Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2005 2007"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke Loppuraportti Marja-Sisko Tallavaara Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2008

2 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTA TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN TOTEUTUS Koulutukset Toimiva lapsi & perhe -menetelmäkoulutus Depressiokoulu, ryhmämuotoinen masennuksen ehkäisy- ja hoitomalli Eroperheiden lasten auttaminen ja lasten ryhmät Välineitä erityislasten arjen kuntoutukseen Elämäntarinatyöskentely lastensuojelunuorten kanssa Vahvistusta varhaiseen puuttumiseen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen Täydennyskoulutus lasten ja nuorten mielenterveystyöstä perustason työntekijöille Muu osaamista tukeva koulutus Konsultaation kehittäminen IP-videoneuvottelun käyttö konsultaatiossa IP-videoneuvottelun käyttö etäterapiassa Muu konsultaatio Palvelujärjestelmän kehittäminen Lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kokonaisuus Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalveluresurssit hankekunnissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kehittämistarpeita PALVELURAKENTEEN SEUDULLISIA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA HANKKEEN RAHOITUS JA ORGANISAATIO YHTEISTYÖ TIEDOTUS ARVIOINTI JA TUTKIMUS Toimiva lapsi & perhe -menetelmien arviointi Depressiokoulu-menetelmän arviointi Tutkimussuunnitelma YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

3 1 HANKKEEN TAUSTA Sosiaali- ja terveysministeriössä päätettiin vuonna 2004 sovittaa yhteen sosiaalialan kehittämishankkeen ja kansallisen terveydenhuollon hankkeen toteutukset ja rakentaa molempien hankkeiden yhteiset hankekokonaisuudet lasten ja lapsiperheiden, työikäisten sekä vanhusten palveluista. Sosiaali- ja terveyshankkeilla oli lapsiperheiden palveluissa yhteneväinen linja muun muassa palvelujen seudullisen järjestämisen suhteen. Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut otettiin erityiseksi kehittämistyön kohteeksi, jotta lapset, nuoret ja heidän perheensä saisivat ongelmiinsa joustavasti ja oikea-aikaisesti ennalta ehkäisevää tukea, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä muita tarvitsemiaan psykososiaalisia palveluja asuinpaikasta riippumatta. Lasten ja nuorten erityispalvelujen kehittämisen rinnalla toteutettiin mielenterveys- ja päihdetyön seudullisen kehittämisen hanketta. Näillä osa-alueilla toimivien hankkeiden edellytettiin toimivan tiiviissä yhteistyössä, mikäli ne toteutuivat samalla maantieteellisellä alueella. Hankkeilla on yhteisenä rajapintana vanhempien mielenterveys- ja päihdepalvelut. Usein perheissä tarvitaan sekä aikuisten että lasten psykososiaalisia palveluja. Tärkeä yhteistyöalue ovat myös nuoret. Nuoren siirtyminen aikuispalvelujen piiriin pitäisi tapahtua joustavasti, mikä edellyttää palvelujen koordinointia. Lapin sairaanhoitopiirin alueella oli toteutettu vuosina skitsofreniapotilaiden seudullisen avokuntoutuksen kehittämishanke, jossa oli saatu hyviä kokemuksia seudullisesta yhteistyöstä ja uusista työmuodoista. Kehittämistyötä haluttiin jatkaa mielenterveys- ja päihdetyössä ja rinnalle nostettiin lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen kehittäminen. Hankkeita valmisteltiin yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Rovaniemen kaupungin kesken. Avainhenkilönä kuntayhteistyön rakentamisessa oli kansallisen terveyshankkeen aluetukihenkilö, Ranuan johtava terveyskeskuslääkäri. Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa hankkeen suunnitelman tekemisestä vastasi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö. Rovaniemen kaupunki haki hankkeelle valtion avustusta vuosille ja vastasi hankkeen hallinnoinnista. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET Hankkeen kohdealue on alueellisesti laaja, kolmannes koko maasta, mutta väestöltään vähäinen, vain viideskymmenesosa koko maan väestöstä. Tämä alueen laajuus ja väestöpohjan niukkuus asettavat erityisiä haasteita yhdenvertaisuuden toteutumiselle sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa. Hankkeeseen ovat osallistuneet Lapin sairaanhoitopiirin kunnat, lukuun ottamatta Inaria ja Pellon kuntaa. Osallistuvat kunnat muodostavat 3 seutukuntaa: Tunturi-Lappi, Rovaseutu ja Itä-Lappi. Pohjois-Lapin seutukunnasta Sodankylä ja Utsjoki ovat olleet mukana hankkeesta, mutta Inari, joka on näiden kuntien välissä, ei ole mukana. Lisäksi Posio halusi olla osana Rovaseutua eikä Itä-Lappia, mihin se tilastokeskuksessa lasketaan. Alueen väestö on yhteensä n ja tästä puolet asuu Rovaniemen seudulla. Itä-Lapissa (ilman Posion kuntaa) asukkaita oli vuonna 2007 noin , Tunturi-Lapissa ja Pohjois-Lapissa, kun Inari mukana (Lisää väestötilastoja liitteessä 1.) 3

4 Kuvio 1. Hankekunnat ja seutukunnat Alle 15-vuotiaiden määrä on Lapissa vähentynyt kymmenen vuoden kuluessa hieman alle 25 prosenttia, kun koko maassa vähennys on ollut noin 7 prosenttia ja vastaavasti ikääntyneiden määrä on lisääntynyt Lapissa suhteellisesti enemmän. Tämä kertoo siitä, että nuoria ja perheellisiä on muuttanut työ- ja koulutusmahdollisuuksien perässä muualle. Lapin väestö on harmaantumassa. Lapissa on kuntia, joissa syntyneiden määrä vuositasolla jää alle kymmeneen. Lapsiperheiden osuus ylittää koko maan arvon (40,9 %) vain Rovaniemellä ja Ranualla. Erityisen voimakasta väestörakenteen muutos on ollut Itä-Lapissa, jossa alle 15-vuotiaiden määrä vähentynyt vuodesta 1997 vuoteen 2007 puolella (47 %) ja on enää 11 % väestöstä, kun taas 65 vuotta täyttäneitä on jo neljännes väestöstä. Perherakenteessa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ylitti vuonna 2007 koko maan tason (20 %) selkeästi Utsjoella (26,4 %) ja Rovaniemellä (23 %), jonkin verran myös Kemijärvellä, Kittilässä ja Kolarissa. Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja 2000-luvuilla siten, että alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien lapsiperheiden osuus on kasvanut. Erityisesti yli kahden lapsen perheillä, yksinhuoltajaperheillä ja perheillä, joilla on alle 3-vuotias lapsi, tulokehitys on ollut keskimääräistä heikompaa (Moisio 2006). Pienituloisiin kotitalouksiin luetaan ne, joiden tulot jäävät alle 60 % kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista. Lapissa ja kaikissa hankekunnissa lapsiperheiden pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus kaikista alueen alle 18-vuotiaista on vuonna 2006 korkeampi kuin koko maassa. Erityisen korkea se on Savukoskella, Ranualla ja Kolarissa. Näissä kunnissa 4

5 pienituloisuusaste on yli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. (Liite 1, taulukko 2.) Ulkoiset puutetekijät vaikuttavat lasten hyvinvointiin suoraan ja epäsuorasti. Vähävaraisuus aiheuttaa konkreettista puutetta materiaalisista resursseista ja kaventaa mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin. Ulkoiset puutteet saattavat aiheuttaa painetta perheen sisällä. Lapseen tämä heijastuu vanhemmuuden heikentyneinä käytäntöinä ja perheilmapiirin negatiivisyytenä. Katja Forssén on tutkinut erilaisten stressioireiden esiintyvyyttä lapsiperheissä vuosina 2000 ja 2005 sekä niiden yhteyttä taloudelliseen niukkuuteen. Forssénin mukaan köyhien lapsiperheiden vanhemmilla on selvästi enemmän stressioireita kuin lapsiperheissä yleensä. Vanhempien kokema kireys, masentuneisuus ja huolista aiheutuva unettomuus olivat yleisimpiä stressioireita. (Forssén 2006.) Vaikeat taloudelliset olosuhteet lapsuudessa altistavat aikuisiässä ilmeneville mielenterveyden häiriöille. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvitettiin mielenterveysoireilun yhteyksiä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Mielenterveysoireilun riski oli selvästi suurentunut, jos lapsuudenkodissa oli ollut huomattavia taloudellisia ongelmia verrattuna siihen, ettei tällaisia ongelmia esiintynyt. (Lahelma ym ) Taloudellinen niukkuus liittyy usein työttömyyteen. Työttömyysaste on edelleen Lapissa koko maan työttömyysastetta selvästi korkeampi, vaikka se on vähentynyt 30 %:n ennätyslukemista ja oli 11 % vuonna Työttömyysasteessa on kuitenkin kuntien ja seutukuntien välillä suuria eroja. Tammikuussa 2008 työttömyysaste oli matalin Tunturi-Lapissa, Kittilässä (8,4 %) ja korkein Itä-Lapissa, Sallassa (25,7 %) (Lapin liitto 2008). Hyvä työllisyystilanne vaikuttaa ilmapiiriin ja lisää toiveikkuutta, sitkeästi korkealla pysyvä työttömyys taas vahvistaa apatiaa. Vanhemman työttömyys heijastuu myös lapsiin. Pohjoismaisen kasvuverkostoprojektin tulosten mukaan 10-vuotiaiden suomalaislasten itsearvostus oli merkitsevästi alhaisempi kuin Pohjoismaiden ikätovereilla, erityisesti työttömien vanhempien lasten itsearvostus oli merkitsevästi alhaisempi kuin työssäkäyvien vanhempien lasten kokema pätevyyden tunne. Työttömien isien lapsilla oli sekä ulospäin suuntautuvia että sisäänpäin kääntyviä psykososiaalisia ongelmia merkitsevästi enemmän kuin niillä lapsilla, joiden isä oli työelämässä. Työttömyyteen liittyy usein myös alhainen koulutustaso. Kodin kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma ovat osoittautuneet keskeisiksi lapsen koulu-uraa suuntaaviksi tekijöiksi ja lapsi voi olla syrjäytymisvaarassa perheensä syrjäytymisen ja osattomuuden vuoksi. (Pölkki 2001.) Kun pyysin haastattelemiani kuntien työntekijöitä nimeämään kolme merkittävintä lapsen ja nuoren psykososiaalisen kehityksen riskitekijää omassa kunnassaan, vanhemman päihteiden käytön jälkeen toiseksi useimmin esiin nostettiin sukupolvelta toiselle jatkuva syrjäytyminen tai syrjäytyminen ja työttömyys. Kun taloudelliset vaikeudet ja työttömyys yhdistyvät muihin vanhemman toimintakykyä, verottaviin ongelmiin on tilanne lasten pärjäävyyden kannalta ongelmallinen ja psykososiaalisen kehityksen riskit helposti moninkertaistuvat. Vanhempien päihteiden käyttö on monen lapsen pahoinvoinnin taustalla. Alkoholiverojen alentaminen ja matkustajatuontikiintiöiden poistuminen vuonna 2004 ovat lisänneet alkoholin kulutusta selvästi. Vuonna 2005 alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,5 litraa asukasta kohti. Naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on noussut. Vielä vuonna 1968 se oli 10 prosenttia, nykyään naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista. Noin viidennes alkoholia käyttävistä miehistä ja kymmenen prosenttia naisista juo viikon aikana riskirajan verran tai sitä enemmän. (Österberg 2006.) Alkoholin myynti Lapissa on noussut tasaisesti ja on asukasta kohti laskettuna korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Erityisen korkea se on Utsjoella, yli 53,2 litraa asukasta kohti vuonna Osan myyntiluvusta selittää Norjan kauppa. Matkailukunnissa myyntiluvut ovat myös korkeat ja selittyvät osin matkailukes- 5

6 kusten ravitsemusliikkeiden myynnistä. Matkailukeskukset ravitsemusliikkeineen voivat kuitenkin lisätä myös paikallisten alkoholin kulutusta. (Indikaattoripankki SOTKAnet.) Nuorten syrjäytymisuhkaa kuvaavia indikaattoreja ovat muun muassa päihteiden käyttö, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja työttömyys. Tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus 8.- ja 9.-luokkalaisista oli vuoden 2006 kouluterveyskyselyssä koko maan arvoa (17,5 %) korkeampi monissa Lapin kunnista: Kemijärvellä (25,2 %), Kolarissa (28,4 %), Sallassa (24,7 %), Posiolla (19,7 %). Suunta on ollut kunnissa kuitenkin vähenevä verrattuna aiempiin kouluterveyskyselyjen tuloksiin. Nuorten (15 24-vuotiaiden) päihdesairauksien hoitojaksojen suhteellinen määrä on Sodankylässä pysytellyt koko 2000-luvun keskimäärästä korkeampana. Sodankylässä hoitojaksoja vuonna 2006 on ollut 11 ja suunnilleen samankokoisessa kunnassa, Kemijärvellä 4. (Indikaattoripankki SOTKAnet.) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus oli vuonna 2005 korkea erityisesti Utsjoella (18,7 %). Osin tätä selittää poronhoito, joka sitoo pojat peruskoulun jälkeen. Tähän viittaisi sekin, että nuorten työttömyysaste Utsjoella oli hankekunnista alhaisin vuonna 2007 (Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet). Osin koulutuksen ulkopuolelle jäämistä selittää ammatillisen koulutuksen puuttuminen omalta paikkakunnalta. Koko maan tasoa (11,4 %) korkeampi koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli myös Ranualla ja Savukoskella. Nuorten työttömyys seurailee yleistä työttömyysastetta. Korkein työttömien nuorten osuus vuotiaasta työvoimasta oli vuonna 2007 Itä-Lapin kunnissa: Sallassa (24,4 %) ja Kemijärvellä (22 %). Myös Sodankylässä, Enontekiöllä ja Rovaniemellä nuorten työttömyys oli lähes kaksikymmentä prosenttia. Siellä missä työttömyyttä on paljon, on myös toimeentulo-ongelmia. Toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli huomattavan korkea vuonna 2006 Kemijärvellä. Peräti 31 % vuotiaiasta joutui turvautumaan toimeentulotukeen, kun vastaava luku koko maassa oli 13,5 %. Myös Sodankylässä ja Rovaniemellä toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli selvästi koko maan arvoa suurempi. (Liite 1, taulukko 3.) Vaikka lasten määrä on vähentynyt, eivät palvelutarpeet ole suinkaan vähentyneet samassa suhteessa. Riskiolosuhteissa elävien lasten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, jos osoittimena käytetään lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus oli Utsjoella vuonna 2006 moninkertainen (16,3 %) koko maan (5,0 %) ja Lapin läänin osuuteen (5,2 %) verrattuna. Keskimääräistä selvästi korkeampi se oli myös Kemijärvellä (9,9 %), Sallassa, Ranualla ja Posiolla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrissä suhteelliset erot kuntien välillä ovat pienemmät. Kemijärvellä ja Sodankylässä osuus on kuitenkin läänin keskiarvoa korkeampi. Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten määrän kasvu voi kertoa paitsi lastensuojelutarpeen kasvusta myös lastensuojelun alhaisesta puuttumiskynnyksestä tai muiden ennaltaehkäisevien tukimuotojen puutteesta ja peruspalvelujen rapautumisesta. Viime vuosina lapsiperheille ei monissa kunnissa ole ollut tarjolla kodinhoitoapua, koska resurssit on jouduttu kohdentamaan ikääntyneiden kasvaviin tarpeisiin. Esimerkiksi sekä Kemijärvellä että Sodankylässä ei enää vuosiin ole pystytty antamaan lapsiperheille kodinhoitoapua. (Liite 1, taulukko 4.) 3 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen lähtökohtana on ollut kysymys siitä, miten turvataan lasten ja nuorten hyvinvointi ja sitä tukevien psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuus laajassa maakunnassa niukkenevista resursseista huolimatta. Tämän päämäärän saavuttamisessa keskeisiksi toiminta-alueiksi nähtiin ennalta ehkäisevä työ, työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen sekä palvelujen tuottaminen ja 6

7 organisointi. Kun resurssit ovat niukat, on järkevää panostaa ennalta ehkäisevään työhön. Lasten ja nuorten mielenterveydestä huolehtimalla ja häiriöitä ennalta ehkäisemällä säästetään huomattavia yhteiskunnallisia ja inhimillisiä kustannuksia. Erityispalvelujen tarve vähenee ja ne pystytään paremmin ja ajoissa kohdentamaan eniten tarvitseville. Tasapainoinen lapsuus ja nuoruus luovat pohjan hyvälle mielenterveydelle myös aikuisiässä. Ennalta ehkäisevää työtä tehdään peruspalveluissa lähellä lasten ja nuorten kasvuympäristöä ja kasvuympäristöissä. Ennalta ehkäisevään työhön on kehitetty viime vuosina uusia, tuloksellisia menetelmiä. Näiden menetelmien tuominen hankkeeseen osallistuvien kuntien työntekijöiden käyttöön on ollut hankkeen yksi keskeinen tavoite. Perustason työntekijöiden osaamista pitää vahvistaa myös riskien tunnistamisessa, häiriöiden varhaisessa toteamisessa ja varhaisessa puuttumisessa. Varhaisvaiheessa aloitettu hoito ennalta ehkäisee ongelmien vaikeutumisen, jolloin kalliiseen erikoissairaanhoitoon ei välttämättä tarvitse turvautua. Tähän varhaiseen hoitoon ja hoidon tarpeen arviointiin perustason työntekijät tarvitsevat erityisammattilaisten konsultaatiota. Erityispalvelujen tuottamisessa seudullinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voidaan turvata osaavien työntekijöiden rekrytointi ja laadukkaat palvelut. Erikoissairaanhoidon ja kuntien erityispalvelujen työnjako vaatii osaltaan selkeyttämistä. Tiedonkulun varmistaminen lapsen tai nuoren siirtyessä hoidon tasolta toiselle tukee hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuutta. Järjestöjen rooli on merkittävä erityisesti vertaistukitoiminnassa, mutta myös uusien työmuotojen kehittämisessä ja tiettyjen palvelujen tuottamisessa. Miten turvataan lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointi ja tarpeen mukainen tutkimus, hoito ja kuntoutus niukkenevista resursseista huolimatta? Ennaltaehkäisy Vaikuttavia, ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä käytössä Ammattitaito ja osaaminen Tavoitteet Perustasolla osaamista tunnistaa häiriöitä ja hoitaa varhaisvaiheessa Palvelujen tuottaminen ja organisointi Työnjako selkeämmäksi, siirtymät sujuviksi, erityispalveluja saatavilla Keinoja Koulutus, konsultaatio, teknologian hyödyntäminen, tiedon tuotanto, palvelurakenteen ja työkäytäntöjen kehittäminen seudullisesti 2 Hankesuunnitelmaan kirjatut tavoitteet sisältyvät edellä kuvattuihin toiminta-alueisiin ja tavoiteryhmiin: 1. Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuuden parantaminen/ turvaaminen sekä psykososiaalisten peruspalvelujen osaamisen lisääminen Lapin eri alueilla 7

8 2. Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen työnjaon ja rakenteen selkeyttäminen. Tarkastelussa huomioidaan yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidon ja kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä järjestöjen tuottamien palvelujen kesken. 3. Lapin sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten ja aikuispsykiatristen sekä kunnallisten erityisyksiköiden perheneuvola- ja A-klinikkatiimien ja perustason perhepalvelukeskusten ja oppilashuoltotiimien tiedonvälittämisen ja yhteistyön kehittäminen 4. Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen ja perheneuvolapalvelujen konsultaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti tietoteknologiaa hyödyntämällä. 5. Yhteisten lasten, nuorten ja perheiden hoidon ja tuen tarpeen arviointi-, tutkimus- ja interventiomenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen Lapin olosuhteisiin sopiviksi yhteistyössä mielenterveys- ja päihdehankkeen kanssa 6. Arvioinnin ja tutkimuksen liittäminen kiinteäksi osaksi hankerakennetta ( Tutkimukseen haetaan erillinen rahoitus) Koska tavoitteet olivat laajoja ja toteutusaika lyhyt, pyydettiin kuntien yhdyshenkilöitä (Liite 2) ja/tai perusturvajohtajia priorisoimaan tavoitteet. Vastaukset saatiin kaikista hankekunnista Rovaniemeä lukuun ottamatta. Tavoitearvioinnissa tärkeimmäksi nousi peruspalvelujen työntekijöiden osaamisen vahvistaminen häiriöiden tunnistamisessa ja varhaisessa tukemisessa. Toiseksi tärkeimmäksi nähtiin yhteisten arviointi-, tutkimus- ja interventiomenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen, kolmanneksi konsultaatiotoiminnan kehittäminen ja viimeisiksi jäivät palvelurakenteen ja työnjaon selkeyttäminen sekä yhteistyön ja tiedonvälittämisen kehittäminen. Palvelurakennetavoitteet jäivät vähemmälle huomiolle ehkä siksi, että samaan aikaan oli menossa Parashanke, joka edellytti kuntia tekemään suunnitelmat terveys- ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämisestä vähintään asukkaan yhteistoiminta-alueilla ja kunnilla oli menossa omat selvityksensä siihen liittyen. Muun muassa Itä- ja Tunturi-Lapin seutukunnat olivat tilanneet konsulteilta selvitykset palvelurakenteen seudullisista kehittämisvaihtoehdoista. Tavoitearvioinnin pohjalta suunnattiin hankkeen toteutusta. 4 HANKKEEN TOTEUTUS Hanke aloitettiin vuoden 2005 lopulla organisaation perustamisella ja järjestäytymisellä. Myös aloitusseminaari pidettiin marraskuussa Aloitusseminaarin yhteydessä järjestettiin tiedostustilaisuus myös tiedotusvälineille. Varsinainen toteutus käynnistyi vuoden 2006 alusta ja ensimmäisen kevään aikana kierrettiin hankekunnat, luotiin yhteistyörakenne kuntatoimijoiden ja järjestöjen kanssa sekä täsmennettiin tavoitteita kentän toiveiden pohjalta. Toteutuksesta on vastannut toimeksiantosopimuksella Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Toteutusta voitiin jatkaa saakka, jolloin oli jätettävä viimeinen maksatushakemus. Hankkeen toimintaa suunnattiin tavoitearvioinnin pohjalta erityisesti menetelmäkoulutuksiin ja osaamisen vahvistamiseen sekä konsultaatiotoiminnan kehittämiseen. 4.1 Koulutukset Hankkeessa toteutetut koulutukset koostuivat varsinaisista työmenetelmäkoulutuksista sekä mielenterveystyön perusosaamisen vahvistamiseen liittyvistä koulutuksista. Lappiin haluttiin tuoda 8

9 sellaisia ehkäiseviä työmenetelmiä ja välineitä, joita oli jo kokeiltu muualla ja joista oli saatu hyviä tuloksia. Moni lapsi joutuu elämään riskiolosuhteissa. Riskien kielteisten vaikutusten torjumiseksi tarvitaan menetelmiä, joilla autetaan vanhempia huomioimaan lastensa tarpeet ja vahvistamaan lasta suojaavia asioita heidän elämänpiirissään. Uusissa työmenetelmissä, mm. preventiivisessä perheinterventiossa ja eroperheiden lasten ryhmätoiminnassa myös lapset itse nostetaan toimijoina esiin ja heidän huoliaan kuullaan henkilökohtaisesti. Lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin pohja luodaan jo raskausaikana, kun vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus alkaa ensin mielikuvissa ja synnytyksen jälkeen konkreettisesti. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen liittyy myös vanhemman hyvinvoinnista huolehtiminen. Synnytyksen jälkeinen masennus tai äidin päihteiden käyttö heikentää äidin kykyä muodostaa tunnesuhdetta lapseensa ja luoda edellytykset lapsen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiselle. Vanhempia kohtaavien työntekijöiden työkalupakkiin on hyvä kuulua erilaisia varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen välineitä ja masennuksen ehkäisymenetelmiä. Riskien ja häiriöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan kohdentaa tukitoimet oikein ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Peruspalvelujen työntekijöillä, jotka kohtaavat valtaosan lapsista, pitää olla tietoa lasten ja nuorten normaalista psyykkisestä kehityksestä ja kehityksen häiriintymistä ilmentävästä oireilusta. Hankkeessa toteutettiin tätä tarkoitusta varten täydennyskoulutusta lasten ja nuorten psyykkisestä kehityksestä, häiriöistä, hoidon tarpeen arvioinnista ja erilaisista hoitomuodoista. Lisäksi järjestettiin kuntakohtaisia paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia. Kooste koulutuksista ja koulutuksiin osallistuneiden määrät kunnittain liitteessä Toimiva lapsi & perhe -menetelmäkoulutus Vanhempien mielenterveysongelmat ovat yhä useammin perheen tuen tarpeen taustalla. Näiden perheiden auttamiseen ja lasten ongelmien ennalta ehkäisemiseen työntekijät ovat toivoneet saavansa uusia menetelmiä. Lasten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn on amerikkalainen William Beardslee kehittänyt preventiivisen perheintervention. Tätä menetelmää on edelleen kehitetty Suomessa Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa lastenpsykiatri Tytti Solantauksen johdolla. Perheintervention rinnalle on luotu muita samoja periaatteita noudattavia menetelmiä, kuten Lapset puheeksi -keskustelu, Lapsi & perhe -neuvonpito ja vertaisryhmät. Työn taustana on mielenterveyden häiriöiden ja niihin usein liittyvän sosiaalisen syrjäytymisen siirtyminen sukupolvelta toiselle. On arvioitu eri tutkimusten pohjalta, että vakavasti masentuneiden vanhempien lapsista noin 40 % sairastuu ennen 20. ikävuottaan ja 60 % ennen 25. ikävuottaan. Isän tai äidin psyykkisen häiriön vaikutus lapseen välittyy sen kautta, miten häiriö vaikuttaa vanhemmuuteen. Vakavasti masentuneen vanhemman mielialojen vaihtelu, lisääntynyt ärtyvyys ja toisaalta apaattisuus voivat johtaa epäjohdonmukaisuuteen kasvatuksellisessa ohjaamisessa ja vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Lisäksi perheisiin, joissa on psyykkisesti sairas vanhempi, kasaantuu usein monia muitakin stressitekijöitä, taloudellisia vaikeuksia, vanhempien välisiä ristiriitoja, mahdollisesti avioero ja somaattisia sairauksia. (Solantaus ja Beardslee 1996.) Beardsleen perheinterventio eli Preventiivinen perheinterventio Beardslee kehitti perheintervention selvittämällä minkälaiset asiat suojaavat ja auttavat lapsia selviytymään, vaikka vanhemmalla on psyykkinen sairaus. Pärjääville lapsille tyypillistä oli kyky itseymmärrykseen ja aktiivisuus perheen ulkopuolella. Heillä oli kavereita ja harrastuksia. He ymmärsivät vanhemman oudon käyttäytymisen ja vääristyneiden tulkintojen johtuvan sairaudes- 9

10 ta ja ymmärsivät myös, etteivät he olleet vastuussa vanhemman parantamisesta. Lasta suojaa myös sujuva arki ja hyvä suhde vanhempaan tai johonkin aikuiseen. Perheinterventiolla pyritään vahvistamaan näitä suojaavia asioita lapsen elämässä ja lisäämään perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta. (Solantaus ja Beardslee 1996.) Perheinterventio toteutetaan suunnitelmallisesti. Työntekijän avuksi on luotu lokikirja, jossa on jokaisessa istunnossa käsiteltävät asiakokonaisuudet ja intervention kulku. Perheinterventiossa on 6 9 tapaamista riippuen lasten määrästä. Intervention kuluessa tavataan ensin vanhempia ja kuullaan sairaan vanhemman kertomus, toisen tapaamisen aikana kuullaan toisen vanhemman kertomus. Vanhempia pyydetään myös kertomaan lastensa tilanteesta, heidän harrastuksistaan, kavereistaan, koulunkäynnistä ja miten vanhemmat ajattelevat lasten kokevan vanhemman tai perheenjäsenen sairauden. Vanhemmilta kysytään, miten he näkevät lastensa vahvuudet ja mitkä asiat vanhempia huolestuttavat ja mistä he haluaisivat lasten kanssa keskusteltavan. Työntekijä antaa tietoa lasta suojaavista tekijöistä ja pohtii yhdessä vanhempien kanssa, miten he voivat tukea lasta suojaavia tekijöitä. (Niemelä ja Karjalainen 2007.) Sitten tavataan lapsia, kutakin esikouluikäisistä ja sitä vanhemmista mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisesti. Tapaamisessa työntekijä/ työntekijät kartoittavat lapsen arjen eri osa-alueita, koulunkäyntiä, harrastuksia, kavereita, sisarus- ja vanhempisuhteita ja muita aikuissuhteita. Lapset saavat kertoa miten ovat kokeneet vanhemman tai perheenjäsenen sairauden. He saavat myös kertoa, mistä asioista haluavat keskusteltavan vanhempien kanssa ja mitä haluaisivat itse vanhemmilta kysyä perheistunnossa, esimerkiksi asioista tai tapahtumista, jotka ovat jääneet heidän mieltään painamaan. (Niemelä ja Karjalainen 2007.) Vanhempien kanssa pidetään perheistunnon suunnitteluistunto, jossa yhdessä käydään läpi niitä asioita, joita on lasten tapaamisissa tullut esiin ja joista lapset ovat antaneet luvan kertoa vanhemmille. Työntekijä tuo esiin omat huomionsa lapsesta sekä vahvuudet että mahdolliset huolta herättävät asiat. Samalla hän nostaa esiin juuri näitä lapsia suojaavia tekijöitä ja rohkaisee vanhempia vahvistamaan niitä. Perheistuntoon kokoontuu koko perhe. Työntekijän tehtävä on perheistunnossa tarvittaessa tukea vanhempia asioiden puheeksi ottamisessa ja tuoda keskusteluun psykoedukatiivista ainesta, tietoa oireista, hoidosta jne. sekä rohkaista perheenjäseniä kertomaan kokemuksistaan, esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan keskenään. Perheistuntoa seuraa sovitun ajan kuluttua vanhempien kanssa käytävä seurantaistunto. Siinä käydään läpi perheen kuulumiset sekä kokemukset perheistunnosta ja koko interventiosta; oliko interventiosta hyötyä, oliko siitä mahdollisesti haittaa, mitä tavoitteita saavutettiin ja mitkä asiat vielä vaativat selkeyttämistä. Vahvistetaan perheen voimavaroja ja nostetaan positiivisena esiin sitä mitä on jo saavutettu. Rohkaistaan vanhempia keskustelemaan keskenään ja lasten kanssa, korostetaan että interventio on alku prosessille, joka voi jatkua perheen arjessa. (Niemelä ja Karjalainen 2007.) Lapset puheeksi -menetelmä on keskustelua vanhempien kanssa lasten tilanteesta, lasta suojaavista ja haavoittavista tekijöistä, lapsen ja perheen tuen tarpeista. Lastensuojelulaki (10 ) ja päihdehuoltolaki (16 ) velvoittavat ottamaan huomioon ja selvittämään lapsen tuen tarve kun aikuiselle annetaan sosiaali- tai terveydenhuollon palvelua, erityisesti mielenterveys- tai päihdepalvelua. Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on tukea vanhemmuutta, antaa vanhemmalle tietoa lasta suojaavista tekijöistä ja auttaa löytämään keinoja kunkin lapsen kohdalla suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Samalla kartoitetaan myös lasten ja perheen tarve muiden palveluiden tukeen ja tarvittaessa saatetaan lapsi ja perhe lisäpalveluiden äärelle. Keskustelu on lähtökohtaisesti suunniteltu toteutettavan kahdella kerralla, mutta se voi laajentua useampaankin tai rajautua vain yhteen kertaan. Olennaista on että käydään läpi menetelmää varten suunnitellun lokikirjan mukaiset osa-alueet. (Stakes 2008.) 10

11 Lapsi & perhe -neuvonpito Jos perheintervention aikana tai lapset puheeksi -keskustelussa nousee huolta lapsen pärjäämisestä tai lapsen sosiaalisen verkoston hataruudesta ehdotetaan neuvonpitoa. Se on verkostokokous, joka valmistellaan yhdessä vanhempien kanssa ja johon kutsutaan vanhempien ehdottamat tai hyväksymät henkilöt lapsen lähipiiristä tai tarvittavista palveluista. Neuvonpidon avulla pyritään välttämään perheen putoaminen palvelujen väliin. Erityisesti mielenterveysongelmista kärsivän vanhemman on vaikea oma-aloitteisesti hakea apua. Vanhemmat myös sitoutuvat paremmin yhteistyöhön, kun saavat valmistella tapaamista ja tuoda omat huolensa ja tarpeensa esiin. (Stakes 2008.) Toteutetut koulutukset Hanke on järjestänyt yhdessä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeen kanssa useita koulutuksia Toimiva lapsi & perhe -menetelmistä kuntien, järjestöjen ja sairaanhoitopiirin työntekijöille ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Preventiivisestä perheinterventiosta on järjestetty kaksi kurssia, joihin kumpaankin otettiin 21 osallistujaa. Ensimmäiseltä kurssilta yksi kurssilainen osallistui vain teoriaosuuteen ja jälkimmäiseltä kurssilta kaksi keskeytti. Kurssiin sisältyi kuusi teoriapäivää ja viisi menetelmäohjauspäivää. Kouluttajina toimivat TL&P-kouluttajat Mika Niemelä Oulusta ja Heikki Karjalainen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä. Kurssin aikana osallistujat toteuttivat perheinterventiota, joihin saivat ohjausta kouluttajilta. Kliinikon pätevyys edellyttää kolmen intervention suorittamista, ja näistä kahden käsittelyn menetelmäohjauksessa. Kaikki kurssilaiset eivät ehtineet saada vaadittavia perheinterventioita sovittuna kurssiaikana, joten hanke järjesti ylimääräisen menetelmäohjauspäivän ja jatkohankkeessa on tarkoitus vielä järjestää tarpeen mukaan menetelmäohjauspäiviä niin, että kaikilla koulutuksen käyneillä olisi mahdollisuus saada kliinikkopätevyys. Preventiivisen perheintervention osaajia eli kliinikoita valmistui hankkeen toteutusaikana 32. Kliinikoiden nimet ja toimipaikat löytyvät hankkeen kotisivuilta (www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/mielenterveyshankkeet). He toimivat erilaisissa tehtävissä ja eri sektoreilla: sairaanhoitajina mielenterveystoimistoissa tai sairaalassa, sosiaalityötekijöinä A- klinikalla, mielenterveystoimistossa, perheneuvolassa ja sosiaalitoimistossa, terveydenhoitajina kouluissa ja neuvoloissa, psykologeina, kuraattoreina, perhetyöntekijöinä ja varhaiskasvatuksen työntekijöinä. Kokemuksia on kertynyt perheintervention käytöstä hyvin monenlaisissa perhetilanteissa: kun vanhemmalla tai perheenjäsenellä on vakava masennus, päihdeongelma tai somaattinen sairaus, kun vanhemmat ovat eronneet tai perheessä on lastensuojelun tarvetta. Tarkoitus oli saada kliinikoista pari lähtemään Stakesin järjestämään Toimiva lapsi & perhe -kouluttajakoulutukseen, jolloin alueelle olisi saatu jatkoa ajatellen omia kouluttajavoimia. Kliinikoista kuitenkin vain yksi oli valmis lähtemään kouluttajakoulutukseen ja hänen koulutustaan tuettiin hankkeesta maksamalla matkoja Helsinkiin. Lapset puheeksi -menetelmästä ja Lapsi&perhe -neuvonpidosta järjestettiin myös omaa koulutusta Rovaniemellä, Sodankylässä ja Muoniossa. Näihin koulutuksiin on osallistunut kuntien työntekijöitä sosiaali-, terveys- ja sivistysosastoilta sekä sairaanhoitopiirin, seurakunnan ja järjestöjen työntekijöitä ja opiskelijoita. Tavoitteena on että menetelmät juurtuisivat käytäntöön ja erityisesti aikuispalveluissa systemaattisesti toteutettaisiin Lapset puheeksi -keskustelu. Rovaniemen kaupunki on lähtenyt mukaan kansainväliseen CAMHEE -hankkeeseen, jossa tavoitteena on saada perusterveydenhuoltoon toimintamalli lasten huomioimiseksi ja lasten psyykkisen oirei- 11

12 lun ennalta ehkäisemiseksi silloin, kun vanhempaa hoidetaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Taulukko 1. Toimiva lapsi & perhe -koulutukset Rovaniemellä videoyhteys Muonioon, Sodankylään Lapset puheeksi -keskustelu Lapsi&perhe -neuvonpito osallistujat yhteensä 88 Perheintervention kliinikkokoulutus osallistujat yhteensä Rovaniemellä videoyhteys Kittilään, Sallaan, Kemijärvelle ja Kolariin Rovaniemellä Sodankylässä Muoniossa Rovaniemellä syksy 2006 kevät , keskeytti 1 Rovaniemellä kevät 2007 syksy , keskeytti Depressiokoulu, ryhmämuotoinen masennuksen ehkäisy- ja hoitomalli Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana niin vakavaan masennukseen, että tarvitsisi hoitoa. Vain kolmasosa masentuneista on hoidon piirissä. Hoitamaton masennus lisää itsemurhia, vaikeuttaa muista sairauksista toipumista ja altistaa ruumiilliselle sairastumiselle. Masennus kuormittaa myös sairastuneen läheisiä. Depressiokoulu on strukturoitu, psykoedukaatioon pohjautuva, ryhmämuotoinen masennuksen ehkäisy- ja hoitomalli. Depressiokoulu -kurssin tavoitteena on itsehoitokeinoja opettelemalla vähentää vakavien masennusten puhkeamista, lyhentää masennusjaksojen kestoa ja lievittää masennusjaksojen voimakkuutta (Koffert & Kuusi 2006). Ohjattu kurssi rakentuu viikoittaisista noin kahden tunnin kokoontumisista, joiden määrä vaihtelee 8 16 kurssilaisten lähtötilanteen ja ongelmien vaikeusasteen mukaan. Kurssilaisilla on tukenaan Tarja Koffertin ja Katriina Kuusen yhdysvaltalaisen materiaalin pohjalta Suomen oloihin sopivaksi muokkaama työkirja: Depressiokoulu, opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Depressiokoulu-työkirjaa voi käyttää myös itseopiskeluun. Kurssin perusajatus lähtee siitä, että ajattelu, tunteet ja toiminta vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Oppimalla, mitkä ajatukset ja toiminnot vaikuttavat tunteisiimme, tulemme tietoisemmiksi mielialojemme vaihtelusta ja voimme muuttaa toimintaamme ja harjoitella vaihtoehtoisia ajatuksia. Vertaisryhmä antaa opiskelulle tukea, ryhmässä voi jakaa erilaisia ongelmanratkaisukeinoja ja innostaa toinen toistaan. Depressiokoulu - menetelmää voidaan käyttää monenlaisissa elämäntilanteissa ennalta ehkäisemään masennusta tai hoitamaan lievää masennusta. Sitä on käytetty mm. opiskelijoiden, pitkäaikaistyöttömien, syöpää sairastavien, kipupotilaiden, vammaisten lasten vanhempien, yksinhuoltajien, raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kanssa tai työyhteisöissä työuupumuksen ehkäisyyn. 12

13 Ohjaajakoulutus Hanke on yhteistyössä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeen kanssa järjestänyt depressiokoulu-ohjaajakoulutusta syksyllä Koulutus on koostunut avoimesta aloitusseminaarista sekä ohjaajakoulutukseen kuuluvista neljästä opiskelupäivästä, joissa on käyty läpi kurssin työkirjan mukaiset oppitunnit ja samalla ohjaajaopiskelijat ovat saaneet kouluttajalta ohjausta oman ryhmänsä ohjaamiseen. Ohjaajaksi pätevöityi 16 eri yksikköjen työntekijää kunnista, seurakunnista ja järjestöistä. Tavoitteena hankkeen näkökulmasta on ollut, että depressiokoulu saataisiin yhdeksi työmuodoksi äitiys- ja lastenneuvolatyöhön, opiskeluterveydenhuoltoon ja perhetyöhön ja perheneuvolatyöhön. Rovaniemen kaupungissa sitä käytetään jo opiskeluterveydenhuollossa ja vähitellen ohjaajien määrän lisääntyessä käyttö yleistyy myös äitiys- ja lastenneuvolatyössä ja vammaispalveluissa. Menetelmästä on hankkeiden yhteistyönä valmistunut tutkija Heli Niemen arviointiselvitys, joka pohjautui depressiokouluryhmiin osallistuneille asiakkaille ja ohjaajakoulutukseen osallistuneille työntekijöille osoitettuun kyselyyn. Arvioinnin tuloksista enemmän sivulla Eroperheiden lasten auttaminen ja lasten ryhmät Siirtyminen ydinperheestä avioeroperheeseen on pitkä prosessi, vaikka muutos konkretisoituukin siihen päivään, jolloin toinen vanhempi muuttaa fyysisesti pois yhteisestä kodista. Erokriisistään toipuvat puolisot oppivat vähitellen erottamaan vanhemmuuden ja parisuhteen. Yhteisiin lapsiin liittyvä perustehtävä edelleen yhdistää entisiä puolisoita. Vanhempien erokriisissä lasten tunteet ja huolet jäävät helposti liian vähälle huomiolle. Vanhempien erotilanne sinällään kuormittaa myös lasta, erityisesti jos lapsi joutuu välikappaleeksi ja riidan kohteeksi. Lapsen stressinhallintakeinot ovat puutteelliset ja ristiriidat voivat sekoittaa pahasti pienen elämän. Lapsi voi oireilla pitkäänkin, ellei pääse käsittelemään ahdistutaan ja saa siihen apua. Vanhempien ero on usein taustalla kun lapsi tai nuori itse hakeutuu tai ohjataan kuraattorin vastaanotolle. Koulussa lapsi voi oireilla eroon liittyvää ahdistustaan ja turvattomuuttaan levottomuudella tai masennuksella. Haastattelemani työntekijät pitivät erotilanteita ja muuttuvia perhesuhteita yhtenä tämän ajan riskitekijänä lapsen ja nuoren psyykkiselle kehitykselle. Vanhempien ero ja siihen liittyvät muutokset voivat vielä vuosien jälkeenkin erityisesti nuoruusiässä painaa nuoren mieltä ja aiheuttaa psyykkistä oireilua. Eron työstämiseen lapset tarvitsevat aikuisten tukea ja avointa vuorovaikutusta. On tärkeää, että lapsi voi keskittyä omaan eroprosessiinsa siten, ettei hänen tarvitse ottaa kantaa aikuisten ristiriitoihin. Menetysten läpikäyminen ja sureminen kuuluu aina eroprosessiin. Lapsi joutuu luopumaan erossa monista asioista ja hänen on annettava surra oma eron surunsa. Aikuinen voi olla auttamassa suruun liittyvien tunteiden ja huolien sanoittamisessa. Samalla tulee vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä lapsen elämässä. Eroperheiden lasten ryhmätoimintaa on kehitetty mm. Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Taikuri -hankkeessa. Lapsille ryhmässä työskentely on luonteva tapa prosessoida asioita ja käsitellä tunteitaan toisten eron kohdanneiden lasten kanssa. Vertaisryhmässä lapsille tarjotaan keinoja ymmärtää vanhempiensa eroa ja käsitellä sitä. Taikuri-hankkeen vertaisryhmät on tarkoitettu lähinnä alakouluikäisille lapsille. Ryhmät kokoontuvat kuuden viikon ajan noin 2 tuntia yhtenä päivänä viikossa. Ryhmässä keskustellaan lasten huolista, opetellaan sanoittamaan erilaisia tunteita ja välillä siirretään huolihuivi sivuun ja keskitytään mukaviin asioihin. 13

14 Rovaniemellä järjestettiin ensin teoriapäivä lasten auttamisesta erotilanteissa ja sen jälkeen lasten ryhmä perheneuvolassa Ryhmän, johon osallistui 5 alakouluikäistä, ohjasi Taikuri-hankkeen vetäjä psykologi Sirkku Niemelä yhdessä Rovaniemen perheneuvolan psykologin kanssa. Toteutus oli käytännön syistä poikkeuksellisesti kahden päivän aikana, jotta voitiin keskeiset elementit ryhmän ohjaamisessa koulutuksellisesti välittää kaikille perheneuvolan työntekijöille. Tarkoitus on että perheneuvola ottaa eroperheiden lasten ryhmät osaksi toimintaansa niin, että vuoden aikana pystyttäisiin ohjaamaan 3 4 ryhmää. Rovaniemellä on kehitetty jo aiemmin lapsilähtöistä erosovittelua Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin yliopiston hankkeessa. Lasten ryhmätoiminta täydentää hyvin eroperheiden kanssa työskentelyn menetelmiä. Panostaminen eroprosessien hyvään läpiviemiseen on erityisen perusteltua Rovaniemellä, jossa yksinhuoltajien määrä on suuri ja lasten huolto- ja tapaamissopimuksia tehdään vuosittain paljon Välineitä erityislasten arjen kuntoutukseen Vain muutama vuosi sitten Villen vanhemmat olivat lähes keinottomassa tilanteessa. Ville ei selviytynyt ikäistensä ryhmässä arvaamattoman käytöksensä ja häiriköintinsä vuoksi. Rajoitettaessa hän oli uhmakas ja tottelematon tai vetäytyi yksikseen kykenemättä näkemään omaa osuuttaan riidassa. Päivittäiset toiminnot, kuten pukeminen, syöminen, pesut ja nukkumaan menot veivät uskomattoman paljon aikaa. Se, että Ville oli lähes kaikesta eri mieltä ja asioiden normaali oppiminen eli kuunteleminen ja toimiminen ohjeiden mukaan eivät onnistuneet, alkoi aiheuttaa kestämättömiä tilanteita ja uuvuttaa sekä vanhemmat että päiväkodin ja koulun väen. Näistä ns. erityislapsista tiedetään nykyään entistä enemmän. Tiedetään ettei syy välttämättä ole kasvatuksessa vaan taustalla voi olla aivojen poikkeava ominaisuus, joka vaatii ongelmatilanteissa uudenlaista lähestymistapaa. Kun jokaiselle lapselle räätälöidään hänen tarpeisiinsa sopiva neuropsykiatrisia toimintaperiaatteita noudattava kuntoutussuunnitelma ja sitä noudatetaan johdonmukaisesti lapsen eri toimintaympäristöissä, alkaa arki vähitellen sujua paremmin. Kuntoutuksen keskeisiä elementtejä ovat kannustaminen ja positiivisen palautteen antaminen vähäisestäkin onnistumisesta, toimintojen palastelu ja kuvittaminen ja lapsen erityisten aistiherkkyyksien huomioiminen. Kun lapsi huomaa onnistuvansa, hänen itsetuntonsa vahvistuu ja lapsi voi välttää myöhemmässä elämässään monet ongelmat. Tiedetään että näillä erityislapsilla on suuri riski nuoruusiässä sairastua masennukseen tai ajautua päihteisiin, huumeisiin ja rikoksen poluille (mm. Tiina Tuominen 2008). Hanke on tukenut erityislasten arjen sujumista ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyä järjestämällä koulutusta arjen kuntoutuksen välineistä ja toimintamalleista lasten kanssa toimiville niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin. Kouluttajana ja työkalupakin avaajana on ollut Tampereen yliopistollisen sairaalan neuropsykiatrisen kuntoutustyöryhmän sairaanhoitaja Leena Schopp. Koulutukset olivat käytännön läheisyytensä vuoksi hyvin suosittuja ja toivomuksesta Rovaniemellä järjestettiin toinenkin kaikille avoin koulutuspäivä. Taulukko 2. Erityislapsen kuntoutus arjen toimintaympäristöissä Erityislapsen (ADHD, asperger, autismi, Tourette ) haasteet ja niihin vastaaminen arjessa Paikka aika osallistujia, lkm Sodankylässä, videoyhteydellä Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski ja Utsjoki 14

15 Rovaniemellä, videoyhteydellä Kolari Rovaniemellä , videoyhteydellä Kittilä Rovaniemellä Veso-päivänä opettajille 2 x ½ pv n Kuva 1 Leena Schoppin luentotilaisuus Lapin Yliopistolla Elämäntarinatyöskentely lastensuojelunuorten kanssa Pesäpuu ry on kehittänyt narratiivista työotetta soveltavia välineitä erityisesti sijoitettujen nuorten kanssa työskentelyyn. Elämäntarinatyöskentely on menetelmä, jonka avulla nuori pääsee tutkimaan oman elämänsä kokemuksia ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet elämänkulkuun. Liikkeelle lähdetään nykyisyydestä ja menneisyyden kautta siirrytään tulevaisuuteen. Sijoitettujen nuorten elämänkokemuksissa on usein paljon hylätyksi tulemisen kokemuksia, turvattomuutta ja tukahdutettuja tunteita, siksi menneisyyteen siirrytään vähitellen, nuoren ehdoilla ja aikuisen tukemana. Nuoruus on identiteetin etsinnän aikaa. Minäidentiteetin syntyminen edellyttää jo lapsuuden kokemusten johdonmukaisuutta, jatkuvuutta ja samuutta. Lapsuuden kokemusten hajanaisuus ja repaleisuus asettaa rajoituksensa sijoitetun nuoren oman itsen kokemiselle. Nuoren voi olla vaikea tavoittaa sitä kuka hän. Jos nuoren identiteettikertomus on rakentunut kielteiseksi, saattaa se rajoittaa nuoren omia toimintamahdollisuuksia ja lisätä syrjäytymisriskiä. Elämäntarinatyöskentelyssä pyritään avaamaan portti uuteen tarinaan, myönteiseen toivoa ylläpitävään tarinaan ja löytämään omaan itseen myönteisesti suhtautuvia vaihtoehtoisia tulkintoja. Työskentelyssä nuorten kanssa voidaan käyttää monenlaisia toiminnallisia menetelmiä ja välineitä; valokuvia ja valokuvausta, lapsen elämän palapelin kokoamista, tunnekortteja, piirroksia, sukupuuta ja verkostokarttaa (Barkman 2007). 15

16 Elämäntarinatyöskentelyä ja siihen soveltuvien välineiden käyttöä harjoiteltiin kokemuksellisen oppimisen periaatteella syksyllä 2007 kahden päivän ajan Pesäpuu ry:n kouluttajan Johanna Barkmanin ohjauksessa. Teoriaosuuden lisäksi koulutukseen osallistuneet saivat työstää omaa elämäntarinaansa valokuvia ja muita apuvälineitä käyttäen ja toinen toistaan vahvistaen. Näin he saivat omakohtaista kosketusta elämäntarinatyöskentelyyn ja pystyvät paremmin hyödyntämään työssään menetelmää sekä lasten ja nuorten että myös aikuisten kanssa. Koulutukseen osallistui yhteensä 22 lasten ja nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista Rovaniemeltä, Sodankylästä, Posiolta ja Kittilästä. Osallistujat kokivat koulutuksen itselleenkin voimaannuttavana kokemuksena Vahvistusta varhaiseen puuttumiseen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen Ennalta ehkäisevän työn onnistuminen edellyttää, että työntekijä pystyy ottamaan puheeksi mahdollisen huolensa lapsen vanhempien kanssa, niin että syntyy luottamuksellinen vuorovaikutus ja rakentava yhteistyö. Stakesissa on kehitetty huolen puheeksi ottamisen avuksi kysymyssarja, jota työntekijä voi käyttää tukenaan pohtiessaan huolta ja valmistautuessaan keskustelemaan siitä vanhempien kanssa. Kysymyssarjan käyttöön ja vanhempien kohtaamiseen on kehitetty oma koulutuksensa, huolen puheeksi ottamisen (Hupu) -koulutus. Keskeistä on kunnioittava suhtautuminen ja yhteistyössä huolen vähentäminen. Vanhempien kunnioittavaa kohtaamista ja huolen puheeksi ottamista on opiskeltu laajasti jo useiden vuosien ajan Rovaseudulla Varpu-hankkeessa. Rovaniemellä ja Ranualla lähes kaikki terveydenhoitajat ja suuri osa päivähoidon henkilöstöstä ja osa koulun henkilöstöstä on suorittanut 2-päiväisen Hupu -koulutuksen. Sen sijaan muualla hankealueella koulutusta on toteutettu vähemmän. Keväällä 2007 hanke järjesti Posiolla Huolen puheeksi ottamisen koulutuksen ja Kemijärvellä saman koulutuksen yhdessä Lapsi kylässä - hankkeen kanssa. Kouluttajina toimivat verkostokonsultit Arja Jääskeläinen ja Jukka Hakola Rovaniemeltä. Sallassa järjestettiin myös päivän koulutus vaikeiden asioiden puheeksi ottamisesta ja lasten ryhmätoiminnoista. Kouluttajana siellä oli psykologi Mervi Muotka Muonion- Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymästä. Vavu-hanke eli varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä, ennaltaehkäisevä mielenterveystyö lastenneuvolassa -projekti toimi Stakesissa Se lähti liikkeelle muutamasta kunnasta ja levisi pian koko maahan. Lapissa Vavu jäi elämään erityisesti Rovaseudulle ja Tunturi-Lappiin. Näillä alueilla on jatkuvasti koulutettu uusia työntekijöitä. Vavu-koulutus käsittää 8 teoria- ja harjoittelupäivää ja kaksivuotisen työnohjauksen. Koulutusohjelma sisältää vuorovaikutustaitojen, vauvan kehityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen havainnoinnin sekä vanhempien ongelmaratkaisutaitojen tukemisen opettelua kirjallisen ja audiovisuaalisen oppimateriaalin ja erilaisten harjoitusten avulla. Hankkeessa haluttiin tukea vavu-taitojen juurtumista ja kannustaa uusia työntekijöitä koulutukseen järjestämällä 2 vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen koulutuspäivää. Ensimmäisessä lasten psykoterapeutti Marja Schulman käsitteli vanhemmuuden kannattelua ja haavoittuvuutta. Toisena koulutuspäivänä Vavu-hankkeen johtaja ja työn aloittaja lastenpsykiatri Merja-Maaria Turunen kertasi keskeiset varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen periaatteet ja kertoi Vavu-koulutuksen tuloksista ja vaikuttavuudesta terveydenhoitajien työskentelyyn Helsingissä. Marja Nuortimo kertoi vuorovaikutuksen tukemisesta äitien päihdekuntoutuksessa. Lisäksi käsiteltiin raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä masennusta ja äidin tukemista näissä tilanteissa. 16

17 4.1.7 Täydennyskoulutus lasten ja nuorten mielenterveystyöstä perustason työntekijöille Peruspalvelujen työntekijät, muut kuin mielenterveystyön ammattilaiset, kokevat, ettei heillä ole riittävää perustietoutta mielenterveysasioista, lasten psyykkisen kehityksen häiriöistä ja hoidosta. Hankkeessa kartoitettiin tähän liittyvät tarjolla olevat koulutustahot ja -ohjelmat. Oulun seudun ammattiopistolla oli valmiina lasten ja nuorten mielenterveystyön ammatillinen täydennyskoulutusohjelma, jota pohjana käyttäen voitiin melko nopeasti koota tarkoitukseen soveltuva hankkeessa pilotoitava kokonaisuus. Koulutuskokonaisuus koostui lähiopetuksena järjestetyistä kahdesta seminaarista sekä 8 opintopisteen laajuisesta verkkokurssista, jonka toteutuksesta vastasi Oulun seudun ammattiopisto. Tavoitteena oli että opintokokonaisuuden suoritettuaan työntekijä osaa arvioida lapsen/nuoren psyykkistä kehitystä, mielenterveyttä ja hoidon tarvetta sekä tuntee keskeiset lasten ja nuorisopsykiatristen hoito- ja terapiamenetelmien perusteet. Seminaareissa käsiteltiin lapsuus- ja nuoruusiän psyykkistä kehitystä sekä erilaisia menetelmiä arvioida lapsen ja nuoren kehitystä ja tilannetta. Kouluttajina olivat mm. lastenpsykiatri Helena Terävä, nuorisopsykiatri Pirjo Mäki ja perheterapeutti Tina Mäkelä. Verkko-opinto-osuudessa käytiin läpi lasten ja nuorten keskeisimmät psykiatriset häiriöt ja hoitomuodot. Kurssi koostui kuudesta kahden viikon mittaisesta jaksosta, joihin kuului TtM Lilli Pesämaan verkkovideoluentoja, erilaista verkkomateriaalia ja -tehtäviä. Kunkin jakson materiaalit tulivat näkyviin verkossa jakson alussa ja poistuivat jakson päätyttyä. Opiskeltavien aihekokonaisuuksien konkretisoimiseksi opiskelijat jaettiin neljän hengen ryhmiin, joissa he saivat keskustella verkossa kulloinkin käsiteltävästä teemasta tutoreiden johdolla omien kokemustensa ja ryhmän jonkun jäsenen tuoman tapausselostuksen pohjalta. Työskentely verkossa tapahtui Moodle-oppimisalustalla sille varatulla keskustelualueella. Koulutuskokonaisuus ajoittui kolmelle kuukaudella keväällä Aikataulu oli varsin tiukka ja työntekijöiden oli vaikea irrottautua työstään työaikana verkko-opintoihin, jotka sitten siirtyivätkin monilla osaksi vapaa-aikaan. Muutoin työntekijät pitivät materiaalia kattavana ja oppimistehtäviä hyödyllisinä ja haasteellisina. Pienryhmätyöskentely toteutui vaihtelevasti; joissakin ryhmissä vastuu keskustelusta ja ryhmätehtävistä kasautui liiaksi vain joidenkin osallistujien harteille. Kurssin suoritti loppuun 20 työntekijää eri ammattiryhmistä. Mukana oli päivähoidon työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, mielenterveystoimistojen työntekijöitä ja koulunkäyntiavustajia eri kunnista Muu osaamista tukeva koulutus Lapsi väkivallan kohteena ja kokijana Lasten kaltoinkohtelua ei aina osata tunnistaa ja sen puheeksi ottaminen koetaan vaikeaksi. Aiheen arkaluonteisuus, ahdistavuus, pelko vääristä tulkinnoista ja yhtenäisten ohjeiden puuttuminen vaikeuttavat asiaan tarttumista. Kaltoinkohtelu aiheuttaa lapselle aina kärsimystä ja siksi siihen puuttuminen on kaikkia lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä velvoittava asia. Hanke järjesti yhdessä Lapin lääninhallituksen Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy -hankkeen kanssa koulutuksen lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja puuttumisesta, väkivaltaa kokeneiden lasten traumatisoitumisesta sekä lasten auttamisen käytännöistä. Kouluttajina olivat professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta, psykologi, psykoterapeutti Ritva Tolonen Traumaterapiakeskuksesta sekä psykologi Tuija Korhonen Oulun ensi- ja turvakodilta. Aihe oli kiinnostava, mikä näkyi osanottajien määrässä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun 17

18 auditorio täyttyi 209:stä kuntien ja kolmannen sektorin työntekijästä sekä opiskelijasta opettajineen. Psykoedukatiivinen perhe- ja ryhmäohjaus Jonkun perheenjäsenen psyykkinen sairaus heijastuu koko perheeseen ja vaikuttaa perheen vuorovaikutukseen. Läheisen riski sairastua on myös suuri. Tätä riskiä pyritään vähentämään psykoedukatiivisella perheohjauksella. Ohjaus ei ole terapiaa eikä hoitoa, mutta se on osa sairastuneen kokonaishoitoa ja koko perheen tukemista. Siinä annetaan tietoa, jonka avulla sairastuneen toipuminen edistyy ja perheen stressiä vähentävien toimintakeinojen käyttö vahvistuu. Tavoitteena on lisätä sairastuneen ja läheisten ymmärrystä psyykkisestä sairaudesta ja kehittää yhdessä perheen vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. (Berg 2007.) Psykoedukatiivista ohjausta voidaan antaa myös vertaisryhmälle, joka koostuu henkilöistä, joita yhdistää sama sairaus tai omaisista, joita yhdistää läheisen psyykkinen sairaus. Tavoitteena on tällöinkin tiedollisen aineksen yhdistäminen osallistujien omiin kokemuksiin ja näin ymmärryksen ja ongelmaratkaisutaitojen lisääminen. Ryhmä antaa osallistujille kokemuksen, että ei ole yksin ongelmineen vaan muillakin voi olla samanlaisia vaikeuksia. Psykoedukatiivisesta perhe- ja ryhmäohjauksesta järjestettiin yhdessä Mielenterveys- päihdetyön kehittämishankkeen kanssa koulutus Kemijärvellä ja Muoniossa seutukuntien mielenterveys-, sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin työntekijöille. Koulutuksiin osallistui yhteensä 46 työntekijää. Kouluttajana toimi Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistyksen toiminnanjohtaja, VTM, VE-perheterapeutti Leif Berg. Muut kuntakohtaiset koulutukset Hankkeen suunnittelija, YTM, VE-perheterapeutti Riitta Liinamaa piti kuntakohtaisia koulutuksia paikallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta muissa hankekunnissa lukuun ottamatta Kemijärveä, Kolaria, Rovaniemeä ja Sodankylää. Koulutuksissa on käsitelty mm. mielialaongelmaa, lapsen ja nuoren tukemista ammatillisessa vuorovaikutuksessa, traumatisoitumista, päihteitä ja katkaisuhoitoa. Osallistujia on ollut vaihtelevasti 6 20 kunnan sosiaali- ja terveystoimesta, koulusta, päivähoidosta. 4.2 Konsultaation kehittäminen IP-videoneuvottelun käyttö konsultaatiossa Hankkeen yhtenä tavoitteena oli psykososiaalisten erityispalvelujen konsultaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti tietoteknologiaa hyödyntämällä. Internet-pohjainen videoneuvottelutekniikka on syrjäyttänyt jo valtaosin ISDN-tekniikkaa hyödyntävän videoneuvottelun helppoutensa ja edullisuutensa ansiosta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on testattu useamman vuoden ajan Visual Meeting -videoneuvotteluohjelmistoa sekä ryhmäneuvotteluissa että kahden välisissä neuvotteluissa. Tekniikkaa on saatu toimivammaksi sitä mukaan kun laajakaistanopeudet ovat tehostuneet. Lapin sairaanhoitopiiri on kilpailutuksen kautta päätynyt hankkimaan Visual Meeting -ohjelmistot. Useissa terveyskeskuksissa on myös sama ohjelmisto. Hankkeessa päädyttiin tällä perusteella hankkimaan myös kuntien työntekijöille työasemakohtaisia Visual Meeting -ohjelmistolisenssejä. Ohjelma on helppokäyttöinen ja edullinen. Kahdenvälinen yhteys ei maksa mitään, useamman työpisteen ryhmäneuvottelussa tulee siltamaksu käytetyn ajan mukaan. 18

19 Työasemakohtaisten videoneuvotteluohjelmien oletettiin innostavan työntekijöitä helpommin kokeilemaan etäkonsultaatiota. Aiemmin on työntekijä joutunut yleensä ottaessaan yhteyttä asiantuntijaan erikseen varaamaan neuvottelutilan, jossa videoneuvottelutekniikka on ollut. Tämä on käytännössä johtanut siihen, ettei laitteistoa ole kovin aktiivisesti käytetty. Lisenssejä hankittiin kaikkiaan kahdeksan sosiaalityöntekijöille, psykologeille ja terveydenhoitajille. Lisäksi ostettiin vuodeksi tunnelointipalvelu. Tunneloinnin avulla saadaan turvallisesti tietoliikenne toimimaan kuntien tietoliikenneverkoissa, ja videoneuvotteluliikenteelle riittää yhden portin avaaminen palomuurissa (Kurvinen 2006). Tunneloinnin hyötyjä on myös se, ettei yhteydenottamiseen välttämättä tarvita monimutkaisia IP-osoitteita, vaan yhteydenottaminen onnistuu myös tietyn henkilökohtaisen numeron avulla tai esimerkiksi sähköpostiosoitteella. Tunnelointi takaa tietoturvallisemman tavan toteuttaa videoneuvottelu kuin perinteinen, tunneloimaton videoneuvotteluliikenne, eikä se sido työntekijää tiettyyn tilaan videoneuvotteluyhteyden muodostamiseksi. (Kurvinen 2006.) Lisenssihankinnat sovitettiin täydentämään muiden hankkeiden videoneuvotteluohjelmahankintoja. Näin oli mahdollista saada ohjelma mahdollisimman moneen työpisteeseen. Mielenterveys- ja päihdetyön hanke kustansi ohjelmat mielenterveystoimistoihin. Nuorten Ystävät ry:n Lapsi kylässä -hankkeessa oli hankittu sama videoneuvotteluohjelma Itä- Lapin kuntien sosiaalisihteereille ja lastensuojelun perhetyöntekijöille. Näitä on voitu hyödyntää myös tässä hankkeessa. Hankkeessa kartoitettiin asiantuntijatahoja, joiden kanssa kunnilla jo oli palvelusopimuksia ja joiden kanssa konsultaatiota voitaisiin kokeilla myös teknologiaa hyödyntäen etäältä. Jotta kokeilu voitiin toteuttaa, hanke teki sopimukset kahden yksityisen lasten ja nuorisopsykiatrian palveluja tuottavan yrityksen kanssa konsultaation ostamisesta kuntien työntekijöille hoidon tarpeen arviointiin tai hoitokonsultaatioihin. Tarkoitus oli, että myös lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat olisivat osallistuneet konsultaation antamiseen. Vaikka sairaanhoitopiiri oli kilpailuttanut videoneuvotteluohjelmistojen hankinnan, käytännössä ei niitä ehditty asentaa työasemille. Tekniset ongelmat, kuvan pysähtyminen tai ääniyhteyden katkeileminen hankaloittivat osaa neuvotteluista. Osin tekniset ongelmat johtuivat käyttäjien kokemattomuudesta välineen teknisten ominaisuuksien hallinnassa, osin laajakaistan puutteista. Kaiken kaikkiaan toteutui lasten ja/tai nuorten psykiatrian konsultaatioita 10 kertaa. Näistä vähintään kohtuullisesti teknisesti onnistuneiksi osallistujat arvioivat 6 videoneuvottelua, muissa oli ääni- ja/tai kuvaongelmia. Kerran oli jouduttu vaihtamaan kokonaan puhelinkonsultaatioksi, kun kuvayhteys jämähti paikalleen ja ääniyhteys katkeili jatkuvasti. Osallistujia pyydettiin arvioimaan myös videoneuvottelun soveltuvuutta kulloisessakin tilanteessa sisällöllisesti. Osallistujat, erityisesti konsultaatiota antavat, kokivat videoneuvottelun sopivan käyttötilanteeseen hyvin tai erinomaisesti. Videoneuvottelua käytettiin myös työntekijähaastatteluissa. Yhteydet näissä sujuivat joitakin kuvan pysähtymisiä lukuun ottamatta hyvin. Videoneuvottelujärjestelmän käyttö jäi kokonaisuudessaan suunniteltua vähäisemmäksi. Työntekijät kyllä innolla ottivat uuden välineen vastaan, mutta harjaantuminen käyttämään sitä jäi tavanomaisessa arjen kiireessä. Työntekijät saivat ohjelman asentajalta käyttökoulutuksen ja projektipäällikkö omilla yhteydenotoillaan pyrki kannustamaan käyttöä ja olemaan yhteydessä harjoitusmielessä johonkin kollegaan. Käyttöä olisi pitänyt jatkaa koulutuksen jälkeen aktiivisesti ainakin viikoittain, jolloin tuntuma olisi säilynyt ja käytöstä tullut rutiinia. Vaikka työntekijöille tarjottiin etäasiantuntijapalveluja korvauksetta, ei niitä osattu hyödyntää. Ehkä ohjelman käyttö konsultaatioon tuntui työntekijöistä alkuvaiheessa liian vaativalta. 19

20 Lapsi kylässä -hankkeessa aktiivisimmiksi videoneuvotteluohjelman käyttäjiksi osoittautuivat kolmen kunnan lastensuojelun perhetyöntekijät, jotka kokoontuivat viikoittain videovälitteisesti jakamaan kokemuksia ja vertaistukea toisilleen. Tätä vertaistukitoimintaa tutkittiin erillisen opinnäytetyön kautta. Tutkimuksen mukaan perhetyöntekijät arvioivat videovälitteisen vertaistuen erittäin vaikuttavaksi tukimuodoksi. Se on lisännyt työntekijöiden konkreettista osaamista ja itseluottamusta työssä. Erityisen tärkeää vertaistuki on yksin työskentelevälle perhetyöntekijälle. Suurimpana uhkana perhetyöntekijät pitivätkin videoneuvotteluohjelman käyttömahdollisuuden loppumista. Lapsi kylässä -hankkeessa toteutetussa videoneuvottelun käyttäjätutkimuksessa vahvuuksina korostuivat tekniikan aikaa ja kustannuksia säästävät etäneuvottelumahdollisuudet. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin videoneuvottelujärjestelmän kautta saatava työn kehittämisen mahdollisuus ja palvelujen monipuolistuminen. Eniten vastaajia epäilytti ohjelman tekninen sujuvuus, liittyen tiedonsiirtonopeuteen, ohjelman päivittymiseen ja saatavuuteen sekä pelko käyttökustannusten noususta. Vastaajat pohtivat myös teknologian vaatimusten vaikutuksia totuttuihin työtapoihin ja asiakkaiden asemaan. Tekniset ratkaisut saattavat myös etäännyttää joitakin asiakasryhmiä kauemmas palveluista. (Peronius 2008.) IP-videoneuvottelun käyttö etäterapiassa Videoneuvottelujärjestelmää on hyödynnetty etäterapiassa mm. Skotlannissa, jossa maaseudulta vaikeiden kulkuyhteyksien takaa ihmisten on ollut vaikea päästä tapaamaan viikottain terapeuttiaan. Lilli Pesämaa on kartoittanut MEDLINE ja PsycINFO -tietokannoista 1966 kesäkuu 2003 tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita, joissa käsitellään videoneuvottelun käyttöä lasten ja nuorisopsykiatriassa. Hän löysi 12 kyselytutkimusta, joista vain kaksi oli randomisoitua kokeellista tutkimusta. Nelson kumppaneineen (2003) vertaili videoneuvottelun avulla annetun ja perinteisen hoidon vaikuttavuutta masentuneiden nuorten hoidossa. 28 nuorta, joilla oli todettu masennusoireilua jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset saivat etähoitoa ja toiset perinteistä. Masennusoireet vähenivät enemmän etähoitoryhmässä kuin perinteistä, henkilökohtaisilla tapaamisin pohjautuvassa hoitoryhmässä. Hoidon päätyttyä kaikkiaan 23 nuorella ei havaittu depressiooireita eikä hoitomuodolla ollut siinä vaiheessa eroa. Otoksen pienuus ja etähoidon uutuusviehätys saattoivat vaikuttaa alussa saatuihin eroihin. Elford tutkimusryhmineen (2000) tutki videoneuvottelun välityksellä ja perinteisesti tehtyjen diagnoosien yhtenevyyttä. Tapauksista (26) 96 %:ssa tehdyt diagnoosit ja hoitosuositukset olivat samoja. Videoneuvottelun käytöstä hoidossa löytyi 7 tapaustutkimusta, näissä etähoitoa oli käytetty m. anorexiaa sairastavan tytön perheterapiassa, itsetuhoisen pojan perheistunnoissa, masentuneen tytön hoidossa ja ADHD-pojan kognitiivisessa psykoterapiassa. (Pesämaa et al.2004.) Videoneuvotteluun osallistuneiden tyytyväisyyttä selvitettiin 12 tutkimuksessa. Melkein kaikki tutkimuksiin osallistuneet perheenjäsenet olivat tyytyväisiä etäpalveluun. Vanhemmat kokivat saaneensa sellaista apua kuin toivoivat ja olivat valmiita suosittelemaan videoneuvottelua myös muille. Jotkut lapsista ja nuorista eivät osanneet sanoa, kumpi tapa saada terapiahoitoa oli parempi, videovälitteinen vai perinteinen. Jotkut lapset, nuoret ja vanhemmat kokivat olonsa epämukavaksi videoneuvotteluistunnossa. Katsekontaktin puuttumista pidettiin häiritsevänä, myös kuulemisongelmia esiintyi. Kuitenkin vanhemmat pitivät joistakin puutteista huolimatta videoneuvottelua parempana vaihtoehtona kuin matkustaa pitkä matka tapaamaan terapeuttia. Lapsille ei tule poissaoloja koulusta ja voi asioida tutussa ympäristössä. Työntekijöiden mielestä videoneuvottelu säästää aikaa ja rahaa Se myös rikastuttaa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja. Työntekijät kokivat saavansa läheisen kontaktin asiakkaaseen myös videoneuvottelussa ja olivat sitä mieltä, että joskus vaikeista asioista voi puhua helpommin videoneuvottelussa kuin kasvokkain. Videoneuvottelumahdollisuus lisää tasa-arvoa terapian saatavuudessa, kun siten mahdollistuu palvelu myös syrjäseutujen asukkaille. (Pesämaa et al ) 20

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta Marja-Sisko Tallavaara

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta Marja-Sisko Tallavaara TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.4. 30-9.2011 Marja-Sisko Tallavaara 12.10.2011 1. Ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen menetelmien ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöön ottaminen: Kehittäminen

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot