaan hyvin jäsenistönsä asioista. Tämän vuoksi yhteisen veteraaniperinteen vaalimisen rinnalla pitää säilyttää myös sotainvalidien erityinen perintö. Tasa-arvoinen liitto Verrattuna Suomen Aseveljien Liittoon Sotainvalidien Veljesliitto oli korostetusti tavallisten rivimiesten perustama järjestö. Kun aseveliliiton johto koostui tosin eri sotilasarvoja omaavista valtakunnallisesti tunnetuista henkilöistä, mm. poliitikoista, Veljesliiton johtohenkilöt olivat Marskin määräämiä puheenjohtajia eversti Matti Tiiaista ja kenraaliluutnantti Väinö Valvetta lukuun ottamatta tavallisia sotainvalideja. Veljesliiton perustaminen lähti liikkeelle perustasolta, kun Runnin kylpylaitoksessa toipumassa olleet talvisodan invalidit päättivät perustaa ns. väliaikaisen toimikunnan valmistelemaan oman liiton perustamista. Veljesliiton jäsenet ovat alusta lähtien olleet tasa-arvoisia kaikessa liiton toiminnassa. Kaikilla sotainvalideilla, miehillä ja naisilla, on mahdollisuus liittyä jäseneksi ja toimia liitossa. Veljesliittoon ovat mahtuneet aatemaailmaltaan mitä erilaisimmat ihmiset, äärioikealta äärivasemmalle. Yhteiskunnallisella asemalla ei ole ollut merkitystä. Tukea ovat saaneet kaikki sitä tarvitsevat, eikä sen saaminen ole riippuvainen osastosta tai sen sijainnista. Voima perustasolta Veljesliiton tasa-arvoisuus näkyy myös siinä, että hyvin pian perustamisen jälkeen sille oli luotu vahva paikallisosastojen verkosto. Liiton perustajat ymmärsivät, etteivät he kykene huolehtimaan tuhansien sotainvalidien huollosta eri puolilla maata ilman paikallisia toimijoita. Oli etsittävä siipeensä saaneet, jotka helposti jäivät omaan kotipiiriinsä haavojaan nuolemaan. Oikean avun perille saanti edellytti henkilökohtaisia yhteydenottoja sotainvalidiperheisiin. Itse asiassa varsinainen sotainvalidityö huolto-, etujärjestö- ja veljestoiminta on aina tehty osastotasolla, joka Veljesliitossa on ollut maantieteellisesti hyvin kattava. Tieto sotainvalidien tarpeista on ollut osastojen toimijoilla. Sotainvalidien Veljesliitossa tämä tieto on välittynyt perustasolta liiton johtoon ja tätä tietoa on osattu käyttää hyväksi muun muassa sotainvalideja koskevan lainsäädännön kehittämisessä

14 Toiminnan monipuolisuus Veljesliiton vahvuus Veljesliiton laajasta osastokentästä on ollut seurauksena myös toiminnan monipuolisuus, jossa vain mielikuvitus on ollut rajana. Paikallisista lähtökohdista on parhaiten osattu auttaa sotainvalidiperheitä ja hankkia varoja heidän huoltoonsa. Jatkosodan aikana ja sotien jälkeisinä vuosina, jolloin kaikesta oli pulaa, sotainvalidiosastojen puuhamiehet keksivät huoltotyöhön mitä moninaisimpia keinoja. Hankittiin esimerkiksi polkupyörän renkaita jalka-amputoiduille, kasvatettiin kaniineja kaupunkiasuntojen ullakoilla salaa ruokakorttiannosten täydentäjiksi, viljeltiin yhteisesti perunoita osaston jäsenille ja järjestettiin vappu- ym. juhlia varojen hankkimiseksi. Tämä toiminnan monipuolisuus on aina ollut Veljesliiton rikkaus. Huolimatta osastotason vahvuudesta ja moninaisuudesta Veljesliitto on kuitenkin aina ollut samanaikaisesti voimakkaasti ylhäältä johdettu järjestö. Jo alkuvuosina lii- Julistekampanjat olivat tärkeä osa syyskeräyksen näkyvyyttä. Sotainvalidijulisteita vuonna 1947 eduskuntatalon läheisyydessä. 14

15 ton matkatarkastajat kiersivät osastoissa ja valvoivat, ettei etenkään avustustoiminnassa tapahtunut väärinkäytöksiä. Perus- ja tilapäisavustusten jakamiselle oli liiton selkeät ja tiukat ohjeet, joita osastojen oli noudatettava samoin kuin muita järjestön toimintaan liittyviä ohjeita. Tämä kurinalaisuus teki liitosta vahvan ja luotettavan toimijan. Avustusten jakamisessa liiton valtakunnallinen johto saattoi myös tehdä aluepolitiikkaa keräämällä Etelä- ja Länsi-Suomen vauraiden alueiden sotainvalidiosastoilta varoja Itä- ja Pohjois-Suomen osastojen huoltotyöhön. Periaatteet säilyneet 70 vuotta Veljesliiton perusperiaatteet ovat säilyneet liitossa ja sen piireissä ja osastoissa vuosikymmeniä. Ne ovat täsmentyneet ja täydentyneet vuosien kuluessa, mutta ne ovat edelleen samat. Ne ovat luoneet liiton, jossa vallitsee poikkeuksellisen vahva yhteishenki. Samanlaista arvomaailmaa on tuskin millään muulla järjestöllä. Siksi on tärkeää, että tämä aatemaailma ja nämä toimintaperiaatteet säilyvät edelleen nyt, kun mukaan tulee entistä enemmän nuorempia tukijäseniä. Sotainvalidien Veljesliitto on alusta lähtien ollut huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Näistä kolmesta tehtävästä korostui sodan ja sen jälkeisinä vuosina huoltotyö sotainvalidien ja heidän perheidensä keskuudessa. Huoltotyö käsitettiin Sotainvalidien Veljesliitossa varsin monipuolisesti ja kattavasti, eikä se liittynyt pelkästään jäsenkriteeriin sotavammaan. TEHOKAS HUOLTOJÄRJESTÖ Sotainvalidien työhuolto Talvisodan jälkeen lähtökohtana oli, että ruumiillisesti vaikeastikin vajavaiselle sotainvalidille järjestettiin työhuollon avulla hänelle sopivaa säännöllistä työtä. Suomen Punainen Risti, nais ten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd ja Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto alkoivat heti talvisodan jälkeen järjestää vaikeavammaisille ammattikursseja. Keskeinen toimija ammattikurssien järjestäjänä oli vuoden 1942 lopulta alkaen Helsingissä Ruskeasuolla toimintansa aloittanut Invalidisäätiö. Perustamisensa jälkeen Sotainvalidien Veljesliitto otti päävastuun ammattikursseista, kunnes vuoden 1942 sotainvalidien työhuoltolailla vastuu siirrettiin valtiolle. Työhuollosta kehittyi olennainen osa sotavammojen korvausjärjestelmää. Työhuollon onnistuminen vaati myös sotainvalidien omaa sitoutumista tavoitteeseen. Vam mautuminen oli vienyt monelta sotainvalidilta uskon omiin mahdollisuuksiinsa työelämässä. Myös epävarmuus paranemisesta ja huoli perheen tulevaisuudesta painoivat mieltä. Sotainvalidien oman järjestön tärkeänä tehtävänä oli kannustaa jäseniään ja saada heidät ymmärtämään työnteon mer kitys ei ainoastaan heille itselleen, vaan koko yhteiskunnalle. Ylhäältä annettu käsky ei olisi tehonnut näihin rintamamiehiin. Sotainvalidien Veljesliiton yksi suurimmista saavutuksista oli, että se onnistui iskostamaan jäsenistöönsä ajatuksen Me palaamme töihin

16 Työhuolto alkoi jo sotasairaaloissa ja toipilaskodeissa askartelun muodossa ja jatkui ammattikurssitoimintana. Sotainvalidiosastoilla oli tärkeä merkitys työhuollossa, sillä niiden kautta tieto ammattikursseista levisi sotainvalideille. Osastot rohkaisivat, jopa lähes pakottivat jäseniään kursseille luvaten samalla huolehtia sillä aikaa perheen toimeentulosta. Vaikeavammaisille tarjottiin ammattikoulutusta, yleiskoulutusta, raaka-aine- ja työvälineapua sekä työhönsijoitusta. Sotainvalidi pyrittiin sijoittamaan jatko- ja täydennyskoulutuksella ensisijaisesti entiseen työpaikkaansa. Ellei paluu vanhaan ammattiin ollut mahdollinen, sotainvalidi ohjattiin kokonaan uuteen ammattiin. Vuosina ammattikoulutusta sai lähes sotainvalidia. Piirit tukemaan työtä Työn lisääntyessä Sotainvalidien Veljesliiton piti vahvistaa myös alueorganisaatiotaan. Liitto oli jo vuonna 1942 luonut asiamiesverkoston. Asiamiespiirien (35 piiriä) tehtävänä oli opastaa, neuvoa ja valvoa alaosastoja. Liiton perustasolla vaadittiin kuitenkin vielä tiiviimpää alueorganisaatiota, joten syksyllä 1944 ja keväällä 1945 perustettiin lähinnä maakunnallisten rajojen mukaisesti 18 rekisteröityä piiriyhdistystä. Tätä piirijakoa noudatetaan yhä. Kullakin piirillä on vastuullinen piirihallitus, johon piirin vuosikokous valitsee jäsenet osastojen esityksistä. Toimeenpanevana elimenä on piiritoimisto, jota johtaa toiminnanjohtaja (vuoteen 1952 piirisihteeri). Tärkeimmät piirin tehtävistä olivat ja ovat edelleen osastojen huolto- ja yhdistystoiminnan tukeminen sekä tiedottaminen liiton omille jäsenille ja suurelle yleisölle. Liiton 19. piiriyhdistys on Ruotsin piiri. Huoltotyö perustasolla Sotainvalidien Veljesliiton huoltotyö tapahtui ja tapahtuu edelleen sen perustasolla, osastoissa. Liitto asetti tälle työlle selkeät raamit ja myös valvoi tarkasti niiden noudattamista. Näin haluttiin saada sotainvalidit tasa-arvoiseen asemaan eri osastoissa. Liiton kunnia puheenjohtajan mar salkka Mannerheimin ehdotuksesta huoltoavustukset jaettiin Veljesliitossa kahteen ryhmään: perus- ja tilapäisavustuksiin. Mannerheim suositteli monessa yhteydessä perusavustuksia, joilla pyrittiin kerralla saamaan sotainvalidiperheen talous kuntoon. Antamalla tuntuvampi raha-avustus esimerkiksi tilan tai maan ostoon, kodin rakentamiseen tai työvälineiden hankin taan toivottiin, että perhe tuli vastaisuudessa toimeen itsenäisesti. Sotainvalidien avustushakemukset lähetettiin aluksi suoraan ja sitten piiritoimiston kautta osastoista liiton keskustoimistoon, joka päätti ja myös maksoi avustukset osastojen välityksellä ja valvomana. Tilapäisavustuksia liiton johto kehotti Mannerheimin suosi tuksesta välttämään. Mutta pakottavan tarpeen vuoksi täytyi alaosastojen myön tää niitäkin usein. Ne annettiin nimensä mukaisesti tilapäistarpeeseen, muun muas sa sairaus-, työttömyys- ja hautausavustuksina. Tilapäisavustuksia myönsivät lähinnä vain osastot. Rahavarojen niuk kuus esti eräitä osastoja huolehtimasta riittävästi avun tarpeessa olevista sotainvalidiperheistä. Piirit auttoivat näitä varattomimpia osastoja antamalla niille varoja tilapäisavustusten jakoon. Tilapäisavustuksia on osastoissa myönnetty viime vuosiin saakka. Samoin on 16

17 Rohkeat rakastuneet Vuonna 1942 Kannaksella ammus osui Elo Koivumäen viereen. Sairaalassa oikeasta korvasta kaivettiin savea ja multaa, mutta parikymppisen miehen kuulo oli jo vaurioitunut. Lottana työskennellyttä Annelia ei tulevan puolisonsa 20 %:n vamma pelottanut. Molemmat olivat jääneet juuri leskeksi, kun Elo asteli Annelin asiakkaaksi verotoimistossa. - Pian jo kysyinkin, voisinko soittaa muulloinkin kuin tässä asiassa, Elo hymyilee. Kotona viihtyvää paria huolettavat nykyisin vain haravoinnin ja verhojen vaihdon kaltaiset askareet. Autolla ajaminen heiltä sujuu, mutta siivoamiseen ja ruuanlaittoon he saavat apua. - Tulevaisuudessa autosta on luovuttava, ja tuolloin tukijäsen voisi kyyditä meidät ruokalaan, Elo suunnittelee. - Vaikka ikää on paljon, on kunto vielä suhteellisen hyvä. Päivät kuitenkin vaihtelevat toinen päivä on parempi kuin toinen, Anneli jatkaa

18 myönnetty perusavustuksia, joiden luonne on tietysti muuttunut, kun perheen perustaminen ja ammatin hankkiminen ovat jo kaukana takanapäin ja 1970-luvuilla haettiin perusavustusta muun muassa asunto-osakkeiden hankinnan osarahoitukseen, rakennusten peruskorjaukseen, sähköistämiseen, vesijohto- ja viemäritöihin, maatalouskoneiden ja kotieläinten hankintaan. Tämän kaltainen avun tarve alkoi 1970-luvun lopulla selvästi vähentyä ja avustusten määrä alkoi laskea. Vuonna 1980 Veljesliitto siirsi perusavustusten myöntämisen kokonaan piireille. Perusavustusten luonne muuttui edelleen sotainvalidien ikääntyessä, ja 1980-luvulta lähtien tukea on myönnetty yleisimmin kotona selviytymistä helpottavien asunnon muutostöiden rahoittamiseen ja poikkeuksellisiin sairauskuluihin. Varat huoltotyöhön Paikallisen sotainvalidiosaston mahdollisuudet tehdä huoltotyötä jäsentensä hyväksi riippuivat sen taloudellisista voimavaroista. Sotien aikana varoja saatiin pääasiassa lahjoituksina, mutta niiden jälkeen oli aloitettava oma itsenäinen varainhankinta. Tässä työssä on jälleen Sotainvalidien Veljesliiton perustason aloitteellisuus tullut hyvin esille. Varainhankintamuotojen moninaisuus kuvastaa osastojen puuhamiesten idearikkautta. Sotainvalidiosastoilla ja niiden naisjaostoilla on ollut monenlaisia varainhankintatempauksia kuten juhannustyttökilpailuja, vappu- ja uudenvuodenjuhlia, iltamia, tansseja, arpajaisia, urheilutapahtumien järjestelytehtäviä, siltakeräyksiä, muotinäytöksiä, romun ja keräyspaperin keräyksiä ja teatterin narikka. Olympiavuonna 1952 kiersi Miss Universum Armi Kuusela ympäri maata ja osallistui hänen kunniakseen, mutta sotainvalidityön tukemiseksi järjestettyihin kesäjuhliin. Liiketoiminnan muodot ovat myös olleet moninaiset: kioski, tanssilava, (kesä) ravintola, (kesä)kahvila, työmaaruokala, leirintäalue, pesula, jalkinekorjaamo, jäätelötehdas, virvoitusjuomatehdas, linja-autoasema, puuseppä- ja pilketehdas, autokorjaamo, villakarstaamo, keilahalli, huoltoasema, patjavalmistamo, kukkakauppa, matkahuolto, polkupyöräkorjaamo, lasten pukimo, sauna, parturiliike, hotelli, lippupalvelu, ampumarata, pienoisgolf, pysäköintilaitos jne. Aina ei liiketoiminnassakaan onnistuttu ja osaston liikeyritys saattoi kaatua konkurssiin naapuriosastojen veljellisestä tuesta huolimatta. Myös liiton yksi piiri ajautui vuosikymmeniä sitten niin pahoihin talousvaikeuksiin, että sen alueelle piti perustaa uusi sotainvalidipiiri. Liiketoimintaa harjoitettiin siis vaihtelevalla menestyksellä. Jotkin hankkeet lopahtivat muutamassa vuodessa ja toiset tuottivat varoja osastolle vuosikymmeniä luvulla liiketoiminta alkoi olla harvinaista sotainvalidiosastoissa, mutta viimeiset osastojen liiketoimet loppuivat vasta vuosituhannen vaihteessa. Monille osastoille Sotainvalidien syyskeräyksestä muodostui tärkein varainhankintamuoto. Liiketoiminnan vähetessä syyskeräyksestä tuli valtakunnallisestikin osastojen merkittävin tulolähde. Osastot ovat saaneet varoja myös valtakunnallisesta Vammaisten vaalikeräyksestä (nykyään Pieni ele). Sotainvalidien Veljesliitossa on alusta lähtien pyritty myös taloudellisesti alueel- 18

19 liseen tasa-arvoon sotainvalidien kesken. Piirejä vuonna 1944 perustettaessa liittokokous päätti samalla perustaa tasausrahaston, johon varakkaammat osastot ja piirit maksoivat tasausrahaa köyhempien seutujen sotainvalidien huoltoon. Alueelliset erot otettiin pitkään huomioon myös Sotainvalidien syyskeräyksessä ja nykyisin liiton jakamissa huolto- ja tukirahoissa. ETUJÄRJESTÖ Akateemikko Matti Kuusi totesi juhlapuheessaan ensimmäisen kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Lahdessa : Minäkin aion puhua veteraanien sukupolvesta: meistä jotka olimme liian pieniä osallistuaksemme tehokkaasti punikkien ja lahtarien talvikisoihin vuonna 1918, mutta jo kyllin isoja ehtiäksemme mukaan viimeistään Lapin sotaan. Me olimme itsenäisen Suomen ensimmäinen nuorisopolvi, ja tiesimme sen. Me olimme ensimmäisiä, joita koski yleinen oppivelvollisuus, yleinen asevelvollisuus ja torpparivapautus. Saatoimme joskus ylimielisesti tokaista vanhuksille, että meissä ei ollut suuriruhtinaan hajua eikä vanhasuomalaista varovaisuutta; vanha herra Paasikivi sitten aikanaan piti meille vanhasuomalaisen varovaisuuden alkeiskurssin. Edellä oleva ei kuitenkaan ollut kaiken kattava selvitys veteraanien kotitaustasta. Monien vanhemmat olivat vuonna 1918 halunneet pysyä kaiken kiistelyn ulkopuolella ja jatkaa elämäänsä huolehtien perheestään ja arkisista velvollisuuksistaan. Talvisodan syttymisen lähes jokainen suomalainen koki suurena vääryytenä. Suurvalta Neuvostoliitto hyökkäsi pienen naapurinsa kimppuun tarkoituksena anastaa siltä maa ja itsenäisyys. Talvisodassa yhteinen taistelu eheytti kansaa. Pitkäkestoinen jatkosota tutustutti miehet lopullisesti toisiinsa. Sotainvalidi-lehden haastattelussa sotainvalidi Seppo Jaakkola kertoi (SI 2/97): Sodan jälkeen tunnettavuus koko miespuolisen väestön keskuudessa oli aivan uudella tasolla. Kun miehet pääsivät siviiliin, aseveljiä oli kaikissa tehtävissä ja ammateissa yhteiskunnassa. Jos kaveriin oli luotettu, kun henki oli kyseessä, kuinka ei olisi luotettu rauhan aikana. Kutsuntajärjestelmämme oli paikkakuntakohtainen, joten nimenomaan lähiseutujen miehet olivat tulleet hyvinkin tutuiksi. Ei puoluepolitiikkaa Veljesliittoon Sotainvalideille oli tärkeää, että heidän oma liittonsa pysyi heidän käsissään. Myöskään mitään pientä porukkaa ei haluttu päästää päättämään asioista. Niinpä vuoteen 1972 saakka liiton lainmukaisena hallituksena toimi nykyisen valtuuston kokoinen elin. Yhdeksänjäseninen johtokunta sai hoitaa ainoastaan juoksevat asiat. Rutiiniasioita riittikin, ja esimerkiksi vuonna 1945 johtokunta kokoontui 52 kertaa. Oikeastaan ainoat ei-sotainvalidit, joilla oli alkuvuosina vaikutusvaltaa liiton asioihin, oli kunniapuheenjohtaja Mannerheim sekä liiton toinen puheenjohtaja Väinö Valve. Mannerheim otti kantaa muun muassa adressien paperityyppiin ja ammattikurssilla olevien kustannuskorvauksiin

20 Yhteistyökykyisenä järjestönä Veljesliitto on neuvotellut huollon käytännön järjestelyistä muun muassa eri viranomaisten kanssa. Veljesliitossa on aina ymmärretty, että lakien soveltajilla on suuri tosiasiallinen vaikutusvalta siihen, miten huolto käytännössä toteutuu. Neuvottelujen tuloksena on syntynyt sopimuksia, joiden noudattamista on edellytetty myös liiton jäseniltä. Mistään ulkoapäin tulevasta määräilystä ei näissä tilanteissa ole kuitenkaan ollut kyse, sillä liitto on edustanut neuvotteluissa jäseniään pyrkien yksinomaan heidän parhaaseensa. Poliittinen kiistely ja kuppikuntaisuus olivat sotainvalideillekin tuttuja. Monet sotainvalidit saivat sodanjälkeisinä vuosina politiikasta jopa ammatin. Puoluepolitiikkaa ei kuitenkaan missään tapauksessa haluttu omaan liittoon. Asiasta on ollut nimenomainen määräys järjestön säännöissä alkuvuosista alkaen. Yksipuolinen tukeutuminen johonkin tai joihinkin poliittisiin ryhmiin olisi voinut antaa hetkellisiä etuja, mutta olisi samalla jakanut omaa joukkoa. Jäsenten luottamus siihen, että Veljesliitto toimii vain sotainvalidien hyväksi ilman sivutarkoituksia, on haluttu säilyttää. Täysin politiikkaa ei pystytty sulkemaan Sotainvalidien Veljesliiton ovien ulkopuolelle, vaan muutaman kerran ja 1950-luvuilla yleiset yhteiskunnalliset kiistat heijastuivat myös Veljesliittoon. Nämä tapaukset jäivät kuitenkin yksittäisiksi poikkeuksiksi. Mitään järjestäytynyttä poliittista ryhmätoimintaa Veljesliitossa ei ole koskaan ollut. Veljesliitto on ajanut tavoitteitaan yleensä ensi sijassa kulloistenkin hallituspuolueiden edustajien kautta. Tiedossa on ollut, että oppositiolta olisi ollut saatavissa runsain mitoin ystävyyttä ja sympatiaa, mutta asiat eivät olisi edistyneet. Tämän järkevän toimintalinjan ovat hyväksyneet nekin liiton päättävien elimien jäsenet, joiden kannattama puolue on ollut oppositiossa. Luottamustehtävät veljien hallussa Sotainvalidien luottamusta Sotainvalidien Veljesliittoon lisäsi se, että luottamusmieselinten jäsenistä enemmistö oli niin osastojen, piirin kuin liitonkin tasolla sotainvalidien hallussa. Säännöissä oli yleensä määräyksenä, että kahden kolmasosan luottamusmiehistä tuli olla sellaisia sotainvalideja, joille valtio maksoi sotavammasta elinkorkoa eli silloisten sääntöjen mukaisia ns. A-jäseniä. Käytännössä täysin ulkopuoliset henkilöt olivat 1980-luvulle asti hyvin harvinaisia kaikissa luottamusmieselimissä. Tarve ulkopuolisten ottamiseen mukaan Veljesliiton työhön alkoi kasvaa jo 1980-luvun lopulla, sotainvalidien ikääntyessä. Tähän ajan vaatimukseen Veljesliitto reagoi aluksi epätarkoituksenmukaisesti. Liiton säännöt sekä piirien ja osastojen mallisäännöt muutettiin vuonna 1988 siten, että niissä yleisesti kiellettiin ei-sotainvalidien jäsenyys luottamusmieselimissä. Väärään suuntaan tapahtunut kehitys huomattiin nopeasti luvulta alkaen Veljesliitossa ja jäsenyhdistyksissä on poistettu lähes kaikki rajoitukset ulkopuolisten osallistumiselle luottamuselinten toimintaan. Piirin toiminnanjohtajat pitkään sotainvalideja Myös palkatun henkilökunnan valinnassa sotainvalidit olivat pitkään etusijalla. Jäsenistön oli luontevaa samaistua henkilöön, joka itsekin jakoi saman kohtalon. Näin 20

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Veljesliiton puheenvuoro

Veljesliiton puheenvuoro Veljesliiton puheenvuoro Veljeskotipäivät 2.-3.10.2014 Pääsihteeri Markku Honkasalo Arvio rintamalisän saajista vuosina 2000-2025, lkm (31.12.) Vuosi Miehet Naiset Yhteensä 2000 107 300 42 100 149 400

Lisätiedot

Kuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä

Kuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä 50. Veteraanien tukeminen S e l v i t y s o s a : Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuuksista ja kuntoutuksesta.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä

Kuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä 50. Veteraanien tukeminen S e l v i t y s o s a : Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuuksista ja kuntoutuksesta.

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalidille, jonka sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot