Lehtivihreä Joensuun seudun luonnonystävät ry:n (Jsly) jäsentiedote 1/2010. Kuva: Hanna Savisaari

Transkriptio

1 Lehtivihreä Joensuun seudun luonnonystävät ry:n (Jsly) jäsentiedote 1/2010 Kuva: Hanna Savisaari

2 Puheenjohtajalta Kansainväliset matkailijat ja talousmetsä Sain sähköpostiini Metlan uutiskirjeen ( Siellä uutinen heräsi huomiooni otsikolla Kansainväliset matkailijat arvostavat talousmetsää luontokokemuksena. Tiivistelmä, jonka lukeminen lienee suuremman osan uutiskirjeen saaneille ainoa aiheen perehtymisen aste, hämmästyttää minua. Siellä annetaan kuva luontoa kaipaavista ulkomaalaisista matkailijoista, jotka yllättäen suhtautuvat positiivisesti suomalaiseen metsätalouteen. Siis lyhyesti sanottuna luontomatkailun ja metsätalouden rinnakkaiselo on mahdollista, eikä metsätalous ole esteenä luontokokemukseen. Minusta asia on erittäin selkeä! Ei uraanikaivosta meidän metsiin, vaan alueellisen elinkeinon kohentamiseen kehitetään luontomatkailua. Jospa Pohjois-Karjalasta nähden rupiliskosta tulisi vetovoimainen nähtävyys maailman luonnonystäville! Klikkaan kuitenkin linkkiä lue lisää ja sieltä lataan tutkimuksen. Elämässä kannattaa olla utelias. Matkailijoille esitettiin valokuvia, jotka edustavat eri metsänäkymiä kohteista kesällä ja talvella, aina avohakkuusta sulkeutuneisiin metsiköihin ja kysytään, sopiiko kyseinen kohde oman harrastuksen harjoittamiseen. Harrastuksen ehdottomaksi ykköseksi nousee moottorikelkkailu. Siis mitä on luontomatkailu? Onko kyseessä luonnon kunnioittaminen ja tunteminen vai haetaanko luonnosta paikkaa, jossa voi kaasutella jarruttamatta liikennevalojen eteen? Tietenkin tällaiseen harrastukseen vähäpuustoiset metsät ja lumiset avohakkuut kelpaavat. Monissa muissa Metlan tutkimuksissa on jo todettu, että luonnontilaisten metsien epäjärjestys koetaan negatiiviseksi ja epäsiistiksi. Suomessa ihmiset etsivät puistomaisia metsiä, järjestystä. Tilanne muistuttaa huolestuttavasti siitä, mitä tapahtui Belgiassa. Ekoturismi oli kova sana ja sillä haluttiin houkutella turisteja Ardenneihin. Turisteja kyllä tuli sadoittain mönkijöiden selässä. Tulos oli katastrofaalinen ympäristölle. Metlan tutkimuksissa olisi minusta järkevä keskittyä ammattilaisten ja kiinnostuneiden tieteelliseen kasvatukseen, kuten monimuotoisuuden merkitykseen tai vielä metsien hoitoon jatkuvan kasvatuksen mallilla enemmän kuin vaikuttaa metsätalouden puolesta. Tätä hyvän metsätalouden diskurssia tuottavat jo monet. Alain Minguet Tiesitkö jo: Jsly:n säännöt ovat muuttuneet. Nyt pidetään vuodessa enää yksi vuosikokous entisten kevät- ja syyskokousten sijaan. Tulevia tapahtumia Koko perheen pilkkipäivä sunnuntaina Tarkemmat tiedot tulevat pian sähköpostilistalle ja kotisivuille. Lisätiedot: Marja Launonen Geodiversiteettipäivä syyskuussa JSLY järjestää retken geodiversiteetiltään ja biodiversiteetiltään monimuotoiselle lähikohteelle.

3 Tunnetko raidallisen puun? Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden laji on raita. Metsiemme suurin paju voi kasvaa hyvällä paikalla jopa 20 metriseksi puuksi. Yleensä laji esiintyy kookkaana pensaana. Lehtipuiden tunnistaminen on kesäisin huomattavan helppoa verrattuna talveen, jolloin tutut lehdet puuttuvat. Talvella onkin syytä suunnata katse puiden kuoreen. Kookkaan raidan kuoressa on pitkittäisiä harjuja, joiden takia ulkoasu on selvästi raidallinen aivan kuin lajin nimikin kertoo. Nuorilla raidoilla sen sijaan kuori on vihertävänharmaa, tasainen ja kiilloton. Lehdet ovat noin 6-10 cm pitkiä, soikeita ja alta harmaakarvaisia. Talven edetessä kevääksi pajuihin ilmestyvät hiirenkorvat: raidan nupullaan olevat kukinnot. Puhjetessaan kukkaan pajut ovat elintärkeitä ravinnonlähteitä pölyttäjille. Raidan merkitys luonnon monimuotoisuudelle on suuri. Lyhytikäisenä puuna raita muodostaa metsään nopeasti lahopuuta. Lisäksi sitä käyttää ravinnokseen runsas joukko hyönteisiä ja nisäkkäitä. Raita tarjoaa myös pesäpaikkoja kololinnuille, mm. pikkutikalle. Raita onkin oiva valinta Luonnon monimuotoisuuden vuoden lajiksi. Lisätietoja: Marja Launonen Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) on valtakunnallinen ympäristöjärjestö. Joensuun seudun luonnonystävät ry on SLL:n paikallisyhdistys, jolla on jäseniä noin

4 JSLY:n hallitus 2010 Puheenjohtaja ALAIN MINGUET Varapuheenjohtaja < HEIKKI SIMOLA puh Olen keskiäkäinen (56 v.) ympäristötutkija yliopistolla. Harrastuksiin kuuluu luonto, kesäpaikka Hämeessä, puutyöt ja kirjojen keräily. Mieliharmeja muun muassa suoluonnon hävitys, tolkuton maastoliikenne ja epäkelpo kaavoitus. JSLY:n hallituksessa jäsenenä taas pitkän tauon jälkeen, ja myös piirihallituksen jäsen. Sihteeri JENNI MIETTUNEN > puh Olen Oulussa ja Lapissa nuoruuteni asunut ja pikkuhiljaa vaaramaisemiin sopeutunut eräopas ja tuleva biologian opettaja. Viime vuoden vaikututin JSLY:ssä varapuheenjohtajana, ja tänä vuonna opettelen uusia asioita sihteerin velvollisuuksista. Maa on voimaa ja ilman kasveja ja ötököitä ei olisi ihmisiäkään, sen kun me kaikki muistaisimme myös päätöksenteossa! Varsinainen jäsen < PEKKA YLHÄINEN p Piiitkäaikainen JSLY:n hallituksen jäsen ja parina vuonna puheenjohtajakin. Kauan myös P-K:n luonnonsuojelupiirin luottamustehtävissä. Biologiksi koulutettu nykyinen tehdastyöläinen. Perheessä vaimo ja pieni poika. Varsinainen jäsen LIISA KUUSIPALO > p Jatkan hallituksessa. Terveisiä kylmästä: viime yönä -31 astetta!

5 Varsinainen jäsen SAKU PUNKARI > p Olen 34-vuotias biologian ja maantieteen opettaja. Työskentelen Itä-Suomen koulussa (suomalais-venäläinen koulu) Joensuussa. Asustelen Linnunlahdella ison puutarhan ympäröimässä pikkutalossa Minnan ja tulevan esikoisemme kanssa. Olen kotoisin Tampereelta ja viimeiset 14 vuotta olen asunut Joensuussa. Luonnonystävien aktiivitoimija olen ollut vuodesta 2001 lähtien. Vapaa-aikani kuluu järjestömyyränä ja reissaamisen merkeissä. до встречи! Varajäsen /Lehtivihreän taitto + toimitus HANNA SAVISAARI > Maalle muuttanut maailman ihmettelijä. Varsinainen jäsen < MARJA LAUNONEN p marja.launonen@gmail.com Olen jo muutaman vuoden Jsly:n toimintaa sivusta seuraillut opettajaksi valmistuva biologian opiskelija. Kotoisin olen Saimaan saaresta Puumalasta, mutta viimeiset kuusi vuotta olen asustellut Noljakassa. Metsät ja järvet ovat aina olleet tärkeä osa elämääni, eikä kerrostaloelämä vieläkään tunnu luonnolliselta. En ole minkään lajiryhmän asiantuntija, mutta katselen kaikkia niitä (meitä) uteliain silmin. Rahaston/taloudenhoitaja HELENA HAAKANA helena.haakana@uef.fi Varajäsen < KRISTIINA HÄMÄLÄINEN puh krisse.hamalainen@gmail.com Innokas Repokallion hiihtäjä. Lähiluontoretkiä perheen kanssa. Mökkeilijä. Haaveina päästä Lappiin ruskavaellukselle ja Laatokalle näkemään norppia.

6 Kymmenen kohtuullista vaatimusta 1. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta. 2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava. 3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti. 4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto. 5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita. 6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa. 7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti. 8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta. 9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua. 10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista. Kymmenen kohtuullista vaatimusta laadittiin ja julkaistiin Kohtuus vaarassa - Kestämättömästä kehityksestä kohtuuden kulttuuriin kansalaisseminaarissa Joensuussa ja Kolilla Tapahtuma oli päättäjien Koli-foorumin varjotapahtuma, joka kokosi useita kymmeniä luonnonvarojen tuhlauksesta huolestuneita osanottajia. Seminaari seurannaisineen on monenlaisten kansalaisliikkeiden ja yksittäisten kansalaisten verkoston työn tulosta. Kohtuus-teemaan kuului myös Kohtuuden joulun julistus Kolilla , ja ideologinen keskustelu ja käytännön toimien suunnittelu jatkuvat kevättalvella Kohtuusklubien sarjalla. Klubeissa syvennetään kohtuusteesejä tunnettujen ajattelijoiden alustusten pohjalta. Lisää klubeista ja kohtuus-teemasta netissä: Pekka Ylhäinen Tähtitaivasta ja vuosikokousta Paikka: Ravintola Gaude, Länsikatu 18, Joensuu Aika: torstai Klo alkaen Joensuun Seulasten esitelmä ajankohtaisista tähtitaivaan ilmiöistä Klo kevätkokous Vuosikokouksen 2010 esityslista 1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. 2. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä vuodelta Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille vuoden 2009 osalta. 4. Hyväksytään toimintasuunnitelma alkaneelle toimintavuodelle Päätetään talousarvion hyväksymisestä alkaneelle toimintavuodelle Yhdistyksen sääntömuutokset. 7. Käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat 8. Kokouksen päättäminen Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

7 Luonto- ja ympäristöviikko kirjastossa Kirjastoissa vietettiin valtakunnallista luonto- ja ympäristöviikkoa. Jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa oli mukana noin 150 kirjastoa ympäri Suomen. Luonnonystävät päivystivät yhdessä Savo-Karjalan luontopiirin kanssa Joensuun kaupunginkirjaston aulassa. Tämän vuoden teemana oli lähiluonto. Viikon aikana pöydän ääressä seisahtui juttelemaan runsaslukuinen joukko ihmisiä, mikä oli ilahduttavaa. Vilkasta keskustelua käytiinkin mm. luontoarvoista sekä uraanista ja ydinvoimasta. Päivystyspisteellä pysähtyneillä oli mahdollisuus antaa Äänestä ydinvoima historiaan -äänestyssitoumus, joita annettiinkin ilahduttavan paljon. Myös mielenkiintoisia luontohavaintoja raportoitiin päivystäjille, etenkin ilveksistä oli havaintoja. Pisteellä jaettiin Suomen luonnonsuojeluliiton sekä Luonto-Liiton materiaalia, suosittuja olivat jälleen kevätseurantalomakkeet, niin aikuisten kuin lastenkin. Saku Punkari Löydä luonto läheltäsi taas kesällä 2010! Joensuun seudun luonnonystävät järjestää tulevana kesänä kaksi Löydä luonto läheltäsi -retkeä. Vuoden 2009 retket onnistuivat hyvin ja keräsivät paljon väkeä lähiluontoon. Hyvien kokemusten saattelemana yhdistys on mukana Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimassa Löydä luonto läheltäsi -hankkeessa myös kesällä Samoin yhteistyö Tapiolan kanssa jatkuu. Tänä vuonna retket järjestetään kesäkuussa Joensuun Kuhasalossa. Toisen retken teemana ovat puut, toisen retken teema on vielä avoin. Myös kaikki ehdotukset ovat tervetulleita! Voit laittaa toivomuksiasi yhdistyksen sähköpostilistalle Tulevista retkistä ilmoitetaan kevään aikana Lehtivihreässä, paikallismediassa sekä yhdistyksen ja liiton kotisivuilla. Retkistä voi kysellä tarkemmin Jenni Miettuselta tai Alain Minguetilta. Jenni Miettunen

8 M Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään palauttamaan osoitteeseen: Joensuun seudun luonnonystävät ry Kauppakatu 44, JOENSUU Hyvästijättö ympäristökeskukselle Päättyneen vuoden viimeisenä iltana kokoontui pakkasviimassa pieni joukko saattoväkeä Joensuun Torikadun virastotalolle, jättämään jäähyväiset Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle. Hiljaista mielenilmausta oli sen verran valmisteltu ennalta, että olin edellisenä iltana käynyt lyömässä pienen naulan yhteen tummalla puulla paneloiduista sisäänkäyntipylväikön pylväistä. Tähän naulaan ripustettiin koruton havuseppele (kierrätysoksia Taitokorttelin täysinpalvelleista joulukuusista), jossa musta silkkinauha, ja siinä kultakirjaimin teksti: Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistoa kunnioittaen, Joukko huolestuneita kansalaisia. "Tutkimattomat ovat herrojen tiet". Epätavallinen mielenilmaus ylitti reippaasti uutiskynnykset: minua haastateltiin maakuntaradioon, Karjalainen ja Tiedonantaja julkaisivat jutun kuvien kanssa, ja TV:kin oli paikalla, joskin saman päivän pääuutiseksi noussut Sellon ampumistapaus taisi syrjäyttää tämän aiheen valtakunnan uutisista. Kuva: Aluehallinnon uudistus siis vei historiaan 15 vuotta toimineet maakunnalliset ympäristökeskukset, samalla kun laki alueellisesta ympäristöhallinnosta kumottiin tarpeettomana. Vuoden alusta ympäristökeskukset ovat osa Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksia eli ELY-keskuksia, jotenkin pahan enteiseltä kuulostavalla nimellä Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Siis ei luonnonsuojelu, vaan nimenomaan luonnonvarat. Ympäristökeskusten lupaosastot siirrettiin aluehallinnon toiseen puoliskoon, eli aluehallintovirastoihin (AVI). Suomen luonnonsuojeluliitto oli miltei ainoana kansalaisjärjestönä huolissaan aluehallinnon rajusta uudistuksesta, ja onnistui myös nostamaan sitä julkiseen keskusteluun. Aika näyttää, missä määrin pelot osoittautuvat aiheellisiksi. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma näyttää kovasti karsivan nimenomaan ympäristöhallinnon jo alkujaan vähäisiä resursseja. Heikki Simola