Puranpojantien asemakaavan muutos

Transkriptio

1 LIITE 1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Puranpojantien asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23877

2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (9) Maritta Heinilä/ Pekka Seppänen Sisällysluettelo 1 Suunnittelualueen sijainti ja asemakaavan muutoksen alustavat tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Osalliset Tiedottaminen Vaikutusten arviointi Kaavoitustyön vaiheet ja osallistuminen Yhteystiedot... 7 LIITTEET... 8 Liitteet Liite 1: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutoksen laatimisprosessi... 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (9) Paimion kaupunki Puranpojantien asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavamuutoksen laadinnan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjä sekä kaavan vaikutusten arviointia (MRL 63 1 mom.). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan lisäksi suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat sekä osalliset, joita suunnittelu koskee. 1 Suunnittelualueen sijainti ja asemakaavan muutoksen alustavat tavoitteet Paimion kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavamuutoksen laadinnasta ja kaavamuutos on kuulutettu vireille Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella arvokkaaseen maisemaympäristöön sopiva pientaloalue, sijoittaa Puranpojantie uudelleen maastollisesti parempaan paikkaan sekä katkaista Myllytien ja Mannerbergintien välinen katuyhteys. Kaavoitettava alue sijaitsee Paimion kaupungin Spurilan alueella, noin kilomein etäisyydellä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualue sijoittuu viljelyalueen ja Spurilanjärven ympäröivän metsän reunavyöhykkeelle kohtaan, jossa rakennettu alue ja jokilaaksojen luonto ja maaseutu yhdistyvät. Kaavoitettava alue käsittää Kiirulan asuinalueen eteläpuolella, Spurilanjärven länsipuolella olevan pääosin rakentamattoman metsäalueen ja sen reunavyöhykettä. Suunnittelualuetta rajaa etelässä Spurilan kartanoon johtava Puranpojantie. Kaavoitettavan alueen koko on noin 13 ha. Kuva 1. Opaskarttaote. Suunnittelualueen ohjeellinen rajaus on esitetty punaisella viivalla. Liite 1 OAS.docx

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (9) 2 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Maakuntakaava Paimiossa on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Turun kehyskuntien maakuntakaava. Suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Lisäksi alue rajautuu eteläpuolella kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Muita suunnittelualuetta koskevia merkintöjä ei ole. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä. Yleiskaava Suunnittelualueelle on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymä Vistan osayleiskaava, joka on saavuttanut lainvoiman muilta osin, lukuunottamatta Turun hallinto-oikeuden päätöksellä kumoutuneita alueita. Nyt laadittavan asemakaavan osalta osayleiskaava on saanut lainvoiman. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin osoitettu asuinpientalovaltaiseksi alueeksi, jolla rakentaminen sopeutetaan ympäristöön (AP/sy). Lisäksi osa alueesta on osoitettu erillispientaloalueeksi (AO), maa- ja metsätalousalueeksi, jolle on osoitettu asuinpientalojen reservialue, jolla rakentaminen sopeutetaan ympäristöön (AP-1/res/sy). Suunnittelualueen lävitse on osoitettu tieyhteys, josta osa on merkitty ohjeellisena. Tien ohessa kulkee uusi kevyen liikenteen väylä. Liite 1 OAS.docx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (9) Kuva 3. Ote yleiskaavasta suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella. Asemakaava Alueella on voimassa Oinilan rakennuskaava vuodelta Suunnittelualueelle on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO), erillisten ja kytkettyjen omakotirakennusten sekä rivitalojen korttelialuetta (AOR), puistoaluetta (P), maatalousaluetta (M) sekä katualuetta. Voimassa olevan asemakaavan pohjoisosa, Myllytien varressa olevat omakotitontit, on toteutunut. Pääosa asemakaavasta on toteutumatta. Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan pohjakartalle, joka täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 mukaiset vaatimukset. Maanomistus Alueet ovat kunnan ja yksityisessä omistuksessa. Aloitteen asemakaavoitukseen on tehnyt kunta. Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Olemassa olevat selvitykset ja aluetta koskevat aiemmin laaditut suunnitelmat kootaan luonnosvaiheessa. Asemakaavan yhteydessä laaditaan aluetta koskeva maisemaselvitys ja arkeologinen inventointi. Liite 1 OAS.docx

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (9) Kuva 4. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavan muutoksen rajaus on osoitettu punaisella viivalla. 3 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62.) Puranpojantien asemakaavan muutoksen osallisia ovat mm.: alueen maanomistajat ja asukkaat naapurit Paimion kaupungin eri hallintokunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. Liite 1 OAS.docx

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (9) 4 Tiedottaminen Vireillepano ja valmisteluvaihe. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville toukokuussa Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto asetettiin nähtäville kaupungintalolle väliseksi ajaksi. Nähtävillepanosta kuulutetaan paikallislehdessä (Kunnallislehti). Aineistoon oli mahdollista tutustua myös kaupungin internet-sivustolla järjestettiin avoin yleisötilaisuus Paimio-salissa. Osallisilla oli mahdollisuus antaa kirjallinen mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Asemakaavamuutosluonnosta koskevat mielipiteet tuli jättää kirjallisesti luonnoksen nähtävilläoloaikana. Paimion kaupunki pyysi viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Saadut mielipiteet (4 kpl) ja lausunnot (4kpl) sekä kaavan laatijan vastine näihin käsitellään ympäristölautakunnassa. Kaavaa koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Ehdotusvaihe. Asemakaavan muutoksen ehdotus asetetaan nähtäville kaupungintalolle 30 vuorokauden ajaksi. Nähtävillepanosta kuulutetaan paikallislehdessä (Kunnallislehti). Aineistoon on mahdollista tutustua myös kaupungin internet-sivustolla Osallisilla on mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus asemakaavan muutoksen ehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana. Paimion kaupunki pyytää viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Saadut muistutukset ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastine näihin käsitellään ympäristölautakunnassa. Tarvittaessa järjestetään kaavaa koskeva viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe. Asemakaavan muutoksen hyväksyy Paimion kaupunginvaltuusto. Sen päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 5 Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutusten arviointi kirjataan osaksi kaavaselostusta. 6 Kaavoitustyön vaiheet ja osallistuminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia, joka on esitetty liitteenä 1 olevassa kaaviossa. Liite 1 OAS.docx

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (9) Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kaupungin internet-sivuilla. Vaiheet Alustava aikataulu Valmisteluvaihe Lähtötietojen hankinta ja kokoaminen sekä osallistumis /2014 ja arviointisuunnitelman laatiminen Asemakaavan muutosluonnoksen laatiminen OAS:in nähtävilläolo alkaa 05/2014 Valmisteluvaiheen nähtävilläolo 06/2014 Yleisötilaisuus Paimio-salissa klo: 18 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen, kaavaselostus ja vaikutusarviointi 08-09/2014 Ehdotusvaiheen nähtävilläolo (30 vrk) 09-10/2014 Hyväksymisvaihe Kaavan hyväksymiskäsittely 11-12/2014 Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. 7 Yhteystiedot Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaa Kaavoitusinsinööri Juha Suominen Paimion kaupunki PL PAIMIO etunimi.sukunimi(at)paimio.fi puh (Suominen) puh (Virta) Asemakaavan muutoksen laatijana on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu Tampere Projektipäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-506 Liite 1 OAS.docx

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (9) Maritta Heinilä puh maritta.heinila@fcg.fi LIITTEET 1. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutoksen laatimisprosessi Liite 1 OAS.docx

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (1) Liite 1 Liite 1: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutosn laatimisprosessi Liite 1 OAS.docx

11

12 PAIMION KAUPUNKI Spurilan asemakaavan luontoselvityksen päivitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22279P001

13 Raportti Nuottajärvi Marja Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalue Lähtöaineisto ja maastoinventoinnit Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitukset Epävarmuudet Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Vesiolot Suojelualueet ja lähimmät arvokkaat luontokohteet Eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit Arvokkaat luontokohteet Johtopäätökset ja suositukset... 9 Lähteet... 9 Liitteet: Liite 1. Selvitysalueen luontotyypit ja arvokohteet Pohjakartta-aineisto Paimion kaupunki Valokuvat: FCG / Marja Nuottajärvi Kansikuvassa näkymä selvitysalueen pohjoisrajalta etelään. Kuvassa vasemmalla näkyy selvitysalueen itäosan metsänreuna. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (9) Spurilan asemakaavan luontoselvityksen päivitys 1 Johdanto Työn tavoitteena on laatia Paimion kaupungin Spurilan alueen asemakaavoitusta palveleva luontoselvitys, joka täydentää alueelta vuonna 2009 laadittua liito-orava- ja luontoselvitystä erityisesti alueen luontotyyppien ja arvoalueiden tarkentamisen osalta. Selvityksen tavoitteena on selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Nämä tavoitteet on mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa (Asemakaavan laadinta MRL 54 ). Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Selvityksen on laatinut Paimion kaupungin toimeksiannosta Nuottajärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 2 FM, biologi Marja Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Paimion kaupungin Spurilan kylässä (kuva 1). Kallioista mäkeä, metsäistä rinnettä sekä peltoa sisältävän selvitysalueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria. Alue rajautuu teihin, rakennettuun ympäristöön ja peltoon. Selvitysalue oli vuosien 2009 ja 2013 selvityksissä yhtenevä. Kuva 1. Selvitysalueen likimääräinen sijainti esitetty sinisellä. Pohjakartta MML, ei mittakaavassa. Raportti_Spurila_ docx

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (9) Lähtöaineisto ja maastoinventoinnit Alueen luonnonympäristöä ja maisemaa koskevia tietoja tarkistettiin seuraavista lähteistä: - Oiva-paikkatietopalvelu, luettu , ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012: Kiirulantien asemakaavan luontoselvitys. - Suunnittelukeskus Oy 2005: Oinila IV asemakaavan luontoselvitys - Kärkkäinen, Jari & Mustonen, Kimmo 2000 (tarkistettu 2009/ Paimion kaupunki): Paimion arvokkaat luontokohteet. Suunnittelukeskus Oy, Turku, 123 s. - Ger, Riikka 2002: Paimion maisemaselvitys. Suunnittelukeskus Oy, Helsinki, 37 s. - Lehtomaa, Leena 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 160, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku, 429 s. Vuonna 2009 selvitysalueella suoritettiin maastokäynti 7. huhtikuuta, jonka yhteydessä havainnoitiin merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella. Liito-oravan elinympäristöksi soveltuvilla metsäkuvioilla eli varttuneissa-vanhoissa kuusikoissa ja kuusi-lehtipuusekametsissä tarkistettiin kuusten ja lehtipuiden tyvet liito-oravan jätösten varalta. Lisäksi alueen luontotyyppejä ja kasvillisuutta havainnoitiin inventointiajankohdan sallimalla tarkkuudella. Vuonna 2013 selvitysalueella suoritettiin maastokäynti 12. heinäkuuta, jolloin inventoitiin alueen luontotyypit ja kasvillisuus ja havainnoitiin alueelta vuonna 2009 rajattua luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi arvioitua puronvartta (Spurilanjärven laskupuro). Lisäksi järeimpien kuusien sekä lehtipuiden tyvet tarkistettiin liito-oravan jätösten varalta. 4 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain 2. luvun 11 mukaiset suojeltavat luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit Raportti_Spurila_ docx

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (9) täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 5 Uhanalaisuusluokitukset 6 Epävarmuudet Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uuteen vuonna 2010 julkaistuun uhanalaisuusarviointiin, joka on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellinen uhanalaisuusluokitus on uusimpien alueellisten uhanalaisuusarvioiden mukainen (mm. Ryttäri ym. 2012). Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osaalueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Uhanalaisen luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät luonnon vuotuiseen vaihteluun sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä Raportti_Spurila_ docx

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (9) Luonnonympäristö luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Huomioon ottaen selvitysalueen pienen koon ja että alue on inventoitu kauttaaltaan kahtena eri vuotena, voidaan todeta, että tämän selvitysraportin tuloksiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. 7.1 Kallio- ja maaperä 7.2 Vesiolot Selvitysalueen kallioperä on alueen pohjoisosissa graniittia ja mikrokliinigraniittia sekä eteläosissa Puranpojantien ympäristössä kiillegneissiä. (Geologian tutkimuskeskus) Selvitysalueen itäosan rinne on maaperältään kalliomaata. Selvitysalueen alavat osat pellolla ja pellonreunusmetsässä ovat maaperältään hienon hiedan peittämää savimaata. Aivan selvitysalueen pohjoisosassa on myös hiekkamoreenia. (Geologian tutkimuskeskus) Selvitysalue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Preitilä-Haanpään vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (tunnus ) lähimmillään noin 1,6 kilomein etäisyydellä selvitysalueesta itään. Selvitysalue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (VHA3) ja Paimionjoen vesistöalueeseen (vesistöaluetunnus 27). Selvitysalue sijoittuu Paimionjoen alaosan alueen (27.01) Vähäjoen valuma-alueeseen (valuma-aluetunnus ). Selvitysalueen pintavedet valuvat siis Vähäjokeen, joka laskee Paimionjokeen, joka puolestaan purkaa vetensä Saaristomeren Paimionlahteen. Selvitysalueella ei sijaitse vesistöjä eikä luonnontilaisia pienvesiä. Välittömästi selvitysalueen itäpuolella sijaitsee pieni Spurilanjärvi, jonka laskuoja sijoittuu selvitysalueen eteläreunalle (kuva 2). Laskuojassa on vettä vain ylivirtaamakausina. Alueen pintavedet kerääntyvät pellonreunusojiin ja johtuvat niitä pitkin alueen ulkopuolelle. Kuva 2. Välittömästi selvitysalueen itäpuolella sijaitseva Spurilanjärvi (vasemmalla) ja laskupuron kausikuiva uoma (oikealla). Raportti_Spurila_ docx

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (9) Suojelualueet ja lähimmät arvokkaat luontokohteet 7.4 Eläimistö Selvitysalueelle ei sijoitu suojelualueita tai suojeluohjelmien mukaisia alueita. Lähin luonnonsuojelualue on Pappilan metsän luonnonsuojelualue (YSA200377), joka on yksityisen maalla oleva suojelualue noin yhden kilomein etäisyydellä selvitysalueesta länteen. Lähin Natura 2000-alue on Paimionjokilaakson Natura-alue (FI , aluetyyppi SCI) noin kahden kilomein etäisyydellä luoteeseen. Paimionlahden kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA) sijaitsee noin 5,3 kilomein etäisyydellä selvitysalueesta lounaaseen. Paimionlahti on myös Paimionlahden perän lintuvesiensuojeluohjelman aluetta ja Paimionlahden Natura 2000 aluetta (FI , aluetyyppi SPA). Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus (MAO ) sijaitsee lähimmillään noin 300 mein etäisyydellä selvitysalueesta länteen. Selvityksen pohjana käytetyissä lähteissä on aiemmin esitetty selvitysaluetta sivuavana arvokkaana luontokohteena paikallisesti merkittävä Spurilan koivukuja ja lampi (Kärkkäinen & Mustonen 2000), jota vuonna 2009 laaditun selvityksen tarkistuksessa ei ole enää esitetty. Selvitysalueen etelärajalla kulkevan Pojanpurantien varsilla kasvaa nykyisellään nuorehkoja koivuja. Spurilanjärvi sijoittuu selvitysalueen ulkopuolelle itään. Lähimmät aiemmissa selvityksissä esitetyt liito-oravan havaintopaikat ovat vuonna 2005 inventoitu esiintymäalue Oinilassa, noin yhden kilomein etäisyydellä selvitysalueesta luoteeseen pohjoiseen (Suunnittelukeskus 2005), sekä vanhempi havaintopaikka Kiirulassa noin 600 meiä selvitysalueesta pohjoiseen (Kärkkäinen & Mustonen 2000, tark. 2009). Kiirulan asemakaavan vuonna 2012 laaditussa liito-oravaja luontoselvityksessä alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta. Lähimmät muut luontokohteet ovat paikallisesti arvokas Spurilan niitty noin 580 mein etäisyydellä selvitysalueesta kaakkoon sekä paikallisesti merkittävä Karhunojan puronvarsilehto noin 590 mein etäisyydellä selvitysalueesta etelään (Lehtomaa 2000, Kärkkäinen & Mustonen 2000, tark. 2009). Selvitysalueesta noin 50 meiä etelään on sijainnut paikallisesti arvokas Spurilan kallioketo ja 420 mein etäisyydellä idässä paikallisesti arvokas Spurilan kartanon kulttuurikasvillisuus ja puutarha (Lehtomaa 2000); näitä kohteita ei ole enää esitetty vuonna 2009 laaditussa selvityksen tarkistuksessa. Alueella on aiemmassa maisemaselvityksessä (Ger 2002) todettu olevan säilytettävä metsänreuna (raportin kansikuva). Sähköyhtiöntieltä avautuu selvitysalueen suuntaan kaunis, säilytettävä näkymä. Selvitysalueen eläimistö koostuu tavanomaisesta taajamametsien ja viljelysten liepeiden kulttuurivaikutteisesta linnustosta ja pikkunisäkkäistöstä. Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa on selvitetty koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina (Valkama ym. 2011). Selvitysalue sijoittuu Suomen lintuatlaksen kartoitusruudulle 671:326, Paimio, Paimion keskusta (selvitysaste erinomainen). Tällä atlasruudulla havaittiin atlaksen aikana yhteensä 128 lintulajia, joista ruudulla pesii varmasti 83, todennäköisesti 29 ja mahdollisesti 16 lajia. Tämän selvityksen yhteydessä maastossa havaittua lajistoa ovat töyhtöhyyppä, pajulintu, harakka, varis, peippo, peltosirkku ja talitiainen. Selvitysalueella havainnoitiin sekä vuonna 2009 että 2013 liito-oravan esiintymistä. Selvitysalueella liito-oravalle sopivaa elinympäristöä on metsäisen rinteen vanha lehtomainen kuusikangas sekä rinteen alla peltoa vasten kasvava vaihtelevan ikäinen lehtomainen kuusi-lehtipuukangas. Selvitysalueen itäosissa korkeimmilla Raportti_Spurila_ docx

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (9) maastonkohdilla kasvava kuivahkon kankaan männikkö sopisi liito-oravalle enintään kulkuyhteydeksi. Alueen inventoinnissa ei havaittu vuonna 2009 eikä vuonna 2013 liitooravan jätöksiä eli tällä perusteella lajia ei esiinny alueella. 7.5 Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalue sijoittuu Varsinais-Suomen eliömaakuntaan ja Lounaisen rannikkomaan hemiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Alueen luontotyyppejä ovat viljelty pelto, vanhalla pellolla kasvava koivikko, lehtomainen kuusi-lehtipuukangas, lehtomainen kuusikangas, tuore-kuivahko mäntykangas sekä kallioketo. Seuraavassa kuvattujen luontotyyppien kuviorajaukset on esitetty liitteessä 1. Selvitysalueeseen sisältyvä pelto (raportin kansikuvassa) on viljelykäytössä. Alueen pohjoisimmassa osassa kasvaa vanhalle pellolle istutettua nuorehkoa varttunutta kulttuurivaikutteista koivikkoa (kuva 3). Seassa kasvaa myös vähän nuorta kuusta ja tuomea. Kenttäkerros on heinävaltainen; lajistoa ovat timotei, metsäkastikka, metsälauha, karhunputki, ahomatara, hiirenvirna, peltokorte, maitohorsma, vadelma, nokkonen, hevonhierakka, mesiangervo, tarha-alpi, tesma, kyläkellukka, koiranputki, voikukka, harakankello, niittyleinikki ojakärsämö, piikkiohdake ja lupiini. Koivikon kohdalla pellonreunusojassa kasvaa lisäksi osmankäämiä ja järviruokoa. Kuva 3. Selvitysalueen pohjoisosan istutettua koivikkoa (vasemmalla) ja pellonreunan lehtomaista sekametsää (oikealla). Peltoa vasten rinteen alaosassa on lehtomaista kuusi-lehtipuukangasta (kuva 3), jonka puustoa ovat kuusi, koivu, haapa, pihlaja, harmaaleppä, lehtikuusi, tuomi ja mänty. Puusto on pääosin varttunutta ja vanhahkoa, paikoin on nuoria tiheitä kuusivaltaisia laikkuja. Pensaskerroksessa kasvaa edellä mainittujen puiden taimia sekä mustaherukkaa, vaahteraa, vadelmaa, koiranheisiä ja tuomipihlajaa. Kenttäkerroksen lajistoa ovat metsäalvejuuri, isoalvejuuri, rönsyleinikki, kyläkellukka, metsäkorte, terttualpi, jänönsalaatti, ahomansikka, koiranputki, vuohenputki, käenkaali, piharatamo, kurjenkello, niittyleinikki, mustikka, valkovuokko, karhunputki, nurmitädyke, tesma, kielo, mesiangervo, metsäorvokki ja hiirenporras. Kenttäkerros on aukkoinen varjostuksen sekä mekaanisen kulutuksen vuoksi. Alueella sijaitsee useita polkuja, joiden varret ovat roskaantuneita. Sekametsäkuvion alueella on kosteita painanteita sekä pieni vesikuoppa, jonka laiteilla kasvaa mesiangervoa, metsäalvejuurta, suo-ohdaketta, rönsyleinikkiä ja nokkosta. Lehtomaisen kuusi-lehtipuukankaan kuviolla, selvitysalueen eteläreunalla sijaitsee Spurilanjärven laskupuro. Vuoden 2009 maastoinventoinnissa puro arvioitiin arvokkaaksi luontokohteeksi. Vuoden 2013 inventointikäynnillä uoman todettiin olevan Raportti_Spurila_ docx

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (9) kuiva; uomassa on virtausta todennäköisesti vain ylivirtaamakausina. Kuivillaan ollessaan uoma ja sen välitön lähiympäristö eivät erotu erityisesti ympäristöstään. Laskupuro alittaa järven länsipuolisen ajouran putkessa, tien vierellä uomaa on muokattu ja uoma on melko roskainen. Laskupuro ei ole luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen joten se ei lukeudu vesi- eikä metsälain mukaiseksi suojeltavaksi luontotyypiksi. Selvitysalueen itäosan loivilla rinneosuuksilla metsä on vanhaa lehtomaista kuusikangasta (kuva 4), jossa kasvaa sekapuuna haapaa erityisesti pellon reunalla. Kuusikko on harvennettua ja väljää, maapuuta on muutaman tuoreen tuulikaatorungon verran. Pensaskerroksessa kasvaa kuusentaimia, pihlajaa, vadelmaa ja tammentaimia. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mustikka, puolukka, kissankello, ahomansikka, käenkaali, oravanmarja, metsäorvokki, sananjalka, kielo, metsäkastikka, syyskeltano, kurjenkello, metsäimarre, valkovuokko, metsäapila, lillukka, juolukka, tahmavillakko, vanamo ja riidenlieko. Kuva 4. Selvitysalueen itäosan lehtomaista kuusikangasta (vasemmalla) ja kuivahkoa mäntykangasta (oikealla). Selvitysalueen itäosan korkeimmilla maastonkohdilla ja niiden liepeillä luontotyyppi on varttunutta vanhahkoa tuoreen ja kuivahkon kankaan mäntykangasta (kuva 4) ja kallioisilla kohdilla pienialaisesti kuivaa mäntykangasta. Sekapuuna kasvaa vähän kuusta, koivua ja pihlajaa. Pensaskerroksessa kasvaa em. puiden taimia sekä katajaa. Kuivahkon mäntykankaan kenttäkerroksen lajistoa ovat puolukka, mustikka, kangasmaitikka, kanerva, metsälauha, vanamo, juolukka kevätpiippo ja kallioimarre. Kuivilla mäntykankailla kasvaa jäkälikön ohella puolukkaa, kangasmaitikkaa ja lampaannataa. Selvitysalueen itäosassa kallioisilla, länteen laskevilla rinteillä esiintyy paikoin kallioketokasvillisuutta kangasmetsän lajiston seassa (kuva 5). Lajistoa ovat kataja, mäkitervakko, kangasajuruoho, ahomansikka, aho-orvokki, huopakeltano, ahosuolaheinää, rohtotädyke, isomaksaruoho, siankärsämö, purtojuuri ja keltamatara (vaarantunut uhanalainen laji). Keltamataraa kasvaa kallioilla muutaman yksilön verran. Raportti_Spurila_ docx

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (9) Kuva 5. Selvitysalueen itäosan kallioisilla kumpareilla (vasemmalla) kasvaa kallioketojen kasvillisuutta kuten kangasajuruohoa (oikealla). 7.6 Arvokkaat luontokohteet Arvokkaana luontokohteena esitetyn keltamataran kasvupaikan sijainti on esitetty liitteessä 1. Keltamataran kasvupaikka Keltamataraa (kuva 6) kasvaa paikalla muutaman yksilön verran. Vaarantuneeksi uhanalaiseksi lajiksi luokiteltu keltamatara on kuivien niittyjen, ketojen ja pientareiden laji, joka perinneympäristöjen katoamisen myötä on taantunut voimakkaasti. Keltamataraa uhkaa myös risteytyminen lähisukuisen paimenmataran (G. album) kanssa. Kuva 6. Keltamatara. Raportti_Spurila_ docx

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (9) Johtopäätökset ja suositukset Lähteet Alueelta rajattiin arvokkaana luontokohteena uhanalaisen keltamataran kasvupaikka. Kasvupaikan säilyttäminen rakentamattomana on suositeltavaa. Maiseman kannalta aiemmassa selvityksessä (Ger 2002) selvitysalueella sijaitsevan pellonreunusmetsän on todettu olevan säilytettävä metsänreuna. Keski-ikäiset ja vanhat lehtomaiset kuusivaltaiset kankaat sekä keski-ikäiset kuivahkot ja kuivat mäntykankaat on luokiteltu silmälläpidettäviksi luontotyypeiksi sekä vanhat mäntyvaltaiset kuivat kankaan erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Selvitysalueella näiden luontotyyppikuvioiden puuston ja muun kasvillisuuden luonnontila ei täysin täytä luonnontilaisten, luontaisesti kehittyneiden luontotyyppien kriteerejä eikä näillä metsäkuvioilla ole kaikilta osin hyvää pysty- tai maalahopuujatkumoa, mutta nämä metsäkuviot lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta. Alueen olevaa puustoa on siten suositeltavaa säästää mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon rakentamisen ohella sekä luonnon monimuotoisuuden että maisemallisten arvojen vuoksi. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö 2000: Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 437, Luonto ja luonnonvarat. Oy Edita Ab, Helsinki, 284 s. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012: Kiirulantien asemakaavan luontoselvitys. Geologian tutkimuskeskus: Digitaaliset kallio- ja maaperäkartta-aineistot. Ger, Riikka 2002: Paimion maisemaselvitys. Suunnittelukeskus Oy, Helsinki, 37 s. Kärkkäinen, Jari & Mustonen, Kimmo 2000 (tarkistettu 2009/ Paimion kaupunki): Paimion arvokkaat luontokohteet. Suunnittelukeskus Oy, Turku, 123 s. Lehtomaa, Leena 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 160, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku, 429 s. Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. s Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen R. (toim.). 2012: Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. 384 s. Suunnittelukeskus Oy 2005: Oinila IV asemakaavan luontoselvitys. Toivonen, H. & Leivo, A. 1993: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus, kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A No 14, 96 s. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Raportti_Spurila_ docx

23 LIITE 4: pienennös kaavakartasta 1:3000 var var 2 M M M 3 TYK-2 e=0.30 II 15 2: Oinila 20kV Z var II 15 1 LYT VP M M M M 3: AL VK I e= :176 2:101 1 ar 2:102 FASAANINTIE P 20kV AO I e= : AO 3:76 1 2:45 I e=0.25 3:77 2 kt 5 4 MÄKELÄNTIE P Y = :57 1 X = : K at at OINILA 2 (20) AK 3 3: AO e=0.25 LH I M 4 3:80 var 5 3: AR 25 e=0.40 3:78 3:440 3: AO-1 1 3: I u½ 4 e=0.20 ju pp 3 ju MATINTIE 365 AO 5 PURANPOJANTIE I u½ e= nä nä M pp 1 3:418 2 kk nä nä 1 3:457 3: AO-1 ajo 309 AO AO I u½ 2 e=0.20 ju 3 3:412 kt 25 II ½k I e=0.25 k½ I e=0.20 ju 2 ERKINTIE 4 5 VL MYLLYTIE VL : AR e=0.40 pp II 3:116 3:435 3:142 sm 366 AP ½k I e=0.20 ajo kk 40 JÖNSINTIE AP ½k I e=0.25 3:441 1 P 2x20kV Z pp nä Z M M M M M kk 15 SPURILANTIE 15 SPURILANTIE AIV nä 3: : :448 6 AVATIE : :449 3:454 5 Z Pohjakartta on ETRS-Gk23 -tasokoordinaat Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuks Paimiossa

24 PAIMION KAUPUNKI PURANPOJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS EHDOTUS :2000 Asemakaavan muutos koskee Paimion kaupungin kortteleita 309, , puistoaluetta, maa- ja metsätalousaluetta sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu asuinpientalojen korttelialuetta, erillispientalojen korttelialuetta, lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä katualuetta. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AP ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. e=0.20 s ju TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PINTA-ALAAN. ALLEVIIVATTU LUKU OSOITTAA EHDOTTOMASTI KÄYTETTÄVÄN RAKENNUSOIKEUDEN, RAKENNUKSEN KORKEUDEN, KATTOKALTEVUUDEN TAI MUUN MÄÄRÄYKSEN. RAKENNUSTEN PÄÄASIALLISENA JULKISIVUMATERIAALINA TULEE KÄYTTÄÄ PEITTOMAALATTUA LAUDOITUSTA TAI RAPPAUSTA. JULKISIVUT TULEE KÄSITELLÄ MURRETULLA VALKOISEN TAI RUSKEAN SÄVYLLÄ. RAKENNUSTEN KATTOJEN TULEE OLLA TUMMAN HARMAITA. RAKENNUSALA. AO AO-1 VL M ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Rakennusten ja pihojen toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota aluekokonaisuuteen kattokorkeuksien ja tonttien pintakorkojen suhteen maaston luonnolliset muodot huomioiden. Korttelien 364 ja 362 tonttien pellon puoleinen reuna tulee rajata avoimesta peltomaisemasta vapaamuotoisin istutuksin. Tonttien pellon puoleista reunaa ei saa rajata aidoin. Tonttien rakennusten tulee olla muodoiltaan yksinkertaisia ja niiden tulee muodostaa rauhallinen kokonaisuus peltomaiseman reunaan. Asumista palvelevien talousrakennusten tulee sijoittua tontin kadun puoleiseen reunaan. LÄHIVIRKISTYSALUE. MAA- JA METSÄTALOUSALUE. RAKENNUKSEN HARJANSUUNTAA OSOITTAVA VIIVA. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. PUUSTOISENA SÄILYTETTÄVÄ / ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. Alueen osa, jolla olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää tai korvata uusintaistutuksilla. SÄILYTETTÄVÄ / ISTUTETTAVA PUURIVI. KATU. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. kk KOKOOJAKATU, JOLLE PÄÄSY ON SALLITTU AINOASTAAN MUUHUN KATUALUEESEEN RAJOUTTUVISSA KOHDISSA TAI KUN SE ON KAAVASSA ERIKSEEN OSOITETTU. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. ULKOILUREITTI. OSA-ALUEEN RAJA. pp JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA. OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN RAJA. pp OHJEELLINEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA SPURILANTIE KORTTELIN NUMERO. OHJEELLISEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN NUMERO. KADUN NIMI. ajo nä OHJEELLINEN AJOYHTEYS. KADUN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. k½ I I u½ MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI. sm AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI. Merkinnällä on osoitettu maatalousliittymien likimääräiset sijainnit. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVO- LIITTYMÄÄ. ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTU KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS.

25 YLEISMÄÄRÄYKSET: Rakennukset on sovitettava tontille siten, että vältetään maaston leikkaamista ja pengertämistä. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua laudoitusta tai rappausta. Murretut sävyt ovat suositeltavia. Voimakkaita, maisemasta erottuvia sävyjä, kuten kirkkaan keltaista, vaaleanpunaista ja sinisen eri sävyjä pitää välttää.kortteleita koskevat tarkemmat julkisivumääräykset on esitetty ju- merkinnän yhteydessä. POISTUVA ASEMAKAAVA: ALUE, JOKA ASEMAKAAVALLA MUUTETAAN ALUE, JOKA ASEMAKAAVALLA KUMOTAAN TAMPEREELLA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY POISTUVA ASEMAKAAVA 1:8000 PÄÄSUUNNITTELIJA: TARKASTAJA: HYVÄKSYJÄ: Maritta Heinilä Helena Ylinen Tuomas Miettinen arkkitehti SAFA, YKS-506 arkkitehti SAFA, YKS-305 DI, aluepäällikkö PAIMION KAUPUNKI SPURILA PURANPOJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Nähtävillä MRA 30 : Valtuusto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YKS P23877 Tiedosto puranpojantie_akm_901e.dwg 901E 1:2000 Päiväys Pääsuunn. Maritta Heinilä, arrkitehti SAFA YKS-506 Hyv. Tuomas Miettinen, DI, aluepäällikkö Suunn./Piirt. Pekka Seppänen, ins. AMK Tarkastaja Helena Ylinen, arkkitehti SAFA, YKS-305 Yhteyshenkilö Maritta Heinilä A S

26 : : : :56 at 104 2: :26 kt 2: : at at 3:80 3:79 var : :82 3: : : : : : : : : :424 3: : :98 kt :116 3: : : : :422 Spurila 35 X = X = Y = Y = Y = Y = Spurila 3: : AIV 3: Merkintöjen selitykset: 2x20kV Selvitysalueen raja Spurila PAIMION KAUPUNKI 10 Viljelty pelto Koivikko (vanhaa peltoa) 20kV 15 Spurilan asemakaavan 3:435 luontoselvityksen päivitys 20 X = Lehtomainen kuusi-lehtipuu - kangas Lehtomainen kuusikangas P22279 Tuore-kuivahko mäntykangas Keltamataran kasvupaikka LIITE1. Selvitysalueen luontotyypit ja arvokohteet

27 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Paimion kaupunki PURANPOJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ARKEOLOGI- NEN INVENTOINTI Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, FM Kalle Luoto