Kainuun maakunta -kuntayhtymä Vuosikertomus Vuosikertomus 2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Transkriptio

1 1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä

2 2

3 3 Vuosikertomus 2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto C:2

4 4 Julkaisija: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL Kainuu puh. (08) Kannen kuva: Laura Juntunen ISBN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Paino: n Kirjapaino Oy 2013

5 5 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Kuntayhtymän johtajan katsaus Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun ammattiopisto) toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun Työterveys) toiminnan ja talouden kehitys Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisenvalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talouden tasapainottamisohjelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle vuodelle Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi Maakuntahallitus Suunnittelu- ja kehittäminen tulosalue Yhteiset palvelut Koulutustoimiala Koulutustoimiala, lukiokoulutus Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Kainuun Työterveys Liikelaitos, Kainuun ammattiopisto Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta...177

6 6 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Maakunnan tilinpäätöslaskelmat Maakunnan tuloslaskelma Maakunnan rahoituslaskelma Maakunnan tase Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen tuloslaskelma Kainuun ammattiopiston rahoituslaskelma Kainuun ammattiopiston tase Kainuun Työterveyden tuloslaskelma Kainuun Työterveyden rahoituslaskelma Kainuun Työterveyden tase Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjapitokirjoista ja säilytysmuoto v Käytetyt tositelajit ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkinnät JULKAISULUETTELO

7 7 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Kuntayhtymän johtajan katsaus Laki Kainuun hallintokokeilusta päättyi vuoden 2012 lopussa. Suomen eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen Kainuun hallintokokeilun jatkamisesta (HE 269/2010). Lakiehdotuksen mukaan hallintokokeilua olisi voitu jatkaa vuoden 2016 loppuun, mikäli kaikki kunnat olisivat yksimielisesti niin hyväksyneet. Puolangan kunta ei hyväksynyt jatkon ehtona olleita persussopimuksen muutoksia. Kainuun maakunta -kuntayhtymän kahdeksas ja viimeinen toimintavuosi on takana. Toimintavuoden tärkein tehtävä oli suunnitella toimintojen uudelleen organisointi ja perustaa uudet kuntayhtymät jatkamaan Kainuun maakunta - kuntayhtymän työtä ja kokeilussa hyviksi koettuja käytäntöjä. Seurantaryhmän sihteereinä toimivat kehittämispäällikkö Teemu Eriksson ja neuvotteleva virkamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä sekä strategiajohtaja Esa Toivonen ja hallintojohtaja Kalevi Yliniemi Kainuun maakunnasta. Sihteeristö toimitti kokeilusta viimeisen seurantaraportin, joka julkaistiin sähköisenä valtiovarainministeriön sivuilla Raportin yhteenvedossa todetaan: Raportissa on kyselyllä selvitetty näkemyksiä päättymisen syistä ja keskeisiksi syiksi nousivat lainsäädännön vaatimus yksimielisyydestä kokeilun jatkamisesta, neuvottelukulttuuri ja yhteistyö sekä rahoitusjärjestelyjä koskevat erimielisyydet. Kainuun hallintokokeilu on toiminut hyvin palvelujen järjestämisen rakenteena. Sekä koulutuksessa että sosiaali- ja terveydenhuollossa saatiin myönteisiä kokemuksia kootusta toiminnasta. Vaikeuksia on aiheuttanut rakenteen ylikunnallinen luonne ja rahoitusratkaisut. Vaikka kokeilulla on saatu aikaan myönteistä kehitystä palvelujen osalta, on tulevaisuuskuva edelleen vaikea. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu jatkunee voimakkaana ja taloudelliset edellytykset vastata tähän ovat heikot. Väestökehityksen suunta ei ole kokeilun aikana muuttunut, vaan väestön väheneminen ja huoltosuhteen epäedullisuus ovat edelleen maakunnan rasitteena. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat kokeilun alun myönteisen kehityksen jälkeen alkaneet nousta voimakkaasti kokeilun lopussa. Samansuuntaisen kehityksen jatkuminen aiheuttaa väistämättä kunnallistalouden kriisiytymisen alueella. Palvelujen järjestämisen kokoaminen ja maakunnan kustannustietoisuuden herääminen ovat olleet kokeilun keskeistä antia. Niillä voi nähdä olevan vaikutusta valtakunnallisestikin, kun yleisesti tavoitellaan sosiaali- ja

8 8 terveydenhuollon laajaa integraatiota. Näiden jatkaminen ja edelleen kehittäminen ovat Kainuussakin tärkeitä toimintalinjoja. Kokeilussa saatu kokemus ylikunnallisen toiminnan rahoitusjärjestelyistä on ollut arvokasta. Rahoitusjärjestelmän vahvoja puolia ovat olleet sen ennakoitavuus kuntien kannalta, ja että se on kannustanut maakuntaa kokonaistaloudellisesti järkeviin ratkaisuihin. Rahoitusjärjestelmän aiheuttamien ristiriitojen hallintaan olisi ilmeisesti tarvittu enemmän työkaluja. Mikäli integroitua sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestetään tulevaisuudessa kuntien yhteistyönä, on Kainuun kokeilusta opittavaa valtakunnallisestikin. Hyrynsalmen, Paltamon, Sotkamon, Suomussalmen ja Ristijärven kunnat sekä n ja Kuhmon kaupungit tahtoivat säilyttää kaikki ne kokeilun hyvät käytännöt, jotka olivat mahdollisia säilyttää ilman kokeilulakia. Ne perustivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, johon Puolangan kunta tuli osajäseneksi kaikkiin lainsäädännön ylikunnallista yhteistyötä vaativiin toimintoihin: sairaanhoitopiiriin, erityishuoltopiiriin ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Kunnat perustivat Kainuun soten aluksi ilman Puolangan kunnan erikoissairaanhoitoa koskevaa osajäsenyyttä. Puolanka haki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä, mutta sairaanhoitopiirin hallitus suositteli jäsenkunnilleen, ettei Puolankaan otettaisi jäseneksi ja niin Puolangan kunta oli jäämässä erikoissairaanhoitopiirien ulkopuolelle. Kainuun kunnat muuttivat syksyllä Kainuun soten perussopimusta siten, että Puolanka tuli osajäseneksi myös erikoissairaanhoidon osalta. Se edellytti erillisen suurten hoitokustannuksien tasausrahaston perustamista. Kainuun kunnat perustivat Kainuun liitto kuntayhtymän, jossa jäseninä ovat kaikki Kainuun kunnat, Vaala mukaan lukien. Vaala kunta Valtioneuvoston päätöstä siirtyä jäseneksi Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Lukiot palautuivat kuntien ylläpidettäviksi. Ammatillisen koulutuksen toimipisteiden sijaintikunnat, Kuhmo, Suomussalmi ja Kuusamo sopivat, että toisen asteen ammatillinen koulutuksen järjestäjänä on vuoden 2013 alusta lähtien n Kaupungin toisen asteen koulutuksen liikelaitos. Kunnat halusivat pitää keskitettyinä hallinnon tukipalvelut eli kuntien talous-, palkanlaskenta- ja tietotekniikkapalvelut, joita siirtyivät Kainuun soten ylläpidettäviksi Kainuun kehittäminen Kainuun maakuntavaltuuston syyskuussa 2009 hyväksymän maakuntaohjelman mukaisesti kehittämistoimenpiteitä toteutetaan viidellä toimintalinjalla (TL), jotka ovat Osaaminen ja koulutus (TL1), Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys (TL2), Maaseutu (TL3), Hyvinvointi (TL4) ja Toimintaympäristö (TL5). Vuonna 2013 uusitaan kaikki keskeiset Kainuun kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma 2035, maakuntaohjelma sekä Euroopan unionin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmat Vuonna 2012 valmisteltiin

9 9 ohjelmatyötä varten työsuunnitelmia ja taustaselvityksiä. Rakennerahastokauden valmisteluun ja edunvalvontaan osallistuttiin aktiivisti. Aluekehitys Kainuussa vuonna 2012 Kainuussa on toivuttu varsin hyvin alueelle viime vuosina kohdistuneista suurista takaiskuista ja työpaikkamenetyksistä. Rakennemuutoksessa on onnistuttu löytämään uusia menestysaloja ja korvaavia työpaikkoja. Kasvun vetureita ovat olleet kaivosteollisuus, metalliteollisuus, matkailu ja palvelualat. Yleinen suhdannetaantuma tuntui Kainuussa loppuvuonna erityisesti rakennusalan lisääntyneenä työttömyytenä. Loppuvuonna lähitulevaisuuden näkymät olivatkin taantuma- ja nollakasvusävytteiset. ETLA:n uusimman, lokakuussa 2012 tehdyn alue-ennusteen mukaan vuonna 2012 tapahtuvan valtakunnallisen tuotannon notkahduksen jälkeen Kainuun BKT:n kasvu on jälleen nopeampaa kuin koko maassa. Ennusteen mukaan Kainuun BKT kasvaa noin 1,5 kertaa nopeammin jaksolla kuin Suomessa keskimäärin. Muutos % 4 3 ETLA:n alue-ennuste maakunnittain Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu BKT:n kasvu, % vuodessa 3,4 3,1 2,6 2,6 2,2 2,4 2,9 3,7 2 1,5 1,8 1 0,3 0,8 0,5 0-0,1-1 -0,8 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Toimiala Online / ETLA Kuva: ETLAn alue-ennusteen mukainen BKT:n kasvu vuosina Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Yritystoiminta UPM:n n entisiin tehdastiloihin neljä vuotta sitten perustetun Renforsin Rannan yritysalueen edelleen kehittyminen jatkui vuonna 2012.Yritysalue on

10 10 saavuttanut ensimmäisen tavoitteensa: alueella työskentelee enemmän ihmisiä, kuin tehtaan sulkemishetkellä, jolloin henkilöstömäärä oli 535. Kunnostettuihin tiloihin on kotiutunut yli 30 yritystä. Näistä 28 on alueella täysin uusia toimijoita. Alueen suurin työllistäjä on S-ryhmän palvelukeskus Palveluässä ja S-pankin asiakaspalvelu, joiden palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 200 henkilöä ja toiminnan odotetaan laajenevan. Koko yritysalueen työpaikkatavoite on yli 800 henkeä seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Myönteinen uutinen yritysalueella oli sahaustoiminnan jatkumien kuusamolaistaustaisen Pölkky Oy:n toimesta. Uusia tulijoita yritysalueelle olivat mm. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n palvelinkeskus sekä IBM ja teknologiayhtiön Herman IT (HIT) ekotehokas konesali. Kainuun ICT-alan yritysten suhdannenäkymät olivat edelleen varsin hyvät ja myös yrityksistä itsestään löytyi kasvuhalukkuutta. Metalliteollisuudessa Transtech Oy:n tilauskanta oli vuonna 2012 hyvä. Päätilaajat olivat junavaunujen tilaaja VR Group ja raitiovaunujen tilaaja HKL Helsingin kaupungin liikennelaitos. Tilausten yhteisarvo on noin 200 milj.. Työntekijöitä Transtech OY:llä oli yli 400. Puuteollisuuden uusin aluekohde on Tampereen Koukkuranta. Woodpolis ryhmä on jo saanut kohteikseen Helsingin Honkasuon ja Rauman Papinpellon. Kaivosteollisuuden merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri ja kasvava. Talvivaaran kaivoksella työskentelee noin 600 henkilöä. Kaivoksen työllistävä vaikutus on lähes henkilöä useassa eri maakunnissa kun kaikki työllisyysvaikutukset otetaan huomioon. Kaivos vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä Kainuun lisäksi myös muissa jalostusketjun maakunnissa. Kaivoksen ympäristö-ongelmat olivat laajasti puheenaiheena erityisesti loppuvuonna Keskeisimpiä ongelmia ovat olleet kaivosaluetta lähimpänä olevien järvien natrium- ja sulfaattipitoisuuksien kohoaminen sekä rikkivetypäästöistä aiheutuneet hajuhaitat ja loppuvuonna mediassa päivittäin esillä ollut kipsisakka-altaan vuoto. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke edistyi vuonna Kannattavuuslaskelmat ja lupa-asiat ovat loppusuoralla. Mineraalivaranto on 3,5 miljoonaa tonnia. Arvion mukaan hopeakaivokselle tarvitaan noin 85 työntekijää. Oletuksena on tuotannon aloittaminen rakennusvaiheen jälkeen loppuvuonna Kainuussa on tavoitteena, että matkailua ja kaivostoimintaa voidaan kehittää rinnakkain. Vuokatin alueen matkailu kasvoi selvästi, ja uusi investointibuumi alkoi. Holiday Club Resorts Oy, joka on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys, aikoo investoida Vuokatin Katinkultaan lähes 45 miljoonalla eurolla. Investointisuunnitelmat sisältävät golfkenttiä sekä uusia loma-asuntoja. Vuokatin matkailu myös monipuolistuu, kun alueelle valmistui ympärivuotinen koko perheen sisäaktiviteettipuisto, SuperPark. Hanke tukeutuu monipuolistuvaan sisällöntuotantoon ja kansainväliseen menestys brändiin nimeltä Angry Birds. Tyhjäksi jäänyt entinen Incapin teollisuushalli täyttyi taas toiminnasta.

11 11 Myös Hyrynsalmen Ukkohallaan valmisteltiin mittavia investointeja. Matkailukeskuksessa rakennetaan lisää majoitus- ja palvelutiloja. Investoinnin arvo on lähes kuusi miljoonaa. Ukkohallaan valmisteltiin Winter Home lomakotimessuja vuodelle n opettajankoulutuksen tilalle on luotu innovaatio-, koulutus- ja tutkimustoimintaa Cemiksen ja aikuiskoulutuksen muodossa. Yhteistyö Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa on tärkeää, sillä jatkossa keskeinen haaste on maakunnassa tarjottavan mahdollisimman monipuolisen koulutuksen läsnäolo ja paikallisen yritystoiminnan osaamistason ylläpito sekä kohentaminen. Opettajankoulutuksen lakkaaminen aiheutti välittömiä negatiivisia vaikutuksia mm. noin 500 opiskelijan häviämisenä alueen kysyntä- ja tilapäistyövoimapotentiaalista sekä vapautuvien tilojen uudelleenkäytön haasteena. Työvoiman kysyntä Vuosi 2012 alkoi Kainuussa varsin hyvän työllisyyden merkeissä. Vuoden alussa työttömyys väheni vielä hyvin, mutta toukokuusta alkaen se sinnitteli edellisvuotta korkeammalla. Työttömyys kasvoi, vaikka samanaikaisesti myös työvoiman kysyntä kasvoi. Uutta työvoimaa tarvittiin viime vuonna aiempia vuosia enemmän. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoihin 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta se ei riittänyt työttömyyden kasvun pysäyttämiseen. Kyseessä on ns. kohtaanto-ongelma, jossa työvoiman osaaminen ja työelämän tarve eivät kohtaa. Merkittävin työvoiman kysyntää lisäävä tekijä on eläkepoistuma. Eniten uutta työvoimaa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, palveluissa ja kaupallisessa työssä. Työllisyys Työllisyysaste Kainuussa kohosi hallintokokeilun aikana prosenttiyksiköllä vuosittain vuoteen 2011 saakka (v ,3 %, v ,5 %). Koko maan keskimääräinen työllisyysaste ei juuri kohentunut vastaavana aikana (v ,2 %, v ,6 %). Vuonna 2012 Kainuun työllisyysaste kuitenkin heikkeni 2,2 prosenttiyksikköä pudoten arvoon 61,3%. Koko maan työllisyysaste vuonna 2012 oli 69,0%. Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työllisyysasteen parantamisessa ratkaiseva merkitys on avoimen sektorin työllistämismahdollisuuksilla. Kainuussa lomautukset ja irtisanomiset lisääntyivät rakennusalalla ja teollisuudessa. Työttömistä lähes puolet on yli 50 -vuotiaita ja yhä useammin työttömyys päättyy eläkkeelle. Työttömyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Työttömyys on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan laskenut alimmillaan alle puoleen vuonna 2001 Kainuun hallintokokeilua edeltäneestä tilanteessa (v ,5 %, v ,4 %). Kainuun työttömyys kasvoi voimakkaasti loppuvuonna 2012 päätyen työvoimatutkimuksen mukaan arvoon 11,4%. Valtakunnallisesti työttömyys on hieman laskenut (v %, v ,7 %).

12 12 20,0 18,0 16,0 17,6 16,9 17,2 15,7 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 8,9 8,5 7,8 6,9 6,4 11,2 8,4 9,4 8,5 9,1 8,4 7,9 11,4 7,7 4,0 2,0 0,0 Kainuu Suomi Kuva: Kainuun ja koko maan työttömyysasteet vuosina (Tilastokeskus) Työttömyys työnvälitystilaston mukaan Vuoden 2012 lopussa Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työtöntä. Se on 398 enemmän kuin vuonna Työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli koko maassa 10,7 % ja Kainuussa 14,8 %. Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne oli edelleen Paltamossa, jossa työttömyysaste oli 5,5 %. Myös Ristijärvellä (9,8 %) ja Sotkamossa (12,1 %) tilanne oli muihin Kainuun kuntiin verrattuna selvästi parempi. Vaikein tilanne oli Kuhmossa, jossa työttömyysaste kipusi 19,9 %:iin ja Vaalassa, jossa työttömyysaste kohosi 18,9 %:iin. Väestö Väestön väheneminen Kainuussa jatkui vuonna Kainuulaisia oli vuoden lopussa Vuoden aikana väestö väheni ennakkotietojen mukaan 609 henkilöllä. Muuttoliikkeen pääosa muodostuu eri koulutustasojen (toinen aste, ammattikorkeakoulu, yliopisto) koulutusta hakevista nuorista ikäluokista, koska kaikkea tarvittavaa kolutusta ei ole välittömästi tarjolla Kainuussa ja etenkään pienissä maaseutukunnissa. Jatkossa lähes kaikki yliopistotasoinen koulutus on haettava muilta alueilta. n ammattikorkeakoulun koulutus on maakunnallisessa edunvalvonnassa keskeisessä osassa. Maakunnan muun organisaation toiminta Koulutustoimialalla oli vuosiopiskelijoita noin 5 500, henkilöstöä oli lähes 600 ja oppilaitosten talousarvioiden loppusumma oli noin 52 milj. euroa.

13 13 Koulutustakuu toteutui Kainuussa hyvin. Kainuun mallin aikana Kainuun hieman yli perusopetuksessa päättävän nuoren ikäluokasta keskimäärin vain kaksi nuorta on ollut koulujen alkaessa vailla toisen asteen koulutuspaikkaa ja kolmena viime syksynä ei yksikään. Tämä on varmasti ollut parasta mahdollista syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyden edistämistä. Tältä pohjalta myös uusien ylläpitäjien tulee pyrkiä jatkamaan. Kainuun nuorisoikäluokkien määrä on laskenut rajusti viime vuosikymmeninä ja perusopetuksen jälkeinen koulutus on keskittynyt n kaupungin alueelle. Jatkossa n kaupungin tulee kantaa korostunutta vastuuta koko Kainuun toisen ja korkea-asteen koulutuksesta. Yhteistyömallien tulee olla toimivia pienempien koulutuksen järjestäjien kanssa. Lähtökohtana tulee olla se, että maakunnan koulutustoimialan vahvuudet voidaan yhdessä säilyttää ja ongelmat korjata. Keskinäinen yhteistyö edellyttää toisen kunnioittamista ja arvostamista. Kainuun maakunnan lukiot (6) siirtyivät sijaintikuntiensa ylläpitämiksi ja näin palattiin lähtötilanteeseen eli vuoteen Kunnat kytkivät lukionsa osaksi omaa yleissivistävää koulutusta. Päätösvalta ja rahoitusvastuu ovat nyt kunnilla. Pienten lukioiden osalta uusi ylläpitomalli turvaa valtion maksamat korotetut yksikköhinnat. Lukiokoulutuksen keskinäisellä yhteistyöllä saavutettiin paljon ja kirkkaimpana kruununa oli pienten lukioiden filiaalimallinen yhteistyö sekä n ja Sotkamon lukion yhteistyö urheilulukion toteuttamisessa molemmilla paikkakunnilla. Kainuussa käytettiin ennen hallintokokeilua vuosittain lukioiden toimintaan kuntarahoitusta lähes 3 miljoonaa euroa yli opiskelijakohtaisten yksikköhintojen. Maakunnallisen koulutustoimen aikana lukioiden toiminta on tehostunut niin, että budjettiraami on alitettu joka vuosi ja viimeisenä vuonna kuntarahoituksen osuus jäi euroon. Erityisen hyvin talouden pidossa ovat onnistuneet n lukio ja Filiaalilukio. n kaupunki perusti kesällä 2012 toisen asteen koulutusliikelaitoksen. Liikelaitos järjestää ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta ja lukiokoulutusta ssa sekä matkailualan ammatillista koulutusta Vuokatissa. Lisäksi Kuhmon kaupungin, Kuusamon kaupungin ja Suomussalmen kunnan kanssa on solmittu erilliset yhteistyösopimukset ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä ns. vastuukuntamallilla n kaupungin toimesta. Kainuun ammattiopisto -liikelaitos palautui n kaupungille uuden koulutusliikelaitoksen rungoksi hyvässä toiminta- ja tuloskunnossa. Kainuun ammattiopisto -liikelaitos on sijoittunut useissa eri toiminta- ja laatuvertailuissa parhaaseen neljännekseen suomalaisten ammattiopistojen sarjassa, suurimpana meriittinä opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun voitto syksyltä 2009.

14 14 Kainuun ammattiopisto -liikelaitos on tehnyt ylijäämäisen tilinpäätöksen jokaisena toimintavuonna ja niin myös vuonna Menokuri on pitänyt liikelaitoksessa hyvin sekä hankintojen että henkilöstömenojen osalta. Henkilöstö sitoutui hyvin taloustalkoisiin erittäin haastavassa toimintaympäristössä, jota vaikeutti erityisesti maakunta -kuntayhtymän purkautuminen ja siihen liittynyt epävarmuus. Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen tulos vuodelta 2012 on 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla on alkanut viime kuukausina näkyä pieniä merkkejä yleisen taloudellisen tilanteen parantumisesta. Työllisyyden paraneminen vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen. Myös Paltamon työllisyyskokeilulla on ollut vaikutuksia siihen. Tulottomien määrä on kuitenkin kasvanut kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti nuorten alle 25.vuotiaiden tulottomien lukumäärä on kasvanut 37 % vuodesta 2011 (v yht 361 henkilöä). Kuntien vastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan jatkamisella on saatu merkittäviä tuloksia toimeentulotuen tarpeen muuttumiseen. Tehdyt toimenpiteet parantavat myös kainuulaisten yksilöiden ja perheiden hyvinvointia sekä elämänhallintaa merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa ei ole vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitotakuu on toteutunut pääsääntöisesti hyvin Kainuussa. Palvelutarve kasvaa johtuen entistä vaativamman hoidon ja hoivan tarpeesta. Tämä on vaikuttanut kustannusten nousuun viime vuonna eikä henkilöstön säästötavoitetta saavutettu. Hoitotakuulain vaikutukset ja muutos polikliinisessa toiminnassa vaikutti kustannusten nousuun myös, koska hoitojonoja purettiin tehostetusti. Hoitotakuussa pysyminen oli ongelmallista suun terveydenhuollossa ja kirurgisessa toiminnassa. Toimeentulotuen määräaikoja ei pystytty noudattamaan kaikilta osin. Lakisääteinen erityisryhmien palvelutarpeen kasvu näkyy kustannusten nousuna. Uuden yhtenäisen potilastietojärjestelmän käyttöönottoa jatketaan saakka. Se vaatii runsaasti koulutusta ja käyttäjäopastusta. Talousarvio 2012 ei toteutunut mm. edellä mainituista syistä tavoitteiden mukaisesti. Kainuun maakunnassa on jatkettu yhteistyössä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä terveyserojen kaventamista. Hyvinvointikertomus ja toimenpidesuunnitelma on tehty ja työ jatkuu kuntakohtaisesti. Nopean diagnostiikan yksikön toiminta on tehostanut päivystyksen kautta tulevien kainuulaisten palaamista 1-3 vuorokaudessa takaisin kotiin. Päivystystoimintaa on kehitetty koko vuoden ajan mm asiakkaiden kiireellisyysluokkien käyttöönotolla. Kainuun Maakunta -kuntayhtymän toiminnan lakkaamista on valmisteltu kaikilla organisaation tasoilla. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmistelu on vaatinut runsaasti ylimääräistä työtä. Lomien pitäminen ja johdon lomauttaminen hankaloittivat tilannetta.

15 15 Maakunnan talous Tilinpäätöksen tiedot annettiin jäsenkunnille , jolloin maakuntakuntayhtymän lopullinen lisämaksuosuus jäsenkunnille vuoden 2012 toiminnasta muodostui ilman liikelaitoksia 10,6 miljoonaksi euroksi. Maakuntakuntayhtymän vuoden 2012 toiminnasta aiheutuva 10,6 miljoonan lisämaksuosuus verrattuna alkuperäiseen talousarvioon kirjataan saatavaksi jäsenkunnilta, jolloin toimintansa päättävän Kainuun maakunta -kuntayhtymän tulos vuodelta 2012 on 0 euroa ja samoin alijäämä on 0 euroa. Taloudellinen tilanne oli koko 2012 vuoden ajan epävarma. Vuoden 2011 tilinpäätös oli alijäämäinen ja se huomioiden talouden tasapainottamisohjelma vuodelle 2012 käynnistettiin jo alkuvuodesta. Tasapainottamisohjelma sisälsi erilaisia rakenteellisia selvityksiä ja toimenpiteitä. Maakuntajohtaja antoi ohjeen vuoden 2012 hankintojen rajoittamisesta Kesäkuun alussa maakuntahallitus teki päätöksen henkilöstön lomauttamisesta. Tavoitteena oli saavuttaa lomautuksilla 1,6 miljoonan euron säästöt. Syyskuussa Maakuntahallitus päätti, että Kainuun maakunta -kuntayhtymälle laaditaan lisätalousarvio ajalta tehtävän talouden seurantaraportin perusteella. Seurantaraportin mukaan vuoden 2012 tilikauden tulos näytti muodostuvan noin 14 milj. (liikelaitokset mukaan lukien 13,6 milj.) euroa alijäämäiseksi, josta kunnille olisi aiheutunut maksettavaksi vastaavan suuruinen lisämaksuosuus. Toteutettujen säästötoimenpiteiden ansiosta kuntien lisämaksuosuus kuitenkin pieneni 10,6 miljoonaan euroon. Kokonaisuutena talousarvio ilman liikelaitoksia toteutui huonosti. Toimintamenojen toteutumisaste alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 102 prosenttia ja muutettuun talousarvioon verrattuna 98,4. Toimintatuottojen toteutumisaste oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 98,6 prosenttia ja muutettuun talousarvioon verrattuna 99,4 prosenttia. Menot ylittyivät henkilöstömenoissa ja asiakaspalvelujen ostoissa. Lomautusten säästövaikutus jäi alle 0,4 milj. euroa. Toimintatuotoissa kuntien verotulojen ennustettua pienempi kasvu vähensi kuntien alkuperäiseen talousarvioon päätettyä maksuosuutta 2,1 milj. euroa. Maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu viime vuonna oli 3,4 prosenttia. Erikoissairaanhoidon kasvuprosentti oli 3%. Vertailun vuoksi mainittakoon, että alustavan tiedon mukaan koko maan sairaanhoitopiirien menot ovat kasvaneet keskimäärin 5 prosenttia vuonna Koko konsernin tulos vuodelta 2012 muodostui 2,593 euroa ylijäämäiseksi, sillä ammattiopiston liikelaitos teki ylijäämää 2,546 miljoonaa euroa ja työterveysliikelaitoksen tulos oli 0,047 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkaneen vuoden näkymät Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen 2/2012 mukaan talousnäkymät kuluvalle vuodelle ovat heikot. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5

16 16 % ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Taantuma heikentää edelleen julkisen talouden näkymiä. Vuoden 2012 toiminnasta aiheutuneen alijäämän jäsenkunnat maksavat purkusopimuksen mukaisesti toimintansa päättävälle Kainuun maakuntakuntayhtymälle vuoden 2013 aikana tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Toimintaa jatkava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aloittaa toimintansa 5,9 miljoonaa euroa alijäämäisellä talousarviolla. Talousarvion alijäämäisyys johtuu jäsenkuntien asettamasta maksuosuusraamista, joka ei riitä kattamaan talousarvioon hyväksyttyjä menoja. Talousarvion toimintakulut ilman liikelaitoksia ovat yhteensä 303,4 miljoonaa euroa ja toimintatuotot yhteensä 303,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 talousarvio perustuu 6,7 prosentin menojen kokonaiskasvulle v.2012 käyttösuunnitelmaan nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimintojen laajentamiseen ja palvelutarpeen kasvu tulee tyydyttää lisäämällä palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Esitetyllä kasvulla pystytään turvaamaan vain kustannustason noususta johtuva menojen kasvu. Yhtymävaltuusto edellytti v.2013 talousarviota hyväksyessään, että alijäämän kattamiseksi laaditaan hallituksen hyväksyttäväksi talousarvion täytäntöönpano-ohje, joka sisältää talouden tasapainottamisohjelman. Kainuun hallintokokeilun päättyminen ja sen tilalle perustettavien uusien kuntayhtymien toiminnan käynnistämisen Toiminnan osalta kuluvan vuoden suurin haaste on Kainuun hallintokokeilun päättyminen ja sen tilalle perustettavien uusien kuntayhtymien toiminnan käynnistämisen varmistaminen. Kainuun kunnat varautuivat jo 2009 jatkamaan maakuntakokeilua perustamalla sen valmistelua ohjaamaan ohjausryhmän ja nimittivät ohjausryhmän työvaliokunnaksi kunnan- ja kaupunginjohtajat ja maakunnan johtavat viranhaltijat. Ohjausryhmä kokoontui , ja Puolangan kunta lausunnossaan kokeilun jatkamisessa ilmoitti haluavansa osallistua yhteistoimintaorganisaatioon, joka takaa puolankalaisten palvelut. Ohjausryhmän kokouksessa Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Peltola eriävässä mielipiteessään ilmoitti, että "nykyisin maakunnan hoitamat tehtävät tulee järjestää sellaisessa kuntayhtymässä, jossa määritellään ja turvataan kunnan lausunnon mukaiset peruspalvelut kaikissa kunnissa lähipalveluina, vaihtoehtoina joko nykyinen maakunnallinen tai muu seudullinen kuntayhtymä Paras lainsäädännön mukaisesti." Puolangan kunta ei saanut vaatimiaan takuita palveluista eikä turvaa lähipalveluiden säilymisestä. Lisäksi kunta ei hyväksynyt kokeilun jatkon rahoitusmallia, joten Kainuun hallintokokeilu päättyi Kainuun kunnat aloittivat heti toimintavuoden alussa toimintojen uudelleen organisoinnin valmistelun. Hyrynsalmi,, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi ilmoittivat halukkuutensa jatkaa palveluiden järjestämis-

17 17 tä yhteistoimintana ja tavoitteena oli säilyttää kaikki kokeilussa hyviksi koetut ratkaisut, jotka ovat voimassa olevien lakien mukaan mahdollisia. Jatko valmisteltiin ohjausryhmän työvaliokunnan ohjauksessa. Lähtökohtina olivat kokeilun jatkoksi suunniteltu rahoitusratkaisu, pitää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnallisesti lastenpäivähoitoa lukuun ottamatta samassa kuntayhtymässä, perustaa uudelleen Kainuun liitto kuntayhtymä, purkaa toisen asteen koulutuspalvelut toimiluvanhaltijoille eli kunnille ja järjestää edelleen yhteiset tukipalvelut yhteisesti jommassakummassa kuntayhtymässä. Kainuun liiton perustamisessa ei ollut vaikeuksia. Kaikki yhdeksän kuntaa tulivat mukaan, tosin Vaalan kunta haki valtioneuvostolta oikeutta siirtyä Pohjois- Pohjanmaan liittoon sitä saamatta. Puolangan kunta, joka ei missään tapauksessa hyväksynyt muiden kuntien lähtökohdaksi ottamaa rahoitusratkaisua halusi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon itse, saaden siten haluamansa takuun palveluiden säilymisestä ja saamisesta lähipalveluina. Erikoissairaanhoitolaki, laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueesta ja erityishuoltolaki pakottavat kunnat järjestämään ko. palvelut yhteistoiminnassa ja hakemaan erivapauden järjestää niitä itse. Terveydenhoitolaki edellyttää, että sairaanhoitopiirillä on suurten hoitokustannuksien tasausjärjestelmä, jollaisena seitsemän kunnan rahoitusmalli toimii. Puolankaa varten erillinen tasausjärjestelmän rakentamisen kunnat näkivät vaikeaksi ja tarpeettomaksi. Puolangan kunta otettiin kaikkeen muuhun yhteistoimintaan mukaan mihin se halusi: Erityishuoltopiiriin, ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueeseen ja tukipalveluiden yhdessä järjestämiseen. Kainuun kunnat perustivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, jonka perussopimuksen ne allekirjoittivat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi,, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenenä kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Puolangan kunta haki Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä. Käsitellessään hakemusta sairaanhoitopiirin hallitus päätti elokuussa suosittaa jäsenkunnilleen, että perussopimusta ei muuteta siten, että Puolanka tulisi jäseneksi alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi alku syksystä Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolle tehtäväksi selvittää, miten Puolangan kunnan erikoissairaanhoitopiirin jäsenyydelle on käymässä. Selvitykseen koottujen lausuntojen mukaan näytti ilmeiseltä, että Puolanka oli jäämässä erikoissairaanhoitopiirien ulkopuolelle, mikä ministeriön erikoissairaanhoitolain tulkinnan mukaan ei voisi edes olla mahdollista. Tällöin Kainuun maakunta -kuntayhtymä selvitti pikaisesti erityisen kalliin hoitokustannusten tasausrahaston perustamisen mahdollisuutta, jotta Puolangan jäsenyyden este tulla jäseneksi erikoissairaanhoitopiiriin poistuisi. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät perussopimuksen muutoksen marras-joulukuun aikana. Muutoksen myötä Puolanka tuli osajäseneksi myös Kainuun erikoissairaanhoitopiiriin, jossa on pääomaltaan euron erityisen kalliin hoidon ta-

18 18 sausrahasto. Täysjäsenet kartuttavat rahastoa perussopimuksen kustannusten jakoperusteella ja Puolanka maksaa rahasto-osuutensa laskun mukaan vuosittain. Valmisteluryhmien asettaminen ja työn käynnistyminen Kuntajohtajakokous asetti seuraavat työryhmät valmistelemaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävien hoitoa eli uusien kuntayhtymien perustamista ja toiminnan käynnistämistä. Ryhmillä oli oikeus työn kuluessa täydentää ja tarkistaa kokoonpanoaan. Sopimukset ja säännöt, puheenjohtaja Tuija Aarnio Jäsenet: Maire Ahopelto, maakunta -kuntayhtymä, sote Heimo Keränen, Hyrynsalmi Arto Laurikainen, Paltamo Matti Mulari, Suomussalmi Juhani Pieniniemi, Sotkamo Raija Potila, Ristijärvi Eila Valtanen, Kuhmo (varahenkilö Kaarina Heikkinen) Kalevi Yliniemi, maakunta -kuntayhtymä Puolanka voi nimetä edustajansa Talous ja rahoitusjärjestelmä, puheenjohtaja Arto Laurikainen Jäsenet: Kaarina Heikkinen, Kuhmo Tuula Heikkinen, Hyrynsalmi Terttu Härkönen, Ristijärvi Juha Huotari, Paula Karsi - Ruokolainen, Puolanka Petri Kauppinen, Sotkamo Matti Mulari, Suomussalmi Asta Tolonen, maakunta -kuntayhtymä Henkilöstö, puheenjohtaja Markku Hämäläinen Jäsenet: Tuula Heikkinen, Hyrynsalmi Terttu Härkönen Ristijärvi Juhana Juntunen, Kuhmo (varahenkilö Timo Heikkilä) Paula Karsi - Ruokolainen, Puolanka Anu Kemppainen, Paltamo Kaija Luukkainen, Sotkamo Pekka Sivonen, Anna Tolonen, Suomussalmi Tietohallintopalvelut, puheenjohtaja Kari Hyvönen Jäsenet: Juhana Juntunen, Kuhmo Ari Kemppainen, maakunta -kuntayhtymä Arto Laurikainen, Paltamo Raija Potila, Ristijärvi

19 19 Seppo Rajala, Puolanka Ville Turunen, maakunta -kuntayhtymä sosiaali- ja terveystoimialan tit -työryhmän pj Hallintopalvelut, asiakirjahallintopalvelut, puheenjohtaja Tarja Nahkiaisoja (arkisto, asiakirjahallinto, tietopalvelu ja tietosuoja) Jäsenet: Arja Huotari, Paltamo Asta Huovinen, Puolanka Juhana Juntunen, Kuhmo (varahenkilö Kaarina Heikkinen) Hilkka Karivuo, maakunta -kuntayhtymä Raija Leinonen, Paltamo Lea Lukkari, Ristijärvi (varahenkilö Terttu Härkönen) Maakunta -kuntayhtymän sisäiset työryhmät Maakunta -kuntayhtymän päätoimialat ja maakuntaliiton tehtäviä hoitava tulosalue käynnistävät sisäisen valmistelun. Kainuun liiton tehtävien siirron valmistelu Valmistelutyöstä vastaa suunnittelu ja kehittäminen tulosalueen johtoryhmä. Koulutustoimialan tehtävien siirron valmistelu Koulutustoimialan osalta valmistelusta vastaa koulutustoimialan johtoryhmä, joka kutsuu työhön mukaan pienten lukioiden apulaisrehtorit ja kuntien sivistystoimen johtajat. Sosiaali- ja terveystoimialan siirron valmistelu Toimialan osalta valmistelusta vastaa sote -toimialan johtoryhmä. Työryhmät esittivät kuntajohtajakokoukselle työsuunnitelmansa ja raportoivat säännöllisesti työn edistymisestä. Työryhmillä oli aikaa niukasti, mutta se riitti. Uudet kuntayhtymät aloittivat toimintansa jo vuoden 2012 puolella pitäen kaksi yhtymäkokousta ja hallitukset kokoontuivat toimintavuoden aikana 2-3 kertaa. Vuodenvaihteeseen mennessä oli organisaatiot kykeneviä aliottamaan perussopimuksen mukaiset tehtävien hoitamisen. Toiminta oli organisoitu, säännöt ja talousarvio olivat hyväksytty. Kuntien kesken sovittiin, että uusien kuntayhtymien v menot kirjataan Kainuun maakunta -kuntayhtymän menoiksi perustamatta niille kirjanpitoon yritystä Kainuun maakunta kuntayhtymän purkaminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän perussopimuksessa oli riittämättömät määräykset kuntayhtymän purkamisesta. Talousjohtaja Asta Tolonen hyväksyi Audiapro Oy:n tarjouksen koskien Kainuun maakunta - kuntayhtymän purkamiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Vastuullisena konsulttina oli Pentti Tanskanen.

20 20 Toimintavuoden aikana kuntajohtajakokouksen asettamat sääntö- ja sopimussekä taloustyöryhmät ohjasivat Kainuun maakunta -kuntayhtymän perussopimusta täydentävän purkusopimuksen valmistelua. Purkusopimuksen valmisteli Audiapro Oy:n Pentti Tanskanen. Kainuun kuntien valtuustot hyväksyivät purkusopimuksen vuoden 2012 lopulla. Purkusopimuksessa määriteltiin, että Kainuun Maakunta -kuntayhtymän purkamiseen, tilinpäätökseen liittyvät päätökset tekee Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimielimet. Kainuun maakunta -kuntayhtymän valitsema tilintarkastusyhteisö ja tarkastuslautakunta tarkastavat tilit ja toiminnan, joka tekee ehdotuksen tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä Kainuun soten valtuustolle Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2005 alusta. Organisaatio v on rakennettu seuraavasti: Maakunnan yhteiset palvelut: Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Materiaalipalvelut Kuljetuspalvelut Ravintopalvelut Talouspalvelut Tekniset palvelut Tietohallintopalvelut Suunnittelu- ja kehittäminen tulosalue: Aluekehitys Alueidenkäyttö Hanke ja rahoitus Viestintä ja markkinointi Koulutustoimiala: Lukiot Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kainuun Työterveys -liikelaitos Hallinto-organisaatio Kainuun maakunta -kuntayhtymän johdossa toimii 59 -jäseninen vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Valtuuston tehtävänä on toimia ylimpänä päätöksente-

21 21 koelimenä, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion ja keskipitkän suunnitelman käsittelyä sekä tilinpäätöksen käsittelyä tilivuoden jälkeen. Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan maakuntahallituksen ja hyväksyy maakuntahallituksen kaksi muuta kokoonpanoa. Valtuusto valitsee myös tarkastuslautakunnan (7 jäsentä), koulutuslautakunnan (11 jäsentä) ja sosiaali- ja terveyslautakunnan (11 jäsentä) sekä keskeisimmät johtavat viranhaltijat. Käytännön johdossa toimii 12-jäseninen maakuntahallitus, jonka puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Maakuntahallitus kokoontuu myös II (14 jäsentä) ja III (34 jäsentä) kokoonpanossa. Maakuntahallitus valitsee jäsenet ammatillisen koulutuksen liikelaitoksen johtokuntaan (8 jäsentä) ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan (6 jäsentä). Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee keskuudestaan jäsenet yksilöhuoltojaostoon (5 jäsentä). Maakuntajohtajan tukena toimii johtoryhmä ja sen työvaliokunta. Maakuntavaltuusto jäsen Säkkinen Timo, puh.joht. Polvinen Osmo, I vpj. Juntunen Hannu, II vpj. Enroth Paavo, Haataja Minna, Hakkarainen Eija, Heikkinen Pekka, Horto Ilkka, Huusko Eero, Hyyryläinen Mauno, Immonen Kauko, Jarva Marisanna, Kaikkonen Vesa, Karjalainen Aki, Karppinen Veli-Matti, Kemppainen Aila, Kemppainen Esa, Kemppainen Heikki, Kemppainen Tapani, Kettunen Pentti, Kilpeläinen Sami, Kinnunen Anneli, Komulainen Kaija, Korhonen Jouko, Korhonen Timo, Krogerus Timo, Kunnas Karl, Kyllönen Jaakko, Leppänen Olli, Lukkari Anne, Lämpsä Jouni, Matero Vuokko, kunta Suomussalmi Sotkamo Kuhmo Paltamo Puolanka Paltamo Hyrynsalmi Ristijärvi Hyrynsalmi Sotkamo ( saakka) Kuhmo Sotkamo Sotkamo Kuhmo Sotkamo

22 22 Moilanen Pentti, Moilanen Tuulikki, Myllylä Raili, Niemelä Paavo, Nikulainen Kari, Niskanen Marko, Oikarinen Markku, Okkonen Arto, Piirainen Mauri, Piirainen Raimo, Puurunen Yrjö, Pääkkönen Matti, Rissanen Maija, Ronkainen Tauno, Rossi-Määttä Tuula, Rusanen Veikko, Räisänen Aki, Sankilampi Jaana, Sarparanta Tiina, Seppänen Juhani, Sirkeinen Unto, Sistonen Toivo, Sorvari Yrjö, Suutari Eero, Törmänen Anni-Inkeri, Vilén Seppo, Väisänen Sanni, Anttonen Tauno, Huotari Reino, Suomussalmi Puolanka Kuhmo Sotkamo Kuhmo Suomussalmi Sotkamo Sotkamo Suomussalmi Puolanka Sotkamo Sotkamo Kuhmo Vaalan kunnan edustaja Vaalan kunnan edustaja Vuonna 2011 valtuusto kokoontui 7 ja kertomusvuonna 4 kertaa. Maakuntahallitus I Jokelainen Alpo, puh.joht. Piirainen Raimo, I vpj. Kinnunen Anneli, II vpj. Haataja Minna, Huttu Lauri, Karppinen Veli-Matti, Kemppainen Tapani, Lukkari Anne, Okkonen Arto, Sarparanta Tiina, Törrö Leena, Pärkkä Leena-Kaisa, Kuhmo Suomussalmi Hyrynsalmi Sotkamo Vaalan kunnan edustaja Vuonna 2011 hallitus I kokoontui 19 ja kertomusvuonna 16 kertaa. Maakuntahallitus II Jokelainen Alpo, puh.joht.

23 23 Piirainen Raimo, I vpj. Kinnunen Anneli, II vpj. Haataja Minna, Huttu Lauri, Karppinen Veli-Matti, Kemppainen Tapani, Lukkari Anne, Okkonen Arto, Sarparanta Tiina, Törrö Leena, Kanniainen Tuomo, Pyykkönen Juhani, Pääkkönen Kari, Kuhmo Suomussalmi Hyrynsalmi Sotkamo Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Kainuun metsäkeskus Kainuun ELY -keskus Vuonna 2011 hallitus II kokoontui 4 ja kertomusvuonna 3 kertaa. Maakuntahallitus III Jokelainen Alpo, puh.joht. Piirainen Raimo, I vpj. Kinnunen Anneli, II vpj. Haataja Minna, Huttu Lauri, Karppinen Veli-Matti, Kemppainen Tapani, Lukkari Anne, Okkonen Arto, Sarparanta Tiina, Törrö Leena, Pärkkä Leena-Kaisa, Korhonen Jaana, Meriläinen Leena, Härkönen Vilho, Pääkkönen Kari, Pehkonen Kari, Pietikäinen Juhani, Ritvanen Unto, Kanniainen Tuomo, Pyykkönen Juhani, Niskasaari Ulla, Vuokko Tolonen-Junttila Mäkinen Merja, Jestola Satu, Lehtonen Juha, Leppänen Timo, Putkonen Keijo, Suutari Eero, Valtanen Eila, Karjalainen Markku, Peltola Harri, Salonen Raili, Kuhmo Suomussalmi Hyrynsalmi Sotkamo Vaalan kunnan edustaja Kainuun ELY -keskus Kainuun ELY -keskus Kainuun ELY -keskus Kainuun ELY -keskus Kainuun ELY -keskus Kainuun ELY -keskus Kainuun ELY -keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Kainuun metsäkeskus Finnvera Oyj n yliopistokeskus Akava ry SAK:n Kainuun ammatillinen paikallisjärjestö STTK:n Kainuun aluetoimikunta Kainuun Yrittäjät ry Elinkeinoelämän keskusliitto Oulun kauppakamarin n osasto Kunnallinen työmarkkinalaitos MTK-Kainuu ProAgria Kainuu Kuhmon työttömien yhdistys

24 24 Leinonen Tarja, Kainuun luonnonsuojelupiiri Vuonna 2011 hallitus III kokoontui 6 ja kertomusvuonna 5 kertaa. Tarkastuslautakunta ( ) Sistonen Toivo, puh.joht. Rossi-Määttä Tuula, vpj. Sotkamo Hakkarainen Eija, Immonen Kauko, Kemppainen Esa, Hyrynsalmi Kilpeläinen Sami, Sotkamo ( saakka) Moilanen Erkki, ( alkaen) Moilanen Tuulikki, Puolanka Vuonna 2011 tarkastuslautakunta kokoontui 12 ja kertomusvuonna 12 kertaa. Tilintarkastaja Hellen-Toivanen Paula, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, JHTT - tilintarkastaja Koulutuslautakunta Räisänen Aki, puh.joht. Nahkiaisoja Tarja, vpj. Huusko Eero, Jarva Marisanna, Leppänen Olli, Matero Vuokko, Mikkola Jaakko, Niemelä Paavo, Niskanen Marko, Rissanen Maija, Seppänen Mervi, Puolanka Paltamo Kuhmo Sotkamo Suomussalmi Vuonna 2011 koulutuslautakunta kokoontui 9 ja kertomusvuonna 7 kertaa. Kainuun ammattiopiston johtokunta Rissanen Maija, puh.joht. Hämäläinen Erkki, vpj. Kuusamo Enroth Paavo, Immonen Marjatta, Niiranen Lauri, Soikkeli Maija, Syrjä Minna, Sotkamo Vilén Seppo, Kuhmo Vuonna 2011 johtokunta kokoontui 5 ja kertomusvuonna 4 kertaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Heikkinen Pekka, puh.joht. Kuhmo Tolonen Kaisa, vpj. Ristijärvi

25 25 Karjalainen Aki, Kemppainen Aila, Moilanen Pentti, Nikulainen Kari, Puurunen Yrjö, Ronkainen Tauno, Tervo Raili, Törmänen Anni-Inkeri, Väisänen Sanni, Suomussalmi Kuhmo Suomussalmi Kuhmo Sotkamo Vuonna 2011 sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui 18 ja kertomusvuonna 15 kertaa. Yksilöhuoltojaosto Tervo Raili, puh.joht. Karjalainen Aki, vpj. Puurunen Yrjö, Tolonen Kaisa, Törmänen Anni-Inkeri, Kuhmo Suomussalmi Ristijärvi Sotkamo Vuonna 2011 yksilöhuoltojaosto kokoontui 10 ja kertomusvuonna 12 kertaa. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunta Hakala Esko, pj., ( saakka) Ahopelto Maire, pj., kuntayhtymä ( alkaen) Pääkkönen Tuomo, vpj., Kuntayhtymä ( saakka) Nevanperä Pia, ( alkaen) Antila Artti, Toivainen Pia, Kuhmo Sarparanta Tiina, Sotkamo Pyykkönen Kyllikki, Suomussalmi Vuonna 2011 johtokunta kokoontui 6 ja kertomusvuonna 10 kertaa. Maakunta -kuntayhtymän johtoryhmä Jokelainen Alpo, maakuntajohtaja, puheenjohtaja Ahopelto Maire, sosiaali- ja terveysjohtaja Hämäläinen Markku, henkilöstöjohtaja Mäntymäki Eeva, viestintäpäällikkö Seppänen Sisko, henkilöstön edustaja Teittinen Jorma, kehittämisjohtaja Toivonen Esa, strategiajohtaja Tolonen Asta, talousjohtaja ( saakka) Kärnä Irma, laskentapäällikkö ( alkaen) Tuominen Anssi, koulutustoimialan johtaja Turkulainen Harri, sisäinen tarkastaja, sihteeri Yliniemi Kalevi, hallintojohtaja Vuonna 2011 johtoryhmä kokoontui 11 ja kertomusvuonna 11 kertaa.

26 26 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäkokousedustajat Kemppainen Tapani, Hyrynsalmi Helenius Anssi, Hyrynsalmi ( saakka) Turunen Tuomo, Hyrynsalmi ( alkaen) Immonen Marjatta, Rissanen Maija, Tolonen Markku, Okkonen Arto, Kaikkonen Vesa, Lämpsä Jouni, Mikkonen Ritva, Suutari Eero, Heikkinen Seija, Matero Vuokko ( kokouksessa) Kemppainen Hannu T, ( kokouksessa) Oikarinen Markku, Väisänen Sanni, Sankilampi Jaana, Hakkarainen Eija, Krogerus Timo, Pääkkönen Matti, Kuhmo Nikulainen Kari, Kuhmo Mikkola Jaakko, Kuhmo Komulainen Helena, Kuhmo Moilanen Jonna, Paltamo Moilanen Heli pj., Paltamo Sirkeinen Unto, Puolanka Uusitalo Anna-Kaarina, Puolanka Heikkinen Mauno, Ristijärvi Karppinen Leila, Ristijärvi Toijonen Timo, Sotkamo ( kokouksessa) Sarparanta Leena Sotkamo ( kokouksessa) Korhonen Marja-Leena, Sotkamo ( kokouksessa) Kemppainen Helmi Sotkamo ( kokouksessa) Hyvönen Timo, Sotkamo Polvinen Osmo I vpj., Sotkamo Huttunen Ritva, Suomussalmi Mulari Keijo, Suomussalmi Juntunen Aune, Suomussalmi Viinikkala Aila Suomussalmi Vuonna 2012 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäkokous kokoontui 2 kertaa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus Kemppainen Tapani, Hyrynsalmi Rissanen Maija, Ronkainen Tauno, Kuutti Päivi,

27 27 Oikarinen Markku, Heikkinen Pekka pj., Kuhmo Tervo Raili, Kuhmo Leinonen Helena, Paltamo Oikarinen Hilkka, Puolanka Oikarinen Paavo, Ristijärvi Väisänen Unto, Sotkamo Törmänen Anni-Inkeri II vpj., Sotkamo Moilanen Pentti, Suomussalmi Huttu Lauri I vpj. Suomussalmi Vuonna 2012 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus kokoontui 4 kertaa Kainuun liitto kuntayhtymän yhtymäkokousedustajat Kemppainen Esa, Hyrynsalmi Toivanen Osmo, Hyrynsalmi Patronen Kaija, Haukipuro Airi, Koistinen Pekka, Halonen Markku, Karjalainen Aki, Kaikkonen Vesa, pj., Myllylä Raili, Halonen Auli, Sistonen Toivo, Kiljunen Ella, Törrö Leena, Väisänen Sanni, Kyllönen Toivo, Sankilampi Jaana, Vatula Anneli, Rauhala Maarit, Kuhmo Kanniainen Mikko, Kuhmo Nikulainen Kari, Kuhmo Inget Maija, Kuhmo Moilanen Heli, Paltamo Horto Ilkka, Paltamo Peltola Harri, II vpj., Puolanka Hyttinen Anja, Puolanka Kurkinen Yrjö, Ristijärvi Kangasharju Marjo, Ristijärvi Sarparanta Leena, Sotkamo Korhonen Timo, Sotkamo Hakkarainen Annikki, Sotkamo Korhonen Jouko, Sotkamo Pyykkönen Olavi, Suomussalmi Pesola Anna-Liisa, Suomussalmi Seppänen Juhani, I vpj., Suomussalmi Holappa Veijo, Suomussalmi

28 28 Anttonen Tauno, Huotari Reino, Vaala Vaala Vuonna 2012 Kainuun liitto kuntayhtymän yhtymäkokous kokoontui 2 kertaa. Kainuun liitto kuntayhtymän hallitus Kemppainen Esa, Hyrynsalmi Karjalainen Aki, Okkonen Arto, pj., Räisänen Aki, Suutari Eero, Törrö Leena, Kinnunen Anneli, II vpj., Kuhmo Mikkonen Veijo, I vpj., Paltamo Hyttinen Anja, Puolanka Tähkäpää Liisa, Ristijärvi Korhonen Aimo, Sotkamo Hekkala Raija, Suomussalmi Pärkkä Leena-Kaisa Vaala Vuonna 2012 Kainuun liitto kuntayhtymän hallitus kokoontui 3 kertaa Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen 2/2012 mukaan Suomessa kokonaistuotanto ei lisääntynyt lainkaan vuoden 2012 aikana. Tilanne johtuu erityisesti euroalueen talouskehityksen heikkoudesta. Joulukuun 2012 ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistui 0,1 %. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä viime vuonna. Tänä vuonna vienti kasvaa noin prosentin. Työllisyys lähti heikkenemään viime vuoden lopulla ja työllisyys supistuu myös tänä vuonna. Vuonna 2013 työttömyysasteen ennustetaan kohoavan 8,1 prosenttiin, mutta toisaalta sen ei odoteta alentuvan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä. Sopeutustoimista huolimatta valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velkaantuminen jatkuu.

29 29 Kuntatalous heikkeni edelleen vuonna 2012 Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2012 oli noin 1,74 miljardia euroa, mikä jää n.171 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista Negatiivisen vuosikatteen kuntia on 63. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien (esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot) omahankintamenoihin. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä lähes 13 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen reilusti, ja oli viime vuoden lopussa noin 13,9 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 1,6 miljardia euroa. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 10 miljardia euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2282 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 2038 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi noin 13 prosenttia. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Tulopohjan kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 4300 euroa asukasta kohti.