ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUS

Transkriptio

1 ASB-Consult Oy Ab ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUS VAKUUTUSYHTIÖIDEN HYVÄKSYMÄ KUNTOTARKASTAJA

2 1. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA KOHDE Omakotitalo MAAKUNNANTIE KARKKU Kohteen pinta-ala: --- m² (ei tarkemitattu) Kohteen tilavuus: --- m³ (arvioitu) Kerrosluku: pääosin 1 + kell.krs. Rakennusvuosi: 1957 Käyttötarkoitus: Liike- ja asuinrakennus Tarkastuksen tilaaja Sirpa Levola Tohkantie Tampere Kohteen omistaja (jos eri kuin tilaaja) Jorma ja Aino Levolan kuolinpesä Maakunnantie Karkku Omistushistoria Jorma ja Aino Levola olivat ostaneet kohteen vuonna Aikaisempi omistaja oli ollut Sastamalan osuuskauppa. Tarkastuksen syy Kohdetta ollaan myymässä ja rakennuksen kunto haluttiin selvittää. Tarkastuspäivä Tarkastaja Läsnä olleet Tarkastushetken sää Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet Rajaukset kohteessa Muuta RI Matti Tietäväinen, ASB - Consult Oy Ab Sirpa ja Riitta Levola. Puolipilvinen. Arkkitehtipiirustuksia. Loppukatselmuspöytäkirjaa ei ollut käytettävissä. Pintakosteusmittaukset suoritettiin Humitest MC-100S ja Gann Hydromette pintakosteuden mittauslaitteilla. Mittausten tulokset ovat suuntaa-antavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista. Rakenteiden kosteusmittaukset sekä ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset tehtiin Vaisala HMI41 -mittalaitteella varustettuna HMP42 - mittapäällä (kalibroitu 05/2006). Mittalaitteen ja mittausmenetelmän mittaustarkkuus on ± 2 % RH. Varasto-osan yläpohjan rakenteita ei päästy kaikilta osin tarkastamaan. Tuulettuvan alapohjan rakenteet päästiin tarkastamaan tilaan johtavan luukun suulta aukon pienuuden takia. Tavaroiden takia huonetiloja ei päästy kaikilta osin tarkastamaan. Rakennepiirustusten puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista.

3 2. YHTEENVETO 2.1. YLEISKUVAUS KOHTEESTA Kohde on 1950-luvun lopulla valmistunut kauppakiinteistö, jossa on myymäläosa ja varasto-osa. Rakennus on rakennettu rinnetontille siten, että sen kellarikerros on osittain maan sisässä. Varasto-osan pohjakerros myötäilee maastoa. Rakennuksessa on pääosin yksi maanpäällinen kerros ja kellarikerros. Myymäläosalla on kaksi asuinhuoneistoa. Kellarikerroksessa on varastotiloja ja tekninen tila. Rakennuksessa on käytetty rakennusaikakaudelleen ominaisia rakenneratkaisuja ja rakennusmateriaaleja sekä talotekniikkaa. Rakennuksessa on tehty jonkin verran pintaremontteja ja muutoksia. Remontit on pääosin tehty 1980-luvun alussa. Lvis-järjestelmiä on uusittu / laajennettu. Varasto-osa on osittain palanut vuonna 1999, mistä syystä sen vesikate ja yläpohjarakenteet on uusittu. Muuten rakennuksessa ei ole tehty merkittäviä rakenteellisia korjauksia. Rakennusrungossa ja julkisivuissa ei havaittu rakenteellisesti merkittäviä vaurioita. Varas-osan päädyn julkisivuverhouksessa havaittiin vaurioita. Ikkunoiden puuosien pintakäsittelyt olivat paikoin huonokuntoiset. Varasto-osan vesikatteessa ei havaittu näkyviä vaurioita. Varasto-osan vesikatteen suuntaisten osien tuuletuksen toimivuudessa sekä vesikatteen liittymisessä myymäläosan seinään havaittiin puutteita. Myymäläosan vesikatteessa havaittiin muutama vuotokohta. Vesikate tulee korjata tai uusia. Saunaosaston yläpohjarakenteiden kuntoa ja tuuletuksen toimivuutta ei päästy tarkastamaan. Rakennuksesta puuttui osa sadevesikouruista ja syöksytorvista. Ne tulee asentaa. Rakennuksen viereisten maanpintojen kallistuksissa ja kattovesien poisjohtumisessa rakennuksen viereltä havaittiin puutteita. Rakennuksen sokkelin vierellä oli kasvillisuutta, joka tulee poistaa tai siirtää kauemmaksi rakennuksesta. Edellä mainitut puutteet lisäävät kellarikerroksen ja tuulettuvan alapohjan rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja kosteusvaurioriskiä. Varasto-osalla oli puurakenteisia portaita, joissa oli vaurioita. Myymäläosan asuinhuoneistojen osalla on tuulettuva puurakenteinen alapohja. Isomman asunnon keittiön tiskipöydän alapuolella havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita. Tarkastushetkellä alapohjan rakenteissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Alapohjarakenteiden kuntoa ei päästy kaikilta osin tarkastamaan. Alapohjan ryömintätilassa esiintyi mikrobiperäistä hajua. Ryömintätilan maaperän päällä oli maatuvaa materiaalia. Asuinhuoneiden pinnoitteissa ei todettu välttämättömiä korjaustoimenpiteitä vaativia rakenteellisia vaurioita tai viitteitä kosteusvaurioista isomman asunnon keittiötä lukuunottamatta. Sisätiloissa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta. Pesuhuoneen pinnoitteissa oli ikääntymisen aiheuttamia vaurioita. Lisäksi tilan rakennusajankohdalle oli tyypillistä, että laatoitusten alle ei asennettu vedeneristeitä. Tästä syystä pesuhuone sekä saunan lattia on suositeltavaa remontoida. Kellarikerroksen lattioissa ja seinien alaosissa havaittiin kosteudentunnistimella kosteutta. Paikoin rakenteiden pinnoilla oli kosteuden mukanaan tuomia suoloja. Kosteudesta ei ole rakenteellista haittaa kellarikerroksen kivirakenteille, mikäli niitä ei verhoilla sisäpuolelta levy- / puurakenteilla eikä lisälämmöneristetä esim. mineraalivillalla. Lisäksi tulee huolehtia kellarikerroksen riittävästä ilmanvaihdosta. Lvis-tekniset järjestelmät ovat osin alkuperäisiä. Osittain järjestelmiä on laajennettu. Alkuperäiset osat alkavat lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua ja niiden uusimiseen tulee varautua. Lisäksi todettiin muutamia pienempiä lähinnä normaaliin huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä korjaustoimenpiteitä.

4 2.2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT Taulukkoon alla on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida pois sulkea. Viite Havainto 5.1 Rakennuksen viereisten maanpintojen kallistusten korjaaminen. Kasvillisuuden poistaminen sokkelin viereltä. Kattovesien poisjohtamisessa havaitut puutteet. Salaojien ja sokkelin ulkopuolisen kosteudeneristeen asentaminen (riippuen kellarikerroksen tilojen käyttötarkoituksesta ja käytettävistä pinnoitteista). Huollon tarve Lisätutkimustarve x Korjaus/ uusiminen 5.1 Sokkelin pintakäsittelyn korjaaminen tarvittavilta osin. x 5.1 Tuulettuvan alapohjan tarkastaminen kauttaaltaan (rakenteet ja tuuletuksen toimivuus / riittävyys). Alapohjarakenteiden kunnon tarkastaminen isomman asunnon keittiön osalta. x x * 5.1 Maatuvan materiaalin poistaminen ryömintätilasta. x 5.1 Puisten ulkoportaiden korjaaminen. x 5.2 Varasto-osan päätyseinän verhouslautojen vaihtaminen / pintakäsittelyjen uusiminen. 5.2 Kellarikerroksen seinissä ja lattioissa havaittu kosteus. x 5.3 Ikkunoiden puuosien pintakäsittelyjen uusiminen. x 5.4 Myymäläosan vesikatteen korjaaminen / uusiminen. Yläpohjan rakenteiden tarkastaminen vuotopaikkojen kohdilta. Lahovaurioiden korjaaminen. Piipun juuripellin yläreunan tiivistäminen. 5.4 Varasto-osan yläpohjan tuuletuksen korjaaminen vesikatteen suuntaisten katon osien kohdalla. Nostopeltien asentaminen seinän ja vesikatteen liittymäkohtaan. 5.4 Puuttuvien sadevesikourujen ja syöksytorvien asentaminen. 5.5 Pesuhuoneen remontointi. Saunan lattiapinnoitteen uusiminen. 5.6 Isommassa asunnossa havaitun mikrobiperäisen hajun syyn selvittäminen. 5.7 Lämmityskattila ja öljypolttimen uusiminen lähivuosina. Kattilan hormiin tulee asentaa sisäpiippu. Putkistojen kunnon tarkastuttaminen. x x x, * x x x x * x x, * 5.8 Vesi- ja viemäriputkien uusiminen. 5.9 Painovoimaisen ilmanvaihdon puutteet Järjestelmän tarkastuttaminen sähköalan asiantuntijalla. x * Kiinteistöön tulee teettää asbestikartoitus ennen mahdollista remontointia. * mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa esille tulevista asioista x

5 3. RAKENNETYYPIT JA LVIS-TEKNIIKKA (Tietolähde: arkkitehtipiirustuksista saadut tiedot, osittain Sirpa Levolalta saadut tiedot) Rakennustapa Perustukset Perusmuurit Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Välipohjat Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Paikalla rakennettu. Maanvaraiset betonianturat. Betonirakenteisia. Kellarikerroksessa maanvarainen betonilaatta, osittain puurakenteinen tuulettuva alapohja. Myymäläosalla kivirakenteisia, varasto-osalla puurakenteisia. Kellarikerroksessa kivirakenteisia. Myymäläosalla maalattu rappaus, varasto-osalla maalattu puuverhous. Myymäläosalla pääosin kivirakenteisia, varasto-osalla puurakenteisia. Kellarikerroksessa kivirakenteisia. Puurakenteinen. Kellarikerroksen kattona on paikalla valettu betonilaatta. Harjakatto. Myymäläosalla saumattu peltikate, varasto-osalla profiloitupeltikate. Öljy. Vesikiertoisilla seinäpattereilla. Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen ilmanvaihto. Kunnallistekniikka Kiinteistöllä on omat kaivot. Mahdollisuus liittyä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon.

6 4. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA RAKENNEOSA TAI JÄRJES- TELMÄ TEHDYT KORJAUKSET, TIEDOSSA OLEVAT PUUTTEET TAI VAURIOT SEKÄ LVIS JÄRJESTELMIEN IKÄTIEDOT TIEDOT SAATU: Sirpa Levolalta haastattelussa tarkastuksen yhteydessä sekä alkuhaastattelulomakkeella (liitteenä). Rakenteet Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä Sähköjärjestelmä Ilmanvaihto Tulisijat Suunnitteilla olevat toteuttamattomat korjaukset - Varasto-osa on osin palanut vuona 1999, mistä syystä sen vesikattorakenteet on uusittu vuonna Asuintilojen pintaremontteja 1980-luvun alussa. - Löylyhuoneen panelointi 2000-luvulla. - Kellarikerroksen rakenteissa kosteuden aiheuttamia pinnoitevaurioita. Muuten Sirpa Levolan tiedossa ei ole vaurioita tai puutteita. - Lämmitysjärjestelmän kattila on vaihdettu 1970-luvulla ja öljypoltin 1980-luvun lopulla. Öljysäiliö on tarkastettu ja pinnoitettu Toiminnallisia puutteita ei ole tiedossa. - Vesi- ja viemäriputkia on osittain lisätty, osa putkista on alkuperäisiä. - Vesi on ajoittain ruosteista. Veden laatua ei ole tutkittu. Järjestelmän toiminta / toimivuus ei kaikilta osin ole täysin tiedossa. - Kiinteistö on mahdollista liittää kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. - Järjestelmää on laajennettu, osittain alkuperäinen. - Toiminnallisia puutteita ei ole havaittu. - Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. - Järjestelmä on alkuperäinen. - Toiminnallisia puutteita ei ole havaittu. - Lämmityskattila. - Hormit on nuohottu kerran vuodessa. ---

7 5. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpideehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä. On kuitenkin huomioitava, että raportti ei ole työselitys. Johtopäätökset, toimenpideehdotukset ja perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 5.1 Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta - Rakennus oli rakennettu rinnetontille. Rakennuksen myymäläosa oli rakennettu siten, että kellarikerros oli pääosin maan sisässä. Varastoosan pohjakerros oli myymäläosan kellarikerrosta alempana. Varastoosa oli rakennettu maaston mukaan. Tien puolella maanpinta vietti loivasti rakennukseen päin. Tienpuolella piha-alue oli asfaltoitu. Paikoin maanpinta oli painunut. Rakennuksen sivuilla maanpinta vietti melko jyrkästi rakennuksen suuntaisesti. Paikoin maanpinta rakennuksen vierellä vietti loivasti rakennuksesta poispäin. Puutteet rakennuksen viereisten maanpintojen kallistuksissa lisäävät sokkeli- ja alapohjarakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Tästä syystä maanpinnat rakennuksen vierellä tulee mahdollisuuksien mukaan muotoilla rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan / lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). (RakMK C2 Kosteus 1998) - Rakennuksen vierellä oli melko runsaasti kasvillisuutta. Rakennuksen vierellä oleva kasvillisuus on suositeltavaa poistaa / siirtää kauemmaksi sokkelin viereltä, koska kasvillisuus ja hienojakoinen maa-aines lisäävät rakennuksen viereisen maaperän kosteutta. Lisäksi puiden juuret saattavat aiheuttaa salaojien tukkeutumisen. - Sokkelin näkyvä korkeus oli noin 200 mm:stä ylöspäin. Sokkelissa ei havaittu korjausta vaativia rakenteellisia vaurioita. Varasto-osan sokkelin maalipinta hilseili paikoin. Sokkeli puhdistetaan ja maalataan. - Myymäläosan tuulettuvan alapohjan tuuletussäleiköt olivat paikoin lähes maanpinnan tasossa. Tuuletussäleikköjen kautta saattaa päästä sulamisvesiä alapohjan ryömintätilaan, mikä lisää alapohjan kosteusrasitusta. Maanpintojen muotoilun yhteydessä maanpintaa on suositeltavaa alentaa mahdollisuuksien mukaan siten, että tuuletussäleikköjen alareunan ja maanpinnan välinen korkeusero on vähintään 200 mm. Vaihtoehtoisesti tuuletussäleikköjä nostetaan ylöspäin. - Myymäläosan asuintiloissa oli puurakenteinen tuulettuva alapohja. Tarkastushetkellä alapohjassa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta. Isomman asunnon keittiön tiskipöydän alapuolella oli lattian levyrakenteissa kosteuden aiheuttamia vaurioita. Levyissä ja lattiamaton

8 alapinnalla havaittiin mikrobikasvustoa. Keittiön lattian pinta oli paikoin hieman epätasainen. Lattia notkui hieman. Alapohjan eristetilan kosteus mitattiin keittiön tiskipöydän alapuolelta sekä eteisen ja olohuoneen välisen oviaukon pielestä. Kosteusmittausten tulokset: Rakenne / mittauspiste RH % T + C g / m³ Keittiö, syvyys noin 80 mm 61,0 17,7 9,2 Keittiö, syvyys noin 200 mm 68,7 16,3 9,5 Oh / et, syvyys noin 150 mm 67,4 17,4 10,0 Sisäilma 52,2 20,2 9,2 Ulkoilma 66,0 19,0 10,6 Mittaushetkellä alapohjassa ei ollut kohonnutta kosteutta. Alapohjarakenteiden kunto tarkastetaan rakenteita avaamalla esim. pintaremonttien yhteydessä. - Alapohjan ryömintätilaan johtavan luukun suulta tarkasteltuna alapohjan puurakenteissa ei havaittu näkyviä rakenteellisia vaurioita. Ryömintätilaa ei päästy luukun pienuuden takia tarkastamaan. Luukun suulta havaittiin tilassa mikrobiperäistä hajua. Ryömintätilan maapohja oli hienoa hiekkaa. Hiekan pinta näytti paikoin märältä. Maaperän päällä oli maatuvaa materiaalia. Alapohjan tuuletus oli järjestetty sokkelissa olevien tuuletussäleikköjen kautta. Alapohjan puurakenteiden kunto tulee tarkastaa kauttaaltaan. Samalla tarkastetaan tuuletuksen toimivuus koko ryömintätilan osalta. Maatuva materiaali maaperän päältä tulee poistaa, koska maaperästä nousevan kosteuden niissä mahdollistama mikrobikasvusto saattaa levitä yläpuolisiin puurakenteisiin ja mikrobeja saattaa kulkeutua yläpuolisiin huonetiloihin. - Tarkastushetkellä kellarikerroksen alapohjassa havaittiin kosteudentunnistimella kosteutta. Rakenteiden pinnoilla oli havaittavissa kosteuden mukanaan tuomia suoloja. Kellarikerroksessa oli pääosin pinnoittamaton betonilattia. - Rakennuksen ympärillä olevista salaojista ei ole tietoa. - Kellaritiloihin pääsevästä hallitsemattomasta kosteudesta ei yleensä ole haittaa, mikäli tilat eivät ole asumiskäytössä, eikä siellä ole maatuvia materiaaleja kosketuksissa märkiin pintoihin, eivätkä ne ole yhteydessä asuintilojen sisäilmaan ja tiloissa on riittävä tuuletus. Kellaritilojen kastuminen johtuu yleensä kapillaarisen katkon puuttumisesta / vaurioitumisesta rakenteiden maanvastaisista osista ja salaojajärjestelmän puutteellisesta tai virheellisestä toiminnasta. Riippuen kellarikerroksen tilojen käyttötarkoituksesta ja käytettävistä pinnoitteista, tulee rakennuksen ympärille asentaa toimiva salaojajärjestelmä sekä sokkelin ulkopuolelle kosteudeneristeeksi esim. perusmuurilevy erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Toimiva ja oikein asennettu salaojajärjestelmä ja sokkelin ulko-

9 puolinen kosteudeneriste vähentää kellarikerroksen rakenteiden kosteusrasitusta oleellisesti. Salaojituksella ja sokkelin ulkopuolisella kosteudeneristeellä ei voida kuitenkaan varmuudella estää kosteuden nousua rakenteisiin, jos kosteus rakennuksen alapuolisessa maaperässä nousee kapillaarisesti. Näin ollen rakenteisiin nouseva kosteus on huomioitava sisäpuolisia rakenteita ja pinnoitteita valittaessa. Liiallinen kosteus maanvaraisessa alapohjassa ja maanvastaisissa seinissä saattaa haitata pinnoitteiden kiinnipysymistä. Tiloissa varastoitavat tavarat tulee pitää irti kosteista kivirakenteista. - Kattovesiä ei ole johdettu pois rakennuksen viereltä. Rakennuksen viereen imeytyvät kattovedet lisäävät kellarikerroksen sekä tuulettuvan alapohjan rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja kosteusvaurioriskiä. Tästä syystä kattovesien tulee johtua pois rakennuksen viereltä kaikkien syöksytorvien kohdalta kaikkina vuodenaikoina. Kattovedet voidaan johtaa pois rakennuksen viereltä esim. betonikourujen tai rännikaivojen ja putkien avulla. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998) Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. - Varasto-osalla oli puisia portaita. Osa porrasaskelmista oli lahonnut. Myös saunan porras ja porrastasanne olivat huonokuntoiset. Ulkoportaat ja saunan porrastasanne tulee korjata. 5.2 Ulkoseinät ja julkisivut - Myymäläosan seinät olivat kivirakenteisia. Myymäläosan julkisivuverhouksena oli pääosin maalattu rappaus, osittain maalattu puuverhous. Varasto-osan seinät olivat puurakenteisia. Varasto-osan julkisivuverhouksena oli maalattu lautaverhous. Verhouksen alareunasta tarkasteltuna lautaverhouksen takana ei kaikilla osin ollut tuuletusrakoa. Rappausverhouksessa ei havaittu välttämättömiä korjaustoimenpiteitä vaativia vaurioita. Lautaverhous oli saunaosaston puoleisen päädyn osalta (lähinnä korkeampi osa) osittain halkeillut ja käyristynyt. Verhouksen maalipinta hilseili paikoin. Lautaverhous uusitaan tarvittavilta osin. Samalla tarkastetaan puuosien kunto. Julkisivujen puuosien pintakäsittelyt suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein käytetystä pintakäsittelystä ja ilmansuunnasta riippuen. (KH ) - Varasto-osan kellarikerroksessa sijaitsevan autotallin kivirakenteisessa seinässä oli halkeamia. Halkeamissa ei ole viimeaikoina tapahtunut muutoksia (maalipinta oli ehjä halkeamien kohdilla), mistä syystä niissä ei ole välttämätöntä korjaustarvetta. Levein halkeama on kuitenkin suositeltavaa tiivistää elastisella massalla, jotta sen

10 kautta ei pääse vettä seinärakenteeseen. - Sisäpuolelta pistokokeenomaisesti tarkasteltuna asuinkerrosten ulkoseinissä ei kosteudentunnistimella havaittu kohonnutta kosteutta. Ulkoseinien sisäpinnoilla ei havaittu näkyviä vaurioita tai viitteitä kosteusvaurioista varasto-osan toista asuinhuonetta lukuunottamatta. Ko. huoneen ikkunan alapuolella oli veden jättämiä jälkiä. Tarkastushetkellä kyseisessä kohdassa ei havaittu kosteutta. Jäljet saattavat johtua auki olleesta ikkunasta sisään päässeestä sadevedestä. Mahdollisen pintaremontin yhteydessä on suositeltavaa tarkastaa seinärakenteiden kunto rakenteita avaamalla. - Myymäläosan kellarikerroksen seinien alaosissa havaittiin kosteudentunnistimella kosteutta. Myös varasto-osan kellarikerroksen seinien alaosissa havaittiin kosteutta. Seinien pinnoilla oli paikoin kosteuden mukanaan tuomia suoloja. Seinät olivat kivirakenteisia. Kellarikerroksen kivirakenteille havaittu kosteus ei aiheuta rakenteellisia vaurioita. 5.3 Ikkunat ja ulkoovet - Rakennuksessa oli pääosin alkuperäiset kaksipuitteiset ikkunat puukarmein. Osittain ikkunat olivat yksipuitteisia. Varasto-osan asuinhuoneissa oli osin kaksipuitteiset MSE-ikkunat, joiden sisäpuitteessa oli lämpölasielementti. Ikkunoiden pintakäsittelyt hilseilivät. Ikkunoiden puuosien pintakäsittelyt tulee uusia tarvittavilta osin. Vaihtoehtoisesti ikkunat vaihdetaan. Ikkunoiden toimivuus ja tiivisteiden kunto tulee tarkastaa esim. pesemisen yhteydessä. - Ikkunoiden alapuolisten vesipeltien kallistukset olivat loivia. Varastoosalla vesipellit kallistuivat paikoin sisäänpäin. Vesipeltien kallistukset tulee korjata. - Ulko-ovet olivat puurakenteisia. Ovien pintakäsittelyt olivat pääosin kunnossa. Ovien tiivistykset ja käynti on suositeltavaa tarkastaa. - Ikkunoiden ja ovien puuosat vaativat yleensä säännöllisiä kunnossapitotoimenpiteitä. Ikkunoiden ja ovien puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein käytetystä pintakäsittelystä ja ilmansuunnasta riippuen. 5.4 Yläpohja ja vesikatto - Rakennuksessa oli harjakatto. Myymäläosan vesikatteena oli saumattu peltikate. Myymäläosan vesikate oli alkuperäisiä. Varasto-osan vesikatteena oli profiloitu peltikate. Varasto-osan vesikate oli uusittu vuonna Vesikatteen alle oli asennettu aluskate. Myymäläosan yläpohjatilassa havaittiin vesikatteessa muutama vuotokohta. Tien puolella vuotokohdan alle oli laitettu muoviastia, jossa oli vettä. Antennin läpiviennin kohdalla oli veden jättämiä jälkiä. Katolla olevan mainoskyltin alapuolella oli yläpohjatilassa muovikalvo, jonka päälle oli kasattu purua. Muovin päällä oli vettä. Vesikate vuotaa mainoskyltin kiinnitysruuvien kohdilta. Vesikatteen ruodelaudat olivat tum-

11 muneet vuotokohdilta. Yläpohjatilaan johtavan luukun vieressä oli kattokannattajissa lahovaurioita. Kyseisellä kohdalla oli osa eristepurusta korvattu mineraalivillalla. Kyseisellä paikalla oli aikaisemmin ollut lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö, joka oli vuotanut. Peltikatteiden normaali tekninen käyttöikä on noin vuotta. Myymäläosan vesikate korjataan / uusitaan. Vaurioituneet puurakenteet vaihdetaan. Yläpohjan puurakenteet tarkastetaan vuotokohtien alapuolelta. Varasto-osan vesikatteen ja myymäläosan seinän liittymästä puuttui osa nostopelleistä. Liittymäkohta tulee korjata (asentaa puuttuvat nostopellit ja tarkastaa aluskate liitoskohdalta). Varasto-osan lämmöneristeenä oli käytetty mineraalivillaa. Vesikatteen suuntaisen katon osien lämmöneristeet oli asennettu kiinni aluskatteeseen, mikä estää / heikentää yläpohjan tuuletuksen toimivuutta. Yläpohjan rakenteita päästiin tarkastelemaan ainoastaan parvelta käsin. Rakenteissa oli paikoin palon aiheuttamaa hiiltymää. Muuten näkyviltä osin rakenteissa ei havaittu vaurioita. Tuuletusta tehostetaan vesikatteen suuntaisten katonosien kohdalla. - Saunatilat sijaitsivat varasto-osan päässä. Saunatilojen yläpohjan rakenteita ja tuuletuksen toimivuutta ei päästy tarkastamaan. Yläpohjarakenteiden kunto ja tuuletuksen toimivuus tulee selvittää (esim. rakentamalla päätyseinän yläosaan tarkastusluukku / tuuletusaukko). - Kattovedet oli osittain johdettu pois ulkopuolisten sadevesikourujen ja syöksytorvien avulla. Myymäläosalta puuttuu osa syöksytorvista. Varasto-osalta puuttui sadevesikourut ja syöksytorvet. Puuttuvat sadevesikourut ja syksytorvet asennetaan. Sadevesikourut tulee pitää puhtaina. Kourut on suositeltavaa puhdistaa vähintään keväisin ja syksyisin. - Piipunvesikatteen yläpuolisella osalla ei havaittu vaurioita. Myymäläosan piipun juuripellin yläreuna ja piipun liittymäkohta ei ollut tiivis. Liittymäkohta tiivistetään elastisella massalla (esim. Sikaflex). Piipun päälle on suositeltavaa asentaa piippuhattu estämään sadeveden pääsy hormeihin. 5.5 Märkätilat - Saunatilat sijaitsivat varasto-osalla. Tilojen lattiat olivat kivirakenteisia. Seinät olivat puu- / kivirakenteisia. Pesuhuone - Pesuhuoneen lattiassa oli keraaminen laatoitus. Seinät oli laatoitettu / paneloitu. Katto oli paneloitu. Paneloitujen seinien alaosista tarkasteltuna niiden taustan tuuletus oli tukittu. Pesuhuoneen pinnoitteet oli saatujen tietojen mukaan asennettu 1980-luvun alussa. Pesuhuoneen pinnoitteet olivat ikääntyneet. Osa lattialaatoista oli irti alustastaan. - Tarkastushetkellä pesuhuoneen rakenteissa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta. Alustastaan irti olevat keraamisen laatat heikentävät pintakosteudentunnistimen toimintaa, mistä syystä ko. rakenteiden kosteustila tulee varmistaa mahdollisten remonttien yhteydessä.

12 - Pesuhuoneen katossa oli poistoventtiili, joka oli tukittu. - Pesuhuone on suositeltavaa remontoida (pinnoitteissa ikääntymisen aiheuttamia vaurioita, laatoitusten takana ei todennäköisesti ole käytetty vedeneristeitä). Remontin yhteydessä tarkastetaan seinien puurakenteiden kunto sekä varmistetaan rakenteiden kosteustila. Remontin yhteydessä laatoitettujen pintojen väliset liittymäkohdat tulee tehdä elastisin saumoin. Nykyisten ohjeiden mukaan elastiset saumaukset ja tiivistykset tulee uusia noin viiden vuoden välein. Saumauksessa tulee käyttää elastista kosteuden kestävää saumamassaa esim. saniteettisilikonia. Märkätilojen ilmanvaihdosta tulee huolehtia. Tarvittaessa ilmanvaihtoa tehostetaan koneellisesti. Suihkun käytön jälkeen rakenteet on suositeltavaa kuivata esim. kumilastalla kuivumisen nopeuttamiseksi. Sauna - Saunan lattiassa oli keraaminen laatoitus. Seinät oli pääosin paneloitu osittain maalattu. Katto oli paneloitu. Saunan paneloinnit oli uusittu 2000-luvulla. Paneloitujen seinien alaosista tarkasteltuna niiden taustan tuuletus oli tukittu. Paneloinneissa ei havaittu näkyviä vaurioita. Taustatuuletuksen puutteellisuus saattaa lyhentää paneelien käyttöikää. Saunan panelointeja seuraavan kerran uusittaessa tulee niiden taakse jättää noin 20 mm:n tuuletusrako, jonka tulee jatkua yhtenäisenä paneelien alareunasta yläreunaan ja tuulettua saunatilaan. - Tarkastushetkellä saunan rakenteissa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta. - Saunassa oli sähkökiuas. Saunomisen jälkeen tulee huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja annettava kiukaan jälkilämmön kuivata rakenteet. Pienemmän asunnon wc - Tilan seinät olivat levyrakenteisia. Lattiassa oli muovimatto. Seinien alaosissa oli muovitapetti, yläosat oli maalattu. Lattian muovimatto oli irti alustastaan pesualtaan viemäriputken kohdalta. Muuten tilan pinnoitteissa ei havaittu näkyviä vaurioita tai viitteitä kosteusvaurioista. - Tarkastushetkellä lattia- ja seinärakenteissa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta. - Tarkastushetkellä wc:n vesikalusteissa ja -putkissa ei havaittu näkyviä vuotoja. Pesualtaan vesiputkissa oli hieman hapettumaa. Putkien kuntoa tulee tarkkailla. Isomman asunnon wc - Tilan seinät olivat levyrakenteisia. Lattiassa oli muovimatto. Seinien alaosissa oli muovitapetti, yläosat oli maalattu. Muuten tilan pinnoitteissa ei havaittu näkyviä vaurioita tai viitteitä kosteusvaurioista. - Tarkastushetkellä lattia- ja seinärakenteissa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta.

13 - Tarkastushetkellä wc:n vesikalusteissa ja -putkissa ei havaittu näkyviä vuotoja. Pesualtaan viemäriputkessa oli hapettumaa. Putken kuntoa tulee tarkkailla. - Mahdollisten remonttien yhteydessä on suositeltavaa tarkastaa rakenteiden kunto rakenteita avaamalla. 5.6 Muut sisätilat Pienempi asunto Isompi asunto Varasto-osan asuinhuoneet Muut tilat Kellarikerrosten tilat - Pistokeenomaisesti tarkasteltuna pienemmän asunnon huonetilojen rakenteissa ei kosteuden tunnistimella havaittu kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu näkyviä vaurioita tai viitteitä kosteusvaurioista. Asunnon keittokomero oli muutettu vaatekomeroksi. Huonekalujen ja tavaroiden takia huonetiloja ei päästy kaikilta osin tarkastamaan. - Pistokeenomaisesti tarkasteltuna asunnon huonetilojen rakenteissa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta. Asunnossa havaittiin samaa mikrobiperäistä hajua kuin alapohjan ryömintätilassa (ks. kohta 5.1). Keittiön tiskipöydän alapuolella havaittiin lattia levyissä kosteusvaurioita (ks. kohta 5.1). Muuten asunnon rakenteissa ei havaittu näkyviä vaurioita tai viitteitä kosteusvaurioista. Huonekalujen ja tavaroiden takia huonetiloja ei päästy kaikilta osin tarkastamaan. Tarkastushetkellä keittiön vesikalusteissa ja putkissa ei havaittu näkyviä vuotoja. - Tilojen seinät ja lattiat olivat puurakenteisia. Toisen asuinhuoneen ikkunan alapuolella oli veden jättämiä jälkiä (ks. kohta 5.2). Muuten tilojen rakenteissa ei havaittu näkyviä vaurioita tai viitteitä kosteusvaurioista. Tarkastushetkellä tilojen rakenteissa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta. Tilojen lattiat narisivat. Lattioiden nariseminen ei välttämättä johdu rakenteellisista vaurioista eikä aiheuta välttämättömiä korjaustoimenpiteitä. Sirpa Levolan kertoman mukaan huonetiloille ei ole haettu rakennuslupaa. Huonekalujen ja tavaroiden takia huonetiloja ei päästy kaikilta osin tarkastamaan. - Myymälä- ja varastotilojen rakenteiden pinnoilla ei havaittu näkyviä rakenteellisesti merkittäviä tai korjausta vaativia vaurioita tai viitteitä kosteusvaurioista. Rakenteissa ei kosteudentunnistimella havaittu kosteutta. Huonekalujen ja tavaroiden takia huonetiloja ei päästy kaikilta osin tarkastamaan. - Kellarikerrosten lattiat olivat kivirakenteisia. Seinät olivat pääosin kivirakenteisia. Varasto-osalla osa väliseinistä oli puurakenteisia levyseiniä. Kellaritilojen lattioissa ja kivirakenteisten seinien alaosissa havaittiin kosteudentunnistimella kosteutta (ks. kohta 5.1). Varasto-osan kahden väliseinän kosteus mitattiin porareiän kautta (ks. periaatepiirustus). Väliseinän suhteellinen kosteus pihan puolella (mittauspiste 1) oli RH 74,0 % lämpötilassa + 13,7 C, absoluuttinen kosteus 8,7 g/m³. Varastojen välillä (mittauspiste 2) seinän suhteellinen kosteus oli RH 80,5 % lämpötilassa + 13,2 C, absoluuttinen kosteus 9,2 g/m³. Sisäilman suhteellinen kosteus mittaushetkellä oli RH 66,5 % lämpötilassa + 15,3 C, absoluuttinen kosteus 8,7 g/m³. Seinärakenteiden sisältämä vesimäärä vastaa sisäilman sisältämää vesimäärää, eikä seinärakenteissa mittaus-

14 hetkellä näin ollen ollut kohonnutta kosteutta. Rakenteiden kosteus vaihtelee kuitenkin vuoden aikojen mukaan. Mikäli rakenteiden kunnosta halutaan varmistua, tulee niiden kunto tarkastaa rakenteita avaamalla. Saunaosaston viereisen varastotilan seinä-, lattia- ja kattorakenteissa havaittiin kosteudentunnistimella kosteutta. Rakenteiden pinnoilla oli kosteuden mukanaan tuomia suoloja (vrt. kohta 5.1). Myymäläosan maapohjaisessa varastotilassa oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua. Hajun lähde tulee paikallistaa ja poistaa. Myymäläosan kellarikerroksen tilojen katoissa oli osin maalattu puukuitusementtilevy (ns. toja-levy). Levyä on saatettu käyttää myös seinien lämmöneristeenä. Kosteuden vaikutuksesta ko. levyissä saattaa esiintyä mikrobi- / lahovaurioita. Kellarikerrosten tilojen ilmanvaihto on puutteellista. 5.7 Lämmitys - Rakennuksessa oli vesikeskuslämmitys öljyllä. Lämmönjako tapahtui vesikiertoisilla seinäpattereilla. Lämmityspatterit ja putket olivat pääosin alkuperäisiä. - Sirpa Levolan antamien tietojen mukaan lämmityskattila on uusittu luvulla (valmistusvuosi 1977) ja öljypoltin 80-luvulla. Lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö sijaitsi kattilahuoneessa. Järjestelmässä aikaisemmin ollut avoin paisuntasäiliö sijaitsi yläpohjatilassa. Säiliö oli poistettu käytöstä. Lämmityskattila ja öljypoltin alkavat lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua ja niiden uusimiseen tulee varautua. Uusimisen yhteydessä lämmityskattilan hormiin tulee asentaa sisäpiippu. Lämmityskattilaa ja öljypoltinta tulee huoltaa ja puhdistaa säännöllisesti. - Rakennuksen teräksinen öljysäiliö sijaitsi kellarikerroksessa omassa tilassaan. Sirpa Levolan mukaan säiliö on tarkastettu ja pinnoitettu noin 2004 / Sisätiloissa olevilla öljysäiliöillä ei ole tarkastuspakkoa, mutta niiden tarkastuttaminen ja puhdistuttaminen noin kymmenen vuoden välein on suositeltavaa. - Tarkastuksen yhteydessä lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. Tarkastushetkellä lämmitysjärjestelmän näkyvissä osissa ei havaittu vuotoja. Lämmitysjärjestelmän putkissa oli paikoin ruostetta. Lämmityspattereiden ja -putkistojen kunto on suositeltavaa tarkastuttaa lvialan asiantuntijalla. - Tekniset käyttöiät: - Lämmityspatterit yli 50 vuotta - Lämmitysputkisto noin vuotta - Paisuntasäiliö vuotta - Öljykattila vuotta - Öljypoltin vuotta Tekniset käyttöiät kuvaavat tyypillistä uusimisväliä, todellinen käyttöikä vaihtelee runsaasti käytettyjen materiaalien ja olosuhteiden mukaan.

15 5.8 Vesi ja viemärilaitteet - Käyttövesi otettiin omasta kaivosta. Veden laatua ei ole tutkittu. Vesi on ainakin ajoittain ollut ruosteista. Viemärivedet oli johdettu saostuskaivojen kautta maastoon. Kaivoja ei tarkastettu. Kaivojen tyhjennyksestä tulee huolehtia. Tyhjentämisen yhteydessä tarkastetaan kaivojen kunto. Kiinteistö on mahdollista liittää kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, mikä on suositeltavaa, koska käyttöveden kanssa on ollut ongelmia ja viemärivesien käsittely on saatettava nykymääräysten mukaiseksi viimeistään vuoteen 2014 mennessä. - Vesi- ja viemäriputket olivat pääosin alkuperäisiä osittain uusittu. Viemäriputket olivat näkyviltä pääosin valurautaa ja käyttövesiputket kuparia / galvanoitua terästä. Vesiputket oli asennettu osin pinta-asennuksena osin rakenteiden sisään. - Vesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä on materiaalista ja olosuhteista riippuen noin vuotta. Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. Alkuperäiset vesi- ja viemärilaitteet alkavat lähestyä teknisen elinkaarensa loppua ja niiden uusimiseen tulee varautua. - Sirpa Levolan tietojen mukaan vesi- ja viemärijärjestelmä on toiminut pääosin moitteettomasti. Kaupan tiskialtaan viemärin toiminnassa on ollut puutteita. Vesipisteiden vedenvirtaamia ei mitattu. Vesi- ja viemäriputkistojen tai vesi- ja viemärikalusteiden näkyvissä osissa ei havaittu vuotoja. Asuinhuoneistojen wc-tilojen putkissa havaittiin hapettumaa (ks. kohta 5.5). 5.9 Ilmanvaihto - Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Asuinhuoneissa ei ole erillisiä korvausilmaventtiileitä. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Ilmanvaihtoputkien vaakasuorat osuudet heikentävät ilmanvaihdon toimintaa oleellisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ja kellarikerroksen ilmanvaihtoon. Kyseisten tilojen ilmanvaihdon tehostaminen lvi-alan asiantuntijan ohjeiden mukaan on suositeltavaa. - Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot, jotka mahdollistavat ilman vaihtuvuuden ovien ollessa suljettuina. Ovien alareunaan on suositeltavaa tehdä mm korkeat korvausilmaraot esim. ovilevyä lyhentämällä tai kynnysrakennetta muuttamalla. - Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. - Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein.

16 5.10 Sähköistys 5.11 Palovaroittimet - Sähköjärjestelmä oli osin alkuperäinen, osittain järjestelmää oli laajennettu. Sirpa Levolan tietojen mukaan sähköjärjestelmä on toiminut moitteettomasti. Järjestelmässä ei havaittu näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita / vikoja. Sähköjärjestelmän toimintaa ei tarkastuksessa testattu. Mikäli sähköjärjestelmän toimivuudesta halutaan varmistua, tulee sen kunto ja toimivuus tarkastuttaa sähköalan asiantuntijalla. - Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin vuotta. Alkuperäiset sähköjohdotukset alkavat lähestyä elinkaarensa loppua ja niiden uusimiseen tulee varautua. - Rakennuksen jokaisessa kerroksessa tulee olla vähintään yksi palovaroitin. - Palovaroittimien toiminta tulee testata ajoittain. Varoittimien paristojen kunnosta tulee huolehtia. 6. LIITTEET - Alkuhaastattelulomake - Liite: Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta - Valokuvia kohteesta ASB-Consult Oy Ab Tampereella Matti Tietäväinen rakennusinsinööri, AKK Puh

17 YLEISTÄ ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUKSESTA YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta, isännöitsijältä, käyttäjältä ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteisen Toimintamallin Tilaajan ohjeeseen KH Em. asiakirja on toimitettu tilaajalle. Siinä on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastus on suoritettu pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi aina saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia, mikäli rakenteiden kunto halutaan selvittää tarkemmin. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Veden- / kosteudeneristeen olemassaoloa tai kuntoa ei voida yleensä pintapuolisella tarkastelulla selvittää. Tilat tai rakenteet, jotka on rajattu tarkastuksen ulkopuolelle esimerkiksi, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla, suositellaan aina tarkastettavan kun se on mahdollista. Rajaukset mainitaan raportissa kohdassa 1.Tarkastuksen lähtötietoja / Rajaukset, ja niitä on tarkennettu kohdassa 5. Havainnot. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisä- tai jatkotutkimussuositusten noudattamisella voidaan varmistaa rakenteiden kunto niiltä osin kuin niitä ei kuntotarkastuksessa ole voitu selvittää. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan aina eri tilauksesta eivätkä ne kuulu kuntotarkastuksen sisältöön. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. VAKUUTUS PIILEVIEN RAKENNUSVIRHEIDEN VARALTA Myyjän vastuuaikana ilmenevästä piilevästä rakennusvirheestä aiheutuvat korjauskustannukset on mahdollista vakuuttaa. Vakuutuksen tarkka korvauspiiri on määritelty kunkin vakuutuksenantajan vakuutusehdoissa. Vakuutus ei korvaa sellaista virhettä, joka on todettu kuntotarkastuksessa tai joka on seurausta todetusta virheestä tai puutteesta. Vakuutushakemukseen tulee liittää vakuutusyhtiöiden hyväksymän kuntotarkastajan tekemä kuntotarkastusraportti. Vakuutuspäätöksen tekee vakuutusyhtiö.

18 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle ja terveydelle. ASBESTI RAKENNUSMATERAALEISSA Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty lähtien sekä myyminen ja käyttöönottaminen lähtien (valtioneuvoston päätös 852/1992). Asbestipitoiseksi materiaaliksi tulkitaan aines, joka sisältää asbestia yli 1 paino-%. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuutuksen omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asbestipurkutyössä on noudatettava Ratu-korttia Asbestia sisältävien rakenteiden purku 11/2000. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. KIINTEISTÖSSÄ HAVAITTIIN ASBESTIPITOISIA MATERIAALEJA. TÄSTÄ SYYSTÄ KIIN- TEISTÖÖN TULEE TEETTÄÄ ASBESTIKARTOITUS ENNEN TILOJEN MAHDOLLISTA RE- MONTOINTIA. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Radonmittaus ei kuulu Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70% RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila.

19 Periaatepiirustus varasto-osalta: Mittauspiste 1 Varastotila / työhuone Mittauspiste 2 Väliseinien kosteusmittauskohdat (ks. kohta 5.6)