TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Chiropterologiska föreningen i Finland rf TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja laajuus Vuonna 2002 perustetun Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää lepakkotutkimusta, -suojelua ja -harrastusta maassamme. Vuoden 2011 lopussa yhdistyksen jäsenlistalla oli 77 jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 20 uutta jäsentä. Yhdistys on valtakunnallinen ja kaksikielinen. Toiminta vuonna 2011 Tapahtumat Kansainvälinen lepakkovuosi Suomen lepakkotieteellinen yhdistys juhlisti Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kansainvälistä lepakkovuotta erilaisin tapahtumin. Lepakkovuoden päätapahtuma oli Suomen ympäristökeskuksessa Helsingissä järjestetty seminaari. Seminaarissa kuultiin lepakkojen tutkimuksesta, harrastuksesta ja suojelusta muun muassa lepakoiden muutosta, päiväpiiloista, talvehtimisesta, ympäristömyrkkytutkimuksesta ja lepakoista rakennuksissa suomalaisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden kertomana. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys järjesti tapahtuman yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kanssa. Lepakkobongaus Kesällä 2011 järjestettiin ensimmäistä kertaa koko maan laajuinen Lepakkobongaustapahtuma. Tapahtuma kesti perjantaista sunnuntaihin ja sen tarkoituksena oli aktivoida harrastajia ja kaikkia lepakoista kiinnostuneita ihmisiä ilmoittamaan havaintojaan lepakoista. Osallistuneiden kesken arvottiin lepakonpönttö. Havaintotapahtumia tuli yhteensä 86 kappaletta ja lajeista tavallisin oli odotetusti Suomen yleisin lepakkolaji pohjanlepakko. Maantieteellisesti havainnot jakautuivat kohtuullisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan korkeudelta alaspäin. Euroopan lepakkoyö Useimmissa Euroopan maissa järjestettiin elokuun lopussa Lepakkoyö, jonka tarkoituksena on välittää ihmisille tietoa lepakoista. Yhdistyksen jäsenet järjestivät yhteistyössä kuntien ja luonnonsuojeluyhdistysten ja vastaavien kanssa elokuun lopussa lepakkoretkiä ja yleisöluentoja seuraavilla paikkakunnilla: Asikkala Kotka Eno Kouvola Espoo Kuopio Eurajoki Kurikka Hauho Lammi Helsinki Mietoinen

2 Hollola Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Joensuu Jokioinen Jyväskylä Järvenpää Karkkila Keuruu Kitee Nastola Nivala Pori Raisio Riihimäki Salo Seinäjoki Tampere Turku Vantaa Vihti Lepakkotieteellinen yhdistys tiedotti tapahtumista laajasti ja ne saivat runsaasti julkisuutta radiossa ja lehdissä. Lepakkoretket ja esitelmät Lepakkoyön retkien lisäksi yhdistyksen jäsenet opastivat kesäkauden aikana useita retkiä eri paikkakunnilla. Yhdistyksen jäsenet pitivät vuoden aikana useita lepakkoaiheisia luentoja ja kuvaesityksiä ympäri maata. Näihin osallistui satoja kiinnostuneita. Äänityöpaja Yhdistys järjesti äänityöpajan Muurlassa. Työpajassa opittiin tulkitsemaan ja määrittämään lajeja detektorilla äänitetyistä lepakon äänistä saksalaisen lepakkotutkijan Petra Bachin johdolla. Osallistujia oli 28. Pikkujouluseminaari Turussa Yhdistys järjesti pikkujoulutapahtuman Turussa, jonka ohjelmassa oli Turun biologiseen museoon tutustuminen sekä esitelmiä ja valokuvien katselua Turun yliopistolla. Esitelmiä ja tietoiskuja pidettiin seuraavasti: Eero Vesterinen, lepakon ravinnon tutkiminen ulosteesta; Thomas Lilley, Putte-projektin esittely; Jurgis Suba, Migrating Bats in Latvia; Risto Lindstedt, lepakoita ääninä ja kuvina sekä Eeva-Maria Kyheröinen, Suomen Yököt - Arkistojen kätköistä löytynyt luettelo lepakkolajeista lajikuvauksineen 1800-luvulta. Esitelmien ja tietoiskujen lisäksi koottiin ideoita ja toiveita vuoden 2012 toimintaan. Tapahtuman kokonaisosallistujamäärä oli 17. Koulutus Koulutushanke Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (SLTY) on käynnistänyt vuonna 2006 hankkeen, jonka tarkoituksena on levittää asiallista tietoa lepakoista ja tarjota mahdollisuus oppia lepakkoharrastuksen perusteet. Laajan harrastajaverkoston avulla voidaan tulevaisuudessa saada kattavampi kuva maamme lepakoista. Kursseja varten on laadittu materiaali, jonka pohjalta opetetaan lepakoiden ekologiaa, tunnistamista detektorin avulla sekä harrastukseen ja suojeluun liittyviä asioita. Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu oppien soveltaminen käytäntöön retkellä lepakoita detektoreilla havainnoiden. Vuonna 2011 yhdistys järjesti yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kurssin Helsingin Seurasaaressa Lisäksi yhdistyksen materiaalia käytettiin Lahden Wellamoopiston lepakkoharrastuksen lyhytkurssilla.

3 Lepakkokartoitukset, tutkimus ja suojelu Bat Life Europe Yhdistys liittyi lepakoiden suojeluun keskittyvien järjestöjen Euroopanlaajuiseen kattojärjestö BatLife Europeen. BatLifen tavoitteisiin kuuluvat lepakoita ja niiden suojelua koskevan tietouden levittäminen kansainvälisellä tasolla, kansallisten toimijoiden tukueminen lepakoiden suojelussa sekä vapaaehtoisten kouluttamisessa sekä laajojen seurantahankkeiden käynnistäminen ja koordinointi. Eeva-Maria Kyheröinen edustaa yhdistystä BatLife Europen valtuustossa Havaintojen tallennusjärjestelmän kehittäminen Yhdistyksellä on käytössä lepakkohavaintojen tallentamiseen web-tietokanta. sivusto avattiin syksyllä Vuoden 2011 lopussa rekisteröityneitä käyttäjiä oli 99. Näiden lisäksi havaintojaan ovat ilmoittaneet rekisteröitymättömät henkilöt. Havaintoilmoituksia oli vuoden lopussa Yhdistyksen havaintotietojärjestelmä on tarkoitus liittää osaksi Luonnontieteellisen keskusmuseon tuottamaa Hatikka-havaintojärjestelmää. Siirto on edelleen neuvotteluvaiheessa, jossa sovitaan yhdistykselle sopivasta tavasta käyttää järjestelmää. Havaintotietokannasta luovutettiin havaintoja Charlotte Waltersin väitöskirjatutkimukseen (Institute of Zoology, Zoological Society of London). Talvehtimiskartoitukset Yhdistyksen jäsenet ovat kartoittaneet lepakoiden talvehtimispaikkoja erityisesti Varsinais- Suomessa, Satakunnassa sekä Kaakkois-Suomessa. Turun lepakkokerho on jatkanut Turussa sijaitsevan Heikkilän kasarmin luolassa talvehtivien lepakoiden havainnointia luolastossa talviaikaan käynnissä olevista louhintatöistä huolimatta. Lisäksi Varsinais-Suomessa on tarkistettu kymmeniä muita talvehtimispaikkoja. Muutonseuranta Yhdistys käynnisti vuonna 2008 lepakoiden muutonseurantahankkeen (LEMU), jossa ovat mukana seuraavat tahot: Kaarinan kaupunki, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen ympäristökeskus, T:mi BatHouse, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupunki, Turun yliopisto, Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry, Esko Inberg ja Eeva- Maria Kyheröinen sekä Timo Metsänen. Hanketyöryhmän puheenjohtajana toimii professori Kai Norrdahl. Yhdistys hankki vuonna 2008 yhden AnaBat-detektorin hanketta varten Oskar Öflundin säätiöltä saadulla apurahalla. Lisäksi hankkeen toimijoilla on omia laitteitaan. Detektorit on sijoitettu rannikolle Porin ja Pyhtään välille sekä sisämaahan Päijänteen eteläosaan. Yhdistys solmi yhteistyösopimuksen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaman Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa -hankkeen (LTSS) kanssa. Hankken tutkimuskoordinaattorina toimi FT Markus Ahola vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeessa kerätään tietoa linnustosta ja lepakoista tuulivoimatuotannon suunnitelun tueksi. Lepakoiden muuttoreittien selvitystä varten hanke osti 14 passiiviseurantadetektoria. Hanke ja yhdistys ovat tehneet yhteistyötä laitteiden maastoon sijoittelun suunnittelussa. Maastokaudelta 2011 aineistoa saatiin 11 laitteesta. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Pönttöseurannat Yhdistyksellä on lepakonpönttöjä Helsingin Viikissä, Askaisten Louhisaaressa, Kaarinan

4 Vaarniemessä ja Kuusistossa sekä Turun Ruissalossa. Pönttöjen käytön seurantaa jatketaan. SLTY:n kustantamien ja Nina Hagner-Wahlstenin rakentamat 10 pönttöä viedään erityisesti korvaaviksi piilopaikoiksi "ongelmatalojen" pihapiireihin. Lausunnot Yhdistys laati vuonna 2011 yhteensä kaksi kirjallista lausuntoa tai muistutusta lepakoiden huomioimisesta tuulivoima- ja hotellihankeissa. Lisäksi yhdistys avusti kahdeksalla kirjelmällä tai sähköpostiviestillä erilaisia lepakoita koskevia tapauksia kaavoituksesta metsäsuunnitteluun. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Ruissalossa, Turussa. Kokouksen jälkeen retkeiltiin lähimaastossa ja tarkastettiin läheiset maakellarit talvehtivien lepakoiden varalta. Ylimääräinen kokous pidettiin Helsingissä, koska vuosikokouksessa ei voitu käsitellä tilinpäätöstä koskevia esityslistan kohtia, sillä tilintarkastajien lausuntoa ei tietokatkoksen takia saatu kokoukseen. Hallinto ja talous Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, jossa oli puheenjohtaja, kuusi muuta jäsentä ja kolme varajäsentä vuonna Puheenjohtajana toimi Veronika Laine ja varapuheenjohtajana Eeva- Maria Kyheröinen. Hallituksen muut jäsenet olivat Janina Stauffer (sihteeri/taloudenhoitaja), Timo Metsänen (lausunnot), Laura Niinimäki (jäsenrekisteri), Eero Vesterinen (tiedotus) ja Ville Vasko. Varajäseninä toimivat Pipsa Lappalainen, Thomas Lilley ja Hanna Tuominen. Hallitus kokoontui kerran ja piti 10 Skype-kokousta toimintakauden aikana. Tapahtumien suunnittelussa ja muussa yhdistyksen asioiden hoitamisessa käytettiin myös sähköpostia. Tilintarkastajina (toiminnantarkastajina) toimivat Harry Lehto ja Ulla-Maija Liukko ja varatilintarkastajana Kai Norrdahl. Yhdistyksen tulot koostuivat jäsenmaksuista ja osallistumismaksuista sekä avustuksista. Jäsenmaksujen osuus oli vuonna 2011 edellistä vuotta suurempi,1490. Vuokon luonnonsuojelusäätiöltä saatiin vuonna apuraha, joka on tarkoitettu vuoden 2010 aikana syntyneiden LEMU:n matkakustannusten kattamiseen. Näitä kustannuksia oli yhteensä 1941,55. Niitä ei kuitenkaan maksettu vuoden 2010 puolella, koska vuodenvaihteen mennessä kaikki eivät olleet toimittaneet vuoden 2010 LEMU-dataansa Marko Schraderille, mikä oli edellytys korvauksen saannille. Nämä korvaukset maksettiin vuoden 2011 puolella. Vuodelle 2012 jäi 558,45, joka käytetään 2011 LEMU kuluihin. Yhdistyksen tulos vuodelta 2011 oli -2337,44. Alijäämä johtuu suhteellisen suurikuluisen äänityöpajan järjestämisestä (tilinpäätöksessä koulutukseen 500 enemmän kuluja) sekä avustuspäätöstä Ympäristöministeriöltä ei ole saatu (2000 vähemmän avustuksiin). Myös suojeluun ja tutkimukseen tuli 1300 enemmän kuluja. Säästöjä saatiin hallinnon ja kokousten puolelta sekä uusien jäsenten myötä tuloja tuli jäsenmaksujen kautta. Hallitus seurasi yhdistyksen taloutta kokouksissa talouskatsauksien (tammi-kesäkuu ja tammi-syyskuu) avulla Yhdistyksen säännöt muutettiin siten, että jatkossa yhdistyksellä on erilliset kevät- ja syyskokoukset. Neuvonta Yhdistyksen jäsenet vastasivat useisiin lepakoita koskeviin kyselyihin ja antoivat ohjeita muun

5 muassa asuinrakennuksissa oleilevia lepakoita koskeviin tiedusteluihin. Viestintä Kotisivuilla ( on tietoa lepakoiden ekologiasta ja tutkimuksesta. Kotisivujen kautta on tullut useita yhteydenottoja; erilaisia kyselyjä ja jäseneksi ilmoittautumisia. Lepakkoharrastukseen ja -tutkimukseen liittyvistä tapahtumista, kirjallisuudesta ja muista kiinnostavista teemoista on jaettu tietoa myös kaikille kiinnostuneille avoimen sähköpostilistan kautta. Lepakkoyön tapahtumista tiedotettiin muun muassa sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa.