KEHITTÄMISSUUNNITELMA LUONTO-PARRAN ALUEEN TEHOKKAAKSI HYÖDYNTÄMISEKSI MATKAILUALAN LIIKETOIMINNASSA VUOSILLE
|
|
- Anne Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KEHITTÄMISSUUNNITELMA LUONTO-PARRAN ALUEEN TEHOKKAAKSI HYÖDYNTÄMISEKSI MATKAILUALAN LIIKETOIMINNASSA VUOSILLE
2 Sisältö Johdanto 3 2. Luonto Parran tilanne Miksi kehittämissuunnitelma tarvitaan? Miten suunnitelma laadittiin? Suunnitelman lähtökohta - koko Parran alueen nykytila Alue ja ympäristö Snowpark Parran tilanne Luonto Parran nykyinen toimija Teuvan Rivakka Ry Liikenne ja saavutettavuus Suupohja ja Luonto Parra matkailukohteena Teuvan kunnan rooli Swot analyysi Luonto Parran kehittämissuunnitelma vuosille Luonto Parran visio vuodelle Luonto Parran päämäärät ja tavoitteet vuosille Kehittämistoimenpiteet Luonto Parran toimenpideohjelma, aikataulu ja rahoitus 19 2
3 Johdanto Teuvan kunnanhallituksen perustama Luonto Parran kehittämistyöryhmä sai tehtäväkseen erittäin haasteellisen tehtävän pureutua Luonto Parran vajaakäytön ongelmaan. Työryhmä haluaa painottaa, että Parra alue pitää nähdä kolmena toisiaan tukevana kokonaisuutena; Snowpark Parra Luonto Parra ja Mökki Parra. Kehittämistyössä on keskityttävä Luonto-Parran toimintoihin siten, että ne hyvin toimiessaan eri vuodenaikoina tukevat myös koko alueen kehittymistä. Mökki - Parra Snowpark Parra Luonto-Parra Siksi kaikkien osa-alueiden välinen yhteistyö tulee käynnistää. Yhteistyön avulla Parran alueesta voidaan kehittää Teuvan kunnan ylpeyden aihe, Suupohjan alueen matkailun kärkituote ja koko Etelä-Pohjamaan liikunta-, vapaa-ajanvieton- ja urheilukeskusten helmi. Parran alue tulisi kehittää vapaa-ajanviettoalueeksi ympärivuotiseen käyttöön, josta kuntoilijat, urheilijat, matkalaiset, turistit, karavaanarit, lähiseudun asukkaat, mökkiläiset ja omat kuntalaiset löytävät houkuttelevat vapaa-ajanviettopalvelut ruokailumahdollisuuksineen ja majoituksineen. Kun käytännön yhteistyö parantuu, se luo alueelle luontoon, tapahtumiin, kulttuuriin ja urheiluun / kuntoiluun liittyvien palvelujen saumattoman ketjun, joka täydentää koko Teuvan palvelutarjontaa. Parran talvimatkailun lisäksi kesämatkailulla on mahdollisuus kehittyä tiettyjen asiakassegmenttien osalta houkuttelevaksi kohteeksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan määrätietoista, pitkäjänteistä työtä tuotekehittelyn (tuotteistamisen) ja markkinoinnin osalta sekä kokonaisuuden kehittämistyötä. Lisäksi Parran alueen kehittämisessä tarvitsemme pitkäaikaisia, sitoutuneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä ja osaajia. Näiden toimenpiteiden avulla Parrasta voidaan luoda vahva brändi. 3
4 2. Luonto Parran tilanne 2.1.Miksi kehittämissuunnitelma tarvitaan? Teuvan kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti asetetaan työryhmä tehtävänään laatia mennessä kehittämissuunnitelma Luonto-Parran tehokkaaksi hyödyntämiseksi matkailualan liiketoiminnassa. Kunnanhallituksen mukaan ns. Talvi Parra, joka toimii Vapaa-ajankeskus Parra Oy:n vastuulla, on löytänyt laskettelukeskukselle Snowpark Parralle oman asiakaskuntansa ja toiminta on vakiintunut. Puolestansa Luonto-Parran alue on jäänyt vajaakäytölle. Miksi suunnitelma laaditaan? Suunnitelmassa on ehdotettu toimenpiteitä mitä olisi tehtävä, jotta Parran alueelle investoidut kunnan rahat tulisivat mahdollisimman hyvin käytetyksi hyödyksi kuntalaisten virkistyskäytössä. Suunnitelmassa on ehdotuksia myös siitä, miten matkailijat voisivat löytää yhä suuremmassa määrin Parran alueen myös talvikauden ulkopuolellakin jättäen mahdollisimman paljon matkailutuloja Teuvan kunnan alueelle yöpymisten, ruokailujen, palvelujen sekä ostosten muodossa. Kenelle suunnitelma laaditaan? Teuvan kunnalle ja kunnanhallitukselle. Teuvan kunta omistaa ko.alueen ja kunnan odotetaan ryhtyvän toimenpiteisiin kehittämistöiden aloittamiseksi välittömästi. 2.2.Miten suunnitelma laadittiin? Teuvan kunnanhallituksen nimeämä työryhmä koostui seuraavista henkilöistä ja tahoista (osallistumiskerrat): Pauli Nevala kunnanhallituksen edustaja (5 / 7) Annukka Käkelä vapaa-ajanohjaaja, työryhmän sihteeri (5 / 7) Annina Hietikko tulevaisuuslautakunta (2 / 7) Harri Kittilä Teuvan Rivakka ry. (3 / 7) Markku Saksa Teuvan Yrittäjät ry. (4 / 7) Simo Rinta Uppa SF Caravan Suupohja ry. (2 / 7 ) Minna Maria Mäenpää / Lasse Åkerblad Vapaa-ajankeskus Parra Oy (7 / 7) Hannu Tuominiemi Suupohjan Osuuspankki (3 / 7) Kalervo Niemelä Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry. (4 / 7) Johanna Peltoniemi SEK, työryhmän puheenjohtaja ( 7 / 7) Työryhmä päätti laajentaa työryhmää seuraavilla henkilöillä ja tahoilla: Markku Sarento Teuvan Seurakunta (0 / 7) Kjell Carlsson mökkiläisten edustaja ( 5 / 7) Ilpo Saksa yrittäjä ( 5 / 7) Tero Lehtinen yrittäjä (5 / 7) Jukka Hakala yrittäjä ( 4 / 7) Unto Ruotsalainen Vapaa-aika / Tekninen toimi ( 0 / 7) 4
5 Työryhmä järjesti 6 kokousta touko elokuu 2006 aikana (kokouspöytäkirjat liitteet 1-6). Toukokuun kokouksessa Teuvan kunnan teknisen toimiston Jari Kallio selvitti Parran alueesta olemassa olevaa yleissuunnitelmaa sekä maan omistajasuhteita. Elokuussa kokouksessa vieraili myös Etelä-Pohjanmaan matkailukoordinaattori Arja Kortesluoma (Seamk) selvittämässä matkailun suuntaviivoja ja mahdollisuuksia Parran alueella. Myös Parran mökkitoimikunnan uusi puheenjohtaja Ilpo Hietaharju esitteli ajatuksiaan, jotka liittyivät energiaan, majoitukseen ja maisemarakentamiseen Parran alueella. Sen lisäksi järjestettiin teuvalaisille ja suupohjalaisille yhdistyksille ns. yleisötilaisuus osallistua Luonto Parran kehittämistyöhön ideariihi illassa. Tilaisuudessa oli 20 henkilöä paikalla ja muutamia yhdistyksiä edustettuina (osallistujaluettelo ja illan ideat muistiona liitteet 7-8). Ideariihi illan tuloksena ei löydetty ns. mitään uutta auringon alla. Kaikki ideariihi -työskentelyssä esille tulleet asiakaskohderyhmät ja visiot tulevaisuuteen olivat jo tiedossa aikaisemmin. Tästä johtopäätöksenä voisimme todeta, että kehittämistyöryhmän omat visiot vahvistuivat ja siten esille tulleisiin kohderyhmiin ja heille suunnattuihin tuotteisiin sekä palveluihin kaikki työ ja kehittämistoimet on kohdistettava. 5
6 2.3. Suunnitelman lähtökohta koko Parran alueen nykytila Alue ja ympäristö Parran alue sijaitsee Teuvan keskustaajamasta 7 km matkan päässä. On muistettava, että matkailualue on rakennettu täysin asumattomalle metsäiselle seudulle, joten alueella on vieläkin suhteellisen nuorta toimintaa. Alue on aikoinaan tullut tunnetuksi kivipelloista ja Parran luolista. Parran aluetta voidaan hyvinkin pitää Pohjanmaan Lappina, koska alue on lumivarmaa aluetta ja sen maasto on Läntisen Suomen parhaimmistoa. Alue koostuu kolmesta osa-alueesta; Snowpark Parrasta, Luonto Parrasta sekä mökki Parrasta, joita kaikkia kolmea on kehitettävä yhdessä kokonaisuutena. Parra Oy:n omistamassa Snowpark Parrassa on kaksi rinnettä ja rinne lapsille, Länsi Suomen parhaiksi nimettyjä striittejä on kaksi ja 3 boxia sekä useita erilaisia reilejä. Rinteessä on kaksi hissiä. Alueella toimii välinevuokraamo, kahviopalvelut sekä suksihuolto, pulkkamäki, lasten talvipuisto ja grillikotia. Rinteiden ympäristössä on 5 km valaistuja latuja. Teuvan kunnan omistama Luonto Parran alue koostuu rinnealueen eteläpuolelle laskeutuvasta alueesta, noin 40 ha. Alueen läheisyydessä on noin 100 km latuverkostoa, josta jatkuvasti kunnossapidettyjä on 60 km sekä noin 60 km patikointiverkostoa. Parra -majassa toimii tilauksesta ravintola, jonne sopii noin 120 henkeä. Samassa yhteydessä ovat sauna- ja pesutilat sekä hyvin varustettu keittiö. Samassa pihapiirissä sijaitsee Nevala Sali, jota käytetään koulutus- ja kokoustilana. Lähietäisyydellä myös mökkirakennus, jossa aikaisempina vuosina on toiminut kesäkioski ja vastaanottotilat sekä metsän siimeksessä sijaitseva tilauksesta toimiva kotaravintola. Metsäkirkko tuo omat mahdollisuudet tilojen vuokraajille ja maauimala, jossa mahdollisuus avantouintiin talvella. Alueella, Parra majan läheisyydessä, on 20 sähkötolpallista vaunupaikkaa karavaanareille, mutta jotka eivät ole aluetta hyödyntäneet viime vuosina. Mökkialueelle on rakennettu 60 vapaa ajan asuntoa ja kaavoitettuna ja kunnallistekniikan piirissä on vapaita tontteja noin 15 kpl. Mökkitonttialueen omistaa Suupohjan Osuuspankki. Lisäksi SOP:n omistuksessa on kaavoittamatta ja rakentamatta kaksi aluetta mökkialueen läheisyydessä, yhteensä noin 30 ha. 6
7 2.3.2 Snowpark Parran tila Vapaa-ajankeskus Parra Oy:n hoitama ja omistama Snowpark Parra on yksi läntisen Suomen suositumpia laskettelukeskuksia, jonka kehitys on viime vuosina ollut suotuisaa. Snowpark Parra mainostaa itseään perheiden Parrana ja koulujen ykköspaikkana, joka tarjoaa asiakkailleen hiihtokoulupalveluja ja lasten talvipuistoa. Snowpark Parran palveluihin kuuluvat tällä hetkellä rinne- ja ravintolapalvelut sekä runsaasti rinnetoimintoihin liittyviä tapahtumia. Pääpaino on yksinomaan talven palvelutarjonnassa. Rannikko-Pohjanmaa ja sen asukkaat suosivat Snowpark Parran toimintaa, joten emme saa unohtaa tätä asiakaskuntaa ja sen hyödyntämistä muunakin kuin talvikautena Luonto Parran nykyinen toimija Teuvan Rivakka ry. Teuvan Rivakka ry. on vuokrannut Luonto-Parran alueen ja sen rakennukset vuokrasopimuksella väliseksi ajaksi. Vuokrauksen kohde on Parra -maja, Nevala Sali, kotaravintolan alue ja kotaravintola, vierasmaja, puulato, makasiiniaitta sekä caravanalue. Lampi ja sen ympäristö eivät kuulu vuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen mukaan lammessa oleva vesi kuuluu kunnalle. Vuokrasopimuksen yhtenä ehto oli perustaa välittömästi vuokra-ajan alkaessa työryhmä, joka toimisi Teuvan Rivakan tukijoukkona toimintoja kehiteltäessä. Työryhmän kokoaminen jäi kuitenkin vuoteen 2006 puoli vuotta ennen vuokra-ajan umpeutumista ja Rivakka on kokenut jääneensä yksi alueen kehittämisessä. Urheiluseura yksi ei voi toimia toimintojen kehittäjänä. Luonto Parra alueella toiminta ei ole ollut kannattavaa kahtena ensimmäisenä vuokrausvuotena. Tuloja Luonto Parra toiminnasta muodostuu mökkivuokraus - palveluista sekä Parra -majan vuokrauksesta. Suurimmat kiinteät kustannukset tuovat sähkö- ja lämmitysmenot yhteensä noin 6000 sekä siivous- ja puhtaanapitomenot. Teuvan Rivakan mielestä Luonto Parran kokonaisuus sopii heidän toimintaansa, mutta urheiluseuran toimintaperiaatteisiin ei kuulu tehdä tappiollisia tehtäviä ainakaan kovin monta vuotta. Parra majassa ovat kuitenkin kiinteät kustannukset melkoiset ja niiden kattamiseen eivät pelkät nykyiset toimet riitä. Yhteistyö Parra Oy:n kanssa on ollut erittäin vähäistä. Rivakan puolelta yhteistyöhalua kyllä olisi löytynyt. 7
8 Alueen uudelleen nostamiseksi esille vaatii melkoista rahallista panostusta. Mainoskampanjan toteuttaminen urheiluseuran varoin ei ole mahdollista. Teuvan Rivakan mukaan asiakkaat Luonto - Parraan löytyvät lähialueen asukkaista ja yrityksistä sekä yhdistyksistä. Paikalliset asiakkaat ovat moittineet tilojen vuokratasoa liian korkeaksi. Teuvan kunnan ja Teuvan Rivakan välisen vuokrasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä on kunta ilmoittanut käytettävästä hintatasosta. Tilannetta hankaloittaa Teuvalle rakennettu kulttuurikeskus Orrelan vuokratilojen edullisuus verrattuna Parran majan vuokratasoon. Teuvan kunta on myös siirtynyt käyttämään Orrelan tiloja omissa tilaisuuksissaan. Teuvan Rivakan toimiessa alueella vuokralaisena, on heidän mieleensä jäänyt muutamia kysymyksiä esim. kun Luonto Parran perustoiminnot eivät ole kannattavia, kuka tällöin vastaa markkinointiin liittyvistä tehtävistä ja kustannuksista, onko se urheiluseuran vai Teuvan kunnan tehtävä, kenen vastuulla on alueen siisteys ja kunnossapito sekä alueen kehittäminen esim. kiipeilyradan tai minigolfradan rakentaminen muutoin kuin vuokrasopimuksessa sovituilla alueilla, mikä on Teuvan kunnan vastuut / tehtävät tarjota liikuntamahdollisuuksia ja asialliset puitteet kuntalaisille. Teuvan Rivakan ajatukset alueen kehittämisestä ovat seuraavat: - varmistettava veden riittävyys tykkilumetukseen, joka mahdollistaa ensilumiharjoittelut hiihtourheilijoille sekä kuntoilijoille - alueelle saatava ympärivuotiset aktiviteetit esim. kesäaikaa ajatellen minigolfrata, uimanrantaan vesiliukumäki lapsille, lapsille kunnollinen, turvallinen ja laaja kiipeilyalue - lampi ja sen ympäristö tehtävät houkuttelevaksi nyt se koetaan lähinnä sammakkolampena - majoitusmahdollisuuksia lisättävä siten, että leirimajoittautuminen noin 20 henkilölle on mahdollista samalla alueella ja että yhdessä mökkimajoitusten kanssa olisi tilaa noin 50 hengelle - lammen rantaa olisi rakennettava erillinen saunarakennus, joka palvelisi karavaanareita, leirimatkailijoita ja yritysten yksityisiä saunatilaisuuksia, silloin, kun Parra -maja on vuokrattu muuhun yksityiseen tilaisuuteen 8
9 Liikenne ja saavutettavuus Luovantie Parraan asti on päällystetty. Parran alue on sinänsä pienen tien varrella. Parra on matkailijoiden käyttämistä valtaväylistä sivussa. Toki se voidaan nähdä myös vahvuutena takaa rauhallisuuden. Parraan on tarkoituksella ajettava, sinne ei matkailija eksy. Parran alueelle ei ole linja autoyhteyksiä. Kuljetukset on yleensä hoidettu tilausajoina tai matkustettu omin autoin. Teuvan keskustasta sekä kantatie 67:lta on opasteet Parran alueelle. Opasteet ohjaavat liikenteen aseman takaa, koska linja-autoilla, asuntovaunuilla eikä asuntoautoilla ei mahdollisuuksia kulkea Luovantietä johtuen alikulkusillan mataluudesta. Ei paikkakuntalaisille ohjaus aseman takaa saatetaan joskus kokea kovin monimutkaiseksi Suupohja ja Luonto - Parra matkailukohteena Suupohjan seutukunnan matkailussa on luontomatkailu ollut vetovoimatekijänä (kansallispuistot). Suupohjassa Lauhan aluetta on markkinoitu voimakkaasti 1990 luvulla. Moottoriurheilu on lisääntynyt puolestansa Sotkassa ja Botniaring:llä. Susiluola, Ruokamessut, Lauhan alue ja Parra luetaan edelleen matkailun kärkialueisiin. Vuonna 2004 välittömät matkailutulot Suupohjassa olivat n. 16 miljoonaa euroa ja välitön työllisyysvaikutus 115 henkilötyövuotta. Rekisteröityjä yöpymisiä Suupohjan seutukunnassa oli vuorokautta, joista ulkomaalaisten osuus oli n. 4,1 %. Määrätietoisen työn tuloksena Parrasta muodostui vuosina ympäri vuoden toimiva koko seutukunnan matkailun kärkituote. Tänä aikana merkittävästi lisääntyivät laskettelijoiden määrä, karavaanareiden määrä, tilojen vuokraus tapahtumille / juhlille sekä matkailijoiden määrä. Vapaa-ajankeskus Parra Oy:n irtauduttua Luonto-Parran osasta ja keskittyessään Snowpark Parraan he ovat luoneet vahvat, omat asiakaskuntansa. Toiminta on ollut kannattavaa. Tämän jälkeen Luonto Parran alueella ovat kaksi yrittäjää kokeilleet liiketoimintaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Matkailijoiden määrä on tippunut merkittävästi. Alueella on edelleen olemassa hyvä maine, mutta matkailun lisääntyvän toiminnan aloittaminen vaatii tuntuvaa alkupanostusta markkinointiin uudelleen, osaamista, verkostoja ja henkilökohtaista myyntityötä, joita välttämättä ei löydy urheiluseurasta. Urheiluseura Teuvan Rivakka ry. on panostanut alueen tunnettuuteen ja imagon nostamiseen merkittävästi urheiluseurojen ja urheilijoiden piirissä, joka sekin on arvokasta työtä, jos tavoitteena on saavuttaa liikunta- ja urheilumatkailijat. 9
10 Teuvan kunnan rooli Parran hankkeesta puhuttiin jo 1980 luvun alussa Pauli Nevalan idean pohjalta liikuntalautakunnassa. Lopulta Vapaa-ajan keskus Parra Oy perustettiin Lokakuussa vuonna 1989 Parra Oy aloitti osakeannin. Osakkeenomistajina on 1200 pienomistajaa, yksityisiä ihmisiä ja yhteisöjä. Teuvan kunnan osuus osakepääomasta on 37,4 %. Talvi-Parran rakentaminen rinteineen ja hisseineen aloitettiin ja siihen keskityttiin Kesä-Parran toiminnan kehittämiseen keskityttiin vuosina Kunta panosti alueen kehittämiseen rakentamalla Parra majan ravintoloineen, kotaravintolan ja Nevala salin. Tiepiirin kanssa yhdessä asfaltoitiin tie Parraan asti. Vuonna 2000 kunnanhallitus päätti jatkaa Parran alueen kehittämistä ja ko. vuoden aikana laadittiinkin erityisen työryhmän puitteissa Parran kehittämisstrategia, kehittämissuunnitelma ja investointisuunnitelma. Vapaa-ajankeskus Parra Oy ilmoitti halunsa irrottautua 2000 ja 2001 vuoden vaihteessa Kesä Parran liiketoiminnoista ja keskittyä lasketteluliiketoimintaan. Kunnanvaltuusto teki päätöksen investoida jatkossa Kesä - Parran alueelle vain liiketaloudellisesti kannattaviin toimiin. Parra Oy:n oli tultava toimeen yksin ilman kunnan apua. Vuosi 2001 Parra Oy luopui kaikista liiketoimistaan Kesä-Parran puolella kannattamattomana. Parra Oy vuokrasi alueen ulkopuolisille yrittäjille vuosina Parra Oy irtisanoi Luonto Parran alueen vuokrasopimuksen Teuvan kunnan kanssa vuonna Tämän jälkeen alueelle ei ole kunnan puolesta investoitu, eikä myöskään kunnostuspitoon eikä markkinointiin ole varattu määrärahoja. Aikoinaan päätös erottaa toisistaan laskettelukeskustoiminta ja ns. Kesä - Parran toiminta on ollut ratkaiseva merkitys nykyiseen kehitykseen. Parran alueella kahden eri toimijatahon esiintyminen on aiheuttanut paljon hämmennystä asiakkaissa. Talvi Parran alueeseen on panostettu ja kehittämistyötä tehty Parra Oy:n perustamisesta saakka, Luonto Parran kehittämistä on tapahtunut vain n. 4 vuotta. Kuitenkin suhteellisen nuorella matkailukohteella työ vaatii pitkäjänteisyyttä, yrittäjämäistä otetta, tuotteistamista. Luonto Parran pelkät puitteet eivät ole vielä matkailutuotteita Swot analyysi Parran alueesta on jo aikaisemminkin tehty lukuisia swot analyyseja, ja niiden laatimisen tarkoitus on unohdettu. Alueesta löydettyjä vahvuuksia pitäisi korostaa ja mahdollisuuksia hyödyntää, kun taas heikkouksia pitäisi poistaa ja uhkiin varautua. Työryhmä ei laatinut uutta swot analyysiä, vaan käytti hyväkseen jo aikaisemmin laadittuja ja eritoten Parra Oy:n palvelupäällikkö Minna Maria Mäenpää opinnäytetyössään laatimaa swot analyysiä. 10
11 Tämän mukaan seuraavia vahvuuksia pitäisi Parran alueella korostaa: metsämaisema ja luonto hyväkuntoiset rinteet sekä latu- ja patikkaverkostot lumivarmaa aluetta lyhyet välimatkat alueen sisällä vuokrattavat loma asunnot juhla- ja kokoustilat Seuraavia mahdollisuuksia pitäisi Parran alueella hyödyntää: pohjalaisuus ja teuvalainen Lauri Tähkä meininki eri toimijoiden muodostamat kehitysryhmät - eri toimijoiden osaamisen hyödyntäminen yhteistyössä wellness matkailu terveellisiä elämäntapoja suosivan trendi ja siihen liittyvä matkailu Luonto Parran alue mahdollistaa suurempien tapahtumien ja esim. festareiden järjestämisen Seuraavia heikkouksia pitäisi Parran alueelta poistaa: kunnalla ei ole mahdollisuuksia uusiin, suuriin investointeihin nyt Luonto Parran alueella ei tarjota tekemistä eikä aktiviteetteja, mitä myydä yhteisen myyntitoimijan puute tällä hetkellä ei riittävästi palveluja eikä majoitustiloja tarjolla sijainti pienten teiden varrella Seuraaviin uhkakuviin Parran alueella pitäisi varautua: muut Suupohjassa ja Etelä-Pohjanmaalla toimivat ja rakenteilla olevat samankaltaiset keskukset väkiluvun pieneneminen harrastajien määrän lasku Luonto Parra unohdetaan 3. Luonto Parran kehittämissuunnitelma vuosille Tämän kehittämissuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa Luonto - Parran palvelutarjonnan monipuolistaminen siten, että matkailijoiden viipymä alueella pitenee ja kysynnän kausivaihtelut pienenevät. Pyrkimyksenä kaikilla osapuolilla ja toimijoilla tulee olla edelleen Luonto - Parran sulanmaan ajan sekä kesämatkailuaktiviteettien kehittäminen sekä toisaalta vahvistaa suosiota myös ympärivuotisena matkailukeskuksena. Luonto Parran voi toimia sekä kuntalaisten virkistysalueena että myös palvella suuremassa määrin matkailijoita. 11
12 3.1. Luonto Parran visio vuodelle 2011 Luonto-Parra on vuonna 2011 Suupohjan alueen kärkimatkailukeskittymä. Ympäröivän luonnon erityispiirteisiin perustuvat liikuntamatkailupalvelut muodostavat Suupohjassa ainutlaatuisen kokonaisuuden. Luonto-Parran asiakkaat arvostavat alueen etelä -pohjalaisuuden aitoutta ja reilua palvelutapaa. Luonto-Parra kehittää, tuottaa ja markkinoi taloudellisesti kannattavia ympäröivän luonnon ja kulttuurin erityispiirteisiin perustuvia matkailupalveluja, jotka tyydyttävät etenkin terveyteen, kuntourheiluun ja liikuntapalveluihin tottuneiden asiakkaiden tarpeita, lapsiperheiden tarpeita sekä ympäröivän yrityselämän kokous- ja koulutustarpeita. Luonto-Parra haluaa tarjota asiakkailleen todellisia luontoelämyksiä ja hyvää oloa. Luonto-Parra tarjoaa palvelunsa toimivina, helposti ostettavina kokonaisuuksina ympäri vuoden. Luonto, liikunta ja hyvinvointi ovat avainsanat, joiden ympärille palvelut keskittyvät. Luonto-Parran vetovoimatekijät v pohjalainen tunnelma - luontoliikuntapuisto kaikkina vuodenaikoina - aktiivinen ja kiinnostava kesäohjelmisto - Luonto-Parran hiihtotuote (latuprofiilit, latukunto, reitit) on kokonaisuutena täysin kilpailukykyinen kotimaan suurten hiihtokeskusten kanssa - Luonto-Parran muut kuntoliikuntatuotteet ovat pitkälle jalostettuja - terveellisen ja laadukkaan kotimaisen ruuan vaalija - suupohjalaiselle yrityselämälle tarjottavat kokouspalvelut oheisohjelmineen seutukunnan ykköspaikka - Luonto-Parra on helposti saavutettavissa - esimerkillisesti tuotteistettu - vakiintuneet teemat ja tapahtumat (Lauri Tähkän hyödyntäminen?) esim. puistofestaritapahtumat, urheilu-/liikunta suurtapahtumat - kulttuuritapahtumat - Suupohjan alueen tyky-toiminnan keskus - esimerkillinen yhteistyö seutukunnan muiden vierailukohteiden kanssa (Suupohjan seutukunnan matkailullinen yhteistyö) 3.2. Luonto Parran päämäärät ja tavoitteet vuosille Seuraavat päämäärät ovat työryhmän näkemyksiä ja niiden pohjalta on kehitelty kärkiasiat, joiden pohjalta Luonto - Parran tulee rakentaa tulevaa kehitystään. Luonto - Parran alueen olemassa olevia virkistysmahdollisuuksia kehitetään. Samalla luodaan uusia palveluja. Laskettelun, hiihdon ja muiden talviharrastus - mahdollisuuksien lisäksi Luonto - Parran alue pyritään samaan ympärivuotiseksi virkistys- ja matkailupalvelujen alueeksi. Alueen kesämahdollisuuksia lisätään voimakkaasti ja monen toimijatahon kanssa yhteistyössä. 12
13 Päätavoitteet: 1) Matkailutulon kasvattaminen v mennessä Koko Parran alueen, Snowpark Parran, Luonto-Parran ja mökki - Parran, matkailun tärkeimpänä tavoitteena on kasvattaa matkailun mukanaan tuomia taloudellisia vaikutuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä välillisen, välittömän ja kerrannaisen matkailutulon ja työllisyyden kasvattamista. Taloudellisia vaikutuksia voidaan lisätä mm. matkailijamäärää kasvattamalla, viipymää ja sesonkia pidentämällä, hinnoittelulla ja olemassa olevia resursseja tehostamalla. Mittarit, jotka voidaan asettaa mittaamaan tavoitteita: - päiväkävijöiden keskikulutus / päivä - yöpyjien keskikulutus / päivä 2) Matkailijamäärien kasvattaminen Matkailijamäärien kasvattaminen erityisesti päätalvisesongin ulkopuolella on alueen taloudellisen kehityksen kannalta oleellista. Pääasialliset kohderyhmät ovat perheet ja aikuiset matkailijat kuten yritys- ja yhdistysasiakkaat. Lähialue rannikkoseutuineen säilyy edelleen tärkeänä päiväkävijöiden lähtöalueena. Mittarit, joita voidaan asettaa mittaamaan tavoitteita: - majoitusvuorokaudet / vuosi 3) Tunnettavuuden nostaminen alueen imagon ja brändin luominen Määrätietoisen ja pitkäjänteisen tiedottamisen merkitystä ei kannata väheksyä. Imagon luomisella on tärkeä merkitys tässä. On tärkeää, että markkinointiviestinnässä väitetyt ominaisuudet vastaavat todellisuutta. Alueesta PARRA voidaan rakentaa brändi, joka tunnetaan Etelä-Pohjanmaalla ja läntisessä Suomessa. Parra - brändillä Teuva erilaistaa tuotteensa kilpailijoiden tuotteista. Kävijälle pitäisi syntyä sanasta Parra positiivinen mielleyhtymä laadukkaasta ja toimivasta ympärivuotisesta liikunnallisesta matkailukeskittymästä. 4) Laadun parantaminen Laadun parantaminen on edellytys pysyä kilpailussa mukana. Pitäisi luoda yhteiset laatutavoitteet ja sitä kautta saadaan parempaa yhteistyötä aikaan, onnistuneempia tuotteita, parempaa asiakaspalautetta sekä lisääntyvää matkailutuloa alueelle. Mittareita: - malo luokitus vuokrattavissa mökeissä - laadunseurantajärjestelmä 13
14 5) Palvelutarjonnan kasvattaminen Ruokapalvelujen tarjonnan ja muiden oheispalveluiden (esim. ohjatut opastusretket, ohjatut ratsastustunnit, kauneuspalvelut, ohjelmapalvelut) lisääminen Parran alueella on perusedellytys matkailulle ja lisää myös Teuvan alueen asukkaiden kiinnostavuutta kokous- ja viikonloppukäyttöä ajatellen Mittarit: - uusien palveluyrittäjien ja tuotteiden määrä 6) Yhteistyön parantaminen Ilman yhteistyötä alueesta ei tule kehittymään laadukasta ja ympärivuotista matkailukeskusta. Yhteistyö on hedelmällisintä silloin, kun se lähtee aidosta tarpeesta ja tilanteesta, on markkinavetoista ja kaikkia osapuolia todellisuudessa hyödyntävää. Yhteistyötä on järkevää tehdä vain niiden kanssa, jotka sitä todella haluavat ja jotka itsekin panostavat sen onnistumisen eteen. Usein onnistunut yhteistyö vaatii puolueetonta ja vahvaa koordinoijaa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Teuvan kunta, yrittäjät, SEK, Suupohjan Osuuspankki, Parra Oy, alueella toimijat, Suupohjan alueen muut matkailuyrittäjät, hankkeet, matkailun edistämiskeskus MEK, E-P:n maakuntaliiton matkailutoimi, TE-keskus ja muut rahoittajat. Mittarit: - alueella (Teuva / Parra) toimii yksi puolueeton matkailun koordinoija - säännöllisesti kokoontuva yhteistyöallianssi - vuosittainen Parran alueen matkailuun liittyvä kehittämisseminaari - kirjallisesti sovittu eri toimijoiden tehtävistä ja vastuista - yhden nimikkeen alla toimivat nettisivut, yhteisesite - verkostoitumalla syntyneitä tuotteita 7) Ympärivuotisuuden kasvattaminen Jo olemassa olevien resurssien hyödyntäminen ja tuotekehittelyllä olisi saatava aikaan asiakaslähtöistä tarjontaa. Tavoitteena on luoda asiakaskeskeisiä palvelupaketteja, lisätä kesän vetovoimaa ja luoda kysyntää hiljaisille kuukausille. Mittarit: - matkailijoiden määrä ja yöpymisten määrä - tapahtumien määrän seuraaminen - tuotepakettien ja tuotepalveluiden määrän seuraaminen 14
15 3.3. Kehittämistoimenpiteet Neljä kehittämisen tukijalkaa, jotka muodostavat toisiinsa liittyvät kokonaisuuden: Parran alueen kokonaisvaltainen maankäytön suunnitelma ja Masterplan, jossa omaleimaisuutta hyödynnetään sekä viihtyvyyttä ja saavutettavuutta parannetaan kunto- ja kilpaurheilukeskus liikuntapuisto matkailukohteena Parra huomioon ottaen lapset ja lapsiperheet Parra henki 1. Parran alueen kokonaisvaltainen maankäytön suunnitelma ja Masterplan Kriteerit: maankäytön suunnitelma on tärkeä osa Parran alueen virkistyskäytön ja matkailun kehittämissuunnitelmaa tiedossa olevat arvokkaat luontoalueet on säilytettävä rakentamattomina alueesta saatava maisemallisesti houkutteleva mahdollisiin tulevaisuuden rinnelaajentamisiin on oltava riittävästi tilaa aluetta ei saa pilata väärällä rakentamisella ja käytöllä matkailijoita ajatellen alueelle oltava helpommat mahdollisuudet päästä Strategiat: * kokonaisvaltainen maankäytön aluesuunnitelma helpottaa alueen pitkän tähtäyksen kehitystä * suunnitelman laatimisessa oltava riittävän suuri osallistujajoukko, joka koostuu koko Parran alueella toimivista tahoista * yhteistyömahdollisuus kartoitettava Sotkan alueen toimijoiden kanssa aluesuunnitelman tekemisestä yhtä aikaa yhdessä alueiden erilaistaminen ei kilpailla samoista asiakkaista (Leader + -rahoitus) * aktiviteetti Parran alueelle laaditaan suunnitelma, jota kutsutaan Masterplaniksi (liitteenä työryhmän itse laatima Masterplan raakile, liite nro 9) * rinnealue * mökkikyläalueet * stadionrakenteet * palvelukeskus (Parran maja) * Parran lampi ympäristöineen * camping alue ja karavan alue * pelikenttä alue ja Parra puisto esiintymislavoineen * välittömästi ryhdyttävä toimiin alueen siisteyden ja järjestyksenpidon hoitamiseksi * maisemointi * parannetaan uimapaikan viihtyvyyttä puhdistamalla lammen pohja ja lisäämällä hiekoitusta * lisätään puistomaisuutta Luonto Parran alueella * alueen jatkuva hoito ja puhtaanapito * viitoituksen parantaminen laskettelukeskuksen kohdassa muista alueen palveluista * tieyhteyksien parantaminen ja kehittäminen matkailualueelle * Karijoen suunnasta tuleva Luovankyläntie on kunnostettava ja asfaltoitava tätä kautta laajemmat yhteydet Isojoelle, Honkajoelle ja siten Satakunnan alueelle. * Äystön kohdalta kantatie 67:ltä tulisi tutkia suoran tiestön mahdollisuuksia Parraan 15
16 2. Liikuntapuisto Vuoden 2004 nuorten SM hiihdot osoittivat, että Parra on erinomainen kilpailualue resursseiltaan. Tällaisen kovemman luokan kilpailujen hakeminen ja saaminen Teuvalle lisäisi kaikella tasolla tunnettuutta ja aktiivitoimintaa Parraan. Samoin tulisi tarjota aktiivisesti aluetta ja mahdollisuuksia lajiliittojen leirityksiin (hiihto, suunnistus, pyöräily, paini jne.). Suunnitteilla on mm. Teuvan Rivakan hiihtojaostolla hakea / saada Hopeasompa kisat Parraan vuodelle Se tarkoittaa noin puolet enemmän hiihtäjiä lisää kuin nuorten SM hiihtokisoissa. Teuvan Rivakan suunnistusjaostolla puolestaan on ohjelmassa tarjota suunnistusliitolle esim. leiritysmahdollisuuksia ja iltarastitoimintaa ulkomaalaisille suunnistajille ensi vuoden Jukolan viesti tapahtuman yhteyteen samoin kuin toimittiin Jurvan Jukolan viestin yhteydessä. Suunnistusjaosto hakee myös vuodelle 2008 Lakeuden Viesti tapahtumaa, johon odotetaan noin 400 suunnistajaa Etelä- Pohjanmaalta. Myös vuodelle 2009 on mahdollisuus hakea Kalevan Kierros tapahtuman suunnistusosuutta, jolloin osallistujia olisi noin 500. Samoin Parran alue tarjoaa suotuisat olosuhteet ja resurssit järjestää kilpailutapahtumia ja lajitapahtumia esim. maastopyöräilijöille, jousiampujille sekä mäkiautoilijoille. Kriteerit: kaikille kuntoilijoille vapaa pääsy taattava jatkossakin latuverkoston, hiihtorinteiden, reitistöjen, pururatojen ja luontopolkujen hyvä kunto liikuntapalvelujen tarjoaminen vuodenaikojen mukaan nopeasti, välittömästi ja esim. Länsi Suomen alueella talviharjoittelumahdollisuuksia hiihdossa, lautailussa ja laskettelussa tarjottaisiin ensimmäisenä erikuntoisten liikkujien huomioiminen reitistön vaativuudessa Luonto - Parran stadionalueelle pysyvät rakenteet latujen ja reitistöjen rakentaminen, rantojen kunnostus ja monipuoliset muut harrastusmahdollisuudet tukevat vakituisten mökkiasukkaiden viihtyvyyttä sekä lisäävät uusien mökkirakentajien kiinnostusta alueelle Strategiat: Teuvan kunnan taattava riittävä lumetukseen tarvittavan veden määrä molemmille toimijoille; sekä Vapaa-ajan keskus Parra Oy:lle sekä Teuvan Rivakalle mahdollisten eri urheilulajien kilpailutapahtumamahdollisuuksien kartoitus urheiluseurojen yhteistyönä valaistun metrin lisäpururadan rakentaminen normaalikuntoisille asiakkaille (nykyiset pururadat liian vaativia) Luonto Parran pysyvät stadionalueen rakenteiden rakentaminen siten, että muu käyttö ja puistomaisuus säilyvät ja ovat mahdollisia stadionalueen perustoiminnot - hiihto talvella - suunnistus ympärivuotista - palloilu kesällä - liikunnalliset massatapahtumat ympärivuotista 16
17 pelikenttä alueen rakentaminen (minigolf, jousiammuntarata, frisbeegolf jne.) terveyteen, liikuntaan, kuntoiluun ja kilpaurheiluun liittyvien palvelupakettien rakentaminen tuotteistaminen huomioon ottaen myös lapsiperheet 3. Matkailukohteena Parra Matkailun trendejä, joita kannattaisi hyödyntää Luonto - Parran alueen matkailun ohjelmapalveluiden ja matkailun kehittämisessä ovat mm. lyhyiden lomien lisääntyminen lomat suuntautuvat lähialueille mökkeily ja luonto- ja maaseutumatkailu lisääntyvät yritysten lisääntyvä panostus työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon, mihin liittyy koulutusta ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamista mm. lyhyillä elämysmatkoilla yritysten kannustematkailu kasvaa terveyteen ja hyvinvointiin pohjautuva matkailu lisääntyy henkisyys ja hengellisyyden kysyntä kasvaa toiminnallinen lomanvietto opas- ja neuvontapalveluiden kysyntä kasvaa Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma vuosille vahvistaa edelleen näkemyksiä siitä, että liikunta ja liikuntapalveluiden kehittäminen ja siihen yhdistetty matkailu ovat kehittämisen arvoisia asioita myös Luonto Parrassa ja koko Parran alueella. Tulevan maakuntaohjelman mukaan maakunnan kehittämistoimet toimintalinja 3:n mukaan ovat asuinympäristön ja hyvinvoinnin kehittäminen. Toimintalinjan mukaan tuettaisiin liikunnallisen elämäntavan aktivointia kunnissa. Liikuntapalveluilla on tärkeä merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä. Julkisen sektorin lisäksi yrityksillä ja kolmannen sektorin toimijoilla, kuten liikuntaseuroilla, on merkittävä rooli liikuntapalvelujen tarjonnassa. Kriteerit: hyvinvointiin ja liikuntaan perustuvan matkailun kehittäminen yritysten tyky ja kannustematkat lapsille ja lapsiperheille toiminnallinen lomanviettopaikka Strategiat: ravitsemuspalveluiden kehittäminen nykyisten majoitusresurssien tasoa vastaavien ryhmäsegmenttien palvelupaketit entistä tiiviimpi yhteistyö lähiseudun muiden majoituspalveluja tarjoavien yrittäjien kanssa (esim. Loma-Opintola, Mäntylän maatilamatkailu) pitkällä tähtäimellä majoitusmahdollisuuksien lisääminen suuremmille ryhmille ohjelmapalvelujen kehittäminen (tuotteistaminen) ja markkinointi erillinen saunarakennus lammen rannalla - tunnelmallinen saunarakennus sosiaalitiloineen, jota voisivat hyödyntää karavaanarit, leirimatkailijat, kuntourheilijat ja yritykset laadukkaat hyvinvointi ja liikuntapalvelut ja niiden tarjoajia Parran alueen kokonaispalvelupaketit löydettävä helposti yhdestä sähköisestä paikasta 17
18 yhteinen Parra esite (Snowpark Parra, Luonto Parra & Mökki-Parra) Parran alueen olemassa olevat aktiviteetit ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen, erityisesti kesäajan toimintojen lisääminen - laskettelu, slalom - mäenlasku - hiihto - pyöräily ja maastopyöräily - moottorikelkkailu - mökkiasuminen - campingyöpymiset - karavan -yöpymiset ja tapahtumat - retkeily luonnossa - uinti Parran lammella - erilaiset pelit Parran puistossa - tapahtumat Parran puistossa - Luonto Parran olemassa olevat perustoiminnot on saatava käyntiin tehokkaammin - Luonto opastus Parran majalla ympärivuotista - avantouinti Parran majalla talvella - luontoretket opastetuilla poluilla ympärivuotista - linturetket ympärivuotista - marjastus ja sienestys syksyisin - samoilu ympärivuotista 4. Parra henki Kriteerit: luotava positiivinen kehittämisen ilmapiiriä Luonto Parran alueelle selkeän Parra imagon luominen (nyt kaksijakoista) Parra henki on henkilö, joka vastaa Luonto Parran kehittymisestä matkailun lisääntyminen parantaa paikallisten ihmisten virkistäytymismahdollisuuksia Strategiat: esiselvityshankkeen avulla palkattava matkailualan ammattilainen luomaan toiminnoille tarkemmat suunnitelmat, aikataulut sekä aloittaa matkailullisesti tärkeiden toimintojen tuotteistaminen Luonto-Parran alueen markkinointi henkilökohtaista myyntityötä markkinointiin ja tiedottamiseen panostettava Luonto - Parra jäänyt unholaan Parra henki (taho tai henkilö) suorittaa monia aluetta koskevia työtehtäviä organisoitava eri toimijoiden kanssa yhteistyössä ympärivuotisesti tapahtumia alueella säännöllisesti kokoontuvan yhteistyöallianssin perustaminen (jäsenet Teuvan kunnasta, vuokraajatahosta, Parra Oy:stä, Suupohjan Osuuspankista ja SEK) luotava koko Parran alueen tapahtumakalenteri suunnitelmallisesti koko vuodelle - osa-alueittain tulisi laatia tapahtumien vuosiohjelmat: - kärkitapahtumat alueella (1 3 tapahtumaa) - kuukausitapahtumat - viikkotapahtumat 18
19 4 Luonto- Parran toimenpideohjelma, aikataulu ja rahoitus Luonto Parran toimenpidesuunnitelma, aikataulu ja rahoituslähteet tarkentuvat esiselvityshankkeen myötä. Työryhmä laatinut toimenpideohjelman lähinnä tärkeimmiksi koettuihin asioihin, joihin kunnanhallituksen tulisi reagoida mahdollisimman nopeasti (toimenpideluettelo seuraavalla sivulla excel-taulukkona). Toimenpiteet, joihin olisi ryhdyttävä välittömästi ovat seuraavat: Luonto Parran alueen siivous ja raivaaminen (heti erityisesti sisääntulotiet) ja lammen ympäristön ja pohjan kunnostaminen pysyvän ja määräajoin kokoontuvan PARRA yhteistyöelimen perustaminen, johon kuuluisivat edustajat Teuvan kunnasta, vuokraajatahosta, Parra Oy:stä, SOP:sta sekä SEK:stä veden turvaaminen molemmille toimijatahoille sekä Parra Oy:n rinnelumetukseen että Teuvan Rivakan ensilumihiihtolatujen lumetukseen Luonto Parran esiselvityshanke (rahoitus: Leader + ohjelma), jossa hankerahoituksella palkattava matkailualan ammattilainen laatii 4 kk:n aikana Luonto Parran kehittämishankkeen (eri rahoitustahot) ja aloittaa tuotepakettien rakentamisen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa kokonaisvaltainen maankäytön ja aluesuunnitelman laatiminen Parran alueelle (yhteistyö Sotkan alueella toimivien tahojen kanssa mahdollistaa Leader + rahoituksen ja mahdollisesti erilaistaa alueet) ns. Master Plan Leader + -ohjelmakausi on päättymässä ja uusi ohjelmakausi mahdollistaa rahoituksen toteutuksen todennäköisesti vastaloppuvuodesta Esiselvityshanke ja maankäytön aluesuunnitelman laatimisesta on alustavien keskustelujen perusteella mahdollista saada rahoitusta vielä tällä ohjelmakaudella. Pyydämme myös Teuvan kunnan huomiota lääninhallituksen lähiliikuntarahoituksen hakemiseen vielä tänä syksynä esim. Luonto - Parran aktiviteettien parantamiseksi (lasten kiipeilytelineet, vesiliukumäki, jousiammuntarata, pururadan helpottaminen jne.) 19
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotVastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.
Vastaajat Yhteensä 351 vastaajaa. vähintään. Vierailut Laajavuodessa viimeisen vuoden aikana Vastaajat 24 % 8 % 1 % 41 % Jyväskyläläinen Muu Jyväskylän seudun asukas (Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi,
LisätiedotTAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:
TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotKauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma
Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotKeski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotE-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-
LisätiedotLänsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)
Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö
LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...
LisätiedotMetsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)
METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotPARRAN LAMMEN LAAJENNUSHANKE. Hankkeen taustaa ja toimintasuunnitelma
1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin PARRAN LAMMEN LAAJENNUSHANKE Hankkeen taustaa ja toimintasuunnitelma Teuvan kunnassa sijaitseva Vapaa-ajankeskus
LisätiedotMaaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen. Kysely yrittäjille kesäkuu 2018
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Kysely yrittäjille kesäkuu 2018 Matkailijamäärät tammi-huhtikuussa 2018 verrattuna tammihuhtikuuhun 2017 maaseutumatkailuyrityksissä Arvio tulevasta kysynnästä
LisätiedotLaajavuoren alueen master plan
Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri
LisätiedotKEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN
KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto
LisätiedotTahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio
Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435
LisätiedotMaakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotTeijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015
Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotLuontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.
Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotPerustietoja Ähtäristä
Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotHANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN
HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotMiset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013
Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKeurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.
Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotLME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta
LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotMATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki
LisätiedotMarkkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille
Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotVetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
LisätiedotRautjärven sotahistoria- hanke
Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi
LisätiedotMoottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotVesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut
Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotLohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen
LisätiedotLauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki
Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki 22.11.2016 Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti merkittävä geologinen perintö 120
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotYlläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti
Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista
LisätiedotLapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)
Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut
LisätiedotMILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?
MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotFaktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi
Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus
LisätiedotVesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotReitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotAttractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue
Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotYRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA!
YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! VAPAA-AIKA YRITYSPALVELUT MAINOSTAMINEN Vierailemme Ison Kirjan leirintäalueella joka vuosi, usein asuntovaunulla. Pari vuotta sitten vuokrasimme myös suuren mökin
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
Lisätiedot... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA
1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotMatkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015
Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä
LisätiedotMitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille
Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
Lisätiedot2017/TR. Ideat lentoon, investoinnit käyntiin
2017/TR Ideat lentoon, investoinnit käyntiin Tukimuodot Yrityksen investointituki, tukitaso 20 30% Rakennuksen, rakenteen tai rakennelman rakentaminen, laajentaminen, korjaaminen tai hankkiminen Uusien
LisätiedotRaaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotHankkeen nimi on Parran lammen laajennushanke. Hanketunnus on 8006.
1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin PARRAN LAMMEN LAAJENTAMINEN; väliraportti 31.12.2010 1. Hankkeen toteuttaja Parran lammen laajennustyön toteuttajana
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016
Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
Lisätiedot