TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PERUVEDEN ALUEELLE

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ORASMAA OY TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PERUVEDEN ALUEELLE P17766 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17766

2 1 (12) P17766 SV;KhH Sisällysluettelo 1 Yleistä Perustiedot Suunnittelualueen sijainti Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun tavoitteet Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslaki Muut kaavoituksessa erityisesti huomioitavat lait Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat Vuorovaikutus ja osalliset Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vaikutusten arviointi Tavoiteaikataulu Yhteystiedot Tässä osallistumis- ja ssa (MRL 63 ) esitetään hankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa suunnitteluun ja kuinka suunnittelun vaikutuksia arvioidaan työn aikana. a täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä hankkeen ajan.

3 1 (11) TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PERUVEDEN ALUEELLE 1 Yleistä 2 Perustiedot (OAS) on lakisääteinen (MRL 62, 63 ) kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 2.1 Suunnittelualueen sijainti Rantaosayleiskaavan muutos koskee Mäntyharjun kunnan alueella sijaitsevaa aluetta. Suunnittelualueen laajuus on noin 100 ha sisältäen tilat ; ; ; ; ; -8-92; -8-98; -8-58; ; ; ; Kuva 1. Kaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus. 2.2 Suunnittelun lähtökohdat Alueen maanomistajat ovat päättäneet käynnistää Peruvesi-Vihantasalmi matkailun kehittämishankkeen mukaisen ranta-asemakaavan laadinnan viitostien ja Peruveden väliselle alueelle. Kohdealueen voimassaoleva ranta-osayleiskaava on tulevien maankäytön tavoitteiden osalta riittämätön ja edellyttävät tarkistusta. Alueelle on käynnissä myös golfkentän toteutettavuusselvitys.

4 2 (11) 2.3 Suunnittelun tavoitteet Peruvesi-Vihantasalmi matkailun kehittämishankkeessa alueelle on laadittu Masten Plan suunnitelma, jonka puitteissa selvitetään hankealueen maankäytölliset mahdollisuudet kehittyä yhdeksi Etelä-Savon maakunnan matkailukeskittymäksi. Master Planin ja golfselvityksen perusteella laaditaan alueelle ranta-osayleiskaavan muutos sisältäen matkailua palvelevaa elinkeinotoimintaa ja vapaa-ajan asumista eri muodoissaan. Kaavassa varaudutaan myös uuden 18-väyläisen kentän rakentamiseen. Yleiskaavatyöllä luodaan maankäytölliset ohjeistukset, jotka mahdollistavat rantaasemakaavan laadukkaan toteuttamisen. 3 Suunnittelutilanne 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisen laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailu-alueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaaajantoimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueiden-käytössä on otettava huomioon alueen maaja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

5 3 (11) 3.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on alueiden käytössä ja rakentamisessa luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti tasapainoisen ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saavutettavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdys-kuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 5) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; 6) elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 9) mahdollisuudet eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; sekä 10) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yleiskaavassa ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

6 4 (11) 3.3 Muut kaavoituksessa erityisesti huomioitavat lait Luonnonsuojelulaki: Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneuden ja maiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tuntemusta ja tutkimusta. Vesilaki Metsälaki: Metsälain ( /1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. 3.4 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Kuva 2. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta. Punaisella on rajattu suunnittelualueen sijainti.

7 5 (11) Vihantasalmella valtatien 5 ja Pyhäkoskentien liittymäalueelle on osoitettu matkailupalveluiden alue merkintä (rm). Merkinnällä on osoitettu matkailun kehittämisen kannalta potentiaalisia painopistealueita, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä kehittämistarpeita. Alueen ytimen muodostaa Pyhäkosken, Vihantasalmen ja Mäntymotellin välinen alue. Maakuntakaavassa on osoitettu Viitostien uudet eritasoliittymät Mäntymotellin ja Koirakiven alueille. Mäntyharjulle johtava Miekankoskentie on osoitettu matkailutieksi (Vihreän kullan kulttuuritie). Valtatien 5 eteläpuolella kulkeva Suuri Savontie on osoitettu kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Myös Mäntyharjulta Pertunmaan kirkonkylään johtava ulkoilureitti on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa ei ole aluevarausmerkintää suunnittelualueelle. 3.5 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Toivola Mynttilä - Peruvesi rantaosayleiskaava joka on hyväksytty Mäntyharjun kunnanvaltuustossa Rantaosayleiskaavassa on osoitettu yhteensä 8 matkailupalvelujen aluetta (RM) lähinnä Vihantasalmen - Mäntymotellin seudulle. Noin puolet varauksista on maatilamatkailukohteita. Matkailupalveluiden alueet sijoittuvat Peruveden eteläpäähän, Mäntymotellin ympäristöön sekä Vihantasalmelle Pyhäkoskentien liittymän yhteyteen ja Pyhäniemen alueelle. Peruvesi - Vihantasalmen ydinalue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalous-valtaiseksi alueeksi. Valtatien molemmin puolin on osoitettu laajat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamis-tarpeita (MU). Kaavamääräyksen mukaan MU -alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuun ottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden rakennuksia. Alueelle ei saa muodostaa rakennuspaikkoja. Loma-asuntoalueita (RA) sijaitsee runsaasti vesistöjen ja etenkin Peruveden ja Lahnaveden rannoilla.

8 6 (11) Kuva 3. Ote Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavasta (Mäntyharjun kunta 2011).

9 7 (11) Loma-asuntoalueet (RA) sijoittuvat rantavyöhykkeelle. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (MU) sijoittuvat loma-asuntoalueiden yhteyteen. 5-tien varret ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella on yleiskaavan mitoitusperusteiden ja kunnan rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus, mutta sitä ei ole osoitettu yleiskaavassa. Rasterilla (DK) merkitylle alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton rantakaavaluonnos. Rantayleiskaavan selostusosassa todetaan, että Vihantasalmen - Mäntymotellin alue on kytketty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon ja tämä mahdollistaa alueella myös tehokkaamman rakentamisen. Se edellyttää kuitenkin pääsääntöisesti yleiskaavoituksen lisäksi myös asemakaavoitusta. 3.6 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Peruveden Saarenpään alueelle on laadittu rantakaava yleiskaavassa rasterilla merkitylle alueelle, mutta kaavaa ei ole vahvistettu. 3.7 Muut suunnitelmat Matkailun Master Plan - selvitys Päijänne-Leader ry, Veej jakaja ry sekä yrittäjät ovat rahoittaneet Matkailun Master Plan selvityksen, joka on osa Peruvesi - Vihantasalmen alueen kehittämishanketta vuosille Peruvesi - Vihantasalmi matkailun Master Planin tavoitteena on kartoittaa alueen matkailupalveluiden ja maankäytön nykytila ja sekä visioida alueen tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Suunnitelmassa on alueelle esitetty matkailupalveluiden ydinaluetta golf-palveluineen.

10 8 (11) Kuva 4. Ote Peruvesi-Vihantasalmi matkailun Masten Plan suunnitelmasta Meluselvitys VT5 - VT 5 parantaminen / Tiehallinto 4 Vuorovaikutus ja osalliset 4.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat ja asukkaat - asukkaat - yritykset - maanomistajat - loma-asukkaat Viranomaiset Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus

11 9 (11) (liikenne ja infra) Liikennevirasto (tiet ja vesiväylät) Etelä-Savon maakuntaliitto Savonlinnan maakuntamuseo Hallintoelimet Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mäntyharjun tekninen lautakunta Mäntyharjun rakennuslautakunta Mäntyharjun kunnanhallitus ja -valtuusto Naapurikunnat Pertunmaa Yhteisöt ja järjestöt - Mahdolliset kylätoimikunnat ja yhdistykset - Osakaskunnat - Suur-Savon sähkö - Fingrid 4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Tiedottaminen ja nähtävillä olo Mäntyharjun kunnassa kaavahankkeen vastuuhenkilönä toimii kaavoitusinsinööri Hanna Alanen. Kunta vastaa kaavahankkeeseen liittyvästä tiedottamisesta ja ilmoittaa kaavan vireille tulosta. Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja n, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla ( sekä Pitäjänuutiset - lehdessä. sekä kaavaluonnos ja kaavaehdotus pidetään nähtävillä kunnantalolla (Asematie 3, PL 76) ja internetissä kunnan kotisivuilla. Palaute ja osallistuminen Huomautukset osallistumis- ja sta tulee toimittaa mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville.

12 10 (11) Osalliset voivat antaa kaavaluonnoksesta nähtävillä oloaikana mielipiteensä. Huomautukset ja mielipiteet voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen tai postitse osoitteeseen Mäntyharjun kunta, tekninen lautakunta, Asematie 3, PL 76, MÄNTYHARJU. Kaavaehdotuksesta voi antaa kirjallisen muistutuksen, joka on toimitettava nähtävillä oloaikana sähköpostitse osoitteeseen tai postitse osoitteeseen Mäntyharjun kunta, tekninen lautakunta, Asematie 3, PL 76, MÄNTYHARJU. Osallisten kuulemistilaisuus pidetään kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä Mäntyharjulla. Kaavoitukseen liittyvät viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa luonnos- ja ehdotusvaiheiden jälkeen. Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan muutoksen hyväksyy Mäntyharjun tekninen lautakunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä osallisilla on oikeus tehdä valitus Kuopion hallinto-oikeuteen. 5 Vaikutusten arviointi Yleiskaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. MRA 1 :n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvija eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tärkeimmät vaikutukset ovat maisemaan, luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat, liikenteelliset, yhdyskuntataloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vaikutukset arvioidaan myös yhdyskuntarakenteeseen nähden. 6 Tavoiteaikataulu OAS, vireilletulo: 06/2012 Valmisteluvaihe: 06-08/2012 Luonnosvaihe: 09-10/ Luonnos nähtävillä 11/2012

13 11 (11) Ehdotusvaihe: 12/2012 2/ Ehdotus nähtävillä 1/2013 Hyväksymisvaihe (asemakaava): 02/2013 Hyväksymisvaihe (osayleiskaava): 02/ Yhteystiedot Mäntyharjun kunta Kaavoitusinsinööri Hanna Alanen p hanna.alanen@mantyharju.fi Asematie Mäntyharju Kaavaa laativa konsultti: FCG Finnish Consulting Group Oy Arkkitehti Kimmo Hartikainen p kimmo.hartikainen@fcg.fi Snellmaninkatu Lappeenranta FCG Finnish Consulting Group Oy