MAANTIETEEN VALINTAKOE 2012, TURUN YLIOPISTO Maanantai klo 9 12

Transkriptio

1 MAANTIETEEN VALINTAKOE 2012, TURUN YLIOPISTO Maanantai klo 9 12 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi Kotikunta HUOM! - Vastaa kaikkiin kysymyksiin koepapereille! (ruutupaperi on muistiinpanoja varten) - Merkitse kaikkiin papereihin nimesi ja henkilötunnuksesi. Palauta kaikki paperit! - Kutsu valvojaa viittaamalla, jos tarvitset esimerkiksi lisää suttupaperia. - Kuulustelusta poistuttaessa kaikkien on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus. - Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo Muista! Matkapuhelin on salin ulkopuolella tai suljettuna salin seinustalle jätettyjen tavaroiden ja päällysvaatteiden kanssa. Kokeessa käsillä saavat olla ainoastaan kirjoitusvälineet ja henkilöllisyystodistus.

2 Henkilötunnus: Kysymysryhmä I: Kysymykset liittyen lukion maantieteen kursseihin Sininen planeetta sekä Aluetutkimus (10 pistettä) 1. Suomi luonnonmaantieteellisenä alueena. Esitä aiheesta tiivismuotoinen ja selkeästi jäsennelty katsaus. Vastaa alla olevaan tilaan. (4 p) Maantieteen valintakoe 2012, Turun yliopisto 2

3 Henkilötunnus: 2. Vastaa seuraaviin kysymyksiin alla olevaan tilaan. (6 p) a) Kuinka monta kilometriä maastossa on kartalta (1: ) mitattu 6,5 cm:n etäisyys? b) Paljonko on hehtaaria neliökilometreissä ilmaistuna? c) Kuinka monta vuotta sitten tapahtui dinosaurusten suuri sukupuutto liitukauden lopulla? d) Minkä muotoisella alueella pinta-alan suhde reunaviivan pituuteen on suurin? e) Kuinka monta naapurisolua on kullakin rasterimallin pikselillä? f) Kuvaa muutamin virkkein maantieteellisten koordinaattien ja tasokoordinaatistojen välinen ero. Maantieteen valintakoe 2012, Turun yliopisto 3

4 Henkilötunnus: Kysymysryhmä II: Kysymykset liittyen lukion maantieteen kurssiin Yhteinen maailma (10 pistettä) 3. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? (4 p) Laita rasti ruutuun (X). Oikea vastaus 0,5 pistettä, väärä tai tyhjä vastus -0,5 pistettä. Väittämä oikein väärin 1. Väestöllisen muuntumisen mallin kolmannessa vaiheessa väestömäärä laskee. 2. Väestöllisen muuntumisen mallin hitaan kasvun vaiheessa syntyvyys on korkea. 3. Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia vuonna Teollisuusmaissa kaupunkilaisväestön osuus väestöstä kasvaa yhä nopeasti. 5. Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmässä Jyväskylä, Kuopio ja Hämeenlinna ovat maakuntakeskuksia. 6. Suomen keskushierarkian kolmannen tason keskuksille ominainen palvelu on ammattikorkeakoulu. 7. Oheisen taulukon mukaan (Taulukko 1) Varsinais-Suomen maakunnan todellinen väestönkasvu oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 122 henkilöä. 8. Oheisen taulukon mukaan (Taulukko 1) Pohjois-Karjalan maakunta oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä muuttovoittomaakunta. Taulukko 1. Eräiden maakuntien väestökehitysmuutokset vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä (Tilastokeskus). Maantieteen valintakoe 2012, Turun yliopisto Syntyneet Kuolleet Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Kunnan sisäinen muutto Varsinais-Suomen maakunta Satakunnan maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Keski-Suomen maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Maahanmuutto Maastamuutto 4

5 Henkilötunnus: 4. Selitä tiiviisti muotoillen, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä ja määritä jokaisen käsitteen kohdalta kaksi keskeistä teemaa, miten käsitteet liittyvät oheiseen media-aineistoon (Liite 1). a) Aluepolitiikka (2 p) b) Alueellinen identiteetti (2 p) c) Väliportaan tason aluehallinto (2 p) Maantieteen valintakoe 2012, Turun yliopisto 5

6 Henkilötunnus: Liite 1. Maantieteenn valintakoe 2012, Turun yliopisto 6

7 Henkilötunn us: Kysymysryhmä III: Kysymykset liittyen lukion maantieteen kurssiin Riskien maailm sekä Maailman tila 2011-teokseen (10 pistettä) 5. Ravinnontuotanto ja riskit a) Luettele kymmenen keskeisintä ravinnontuotantoon ja riittävään ravinnon saantiin liittyvää riskiä/uhkaa (kirjoita riskit/uhat alla oikealla oleviin laatikoihin). Luokittele riskit lukion Riskien maantieteen kurssin mukaisiin luokkiin (luokittelu alla a vasemmalla olevaan tyhjään tilaan). Vastaaa lyhyesti ja vältä pitkiää selityksiä. (5 p) b) Valitse kaksi yllä mainitsemistasi riskeistä ja kuvaile molempiin liittyen lyhyesti yksi edustava alueellinen esimerkki. Riski + esimerkki 1: (2 p) Riski + esimerkki 2: Maantieteenn valintakoe 2012, Turun yliopisto 7

8 Henkilötunnus: c) Maailman tila 2011-teoksessa kuvaillaan useita paikallisen tason toimenpiteitä, joilla alueen väestö on pyrkinyt turvaamaan perheidensä tai kylien ravinnonsaantia. Kuvaile yksi kirjassa esitetty konkreettinen ratkaisu nälkäongelman vähentämiseksi. Kerro myös, miten ja mihin edellä (kohdassa 6a) mainittuun riskiin / uhkaan kuvailemasi ratkaisu liittyy. (3 p) Maantieteen valintakoe 2012, Turun yliopisto 8

9 MAANTIETEEN VALINTAKOE 2012, TURUN YLIOPISTO Maanantai klo 9 12 MALLIVASTAUKSET ja ARVIOINTIPERUSTEET Kysymysryhmä I: Kysymykset liittyen lukion maantieteen kursseihin Yhteinen maailma sekä Aluetutkimus (10 pistettä) 1. Suomi luonnonmaantieteellisenä alueena. Esitä aiheesta tiivismuotoinen ja selkeästi jäsennelty katsaus. (4 p) Arviointiperusteet: Seuraavia aiheita tulisi käsitellä merkittävässä määrin, selkein perustelluin virkkein ja lukion oppimäärää vastaavaa tasoa heijastellen: pohjoinen sijainti, Itämereen työntyvä niemi, kallioperän ikä ja peruspiirteet, mannerjäätiköityminen ja sen jäljet maastossa sekä maankohoaminen, korkokuva ja sen vaihtelut, maaperä ja maannostuminen, ilmaston ja kasvillisuuden yleispiirteet ja vyöhykkeisyys, tärkeimmät ekosysteemityypit; ehkä lyhyelti myös ihmisen vaikutus luonnon nykyilmeeseen. 2. Vastaa seuraaviin kysymyksiin alla olevaan tilaan. (6 p) a) Kuinka monta kilometriä maastossa on kartalta (1: ) mitattu 6,5 cm:n etäisyys? 16,25 km b) Paljonko on hehtaaria neliökilometreissä ilmaistuna? 245,4 km2 c) Kuinka monta vuotta sitten tapahtui dinosaurusten suuri sukupuutto liitukauden lopulla? 65 miljoonaa vuotta sitten. Kokonainen piste, jos arvio osuu alueelle on alueelle miljoona vuotta sitten. d) Minkä muotoisella alueella pinta-alan suhde reunaviivan pituuteen on suurin? Ympyrän e) Kuinka monta naapurisolua on kullakin rasterimallin pikselillä? Kahdeksan f) Kuvaa muutamin virkkein maantieteellisten koordinaattien ja tasokoordinaatistojen välinen ero. Maantieteelliset koordinaatit ovat maan pinnalla leveys- ja pituuspiirien kulmia, jotka muodostavat asteverkon. Tasakoordinaatisto on tasavälinen ruudukko, jonka koordinaatit ilmaisevat etäisyyttä koordinaatistolle sovitusta nollapisteestä. Eräissä arvosteluissa tehtiin tulkinta oppilaan hyväksi siten, että kahden lievästi vaillinaisen vastauksen hylkäämisen sijasta toiselle niistä annettiin kokonainen piste. Kysymysryhmä II: Kysymykset liittyen lukion maantieteen kurssiin Yhteinen maailma (10 pistettä) 3. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? (4 p) Laita rasti ruutuun (X). Oikea vastaus 0,5 pistettä, väärä tai tyhjä vastus -0,5 pistettä. 1. Väestöllisen muuntumisen mallin kolmannessa vaiheessa väestömäärä laskee. VÄÄRIN. Kolmannessa vaiheessa sekä syntyvyys että kuolleisuus laskevat ja väestönkasvu hidastuu. Väestön määrä kuitenkin edelleen kasvaa. 2. Väestöllisen muuntumisen mallin hitaan kasvun vaiheessa syntyvyys on korkea. OIKEIN. Hitaan kasvun vaiheessa joka on väestöllisen muuntumisen mallin ensimmäinen vaihe sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat korkealla tasolla. 1

10 3. Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia vuonna VÄÄRIN. Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia jo 1970-luvulla (1974). Viisi miljardia täyttyi 1980-luvulla (1987) ja kuusi miljardia 1990-luvulla (1999). 4. Teollisuusmaissa kaupunkilaisväestön osuus väestöstä kasvaa yhä nopeasti. VÄÄRIN. Teollisuusmaiden väestöstä asuu jo neljä viidesosaa kaupungeissa, ja tämä osuus ei enää merkittävästi kasva. 5. Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmässä Jyväskylä, Kuopio ja Hämeenlinna ovat maakuntakeskuksia. VÄÄRIN. Jyväskylä ja Hämeenlinna ovat maakuntakeskuksia, mutta Kuopio määritellään Suomessa yhdeksi neljästä valtakunnanosakeskuksesta (muita ovat Tampere, Turku, Oulu). 6. Suomen keskushierarkian kolmannen tason keskuksille ominainen palvelu on ammattikorkeakoulu. OIKEIN. Suomen keskushierarkia rakentuu eritasoista keskuksista, joissa palveluvarustus on laajuudeltaan eritasoista ja joissa korkeamman asteiset keskukset tarjoavat kaikkia alemman asteisten keskusten palveluja. Varustukseltaan ensimmäinen tason keskus on pääkaupunkikeskus, toisen tason muodostavat valtakunnanosakeskukset ja kolmannen tason keskuksia ovat maakuntakeskukset. Maakuntakeskuksille tyypillisiä palveluja ovat esim. ammattikorkeakoulu ja keskussairaala. 7. Oheisen taulukon mukaan (Taulukko 1) Varsinais-Suomen maakunnan todellinen väestönkasvu oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 122 henkilöä. OIKEIN. Todellinen väestönkasvu saadaan luonnollisen väestönkasvun (syntyvyys, kuolleisuus) ja muuttoliikkeen (kuntien välinen lähtömuutto, kuntien välinen tulomuutto sekä maahanmuutto ja maastamuutto) yhteissummana, ja taulukosta laskemalla päädytään lukemaan Oheisen taulukon mukaan (Taulukko 1) Pohjois-Karjalan maakunta oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljännekselle muuttovoittomaakunta. OIKEIN. Kuntien välinen lähtömuutto, kuntien välinen tulomuutto sekä maahanmuutto ja maastamuutto summaamalla päädytään tulokseen Selitä tiiviisti muotoillen, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä ja määritä jokaisen käsitteen kohdalta kaksi keskeistä teemaa, miten käsitteet liittyvät oheiseen media-aineistoon. a) Aluepolitiikka (2 p) Kehittyneisyys vaihtelee eri alueiden välillä. Aluepolitiikka on yhteiskunnan toimintaa, jolla pyritään tasapainottamaan alueellista kehitystä, korjaamaan alueellisia ongelmia ja kaventamaan alueellista eriarvoisuutta. Aluepolitiikan voi kytkeä liitteenä olleeseen media-aineistoon esimerkiksi Kainuun maakunnan taloudellisen aseman tai valtion verotulojaon muutoksen kautta. b) Alueellinen identiteetti (2 p) Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan ihmisten samaistumista tiettyyn sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön. Alueellisen identiteetin voi kytkeä liitteenä olleeseen media-aineistoon esimerkiksi sanomalehtileikkeissä näkyvien ilmaisujen kainuulaisten äänenkannattaja ja maailman pohjoisin sanomalehti kautta, jotka molemmat rakentavat alueellista identiteettiä. Sanomalehdet ovat myös itsessään alueellista identiteettiä rakentavia instituutioita, joka näkyy esim. lehtien nimissä Lapin Kansa ja Kainuun Sanomat. Alueellisen identiteetin käsite on kytkettävissä lehtileikkeisiin myös esimerkiksi talouteen ja loma-asutukseen liittyvien uutisten kautta. c) Väliportaan tason aluehallinto (2 p) Suomen alueellinen hallinto rakentuu yhtäältä kuntatasosta ja toisaalta valtakunnallisesta tasosta. Väliportaan tason aluehallinnolla viitataan kunta- ja valtiotason väliin jääviin moninaisiin aluehallinnon muotoihin ja organisaatioihin, joita ovat esimerkiksi maakuntien liitot, ely-keskukset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) sekä aluehallintovirastot (aiemmin läänit). Väliportaan tason aluehallinnon voi kytkeä liitteenä olleeseen media-aineistoon esimerkiksi teksteissä mainittujen Kainuun maakunnan ja Kainuun ely-keskuksen kautta. 2

11 Kysymysryhmä III: Kysymykset liittyen lukion maantieteen kurssiin Riskien maailma sekä Maailman tila 2011-teokseen (10 pistettä) 5. Ravinnontuotanto ja riskit Kysymykset ja mallivastaukset a) Luettele kymmenen keskeisintä ravinnontuotantoon ja riittävään ravinnon saantiin liittyvää riskiä/uhkaa (kirjoita riskit/uhat alla oikealla oleviin laatikoihin). Luokittele riskit lukion Riskien maantieteen kurssin mukaisiin luokkiin (luokittelu alla vasemmalla olevaan tyhjään tilaan). Vastaa lyhyesti ja vältä pitkiä selityksiä. (5 p) Pisteytys: Riskin tulee olla relevantti, linjassa muiden kanssa sekä sijoitettu loogisesti johonkin luokkaan ja tarkennettu riittävällä tavalla. Tehtävän tulee sisältää riskejä monipuolisesti useista luokista (ei siis esimerkiksi vain luonnon toimintaan liittyviä tai ihmisen toimintaan liittyviä riskejä). Keskeinen on tärkeä sana kysymyksessä! Luetellut riskit/uhat 0-3 p 3 p 2,5 p 2 p 1,5 p 1 p 0,5 p 0 p 10 riskiä 9 riskiä 7-8 riskiä 5-6 riskiä 4 riskiä 2-3 riskiä 0-1 riskiä Luokittelu 0-2 p - ymmärretty, että riskit ovat luonteeltaan erilaisia - perusajatuksena oli löytää kurssin 3 riskiluokkaa (luonto, ihminen, luonto & ihminen ks. tarkemmin alla), mutta myös muunlaisista jaotteluista on voinut saada pisteitä (esim. tarkempi jaotteli maapalloin kehiin ja ihmisen toiminnan luokkiin, tai mittakaavaan perustuva luokittelu, joka kylläkin soveltuu melko heikosti kysymykseen) - riskit/uhat on luokiteltu mainittuihin luokkiin oikein ja riittävät tarkennukset on esitetty Pisteitä vähentävät seuraavat tekijät: - riskien / uhkien mittakaavan tai vaikutusten epätasapainoisuus (esim. maastopalot vs. väestönkasvu) - riskien / uhkien keskinäinen päällekkäisyys (esim. kuivuus ja veden puute) - epälooginen luokittelu - liiallinen yleisluontoisuus liittymäkohdat sellaisenaan ravinnontuotantoon tai saatavuuteen ovat epäselvät (esim.. teollistuminen, sosiaalihuolto, nälkä ) Esimerkkejä mahdollisista riskeistä luokiteltuna Riskien maailma -kurssin pääluokkien mukaan. Luonnon toimintaan liittyvät riskit, esimerkiksi - kuivuus (puhtaan, suolattoman veden saatavuus) - ilmastonmuutos (globaali, joskin erilaiset ilmentymät ravinnontuotannon näkökulmasta) - tulvat, myrskyt (paikallinen/alueellinen ja ajallisesti rajattu vaikutus, mutta silti keskeinen) - endogeeniset hasardit (paikallinen/alueellinen ja ajallisesti rajattu vaikutus, keskeisyys usein kyseenalainen)) - maaperän köyhtyminen eroosio, alentunut ravinteisuus (luontainen tai ihmisen aiheuttama) - kasvitaudit ja tuholaiset sekä eläintaudit (luontainen, mutta ihminen vaikuttaa esim. viljelymenetelmillä; taudit yksinään on liian epämääräinen) Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit (luonnonvarat ja niiden pilaaminen), esimerkiksi - ilmastonmuutos (ihmisen toiminnan, maankäytön muutosten aiheuttamana) - habitaattien pirstoutuminen, muuttaminen, ekosysteemipalvelujen vaarantuminen (esim. valuma-alueet) - maaperän köyhtyminen eroosio, alentunut ravinteisuus (käyttöön liittyvä) - veden/maaperän laadun pilaaminen (ympäristömyrkyt) - viljelykasvien monimuotoisuuden väheneminen (geneettinen diversiteetti, ravinnontuotannossa käytettyjen lajien määrä) - kasvitaudit ja tuholaiset (esim. monokulttuureihin liittyvät, kasvilajikkeiden yksipuolisuus ja taudin/tuholaisten sieto) - eläintaudit (tuotantomenetelmiin liittyvät) Ihmiskunnan riskit, esimerkiksi - väestönkasvu (alueellisesti epätasapainoinen väestön jakautuminen ja ruuantuotannon mahdollisuudet) - köyhyys (ei riittävästi rahaa ruuan ostamiseen tai riittävään omavaraistuotantoon) - talouspolitiikka ja maataloustuotantojärjestelmän organisointi - ravinnontuotannon väheneminen esim. energiakasvien tuotannon takia (kasvava merkitys) - konfliktit (esim. pakolaisuus ja sodankäynnin vaikutukset ruuantuotantoon ja kuljetuksiin) - ruuan hävikki (tuhlaaminen, ongelmat ruuan säilytyksessä ja jakeluketjussa) 3

12 - kaupungistuminen (väestön keskittyminen ja soveltuvien ruuantuotantoalueiden pirstoutuminen, etäisyydet; liittyy myös väestönkasvuun) - naisten asema (erityisesti köyhissä maissa naiset ovat keskeisessä roolissa ravinnontuotannossa) - maanomistus (maanomistusolojen vaikutukset tuotannon mahdollisuuksiin) - tieto-taidon / koulutuksen puute, soveltumattomat tuotantomenetelmät (tieto perinteisestä maatalousinnovaatioista häviää) - energian saatavuus - kasvava kulutus, yksipuolistuvat ravintotottumukset (esim. liha, juusto) Osa viimeisen luokan riskeistä liittyy myös ns. teknisiin/teknologisiin riskeihin, jotka on eroteltu joissain tapauksissa omaksi luokakseen. b) Valitse kaksi (2) yllä mainitsemistasi riskeistä ja kuvaile molempiin liittyen lyhyesti yksi edustava alueellinen esimerkki. (2 p) Pisteytys: 0-1 p / riski & alueellinen esimerkki. Riskit on valittu a-kohdan listasta ja esimerkit ovat loogisia ja edustavia. Pisteitä vähentävät seuraavat tekijät: - virheellinen esimerkki (alueella ei esiinny laajamittaisesti ko. riskiä/uhkaa) - liian laaja alueellinen esimerkki (ei riittävän edustava, liian yleisluontoinen; esimerkiksi Afrikassa ilman riittäviä täsmennyksiä) - riskejä & esimerkkejä on enemmän tai vähemmän kuin kysymyksessä pyydettiin - riski on eri kuin a-kohdan listassa - esimerkki on epäselvästi tai epäloogisesti kuvattu - riskit tai esimerkit ovat keskenään liian samankaltaisia tai päällekkäisiä - esimerkki ei ole alueellinen c) Maailman tila 2011-kirjassa kuvaillaan useita paikallisen tason toimenpiteitä, joilla alueen väestö on pyrkinyt turvaamaan perheidensä tai kylien ravinnonsaantia. Kuvaile yksi kirjassa esitetty konkreettinen ratkaisu nälkäongelman vähentämiseksi. Kerro myös, miten ja mihin edellä (kohdassa a) mainittuun riskiin kuvailemasi ratkaisu liittyy. (3 p) Pisteytys: Enintään 3 pistettä. Esimerkin tulee löytyä Maailman tila -teoksesta. Mittakaava: Esimerkin tulee olla konkreettinen ja paikallinen (ei valtiota tai maanosaa koskeva, vaan esim. kylää tai perhettä). Esimerkki tulee liittää a- kohdan riskiin/uhkaan. 0-2 p: ratkaisun kuvaaminen 0-1 p: ratkaisun liittäminen kohdassa a mainittuun riskiin Pisteitä vähentävät seuraavat tekijät: - esimerkki ei löydy Maailman tila -teoksesta - esimerkki ei ole konkreettinen tai paikallinen - esimerkki on yleisluontoinen (ts. voi löytyä mistä yhteydestä vain) - esimerkkiä ei ole liitetty a-kohdan riskeihin/uhkiin - esimerkkejä on esitetty enemmän kuin yksi - esimerkki on kuvattu epäloogisesti tai epäselvästi 4