Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2005 2007"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke Loppuraportti Marja-Sisko Tallavaara Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2008

2 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTA TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN TOTEUTUS Koulutukset Toimiva lapsi & perhe -menetelmäkoulutus Depressiokoulu, ryhmämuotoinen masennuksen ehkäisy- ja hoitomalli Eroperheiden lasten auttaminen ja lasten ryhmät Välineitä erityislasten arjen kuntoutukseen Elämäntarinatyöskentely lastensuojelunuorten kanssa Vahvistusta varhaiseen puuttumiseen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen Täydennyskoulutus lasten ja nuorten mielenterveystyöstä perustason työntekijöille Muu osaamista tukeva koulutus Konsultaation kehittäminen IP-videoneuvottelun käyttö konsultaatiossa IP-videoneuvottelun käyttö etäterapiassa Muu konsultaatio Palvelujärjestelmän kehittäminen Lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kokonaisuus Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalveluresurssit hankekunnissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kehittämistarpeita PALVELURAKENTEEN SEUDULLISIA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA HANKKEEN RAHOITUS JA ORGANISAATIO YHTEISTYÖ TIEDOTUS ARVIOINTI JA TUTKIMUS Toimiva lapsi & perhe -menetelmien arviointi Depressiokoulu-menetelmän arviointi Tutkimussuunnitelma YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

3 1 HANKKEEN TAUSTA Sosiaali- ja terveysministeriössä päätettiin vuonna 2004 sovittaa yhteen sosiaalialan kehittämishankkeen ja kansallisen terveydenhuollon hankkeen toteutukset ja rakentaa molempien hankkeiden yhteiset hankekokonaisuudet lasten ja lapsiperheiden, työikäisten sekä vanhusten palveluista. Sosiaali- ja terveyshankkeilla oli lapsiperheiden palveluissa yhteneväinen linja muun muassa palvelujen seudullisen järjestämisen suhteen. Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut otettiin erityiseksi kehittämistyön kohteeksi, jotta lapset, nuoret ja heidän perheensä saisivat ongelmiinsa joustavasti ja oikea-aikaisesti ennalta ehkäisevää tukea, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä muita tarvitsemiaan psykososiaalisia palveluja asuinpaikasta riippumatta. Lasten ja nuorten erityispalvelujen kehittämisen rinnalla toteutettiin mielenterveys- ja päihdetyön seudullisen kehittämisen hanketta. Näillä osa-alueilla toimivien hankkeiden edellytettiin toimivan tiiviissä yhteistyössä, mikäli ne toteutuivat samalla maantieteellisellä alueella. Hankkeilla on yhteisenä rajapintana vanhempien mielenterveys- ja päihdepalvelut. Usein perheissä tarvitaan sekä aikuisten että lasten psykososiaalisia palveluja. Tärkeä yhteistyöalue ovat myös nuoret. Nuoren siirtyminen aikuispalvelujen piiriin pitäisi tapahtua joustavasti, mikä edellyttää palvelujen koordinointia. Lapin sairaanhoitopiirin alueella oli toteutettu vuosina skitsofreniapotilaiden seudullisen avokuntoutuksen kehittämishanke, jossa oli saatu hyviä kokemuksia seudullisesta yhteistyöstä ja uusista työmuodoista. Kehittämistyötä haluttiin jatkaa mielenterveys- ja päihdetyössä ja rinnalle nostettiin lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen kehittäminen. Hankkeita valmisteltiin yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Rovaniemen kaupungin kesken. Avainhenkilönä kuntayhteistyön rakentamisessa oli kansallisen terveyshankkeen aluetukihenkilö, Ranuan johtava terveyskeskuslääkäri. Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa hankkeen suunnitelman tekemisestä vastasi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö. Rovaniemen kaupunki haki hankkeelle valtion avustusta vuosille ja vastasi hankkeen hallinnoinnista. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET Hankkeen kohdealue on alueellisesti laaja, kolmannes koko maasta, mutta väestöltään vähäinen, vain viideskymmenesosa koko maan väestöstä. Tämä alueen laajuus ja väestöpohjan niukkuus asettavat erityisiä haasteita yhdenvertaisuuden toteutumiselle sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa. Hankkeeseen ovat osallistuneet Lapin sairaanhoitopiirin kunnat, lukuun ottamatta Inaria ja Pellon kuntaa. Osallistuvat kunnat muodostavat 3 seutukuntaa: Tunturi-Lappi, Rovaseutu ja Itä-Lappi. Pohjois-Lapin seutukunnasta Sodankylä ja Utsjoki ovat olleet mukana hankkeesta, mutta Inari, joka on näiden kuntien välissä, ei ole mukana. Lisäksi Posio halusi olla osana Rovaseutua eikä Itä-Lappia, mihin se tilastokeskuksessa lasketaan. Alueen väestö on yhteensä n ja tästä puolet asuu Rovaniemen seudulla. Itä-Lapissa (ilman Posion kuntaa) asukkaita oli vuonna 2007 noin , Tunturi-Lapissa ja Pohjois-Lapissa, kun Inari mukana (Lisää väestötilastoja liitteessä 1.) 3

4 Kuvio 1. Hankekunnat ja seutukunnat Alle 15-vuotiaiden määrä on Lapissa vähentynyt kymmenen vuoden kuluessa hieman alle 25 prosenttia, kun koko maassa vähennys on ollut noin 7 prosenttia ja vastaavasti ikääntyneiden määrä on lisääntynyt Lapissa suhteellisesti enemmän. Tämä kertoo siitä, että nuoria ja perheellisiä on muuttanut työ- ja koulutusmahdollisuuksien perässä muualle. Lapin väestö on harmaantumassa. Lapissa on kuntia, joissa syntyneiden määrä vuositasolla jää alle kymmeneen. Lapsiperheiden osuus ylittää koko maan arvon (40,9 %) vain Rovaniemellä ja Ranualla. Erityisen voimakasta väestörakenteen muutos on ollut Itä-Lapissa, jossa alle 15-vuotiaiden määrä vähentynyt vuodesta 1997 vuoteen 2007 puolella (47 %) ja on enää 11 % väestöstä, kun taas 65 vuotta täyttäneitä on jo neljännes väestöstä. Perherakenteessa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ylitti vuonna 2007 koko maan tason (20 %) selkeästi Utsjoella (26,4 %) ja Rovaniemellä (23 %), jonkin verran myös Kemijärvellä, Kittilässä ja Kolarissa. Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja 2000-luvuilla siten, että alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien lapsiperheiden osuus on kasvanut. Erityisesti yli kahden lapsen perheillä, yksinhuoltajaperheillä ja perheillä, joilla on alle 3-vuotias lapsi, tulokehitys on ollut keskimääräistä heikompaa (Moisio 2006). Pienituloisiin kotitalouksiin luetaan ne, joiden tulot jäävät alle 60 % kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista. Lapissa ja kaikissa hankekunnissa lapsiperheiden pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus kaikista alueen alle 18-vuotiaista on vuonna 2006 korkeampi kuin koko maassa. Erityisen korkea se on Savukoskella, Ranualla ja Kolarissa. Näissä kunnissa 4

5 pienituloisuusaste on yli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. (Liite 1, taulukko 2.) Ulkoiset puutetekijät vaikuttavat lasten hyvinvointiin suoraan ja epäsuorasti. Vähävaraisuus aiheuttaa konkreettista puutetta materiaalisista resursseista ja kaventaa mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin. Ulkoiset puutteet saattavat aiheuttaa painetta perheen sisällä. Lapseen tämä heijastuu vanhemmuuden heikentyneinä käytäntöinä ja perheilmapiirin negatiivisyytenä. Katja Forssén on tutkinut erilaisten stressioireiden esiintyvyyttä lapsiperheissä vuosina 2000 ja 2005 sekä niiden yhteyttä taloudelliseen niukkuuteen. Forssénin mukaan köyhien lapsiperheiden vanhemmilla on selvästi enemmän stressioireita kuin lapsiperheissä yleensä. Vanhempien kokema kireys, masentuneisuus ja huolista aiheutuva unettomuus olivat yleisimpiä stressioireita. (Forssén 2006.) Vaikeat taloudelliset olosuhteet lapsuudessa altistavat aikuisiässä ilmeneville mielenterveyden häiriöille. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvitettiin mielenterveysoireilun yhteyksiä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Mielenterveysoireilun riski oli selvästi suurentunut, jos lapsuudenkodissa oli ollut huomattavia taloudellisia ongelmia verrattuna siihen, ettei tällaisia ongelmia esiintynyt. (Lahelma ym ) Taloudellinen niukkuus liittyy usein työttömyyteen. Työttömyysaste on edelleen Lapissa koko maan työttömyysastetta selvästi korkeampi, vaikka se on vähentynyt 30 %:n ennätyslukemista ja oli 11 % vuonna Työttömyysasteessa on kuitenkin kuntien ja seutukuntien välillä suuria eroja. Tammikuussa 2008 työttömyysaste oli matalin Tunturi-Lapissa, Kittilässä (8,4 %) ja korkein Itä-Lapissa, Sallassa (25,7 %) (Lapin liitto 2008). Hyvä työllisyystilanne vaikuttaa ilmapiiriin ja lisää toiveikkuutta, sitkeästi korkealla pysyvä työttömyys taas vahvistaa apatiaa. Vanhemman työttömyys heijastuu myös lapsiin. Pohjoismaisen kasvuverkostoprojektin tulosten mukaan 10-vuotiaiden suomalaislasten itsearvostus oli merkitsevästi alhaisempi kuin Pohjoismaiden ikätovereilla, erityisesti työttömien vanhempien lasten itsearvostus oli merkitsevästi alhaisempi kuin työssäkäyvien vanhempien lasten kokema pätevyyden tunne. Työttömien isien lapsilla oli sekä ulospäin suuntautuvia että sisäänpäin kääntyviä psykososiaalisia ongelmia merkitsevästi enemmän kuin niillä lapsilla, joiden isä oli työelämässä. Työttömyyteen liittyy usein myös alhainen koulutustaso. Kodin kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma ovat osoittautuneet keskeisiksi lapsen koulu-uraa suuntaaviksi tekijöiksi ja lapsi voi olla syrjäytymisvaarassa perheensä syrjäytymisen ja osattomuuden vuoksi. (Pölkki 2001.) Kun pyysin haastattelemiani kuntien työntekijöitä nimeämään kolme merkittävintä lapsen ja nuoren psykososiaalisen kehityksen riskitekijää omassa kunnassaan, vanhemman päihteiden käytön jälkeen toiseksi useimmin esiin nostettiin sukupolvelta toiselle jatkuva syrjäytyminen tai syrjäytyminen ja työttömyys. Kun taloudelliset vaikeudet ja työttömyys yhdistyvät muihin vanhemman toimintakykyä, verottaviin ongelmiin on tilanne lasten pärjäävyyden kannalta ongelmallinen ja psykososiaalisen kehityksen riskit helposti moninkertaistuvat. Vanhempien päihteiden käyttö on monen lapsen pahoinvoinnin taustalla. Alkoholiverojen alentaminen ja matkustajatuontikiintiöiden poistuminen vuonna 2004 ovat lisänneet alkoholin kulutusta selvästi. Vuonna 2005 alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,5 litraa asukasta kohti. Naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on noussut. Vielä vuonna 1968 se oli 10 prosenttia, nykyään naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista. Noin viidennes alkoholia käyttävistä miehistä ja kymmenen prosenttia naisista juo viikon aikana riskirajan verran tai sitä enemmän. (Österberg 2006.) Alkoholin myynti Lapissa on noussut tasaisesti ja on asukasta kohti laskettuna korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Erityisen korkea se on Utsjoella, yli 53,2 litraa asukasta kohti vuonna Osan myyntiluvusta selittää Norjan kauppa. Matkailukunnissa myyntiluvut ovat myös korkeat ja selittyvät osin matkailukes- 5

6 kusten ravitsemusliikkeiden myynnistä. Matkailukeskukset ravitsemusliikkeineen voivat kuitenkin lisätä myös paikallisten alkoholin kulutusta. (Indikaattoripankki SOTKAnet.) Nuorten syrjäytymisuhkaa kuvaavia indikaattoreja ovat muun muassa päihteiden käyttö, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja työttömyys. Tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus 8.- ja 9.-luokkalaisista oli vuoden 2006 kouluterveyskyselyssä koko maan arvoa (17,5 %) korkeampi monissa Lapin kunnista: Kemijärvellä (25,2 %), Kolarissa (28,4 %), Sallassa (24,7 %), Posiolla (19,7 %). Suunta on ollut kunnissa kuitenkin vähenevä verrattuna aiempiin kouluterveyskyselyjen tuloksiin. Nuorten (15 24-vuotiaiden) päihdesairauksien hoitojaksojen suhteellinen määrä on Sodankylässä pysytellyt koko 2000-luvun keskimäärästä korkeampana. Sodankylässä hoitojaksoja vuonna 2006 on ollut 11 ja suunnilleen samankokoisessa kunnassa, Kemijärvellä 4. (Indikaattoripankki SOTKAnet.) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus oli vuonna 2005 korkea erityisesti Utsjoella (18,7 %). Osin tätä selittää poronhoito, joka sitoo pojat peruskoulun jälkeen. Tähän viittaisi sekin, että nuorten työttömyysaste Utsjoella oli hankekunnista alhaisin vuonna 2007 (Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet). Osin koulutuksen ulkopuolelle jäämistä selittää ammatillisen koulutuksen puuttuminen omalta paikkakunnalta. Koko maan tasoa (11,4 %) korkeampi koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli myös Ranualla ja Savukoskella. Nuorten työttömyys seurailee yleistä työttömyysastetta. Korkein työttömien nuorten osuus vuotiaasta työvoimasta oli vuonna 2007 Itä-Lapin kunnissa: Sallassa (24,4 %) ja Kemijärvellä (22 %). Myös Sodankylässä, Enontekiöllä ja Rovaniemellä nuorten työttömyys oli lähes kaksikymmentä prosenttia. Siellä missä työttömyyttä on paljon, on myös toimeentulo-ongelmia. Toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli huomattavan korkea vuonna 2006 Kemijärvellä. Peräti 31 % vuotiaiasta joutui turvautumaan toimeentulotukeen, kun vastaava luku koko maassa oli 13,5 %. Myös Sodankylässä ja Rovaniemellä toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli selvästi koko maan arvoa suurempi. (Liite 1, taulukko 3.) Vaikka lasten määrä on vähentynyt, eivät palvelutarpeet ole suinkaan vähentyneet samassa suhteessa. Riskiolosuhteissa elävien lasten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, jos osoittimena käytetään lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus oli Utsjoella vuonna 2006 moninkertainen (16,3 %) koko maan (5,0 %) ja Lapin läänin osuuteen (5,2 %) verrattuna. Keskimääräistä selvästi korkeampi se oli myös Kemijärvellä (9,9 %), Sallassa, Ranualla ja Posiolla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrissä suhteelliset erot kuntien välillä ovat pienemmät. Kemijärvellä ja Sodankylässä osuus on kuitenkin läänin keskiarvoa korkeampi. Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten määrän kasvu voi kertoa paitsi lastensuojelutarpeen kasvusta myös lastensuojelun alhaisesta puuttumiskynnyksestä tai muiden ennaltaehkäisevien tukimuotojen puutteesta ja peruspalvelujen rapautumisesta. Viime vuosina lapsiperheille ei monissa kunnissa ole ollut tarjolla kodinhoitoapua, koska resurssit on jouduttu kohdentamaan ikääntyneiden kasvaviin tarpeisiin. Esimerkiksi sekä Kemijärvellä että Sodankylässä ei enää vuosiin ole pystytty antamaan lapsiperheille kodinhoitoapua. (Liite 1, taulukko 4.) 3 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen lähtökohtana on ollut kysymys siitä, miten turvataan lasten ja nuorten hyvinvointi ja sitä tukevien psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuus laajassa maakunnassa niukkenevista resursseista huolimatta. Tämän päämäärän saavuttamisessa keskeisiksi toiminta-alueiksi nähtiin ennalta ehkäisevä työ, työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen sekä palvelujen tuottaminen ja 6

7 organisointi. Kun resurssit ovat niukat, on järkevää panostaa ennalta ehkäisevään työhön. Lasten ja nuorten mielenterveydestä huolehtimalla ja häiriöitä ennalta ehkäisemällä säästetään huomattavia yhteiskunnallisia ja inhimillisiä kustannuksia. Erityispalvelujen tarve vähenee ja ne pystytään paremmin ja ajoissa kohdentamaan eniten tarvitseville. Tasapainoinen lapsuus ja nuoruus luovat pohjan hyvälle mielenterveydelle myös aikuisiässä. Ennalta ehkäisevää työtä tehdään peruspalveluissa lähellä lasten ja nuorten kasvuympäristöä ja kasvuympäristöissä. Ennalta ehkäisevään työhön on kehitetty viime vuosina uusia, tuloksellisia menetelmiä. Näiden menetelmien tuominen hankkeeseen osallistuvien kuntien työntekijöiden käyttöön on ollut hankkeen yksi keskeinen tavoite. Perustason työntekijöiden osaamista pitää vahvistaa myös riskien tunnistamisessa, häiriöiden varhaisessa toteamisessa ja varhaisessa puuttumisessa. Varhaisvaiheessa aloitettu hoito ennalta ehkäisee ongelmien vaikeutumisen, jolloin kalliiseen erikoissairaanhoitoon ei välttämättä tarvitse turvautua. Tähän varhaiseen hoitoon ja hoidon tarpeen arviointiin perustason työntekijät tarvitsevat erityisammattilaisten konsultaatiota. Erityispalvelujen tuottamisessa seudullinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voidaan turvata osaavien työntekijöiden rekrytointi ja laadukkaat palvelut. Erikoissairaanhoidon ja kuntien erityispalvelujen työnjako vaatii osaltaan selkeyttämistä. Tiedonkulun varmistaminen lapsen tai nuoren siirtyessä hoidon tasolta toiselle tukee hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuutta. Järjestöjen rooli on merkittävä erityisesti vertaistukitoiminnassa, mutta myös uusien työmuotojen kehittämisessä ja tiettyjen palvelujen tuottamisessa. Miten turvataan lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointi ja tarpeen mukainen tutkimus, hoito ja kuntoutus niukkenevista resursseista huolimatta? Ennaltaehkäisy Vaikuttavia, ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä käytössä Ammattitaito ja osaaminen Tavoitteet Perustasolla osaamista tunnistaa häiriöitä ja hoitaa varhaisvaiheessa Palvelujen tuottaminen ja organisointi Työnjako selkeämmäksi, siirtymät sujuviksi, erityispalveluja saatavilla Keinoja Koulutus, konsultaatio, teknologian hyödyntäminen, tiedon tuotanto, palvelurakenteen ja työkäytäntöjen kehittäminen seudullisesti 2 Hankesuunnitelmaan kirjatut tavoitteet sisältyvät edellä kuvattuihin toiminta-alueisiin ja tavoiteryhmiin: 1. Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuuden parantaminen/ turvaaminen sekä psykososiaalisten peruspalvelujen osaamisen lisääminen Lapin eri alueilla 7

8 2. Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen työnjaon ja rakenteen selkeyttäminen. Tarkastelussa huomioidaan yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidon ja kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä järjestöjen tuottamien palvelujen kesken. 3. Lapin sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten ja aikuispsykiatristen sekä kunnallisten erityisyksiköiden perheneuvola- ja A-klinikkatiimien ja perustason perhepalvelukeskusten ja oppilashuoltotiimien tiedonvälittämisen ja yhteistyön kehittäminen 4. Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen ja perheneuvolapalvelujen konsultaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti tietoteknologiaa hyödyntämällä. 5. Yhteisten lasten, nuorten ja perheiden hoidon ja tuen tarpeen arviointi-, tutkimus- ja interventiomenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen Lapin olosuhteisiin sopiviksi yhteistyössä mielenterveys- ja päihdehankkeen kanssa 6. Arvioinnin ja tutkimuksen liittäminen kiinteäksi osaksi hankerakennetta ( Tutkimukseen haetaan erillinen rahoitus) Koska tavoitteet olivat laajoja ja toteutusaika lyhyt, pyydettiin kuntien yhdyshenkilöitä (Liite 2) ja/tai perusturvajohtajia priorisoimaan tavoitteet. Vastaukset saatiin kaikista hankekunnista Rovaniemeä lukuun ottamatta. Tavoitearvioinnissa tärkeimmäksi nousi peruspalvelujen työntekijöiden osaamisen vahvistaminen häiriöiden tunnistamisessa ja varhaisessa tukemisessa. Toiseksi tärkeimmäksi nähtiin yhteisten arviointi-, tutkimus- ja interventiomenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen, kolmanneksi konsultaatiotoiminnan kehittäminen ja viimeisiksi jäivät palvelurakenteen ja työnjaon selkeyttäminen sekä yhteistyön ja tiedonvälittämisen kehittäminen. Palvelurakennetavoitteet jäivät vähemmälle huomiolle ehkä siksi, että samaan aikaan oli menossa Parashanke, joka edellytti kuntia tekemään suunnitelmat terveys- ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämisestä vähintään asukkaan yhteistoiminta-alueilla ja kunnilla oli menossa omat selvityksensä siihen liittyen. Muun muassa Itä- ja Tunturi-Lapin seutukunnat olivat tilanneet konsulteilta selvitykset palvelurakenteen seudullisista kehittämisvaihtoehdoista. Tavoitearvioinnin pohjalta suunnattiin hankkeen toteutusta. 4 HANKKEEN TOTEUTUS Hanke aloitettiin vuoden 2005 lopulla organisaation perustamisella ja järjestäytymisellä. Myös aloitusseminaari pidettiin marraskuussa Aloitusseminaarin yhteydessä järjestettiin tiedostustilaisuus myös tiedotusvälineille. Varsinainen toteutus käynnistyi vuoden 2006 alusta ja ensimmäisen kevään aikana kierrettiin hankekunnat, luotiin yhteistyörakenne kuntatoimijoiden ja järjestöjen kanssa sekä täsmennettiin tavoitteita kentän toiveiden pohjalta. Toteutuksesta on vastannut toimeksiantosopimuksella Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Toteutusta voitiin jatkaa saakka, jolloin oli jätettävä viimeinen maksatushakemus. Hankkeen toimintaa suunnattiin tavoitearvioinnin pohjalta erityisesti menetelmäkoulutuksiin ja osaamisen vahvistamiseen sekä konsultaatiotoiminnan kehittämiseen. 4.1 Koulutukset Hankkeessa toteutetut koulutukset koostuivat varsinaisista työmenetelmäkoulutuksista sekä mielenterveystyön perusosaamisen vahvistamiseen liittyvistä koulutuksista. Lappiin haluttiin tuoda 8

9 sellaisia ehkäiseviä työmenetelmiä ja välineitä, joita oli jo kokeiltu muualla ja joista oli saatu hyviä tuloksia. Moni lapsi joutuu elämään riskiolosuhteissa. Riskien kielteisten vaikutusten torjumiseksi tarvitaan menetelmiä, joilla autetaan vanhempia huomioimaan lastensa tarpeet ja vahvistamaan lasta suojaavia asioita heidän elämänpiirissään. Uusissa työmenetelmissä, mm. preventiivisessä perheinterventiossa ja eroperheiden lasten ryhmätoiminnassa myös lapset itse nostetaan toimijoina esiin ja heidän huoliaan kuullaan henkilökohtaisesti. Lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin pohja luodaan jo raskausaikana, kun vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus alkaa ensin mielikuvissa ja synnytyksen jälkeen konkreettisesti. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen liittyy myös vanhemman hyvinvoinnista huolehtiminen. Synnytyksen jälkeinen masennus tai äidin päihteiden käyttö heikentää äidin kykyä muodostaa tunnesuhdetta lapseensa ja luoda edellytykset lapsen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiselle. Vanhempia kohtaavien työntekijöiden työkalupakkiin on hyvä kuulua erilaisia varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen välineitä ja masennuksen ehkäisymenetelmiä. Riskien ja häiriöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan kohdentaa tukitoimet oikein ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Peruspalvelujen työntekijöillä, jotka kohtaavat valtaosan lapsista, pitää olla tietoa lasten ja nuorten normaalista psyykkisestä kehityksestä ja kehityksen häiriintymistä ilmentävästä oireilusta. Hankkeessa toteutettiin tätä tarkoitusta varten täydennyskoulutusta lasten ja nuorten psyykkisestä kehityksestä, häiriöistä, hoidon tarpeen arvioinnista ja erilaisista hoitomuodoista. Lisäksi järjestettiin kuntakohtaisia paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia. Kooste koulutuksista ja koulutuksiin osallistuneiden määrät kunnittain liitteessä Toimiva lapsi & perhe -menetelmäkoulutus Vanhempien mielenterveysongelmat ovat yhä useammin perheen tuen tarpeen taustalla. Näiden perheiden auttamiseen ja lasten ongelmien ennalta ehkäisemiseen työntekijät ovat toivoneet saavansa uusia menetelmiä. Lasten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn on amerikkalainen William Beardslee kehittänyt preventiivisen perheintervention. Tätä menetelmää on edelleen kehitetty Suomessa Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa lastenpsykiatri Tytti Solantauksen johdolla. Perheintervention rinnalle on luotu muita samoja periaatteita noudattavia menetelmiä, kuten Lapset puheeksi -keskustelu, Lapsi & perhe -neuvonpito ja vertaisryhmät. Työn taustana on mielenterveyden häiriöiden ja niihin usein liittyvän sosiaalisen syrjäytymisen siirtyminen sukupolvelta toiselle. On arvioitu eri tutkimusten pohjalta, että vakavasti masentuneiden vanhempien lapsista noin 40 % sairastuu ennen 20. ikävuottaan ja 60 % ennen 25. ikävuottaan. Isän tai äidin psyykkisen häiriön vaikutus lapseen välittyy sen kautta, miten häiriö vaikuttaa vanhemmuuteen. Vakavasti masentuneen vanhemman mielialojen vaihtelu, lisääntynyt ärtyvyys ja toisaalta apaattisuus voivat johtaa epäjohdonmukaisuuteen kasvatuksellisessa ohjaamisessa ja vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Lisäksi perheisiin, joissa on psyykkisesti sairas vanhempi, kasaantuu usein monia muitakin stressitekijöitä, taloudellisia vaikeuksia, vanhempien välisiä ristiriitoja, mahdollisesti avioero ja somaattisia sairauksia. (Solantaus ja Beardslee 1996.) Beardsleen perheinterventio eli Preventiivinen perheinterventio Beardslee kehitti perheintervention selvittämällä minkälaiset asiat suojaavat ja auttavat lapsia selviytymään, vaikka vanhemmalla on psyykkinen sairaus. Pärjääville lapsille tyypillistä oli kyky itseymmärrykseen ja aktiivisuus perheen ulkopuolella. Heillä oli kavereita ja harrastuksia. He ymmärsivät vanhemman oudon käyttäytymisen ja vääristyneiden tulkintojen johtuvan sairaudes- 9

10 ta ja ymmärsivät myös, etteivät he olleet vastuussa vanhemman parantamisesta. Lasta suojaa myös sujuva arki ja hyvä suhde vanhempaan tai johonkin aikuiseen. Perheinterventiolla pyritään vahvistamaan näitä suojaavia asioita lapsen elämässä ja lisäämään perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta. (Solantaus ja Beardslee 1996.) Perheinterventio toteutetaan suunnitelmallisesti. Työntekijän avuksi on luotu lokikirja, jossa on jokaisessa istunnossa käsiteltävät asiakokonaisuudet ja intervention kulku. Perheinterventiossa on 6 9 tapaamista riippuen lasten määrästä. Intervention kuluessa tavataan ensin vanhempia ja kuullaan sairaan vanhemman kertomus, toisen tapaamisen aikana kuullaan toisen vanhemman kertomus. Vanhempia pyydetään myös kertomaan lastensa tilanteesta, heidän harrastuksistaan, kavereistaan, koulunkäynnistä ja miten vanhemmat ajattelevat lasten kokevan vanhemman tai perheenjäsenen sairauden. Vanhemmilta kysytään, miten he näkevät lastensa vahvuudet ja mitkä asiat vanhempia huolestuttavat ja mistä he haluaisivat lasten kanssa keskusteltavan. Työntekijä antaa tietoa lasta suojaavista tekijöistä ja pohtii yhdessä vanhempien kanssa, miten he voivat tukea lasta suojaavia tekijöitä. (Niemelä ja Karjalainen 2007.) Sitten tavataan lapsia, kutakin esikouluikäisistä ja sitä vanhemmista mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisesti. Tapaamisessa työntekijä/ työntekijät kartoittavat lapsen arjen eri osa-alueita, koulunkäyntiä, harrastuksia, kavereita, sisarus- ja vanhempisuhteita ja muita aikuissuhteita. Lapset saavat kertoa miten ovat kokeneet vanhemman tai perheenjäsenen sairauden. He saavat myös kertoa, mistä asioista haluavat keskusteltavan vanhempien kanssa ja mitä haluaisivat itse vanhemmilta kysyä perheistunnossa, esimerkiksi asioista tai tapahtumista, jotka ovat jääneet heidän mieltään painamaan. (Niemelä ja Karjalainen 2007.) Vanhempien kanssa pidetään perheistunnon suunnitteluistunto, jossa yhdessä käydään läpi niitä asioita, joita on lasten tapaamisissa tullut esiin ja joista lapset ovat antaneet luvan kertoa vanhemmille. Työntekijä tuo esiin omat huomionsa lapsesta sekä vahvuudet että mahdolliset huolta herättävät asiat. Samalla hän nostaa esiin juuri näitä lapsia suojaavia tekijöitä ja rohkaisee vanhempia vahvistamaan niitä. Perheistuntoon kokoontuu koko perhe. Työntekijän tehtävä on perheistunnossa tarvittaessa tukea vanhempia asioiden puheeksi ottamisessa ja tuoda keskusteluun psykoedukatiivista ainesta, tietoa oireista, hoidosta jne. sekä rohkaista perheenjäseniä kertomaan kokemuksistaan, esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan keskenään. Perheistuntoa seuraa sovitun ajan kuluttua vanhempien kanssa käytävä seurantaistunto. Siinä käydään läpi perheen kuulumiset sekä kokemukset perheistunnosta ja koko interventiosta; oliko interventiosta hyötyä, oliko siitä mahdollisesti haittaa, mitä tavoitteita saavutettiin ja mitkä asiat vielä vaativat selkeyttämistä. Vahvistetaan perheen voimavaroja ja nostetaan positiivisena esiin sitä mitä on jo saavutettu. Rohkaistaan vanhempia keskustelemaan keskenään ja lasten kanssa, korostetaan että interventio on alku prosessille, joka voi jatkua perheen arjessa. (Niemelä ja Karjalainen 2007.) Lapset puheeksi -menetelmä on keskustelua vanhempien kanssa lasten tilanteesta, lasta suojaavista ja haavoittavista tekijöistä, lapsen ja perheen tuen tarpeista. Lastensuojelulaki (10 ) ja päihdehuoltolaki (16 ) velvoittavat ottamaan huomioon ja selvittämään lapsen tuen tarve kun aikuiselle annetaan sosiaali- tai terveydenhuollon palvelua, erityisesti mielenterveys- tai päihdepalvelua. Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on tukea vanhemmuutta, antaa vanhemmalle tietoa lasta suojaavista tekijöistä ja auttaa löytämään keinoja kunkin lapsen kohdalla suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Samalla kartoitetaan myös lasten ja perheen tarve muiden palveluiden tukeen ja tarvittaessa saatetaan lapsi ja perhe lisäpalveluiden äärelle. Keskustelu on lähtökohtaisesti suunniteltu toteutettavan kahdella kerralla, mutta se voi laajentua useampaankin tai rajautua vain yhteen kertaan. Olennaista on että käydään läpi menetelmää varten suunnitellun lokikirjan mukaiset osa-alueet. (Stakes 2008.) 10

11 Lapsi & perhe -neuvonpito Jos perheintervention aikana tai lapset puheeksi -keskustelussa nousee huolta lapsen pärjäämisestä tai lapsen sosiaalisen verkoston hataruudesta ehdotetaan neuvonpitoa. Se on verkostokokous, joka valmistellaan yhdessä vanhempien kanssa ja johon kutsutaan vanhempien ehdottamat tai hyväksymät henkilöt lapsen lähipiiristä tai tarvittavista palveluista. Neuvonpidon avulla pyritään välttämään perheen putoaminen palvelujen väliin. Erityisesti mielenterveysongelmista kärsivän vanhemman on vaikea oma-aloitteisesti hakea apua. Vanhemmat myös sitoutuvat paremmin yhteistyöhön, kun saavat valmistella tapaamista ja tuoda omat huolensa ja tarpeensa esiin. (Stakes 2008.) Toteutetut koulutukset Hanke on järjestänyt yhdessä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeen kanssa useita koulutuksia Toimiva lapsi & perhe -menetelmistä kuntien, järjestöjen ja sairaanhoitopiirin työntekijöille ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Preventiivisestä perheinterventiosta on järjestetty kaksi kurssia, joihin kumpaankin otettiin 21 osallistujaa. Ensimmäiseltä kurssilta yksi kurssilainen osallistui vain teoriaosuuteen ja jälkimmäiseltä kurssilta kaksi keskeytti. Kurssiin sisältyi kuusi teoriapäivää ja viisi menetelmäohjauspäivää. Kouluttajina toimivat TL&P-kouluttajat Mika Niemelä Oulusta ja Heikki Karjalainen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä. Kurssin aikana osallistujat toteuttivat perheinterventiota, joihin saivat ohjausta kouluttajilta. Kliinikon pätevyys edellyttää kolmen intervention suorittamista, ja näistä kahden käsittelyn menetelmäohjauksessa. Kaikki kurssilaiset eivät ehtineet saada vaadittavia perheinterventioita sovittuna kurssiaikana, joten hanke järjesti ylimääräisen menetelmäohjauspäivän ja jatkohankkeessa on tarkoitus vielä järjestää tarpeen mukaan menetelmäohjauspäiviä niin, että kaikilla koulutuksen käyneillä olisi mahdollisuus saada kliinikkopätevyys. Preventiivisen perheintervention osaajia eli kliinikoita valmistui hankkeen toteutusaikana 32. Kliinikoiden nimet ja toimipaikat löytyvät hankkeen kotisivuilta (www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/mielenterveyshankkeet). He toimivat erilaisissa tehtävissä ja eri sektoreilla: sairaanhoitajina mielenterveystoimistoissa tai sairaalassa, sosiaalityötekijöinä A- klinikalla, mielenterveystoimistossa, perheneuvolassa ja sosiaalitoimistossa, terveydenhoitajina kouluissa ja neuvoloissa, psykologeina, kuraattoreina, perhetyöntekijöinä ja varhaiskasvatuksen työntekijöinä. Kokemuksia on kertynyt perheintervention käytöstä hyvin monenlaisissa perhetilanteissa: kun vanhemmalla tai perheenjäsenellä on vakava masennus, päihdeongelma tai somaattinen sairaus, kun vanhemmat ovat eronneet tai perheessä on lastensuojelun tarvetta. Tarkoitus oli saada kliinikoista pari lähtemään Stakesin järjestämään Toimiva lapsi & perhe -kouluttajakoulutukseen, jolloin alueelle olisi saatu jatkoa ajatellen omia kouluttajavoimia. Kliinikoista kuitenkin vain yksi oli valmis lähtemään kouluttajakoulutukseen ja hänen koulutustaan tuettiin hankkeesta maksamalla matkoja Helsinkiin. Lapset puheeksi -menetelmästä ja Lapsi&perhe -neuvonpidosta järjestettiin myös omaa koulutusta Rovaniemellä, Sodankylässä ja Muoniossa. Näihin koulutuksiin on osallistunut kuntien työntekijöitä sosiaali-, terveys- ja sivistysosastoilta sekä sairaanhoitopiirin, seurakunnan ja järjestöjen työntekijöitä ja opiskelijoita. Tavoitteena on että menetelmät juurtuisivat käytäntöön ja erityisesti aikuispalveluissa systemaattisesti toteutettaisiin Lapset puheeksi -keskustelu. Rovaniemen kaupunki on lähtenyt mukaan kansainväliseen CAMHEE -hankkeeseen, jossa tavoitteena on saada perusterveydenhuoltoon toimintamalli lasten huomioimiseksi ja lasten psyykkisen oirei- 11

12 lun ennalta ehkäisemiseksi silloin, kun vanhempaa hoidetaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Taulukko 1. Toimiva lapsi & perhe -koulutukset Rovaniemellä videoyhteys Muonioon, Sodankylään Lapset puheeksi -keskustelu Lapsi&perhe -neuvonpito osallistujat yhteensä 88 Perheintervention kliinikkokoulutus osallistujat yhteensä Rovaniemellä videoyhteys Kittilään, Sallaan, Kemijärvelle ja Kolariin Rovaniemellä Sodankylässä Muoniossa Rovaniemellä syksy 2006 kevät , keskeytti 1 Rovaniemellä kevät 2007 syksy , keskeytti Depressiokoulu, ryhmämuotoinen masennuksen ehkäisy- ja hoitomalli Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana niin vakavaan masennukseen, että tarvitsisi hoitoa. Vain kolmasosa masentuneista on hoidon piirissä. Hoitamaton masennus lisää itsemurhia, vaikeuttaa muista sairauksista toipumista ja altistaa ruumiilliselle sairastumiselle. Masennus kuormittaa myös sairastuneen läheisiä. Depressiokoulu on strukturoitu, psykoedukaatioon pohjautuva, ryhmämuotoinen masennuksen ehkäisy- ja hoitomalli. Depressiokoulu -kurssin tavoitteena on itsehoitokeinoja opettelemalla vähentää vakavien masennusten puhkeamista, lyhentää masennusjaksojen kestoa ja lievittää masennusjaksojen voimakkuutta (Koffert & Kuusi 2006). Ohjattu kurssi rakentuu viikoittaisista noin kahden tunnin kokoontumisista, joiden määrä vaihtelee 8 16 kurssilaisten lähtötilanteen ja ongelmien vaikeusasteen mukaan. Kurssilaisilla on tukenaan Tarja Koffertin ja Katriina Kuusen yhdysvaltalaisen materiaalin pohjalta Suomen oloihin sopivaksi muokkaama työkirja: Depressiokoulu, opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Depressiokoulu-työkirjaa voi käyttää myös itseopiskeluun. Kurssin perusajatus lähtee siitä, että ajattelu, tunteet ja toiminta vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Oppimalla, mitkä ajatukset ja toiminnot vaikuttavat tunteisiimme, tulemme tietoisemmiksi mielialojemme vaihtelusta ja voimme muuttaa toimintaamme ja harjoitella vaihtoehtoisia ajatuksia. Vertaisryhmä antaa opiskelulle tukea, ryhmässä voi jakaa erilaisia ongelmanratkaisukeinoja ja innostaa toinen toistaan. Depressiokoulu - menetelmää voidaan käyttää monenlaisissa elämäntilanteissa ennalta ehkäisemään masennusta tai hoitamaan lievää masennusta. Sitä on käytetty mm. opiskelijoiden, pitkäaikaistyöttömien, syöpää sairastavien, kipupotilaiden, vammaisten lasten vanhempien, yksinhuoltajien, raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kanssa tai työyhteisöissä työuupumuksen ehkäisyyn. 12

13 Ohjaajakoulutus Hanke on yhteistyössä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeen kanssa järjestänyt depressiokoulu-ohjaajakoulutusta syksyllä Koulutus on koostunut avoimesta aloitusseminaarista sekä ohjaajakoulutukseen kuuluvista neljästä opiskelupäivästä, joissa on käyty läpi kurssin työkirjan mukaiset oppitunnit ja samalla ohjaajaopiskelijat ovat saaneet kouluttajalta ohjausta oman ryhmänsä ohjaamiseen. Ohjaajaksi pätevöityi 16 eri yksikköjen työntekijää kunnista, seurakunnista ja järjestöistä. Tavoitteena hankkeen näkökulmasta on ollut, että depressiokoulu saataisiin yhdeksi työmuodoksi äitiys- ja lastenneuvolatyöhön, opiskeluterveydenhuoltoon ja perhetyöhön ja perheneuvolatyöhön. Rovaniemen kaupungissa sitä käytetään jo opiskeluterveydenhuollossa ja vähitellen ohjaajien määrän lisääntyessä käyttö yleistyy myös äitiys- ja lastenneuvolatyössä ja vammaispalveluissa. Menetelmästä on hankkeiden yhteistyönä valmistunut tutkija Heli Niemen arviointiselvitys, joka pohjautui depressiokouluryhmiin osallistuneille asiakkaille ja ohjaajakoulutukseen osallistuneille työntekijöille osoitettuun kyselyyn. Arvioinnin tuloksista enemmän sivulla Eroperheiden lasten auttaminen ja lasten ryhmät Siirtyminen ydinperheestä avioeroperheeseen on pitkä prosessi, vaikka muutos konkretisoituukin siihen päivään, jolloin toinen vanhempi muuttaa fyysisesti pois yhteisestä kodista. Erokriisistään toipuvat puolisot oppivat vähitellen erottamaan vanhemmuuden ja parisuhteen. Yhteisiin lapsiin liittyvä perustehtävä edelleen yhdistää entisiä puolisoita. Vanhempien erokriisissä lasten tunteet ja huolet jäävät helposti liian vähälle huomiolle. Vanhempien erotilanne sinällään kuormittaa myös lasta, erityisesti jos lapsi joutuu välikappaleeksi ja riidan kohteeksi. Lapsen stressinhallintakeinot ovat puutteelliset ja ristiriidat voivat sekoittaa pahasti pienen elämän. Lapsi voi oireilla pitkäänkin, ellei pääse käsittelemään ahdistutaan ja saa siihen apua. Vanhempien ero on usein taustalla kun lapsi tai nuori itse hakeutuu tai ohjataan kuraattorin vastaanotolle. Koulussa lapsi voi oireilla eroon liittyvää ahdistustaan ja turvattomuuttaan levottomuudella tai masennuksella. Haastattelemani työntekijät pitivät erotilanteita ja muuttuvia perhesuhteita yhtenä tämän ajan riskitekijänä lapsen ja nuoren psyykkiselle kehitykselle. Vanhempien ero ja siihen liittyvät muutokset voivat vielä vuosien jälkeenkin erityisesti nuoruusiässä painaa nuoren mieltä ja aiheuttaa psyykkistä oireilua. Eron työstämiseen lapset tarvitsevat aikuisten tukea ja avointa vuorovaikutusta. On tärkeää, että lapsi voi keskittyä omaan eroprosessiinsa siten, ettei hänen tarvitse ottaa kantaa aikuisten ristiriitoihin. Menetysten läpikäyminen ja sureminen kuuluu aina eroprosessiin. Lapsi joutuu luopumaan erossa monista asioista ja hänen on annettava surra oma eron surunsa. Aikuinen voi olla auttamassa suruun liittyvien tunteiden ja huolien sanoittamisessa. Samalla tulee vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä lapsen elämässä. Eroperheiden lasten ryhmätoimintaa on kehitetty mm. Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Taikuri -hankkeessa. Lapsille ryhmässä työskentely on luonteva tapa prosessoida asioita ja käsitellä tunteitaan toisten eron kohdanneiden lasten kanssa. Vertaisryhmässä lapsille tarjotaan keinoja ymmärtää vanhempiensa eroa ja käsitellä sitä. Taikuri-hankkeen vertaisryhmät on tarkoitettu lähinnä alakouluikäisille lapsille. Ryhmät kokoontuvat kuuden viikon ajan noin 2 tuntia yhtenä päivänä viikossa. Ryhmässä keskustellaan lasten huolista, opetellaan sanoittamaan erilaisia tunteita ja välillä siirretään huolihuivi sivuun ja keskitytään mukaviin asioihin. 13

14 Rovaniemellä järjestettiin ensin teoriapäivä lasten auttamisesta erotilanteissa ja sen jälkeen lasten ryhmä perheneuvolassa Ryhmän, johon osallistui 5 alakouluikäistä, ohjasi Taikuri-hankkeen vetäjä psykologi Sirkku Niemelä yhdessä Rovaniemen perheneuvolan psykologin kanssa. Toteutus oli käytännön syistä poikkeuksellisesti kahden päivän aikana, jotta voitiin keskeiset elementit ryhmän ohjaamisessa koulutuksellisesti välittää kaikille perheneuvolan työntekijöille. Tarkoitus on että perheneuvola ottaa eroperheiden lasten ryhmät osaksi toimintaansa niin, että vuoden aikana pystyttäisiin ohjaamaan 3 4 ryhmää. Rovaniemellä on kehitetty jo aiemmin lapsilähtöistä erosovittelua Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin yliopiston hankkeessa. Lasten ryhmätoiminta täydentää hyvin eroperheiden kanssa työskentelyn menetelmiä. Panostaminen eroprosessien hyvään läpiviemiseen on erityisen perusteltua Rovaniemellä, jossa yksinhuoltajien määrä on suuri ja lasten huolto- ja tapaamissopimuksia tehdään vuosittain paljon Välineitä erityislasten arjen kuntoutukseen Vain muutama vuosi sitten Villen vanhemmat olivat lähes keinottomassa tilanteessa. Ville ei selviytynyt ikäistensä ryhmässä arvaamattoman käytöksensä ja häiriköintinsä vuoksi. Rajoitettaessa hän oli uhmakas ja tottelematon tai vetäytyi yksikseen kykenemättä näkemään omaa osuuttaan riidassa. Päivittäiset toiminnot, kuten pukeminen, syöminen, pesut ja nukkumaan menot veivät uskomattoman paljon aikaa. Se, että Ville oli lähes kaikesta eri mieltä ja asioiden normaali oppiminen eli kuunteleminen ja toimiminen ohjeiden mukaan eivät onnistuneet, alkoi aiheuttaa kestämättömiä tilanteita ja uuvuttaa sekä vanhemmat että päiväkodin ja koulun väen. Näistä ns. erityislapsista tiedetään nykyään entistä enemmän. Tiedetään ettei syy välttämättä ole kasvatuksessa vaan taustalla voi olla aivojen poikkeava ominaisuus, joka vaatii ongelmatilanteissa uudenlaista lähestymistapaa. Kun jokaiselle lapselle räätälöidään hänen tarpeisiinsa sopiva neuropsykiatrisia toimintaperiaatteita noudattava kuntoutussuunnitelma ja sitä noudatetaan johdonmukaisesti lapsen eri toimintaympäristöissä, alkaa arki vähitellen sujua paremmin. Kuntoutuksen keskeisiä elementtejä ovat kannustaminen ja positiivisen palautteen antaminen vähäisestäkin onnistumisesta, toimintojen palastelu ja kuvittaminen ja lapsen erityisten aistiherkkyyksien huomioiminen. Kun lapsi huomaa onnistuvansa, hänen itsetuntonsa vahvistuu ja lapsi voi välttää myöhemmässä elämässään monet ongelmat. Tiedetään että näillä erityislapsilla on suuri riski nuoruusiässä sairastua masennukseen tai ajautua päihteisiin, huumeisiin ja rikoksen poluille (mm. Tiina Tuominen 2008). Hanke on tukenut erityislasten arjen sujumista ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyä järjestämällä koulutusta arjen kuntoutuksen välineistä ja toimintamalleista lasten kanssa toimiville niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin. Kouluttajana ja työkalupakin avaajana on ollut Tampereen yliopistollisen sairaalan neuropsykiatrisen kuntoutustyöryhmän sairaanhoitaja Leena Schopp. Koulutukset olivat käytännön läheisyytensä vuoksi hyvin suosittuja ja toivomuksesta Rovaniemellä järjestettiin toinenkin kaikille avoin koulutuspäivä. Taulukko 2. Erityislapsen kuntoutus arjen toimintaympäristöissä Erityislapsen (ADHD, asperger, autismi, Tourette ) haasteet ja niihin vastaaminen arjessa Paikka aika osallistujia, lkm Sodankylässä, videoyhteydellä Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski ja Utsjoki 14

15 Rovaniemellä, videoyhteydellä Kolari Rovaniemellä , videoyhteydellä Kittilä Rovaniemellä Veso-päivänä opettajille 2 x ½ pv n Kuva 1 Leena Schoppin luentotilaisuus Lapin Yliopistolla Elämäntarinatyöskentely lastensuojelunuorten kanssa Pesäpuu ry on kehittänyt narratiivista työotetta soveltavia välineitä erityisesti sijoitettujen nuorten kanssa työskentelyyn. Elämäntarinatyöskentely on menetelmä, jonka avulla nuori pääsee tutkimaan oman elämänsä kokemuksia ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet elämänkulkuun. Liikkeelle lähdetään nykyisyydestä ja menneisyyden kautta siirrytään tulevaisuuteen. Sijoitettujen nuorten elämänkokemuksissa on usein paljon hylätyksi tulemisen kokemuksia, turvattomuutta ja tukahdutettuja tunteita, siksi menneisyyteen siirrytään vähitellen, nuoren ehdoilla ja aikuisen tukemana. Nuoruus on identiteetin etsinnän aikaa. Minäidentiteetin syntyminen edellyttää jo lapsuuden kokemusten johdonmukaisuutta, jatkuvuutta ja samuutta. Lapsuuden kokemusten hajanaisuus ja repaleisuus asettaa rajoituksensa sijoitetun nuoren oman itsen kokemiselle. Nuoren voi olla vaikea tavoittaa sitä kuka hän. Jos nuoren identiteettikertomus on rakentunut kielteiseksi, saattaa se rajoittaa nuoren omia toimintamahdollisuuksia ja lisätä syrjäytymisriskiä. Elämäntarinatyöskentelyssä pyritään avaamaan portti uuteen tarinaan, myönteiseen toivoa ylläpitävään tarinaan ja löytämään omaan itseen myönteisesti suhtautuvia vaihtoehtoisia tulkintoja. Työskentelyssä nuorten kanssa voidaan käyttää monenlaisia toiminnallisia menetelmiä ja välineitä; valokuvia ja valokuvausta, lapsen elämän palapelin kokoamista, tunnekortteja, piirroksia, sukupuuta ja verkostokarttaa (Barkman 2007). 15

16 Elämäntarinatyöskentelyä ja siihen soveltuvien välineiden käyttöä harjoiteltiin kokemuksellisen oppimisen periaatteella syksyllä 2007 kahden päivän ajan Pesäpuu ry:n kouluttajan Johanna Barkmanin ohjauksessa. Teoriaosuuden lisäksi koulutukseen osallistuneet saivat työstää omaa elämäntarinaansa valokuvia ja muita apuvälineitä käyttäen ja toinen toistaan vahvistaen. Näin he saivat omakohtaista kosketusta elämäntarinatyöskentelyyn ja pystyvät paremmin hyödyntämään työssään menetelmää sekä lasten ja nuorten että myös aikuisten kanssa. Koulutukseen osallistui yhteensä 22 lasten ja nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista Rovaniemeltä, Sodankylästä, Posiolta ja Kittilästä. Osallistujat kokivat koulutuksen itselleenkin voimaannuttavana kokemuksena Vahvistusta varhaiseen puuttumiseen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen Ennalta ehkäisevän työn onnistuminen edellyttää, että työntekijä pystyy ottamaan puheeksi mahdollisen huolensa lapsen vanhempien kanssa, niin että syntyy luottamuksellinen vuorovaikutus ja rakentava yhteistyö. Stakesissa on kehitetty huolen puheeksi ottamisen avuksi kysymyssarja, jota työntekijä voi käyttää tukenaan pohtiessaan huolta ja valmistautuessaan keskustelemaan siitä vanhempien kanssa. Kysymyssarjan käyttöön ja vanhempien kohtaamiseen on kehitetty oma koulutuksensa, huolen puheeksi ottamisen (Hupu) -koulutus. Keskeistä on kunnioittava suhtautuminen ja yhteistyössä huolen vähentäminen. Vanhempien kunnioittavaa kohtaamista ja huolen puheeksi ottamista on opiskeltu laajasti jo useiden vuosien ajan Rovaseudulla Varpu-hankkeessa. Rovaniemellä ja Ranualla lähes kaikki terveydenhoitajat ja suuri osa päivähoidon henkilöstöstä ja osa koulun henkilöstöstä on suorittanut 2-päiväisen Hupu -koulutuksen. Sen sijaan muualla hankealueella koulutusta on toteutettu vähemmän. Keväällä 2007 hanke järjesti Posiolla Huolen puheeksi ottamisen koulutuksen ja Kemijärvellä saman koulutuksen yhdessä Lapsi kylässä - hankkeen kanssa. Kouluttajina toimivat verkostokonsultit Arja Jääskeläinen ja Jukka Hakola Rovaniemeltä. Sallassa järjestettiin myös päivän koulutus vaikeiden asioiden puheeksi ottamisesta ja lasten ryhmätoiminnoista. Kouluttajana siellä oli psykologi Mervi Muotka Muonion- Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymästä. Vavu-hanke eli varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä, ennaltaehkäisevä mielenterveystyö lastenneuvolassa -projekti toimi Stakesissa Se lähti liikkeelle muutamasta kunnasta ja levisi pian koko maahan. Lapissa Vavu jäi elämään erityisesti Rovaseudulle ja Tunturi-Lappiin. Näillä alueilla on jatkuvasti koulutettu uusia työntekijöitä. Vavu-koulutus käsittää 8 teoria- ja harjoittelupäivää ja kaksivuotisen työnohjauksen. Koulutusohjelma sisältää vuorovaikutustaitojen, vauvan kehityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen havainnoinnin sekä vanhempien ongelmaratkaisutaitojen tukemisen opettelua kirjallisen ja audiovisuaalisen oppimateriaalin ja erilaisten harjoitusten avulla. Hankkeessa haluttiin tukea vavu-taitojen juurtumista ja kannustaa uusia työntekijöitä koulutukseen järjestämällä 2 vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen koulutuspäivää. Ensimmäisessä lasten psykoterapeutti Marja Schulman käsitteli vanhemmuuden kannattelua ja haavoittuvuutta. Toisena koulutuspäivänä Vavu-hankkeen johtaja ja työn aloittaja lastenpsykiatri Merja-Maaria Turunen kertasi keskeiset varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen periaatteet ja kertoi Vavu-koulutuksen tuloksista ja vaikuttavuudesta terveydenhoitajien työskentelyyn Helsingissä. Marja Nuortimo kertoi vuorovaikutuksen tukemisesta äitien päihdekuntoutuksessa. Lisäksi käsiteltiin raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä masennusta ja äidin tukemista näissä tilanteissa. 16

17 4.1.7 Täydennyskoulutus lasten ja nuorten mielenterveystyöstä perustason työntekijöille Peruspalvelujen työntekijät, muut kuin mielenterveystyön ammattilaiset, kokevat, ettei heillä ole riittävää perustietoutta mielenterveysasioista, lasten psyykkisen kehityksen häiriöistä ja hoidosta. Hankkeessa kartoitettiin tähän liittyvät tarjolla olevat koulutustahot ja -ohjelmat. Oulun seudun ammattiopistolla oli valmiina lasten ja nuorten mielenterveystyön ammatillinen täydennyskoulutusohjelma, jota pohjana käyttäen voitiin melko nopeasti koota tarkoitukseen soveltuva hankkeessa pilotoitava kokonaisuus. Koulutuskokonaisuus koostui lähiopetuksena järjestetyistä kahdesta seminaarista sekä 8 opintopisteen laajuisesta verkkokurssista, jonka toteutuksesta vastasi Oulun seudun ammattiopisto. Tavoitteena oli että opintokokonaisuuden suoritettuaan työntekijä osaa arvioida lapsen/nuoren psyykkistä kehitystä, mielenterveyttä ja hoidon tarvetta sekä tuntee keskeiset lasten ja nuorisopsykiatristen hoito- ja terapiamenetelmien perusteet. Seminaareissa käsiteltiin lapsuus- ja nuoruusiän psyykkistä kehitystä sekä erilaisia menetelmiä arvioida lapsen ja nuoren kehitystä ja tilannetta. Kouluttajina olivat mm. lastenpsykiatri Helena Terävä, nuorisopsykiatri Pirjo Mäki ja perheterapeutti Tina Mäkelä. Verkko-opinto-osuudessa käytiin läpi lasten ja nuorten keskeisimmät psykiatriset häiriöt ja hoitomuodot. Kurssi koostui kuudesta kahden viikon mittaisesta jaksosta, joihin kuului TtM Lilli Pesämaan verkkovideoluentoja, erilaista verkkomateriaalia ja -tehtäviä. Kunkin jakson materiaalit tulivat näkyviin verkossa jakson alussa ja poistuivat jakson päätyttyä. Opiskeltavien aihekokonaisuuksien konkretisoimiseksi opiskelijat jaettiin neljän hengen ryhmiin, joissa he saivat keskustella verkossa kulloinkin käsiteltävästä teemasta tutoreiden johdolla omien kokemustensa ja ryhmän jonkun jäsenen tuoman tapausselostuksen pohjalta. Työskentely verkossa tapahtui Moodle-oppimisalustalla sille varatulla keskustelualueella. Koulutuskokonaisuus ajoittui kolmelle kuukaudella keväällä Aikataulu oli varsin tiukka ja työntekijöiden oli vaikea irrottautua työstään työaikana verkko-opintoihin, jotka sitten siirtyivätkin monilla osaksi vapaa-aikaan. Muutoin työntekijät pitivät materiaalia kattavana ja oppimistehtäviä hyödyllisinä ja haasteellisina. Pienryhmätyöskentely toteutui vaihtelevasti; joissakin ryhmissä vastuu keskustelusta ja ryhmätehtävistä kasautui liiaksi vain joidenkin osallistujien harteille. Kurssin suoritti loppuun 20 työntekijää eri ammattiryhmistä. Mukana oli päivähoidon työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, mielenterveystoimistojen työntekijöitä ja koulunkäyntiavustajia eri kunnista Muu osaamista tukeva koulutus Lapsi väkivallan kohteena ja kokijana Lasten kaltoinkohtelua ei aina osata tunnistaa ja sen puheeksi ottaminen koetaan vaikeaksi. Aiheen arkaluonteisuus, ahdistavuus, pelko vääristä tulkinnoista ja yhtenäisten ohjeiden puuttuminen vaikeuttavat asiaan tarttumista. Kaltoinkohtelu aiheuttaa lapselle aina kärsimystä ja siksi siihen puuttuminen on kaikkia lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä velvoittava asia. Hanke järjesti yhdessä Lapin lääninhallituksen Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy -hankkeen kanssa koulutuksen lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja puuttumisesta, väkivaltaa kokeneiden lasten traumatisoitumisesta sekä lasten auttamisen käytännöistä. Kouluttajina olivat professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta, psykologi, psykoterapeutti Ritva Tolonen Traumaterapiakeskuksesta sekä psykologi Tuija Korhonen Oulun ensi- ja turvakodilta. Aihe oli kiinnostava, mikä näkyi osanottajien määrässä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun 17

18 auditorio täyttyi 209:stä kuntien ja kolmannen sektorin työntekijästä sekä opiskelijasta opettajineen. Psykoedukatiivinen perhe- ja ryhmäohjaus Jonkun perheenjäsenen psyykkinen sairaus heijastuu koko perheeseen ja vaikuttaa perheen vuorovaikutukseen. Läheisen riski sairastua on myös suuri. Tätä riskiä pyritään vähentämään psykoedukatiivisella perheohjauksella. Ohjaus ei ole terapiaa eikä hoitoa, mutta se on osa sairastuneen kokonaishoitoa ja koko perheen tukemista. Siinä annetaan tietoa, jonka avulla sairastuneen toipuminen edistyy ja perheen stressiä vähentävien toimintakeinojen käyttö vahvistuu. Tavoitteena on lisätä sairastuneen ja läheisten ymmärrystä psyykkisestä sairaudesta ja kehittää yhdessä perheen vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. (Berg 2007.) Psykoedukatiivista ohjausta voidaan antaa myös vertaisryhmälle, joka koostuu henkilöistä, joita yhdistää sama sairaus tai omaisista, joita yhdistää läheisen psyykkinen sairaus. Tavoitteena on tällöinkin tiedollisen aineksen yhdistäminen osallistujien omiin kokemuksiin ja näin ymmärryksen ja ongelmaratkaisutaitojen lisääminen. Ryhmä antaa osallistujille kokemuksen, että ei ole yksin ongelmineen vaan muillakin voi olla samanlaisia vaikeuksia. Psykoedukatiivisesta perhe- ja ryhmäohjauksesta järjestettiin yhdessä Mielenterveys- päihdetyön kehittämishankkeen kanssa koulutus Kemijärvellä ja Muoniossa seutukuntien mielenterveys-, sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin työntekijöille. Koulutuksiin osallistui yhteensä 46 työntekijää. Kouluttajana toimi Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistyksen toiminnanjohtaja, VTM, VE-perheterapeutti Leif Berg. Muut kuntakohtaiset koulutukset Hankkeen suunnittelija, YTM, VE-perheterapeutti Riitta Liinamaa piti kuntakohtaisia koulutuksia paikallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta muissa hankekunnissa lukuun ottamatta Kemijärveä, Kolaria, Rovaniemeä ja Sodankylää. Koulutuksissa on käsitelty mm. mielialaongelmaa, lapsen ja nuoren tukemista ammatillisessa vuorovaikutuksessa, traumatisoitumista, päihteitä ja katkaisuhoitoa. Osallistujia on ollut vaihtelevasti 6 20 kunnan sosiaali- ja terveystoimesta, koulusta, päivähoidosta. 4.2 Konsultaation kehittäminen IP-videoneuvottelun käyttö konsultaatiossa Hankkeen yhtenä tavoitteena oli psykososiaalisten erityispalvelujen konsultaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti tietoteknologiaa hyödyntämällä. Internet-pohjainen videoneuvottelutekniikka on syrjäyttänyt jo valtaosin ISDN-tekniikkaa hyödyntävän videoneuvottelun helppoutensa ja edullisuutensa ansiosta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on testattu useamman vuoden ajan Visual Meeting -videoneuvotteluohjelmistoa sekä ryhmäneuvotteluissa että kahden välisissä neuvotteluissa. Tekniikkaa on saatu toimivammaksi sitä mukaan kun laajakaistanopeudet ovat tehostuneet. Lapin sairaanhoitopiiri on kilpailutuksen kautta päätynyt hankkimaan Visual Meeting -ohjelmistot. Useissa terveyskeskuksissa on myös sama ohjelmisto. Hankkeessa päädyttiin tällä perusteella hankkimaan myös kuntien työntekijöille työasemakohtaisia Visual Meeting -ohjelmistolisenssejä. Ohjelma on helppokäyttöinen ja edullinen. Kahdenvälinen yhteys ei maksa mitään, useamman työpisteen ryhmäneuvottelussa tulee siltamaksu käytetyn ajan mukaan. 18

19 Työasemakohtaisten videoneuvotteluohjelmien oletettiin innostavan työntekijöitä helpommin kokeilemaan etäkonsultaatiota. Aiemmin on työntekijä joutunut yleensä ottaessaan yhteyttä asiantuntijaan erikseen varaamaan neuvottelutilan, jossa videoneuvottelutekniikka on ollut. Tämä on käytännössä johtanut siihen, ettei laitteistoa ole kovin aktiivisesti käytetty. Lisenssejä hankittiin kaikkiaan kahdeksan sosiaalityöntekijöille, psykologeille ja terveydenhoitajille. Lisäksi ostettiin vuodeksi tunnelointipalvelu. Tunneloinnin avulla saadaan turvallisesti tietoliikenne toimimaan kuntien tietoliikenneverkoissa, ja videoneuvotteluliikenteelle riittää yhden portin avaaminen palomuurissa (Kurvinen 2006). Tunneloinnin hyötyjä on myös se, ettei yhteydenottamiseen välttämättä tarvita monimutkaisia IP-osoitteita, vaan yhteydenottaminen onnistuu myös tietyn henkilökohtaisen numeron avulla tai esimerkiksi sähköpostiosoitteella. Tunnelointi takaa tietoturvallisemman tavan toteuttaa videoneuvottelu kuin perinteinen, tunneloimaton videoneuvotteluliikenne, eikä se sido työntekijää tiettyyn tilaan videoneuvotteluyhteyden muodostamiseksi. (Kurvinen 2006.) Lisenssihankinnat sovitettiin täydentämään muiden hankkeiden videoneuvotteluohjelmahankintoja. Näin oli mahdollista saada ohjelma mahdollisimman moneen työpisteeseen. Mielenterveys- ja päihdetyön hanke kustansi ohjelmat mielenterveystoimistoihin. Nuorten Ystävät ry:n Lapsi kylässä -hankkeessa oli hankittu sama videoneuvotteluohjelma Itä- Lapin kuntien sosiaalisihteereille ja lastensuojelun perhetyöntekijöille. Näitä on voitu hyödyntää myös tässä hankkeessa. Hankkeessa kartoitettiin asiantuntijatahoja, joiden kanssa kunnilla jo oli palvelusopimuksia ja joiden kanssa konsultaatiota voitaisiin kokeilla myös teknologiaa hyödyntäen etäältä. Jotta kokeilu voitiin toteuttaa, hanke teki sopimukset kahden yksityisen lasten ja nuorisopsykiatrian palveluja tuottavan yrityksen kanssa konsultaation ostamisesta kuntien työntekijöille hoidon tarpeen arviointiin tai hoitokonsultaatioihin. Tarkoitus oli, että myös lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat olisivat osallistuneet konsultaation antamiseen. Vaikka sairaanhoitopiiri oli kilpailuttanut videoneuvotteluohjelmistojen hankinnan, käytännössä ei niitä ehditty asentaa työasemille. Tekniset ongelmat, kuvan pysähtyminen tai ääniyhteyden katkeileminen hankaloittivat osaa neuvotteluista. Osin tekniset ongelmat johtuivat käyttäjien kokemattomuudesta välineen teknisten ominaisuuksien hallinnassa, osin laajakaistan puutteista. Kaiken kaikkiaan toteutui lasten ja/tai nuorten psykiatrian konsultaatioita 10 kertaa. Näistä vähintään kohtuullisesti teknisesti onnistuneiksi osallistujat arvioivat 6 videoneuvottelua, muissa oli ääni- ja/tai kuvaongelmia. Kerran oli jouduttu vaihtamaan kokonaan puhelinkonsultaatioksi, kun kuvayhteys jämähti paikalleen ja ääniyhteys katkeili jatkuvasti. Osallistujia pyydettiin arvioimaan myös videoneuvottelun soveltuvuutta kulloisessakin tilanteessa sisällöllisesti. Osallistujat, erityisesti konsultaatiota antavat, kokivat videoneuvottelun sopivan käyttötilanteeseen hyvin tai erinomaisesti. Videoneuvottelua käytettiin myös työntekijähaastatteluissa. Yhteydet näissä sujuivat joitakin kuvan pysähtymisiä lukuun ottamatta hyvin. Videoneuvottelujärjestelmän käyttö jäi kokonaisuudessaan suunniteltua vähäisemmäksi. Työntekijät kyllä innolla ottivat uuden välineen vastaan, mutta harjaantuminen käyttämään sitä jäi tavanomaisessa arjen kiireessä. Työntekijät saivat ohjelman asentajalta käyttökoulutuksen ja projektipäällikkö omilla yhteydenotoillaan pyrki kannustamaan käyttöä ja olemaan yhteydessä harjoitusmielessä johonkin kollegaan. Käyttöä olisi pitänyt jatkaa koulutuksen jälkeen aktiivisesti ainakin viikoittain, jolloin tuntuma olisi säilynyt ja käytöstä tullut rutiinia. Vaikka työntekijöille tarjottiin etäasiantuntijapalveluja korvauksetta, ei niitä osattu hyödyntää. Ehkä ohjelman käyttö konsultaatioon tuntui työntekijöistä alkuvaiheessa liian vaativalta. 19

20 Lapsi kylässä -hankkeessa aktiivisimmiksi videoneuvotteluohjelman käyttäjiksi osoittautuivat kolmen kunnan lastensuojelun perhetyöntekijät, jotka kokoontuivat viikoittain videovälitteisesti jakamaan kokemuksia ja vertaistukea toisilleen. Tätä vertaistukitoimintaa tutkittiin erillisen opinnäytetyön kautta. Tutkimuksen mukaan perhetyöntekijät arvioivat videovälitteisen vertaistuen erittäin vaikuttavaksi tukimuodoksi. Se on lisännyt työntekijöiden konkreettista osaamista ja itseluottamusta työssä. Erityisen tärkeää vertaistuki on yksin työskentelevälle perhetyöntekijälle. Suurimpana uhkana perhetyöntekijät pitivätkin videoneuvotteluohjelman käyttömahdollisuuden loppumista. Lapsi kylässä -hankkeessa toteutetussa videoneuvottelun käyttäjätutkimuksessa vahvuuksina korostuivat tekniikan aikaa ja kustannuksia säästävät etäneuvottelumahdollisuudet. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin videoneuvottelujärjestelmän kautta saatava työn kehittämisen mahdollisuus ja palvelujen monipuolistuminen. Eniten vastaajia epäilytti ohjelman tekninen sujuvuus, liittyen tiedonsiirtonopeuteen, ohjelman päivittymiseen ja saatavuuteen sekä pelko käyttökustannusten noususta. Vastaajat pohtivat myös teknologian vaatimusten vaikutuksia totuttuihin työtapoihin ja asiakkaiden asemaan. Tekniset ratkaisut saattavat myös etäännyttää joitakin asiakasryhmiä kauemmas palveluista. (Peronius 2008.) IP-videoneuvottelun käyttö etäterapiassa Videoneuvottelujärjestelmää on hyödynnetty etäterapiassa mm. Skotlannissa, jossa maaseudulta vaikeiden kulkuyhteyksien takaa ihmisten on ollut vaikea päästä tapaamaan viikottain terapeuttiaan. Lilli Pesämaa on kartoittanut MEDLINE ja PsycINFO -tietokannoista 1966 kesäkuu 2003 tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita, joissa käsitellään videoneuvottelun käyttöä lasten ja nuorisopsykiatriassa. Hän löysi 12 kyselytutkimusta, joista vain kaksi oli randomisoitua kokeellista tutkimusta. Nelson kumppaneineen (2003) vertaili videoneuvottelun avulla annetun ja perinteisen hoidon vaikuttavuutta masentuneiden nuorten hoidossa. 28 nuorta, joilla oli todettu masennusoireilua jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset saivat etähoitoa ja toiset perinteistä. Masennusoireet vähenivät enemmän etähoitoryhmässä kuin perinteistä, henkilökohtaisilla tapaamisin pohjautuvassa hoitoryhmässä. Hoidon päätyttyä kaikkiaan 23 nuorella ei havaittu depressiooireita eikä hoitomuodolla ollut siinä vaiheessa eroa. Otoksen pienuus ja etähoidon uutuusviehätys saattoivat vaikuttaa alussa saatuihin eroihin. Elford tutkimusryhmineen (2000) tutki videoneuvottelun välityksellä ja perinteisesti tehtyjen diagnoosien yhtenevyyttä. Tapauksista (26) 96 %:ssa tehdyt diagnoosit ja hoitosuositukset olivat samoja. Videoneuvottelun käytöstä hoidossa löytyi 7 tapaustutkimusta, näissä etähoitoa oli käytetty m. anorexiaa sairastavan tytön perheterapiassa, itsetuhoisen pojan perheistunnoissa, masentuneen tytön hoidossa ja ADHD-pojan kognitiivisessa psykoterapiassa. (Pesämaa et al.2004.) Videoneuvotteluun osallistuneiden tyytyväisyyttä selvitettiin 12 tutkimuksessa. Melkein kaikki tutkimuksiin osallistuneet perheenjäsenet olivat tyytyväisiä etäpalveluun. Vanhemmat kokivat saaneensa sellaista apua kuin toivoivat ja olivat valmiita suosittelemaan videoneuvottelua myös muille. Jotkut lapsista ja nuorista eivät osanneet sanoa, kumpi tapa saada terapiahoitoa oli parempi, videovälitteinen vai perinteinen. Jotkut lapset, nuoret ja vanhemmat kokivat olonsa epämukavaksi videoneuvotteluistunnossa. Katsekontaktin puuttumista pidettiin häiritsevänä, myös kuulemisongelmia esiintyi. Kuitenkin vanhemmat pitivät joistakin puutteista huolimatta videoneuvottelua parempana vaihtoehtona kuin matkustaa pitkä matka tapaamaan terapeuttia. Lapsille ei tule poissaoloja koulusta ja voi asioida tutussa ympäristössä. Työntekijöiden mielestä videoneuvottelu säästää aikaa ja rahaa Se myös rikastuttaa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja. Työntekijät kokivat saavansa läheisen kontaktin asiakkaaseen myös videoneuvottelussa ja olivat sitä mieltä, että joskus vaikeista asioista voi puhua helpommin videoneuvottelussa kuin kasvokkain. Videoneuvottelumahdollisuus lisää tasa-arvoa terapian saatavuudessa, kun siten mahdollistuu palvelu myös syrjäseutujen asukkaille. (Pesämaa et al ) 20

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2006-2007, jatkohanke -2009 Tilannekatsaus

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2006-2007, jatkohanke -2009 Tilannekatsaus Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 26-27, jatkohanke -29 Tilannekatsaus Pohtimolampi 8.6.27 Marja-Sisko Tallavaara 1 Miten turvataan lasten, nuorten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke Tilannekatsaus 15.9.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 1. Konsultaatio ja IP -videoneuvottelun käyttö Erikoistasolta

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle. Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle. Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012 TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012 1. Ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen menetelmien ja toimintamallien kehittäminen ja

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan ajalla 1.11. 2008 31.3.2009

Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan ajalla 1.11. 2008 31.3.2009 Liite valtionavustuksen maksatushakemukseen Hanke: LAPSYKE - Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hankkeen tunniste: 018/TRO/KH/2007 Hankkeen toteutuminen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

ihdetyö Lapissa, selvityksessä esiin nousseita tuloksia ja kehittämisehdotuksia

ihdetyö Lapissa, selvityksessä esiin nousseita tuloksia ja kehittämisehdotuksia Mielenterveys- Ja PäihdetyP ihdetyö Lapissa, selvityksessä esiin nousseita tuloksia ja kehittämisehdotuksia Sirkku Valve, hanketyöntekij ntekijä,, esh Mielenterveys- ja Päihdetyön kehittämishanke sirkku

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Mika Niemelä, FT Lasten mielenterveysyksikkö 17.3.2014 1 Tausta Toimiva lapsi & perhe -työn historiasta Ekologinen transaktionaalinen näkemys lapsen kehityksestä:

Lisätiedot