Viite: Lausuntopyyntönne , 346/2012 Uusimaa-ohjelma: visio ja strategia 2040, strategiset valinnat

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Viite: Lausuntopyyntönne , 346/2012 Uusimaa-ohjelma: visio ja strategia 2040, strategiset valinnat Kiitämme mahdollisuudesta lausua ja tuoda esiin havaintojamme Uusimaa-ohjelman valmisteluun liittyen. Painotamme kommenteissamme meille tärkeimpiä ja läheisimpiä näkökulmia. Lausunnon antajasta edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Yleisiä huomioita Strategiset tavoitteet 2040 ovat oikeita. Älykkään joukkoliikenteen ja eheytyneen yhdyskuntarakenteen ja elinolojen nostaminen tavoitteeksi ovat hyviä valintoja, samoin hiilineutraaliuden asettaminen tavoitteeksi on kannatettavaa. Ohjelmassa tehdyt strategiset valinnat ovat kunnianhimoisia, mikä on hyvä asia. Asetetut tavoitteet ovat korkealla ja sillä tasolla, että tavoitteiden saavuttamisen jälkeen toimintamahdollisuudet Uudellamaalla ovat merkittävästi nykyistä paremmat. Kriittisesti tarkasteltuna herää kuitenkin kysymys, miten realistista edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen esitetyillä toimenpiteillä on huomioiden neljän vuoden toteutusaika Kysymys kumpuaa seuraavista havainnoista: 1. Toimenpiteet on kirjattu hyvin yleisellä ja ympäripyöreällä tavalla. Näin ne eivät yksilöi tarkasti konkreettisia toimia. Tätä on kommentoitu myöhemmin tarkemmin. 2. Tavoitteiden ja toimenpiteiden vastuutusta ei ole kuvattu. Kuka ja ketkä vievät asioita eteenpäin ja millä nämä suunnitelmat johdetaan toiminnaksi ja ennen kaikkea tuloksiksi? 3. Toimenpiteitä on määrällisesti paljon, eikä näiden toteuttamiseen vaadittaviin resursseihin ole otettu kantaa (pl. mahdollisten rahoituslähteiden tunnistaminen). Tavoitteita ja toimenpiteitä ei myöskään ole priorisoitu. Voidaan ajatella, että osa edellä mainituista seikoista mietitään myöhemmin ohjelman toteutuksensuunnittelun yhteydessä. Hyödyllistä olisi, jos näitä voitaisiin kirjata suoraan jo nyt käsittelyssä olevaan ohjelmaan.

2 LAUSUNTO 2 (5) Kiinteistöalan toimijat ovat keskeisessä asemassa kilpailukykyisten puitteiden (toimitilat, liiketoimintaympäristöt, jne.) tarjoamisessa ja siten älykkään kasvun edellytysten luomisessa, sujuvan arjen edistämisessä ja hiilineutraaliuden tavoittelussa. Strategiset valinnat Strateginen valinta 1, kasvun mahdollisuudet Tavoite: Uusimaa on kansainvälinen innovaatiokeskittymä sekä innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden käyttöönoton edelläkävijä. Toimenpiteet: 1. Tuetaan kaavoituksella elinkeino- ja innovaatiotoimintaa. Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla voidaan tukea elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, kuten myös tavoitteena olevaa edelläkävijyyttä. Elinkeino- ja innovaatiokeskusten syntymisessä on kysymys siitä, että tietylle alueelle saadaan 1) tarkoituksenmukaiset puitteet (sopivat tilat, palvelut, ) 2) toisiaan tukevien yritysten verkosto 3) toimintaa tukeva profiili ja brändi (tietoisuus). Näissä kaikissa kiinteistöalan toimijoilla on oma tärkeä mahdollistajan roolinsa. Peräänkuulutamme ja edellytämme erityisesti tavanomaista reippaampaa, nopeampaa ja uudenlaista otetta tilojen/tonttien käyttötarkoitusten muutosten käsittelyyn ja sallimiseen. Helsingin seudulla on noin miljoona neliötä tyhjää toimitilaa ja yritysten liiketoiminnan tarpeet ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Tilojen optimaalinen, tarpeita vastaava hyödyntäminen edellyttää tahtoa ja ketteryyttä, myös viranomaisilta. Tällä hetkellä kaavoitukseen liittyvät käytännöt ja toimintatavat eivät optimaalisesti vastaa liike-elämän ja yritysten tarpeita. Kaavojen tehtävä on mahdollistaa tietynlainen toiminta, mutta liian useissa tapauksissa ne ovat elinkeinotoimintaa rajoittavia. Käytäntöjen joustavuutta ja nopeuttaa tulee lisätä. Tavoite: Resurssitehokasta toimintatapaa on otettu käyttöön eri tuotteissa ja palveluissa ja sitä on liiketoiminnassa toimialasta riippumatta. Toimenpiteet (vain osa toimenpiteistä): 1. Synnytetään paikallisesti merkittävää liiketoimintaa kaupunkiympäristön resurssitehokkuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Käynnistetään uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyviä kokeiluja ja pilottihankkeita. 3. Käynnistetään rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen liittyviä laajamittaisia hankkeita sekä edistetään urbaania puurakentamista ja resurssitehokasta kaupunkirakentamista. Toimenpiteet ovat hyviä ja kannatettavia.

3 LAUSUNTO 3 (5) RAKLI on työskennellyt pitkään edellä mainittujen teemojen edistämiseksi. Esimerkiksi nyt käynnissä on ns. Plusenergia-klinikka (lisätietoja jonka tavoitteena on ratkoa vähähiilisen energiantuotannon haasteita. Plusenergia-klinikkaan kuuluu neljä työpajaa, joissa pohjustetaan uusiutuvan energian ja nollaenergiarakentamisen tulevaisuuden ratkaisuja. Suomen hyvän energiatulevaisuuden kannalta on keskeistä pohtia energiainvestointeja kokonaisuutena, eri osapuolten rooleja sekä toimintatapojen ja tarpeiden yhteensovittamista. RAKLI on vahvasti mukana Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika ERA17 toimintaohjelman (lisätietoja toteuttamisessa yhdessä Sitran, Tekesin, ympäristöministeriön, Kuntaliiton, Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus RT:n kanssa. Vuonna 2013 RAKLI toimii ohjelman puheenjohtajana. ERA17-työssä on monia yhtymäkohtia Uusimaa-ohjelman toimenpiteisiin, joten synergioita kannattaa hyödyntää. Kerromme mielellämme lisää. 7. Tuetaan kuntien toimia kehittää hankintojaan siten, että ne tukevat kestävää kehitystä. Kiinteistöalan näkökulmasta toteamme, että konkreettisia tämän toimenpiteen edistämiseen liittyviä asioita ovat mm. tilatehokkuuden parantaminen ja tilojen muuntojoustavuuden ja monikäyttöisyyden edistäminen. Uudellamaalla tulee aktiivisesti edistää cleantech-hankintoja. Strateginen valinta 2, Toimiva arki Tavoite: Kestävien liikennemuotojen osuutta on kasvatettu sekä liikennejärjestelmän sujuvuutta ja turvallisuutta parannettu. Tekstissä (Viisas ja sujuva liikkuminen, s. 15) on kuvattu hyvin liikennejärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä asioita. Näiden osalta korostamme kahta asiaa: Liikenneväylien ylläpidon rahoitustaso on niukka, niin Uudellamaalla kuin koko Suomessakin. Uusimaa on kuitenkin erityisasemassa asumisen ja elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Hyvin ylläpidetty liikennejärjestelmä on toimivan arjen edellytys. Liikenneväylien, erityisesti teiden, ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävistä määrärahoista ei tule tinkiä. Mahdolliset ylläpitovarojen leikkaukset voivat tarkoittaa moninkerroin kalliimpia korjauksia muutamien vuosien päästä. Lisätietoja aiheesta on mm. sivustolla. Tekstissä ei ole otettu kantaa siihen, miten vuonna 2015 käyttöönotettavien Kehäradan ja Länsimetron uusia mahdollisuuksia hyödynnetään ja tuetaan. Nämä merkittävät hankkeet tarjoavat koko Uudenmaan alueelle huomattavia mahdollisuuksia. Uusimaa-ohjelmaan voitaisiin lisätä näiden hankkeiden tukemista koskeva toimenpide. Tekstissä (Viihtyisä asuminen ja elinympäristö, s. 16) on analysoitu Uudenmaan asuntotilannetta ja erityyppisten kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta.

4 LAUSUNTO 4 (5) Esitetyt toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä, epämääräisiltä ja toteutukseltaan liian hitailta. Toimenpiteissä ei ole mainittu esimerkiksi lähiöiden uudistamista tai täydennysrakentamisen edistämistä. Strateginen valinta 3, Kestävä luonnontalous Ohjelmassa (s. 20 Monimuotoinen luonto ja luonnonvarat) on tuotu esiin maankäytön suunnitteluun kohdistuvia paineita ja maa-alan kehitystä. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä/eheyttämistä ei ole mainittu keinona ylläpitää tai edistää luonnon monimuotoisuutta. Uudenmaan kehitykselle tyypillistä on ollut se, että asutus ja rakennettu ympäristö on levinnyt jatkuvasti uusille alueilla ja tämä kehitys näyttää jatkuvan. Tarve eheyttämiselle korostuu Uudellamaalla. Niin sanotuille Greenfield-alueille rakentamisen sijaan rakennuspainetta tulisi aktiivisesti ohjata ns. Brownfield-alueille ja täydennysrakentamiseen siten, että yhdyskuntarakenteen leviämistä voitaisiin rajoittaa. Tämä olisi myös hyvä kirjata toimenpiteeksi. Erityisesti ympäristöviisaiden elintapojen (s ) sekä Hiilineutraali Uusimaa (s.22) tavoitteiden ja toimien osalta toivomme enemmän konkretiaa sekä myös jo monien käynnissä olevien toimien tunnistamista. Kiinteistö- ja rakennusalalla on ympäristöviisaita kiinteistöjen käyttötapoja (esim. energiankulutus) edistetty jo pitkään. Erityisesti toimitilaja liikekiinteistöissä saavutetaan jatkuvasti hyviä tuloksia. Ympäristöviisaiden elintapojen osalta ohjelmassa ja toimenpiteissä on kansalaisnäkökulma. Toteamme, että ammattimaisilla toimijoilla ja heidän toiminnallaan voidaan vaikuttaa moniin asioihin merkittävästi, joten myös ammattimaisten toimijoiden roolin kirjaaminen on perusteltua. Hiilineutraali Uusimaa 2050 tavoitteiseen liittyvien toimenpiteiden osalta käynnissä on monia toimenpiteitä tukevia hankkeita. Valikoituja esimerkkejä näistä ovat mm. o Lähienergia, uusiutuva energia: Suomen Lähienergialiitto ry:n toiminta, Tekesin panostukset uusiutuvan energian hyödyntämiseen, RAKLIn Plusenergia-klinikka, ERA17-yhteistyö. o Maankäytönsuunnittelu: Green Building Council Finland, RAKLI ja ympäristöministeriö työskentelevät alueellisten ympäristöluokitustyökalujen ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Monia tutkimuksia valmistunut ja yhä käynnissä. Lisätietoja esim. tästä linkistä.

5 LAUSUNTO 5 (5) Yhteistyöterveisin, Helena Kinnunen toimitusjohtaja Mikko Nousiainen johtaja, yhdyskunta & infra